PYHÄJÄRVISEUDUN YMPÄRISTÖTOIMISTON YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 PYHÄJÄRVISEUDUN YMPÄRISTÖTOIMISTO EURA HUITTINEN KOKEMÄKI KÖYLIÖ SÄKYLÄ
SISÄLLYSLUETTELO OSA I: VALVONTASUUNNITELMAN YHTEINEN OSA ELINTARVIKE-, TERVEYDENSUOJELU-, KULUTTAJATURVALLISUUS- JA TUPAKKALAIN VALVONTA 6 1 PYHÄJÄRVISEUDUN YMPÄRISTÖTOIMISTON YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO... 6 1.1 Johdanto... 6 1.2 Toimialue ja toimivalta... 6 1.3 Valvontasuunnitelman perusteet ja sisältö... 7 1.4 Henkilöstöresurssit ja tehtävät... 7 1.5 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma... 8 1.6 Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu... 9 1.7 Valvonnan maksullisuus... 9 1.8 Viestintä ja tiedotus... 9 1.9 Laatujärjestelmä... 9 1.10 Valvontakirjanpito... 10 1.11 Koulutussuunnitelma ja koulutusrekisterin pito... 10 1.13 Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman laatiminen ja toteutumisen arviointi... 12 OSA II: TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT ELINTARVIKE-, TERVEYDENSUOJELU-, KULUTTAJATURVALLISUUS- JA TUPAKKALAIN VALVONTA... 12 2 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA... 12 2.1 Elintarvikevalvonnan yleiset tavoitteet... 13 2.2. Elintarvikevalvonnan toteuttaminen... 14 2.2.1 Valvontakohteet... 14 2.2.2 Omavalvontasuunnitelma... 14 2.2.3 Tarkastus ja valvonta... 14 2.2.4 Valvontakohteiden riskiluokitus ja tarkastustiheys... 15 2.2.5 Näytteenottosuunnitelma ja laboratoriot... 15 2.2.6 Ensisaapumisvalvonta... 16 2.2.7 Hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset... 16 2.2.8 Terveysvaaratilanteet ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen... 17 2.3 Elintarvikevalvonnan lainsäädäntöä ja ohjeita... 18 3 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA... 18 3.1 Yleiset tavoitteet... 18 3.2 Tarkastus ja tarkastuksen sisällön määrittely... 19 3.3 Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys... 19 3.4 Valvontakohteet... 20 3.5 Valvonnan painopisteet... 20 3.7 Varautuminen muihin terveysvaaratilanteisiin... 21 3.8 Terveydensuojeluvalvonnan lainsäädäntöä ja ohjeita... 21 4 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA... 21 4.1 Johdanto... 21 4.2 Painopistealueet kuluttajaturvallisuusvalvonnassa... 22 4.3 Valvontakohteiden riskinarviointi ja tarkastustiheys... 22 4.4 Valvontakohteet... 23 4.5 Suoritettavat tarkastukset... 23 4.6 Tarkastukseen käytettävä aika ja resurssit... 24 4.7 Näytteenotto... 24 4.8 Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvonta erityistilanteissa... 24 4.9 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan lainsäädäntöä ja ohjeita... 25 5 TUPAKKALAIN VALVONTATUTKIMUSSUUNNITELMA... 25 5.1 Johdanto... 25 5.2 Tupakkalain valvonnan painopisteet... 25 5.3 Tupakkalain ja lääkelain mukaiset tarkastukset... 26 2
5.4 Tarkastusten sisältö... 26 5.5 Valvontakohteet, riskinarviointi, tarkastustiheys, tarkastuksiin käytettävä aika ja resurssit... 27 5.6 Kunnan toimesta suoritettava näytteenotto ja tutkiminen... 27 5.7 Tupakkavalvonnan lainsäädäntöä ja ohjeita... 27 OSA III: PYHÄJÄRVISEUDUN YMPÄRISTÖTOIMISTON YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNASTA SEKÄ KUNTIEN JÄRJESTÄMISTÄ ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUISTA 2015... 28 1 JOHDANTO... 28 1.1 Suunnitelman tarkoitus ja lainsäädännöllinen tausta... 28 1.2 Suhde muihin ohjelmiin... 28 1.3 Eläinlääkintähuoltojärjestelmän yleiskuvaus ja tehtävät... 29 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 29 2.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset... 29 2.2 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue... 30 3 ALUEELLISET SUUNNITELMAT JA KUNTIEN SUUNNITELMAT... 30 4 VOIMAVARAT... 31 4.1 Resurssitarpeen kartoitus... 31 4.2 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako... 31 4.3 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen... 33 4.4 Yksityinen palvelutarjonta... 34 5 TIETOJÄRJESTELMÄT... 34 6 YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ... 36 6.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus... 36 6.2 Erityistilanneviestintä... 36 7 MAKSUT... 37 8 VALVONNAN TOIMEENPANO... 37 8.1 Hankkeet... 38 8.2.1 Eläintautivalmius... 38 8.2.2. Eläintautiepäilyt ja tapaukset... 39 8.2.3. Zoonosien valvonta... 40 8.2.4 Terveysvalvontaohjelmat... 40 8.2.5 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta... 41 8.2.6 Kyyhkyslakat... 41 8.2.8 Eläinten keinollinen lisääntyminen... 42 8.2.9 Eläimistä saatavat sivutuotteet... 43 8.2.9.1 Sivutuotealan laitosten hyväksyntä... 43 8.2.9.2 Laitosten valvonta... 43 8.2.9.3 Sivutuotteiden hautaaminen... 44 8.2.9.4 Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat... 45 8.2.10 Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti... 45 8.2.10.1 Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta... 46 8.2.10.2 Valvonnan toimeenpano... 46 8.2.11 Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus... 46 8.2.12 Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti... 47 8.2.12.1 Sisämarkkinatuonti... 47 8.2.12.2 Sisämarkkinavienti... 48 8.2.12.3 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin... 48 8 ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA... 49 8.3.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus... 50 8.3.2 Tiloilla tehtävät EU-eläinsuojelutarkastukset... 51 8.3.3 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus.. 51 8.3.4 Eläinsuojeluvalvojat... 51 3
8.3.5 Eläinkuljetukset... 52 8.3.6 Teurastamot ja pienteurastamot... 52 8.3.7 Koe-eläintoiminnan valvonta... 53 8.4 Eläinten lääkitsemisen valvonta... 53 8.4.1 Eläinlääkäreiden lääkkeiden käytön, luovutuksen ja määräämisen sekä lääkekirjanpidon valvonta... 53 8.4.2 Tuotantotilojen lääkkeiden käytön ja lääkekirjanpidon valvonta... 54 8.5 Tukivalvonta... 54 9 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN TOIMEENPANO... 55 9.1 Peruseläinlääkäripalvelu... 55 9.1.1 Sisältö... 56 9.1.1.1 Puhelinneuvonta... 56 9.1.1.2 Sairaanhoito... 56 9.1.1.3 Terveydenhoito... 56 9.1.1.4 Eläinten lopetus... 57 9.1.1.5 Todistukset... 57 9.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto... 57 9.2.1 Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä... 58 9.2.2 Terveydenhuoltotyön resurssitarve... 58 9.3 Kiireellinen eläinlääkäriapu... 59 9.3.1 Sisältö... 59 9.3.2 Kiireellinen eläinlääkäriapu virka-ajan ulkopuolella... 59 9.3.4.1 Suureläinpäivystys... 60 9.3.4.2 Pieneläinpäivystys... 60 9.3.4.3 Keskitetty yhteydenottopalvelu... 60 9.4 Saatavuus- ja laatutavoitteet... 62 9.4.1 Ajanvaraus... 62 9.4.2 Saatavuus... 62 9.5 Toimitilat... 63 9.6 Välineresurssit... 64 9.7 Ostopalvelut... 64 9.8 Perustason ylittävät palvelut... 64 9.8.1 Erikoiseläinlääkäripalvelut... 64 9.8.2 Remissiomahdollisuudet... 65 9.8.3 Laboratoriopalvelut... 65 10 OHJAUS... 65 10.1 Suunnitelmien arviointi ja toteutumisen valvonta... 65 11 LAATU... 66 11.1 Auditointi... 66 11.2 Palautteen kerääminen... 67 11.3 Valitusten käsittely... 67 11.4 Toiminnan kehittäminen... 67 12 SEURANTA JA RAPORTOINTI... 68 12.1 Annettujen määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonta... 68 12.2 VASU-raportointi... 68 12.3 Muut viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot... 68 12.4 Eläintaudeista ilmoittaminen... 69 12.5 Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi... 69 LIITTEET... 69 4
Liite 1. Elintarvikevalvonnan kohteet ja tarkastukset Liite 2. Laitosvalvontasuunnitelma Liite 3. Elintarvikevalvonnan riskinarviointilomake Liite 4. Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma Liite 5. Elintarvikealan laitosten näytteenottosuunnitelma Liite 6. Terveydensuojelutarkastusten sisältö Liite 7. Terveydensuojelutarkastukset Liite 8. Talousvesien näytteenottosuunnitelma Liite 9. Uimavesien näytteenottosuunnitelma Liite 10. Kuluttajaturvallisuustarkastukset Liite 11. Kuluttajaturvallisuustarkastusten sisältö Liite 12. Tupakkavalvontatarkastukset Liite 13. Eläinlääkintähuollon resurssitarpeen kartoitus Liite 14. Kunnallinen eläinlääkäritaksa Liite 15. Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston ympäristöterveydenhuollon maksutaksa- ja taulukko Liite 16. Eläinlääkintähuollon painopistealueet 5
OSA I: VALVONTASUUNNITELMAN YHTEINEN OSA ELINTARVIKE-, TERVEYDENSUOJELU-, KULUTTAJATURVALLISUUS- JA TUPAKKALAIN VALVONTA 1 PYHÄJÄRVISEUDUN YMPÄRISTÖTOIMISTON YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO 1.1 Johdanto Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat elintarvikevalvonta, eläinlääkintähuolto, terveydensuojelu, tuoteturvallisuusvalvonta ja tupakkalain mukainen valvonta sekä nikotiinituotteiden myynnin valvonta. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Lainsäädäntö edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, laadukasta, riittävin voimavaroin ja oikein kohdennettua, terveyshaittoja ehkäisevää sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan mm. toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Seuraavaa toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava aluehallintovirastolle. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen valvontaohjelma sekä valvontasuunnitelma-asetuksen edellyttämä sisältö. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. 1.2 Toimialue ja toimivalta Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston ympäristöterveydenhuollon valvonta-alueeseen kuuluvat vuonna 2015 Eura, Huittinen, Kokemäki, Köyliö ja Säkylä. Yhteistoiminta-alueella asuu yhteensä n. 38 000 asukasta. Ympäristöterveysvalvonnan toimipisteet sijaitsevat Säkylän kunnanvirastossa osoitteessa Rantatie 268 ja Huittisten kaupunginvirastossa osoitteessa Risto Rytin katu 36. Lisäksi Kokemäen kaupunginvirastossa osoitteessa Tulkkilantie 1 on terveystarkastajille työhuone, jota voidaan käyttää tarpeen mukaan ja käyttää ajanvarauksella toimivana asiakaspalvelupisteenä. Kaupungin/kunnaneläinlääkäreiden toimipisteet sijaitsevat Eurassa, Huittisissa ja Kokemäellä. Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto on solminut Rauman ja Sastamalan kaupungin kanssa sopimuksen, jossa valvontaeläinlääkärin tehtävät siirretään Sastamalan ja Rauman viranhaltijoiden hoidettavaksi. Valvontaeläinlääkäreiden toimipisteet sijaitsevat Raumalla ja Sastamalassa, joissa kummassakin on yksi viranhaltija. Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston ympäristöterveydenhuollossa toimii terveysvalvonnan johtaja, 5 terveystarkastajaa, 3 kunnan/kaupungineläinlääkäriä, 2 valvontaeläinlääkäriä (yht. 0,75 htv), 2 hallintopalvelusihteeriä (yht. 0,5 htv) ja ympäristöpäällikkö (0,1 htv). Yksi kaupungineläinlääkärin virka on tällä hetkellä täyttämättä. Henkilöresurssit on esitetty kohdassa 1.4. Henkilökunta on toimivaltaista koko toimialueella. Kaikille on jaettu henkilökohtaiset vastuualueet, joiden valvonnasta ao. viranhaltija ensisijaisesti vastaa. Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston yhteistyöalueella ympäristöterveydenhuollon valvontaviranomainen on Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. 6
1.3 Valvontasuunnitelman perusteet ja sisältö Valtioneuvoston asetusta 665/2006 sovelletaan ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettuun kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan. Asetuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettujen kunnallisten valvontaviranomaisten suorittamaa valvontaa. Asetuksen mukaan valvontasuunnitelmassa tulee määritellä vähintään: 1) tarkastusten sisältö; 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; 3) tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; 4) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Tässä valvontasuunnitelmassa on otettu huomioon keskusvirastojen laatima yhteistyössä laatima ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 ja toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisessa valvontaohjelmassa valvonnan vaikuttavuutta edistetään kuluvalla ohjelmakaudella seuraavia tavoitteita toteuttamalla: - valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen - arviointi- ja ohjauskäyntien käyttöön ottaminen - valvonnan maksullisuuden edistäminen - tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen - valvonnan näkyvyyden varmistaminen 1.4 Henkilöstöresurssit ja tehtävät Henkilöstöresurssit ja vastuualueet on esitetty alla olevassa taulukossa. Puolet työajasta pyritään varaamaan muuhun kuin suunnitelmalliseen työhön, mm. ennalta arvaamattomiin tarkastuksiin, koulutukseen, tiedonhankintaan, lausuntoihin, asiakasvalituksiin ja neuvontaan sekä ilmoitus-, hyväksymis- ja lupakäsittelyihin. Tehtävät ja vastuualueet on esitetty myös Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston kotisivuilla. Viranhaltijoilla on tehtäviin vaadittava koulutus. Henkilöstöresurssit ja vastuualueet. Nimi Virkanimike Vastuualue / erityisosaaminen htv Kallionsivu Pasi Terveystarkastaja Terveydensuojelu, kuluttajaturvallisuus, 1 uimavesivalvonta Koivusaari Sari Terveystarkastaja Terveydensuojelu, kuluttajaturvallisuus, 1 laitosvalvonta, uimavesivalvonta, ensisaapumisvalvonta Parkkari Terhi Terveystarkastaja Elintarvikevalvonta, talousvesivalvonta 1 Pruuki Terveystarkastaja Elintarvikevalvonta, talousvesivalvonta, 1 Aila tupakkavalvonta, laitosvalvonta, Tolkki Leena Terveystarkastaja Elintarvikevalvonta, talousvesivalvonta 1 Koponen Kaupungineläinlääkäri Praktiikka, lihantarkastus 1 Pauliina Joutsemo Kunnaneläinlääkäri Praktiikka, lihantarkastus, valmiuseläinlääkäri 1 Maria Paakki Päivi Kunnaneläinlääkäri Praktiikka, lihantarkastus 1 Virka avoin Kaupungineläinlääkäri Praktiikka, lihantarkastus Kotilainen Tia Valvontaeläinlääkäri Eläinsuojelu 0,375 7
Porma Valvontaeläinlääkäri Eläinsuojelu 0,375 Mari Tapio Leena Hallintopalvelusihteeri Toimistotehtävät 0,25 Polvi Anja Hallintopalvelusihteeri Toimistotehtävät 0,25 Sjövall Olli Terveysvalvonnan Hallinto, viranomaispäätökset 1 johtaja Reko Jukka Ympäristöpäällikkö Hallinto 0,1 Yhteensä henkilötyövuosia käytettävissä 10,35 Alla olevassa taulukossa on annettu arvioitu kokonaistyöaika toimialaa kohden. Arviot perustuvat kohteiden lukumääriin, keskimääräiseen tarkastustiheyteen ja keskimääräiseen tarkastukseen sisältyvään aikaa sisältäen tarkastukseen kuluva aika ja kirjalliset toimenpiteet sekä raportointi. Lisäksi on omana kohtanaan arvioitu yhteisten toimintaohjeiden, tietohallinto-ohjelmien, laatujärjestelmien ja riskinarviointiin kehittämiseen sekä käyttöönottoon vaadittava työpanos. Eläinlääkäreiden osalta elintarviketarvikevalvontaan on varattu 0,5 htv (koostuen pääasiassa lihantarkastuksesta ja vientiin liittyvistä tarkastuksista) ja terveysvalvonnan johtajan osalta 0,2 htv (pääasiassa ei-suunnitelmallista valvontaa). Alla olevassa taulukossa on arvioitu terveystarkastajien henkilötyöpäivät ja arvioitu kokonaistyötarve toimialoittain. Taulukko ei sisällä eläinlääkärien ja terveysvalvonnan johtajan työtarvetta. Suunnitelma terveystarkastajaresurssien jakautumisesta valvottaville toimialoille ja arvioitu tarve (suunniteltu + ei-suunnitelmallinen valvonta). Laskennallinen Prosentuaalinen työtarve (htpv/v) osuus (%) 1. Elintarvikevalvonta 860 68 2. Terveydensuojelun valvonta 230 18 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta 55 4 4. Tupakkalain valvonta 45 4 5. Yhteiset toimintakäytännöt ym 70 6 Yhteensä 1260 100 Terveystarkastajien yhteenlaskettu työpanos on 1100 htpv/v. Suunnitelmallisista tarkastuskäynneistä, ensisaapumisvalvonnasta (10 htpv), näytteenotosta, ei-suunnitelmallisista valvontatoimenpiteistä, tietojen hankinnasta, ohjauksesta, koulutuksesta ym. sekä yhteisten toimintakäytäntöjen käyttöönotto (mm. KUTI- ja YHTI-projektit) muodostuu arviolta 1215 htpv/v tarve. Lisäksi matka-aika kohteisiin on arvioitu olevan 60 htpv/v. Yhteensä arvioitu vaadittava terveystarkastajien työtarve on siten 1320 htpv/v. Terveystarkastajien osalta käytettävissä olevissa resursseissa on siten n. 1 henkilötyövuoden vajaus resursseissa. Edellä mainittuihin resursseihin on lisäksi varattu eläinlääkintään yhteensä n. 2,5 htv ja hallintoon 1,4 htv sekä eläinsuojeluun sekä maitotilojen sekä munapakkaamojen valvontaan 0,75 htv. 1.5 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma Valvontasuunnitelmaan sisältyvä näytteenotto ja tutkimuskulut ovat toiminnanharjoittajille maksullisia. Ruokamyrkytysnäytteiden ja muiden elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaarojen sekä kuluttajavalituksen aiheutuvat tutkimuskulut kustannetaan ympäristöterveydenhuollon toimesta. Kuluttajaturvallisuuden näytteenottoon ei yleensä ole ollut tarvetta, koska Tukes ja Tulli vastaavat pääosin kulutustavaroiden turvallisuuden valvonnasta. Terveysvalvonta ottaa näytteitä tarvittaessa Tukesin, Tullin tai AVI:n pyynnöstä. 8
Näytteenottokohteiden valintakriteereinä ovat kohteiden historia, paikallinen valmistus, kohteiden valmistamat tai myymät tuotteet, kohteen omavalvonnan todentaminen ja projektiluonteisuus. Tutkimustuloksesta toimitetaan tulokset asianosaiselle elinkeinoharjoittajalle ja ympäristöterveysvalvonnalle. Tässä yhteydessä elinkeinoharjoittajan kanssa keskustellaan tuloksesta ja sen mahdollisesti aiheuttamista jatkotoimenpiteistä esim. uusintanäyte, omavalvonnan tehostaminen ym. Projektinomaisista näytteistä tehdään yhteenvedot, joita voidaan hyödyntää ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmia laadittaessa. Valvojilla on käytössä toimialakohtainen suunnitelma, jossa on valvottavat kohteet, tarkastusten ajoitus ja otettavat näytteet/kohde sekä tarkastettavat asiat. 1.6 Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Näytteitä tutkitaan pääasiassa seuraavissa laboratorioissa: 1) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratorio, Tampere 2) Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, Turku Evira on hyväksynyt laboratoriot. Perusteluina laboratorioiden valinnalle on laboratorioiden tarjoamat palvelut ja laboratorioiden sijainti. 1.7 Valvonnan maksullisuus Suunnitelmallisesta valvonnasta ja näytteenotosta peritään vuonna 2015 Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan voimassa olevan taksan mukainen maksu. Taksan perusteet ja maksutaulukko on esitetty liitteessä. Voimassa oleva maksutaksa on nähtävillä yksikön kotisivuilla. 1.8 Viestintä ja tiedotus Asiakkaat pyritään palvelemaan nopeasti ja asiantuntevasti. Asiakkaita palvellaan henkilökohtaisilla tapaamisilla, puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Informaatiota annetaan myös postitse. Tiedottamiseen voidaan käyttää myös Euran, Huittisten, Kokemäen, Köyliön ja Säkylän kuntien internetsivuja sekä paikallisia lehtiä (esim. Satakunnan Kansa, Länsi-Suomi, Lauttakylä, Ala-Satakunta, Sydän-Satakunta ja Jokilaakso). Yleisesti Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston erityistilanteen tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti ympäristöpäällikkö Jukka Reko. Ympäristöterveydenhuollon tiedottamisesta erityistilanteissa ja kriiseissä vastaa terveysvalvonnan johtaja. Tiedotusvastaavana ruokamyrkytystapauksissa toimii terveysvalvonnan johtaja ja/tai tartuntataudeista vastaava lääkäri. Tiedottamisvastuu voidaan myös tilanteesta riippuen antaa jollekin muulle ympäristöterveydenhuollon viranhaltijalle. Tapauskohtaisesti päätetään tiedotteiden antamisesta. Tiedottamisessa voidaan tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa toimivallan mukaan. 1.9 Laatujärjestelmä EY:n valvonta-asetuksen (882/2004) 8 artiklan ja elintarvikelain 41 :n mukainen elintarvikevalvontaa koskeva laatujärjestelmä rakennetaan paikallisten tarpeiden ja resurssien pohjalta. 9
1.10 Valvontakirjanpito Kohdetietojärjestelmä on TerveKuu-ohjelma. Kaikki uudet valvontakohteet kirjataan rekisteriin ilmoituksen käsittelyn tai kohteen hyväksymisen yhteydessä. Toimintansa lopettaneet kohteet merkitään rekisteriin lopettaneiksi. Valvontarekisteriin merkitään valvontakohteiden tunnistetiedot, suunnitellut ja suoritetut valvontatoimenpiteet sekä vastaavat muut toimialakohtaisen lainsäädännön ja niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiset valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Kaikki kohteita koskeva valvontatieto, myös ohjaus ja neuvonta, kirjataan TerveKuuhun, jossa se on kaikkien tarkastajien saatavilla. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ja turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkavalvonnan yhteinen tietojärjestelmähanke YHTI etenee. YHTI-hankkeen edellä ja esimerkkinä toimii Eviran vastuulla oleva elintarvikevalvonnan KUTI-tietojärjestelmähanke. Yhdessä YHTI ja KUTI muodostavat ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruu-hankkeen. Kunnan valvontaviranomainen on velvollinen toimittamaan korvauksetta Valviralle, Tukesille ja Eviralle tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja, sekä valvontaa koskevia muita tietoja näiden lakien mukaisen valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten. Huomioitavaa on, että kaikki valvonta-alueen tarkastuskohteet tulee olla kirjattu järjestelmään vuoden 2014 aikana, vaikka kaikkiin kohteisiin ei kohdistuisikaan valvontatoimenpiteitä vuoden 2014 aikana. Hankkeen toteutuminen on vaatinut ja vaatii terveysvalvonnan työntekijöiltä käytössä olevan Tervekuu ohjelman kokonaisvaltaista hallintaa. Tämän vuoksi tulevina vuosina panostetaan Tervekuu ohjelman perus- ja jatkokoulutukseen. Käytettävä tietojärjestelmä on yhteensopiva valtakunnallisen tietojärjestelmän kanssa (KUTIprojekti) ja on käytössä. Valvontakohteiden asiakirjat on kirjattu kunnan sähköiseen Dynasty-ohjelmaan ja/tai TerveKuuohjelmaan. Valvontakirjanpito on arkistoitu ympäristötoimiston arkistoon. Dokumentointi sisältää kohteiden perustiedot, ilmoitusten käsittelyn/hyväksymispäätökset, tutkimustulokset, muistiot, kohteiden omavalvonnan päivitystilanteen jne. Tarkastuksista tehdään tarkastuskertomus, joka annetaan tiedoksi toimijalle. Toiminnanharjoittajaa kuullaan tarkastuksen yhteydessä. Elintarvikevalvonnan alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimijan on ilmoitettava myös toiminnan lopettamisesta (elintarvikevalvonta-asetus). Valvontaviranomaisen on ilmoitettava alkutuotannon toimijalle ottaneensa vastaan ilmoituksen tai saaneensa tiedon toiselta viranomaiselta. Elintarvikelain muutos (352/2011) 13.6 :ssä sekä 22.3 ja 22.4 :ssä on lueteltu elintarvikealan ja alkutuotannon toimintoja, joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta valvontaviranomaiselle. Alkutuotantokohteita on siirretty aiemmin kohderekisteritietojärjestelmään ja siirtotyötä jatketaan. 1.11 Koulutussuunnitelma ja koulutusrekisterin pito Terveysvalvonnan henkilöstön koulutukseen on varattu määrärahaa. Koulutukseen osallistutaan koulutustarjonnan ja -tarpeen mukaan. Toimialakohtaisesti koulutus valitaan koulutuksen sisällön ja luennoitsijoiden mukaan vuonna 2015. Koulutuksen jälkeen osallistuja tekee lyhyen raportin koulutuksesta muille viranhaltijoille sekä tuo koulutusmateriaalin muiden käyttöön. Koulutusrekisteri on perustettu vuonna 2011 ja sitä päivitetään työntekijän koulutukseen osallistumisen jälkeen. Terveysvalvonnan johtaja ylläpitää rekisteriä. Tarkoituksena on osallistua ainakin keskusvirastojen, aluehallintoviraston ja ministeriöiden järjestämään koulutukseen. Terveystarkastajien ja terveysvalvonnan johtajan koulutukseen osallistuminen 2015 on esitetty alla. Eläinlääkäreiden koulutusohjelma on esitetty eläinlääkintähuollon valvontaohjelmassa. 10
Koulutussuunnitelma 2015 1. Elintarvikevalvonta Parkkari Tolkki Pruuki Koivusaari (laitos- ja ensisaap. valv.) Sjövall 2. Terveydensuojelun valvonta Parkkari (talousvesi) Tolkki (talousvesi) Pruuki (talousvesi) Kallionsivu Koivusaari Sjövall 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta Kallionsivu Koivusaari Sjövall 4. Tupakkalain valvonta Pruuki 4 pv 4 pv 4 pv 3 pv 2 pv 2 pv 2 pv 2 pv 2 pv 3 pv 2 pv 2 pv 1 pv 1 pv 2 pv 5. YTH-yleiskoulutus Parkkari Tolkki Pruuki Kallionsivu Koivusaari Sjövall 6. Hallinto Sjövall 7. Tietotekniikka tms Parkkari Tolkki Pruuki Kallionsivu Koivusaari Sjövall 2 pv 2 pv 2 pv 2 pv 2 pv 2 pv 2 pv 3 pv 3 pv 3 pv 3 pv 3 pv 3 pv 1.12 Erityistilannesuunnitelma Ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelma uusitaan/päivitetään vuosittain erityistilannesuunnitelma vastaamaan nykyistä tilannetta. Suunnitelman laadinnassa käytetään STM:n vuonna 2010 laatimaa Ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden opasta. Erityistilannesuunnitelma toimitetaan jokaiselle ruokamyrkytysryhmän taholle. Yksikössä se on kaikissa toimipisteissä paperiversiona ja sähköisesti yhteisessä terveystarkastajien tiedostokansiossa. 11
1.13 Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman laatiminen ja toteutumisen arviointi Kunnan tulee toimittaa hyväksymänsä seuraavan vuoden valvontasuunnitelma aluehallintovirastolle kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä. Kunnan tulee arvioida valvontasuunnitelman toteutuminen vuosittain. Arviointi tulee tehdä ainakin seuraavien tekijöiden osalta: 1) tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin 2) tarkastusten kattavuus 3) näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin 4) valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen 5) voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus 6) toiminnan kehittämistarpeet 9) mahdolliset toiminnan tarkastamiset ja korjausehdotukset/poikkeamat (auditoinnit) Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle annettavassa seurantaraportissa kerrotaan syyt tai perustelut suunnitelmasta poikkeamien suhteen ja esitetään korjausehdotuksia. Ympäristölautakunnassa keskustellaan ja mahdollisesti päätetään toimenpiteistä, joilla parannetaan tilannetta seuraavalla toimintakaudella arviointiraportin käsittelyn yhteydessä. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin tulokset raportoidaan aluehallintovirastolle ja keskusvirastoille. Lisäksi aluehallintovirastolle tai keskusvirastoille toimitetaan ne mahdollisesti erikseen raportoitavat asiat, joita ne ovat pyytäneet kunnilta. Valvontasuunnitelman arviointi voidaan suorittaa kaikkien toimialojen kohdalta samanaikaisesti. Lisäksi Pyhäjärviseudun ympäristötoimistolla on oma toiminnan laajuutta kuvaava seuranta. Valvontaohjelman mukaisia toiminnan laajuutta kuvaavia numeerisia tiedot toimitetaan Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle. OSA II: TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT ELINTARVIKE-, TERVEYDENSUOJELU-, KULUTTAJATURVALLISUUS- JA TUPAKKALAIN VALVONTA 2 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA Kunnan elintarvikevalvontatehtäviä ovat: - kunnan valvontaan kuuluvien laitosten hyväksyminen ja elintarvikehuoneistojen ilmoituksen käsittely - alkutuotantopaikkojen, elintarvikehuoneistojen, ensisaapumis- ja muiden elintarvikealan toimijoiden (ml. maahantuojien) valvonta - kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden ja elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvien materiaalien ja tarvikkeiden valmistuksen valvonta - elintarvikkeiden markkinavalvonta - kunnalla on valvontatehtäviä myös liittyen puolustusvoimien toimintaan sekä Valviran ohjaamaa alkoholimyymälöiden ja varastojen valvontaan Kunnan tehtäviin kuuluvat elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien neuvonta ja tiedottaminen, valtion viranomaisten avustaminen eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen vierasainevalvontaohjelman toteuttamisessa sekä elintarvikemääräysten mukaisten ilmoitusten ja raporttien tekeminen aluehallintovirastolle ja Eviralle. 12
2.1 Elintarvikevalvonnan yleiset tavoitteet Elintarvikevalvonnan tavoitteena on toteuttaa elintarvikelainsäädännössä asetettuja päämääriä. Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys. Elintarvikelain tarkoituksena on myös varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajaa harhaan. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta sekä taloudellisilta tappioilta (EL 1 ). Elintarvikelaki kattaa koko ketjun pellolta pöytään ja koko ketjun kattavalla valvonnalla turvataan, että elintarvikkeet ovat määräysten mukaisia. Jäljitettävyys on elintarviketurvallisuuden kannalta yksi keskeinen tekijä ja sen avulla voidaan ongelmatilanteissa poistaa määräystenvastaiset elintarvikkeet kohdennetusti markkinoilta ja antaa kuluttajille oikeaa ja riittävää informaatiota. Elintarvikelain avulla halutaan turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, oikein kohdennettua, tehokasta ja eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Valvonnan tulee olla myös muulla tavoin hyvää hallintoa koskevien vaatimusten mukaista ja sille tulee varata riittävät voimavarat. Valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa ja valvontaviranomaisten valvontasuunnitelmissa kuvataan valvonnan toteuttaminen eri tasoilla. Ohjelmia ja suunnitelmia tarkistetaan säännöllisen ja järjestelmällisen seurannan avulla. Seurannan yhteydessä tehtyjä havaintoja käytetään suunniteltaessa valvontaa ja sen suuntaamista edelleen. Elintarvikevalvontaa suunnataan eri kohteisiin tai osa-alueisiin sen mukaan, missä sitä riskitekijät huomioon ottaen eniten tarvitaan. Valvonnan on oltava tasapuolista niin, että se kohdistuu perusteiltaan yhdenvertaisesti kaikkiin valvontakohteisiin ja valvontakohdetyyppeihin. Tämän vuoksi kohteen valvonnan tehostamiselle tai sen lieventämiselle on oltava perusteet, jotka saadaan esimerkiksi arvioimalla valvontakohteessa elintarvikkeeseen kohdistuvia riskitekijöitä. Tasapuolisuus elintarvikevalvonnassa tarkoittaa sitä, että valvonnan määrä ja valvontamenetelmät valitaan elintarvikkeen turvallisuuden ja laadukkuuden varmistamiseksi samoilla perusteilla koko maassa. Valvontaviranomaisen velvollisuus on viestittää valvontaan liittyvistä asioista ja ongelmista sekä elintarvikealan toimijoille että kuluttajille. Elintarvikelain tarkoituksena on osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Toimimalla elintarvikelainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti elintarvikealan toimijat varmistavat toimintansa lainmukaisuuden ja turvaavat osaltaan sen, että elintarvikkeet ovat turvallisia, muutoinkin elintarvikemääräysten mukaisia ja niistä annetut tiedot ovat totuudenmukaisia ja riittäviä. Viranomaisen velvollisuus on tukea toimijoita antamalla lainsäädännön noudattamiseen liittyviä ohjeita ja kehotuksia. Toiminnan määräystenmukaisuus parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä ja menestymismahdollisuuksia markkinoilla sekä pienentää esimerkiksi takaisinvedoista johtuvia yrittäjän taloudellisia riskejä. Elintarvikelainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnan tehtävä on puolestaan varmistua siitä, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa. 13
2.2. Elintarvikevalvonnan toteuttaminen 2.2.1 Valvontakohteet Suunnitelmallisen valvonnan piirissä on 335 elintarvikehuoneistoa, 17 laitosta, 54 maidontuotantotilaa ja 28 karjankasvatustilaa/kalastusta sekä muita alkutuotannon kohteita 929 kpl. Yhteensä kohteita on 1346 kpl. Valvontaviranomaisella on ajantasaisia tietoja valvonta-alueen kohteista - elintarvikehuoneistojen ilmoitukset - ensisaapumispaikkoja koskevista ilmoitukset ja päätökset - alkutuotantopaikkojen tiedot Elintarvikevalvonnan kohteiden lisäkartoitus perustuu viranhaltijoiden kenttätuntemukseen, liikeelämän seurantaan ja yritysrekisterin tietoihin. Elintarvikevalvontakohteet ja tarkastusten määrä sekä näytteenotto on esitetty liitteissä. 2.2.2 Omavalvontasuunnitelma Kaikilla elintarvikealan yrityksillä tulee olla omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelmaa ja sen toteutumista seurataan tarkastuskäyntien yhteydessä. Omavalvontaan liittyvissä asioissa annetaan neuvontaa ja ohjausta. Omavalvonnan valvonnan yhteydessä varmistetaan, että valvontakohteen näytteenotto on mikrobikriteeriasetuksen mukaista. 2.2.3 Tarkastus ja valvonta Tarkastus on määritelty valvonta-asetuksessa (EY) 882/2004. Valvonta-asetuksen 3 artiklan mukaan elintarvikevalvonnan tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta. Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006) mukaan tarkastaminen on säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia, joiden avulla arvioidaan kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan ja tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Toiminnassa olevan elintarvikehuoneiston valvonnassa tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa. Jokaisella tarkastuskäynnillä suoritetaan yleisluontainen tilojen ja toimintojen tarkastus tarkastettavan osa-alueen lisäksi. Tavoitteena on, että kohteen koko toiminta, tilat ja omavalvonta tulee käydyksi 1-3 vuoden kuluessa riippuen kohteen laajuudesta ja tarkastusmääristä. Mikäli tarkastuksella todetaan epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuuden, annetaan epäkohtien poistamiseksi määräaika. Määräajan jälkeen tehdään uusi tarkastus tehtyjen toimenpiteiden varmistamiseksi. Tarkastukset pyritään tekemään silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Joissakin tapauksissa voidaan tarkastus toteuttaa myös muuna ajankohtana. Valvontaviranomainen voi tehdä asiakirjatarkastuksia myös virkapaikallaan. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus joka kirjataan aina TerveKuu-ohjelmaan. Tarkastuskertomukseen merkitään valvonnan tarkoitus, tulokset sekä tarvittaessa asianomaiselta toimijalta edellytettävät toimet. Epäkohtien korjaamisaikataulusta sovitaan toimijan kanssa. Tarjoilu- ja myyntipaikkojen elintarvikehuoneistotarkastuksissa käytetään OIVA-arviointilomakkeita ja muissa elintarvikehuoneistotarkastuksissa voidaan käyttää ko. elintarvikehuoneiston tai laitoksen tarkastukseen suunniteltuja EVIRAn valmiita lomakkeita. Oivatarkastukset otettiin käyttöön 1.5.2013 ja sen mukana tuli vaatimus valvontatietojen julkistamisesta elintarvikkeiden 14
vähittäismyynnissä ja tarjoulussa. Seurantatarkastukset ovat olennainen osa Oiva-järjestelmässä. Seurantatarkastuksilla varmistetaan valvonnan julkistamista, vaikuttavuutta ja yhtenäisyyttä. Seurantatarkastusten määrä on arviolta 10-15 % valvontakäyntien kokonaismäärästä, mikä lisää resurssitarvetta. Valtakunnalliset elintarviketurvallisuuden toimenpiteet ja painopisteet 2015 - Elintarvikkeiden valmistus: 1) Oivan käyttöönotto, 2) Jäljitettävyysvalvontaprojekti - Kuljetus: 1) oivan käyttöönotto - Elintarvikkeiden myynti ja tarjoilu: 1) Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen, 2) Jäljitettävyysvalvontaprojekti, 2) Elintarvikepatogeeniprojekti - Sisämarkkinakauppa: 1) Jäljitettävyysvalvontaprojekti - Vienti: 1) Vientivalvontajärjestelmien kehittäminen Valvontahankkeisiin pyritään osallistumaan mahdollisuuksien mukaan. 2.2.4 Valvontakohteiden riskiluokitus ja tarkastustiheys Valvontakohteiden riskinarviointia jatketaan edelleen suunnitelmallisten tarkastuskäyntien yhteydessä. Riskinarvioinnissa hyödynnetään TerveKuu-ohjelmaa. Kohteiden tarkastustiheydet saadaan tehdyistä riskiluokituksista. Riskinarvioinnin perusteella tarkastusmääriä voidaan lisätä tai vähentää 50 % EVO:n mukaisista tarkastusmääristä. Tarkastustiheyksien määrittelyssä huomioidaan valtakunnallisen valvontatutkimusohjelman ohjeelliset tarkastusmäärät sekä valvontakohteissa havaitut riskitekijät. Tarkastukseen kuluvaan keskimääräiseen aikaan huomioidaan Eviran ohjeistusta. 2.2.5 Näytteenottosuunnitelma ja laboratoriot Viranomainen voi ottaa näytteitä useista eri syistä (katso 4.3). Lainsäädännössä ei ole määritelty näytteenottotiheyksiä viranomaisvalvonnan näytteenotolle. Elintarvikelain (23/2006) mukaan valvontaviranomaisen on laadittava oma näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmansa osana vuosittaista elintarvikevalvontasuunnitelmaansa, jossa näytteenottotiheydet samoin kuin näytteistä tehtävät analyysit on määriteltävä. Evira suosittelee viranomaisnäytteenoton suuntaamista ennen kaikkea hyvin suunniteltuihin patogeeniprojekteihin. Yksittäisten toimijoiden omavalvonnan toimivuuden todentamiseksi Evira suosittelee pistokoeluontoista näytteenottoa. Näytteenottotiheyteen vaikuttavat toimijan näytteenottosuunnitelma, sen kattavuus ja toteutuminen sekä omavalvontanäytteiden tulokset. Näytteenotto perustuu riskinarviointiin. Valvoja voi ottaa tarvittaessa omavalvonnan varmistamiseksi lisää näytteitä valvontakohteista tapauskohtaisesti. Näytteistä tutkittavat analyysit on annettu näytteenottosuunnitelmassa, mutta analyyseja voidaan tarvittaessa määritellä uudestaan tapauskohtaisesti, esim. näytteen sisällön mukaan. Jos yritykset tutkituttavat riittävästi omavalvontanäytteitä, voidaan viranomaisnäytteitä ottaa vähemmän. Tämän lisäksi otetaan näytteitä esim. ruokamyrkytysepäilyjen ja kuluttajavalitusten perusteella. Erilaisten suunnittelemattomien (kuluttajavalitukset, terveysvaaratilanteet, ruokamyrkytykset) elintarviketutkimusten kustannukset maksetaan Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston kustannuksella. Huonojen tulosten syyt pyritään selvittämään ja korjaamaan. Toiminnanharjoittajan kustannuksella otetaan uusintanäytteet, joista määritykset voivat olla laajemmat kuin alkuperäiset. Näytteenotossa pyritään hyödyntämään Eviran elintarvikevalvontaviranomaisille suunnattua ohjetta 10502/1 Elintarvikkeiden mikrobiologinen näytteenotto ja analyysit. Vuoden 2015 elintarvikenäytteiden otossa keskitytään ravintoloihin ja laitoskeittiöihin, joista on edellisvuosina otettu vähän näytteitä. Liitteessä on esitetty elintarvikenäytteenottosuunnitelma. Tuloksista tehdään yhteenveto, jota hyödynnetään seuraavan vuoden näytteenottosuunnitelmaa 15
laadittaessa. Yhteenveto tai sen osia voidaan myös julkaista yksikön kotisivuilla ja paikkakunnan tiedotusvälineissä, mikäli se katsotaan aiheelliseksi. Osallistutaan Eviran ohjaamana seurantaohjelmiin ja vastataan tarvittaviin valvontatoimenpiteisiin. Seurantaohjelmia ovat - kansallinen salmonellavalvontaohjelma - kansallinen elävien eläinten ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelma - kasvinsuojeluainejäämien valvontaohjelma - ympäristö- ja muiden kontaminanttien seurantaohjelma, säteilyttämisen osoittamista koskeva valvontaohjelma sekä - muut mahdolliset komission valvontaohjelmat. Valtakunnallisiin tai alueellisiin projekteihin osallistutaan pyynnöstä, jotta saadaan kattavaa tietoa koko Suomen tai alueen ko. tilanteesta. Kohdassa 2.2.3 on esitetty lisäksi painopistealueita, mikä osaltaan vaikuttaa mahdolliseen näytteenottoon. Näytteenotto niiden osalta ja siihen liittyvät toimenpiteet tarkentuvat vuoden 2015 aikana. 2.2.6 Ensisaapumisvalvonta Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta valtiollistettiin vuonna 2008, jolloin vastuu valvonnasta siirtyi kunnilta Eviralle. Toimialueella Evira ostaa ensisaapumisvalvontapalvelun kunnalta. Evira määrää tarkastuskohteet ja -tiheyden sekä - laajuuden. Evira laskuttaa ensisaapumistoimijoita tehdystä valvonnasta, auditoi tarkastusten suorittamista sekä antaa koulutusta tarkastuksia tekeville tahoille. Ensisaapumisvalvontaan on arvioitu vaativan n. 10 htpv/v työpanoksen vuonna 2015. 2.2.7 Hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Hallinnollisia pakkokeinoja koskevat säännökset ovat elintarvikelain 7 luvussa. Lisäksi Evira on laatinut viranomaisille vuonna 2008 ohjeen hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä (Ohje 100011/1). Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka, haltuunotto sekä elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen. Elintarvikelain 32 :n mukaan hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa voidaan kunnassa siirtää kunnan viranhaltijalle lievempien pakkokeinojen osalta. Tällaisia ovat: elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen; kielto; elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen; haltuunotto; ja elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös. Sen sijaan esimerkiksi päätöksen uhkasakon asettamisesta kunnan viranhaltijan antaman määräyksen tehosteeksi tekee lautakunta tai toimielin. Vaikka toimivaltaa hallinnollisten pakkokeinojen käyttöön ei olisi siirretty elintarvikevalvontatehtäviä suorittavalle kunnan viranhaltijalle, viranhaltija on kiireellisissä tapauksissa oikeutettu antamaan määräyksiä epäkohdan poistamiseksi, asettamaan kieltoja sekä tekemään haltuunottoa koskevan päätöksen. Tällainen viranhaltijapäätös on viipymättä saatettava lautakunnan tai toimielimen käsiteltäväksi. Elintarvikelaissa ei ole hallintomenettelyä koskevia säännöksiä, vaan sovellettaviksi 16
tulevat hallintolain (434/2003) säännökset (kuuleminen, päätöksen perusteleminen jne.) Mikäli viranomainen katsoo, että pakkokeinopäätös on mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta pantava heti täytäntöön, tämä täytyy päätöksessä nimenomaisesti todeta. Elintarvikealan toimija vastaa niistä kustannuksista, joita toimijalle aiheutuu viranomaisen pakkokeinopäätöksistä. Rangaistusseuraamuksista säädetään sekä elintarvikelaissa (10 luku) että rikoslaissa (39/1889, muutos 400/2002). Elintarvikelaissa säädetään elintarvikerikkomuksesta, josta voidaan tuomita sakkorangaistukseen. Rikoslaissa säädetään terveysrikoksesta, josta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistukseen. Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on päätöksellä siirtänyt hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa viranhaltijoille niiltä osin kuin se elintarvikelainsäädännön mukaan on mahdollista. Vuoden 2015 aikana päivitetään ohjeistusta hallinnollisten pakkokeinojen ja rikoslainsäädännön mukaisten keinojen käyttöä Pyhäjärviseudun elintarvikevalvonnassa. 2.2.8 Terveysvaaratilanteet ja ruokamyrkytysepidemioiden selvittäminen Terveysvaaralla tarkoitetaan mitä tahansa biologista, kemiallista tai fysikaalista tekijää tai tilaa, joka saattaa vaarantaa elintarvikkeen turvallisuuden (elintarvikelaki 6, kohta 8). Kunnan on selvitettävä alueellaan ilmenevät elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet. Tällaisia ovat ruokamyrkytykset ja muut elintarvikevälitteiset vaaratilanteet. Kuntien on varauduttava mahdollisesti tarvittavaan näytteenottoon ja tutkimuksiin. Terveysvalvonta voi saada tietoa terveydelle vaarallisista elintarvikkeista mm. oman alueen viranomais- tai omavalvonnan tutkimustuloksista, kuluttajavalituksista ja Eviran tiedotteista. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden epäily- ja selvitysilmoitukset tehdään ruokamyrkytysepidemiarekisteritietojärjestelmään (RYMY-tietojärjestelmään). RYMY on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yhteinen raportointijärjestelmä. Laaditaan ajantasainen paikalliset erityispiirteet huomioiva toimintaohje ruokamyrkytyksiä ja muita terveysvaaratilanteita varten. Ruokamyrkytysepidemioiden epäily- ja selvitysilmoitukset tarvittavine liitteineen säilytetään terveysvalvonnan toimistolla omassa mapissaan. Eviran lähettäessä RASFF - ilmoitusta (terveysvaarailmoitus) koskevan tiedustelun tarkistetaan esimerkiksi ensin ensisaapumispaikkojen tekemistä ilmoituksista, onko kyseisiä elintarvike-eriä vastaanotettu. Ensisaapumispaikkoihin ollaan yhteydessä tilanteen selvittämiseksi. Mahdollisista jatkotoimenpiteistä sovitaan tapauskohtaisesti Eviran kanssa. Ruokamyrkytystutkimusten keskeinen tavoite on sairastumisen aiheuttajan ja lähteen etsiminen. Ruokamyrkytysepidemiaa epäiltäessä viranomaisten tulee toimia nopeasti, jotta on mahdollista estää epidemian mahdollinen leviäminen ja saada ehkäisevät toimenpiteet käyntiin. Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen tapahtuu kunnan kustannuksella. Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston alueella on ruokamyrkytysten selvitystyöryhmä, joka on päivitetty ja hyväksytty ympäristölautakunnassa. Ruokamyrkytysten selvitystyöryhmässä on toiminta-alueen kunnista jäseninä mm. johtava terveyskeskuslääkäri tai tartuntataudeista vastaava lääkäri, terveyskeskuksen tartuntatautiyhdyshenkilö, elintarvike- ja terveydensuojeluvalvontaa johtava virkamies, kunnan virkaeläinlääkäri, terveystarkastaja sekä alueen vesihuollosta vastaavan tahon edustaja. Selvitystyöryhmän kokoonpano tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain tarvittaessa. 17
2.3 Elintarvikevalvonnan lainsäädäntöä ja ohjeita Elintarvikelaki (23/2006) Yleinen valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 Yleinen elintarvikeasetus (EY) N:o 178/2002 Elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) N:o 854/2004 Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta 420/2011 MMM:n asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (1367/2011) MMM asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (1368/2011) MMM:n asetus laitosten elintarvikehygieniasta (1369/2011) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista (1258/2011) Mikrobikriteeriasetus (EY) N:o 2073/2005 Ensisaapumisasetus (118/2006) Lihantarkastusasetus (MMMa 590/2014) Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittä misestä (1365/2011) Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista (1040/2007) STM:n asetus suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (405/2009) Sivutuoteasetus (EY) N:o 1069/2009 Sivutuoteasetuksen toimeenpanoasetus (EU) N:o 142/2011 Nikotiinivalmisteiden lainsäädäntöä Lääkelaki (395/1987) 3 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 3.1 Yleiset tavoitteet Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Lain tavoitteena on myös ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulaissa päävastuu terveydensuojelun toteuttamisesta on säädetty kunnan tehtäväksi. Kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva terveydensuojelulain tarkoittama valvonta sekä siihen varattava työaika- ja henkilöresurssi. Tällaista muuta valvontaa, mikä ei vaadi säännöllisyyttä, ovat lupa- ja ilmoitusmenettelyt, erilaiset suunnitelmaan sisältymättömät yllättävät valvontatapaukset, asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja mittaukset, samoin epidemiaselvitykset, asiakkaiden valitukset sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet. Terveydensuojelulain 8 :ssä määriteltyihin erityistilanteisiin varautumiseen ennakolta yhdessä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa tulee varata riittävästi aikaa. Lisäksi toiminta terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana vaativat voimavaroja kuin myös toiminnan kehittäminen sekä erilaiset raportointitehtävät. Terveydensuojelun osalta erityisesti tavoitteena on yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja saattaa myös toiminnanharjoittajat samanarvoiseen asemaan suhteessa valvontaan. 18
3.2 Tarkastus ja tarkastuksen sisällön määrittely Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joista johtuen terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Useimmat terveydensuojelulain mukaiset säännöllisen valvonnan kohteet ovat joko luvanvaraisia tai ilmoituksenvaraisia. Kohteet hyväksytään 18 :n mukaisen lupahakemuksen tai 13 :n mukaisen ilmoituksen nojalla. Tämän jälkeen kohde pääsääntöisesti tulee suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan kohteeksi. Moneen valvontakohteeseen kohdistuu useampien ympäristöterveydenhuoltolakien valvontatoimia. Tarkastusten määrittelystä käy ilmi, minkä lain mukaisia ja mitä toimenpiteitä valvontakohdetyyppeihin ja valvontakohteisiin tehtävät tarkastukset sisältävät. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet tarkastetaan säännöllisesti ja siten, että oleellisimmat terveydensuojelun näkökohdat tulevat katetuiksi tarkastuksissa. Valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa on annettu ohjeet keskimääräisistä tarkastustiheyksistä sekä valvonta- ja tarkastuskäyntien ydinasioista. Nämä ohjeet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon tarkastuksissa liitteessä. Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä otetaan huomioon suunnittelu, tarkastuksen valmistelutyöt, tarkastukseen ja matkoihin kulunut aika sekä tarkastuskertomuksen laatiminen, kirjaukset, laskutus ja muut jälkityöt. Arvio säännöllisen valvonnan tarkastuksiin ja niihin liittyviin muihin tehtäviin kuluvasta ajasta on esitetty liitteessä. Kuntalaisten tai asiakkaiden kautta vireille tulevat asiat, jotka eivät ole suunnitelmallisen valvonnan piirissä ovat lisääntyneet huomattavasti esim. sisäilma. Em. asioiden hoitaminen vaatii henkilöstöresursseja. Kohteiden riskiarviointia jatketaan vuonna 2015 resurssien mukaan. Vesilaitosten valvontaohjelmien tarkastus ja laadinta sekä rakennusten sisäilmaongelmat saattavat vaatia arvioitua selkeästi suuremman työpanoksen. 3.3 Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys Valvontasuunnitelman mukainen kohdekohtainen tarkastustiheys perustuu kohdekohtaiseen riskinarviointiin. Riskinarviointi perustuu toiminnan aiheuttamiin terveysuhkiin tai valvottavan tilan olosuhteisiin, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta ovat: - Altistuvien ihmisten määrä ja käyttäjäryhmä (lapset, nuoret, vammaiset, sairaat) - Altistavan tekijän vaarallisuus (taudinaiheuttaja, myrkyllisyys) - Altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (vakituinen ja tilapäinen oleskelu) Tarkastustiheyteen vaikuttavat myös kohteessa todetut ongelmat, toiminnanharjoittajan asiantuntemus ja toimintatavat (hygieniatuntemus, omavalvonta tai käyttötarkkailu, aiemmat ongelmat) sekä huoneiston tai tilan olosuhteet, rakenteet ja kalusto (varustelutaso, rakenteiden kunto ym.). Jatketaan edelleen kohteista saatujen tietojen keräämistä ja käytetään niitä riskinarviointiin. Tätä tietoa sovelletaan tarkastustiheyteen. Tarkoituksena suorittaa riskinarviointi kolmasosassa kohteista. 19
Riskiluokat Luokkaan 3 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa esimerkiksi, kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteen ovat merkittäviä, altistusaika on pitkä (korkea riski). Luokkaan 2 kuuluvat ne kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveys- tai viihtyvyyshaittaa (keskisuuri riski). Luokkaan 1 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveys- tai viihtyvyyshaittaa esimerkiksi, kun toimintoja on vähän, ne ovat rajoitettuja, altistuvien määrä on pieni, terveysvaikutukset eivät ole merkittäviä, toiminta ei ole herkkä häiriöille, altistusaika on lyhyt (matala riski). Tarkastustiheys 2 kaksi kertaa vuodessa 1 kerran vuodessa 0,5 joka toinen vuosi 0,3 kerran kolmessa vuodessa 0,25 kerran neljässä vuodessa 0,2 kerran viidessä vuodessa 3.4 Valvontakohteet Kuntakohtainen valvontakohteiden tarkastussuunnitelma vuodelle 2015 on laadittu valtakunnallisen valvontaohjelman ohjeita soveltaen, paikalliset olosuhteet ja valvontaan käytettävät resurssit huomioon ottaen. Tarkastussuunnitelma on esitetty liitteessä. Valvontakohteiden valvontatiedot on kirjattu TerveKuu-ohjelmaan. Järjestelmään kirjataan kohteisiin tehdyt tarkastuskäynnit, näytteenotot, ilmoitusten käsittely sekä muut mahdolliset valvontatoimenpiteet. 3.5 Valvonnan painopisteet Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston toimialueella terveydensuojeluvalvonnan painopistealueet vuonna 2015 ovat edelleen uimavesivalvonta (mm. erityisesti Eurajoen tilanne), talousvettä toimittavien vesilaitosten erityistilannesuunnitelman päivittäminen ja valvontatutkimusohjelman päivittäminen, lasten ja nuorten käyttämät kohteet sekä vanhustenhuollon yksiköt, ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus), ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntäminen sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot), koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa sekä terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava, ympäristölupa jne.) Vesilaitoksille on suunniteltu järjestettävän valvontayksikön toimesta koulutustilaisuus koskien erityistilanteita. 3.6 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma Valvonta tukeutuu näytteenottoon ja näytteiden analysointiin laboratorioissa. Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät tarvittavat talousvesien ja uimavesien näytemäärät ja niistä tehtävät analyysit. Muu näytteenotto on harkinnanvaraista. Talousvesi ja uimavesi: 20