Suomen Ratsastajainliitto ry TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 www.ratsastus.fi
Toimintasuunnitelma 2017 1. Esipuhe 3 2. Organisaatio 5 2.1. Toimintatavat 5 2.2. Ratsastuksen strategia 6 2.3. Reilu Peli 6 2.4. Liiton kansainvälinen toiminta 6 2.5. Aluetoiminta 6 2.6. Tallijärjestelmä 7 3. Pääteema 8 4. Kilpailutoiminta 8 4.1. Organisaatio 8 4.2. Huippu-urheilu 8 4.2.1. MM- ja EM-tavoitteet 9 4.2.2. Tukitoimet 10 4.3. Suomen maailmancupin osakilpailu ja muut kansainväliset kilpailut 10 4.4. Kilpaurheilu ja harrastekilpaileminen 10 4.4.1. Kilpailujärjestelmän kuvaus 11 4.4.2. Kilpailukalenteri 11 4.4.3. Tukitoimet 12 4.4.4. Lajikohtaisia tavoitteita 13 5. Valmennus 15 5.1 Valmennusjärjestelmän kuvaus 15 5.2. Valmennuksen päähankkeet 16 5.3. Valmennuksen toteutus ja tukeminen 16 6. Urheilun eettisyys 20 6.1. Eettisyys, suvaitsevaisuus ja oikeusturva kilpailutoiminnassa 20 6.2. Antidopingtyö 20 7. Osaaminen 21 7.1. Valmentajakoulutus 21 7.2. Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus 22 7.3. Nuorisotoiminnan koulutus 22 7.4. Harrasteliikunnan ja seuratoiminnan koulutus 22 7.5. Ammatillinen koulutus 23 7.6. Vuonna 2017 järjestettävät koulutukset 23 8. Seura- ja tallipalvelut 24 8.1. Jäsen- ja seurapalvelut, ratsastusheimon laajentaminen 25 8.2. Lapset ja nuoret 26 8.3. Hyvinvointi ja kuntoilu 28 8.4. Tallipalvelut 29 8.5. Hevosen hyvinvoinnin, hevostaitojen ja turvallisuuden edistäminen 29 8.6. Vammaisratsastus ja erityisryhmien ratsastus 30 9. Edunvalvonta, ympäristöasiat, yhteiskunta, olosuhteet 31 9.1. Edunvalvonta, ympäristöasiat ja yhteiskuntasuhteet 31 9.2. Hevosen hyvinvointi 33 9.3. Olosuhteet ja turvallisuus 33 10. Markkinointi ja viestintä 34 10.1. Markkinointi, varainhankinta ja suhdetoiminta 34 10.2. Viestintä 34 11. Talous 36 11.1 Jäsenmaksut 36 11.2 Yhteisöjäsenmaksut 37 11.3 Green Card 37 11.4. Green Card Plus 37 11.5 Lisenssit ja kilpailuluvat 37 11.6. Toimitusmaksu 37 Talousarvioehdotus toimintasuunnitelman lopussa. Syyskokouksen 27.11. muutokset on merkitty materiaaliin punaisella. Kannen kuva: Hanna Heinonen 2
1. Esipuhe Hevostalous Suomessa Hevostaloudessa ja harrastamisessa tapahtuu suuria muutoksia. Suomessa havaitut ilmiöt heijastavat yleistä kehitystä Euroopassa. Yhteiskunnan megatrendit, kuten ikääntyminen, digitalisointi, ekologisten arvojen kasvava merkitys ja instituutioiden kyseenalaistaminen, muuttavat maailmaa ja myös hevostaloutta näkyvästi ja nopeasti. Talouden haasteet ovat myös tärkeässä roolissa muutosten takana. Lasten ja nuorten harrastajien määrät ovat hienoisessa laskussa meillä ja monessa muussa eurooppalaisessa ratsastajainliitossa. Tätä asiaa pohdittiin Euroopan Ratsastajainliiton (EEF) kokouksessa lokakuussa. Suomen Ratsastajainliiton edustaja osallistui kokouksen paneeliin ja esitteli toimenpiteitämme lasten ja nuorten harrastajamäärien laskun pysäyttämiseksi. Toimme myös esille yli 60-vuotiaiden harrastajaryhmien kasvun ja siihen liittyvät palvelutarpeet. Kilpailutoiminta laajenee, ja tarjonta on etenkin eteläisessä Suomessa uusien kaupallisten kilpailujärjestäjien myötä kasvussa. Kilpailijoiden käyttäytyminen on muuttunut. Uusia suuntauksia ovat, että kilpailuihin tullaan vain yhdeksi päiväksi ja valitaan alemman tason kilpailut niiden edullisempien lähtömaksujen takia. Olemme Ratsastajainliitossa halunneet ennakoida ja selvittää muutostrendejä. Teimme vuonna 2015 laajan jäsen- ja harrastajatutkimuksen yhdessä KPMG:n kanssa. Tutkimuksessa kuultiin yli 5.000 henkilöä: harrastajia, liiton jäseniä sekä liiton toiminnan ulkopuolella harrastavia. Segmentoimme harrastajakunnan neljään pääryhmään ja analysoimme ryhmien arvoja ja harrastustapoja. Tavoitteena oli tunnistaa, miksi nykyiset jäsenet ovat mukana toiminnassa sekä muodostaa näkemys syistä, miksi 115.000 ratsastuksen harrastajaa ei ole liittynyt ratsastusseuran jäseneksi. Halusimme selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat ratsastusharrastuksen kiinnostavuuteen ja saatujen tietojen perusteella löytää uusia keinoja ja konkreettisia toimenpiteitä jäsenhankintaan. Tutkimus toi esille paljon merkittäviä ja keskeisiä muutostrendejä. Ratsastusta harrastavien tarpeita ja motiiveja tarkastellessa havaittiin itse hevosen ohella henkisen hyvinvoinnin olevan kaikkein merkittävin harrastusmotivaatiota synnyttävä ja ylläpitävä tekijä. Luonnon ja eläinten läheisyyttä arvostava joukko on huomattavan suuri. Laajemmat liikuntatrendit ja niissä tapahtuneet muutokset näkyivät vahvasti myös ratsastuksessa. Keskeisenä tarpeena nousi esiin mm. osaavan ja ammattimaisen ohjauksen vaatimus ja se, että sitoutumisen aste harrastukseen halutaan määrittää itse. Muuttuvat tarpeet synnyttävät uusia mahdollisuuksia hevosalan yritystoiminnalle ja Ratsastajainliiton kehittämiselle. Hevosavusteisten liikunta-, terapia- ja kuntoutuspalvelujen kysyntä kasvaa. Tarve henkilökohtaiselle, ammattimaiselle harrastuksen ohjaukselle on nousussa. Personal trainer -tyyppisten palvelujen yhdistäminen hevostoimintaan on kasvava trendi perinteisen ryhmäopetuksen rinnalla. Muutokset vaativat hevosalan yritystoiminnan monimuotoistumista. Matkailun ja elämystoiminnan odotetaan vahvistuvan. Painopiste on siirtymässä kilpailullisesta toiminnasta henkistä hyvinvointia tavoittelevien harrastajien tarpeisiin. Talliyhteisön arjen viestintään liittyvien mobiiliratkaisujen ja yhteisöpalvelujen kysyntä kasvaa kiihtyvän digitalisaation myötä. Ratsastajainliitto hyödyntää toiminnan suunnittelussaan tutkimuksessa saatuja tietoja. Jäseneksi liittymistä helpotetaan ja muutostrendit tuodaan esille jäsentallien toimintaa kehitettäessä. Koko jäsentallijärjestelmää arvioidaan uudelleen vuoden 2017 aikana muuttuvan yhteiskunnan ja KPMG:n tutkimuksen mukaisesti. Reilu Peli, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Reilu Peli, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat Suomen Ratsastajainliiton toiminnassa tärkeitä arvoja. Liitto käynnisti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tekemisen alkuvuodesta 2015, ja työ laajennettiin koskemaan Reilu Peli -kokonaisuutta. Suunnitelma yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteuttamisesta liitetään mukaan vuoden 2016 valtionapuhakemuksiin. Reilun Pelin -opas Yhtä Jalkaa valmistui syksyn alussa ja sen jalkautustyötä jatketaan ensi vuonna. Opas on herättänyt kiinnostusta lajimme ulkopuolella. Urheilussa panostetaan valmennukseen Huippu-urheilun tulostavoitteet ovat eri lajien MM- ja EM-kilpailuissa, Nations Cupeissa ja ikäkausijoukkueiden menestymisessä Euroopan sekä Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa. Painopiste on strategian mukaisesti joukkuetoiminnassa ja -menestyksessä. Liitto keskittyy huippuratsastuksen kehitysohjelman mukaisesti valmennustoiminnan tavoitteisiin ja organisointiin. Ohjelman mukaisesti liitolla on tärkeä rooli huippuratsastajien ja nuorten lahjakkuuksien uran tukemisessa. Hevosenomistajien ja -kasvattajien yhteistyötä lahjakkaiden ratsastajien kanssa edistetään. Valmennuksen tukitoimia laajennetaan ratsastajien testaus- ja fysiikkaharjoittelun osalta. Huippuratsastuksen kehitysohjelman ja siihen liittyvän 365-valmennusohjelman perusteella on selkeytetty urheilun organisaatiota ja valmentajien toimenkuvia. 3
Suurimmat muutokset kohdistuvat valmennustoiminnan tavoitteisiin ja organisointiin. Päivittäisen valmennuksen laatua parannetaan aktiivisella yhteistyöllä ratsastajan lähipiirin kanssa. Valmentajien kokonaisvaltaista vastuunottokykyä vahvistetaan, osaamista syvennetään ja keskinäistä verkostoitumista edistetään myös yhteistyössä muiden lajien kanssa. Talent-ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan kehitysohjelman mukaisesti. Yhteistyötä Ypäjän Hevosopiston kanssa jatketaan. Tavoitteena on saada Hevosopisto ratsastusurheilun viralliseksi valmennuskeskukseksi. Valmennuskeskus aloittaa toimintansa yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti vuoden 2018 alusta. Kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut ovat tärkeitä urheilijoiden kehittymisen ja lajin näkyvyyden kannalta. Suomessa järjestetään vuonna 2017 kansainväliset kilpailut este-, koulu- ja vammaisratsastuksessa sekä valjakkoajossa ja lännenratsastuksessa. Merkittävin kansainvälinen tapahtuma on Helsingissä lokakuussa järjestettävä Helsinki International Horse Show, jossa kilpaillaan mm. esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu. Suomi on järjestämisvuorossa vikellyksen ja valjakkoajon Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa. Suomi 100 -juhlavuosi ja Mahdollisuuksien hevonen Suomen Ratsastajainliitto on saanut yhdessä muiden hevosalan järjestöjen ja MTK:n kanssa Mahdollisuuksien hevonen -hankkeen mukaan Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan. Sen puitteissa järjestetään yli tuhat hevostapahtumaa ympäri Suomen. Tapahtumissa tuodaan esille hevosen, erityisesti suomenhevosen, merkitys työssä, sodassa, urheilussa ja harrastuksessa maamme historiassa. Suomenhevosen kantakirja täyttää ensi vuonna 110 vuotta, mikä istuu hyvin juhlavuoteen. Juhlavuoden huipentumana järjestetään Helsingin Kaivopuistossa 20.-21. toukokuuta ainutkertainen Hevoset Kaivarissa -tapahtuma. Se on suunnattu koko perheelle ilmaisella sisäänpääsyllä. Yleisö saa nauttia ratsastuslajeja ja ravitoimintaa esittelevistä näytöksistä sekä pienimuotoisista kilpailuista. Alueella voi tutustua hevosiin ja pääsee myös itse kokeilemaan mm. talutusratsastusta sekä valjakko- ja ravikärryillä ajelua. Järjestämme samalla myös suuren keppihevostapahtuman. Näytösareenalla nähdään ensi kertaa Suomessa lyhyt ravikilpailu ns. ravisuoralla. hevosista kiinnostuneet. Mahdollisuuksien hevonen ja siihen liittyvät tapahtumat toimivat erinomaisesti koko hevosharrastuksen valtakunnallisena markkinointikampanjana. Juhlavuoden järjestelyistä vastaa Hippolis ry yhdessä Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton kanssa. Liiton talous Kaksi perättäistä alijäämäistä vuotta (yhteensä 195.000 euroa) asettavat liiton taloudenpidolle tiukkoja rajoja. Liiton hallitus hyväksyi alkuvuonna säästösuunnitelman vuodelle 2016. Jäsenmaksu- ja lisenssitulojen väheneminen tekee vuodelle 2016 asetetun 3.500 euroa ylijäämäisen budjetin saavuttamisen haasteelliseksi. Vuoden 2017 budjetti on laadittu 1500 euroa ylijäämäiseksi. Budjetin tulokertymät perustuvat varovaiseen tulokertymien arviointiin, pieniin lisenssimaksujen korotuksiin sekä uuden Green Card Plus -vakuutuskortin myyntiin. Green Card -vakuutuskortin rinnalle lanseerataan vuoden 2017 alussa Green Card Plus -vakuutuskortti. Green Card Plus -vakuutuskortti on mahdollinen kaikille uusille harrastajille (ratsastuksen kokeilijoille), ja se sisältää vakuutuksen lisäksi myös Hippos-lehden, mutta ei muita jäsenetuja. Green Card Plus lunastetaan Green Cardin tapaan nettiostona. Uusien tuottojen osalta tavoitteiden saavuttaminen on epävarmaa. Hallitus seuraa tilannetta kevään aikana ja laatii säästöohjelman, mikäli varainhankinnan tavoitteet eivät näytä toteutuvan. Vuoden 2017 teemana on Suomi 100 -juhlavuoden mukaisesti Mahdollisuuksien hevonen. Lokakuussa 2016 Fred Sundwall pääsihteeri Tapahtumassa on mukana myös hevosvarusteiden ja -tarvikkeiden myyntinäyttely. Helsingin ja ympäristökuntien hevostoimijoille, kuten talleille ja yhdistyksille, on varattu oma näyttelytilansa, josta yleisö saa tietoa pääkaupunkiseudun hevostoiminnasta. Odotamme Kaivariin toukokuussa yli 100 hevosta ja 30.000 kävijää. Juhlavuoden tapahtumien kohderyhmänä ovat erityisesti perheet, harrastajat ja 4
2. Organisaatio Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksen opetusta ja valmennusta. Ratsastajainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Ratsastajainliitto on perustettu vuonna 1920, ja se on Kansainvälisen Ratsastajainliiton, Fédération Equestre Internationalen (FEI), jäsen vuodesta 1923. Ratsastajainliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ratsastusurheilua ja tehdä sitä tunnetuksi Suomessa. Liiton toiminta tähtää siihen, että Suomessa on mahdollisuus harrastaa ratsastusta kuntoliikuntana, kuntoutuksena ja kilpaurheiluna. Yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa edistetään hevosten hyvinvointia ja taataan monipuoliset ratsastusmahdollisuudet jokaiselle. Kansainvälisen Ratsastajainliiton jäsenenä liitto luo jäsenilleen edellytykset kansainväliseen huippu-urheiluun. Ratsastajainliitossa korkeinta päätösvaltaa käyttävät liiton varsinaiset kokoukset: kevätkokous ja syyskokous. Syyskokous valitsee hallituksen, jonka toimikausi alkaa liittokokousta seuraavan tammikuun alussa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Ehdotuksia hallituksen jäseniksi ottaa vastaan vaalivaliokunta. Hallitus esittää syyskokouksen hyväksyttäväksi liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman. Kevätkokous käsittelee tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Ratsastajainliitolla on kahdeksan aluetta, joiden toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta vastaavat aluejaostot. Hyvä hallintotapa -projektin yhteydessä liiton organisaatiota on tarkennettu ja kaikkien liiton toimielinten tehtävät on kirjattu. Toimiston organisaatio on jaettu kahteen tiimiin, joiden vetäjillä eli linjajohtajilla on vastuu kokonaisuuden hallinnasta sekä toiminnasta ikäryhmittäin. Toinen tiimi vastaa huippu-urheilusta, kilpailu- ja valmennustoiminnasta sekä koulutuksesta ja toinen seura-, alue- ja tallipalveluista. Hallinto, johon kuuluvat varainhankinta, edunvalvonta, viestintä ja talous, toimii matriisina organisaatiossa. Kaikkien toimihenkilöiden toimenkuvat on avattu Hyvä hallintotapa -ohjeistossa. Kirjanpito- ja talouspalvelut ostetaan talon ulkopuolelta. Kaluston huolto ja vuokraustoimintaan liittyvät käytännön järjestelyt on siirretty ulkopuoliselle kumppanille kokonaisuudessaan. Liiton toimielimet esitellään tarkemmin jäljempänä tekstissä, liiton Hyvä Hallintotapa -ohjeistossa sekä liiton nettisivuilla. Vuosikokousten yhteydessä järjestetään seuraseminaareja, foorumeita ja lajiseminaareja, joiden tavoitteena on kehittää toimintaa ja tuoda esiin jäsenseurojen, henkilöjäsenten sekä lajiaktiivien ääni. Ratsastajainliiton jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä tai yhteisöjäseniä. Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kotimaiset rekisteröidyt ratsastusseurat. Yhteisöjäseniksi voidaan hyväksyä oikeustoimikelpoiset yhteisöt, kuten jäsentallit, rekisteröityjen ratsastusyhdistysten muodostamat aluejärjestöt sekä hevosalan oppilaitokset ja muut liiton toimintaperiaatteita tukevat yhteisöt. Liitolla voi olla myös kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Organisaatio esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla. Toiminnan kehittymistä seurataan seurojen jäsenten ja Green Card -harrastajien määrän perusteella. Vuotuisesti seurataan myös mm. kilpailulupien, kilpailujen, ratsastusseurojen ja hyväksyttyjen tallien määriä. 2.1. Toimintatavat Ratsastajainliitto noudattaa toiminnassaan koko urheilujärjestön yhteisiä Reilun Pelin periaatteita, joihin kuuluvat eettisten elämänarvojen kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Ratsastajainliiton tapa toimia on avoin, keskusteleva ja tehokas. Toiminta on yhteiskuntavastuullista ja päätöksenteko läpinäkyvää. Valitut toimintatavat perustuvat jäsenjärjestöjen kanssa yhteisesti määriteltyyn strategiaan, tavoitteisiin ja tehtäviin. Liiton tavoitteena on olla yksi jäsenkuntaansa parhaiten palvelevista urheilujärjestöistä. Luomme kumppanuutta ja yhteistyötä. Lisäksi hevosalan toimijoiden ja järjestöjen kanssa työskennellään yhteisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyöyritysten kanssa toimitaan avoimesti keskustellen ja molemminpuolisen hyödyn periaatteen mukaisesti. Ratsastajainliiton toiminta on lähellä harrastajaa ja kilpailijaa. Alueilla kootaan liiton toimintoihin liittyviä ryhmiä, jotka etsivät yhdessä ratkaisuja ja menettelytapoja eri aiheissa tarpeen mukaan. Liitto on mukana koordinoijana ja kokoaa myös valtakunnallisia ryhmiä yhteisiin kohtaamisiin. Syksyllä 2016 päivitetyssä liiton hallintotapaohjeessa korostuu neuvottelevan ohjauksen -periaate, jossa liiton alueiden puheenjohtajistolla ja eri lajien komiteoilla sekä luottamushenkilöiden muodostamilla ohjausryhmillä on keskeinen rooli. Suunnittelun vuosikellon mukaisesti kuullaan kaikkia toiminnassa mukana olevia osapuolia. 5
2.2. Ratsastuksen strategia Ratsastajainliiton toimintasuunnitelman linjaukset perustuvat kahteen strategiatyöhön: Ratsastuksen Johtavat ajatukset ja Kaviouralla. Strategiat on julkaistu liiton nettisivuilla. Toimintaamme ohjaavat arvot Ihminen Ratsastus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden kokea elämyksiä hevosten parissa. Ratsastus on ihmiset tasa-arvoisesti huomioon ottava laji, johon jokainen voi osallistua omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaisesti. Kunnioitamme toisiamme kaikessa toiminnassamme. Hevosen hyvinvointi ja luonnon kunnioittaminen Hevonen on toimintaamme yhdistävä tekijä, jonka kautta harrastajat saavat yhteyden elävään luontoon. Haluamme luoda kestävän kulttuurin, jossa hevosen ja ympäristön hyvinvointi ovat keskeisiä arvoja. Hevostaitoja arvostetaan. Yhteisöllisyys ja yhteistyö Ratsastus tarjoaa jokaiselle innostavan ja tärkeän yhteisön, johon kuulua. Talleilla, seuroissa ja alueilla vaalitaan eettisesti kestävää toimintaa. Teemme aktiivisesti työtä innostaaksemme uusia ihmisiä ja tahoja mukaan yhteisöömme. 2.3. Reilu Peli Ratsastus on kaikille avoin harrastus yhdenvertaisuus, moninaisuus sekä oikeudenmukaisuus ovat lajin perusta. Suomen Ratsastajainliitolle on tärkeää vaalia näitä arvoja. Reilu Peli on enemmän kuin yhteiset pelisäännöt tai sääntöjen noudattaminen. Se edustaa arvomaailmaa. Reilun Pelin tavoitteena on mahdollistaa tasavertainen, turvallinen ja oikeudenmukainen harrastusympäristö riippumatta iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, etnisestä taustasta, varallisuudesta tai mistään muustakaan vastaavasta henkilökohtaisesta ominaisuudesta tai asiasta. Reilun Pelin keskeisimpiä teemoja ovat yksilön oikeudet, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus sekä luonnon kunnioittaminen ja kestävä kehitys. Reilun Pelin arvot ja eettiset periaatteet koskevat myös hevosen kohtelua. Ratsastajainliiton tärkeänä tehtävänä on muistuttaa hevostaitojen merkityksestä osana lajitaitoja sekä kehittää palveluita ja koulutuksia nykyihmiselle paremmin sopiviksi. Ratsastajainliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma valmistui keväällä 2016. Syksyllä 2016 julkaistiin lisäksi ratsastuksen oma Reilu Peli -työkirja seurojen ja tallien käyttöön. Reilu Peli -työkirjaa hyödynnetään vuonna 2017 liiton valmentaja- ja toimihenkilökoulutuksissa, talli- ja seuratoimijoiden kohtaamissa sekä lasten ja nuorten koulutuksissa. Aihepiirin ympäriltä järjestetään koulutustilaisuuksia sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Liiton hallituksen vahvistama asiantuntijaryhmä kokoontuu säännöllisesti Reilun Pelin kysymysten parissa. Yhteistyötä jatketaan myös eri asiantuntijajärjestöjen kanssa mm. kiusaamisen ehkäisemiseksi. Ratsastajainliitto on sopinut yhteistyöstä ja yhteisistä koulutuksista ja tapahtumista mm. Kiusaamista vastaan ry:n kanssa. 2.4. Liiton kansainvälinen toiminta Ratsastajainliitto toimii aktiivisesti kansainvälisissä yhteisöissä ratsastuksen edistämiseksi. Liitto on Kansainvälisen Ratsastajainliiton, FEIn sekä Eurooppalaisen Ratsastajainliiton, EEF:n, jäsen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ratsastajainliittojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteisiä asioita käsitellään vuosittaisissa kokouksissa. Professori Kyra Kyrklund on International Dressage Riders Clubin puheenjohtaja. Varatuomari Henrik Arle jatkaa FEIn tribunaalin eli tuomioistuimen varapuheenjohtajana. Tom Gordin on kansainvälisen kilpailujärjestäjien yhdistyksen, AJOn, varapuheenjohtaja ja World Cup -järjestäjien organisaation AWCOn puheenjohtaja. 2.5. Aluetoiminta Ratsastajainliiton toiminta on jakaantunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Alueilla on omat, ratsastusseurojen ja jäsentallien valitsemat jaostot, jotka edustavat liittoa paikallistasolla ja hoitavat alueille nimettyjä tehtäviä. Alueet toimivat Ratsastajainliiton alaisina jaostoina, ne eivät ole rekisteröityjä yhdistyksiä. Aluejaostossa on mukana puheenjohtaja, 7 9 varsinaista jäsentä, 0 2 varajäsentä sekä mahdollisia ulkopuolisia asiantuntijoita. Aluejaostot kokoontuvat 6 12 kertaa vuodessa. Liiton toimisto toimii aluejaostojen apuna ja palvelee alueiden jäsenistöä. Alueiden puheenjohtajisto (APU) kokoontuu yhteisten asioiden käsittelemiseksi noin neljä kertaa vuodessa. Alueiden vastuuhenkilöitä on myös muissa liiton työ- 6
Vilma Liukkonen ja Presto, Relanderin Ponitalli, kuva SRL Sonja Holm ryhmissä. Kaikki aluejaostot kokoontuvat kerran vuodessa yhteistapaamiseen, jonka järjestelyvastuu kiertää. Tapaaminen on tammi-helmikuun vaihteessa, järjestelyistä vastaa vuonna 2017 Itä-Suomi. Toimintansa kehittämisen tueksi alueet saavat liiton toimistolta kuukausittain ilmestyvän sähköisen aluetiedotteen, johon kootaan liiton ajankohtaiset asiat aluetoiminnan näkökulmasta. Alueet voivat jakaa tiedotteessa halutessaan myös omia ajankohtaisia asioitaan toisille alueille. Alueiden tehtäviä ovat koulutusten ja seurakohtaamisten järjestäminen, alueellisen kilpailutoiminnan hallinnointi, liittovalmennusten järjestäminen sekä tiedotus. Alueilla voi lisäksi olla omia projekteja. Alueet toteuttavat toiminnassaan Ratsastajainliiton vuosittaista teemaa. Toimintansa aluejaosto kattaa pääsääntöisesti kilpailuluvista saatavilla tuloilla, Ratsastajainliiton perustuella sekä harraste- ja seuratoiminnan tuilla. Alueiden toimintasuunnitelmat julkaistaan liiton nettisivuilla: www.ratsastus.fi/alueet. 2.6. Tallijärjestelmä Ratsastajainliiton jäsentallit on jaettu viiteen luokitukseen: ratsastuskoulut, harrastetallit, yksityistallit, vaellustallit sekä vuoden 2016 alusta myös hevosavusteiset palvelut. Jäsentallien toiminnan painopisteinä ovat hevosen hyvinvointi, turvallisuus, hevostaidot ja ammattitaitoinen henkilökunta. Liiton tallineuvojat tarkastavat tallin toimintaperiaatteet ennen sen hyväksymistä jäseneksi. Hyväksytty talli sitoutuu ylläpitämään liiton periaatteiden mukaista toimintaa. Tallijärjestelmä on kuvattu tarkemmin liiton nettisivuilla. Ratsastajainliitto tukee ja ohjeistaa jäsentallien toimintaa tarjoamalla koulutusta, edunvalvontaa ja tallineuvojien asiantuntijapalveluita. Tallineuvojat suorittavat 1 1,5 vuoden välein käynnin jokaiseen jäsentalliin. Tallikäynnillä tutustutaan käytännön tilanteeseen ja opastetaan mm. hevosen hyvinvoinnissa, turvallisuudessa ja asiakaspalvelussa. Tallikäynnistä laaditaan kirjallinen raportti, joka lähetetään talliyrittäjälle. Liitto tiedottaa jäsentalleja ajankohtaisista asioista säännöllisesti. Liiton tavoitteena on saada mahdollisimman moni liiton kriteerit täyttävä talli liittymään mukaan toimintaan. Lisäksi tallien toivotaan tutustuvan Laatuportaat -käsikirjaan ja kehittävän toimintaansa sen avulla. 7
3. Pääteema 2017 Vuoden 2017 teema on Mahdollisuuksien hevonen Suomi 100 -juhlavuoden ja suomenhevosen kunniaksi. Teemavuoden huipentuma on Hevoset Kaivarissa -päätapahtuma 20. 21. toukokuuta. 4. Kilpailutoiminta Ratsastuksen kilpailutoiminta jakautuu huippu-urheiluun, kilpaurheiluun ja harrastekilpailemiseen. Kaikessa toiminnassa painotetaan lasten ja nuorten tärkeyttä, urheilun Reilun Pelin periaatteiden toteutumista sekä hevosten hyvinvointia. 4.1. Organisaatio Urheiluorganisaatio muodostuu huippu-urheilun johtoryhmästä (HUJO) sekä kansallisen urheilutoiminnan johtoryhmästä (KUJO). Niiden lisäksi urheiluun tiiviisti liittyviä tehtäviä hoitavat sääntövaliokunta, kurinpitolautakunta ja valituslautakunta. Vuosikokous nimeää valituslautakunnan. HUJO vastaa kansainvälisestä kilpailutoiminnasta sekä ratsastuksen huippu-urheilusta. Maajoukkueiden operatiivisesta toiminnasta huolehtivat maajoukkuevalmentajat yhdessä linjajohtajan ja urheilujohtajan kanssa. Lajikomiteat toimivat asiantuntijaeliminä ja vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta ja kehittämistyöstä. KUJO vastaa kotimaisesta kilpailu- ja koulutustoiminnasta ja niiden järjestelmien kehittämisestä. Se toimii itsenäisesti hallituksen alaisena, yhteistyössä HUJOn kanssa. Sen tehtävänä ovat yhteiset linjaukset, strategian toteutumisen seuranta ja urheilijan polun toteutumisen varmistaminen. KUJO laatii kotimaisen urheilun strategian ja pitkän tähtäimen suunnitelman sekä ohjeistaa lajikomiteoiden toimintaa. Se seuraa ja kehittää kotimaista kilpailu- ja koulutustoimintaa sekä kokoaa vuositason toimintasuunnitelmat ja niihin liittyvät talousarviot yhteistyössä lajikomiteoiden kanssa. Sääntövaliokunta vastaa sääntömuutosesityksistä, jotka vahvistetaan liiton hallituksessa tai vuosikokouksessa. Lajikomiteat vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta. Muiden kuin olympialajien komiteat voivat lisäksi vastata lajinsa alemman tason valmennustoiminnasta ja harrastetoiminnan edistämisestä. Komiteoiden tehtävänä on linjata kansallisen kilpailukalenterin rakentamista sekä sarjakilpailutoimintaa. Kilpailukalenterit vahvistetaan syksyllä sääntöjen mukaisen hakuajan päätyttyä. Komiteat esittävät hallitukselle kotimaiset arvokilpailut ja tähtikilpailut. Komiteoiden tehtävä on lisäksi kehittää koko kotimaan kilpailutoimintaa, laatia ohjeita olosuhteiden parantamiseksi sekä rekrytoida uusia kilpailupaikkoja ja -järjestäjiä sekä toimihenkilöitä. Komiteat tekevät tarvittaessa esityksiä sääntömuutoksista sääntövaliokunnalle. Sport Office toimii liiton organisaatiossa 365-ohjelman mukaisesti. Sport Officessa työskentelee vuonna 2016 uudistuneen organisaation mukaisesti urheilun linjajohtaja, urheilujohtaja, IT-päällikkö, laji- ja aluekoordinaattorit sekä kilpailuassistentti. Valmennustoimintaa ja sen kehitystyötä johtaa urheilun linjajohtaja. Keskeisessä roolissa ovat lajien maajoukkue- ja aluevalmentajat, joiden yhteistyötä tiivistetään. Kokonaisuutta kehitetään yhdessä urheilujohtajan kanssa, jonka päävastuualueina ovat arvokilpailuprojektit sekä kansallisen ja kansainvälisen kilpailutoiminnan kehittäminen. Kilpailuassistentti toimii edellä mainittujen apuna ja vastaa mm. kansainvälisten kilpailujen ilmoittautumisista, FEI-rekisteröinneistä ja rankingtilastoinneista. Uudistetussa organisaatiomallissa liiton aluekoordinaattori vastaa alueiden valmennus- ja kilpailutoiminnasta sekä kilpailutoimintaan liittyvistä koulutuksista yhdessä IT-päällikön kanssa. Yhteistyötä koulutus- ja valmennustoiminnassa tiivistetään Ypäjän Hevosopiston kanssa. Tavoitteena on saada Hevosopistosta ratsastusurheilun virallinen valmennuskeskus. Valmennus-, koulutus- ja kilpailutoimintaa koordinoidaan kiinteässä yhteistyössä. Liiton vuosikokousten yhteydessä tai erillisinä tilaisuuksina järjestetään suunnittelu- ja kehittämiskokouksia, kuten lajien yhteinen koordinointikokous, Urheilu- tai Ratsastusfoorumi sekä kaikille avoimia lajiseminaareja. 4.2. Huippu-urheilu Tavoitteet Huippu-urheilun kehitysohjelman mukaisesti tavoitteena on, että urheilijat saavuttavat hyvää kansainvälistä menestystä useissa lajeissa sekä yksilö- että joukkuetasolla. Päätavoite on joukkuetoiminnassa ja joukkueena menestymisessä. Hevosenomistajien ja lahjakkaiden ratsastajien yhteistyötä edistetään Ride My Horse -projektin avulla. Menestysmittarina toimii vertailu pohjoismaiseen tasoon. Päätavoite vuonna 2017 on eri lajien EM- ja MM-tason kilpailuissa, Pohjoismaiden ja Baltian mestaruus- 8
kilpailuissa sekä menestymisessä este-, koulu- ja kenttäratsastuksen Nations Cup -tasolla ja maailmancupeissa. Tavoitteisiin pääsemistä tuetaan erillisprojektein, pääpainopiste on joukkuetoiminnassa. Pääpainopisteet 2017 Kansainvälisten tavoitteiden saavuttaminen Toimenpiteet Kilpailuvalmennus Kilpailutuki Panostus nuorten kansainväliseen kilpailutoimintaan urakehityksen tukemiseksi kohti tulevaisuuden menestyksiä Varmistetaan toimiva joukkueenjohto, valmennus ja tukiorganisaatio Lisäksi senioreiden EM- ja MM-tavoitteiden saavuttamiseksi Luodaan edellytykset karsintarajat ylittävien tulosten saavuttamiseen Tarjotaan tukitoimia potentiaalisille ehdokkaille ELMO JANKARI - DUCHESS DESIREE RIO, KUVA SRL PETER PUTNAM 4.2.1. Tavoitteet arvokilpailuissa: MM, EM ja Nations Cup - Osallistuminen joukkueella tai yksittäisillä kilpailijoilla, mahdollinen sijatavoite Laji seniorit U25 / nuoret juniorit lapset / ponit Esteratsastus EM: joukkue NC: finaalipaikka EM: henk.koht. EM: joukkue EM: ponit henk.koht., lapsiratsastajat joukkue Kouluratsastus EM: joukkue EM: joukkue EM: joukkue EM: joukkue Kenttäratsastus EM: joukkue NC: henk.koht. EM: joukkue EM: joukkue tai henk.koht. Valjakko MM: Hevosparit ja poniyksiköt, henk.koht. sijoitus 10 joukkoon EM: henk.koht. Matkaratsastus MM: joukkue tai henk.koht. MM: joukkue tai henk.koht. Vikellys MM: henk.koht. EM: joukkue ja / tai henk.koht. finaalipaikka Lännenratsastus, reining EM: joukkue, henk.koht. finaalipaikka Pararatsastus EM: joukkue Askellajiratsastus islanninhevoset MM: joukkue, henk.koht. mitali MM: henk.koht. mitali 9
4.2.2. Tukitoimet Huippu-urheilun budjettirakenne tarkistetaan 365-valmentautumisen kansainvälisten tulostavoitteiden mukaisesti. Kouluratsastuksen arvokilpailuprojektia Top Dressage Finland jatketaan. Projektisuunnitelman mukaisesti panostetaan vuoden 2020 Tokion olympialaisiin tai paralympialaisiin edellytykset omaaviin ratsukoihin. Kansainvälisten kilpailujen järjestäjiä Suomessa tuetaan erillisten sopimusten mukaan. Esteratsastuksen Nations Cup -projektia jatketaan. Projektille nimetään valmentajaja joukkueenjohtaja kaudelle 2017. Henkisen valmennuksen tarjontaa jatketaan. Fyysinen harjoittelu ja kunnon testaaminen ovat osa kokonaisvaltaista valmennusta. Hevosten fysioterapeuttisia palveluja jatketaan. Aloitetaan lääkäritoiminta maajoukkuevalmennettaville. ADT-toimintaa jatketaan ja laajennetaan tiedotuksen, koulutuksen ja testauksen osalta. Liiton ADT-ohjelma tarkistetaan. Toimitaan kiinteässä yhteistyössä ratsastuksen valmentajayhdistyksen, Equestrian Trainers Finland ry:n, kanssa. Ride My Horse -yhteistyöprojektia hevosenomistajien ja kasvattajien kanssa jatketaan tavoitteena: Yhteistoiminnan lisääminen hevosten omistajien, kasvattajien ja lahjakkaiden ratsastajien välillä parantaa mahdollisuuksia saada hyville ratsastajille heille parhaiten sopivia, laadukkaita hevosia. Liiton aktiivisilla toimenpiteillä mahdollistetaan hevosenomistajille ja -kasvattajille yhteistyö lahjakkaimpien ratsastajien kanssa. Mahdollistaa lahjakkaille ratsastajille kunkin kehitys- ja tavoitetasoa, kilpailullisia tarpeita sekä urakehitystä parhaiten vastaavien hevosten käyttö. 4.3. Suomen maailmancupin osakilpailu ja muut kansainväliset kilpailut Kansainvälisen Ratsastajainliiton, FEIn, kansainvälisiä kilpailuja koskevat järjestämisvaatimukset asettavat Suomen Ratsastajainliitolle suuria haasteita. Laatuvaatimuksista merkittävin on maailmancupin ja Nations Cup -kilpailujen palkintorahojen suuruus. Esteratsastuksen maailmancupin osakilpailun järjestäminen Suomessa mahdollistaa yhden kiintiöpaikan Länsi-Euroopan liigan osakilpailuihin suomalaiselle ratsastajalle. Suomalaiset eivät saisi tätä paikkaa tämän hetkisten maailmanlistasijoitustensa perusteella. Ratsastajainliiton ja Helsingin osakilpailun järjestäjien yhteinen kehittämisprojekti antaa yli 200 suomalaiselle ratsastajalle mahdollisuuden kilpailla maailmancupin ympärille rakennetussa kilpailutapahtumassa. Ratsastajainliitto jatkaa opetusministeriön, kuntien ja järjestäjien kanssa työtä Suomen maailmancupin osakilpailun varmistamiseksi. Kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut toimivat ponnahduslautana urheilijan kansainväliselle uralle. Ne ovat avainasemassa myös ajatellen Suomen kansainvälisiä kontakteja. Kansainväliset kilpailut Suomessa 2017, alustava suunnitelma Helsinki 17.-19.3.2017 Esteratsastus CSI1* Järvenpää 23.-26.3.2017 Esteratsastus CSI2* Ypäjä 24.-26.3.2017 Kouluratsastus CDI3*, CDICh-A, CDIJ, CDIP, CDIY Ypäjä 10.6.2017 Reining CRI1*, CRI2*, CRI3*, CRIJ2*, CRIJ3*, CRIY2*, CRIY3* Ypäjä 11.6.2017 Reining CRI1*, CRI2*, CRI3*, CRIJ2*, CRIJ3*, CRIY2*, CRIY3* Järvenpää 15.-18.6.2017 Esteratsastus CSI2* Sipoo 20.-23.7.2017 Valjakkoajo, Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailu CAI2*- H1, CAI2*-H2, CAI2*-P1, CAI2*-P2, CAI2*-P4, CAICh2*-P1, CAIJ2*-H1, CAIJ2*-H2, CAIJ2*-P1, CAIJ2*-P2, CAIY2*-H1, CAIY2*-H2, CAIY2*-P1, CAIY2*-P2 Järvenpää 22.-24.9.2017 Vikellys, Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailu CVI1*, CVI2*, CVI3*, CVICh1*, CVICh2*, CVIJ1*, CVIJ2* Järvenpää 12.-15.10.2017 Esteratsastus CSI2* Helsinki 19.-22.10.2017 Esteratsastus, maailmancupin osakilpailu CSI5*-W, kouluratsastus CDI3* 4.4. Kilpaurheilu ja harrastekilpaileminen Kotimaan kilpailutoiminta on parhaimmillaan ponnahduslauta kansainväliseen menestykseen. Se tarjoaa kilpailuja niin harrastajille kuin huippu-urheilijoillekin sekä näyteikkunoita lajista kiinnostuneille. Kotimaan kilpailutoimintaa ohjataan lajikomiteoiden ja aluejaostojen työllä sekä sääntöjen ja kilpailujärjestelmän avulla. Vuonna 2015 käyttöönotetun ja 2016 tarkennetun kilpailujärjestelmän tavoitteiden toteutumista seurataan ja järjestelmää kehitetään edelleen. Haasteina ovat kilpailuolosuhteiden kehittäminen sekä kilpailukalenterin ohjaaminen. Ratsastajainliitto laatii kilpailusäännöt ja antaa ohjeita, joiden avulla ylläpidetään tasa-arvoista kilpailutoimintaa. Sääntömuutoksista vastaa sääntövaliokunta. Kansainvälisen Ratsastajainliiton, FEIn, sääntölinjaukset otetaan huomioon 10
kotimaisessa sääntötyössä. Myös jäsenistöllä on mahdollisuus tehdä sääntömuutosehdotuksia netin kautta. Muutosesitykset käsitellään sekä lajikomiteoissa että sääntövaliokunnassa. Kilpailusääntöjen yleiseen osaan (KS I) tehtävät muutokset vahvistaa vuosikokous. Sääntömuutokset viedään koulutusmateriaaleihin ja niistä tiedotetaan kilpailijoille ja toimihenkilöille sekä liiton nettisivuilla. Urheilijan urakehitys on ohjaavana tekijänä toiminnan suunnittelussa. Työkaluna käytetään Kilparatsastajan urapolkua. Kilpailutiedote toimitetaan kuukausittain kaikille lisenssin omaaville toimihenkilöille sekä kilpailujärjestäjille ja kilpailuluvan lunastaneille kilpailijoille. Tiedotteeseen kootaan kilpailu- ja valmennustoimintaa koskevia ajankohtaisia asioita sekä kannustetaan osallistumaan toiminnan kehittämiseen esimerkiksi palautetta antamalla. Aluejaostot tukevat alueellista kilpailutoimintaa muun muassa järjestämällä koulutuksia kilpailijoille, kilpailujen järjestäjille ja toimihenkilöille sekä vuokraamalla kilpailukalustoa. Alueilla järjestetään myös alueellisia mestaruus- ja cup-kilpailuja 1- ja 2-tasoilla sekä palkitaan alueen menestyneitä ratsastajia. 4.4.1. Kilpailujärjestelmän kuvaus Ratsastajainliiton uusi kilpailujärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2015 alussa ja sitä tarkennettiin vuodelle 2016. Kilpailuolosuhteiden ohella eri lajien tarpeet ovat vuosien mittaan muuttuneet ja uusi järjestelmä vastaa niihin. Kilpailujärjestelmän tarkoitus on kiinnittää huomio erityyppisiin kilpailullisiin tarpeisiin eri kohderyhmissä, kuten ammattilaiset, harrastajat, aikuiset ja lapset. Tavoitteena on mahdollistaa eritasoisille ja -ikäisille kilpailijoille ja hevosille riittävästi kehittäviä kilpailuja ja luokkia. Kilpailutasoja on viisi. Tasot 1 2 ovat koulutuskilpailuja, 3 4 kilpaurheilua ja taso 5 huippu-urheilua. Kilpailujärjestelmä määrittelee kotimaan kilpailutasot, soveltuvat arvostelumenetelmät, vaadittavat olosuhteet ja toimihenkilöt. Järjestelmän määritelmät on kuvattu lajisäännöissä, mikä mahdollistaa aiempaa enemmän lajikohtaisia sovellutuksia. NICLAS AROMAA - CHAIRMAN, HIHS 2016, KUVA SRL HANNA HEINONEN Kaikissa lajeissa on säännöissä määritelty karsiutuminen tasolta seuraavalle. Nämä nk. kvaalit ohjaavat luokkien urheilullista tasoa, varmistavat turvallisuutta ja opastavat urheilijoita etenemään urillaan. 4.4.2. Kilpailukalenteri Liitto ylläpitää kilpailukalenteria netissä toimivassa kilpailupalveluohjelma Kipassa. Kilpailujärjestelyistä vastaavat pääasiassa jäsenseurat. Vuoden 2014 lopusta alkaen kilpailujen järjestäjiksi hyväksyttiin myös yhteisöjäsenet eli yritykset, kuten tallit. 11
Kalenterissa julkaistaan kutsut kansainvälisiin ja kotimaan 1 5-tason kilpailuihin. Kalenterin rakentamista ohjaavia tekijöitä ovat kilpailujärjestelmän ohella kotimaan kansainväliset kilpailut, lajien mestaruudet sekä kansainväliset mestaruuskilpailut. Sarjakilpailutoiminnalla taataan oikean tasoisia kilpailuja eri ikä- ja tasoryhmille sekä nuorille hevosille. Lajikomiteat ja Sport Office muokkaavat kilpailukalenteria ja sijoittavat siihen sarjakilpailut. Aluejaostot hallinnoivat 2-tason kilpailukalenteria ja 1-tason kilpailukalenteri on vapaa. Järjestäjät hakevat kilpailujen järjestämisoikeutta liitolta. Eri tasojen kilpailujen määrää lisätään laji- ja aluekohtaisen tarpeen mukaan mm. toimijoiden välistä yhteistyötä edistämällä ja rutiineja helpottamalla. Vuoden 2017 tärkein tehtävä on kalenterin ohjauksen tehostaminen. Tavoitteena on julkaista kilpailukalenterit mahdollisimman ajoissa ja tukea näin ratsastajien vuositason suunnittelua. Liiton sarjakilpailujen tarkoituksena on taata urakehitys ja toimia seurantajärjestelmänä eri ikäryhmille ja taitotasoille sekä mahdollistaa tavoitteellinen kilpailutoiminta koko kauden ajalle. Sarjakilpailut ja niiden säännöt esitellään liiton nettisivuilla materiaaleissa. Lajikomiteat ja sääntövaliokunta laativat sarjakilpailuille säännöt ja päivittävät ne vuosittain. Lisäksi liitto tukee sarjakilpailuja taloudellisesti. Tähtikilpailukonseptia kehitetään vastaamaan urheilijoiden, yleisön ja median tarpeita. Tähtikilpailuja ovat esteratsastuksen GP-sarja, olympialajien senioreiden SM-kilpailut sekä valitut kotimaan kansainväliset kilpailut. Sarjakilpailut Osakilpailujen ja finaalien paikkakunnat ja ajankohdat julkaistaan Kipassa. Leading Rider Esteratsastuksen LähiTapiola Grand Prix LähiTapiola Future Trophy U25 Esteratsastuksen Junior Grand Prix Esteratsastuksen Junioricup Esteratsastuksen Poni / Pikkuponi Grand Prix Esteratsastuksen Evidensia Ponicup Esteratsastuksen Evidensia Pikkuponicup Esteratsastuksen Evidensia Amatöörisarja Esteratsastuksen Racing Noviisisarja Esteratsastuksen Racing Trophy 5-, 6- ja 7-vuotiaille hevosille Talentcup este- ja kouluratsastuksessa Kouluratsastuksen LähiTapiola Small Tour Kouluratsastuksen Supreme Horse Care -sarjat nuorille hevosille (5-, 6- ja 7 v) Kouluratsastuksen Evidensia Junioricup Kouluratsastuksen Evidensia Ponicup Kouluratsastuksen Evidensia Dressage Future cup poni-, juniori- ja nuorille ratsastajille Kouluratsastuksen Winter Cup Kouluratsastuksen pikkumestaruus Kouluratsastuksen Pacelli Cup 4-v hevosille Racing Kenttä-Trophy Kenttäratsastuksen Helppo kenttäcup Kenttäratsastuksen Ponicup Valjakkoajon Hankkija Cup Ratsujalostusliitto ry:n kilpailut 5-vuotisderby Breeders prize 4.4.3. Tukitoimet Kilpailutoiminnan talousarviossa otetaan huomioon lajien vuosittaiset erityistarpeet ja painopisteet. Talousarviota laadittaessa arvioidaan lajien kokonaistarvetta kaikilla tasoilla ja samalla mahdollistetaan vuosikohtaiset painotukset. Taloudellisen tuen ohella liitto tarjoaa koulutusta ja materiaaleja kilpailijoille, toimihenkilöille ja kilpailujärjestäjille. Ratsastajainliitto tukee taloudellisesti Tähtikilpailujen ja SM-kilpailuiden toteuttamista sekä toimihenkilökoulutusta. Liitto neuvottelee sarjakilpailuille yhteistyösopimuksia. Kilpailujärjestäjille on tarjolla ohjeita sekä neuvontaa mm. kutsujen suunnitteluun. Liitto tarjoaa palkintoja suunnitelmien mukaisiin kilpailuihin (mm. sarjakilpailut ja SM). Liitto tukee taloudellisesti myös aluejoukkueiden mestaruuskilpailuja sekä senioreiden henkilökohtaisia mestaruuksia. Kilpailuolosuhteita edistetään mm. tiedotuksella ja kansallisesti tärkeiden ratsastuskenttien kunnostamisella. Ratsastajainliiton perimällä kilpailutoimitusmaksulla rahoitetaan Kipan maksupalvelusta aiheutuvia kustannuksia. Ylijäämä käytetään ensisijaisesti kotimaisen kilpailutoiminnan kehittämiseen. Liiton Ratsastuspohjaopasta hyödynnetään ratsastuksen suorituspaikkojen rakentamisessa ja huollon suunnittelussa. Liiton nimeämä ratsastuskenttien pohjakonsultti neuvoo ja auttaa kilpailujärjestäjiä. 12
Kansainvälisten kilpailujen järjestäjiä Suomessa tuetaan erillisten sopimusten mukaisesti. Ratsastajainliitto ylläpitää kilpailukalustoa, jota vuokrataan kaikkien kilpailujärjestäjien käyttöön. Kalustoon hankitaan tarpeen mukaan täydennystä. Kilpailujärjestäjiin pidetään aktiivisesti yhteyttä ja heille tarjotaan koulutusta ja tukimateriaalia. Lisäksi järjestetään koulutusta ja neuvontaa Kipan ja Equipe-tulospalveluohjelman käytössä. Toimihenkilöiden ja urheilijoiden koulutuksella edistetään hevos- ja ratsastustaitoja sekä turvallisuutta. Ratsastuksen yleistä perustaitotasoa kohotetaan kannustamalla seuroja ja talleja järjestämään ratsastus- ja hevostaitomerkkien suoritustilaisuuksia. Hevosten hyvinvoinnin edistämiseksi järjestetään sääntökoulutusta sekä jaetaan tietoa netin välityksellä ja Hippos-lehdessä. Kilpailujen toimihenkilöiden ja järjestäjien koulutuksesta kerrotaan tarkemmin kappaleessa 7, osaaminen. Ratsastuskilpailujen säännöistä ja toimintatavoista tehty kooste Ratsastajan opas kilpailumaailmaan päivitetään sääntömuutosten mukaisesti sekä ruotsiksi että suomeksi. Kilpailijan starttikurssi -materiaali päivitetään myös vastaavasti. Starttikurssi on suunnattu aloittaville kilpailijoille ja heidän taustajoukoilleen. Lisäksi liitto on tuottanut paljon erillistä materiaalia kouluttajien käyttöön. IT-järjestelmät IT-järjestelmiä, kilpailupalvelujärjestelmä Kipaa ja tulospalveluohjelma Equipea ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti palvelemaan kilpailijoita ja kilpailujärjestäjiä. Kipaan on tehty kilpailujärjestelmän uudistuksen edellyttämät muutokset. Kipaa vastaavia järjestelmiä on kartoitettu kotimaassa sekä Pohjoismaissa. Päätös uudesta järjestelmästä tehdään vuoden 2017 alussa. Kipa toimii kaikkien lajien kilpailu- ja valmennuskalenterina ilmoittautumisten ja maksujen suhteen. Tuloshistoria on saatavilla vuodesta 2002 lähtien. Ohjelmaa kehitetään tarvittavilta osin. Valmennuskalenteri helpottaa liiton valmennusten järjestämistä. Equipen online-ominaisuus on kilpailujärjestäjien käytössä. Se mahdollistaa kilpailutulosten ajantasaisen seuraamisen netissä sivustolla equipe.com. Jäsenrekisteri on uudistumassa. Ensimmäiset lajiliitot ottavat uuden rekisterin pilottikäyttöön vuoden 2017 alussa. Ratsastajainliitto on mukana kehittämisessä. Vaihtoehtoja jäsenrekisterille on kartoitettu vuoden 2016 aikana. Alueet järjestävät koulutusta Equipen ja Kipan käytössä. Liitto vastaa kouluttajien koulutuksesta sekä materiaaleista. Sharepointin alustassa on hallitukselle oma työskentelytila. Alusta on uusittu, mikä mahdollistaa myös uusien työryhmätilojen lisäämisen. Alueiden puheenjohtajille (APU) ja kansallisen urheilun johtoryhmälle (KUJO) perustetaan omat työtilat ja kouluttajien työtila uudistetaan. 4.4.4. Lajikohtaisia tavoitteita Kilpaurheilun strategia valmistui vuonna 2013 ja sitä on hyödynnetty osana urheilun kehittämisohjelmaa ja liiton Kaviouralla-strategiaa. Lajikomiteat työstivät lajikohtaiset toimenpideohjelmat strategian toteuttamiseksi käytännössä vuosina 2015 17. Toimenpideohjelmia hyödynnetään vuosisuunnitelmien tekemisessä. Strategiassa valitut toimenpidealueet Loistava kilpailutarjonta Luodaan monipuolinen, laaja ja ympärivuotinen kilpailutarjonta Toteutetaan kilpaurheilun teemavuosi strategiakaudella 2015 2020 Järjestetään EM-tasoiset ikäluokkakilpailut strategiakaudella Kehitetään kilpailu-, valmennus- ja koulutusjärjestelmää Urapolku on yksilöllinen kartta huipulle Urheilijoiden lähipiirille tarjotaan tietoa kilpaurheilun vaatimuksista Urapolulla etenemistä tuetaan laadukkaalla valmennuksella ja liiton tuella Luodaan edellytyksiä kansainväliselle menestykselle Tähdätään ammattimaiseen toimintaan Autetaan nuoria yhdistämään opiskelu, urheilu ja muu arki Lähipiirin rooli ja merkitys kilpaurheilijan arjen tukemisessa korostuu Panostetaan osaamiseen Toteutetaan kotimaista valmennusjärjestelmää urheilijan polun mukaisesti Eri lajien valmentajien yhteistyötä vahvistetaan Valmennuskeskusten merkitys vahvistuu ja roolit urapolun vaiheissa selkiytyvät Kehitetään kaikkien kilpaurheilussa toimivien ammattitaitoa, ammattimaisuutta ja kansainvälistä osaamista Yhteistyöllä onnistutaan Kannustetaan lajien väliseen yhteistyöhön eri tasoilla Kehitetään varainhankintaa kilpailuolosuhteiden parantamiseksi Kehitetään toimintatapoja, joilla varmistetaan ratsastuksen kilpaurheilun vahva asema kuntien toiminnassa, olosuhteiden käytettävyydessä ja seurojen tukemisessa 13
Vahvistetaan kumppanuusyhteistyötä median kanssa Edistetään suomalaista hevoskasvatusta yhteistyössä Ratsujalostusliiton kanssa kilpaurheilun vaatimusten mukaisesti, jotta kotimainen hevoskasvatus tuottaa yhä suuremman osan ratsastuksen kilpaurheilussa mukana olevista hevosista Lajien pääprojektit Esteratsastus Kalenterin rakentamisen periaatteiden selkeytys. Liiton sarjojen, etenkin GP-sarjan kehittäminen. SM- ja GP-kilpailujen hakemisen systematisointi. Suunnitelmallisuus, johdonmukaisuus ja ennakoitavuus kilpailujen myöntämisessä. Yhteistyö järjestäjien kanssa Kilpailujärjestelmän määritteiden täsmennys KUJOn kanssa Koulutetaan ratamestareita tavoitteena kotimaan ratojen kehittävä vaikutus kohti kansainvälisiä kilpailuja Kenttätarkastustoiminnan kehittäminen Valintaperusteiden ja valmennuksen kehittäminen yhteistyössä HUJOn kanssa Kansainvälisten kilpailuiden määrän lisääminen Suomessa Kouluratsastus Kansainvälisen halli- ja ulkokilpailun järjestäminen Ypäjällä sekä Helsinki International Horse Show n yhteydessä Sarjakilpailutoiminnan kehittäminen ja tukeminen Kansainvälisten kilpailujen hyödyntäminen tuomarikoulutuksessa Maajoukkuevalmennuksen kehittäminen 365-ohjelman mukaan ja kansainvälisten kilpailutavoitteiden saavuttaminen Mentor-järjestelmän kehittäminen osana tuomarikoulutusta Videomateriaalin päivittäminen ja lisääminen koulutuskäyttöön Osallistuminen Global Dressage Forumiin Lapsiratsastajille suunnatun kilpailutoiminnan kehittäminen Kenttäratsastus Lajia tuodaan esille hyvässä hengessä ja ohjataan turvalliseen ja tulokselliseen kilpailemiseen Tiivistetään yhteistyötä kilpailujärjestäjien kesken ratojen yhtenäistämiseksi sekä kehittämiseksi enemmän kansainväliseen suuntaan Kotimaan kilpailutason nousun edistämiseksi etsitään keinoja turvata riittävä määrä laadukkaita vaativan tason ratoja kilpailukalenterissa Nuorten kenttähevosten kilpailusarjan suunnittelu ja toteuttaminen Valmistaudutaan 2018 Suomessa järjestettäviin Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuihin Matkaratsastus MM-, EM- ja NBCH-kilpailutavoitteiden saavuttaminen Kotimaan kilpailutoiminnan lisääminen ja tukeminen sekä kilpailumateriaalin hankkiminen järjestäjien käyttöön Toimihenkilö- ja sääntökoulutuksen järjestäminen ja tukeminen Lajin tunnettuuden lisääminen tiedotuksen ja tapaamisten avulla Valjakkoajo Kilpailuedustus: MM-ponivaljakot ja hevosparivaljakot, EM-juniorit, PM-kilpailut Järjestetään PM-kilpailut sekä 3-tasolla 3 6 kilpailua, 2-tasolla 2 4 sekä useita 1-tason kilpailuja Tehdään yhteistyötä koulu- ja /tai tarkkuuskilpailujen osalta muiden lajien kanssa Kehitetään maajoukkue- ja aluevalmennustoimintaa ja aktivoidaan junioritoimintaa Tarjotaan koulutusmahdollisuuksia eri toimihenkilöryhmille Pidetään lajiseminaari ja lajin yleiskokous marraskuussa 2017 Lännenratsastus, all around Liittovalmennuksen käynnistäminen Kansainvälisen kilpailutoiminnan aktivoiminen Lajin tunnettuuden lisääminen toiminnan jalkauttamisen, kentän kuulemisen ja koulutuksen avulla Lännenratsastus, reining Kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut Valmennusjärjestelmän uusiminen Nuorten valmennuksen ja kilpailutoiminnan aktivointi EM-kilpailuihin osallistuminen Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailutoiminnan aloittaminen Koulutustoiminta varmistamaan kotimaisten toimihenkilöiden riittävyys Yhteistyö lännenratsastuksen all around -lajien kanssa Hevoset Kaivarissa -tapahtumaan myös reininghevoset mukaan Vammaisratsastus Koulutusten ja lajin tutustumistapahtumien toteuttaminen Vertaistukijärjestelmän rakentaminen EM- ja PM-tavoitteiden saavuttaminen ja joukkueen rakentaminen kohti 2020 Tokion paralympialaisia 14
CABALLOS LATIMER, LILLI MERINEN, VUOKKO TOIVANEN, LOTTA MERINEN JA VEERA LEIKKAINEN, KUVA VILLE TARHALA Askellajiratsastus Askellajiratsastuksen kehittämisestä vastaa Suomen Islanninhevosyhdistys. Ratsastajainliitto tukee yhdistyksen toimintaa taloudellisesti liittyen valmennus-, kilpailu- ja koulutustoimintaan. Askellajikilpailut ovat mukana Kipassa, käyttöön täysimääräisesti 2017. Urheilutavoitteiden saavuttaminen, päätavoite MM 2017 -kilpailuissa Kotimaan kilpailutoiminnan lisääminen Uusien tuomareiden ja toimihenkilöiden kouluttaminen lisääntyvän tarpeen kattamiseksi Tuomarien täydennyskoulutus ja kansainväliseen tuomaritoimintaan tähtäävien tukeminen Kansainvälisiin koulutuksiin, kokouksiin ja seminaareihin osallistuminen Lajitietoisuuden lisääminen mm osallistumalla yleisötapahtumiin ja messuille Vikellys Järjestetään kansainvälinen CVI sekä Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailu ratsastuskeskus Ainossa 22.-24.9. Järjestetään 4 5 kotimaan 2- ja 3-tason kilpailua sekä SM-kilpailut MM- ja WEG 2018 -projektin aloitus Aloitetaan Young Talent -projekti Otetaan rankingpisteet käyttöön myös B-tason yksinvikeltäjille Järjestetään juoksutuskursseja sekä tuomarikurssi 5. Valmennus 5.1. Valmennusjärjestelmän kuvaus Suomen Ratsastajainliiton valmennusjärjestelmän tavoitteena on yhtenäinen, eettisesti vahvalla pohjalla oleva valmennuslinja, joka antaa edellytyksiä ja valmiuksia kansainväliselle urapolulle, huolehtii urheilijan urasta sekä edistää hevostaitojen kehittymistä. Valmennusorganisaatioon kuuluvat linjajohtaja ja urheilujohtaja sekä sopimuspohjaiset lajien maajoukkue- ja aluevalmentajat. Maajoukkuevalmennus toteutetaan ensisijaisesti Hevosopistolla. Hevosopistolle haetaan virallista valmennuskeskuksen statusta. Maajoukkuevalmennus, aluevalmennus, Talent-ohjelma ja valmennuksen kehityshankkeet integroidaan ratsastajan urakehitystä palvelevaksi valmennuskokonaisuudeksi ja suomalaiseksi valmennuslinjaksi. Aluevalmennus on maajoukkuevalmennuksen tukitoimi, jossa kartoitetaan myös uusia kykyjä. Toimintaa tehostetaan Talent-ohjelmalla, jossa nostetaan erityisesti seuravalmennuksen roolia ja perustaitoja. Huippu-urheilun kehitysohjelman ja sen 365-valmennusohjelman tavoite on luoda nuorille urheilijoille systemaattisen ja riittävästi ohjatun valmentautumisen käytännöt. Kilparatsastajan urapolku -työkalua hyödynnetään osana ohjelmaa. Urapolkuopas suunnataan valmentajien ja urheilijoiden käyttöön. Urapolkujulisteet ja tiedotteet toimitetaan vuosittain maajoukkueurheilijoille. Sekä 365-ohjelmasta että Urapolusta kerrotaan valmentajille mm. valmentajaseminaareissa ja maajoukkuekatsastuksissa, ja ne toimivat valmennuksen suunnittelun runkoina. 15