Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Alustavat tulokset 3.1.214
Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen Vaikutukset päästöihin Vaikutukset energiankäyttäjiin Vaikutukset Suomen talouteen Vaikutukset kauppataseeseen Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 2
Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen Vaikutukset päästöihin Vaikutukset energiankäyttäjiin Vaikutukset Suomen talouteen Vaikutukset kauppataseeseen Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 3
Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Suomessa voidaan hyödyntää lämpöpumppuja nykyistä enemmän lämmöntuotannossa niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Tämän selvityksen tavoitteena on tuoda esiin taloudelliset ja ilmastolliset vaikutukset, joita syntyy, mikäli erilaisia lämpöpumppuja otetaan käyttöön selvityksessä määritetyn skenaarion mukaisesti. Skenaariot tuleville vuosille on laadittu Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n (SULPU) vision pohjalta. Selvityksessä tarkastellaan nykytilannetta sekä vuosia 22 ja 23. Selvityksessä on tarkasteltu olemassa olevaa rakennuskantaa ja sen lämmitystapamuutoksia. Uudisrakennusten osalta on esitetty ainoastaan arviot lämpöpumppujen lukumäärän kehityksestä, lämmöntuotannosta sekä pumppujen myynnistä syntyvästä liikevaihdosta. Tarkastelu kattaa neljä rakennustyyppiluokkaa, jotka on esitetty alla. Nämä kattavat noin 8 % Suomen rakennuskannasta pinta-alan suhteen määritettynä. Pientalot (ja loma-asunnot) Rivitalot Asuinkerrostalot Liike-, toimisto- ja varastorakennukset 4
Selvityksen tausta ja toteutus (2/2) Tarkasteltavat lämpöpumpputeknologiat ovat: Maalämpöpumput Ilma-ilmalämpöpumput Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput Tarkastelussa on oletettu, että korvattavia lämmitysmuotoja voidaan huoltotoimin käyttää koko tarkastelujakson ajan. Vaihtoehtoisia investointeja muihin lämmitysratkaisuihin kuin lämpöpumpputeknologioihin ei ole otettu huomioon laskennassa. Selvityksen lähtötietoina on käytetty julkisia lähteitä sekä toimialalta saatuja arvioita. Laskelmiin liittyvät lähtötiedot ja -oletukset sekä laskentaperiaatteet on dokumentoitu mahdollisimman läpinäkyvästi erillisessä liiteraportissa. 5
Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen Vaikutukset päästöihin Vaikutukset energiankäyttäjiin Vaikutukset Suomen talouteen Vaikutukset kauppataseeseen Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 6
Miljoonaa euroa Pumppujen lukumäärä Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Kuvissa on mukana olemassa oleva rakennuskanta ja vuosina 215-23 rakentuva kanta Olemassa olevien rakennusten osalta tarkastelu kattaa noin 8 % koko Suomen rakennuskannasta pinta-alan suhteen määriteltynä, mikäli loma-asuntoja ei oteta huomioon Pumppujen yhteenlasketut lämmöntuotot skaalattuna* koko rakennuskannalle: Bruttolämmöntuotto 214: 6 TWh (nettosäästö 4 TWh) Bruttolämmöntuotto 22: 12 TWh (nettosäästö 8 TWh)** Bruttolämmöntuotto 23: 22 TWh (nettosäästö 15 TWh)** Pumppujen myynnin yhteenlasketut liikevaihdot skaalattuna* koko rakennuskannalle: Vuoteen 22 mennessä: 4 mrd. Vuoteen 23 mennessä: 12 mrd. Lukumäärän kehittyminen 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 214 22 23 MLP ILP UVLP PILP Kumulatiivinen liikevaihto 12 1 8 6 4 2 22 23 MLP ILP UVLP PILP * Luvut sisältävät olemassa olevan rakennuskannan ja uudisrakennukset. Skaalaus on tehty olemassa olevalle rakennuskannalle olettaen, että tarkastelun ulkopuolelle jätetyt rakennukset vastaavat keskimäärin ominaisuuksiltaan tarkasteltua rakennuskantaa. ** Pumppujen lämmöntuottoja ei voida olemassa olevan rakennuskannan osalta summata suoraan yhteen, sillä näillä korvataan osittain samoja lämmitysmuotoja, jolloin saattaa syntyä päällekkäisiä investointeja ja pumput söisivät toistensa hyötyjä. Esitettyjä tuotantolukuja voidaan pitää tässä teoreettisina maksimiarvoina. 7
Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen Vaikutukset päästöihin Vaikutukset energiankäyttäjiin Vaikutukset Suomen talouteen Vaikutukset kauppataseeseen Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 8
Huomioita tuloksista Tulokset esitetään tässä kaikkien tarkasteltavien lämpöpumppujen summavaikutuksena vuodelle 23 - esitettyä muutosta voidaan pitää teoreettisena maksimina Pumppujen vaikutuksia ei todellisuudessa voida olemassa olevan rakennuskannan osalta summata suoraan yhteen, sillä näillä korvataan osittain samoja lämmitysmuotoja, jolloin saattaa syntyä päällekkäisiä investointeja ja pumput söisivät toistensa hyötyjä Tarkastelu kattaa ainoastaan olemassa olevan rakennuskannan Mukana noin 8 % koko Suomen olemassa olevasta rakennuskannasta pinta-alan suhteen määriteltynä 9
TWh TWh Vaikutukset energiankulutukseen vuonna 23 Kulutus nykytilanteessa 214 6 5 4 3 2 1 Muutos verrattuna nykytilanteeseen, kaikki pumput mukana 23 9 6 3-3 -6-9 Energiankulutus pienenee nykytilanteeseen verrattuna noin 7 TWh Suurin osa muutoksesta aiheutuu polttoaineiden käytön vähenemisestä Sähkön kulutus vähenee hiukan Sähkönkulutus lämmityksessä Primäärienergia (polttoaineet) Sähkönkulutus lämmityksessä Primäärienergia (polttoaineet) 1
MtCO2/v MtCO2/v Vaikutukset päästöihin vuonna 23 Päästöt nykytilanteessa 214 1 8 6 4 2 Muutos verrattuna nykytilanteeseen, kaikki pumput mukana 23 2 1-1 CO2-päästöt pienenevät nykytilanteeseen verrattuna noin 1,5 MtCO2/v Suomen päästökauppasektorin ulkopuolinen päästövähennystavoite vuoteen 22 mennessä on 5,2 MtCO2 (vertailutasona vuoden 25 päästöt) -2 Sähkönkulutus Sähkönkulutus Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet 11
M /v M /v Vaikutukset energiankäyttäjiin vuonna 23 Kulut nykytilanteessa 214 1 Muutos verrattuna nykytilanteeseen, kaikki pumput mukana 23 8 Energiankäyttäjien kulut pienenevät nykytilanteeseen verrattuna noin 26 M /v -1-2 6 4 2 Eniten säästöjä syntyy polttoainekuluissa Suurin menoerä on investointi -3-4 -2-4 -6-5 -8 Tuet Arvonlisäverot Valmisteverot Kaukolämpö, veroton Investointi ja korot Kunnossapitokulut Polttoaineet, veroton Sähkö, veroton Tuet Arvonlisäverot Valmisteverot Kaukolämpö, veroton Investointi ja korot Kunnossapitokulut Polttoaineet, veroton Sähkö, veroton 12
M /v M /v Vaikutukset valtion talouteen vuonna 23 Tulot nykytilanteessa 214 2 1 6 Muutos verrattuna nykytilanteeseen, kaikki pumput mukana 23 3 2 Valtion tulot pienenevät nykytilanteeseen verrattuna noin 21 M /v Suurin vaikutus on valmisteverotulojen pienemisellä 1 2 1 Myös kotitalousvähennykset ja 8 4-1 energiatuki heikentävät valtion taloutta -2-4 -3 Tuloverot Pääomaverot Arvonlisäverot Yhteisöverot Valmisteverot Tuet Tuloverot Pääomaverot Arvonlisäverot Yhteisöverot Valmisteverot Tuet 13
M /v M /v Vaikutukset kuntien talouteen vuonna 23 Tulot nykytilanteessa 214 6 5 4 Muutos verrattuna nykytilanteeseen, kaikki pumput mukana 23 6 5 4 Kuntien tulot kasvavat nykytilanteeseen verrattuna noin 13 M /v Suurin vaikutus tuloverojen kasvulla Yhteisöverojen osuus marginaalinen 3 3 2 2 1 1 Tuloverot Yhteisöverot Tuloverot Yhteisöverot 14
M /v M /v Vaikutukset kauppataseeseen vuonna 23 Kauppataseen alijäämä nykytilanteessa 214 8 6 4 2 Muutos verrattuna nykytilanteeseen, kaikki pumput mukana 23 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kauppataseen alijäämä pienenee noin 18 M /v* Mikäli asennettavilla lämpöpumpuilla saavutettu sähköenergiansäästö vähentäisi täysmääräisesti tuontisähköä ja lisääntyvä sähkönkulutus taas katettaisi tuontisähköllä, pienenisi alijäämä yhteensä 19 M /v Teknologiatuonti Teknologiatuonti Tuontipolttoaineet Tuontipolttoaineet Tuontisähkö Tuontisähkö * Laskennassa sähkönkulutuksen vähenemisen aiheuttama sähkön tuonnin väheneminen riippuu Suomessa kulutetun sähkön kotimaisuusasteesta (keskimääräinen kotimaisuusaste oli vuosina 28-212 noin 84 %). Tällöin mikäli sähkön tarve vähenee esim. 1 TWh, niin tuonti vähenee 1 TWh * (1-,84) =,16 TWh. 15
htv/v htv/v Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen vuonna 23 7 6 5 4 3 2 1 Työllisyys nykytilanteessa 214 Muutos verrattuna nykytilanteeseen, kaikki pumput mukana 23 3 2 2 4 1 6 8-8 Työllisyys lisääntyy noin 2 8 htv/v Pumppujen asentaminen ja huoltotoimet lisäävät työpaikkoja Polttoaineiden jakelussa työllisyys vähenee hiukan Tarkastelussa ei ole otettu huomioon muiden lämmitysmuotojen mahdollisia korvausinvestointeja Teknologiatoimittaja Polttoaineiden jakelu Huoltotoimet Teknologiatoimittaja Polttoaineiden jakelu Huoltotoimet 16
Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen Vaikutukset päästöihin Vaikutukset energiankäyttäjiin Vaikutukset Suomen talouteen Vaikutukset kauppataseeseen Vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen Tulosten tarkastelu 17
Tulosten tarkastelu Kaikki tarkastellut lämpöpumput synnyttävät muodostetussa skenaariossa ja tehdyillä lähtöoletuksilla käyttöikänsä aikana taloudellista hyötyä energiankäyttäjille nykytilanteeseen verrattuna Lämpöpumpuilla voidaan myös vähentää kasvihuonekaasupäästöjä rakennuskannassa Lämpöpumppuihin siirtyminen parantaa kotimaista työllisyyttä ja palkansaajille ohjautuvat rahavirrat kasvavat Valtion taloudelle keskeiset suorat vaikutukset ovat etenkin polttoaineiden valmisteverotulojen ja arvonlisäverotulojen vähentyminen sekä kotitalousvähennyksien ja energiatuen vähentämät verotulot Valtio pystyy verotuksellisilla ratkaisuilla kompensoimaan menetettyjä verotuloja Kunnat hyötyvät lämpöpumppujen lisääntymisestä etenkin kunnallisverotulojen kasvun kautta Kauppataseen kokonaisalijäämä pienenee, mikäli lämpöpumput lisääntyvät esitetyn skenaarion mukaisesti Primäärienergian Energian Valtio ja Kauppataseen Kotimaan Muutos Sähkön nykytilanteeseen kulutus CO2-päästöt kulutus (ei käyttäjät kunnat alijäämä työllisyys verrattuna vuonna lämmityksessä sähköä) 23 TWh TWh MtCO2/v M /v M /v M /v htv/v Maalämpö -4,7, -1,1 +21-134 -144 +1 77 Ilma-ilma -,5 -,7 -,2 +35-46 +15 +697 Ilma-vesi -1,3 +,3 -,2 +21-14 -41 +338 Poistoilma -,2,, +6-4 -6 +67 18
Our Clients Make the World Safer and Cleaner. www.gaia.fi Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-12 HELSINKI, Finland Tel +358 9686 662 Fax +358 9686 6621 FINLAND SWITZERLAND CHINA ETHIOPIA ARGENTINA