Suomen Ratsastajainliitto ry.

Transkriptio

1 Suomen Ratsastajainliitto ry TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 kannen kuva: Paralympiakomitea / Maiju Torvinen Toimintasuunnitelma Esipuhe 3 2. Organisaatio Organisaatiouudistus Toimintatavat Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategia Aluetoiminta Tallijärjestelmä 7 3. Pääteema 7 4. Koulutus Valmentajakoulutus Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus Nuorisotoiminnan koulutus Harraste- ja seuratoiminnan koulutus Ammatillinen koulutus Valmennus Valmennusjärjestelmän kuvaus Valmennusryhmät Valmennuksen toteutus ja tukeminen Kilpailutoiminta Kotimaan kilpailutoiminta Kilpailujärjestelmän kuvaus Kilpailukalenteri Huippu-urheilu Eettisyys ja oikeusturva kilpailutoiminnassa Antidopingtyö Harraste- ja seuratoiminta Aluetoiminta Seurapalvelut Tallitoiminta Hevostaitojen edistäminen Harrasteliikunta Erityisryhmien ratsastus Edunvalvonta, yhteiskunta, olosuhteet Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi Olosuhteet ja turvallisuus Markkinointi ja viestintä Markkinointi, varainhankinta ja suhdetoiminta Viestintä Talous Jäsenmaksut Yhteisöjäsenmaksut Green Card Lisenssit ja kilpailuluvat Toimitusmaksu 33 Talousarvioehdotus toimintasuunnitelman lopussa. Aluejaostojen toimintasuunnitelmat erillisessä liitteessä. Syyskokouksen tekemät muutokset merkitty punaisella. 2

3 1. Esipuhe Suomen urheilumaailman rakenteiden muutosprosessi jatkuu Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry, Nuori Suomi ry, Kuntoliikuntaliitto ry ja Suomen Olympiakomitea ry perustivat yhdessä uuden järjestön 18. kesäkuuta Uuden järjestön tehtäviä ovat yhteisten valintojen toteuttaminen, aluejärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön johtaminen ja koordinointi sekä jäsenjärjestöille tarjottavien palveluiden johtaminen ja organisointi. Huippu-urheilun ja seuratoiminnan kehittäminen ovat tulevaisuuden toiminnan muotoja. SLU:n syyskokouksessa marraskuussa 2011 päätetyt viisi yhteistä valintaa 1) vaikuttaminen vanhempiin 2) koulupäivässä tunti liikuntaa 3) seuratoiminnan laadun kehittäminen 4) ratkaisut urheilijan polulla 5) edellytykset ja olosuhteet kunnossa määrittävät jatkossa yhteistä tekemistä entistä konkreettisemmin. Ratsastajainliitto on ollut aktiivisesti mukana luomassa uuden järjestön ensiaskeleita. Pääsihteeri ja urheilujohtaja ovat osallistuneet uuden järjestön ja huippuurheilun muutostyöryhmän kokouksiin, ja seurapalvelupäällikkö on ollut jäsenenä seuratoiminnan laadun kehittämisen operatiivisessa työryhmässä sekä SLU:n jäsen- ja seurapalveluvaliokunnassa. Uusi järjestö aloittaa täyden toiminnan vuoden 2014 alusta. Uusi järjestö vaikuttaa jo vuonna 2013 myös Ratsastajainliiton resursseihin ja henkilöstön toimenkuviin. Suomen Ratsastajainliiton strategia ja organisaatio sekä Hyvä hallintotapa -projekti Suomen Ratsastajainliiton käynnistämät projektit ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Toimiston organisaatiomuutosta on käytännön kokemusten perusteella hiottu vielä syksyllä Organisaatio voi elää vielä vuoden 2013 aikana. Hyvä hallintotapa -projektin laatiman organisaation ohjeistuksen on suunniteltu valmistuvan seuraavaan kevätkokoukseen. Uuden strategian laatiminen etenee ryhmittäin (kokonaisstrategia, huippu-urheilu, kansallinen urheilu, harrastetoiminta, viestintä ja tallitoiminta). Ryhmien työstä raportoidaan vuoden 2012 syyskokouksessa. Vuoteen 2020 tähtäävä strategia valmistuu vuoden 2014 syyskokoukseen. Hyvät käytöstavat ja eettiset arvot Ratsastajainliiton hallitus on huolissaan huonoista kehityssuunnista käytöstavoissa, hevosten käsittelyssä sekä hevostaidoissa. Ratsastajainliittoon saapuu enenevässä määrin valituksia, jotka liittyvät käytöstapoihin, puutteellisiin hevostaitoihin tai eettisiin asioihin. Hallitus on nimittänyt Matti Kuusen vetämään työryhmää, jonka tarkoituksena on korostaa hyviä käytöstapoja ja hevostaitoja, huolehtia eettisten arvojen toteutumisesta ja ennaltaehkäistä kurinpitoasioita. Tässä kysymyksessä myös opettajille, valmentajille ja kokeneemmille kilpailijoille asettuu suuri vastuu. Ratsastajainliitto uudisti jäsenten tapaturmavakuutuksen ehtoja pari vuotta sitten. Uutena asiana perusvakuutukseen tuli vaurioituneen kypärän korvaus viiteensataan euroon asti. Väärinkäytösten vuoksi korvauksen enimmäismäärä joudutaan alentamaan sataan euroon. On käynyt myös ilmi, että jäsenemme jopa neuvovat netissä toisiaan tekemään vakuutuspetosta. Eettisyys on tällaisesta todella kaukana! Suomessa on tiukka tupakkalaki, ja se kieltää tupakoinnin urheilukilpailuissa. Matti Kuusi on luvannut työryhmineen ottaa kantaa myös tähän ongelmaan ratsastuskilpailuissa. Seura- ja tallipalvelut Ratsastajainliiton seuratoiminta pohjautuu koko Suomen urheilumaailman yhteiseen seuratoiminnan visioon 2020: Seuroissa urheillaan ja kilpaillaan, liikutaan ja liikutetaan, opitaan ja osataan, tehdään ja toimitaan yhdessä. Seuratoiminta antaa iloa, elämyksiä ja merkityksiä elämään. Vuoden 2013 teemaan liittyen toiminnan painopisteenä on seuratoimijoiden kouluttaminen ja tukeminen niin, että samalla vahvistetaan vapaaehtoisuutta ja yhteisöllisyyttä. Seurapalveluja kehitetään vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Esimerkiksi vapaaehtoistoiminta on muuttunut projektiluonteisemmaksi, mikä on hyvä tunnistaa. Koulutuksissa hyödynnetään SLU-alueiden osaajia, jotka tuntevat toimintakentän. Seurat ovat suomalaisen liikunnan ja urheilun selkäranka, ja ne toteuttavat terveyttä edistävää liikuntaa. Urheilulajien myönteisiä vaikutuksia ei ole hyödynnetty riittävästi terveyden edistämisessä. Suomalaiset liikkuvat liian vähän terveytensä kannalta, ja tutkimukset ovat osoittaneet liikkumattomuuden olevan neljänneksi johtava kuolinsyy maailmassa. Seuroilla on mahdollisuus olla vaikuttamassa yhteiskunnallisesti tärkeään asiaan, yhteiseen hyvinvointiin. 3

4 Urheillen terveyttä -ohjelman avulla kautta toteutetaan liikuntamaailman yhteistä Olemme maailman liikkuvin urheilukansa -visiota. Uudella yhteistyöllä lajiliittojen ja aluejärjestöjen kanssa toteutetaan pitkäjänteinen ja systemaattinen ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä aikuisten ja ikääntyneiden määrää urheiluseuroissa kymmenellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Urheillen terveyttä -ohjelma tukee seuratoiminnan kehittämistä koko elämänkaarella. Ratsastajainliitto on vahvasti mukana ohjelman toteuttamisessa ja seurapalvelupäällikkö kuuluu sen valtakunnalliseen kehittämistyöryhmään. Tallitoiminnan suunnittelun avuksi on luotu laadun kehittämiseen ja olosuhteiden parantamiseen tähtäävä Laatuportaat -käsikirja. Vuonna 2011 kuusi jäsentallia saavutti korkeimman portaan ja sai käyttöönsä Laatutalli -merkin. Kaikkien jäsentallien toivotaan kehittävän toimintaansa Laatuportaiden avulla. Laatuportaat -käsikirjaa uudistetaan kevään 2013 aikana yhteistyössä master-tason ratsastuksenopettajakurssilaisten kanssa. Urheilutoiminnan haasteet Vuoden 2013 huippu-urheilun päätavoitteet ovat lajien MM- ja EM-kilpailuissa, Nations Cup -esteratsastuskilpailuissa ja ikäkausijoukkueiden menestymisessä Euroopan sekä Pohjoismaiden/Baltian mestaruuksissa. Urheilijoiden kehittymisedellytysten ja lajin näkyvyyden kannalta kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut ovat merkittävässä roolissa. Kansainvälinen ratsastajainliitto, FEI, uudistaa esteratsastuksen maiden välisen joukkuekilpailun, Nations Cupin, rakennetta. Näyttää todennäköiselle, että Suomessa järjestetään Nations Cup -kilpailu kolmen tähden tasolla Ypäjällä elokuussa. Uusi Talent-ohjelma käynnistetään tavoitteena varmistaa menestysedellytyksiä omaavien uusien ratsastajien nousujohteinen kehitys. Samalla aktivoidaan ratsastuksen urheiluakatemiatoimintaa, missä Ypäjän Hevosopistolla on keskeinen rooli. Panostusta tuloksia tuottaneeseen kilpailuvalmennukseen sekä maajoukkuetoiminnan oheisharjoitteluun ja tukipalveluihin jatketaan. Liitto jatkaa ratsastuksen olosuhdeprojektien tukemista ja kilpailutoiminnan kehittämistä. Liitto on panostanut Laakson ratsastusstadioniin parantamiseen yhteensä euroa. Helsingin kaupungin toteuttaman projektin kokonaisbudjetti on euroa, ja se jatkuu vuonna 2013 valaistuksen osalta. Kastelujärjestelmä valmistuu vuoden 2012 aikana samoin kuin IT-yhteyksien parantaminen. Oulun Äimäraution kentän suunnittelua ja perusparannusta tuetaan ensi vuonna, kuten myös muutamia muita keskeisiä kilpailukenttiä. Muita kilpailutoiminnan kehittämisprojekteja ovat mm. kilpailutasojärjestelmän ja sarjakilpailujen uudistaminen sekä uusien junioreiden ja nuorten sarjojen käynnistäminen. Vuonna 2012 Yle näytti tunnin lähetykset koulu- ja esteratsastuksen SM-kilpailuista sekä GP-finaalista ja Volkswagen Leading Rider -kilpailusta. Liitto vastaa osasta tuotantokustannuksista, ja kokonaiskulu on yli euroa vuodessa. Televisiointeja jatketaan yhteistyössä Ylen kanssa vuonna Maailmancup- ja muut Helsinki Horse Show n televisioinnit ovat siirtyneet myös pääosin järjestäjän maksettavaksi. Kokonaisbudjetti on näidenkin osalta euroa. Liiton talous Vuoden 2013 budjetti on laadittu euroa ylijäämäiseksi. Hallitus ei esitä vuosikokoukselle jäsenmaksujen korottamista vakuutusmaksujen noususta huolimatta. Suunnittelemme jäsenvakuutuksen kokonaisremonttia vuodelle Ratsastajainliitto jatkaa panostustaan kilpailutoiminnan kehittämiseksi, kuten Talent -ohjelmaan ja keskeisten kilpailukenttien uudistamiseen. Kilpailupalvelujärjestelmä (Kipa) vaatii jatkuvaa uudistamista ja kaipaa koko järjestelmän nostamista nykyajan tasolle. Näiden toimenpiteiden rahoittamiseksi hallitus esittää aluelisenssimaksun korottamista kymmenellä eurolla ja kilpailumaksun korottamista kahdella eurolla. Korotusten kokonaisvaikutus liiton budjettiin on euroa. Varainhankintayhteistyötä Hevosopiston ja Horse Show n kanssa jatketaan. Olemme yhdessä onnistuneet kasvattamaan yrityskumppanuuksien osuutta varainhankinnasta merkittävästi. Maamme taloudellisen kasvun tyrehtyminen ja eurokriisi ovat uhkana hyvän suhdanteen jatkumiselle. Vuonna 2014 kaikkien ratsastuslajien MM-kilpailut käydään Normandiassa Ranskassa. MM-kilpailuihin ja vuoden 2016 olympialaisiin tähtäävä suunnittelu on jo aloitettu ja valmistelut jatkuvat vuoden 2013 aikana. Liitto tarvitsee likviditeettipuskuria myös näiden mittavien huippuurheiluprojektien toteuttamiseen. Marraskuussa 2012 Fred Sundwall pääsihteeri 4

5 2. Organisaatio Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksenopetusta ja valmennusta. Ratsastajainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Ratsastajainliitto on perustettu vuonna 1920, ja se on Kansainvälisen ratsastajainliiton, Fédération Equestre Internationalen (FEI), jäsen vuodesta 1923 sekä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU), Suomen Kuntoliikuntaliiton ry:n sekä Nuori Suomi ry:n jäsen. Ratsastajainliitto liittyy vuonna 2013 liikunnan ja urheilun uuteen kattojärjestöön. Ratsastajainliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ratsastusurheilua ja tehdä sitä tunnetuksi Suomessa. Liiton toiminta tähtää siihen, että Suomessa on mahdollisuus harrastaa ratsastusta kuntoliikuntana, kuntoutuksena ja kilpaurheiluna. Yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa edistetään hevosten hyvinvointia ja taataan monipuoliset ratsastusmahdollisuudet jokaiselle. Kansainvälisen ratsastajainliiton jäsenenä Ratsastajainliitto luo jäsenilleen edellytykset kansainväliseen huippu-urheiluun. Ratsastajainliitossa korkeinta päätösvaltaa käyttävät liiton varsinaiset kokoukset: kevätkokous ja syyskokous. Syyskokous valitsee hallituksen, jonka toimikausi alkaa liittokokousta seuraavan tammikuun alussa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Ehdotuksia hallituksen jäseniksi vastaanottaa vaalivaliokunta. Hallitus esittää syyskokouksen hyväksyttäväksi liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman. Kevätkokous käsittelee tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Ratsastajainliitolla on kahdeksan aluetta, joiden toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta vastaavat aluejaostot. Liiton toimistossa työskentelevät pääsihteeri, urheilujohtaja, kilpailu- ja koulutuspäällikkö, seurapalvelupäällikkö, kehittämispäällikkö, tallipäällikkö, viestintäpäällikkö, IT -päällikkö, kilpailu- ja toimistoassistentit sekä erityisryhmien lajivastaava. Alueilla työskentelevät kokopäivätoimisina tai osa-aikaisina aluesihteerit, tallitarkastajat sekä kilpailukalustosta vastaava henkilö. Kirjanpito- ja talouspalvelut sekä jäsenlehteen liittyvät palvelut ostetaan talon ulkopuolelta. Hallituksen alaisia toimielimiä ovat huippu-urheilun johtoryhmä, koulutusvaliokunta, kurinpitolautakunta, seura- ja tallipalveluiden alueryhmä, sääntövaliokunta, työvaliokunta ja lajikomiteat este-, koulu-, kenttä-, vammais-, lännen- ja matkaratsastukselle sekä valjakkoajolle ja vikellykselle. Maajoukkuejohtoryhmät nimetään lisäksi vuosittain. Toimielimet esitellään tarkemmin jäljempänä tekstissä sekä liiton nettisivuilla. Vuosikokous nimeää valituslautakunnan. Keväällä 2011 nimetty huippu-urheilun johtoryhmä vastaa kansainvälisestä kilpailutoiminnasta sekä ratsastuksen huippu-urheilusta. Maajoukkueiden operatiivisesta toiminnasta vastaa kuhunkin lajiin ja ikäryhmään nimetty maajoukkuejohto. Lajikomiteat toimivat asiantuntijaeliminä ja vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta ja lajikohtaisesta kehittämistyöstä. Koulutustoiminnasta ja -järjestelmän kehittämisestä vastaa koulutusvaliokunta. Harrastetoiminnan tulevaisuuden tavoitteet, visiot ja strategiset linjaukset laatii erikseen valittu brändityöryhmä, joka koostuu yhteiskunnan vaikuttajista, viestintäalan ammattilaisista sekä hevosalan asiantuntijoista. Brändityöryhmä vaikuttaa ratsastusharrastuksen kehitykseen suunnittelu- ja strategiaprosessien yhteydessä. Ratsastajainliiton jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä tai yhteisöjäseniä. Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kotimaiset rekisteröidyt ratsastusseurat. Yhteisöjäseniksi voidaan hyväksyä oikeustoimikelpoiset yhteisöt, kuten ratsastuskoulut, harrasteja valmennustallit, rekisteröityjen ratsastusyhdistysten muodostamat aluejärjestöt ja hevosalan oppilaitokset sekä muut liiton toimintaperiaatteita tukevat yhteisöt. Liitolla voi olla myös kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Organisaatio esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla. Toiminnan kehittymistä seurataan mm. seurojen jäsenten ja Green Card -harrastajien määrän perusteella sekä lisenssien ja kilpailujen sekä ratsastusseurojen ja hyväksyttyjen tallien määrien pohjalta. Liiton kansainvälinen toiminta Ratsastajainliitto toimii aktiivisesti kansainvälisissä yhteisöissä ratsastuksen edistämiseksi. Ratsastajainliitto on Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEI:n, sekä Eurooppalaisen ratsastajainliiton, EEF:n, jäsen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ratsastajainliittojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteisiä asioita käsitellään vuosittaisissa kokouksissa. Ratsastajainliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Leskinen on nimetty FEI:n kehitysohjelman johtoryhmään. Kyra Kyrklund on FEI:n kouluratsastuskomitean jäsen. 5

6 2.1. Organisaatiouudistus Ratsastajainliitto on vuosina uudistanut organisaatiotaan vastaamaan paremmin muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin sekä urheilun kattojärjestöjen yhteiseen visioon. Liiton toiminnan lähtökohtana on ratsastajan elämänkulku, joka koostuu tämän kehitysvaiheiden kokonaisuudesta eri elämänvaiheissa. Se näkyy uudessa organisaatiossa siten, että seuratoiminnan rooli korostuu entisestään, huippu-urheilu on eriytetty omaksi osa-alueekseen harrastekilpailuista ja lapset ja nuoret ovat entistä selkeämmin osa koko toimintakenttää, kaiken toiminnan ydin. Liiton toimiston organisaatio on jaettu tiimeihin, joiden vetäjillä on vastuu kokonaisuuden hallinnasta sekä toiminnasta ikäryhmittäin. Tiimit koostuvat huippu-urheilusta, kilpailu- ja koulutustoiminnasta sekä seura-, alue- ja tallipalveluista. Ratsastajainliitto on aloittanut vuosien aikana strategian päivitystyön. Uuden organisaation avulla strategiset linjaukset hahmottuvat päästrategian ohella kunkin toimialan alle entistä selkeämmin. Laadittava strategia ohjaa toiminnan suunnittelua ja tukee organisaatiota kokonaisvaltaiseen elämänkulkuajatteluun. Vuonna 2011 käynnistetty Hyvä hallintotapa -projekti esittää muutoksia liiton toimintasääntöihin sekä laatii liiton hallinnolle toimintaohjeen, joka valmistuu kevätkokoukseen Liittokokouksien yhteyteen järjestetään seurapäivä, urheilufoorumi sekä lajiseminaarit, joiden tavoitteena on kehittää toimintaa ja tuoda esiin jäsenseurojen ja jäsenten sekä lajiaktiivien mielipiteitä. 2.2 Toimintatavat Ratsastajainliitto noudattaa toiminnassaan Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) urheilueettisiä periaatteita, joihin kuuluvat eettisten elämänarvojen kunnioittaminen sekä Reilun Pelin periaatteet urheilussa. Ratsastajainliiton tapa toimia on avoin, keskusteleva ja tehokas. Toiminta on yhteiskuntavastuullista ja päätöksenteko läpinäkyvää. Valitut toimintatavat perustuvat jäsenjärjestöjen kanssa yhteisesti määriteltyyn strategiaan, tavoitteisiin ja tehtäviin. Liiton tavoitteena on olla yksi jäsenkuntaansa parhaiten palvelevista urheilujärjestöistä. Luomme kumppanuutta ja yhteistyötä. Lisäksi hevosalan toimijoiden ja järjestöjen kanssa työskennellään yhteisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi yhdessä laaditun strategian ja toimintamallin mukaisesti. Yhteistyöyritysten kanssa toimitaan avoimesti keskustellen ja molemminpuolisen hyödyn periaatteen mukaisesti. Ratsastajainliiton toiminta on lähellä harrastajaa ja kilpailijaa. Alueilla kootaan liiton toimintoihin liittyviä ryhmiä, jotka etsivät yhdessä uusia ratkaisuja ja menettelytapoja eri aiheissa tarpeen mukaan. Liitto on mukana koordinoijana ja kokoaa valtakunnallisia ryhmiä yhteisiin kohtaamisiin Ratsastuksen johtavat ajatukset -strategia Ratsastajainliiton toimintasuunnitelman linjaukset perustuvat nykyiseen, Ratsastuksen Johtavat ajatukset, strategiatyöhön. Strategia on julkaistu liiton nettisivuilla. Toimintaamme ohjaavat arvot: Ihminen Ratsastus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden kokea elämyksiä hevosten parissa. Ratsastus on ihmiset tasa-arvoisesti huomioon ottava laji, johon jokainen voi osallistua omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaisesti. Kunnioitamme toisiamme kaikessa toiminnassamme. Hevosen hyvinvointi ja luonnon kunnioittaminen Hevonen on toimintaamme yhdistävä tekijä, jonka kautta harrastajat saavat yhteyden elävään luontoon. Haluamme luoda kestävän kulttuurin, jossa hevosen ja ympäristön hyvinvointi ovat keskeisiä arvoja. Hevostaitoja arvostetaan. Yhteisöllisyys ja yhteistyö Ratsastus tarjoaa jokaiselle innostavan ja tärkeän yhteisön, johon kuulua. Talleilla, seuroissa ja alueilla vaalitaan eettisesti kestävää toimintaa. Teemme aktiivisesti työtä innostaaksemme uusia ihmisiä ja tahoja mukaan yhteisöömme Aluetoiminta Ratsastajainliiton toiminta on jakaantunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Alueilla on omat jaostonsa, joiden tehtävänä on edustaa liittoa paikallistasolla ja hoitaa alueille nimettyjä tehtäviä. Aluetoiminta on kuvattu tarkemmin kohdassa 7.1. sekä aluejaostojen omassa erillisessä liitteessä. 6

7 2.5. Tallijärjestelmä Ratsastajainliitto on hyväksynyt ja valvonut ratsastuskoulujen toimintaa 1970-luvulta alkaen. Harrastetallit tulivat mukaan järjestelmään 1998 ja yksityistallit Hyväksyntä perustuu kriteereihin, joissa painotetaan osaavaa ja koulutettua henkilökuntaa, hyvinvoivia hevosia, turvallisuutta sekä asiakasviihtyisyyttä. Tallijärjestelmä on kuvattu tarkemmin liiton nettisivuilla. Liitto tiedottaa jäsentalleja ajankohtaisista asioista säännöllisesti kirjeillä ja sähköpostilla. Liiton tallitarkastajat neuvovat vuosittaisen tarkastuksen yhteydessä toiminnan kehittämisessä sekä keskustelevat yrittäjän kanssa ajankohtaisista asioista. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni liiton kriteerit täyttävä talli liittymään mukaan toimintaamme. Lisäksi tallien toivotaan tutustuvan Laatuportaat - käsikirjaan ja suunnittelemaan ja kehittämään toimintaansa Laatuportaiden avulla. 3. Pääteema 2013 Vuoden 2013 teemana on koulutus ja osaaminen. Teemaa käsitellään erikseen jokaisen toimialueen sisällä. 4. Koulutus Ratsastajainliitto ja sen alueet kouluttavat jäsenistöään ja muita lajista kiinnostuneita valmentajiksi, toimihenkilöiksi kilpailu- ym. tehtäviin, ratsastuksen harrasteja nuorisotoimintaan, erityisliikunnan ohjaukseen ja järjestötoimintaan. Koulutus on suunnattu vapaaehtoistoimintaan eikä se anna ammatillista pätevyyttä. Koulutukset on koottu koulutusjärjestelmäksi, jossa määritellään kunkin koulutuksen kohderyhmät, sisällöt, lähtötasovaatimukset, kouluttajat sekä toimihenkilöoikeuksien myöntämisperusteet. Vuoden 2013 päätavoitteena on koulutusaineistojen yhdenmukaistaminen ja koulutusjärjestelmäuudistuksen läpivienti. Koulutusvaliokunnan tekemä koulutusjärjestelmän tarkistus valmistuu syksyllä Uudistusten on tarkoitus astua voimaan vuonna Työn aikana on kiinni tetty erityistä huomiota toimihenkilöiden urapolkujen selkeyttämiseen. Koulutusten sisällöt esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla, joilla julkaistaan myös koulutuskalenteri. Koulutusten järjestämisestä vastaavat liiton ohella aluejaostot, Ypäjän Hevosopisto sekä ratsastusseurat sopimuksen mukaan. Ratsastajainliitto nimeää kouluttajat kullekin koulutukselle, valinnoissa painavat lajikokemus ja kouluttajataidot. Kouluttajalista julkaistaan liiton nettisivuilla. Ratsastajainliitto pitää yllä toimihenkilörekisteriä toimihenkilökoulutuksen hyväksytysti suorittaneista jäsenistään ja järjestää lisenssikoulutusta tietojen ajan tasalla pitämiseksi. Lisäksi järjestetään lajiseminaareja ja kouluttajakoulutusta. Ratsastajainliiton näkemyksen mukaan ratsastuksen perustaitojen opettamisen ja ohjaamisen tulee olla ammattikoulutuksen saaneiden henkilöiden vastuulla. Liiton tallijärjestelmässä edellytetään, että tallien toiminnasta vastaa ammattitaitoinen henkilökunta, mikä on tärkeää oppimisen ja turvallisuuden sekä hevosten hyvinvoinnin kannalta. Hevosalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat alan oppilaitokset. Ratsastajainliitto tekee niiden kanssa aktiivisesti yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi, koulutustarjonnan varmistamiseksi sekä opinnäytetöiden ja tutkimusten osalta. 7

8 jen yleisen osan (KS I) uusin versio astui voimaan Lajisääntöihin tehtävät päivitykset astuvat voimaan Liitto tuottaa ja kääntää ammattikirjallisuutta tarpeen mukaan. Viestintäkoulutusta varten on laadittu koulutusmateriaalit ja koulutuksia toteutetaan eri ryhmille niiden omista tarpeista ja erityispiirteistä lähtien: seurat ja tallit, maajoukkuetason urheilijat ja avainasemassa olevat toimihenkilöt. Koulutus sisällytetään mahdollisuuksien mukaan muihin koulutuskokonaisuuksiin Valmentajakoulutus Kilpailu- ja koulutuspäällikkö lähettää kouluttajille ajankohtaisia tiedotteita vähintään kahdesti vuodessa. Ratsastajainliiton tavoite on varustaa kouluttajat kurssimateriaaleilla, joita voi käyttää koulutuksen tukena. Näitä ovat mm: PowerPoint-diasarjat Mahdolliset teoriakokeet ja vastaukset Kurssitodistukset ja seurantalomakkeet Tuomareille ja muille lisenssitoimihenkilöille tarpeen mukaan: SRL Yleiset kilpailusäännöt (KSI), SRL Eläinlääkintäohjeet, FEI Code of Conduct, SRL lajisäännöt (KSII-IX), FEI Stewards Manual (lajiosa) Palautelomakkeet kurssilaiselle ja kouluttajalle Kouluttajan palkkiolomake- ja matkalaskupohjat Vuoden 2012 aikana on tuotettu mm. esteratsastuksen stewardi -materiaali sekä kilpailunjärjestäjien koulutusmateriaalia. Liitolta löytyy aineistoa myös tyylituomareiden, estetuomareiden sekä turvallisuuspäälliköiden kouluttamiseksi. Materiaalien työstöä jatketaan vuonna Kouluttajat saavat materiaalit sähköisessä muodossa kilpailu- ja koulutuspäälliköltä. Koulutusmateriaalin uudistamisesta ja päivittämisestä vastaavat nimetyt vastuuhenkilöt. Kouluttajakoulutuksen ja kouluttajien täydennyskoulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kilpailu- ja koulutuspäällikkö. Koulutusjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää liitolta myös kilpailusääntöjen ja niihin liittyvien määräysten ja ohjeiden päivittämistä ja tuottamista. Kilpailusääntö- Liiton valmentajakoulutusjärjestelmää kehitetään muuttuneen organisaation mukaisesti. Ratsastajainliitto vastaa valmentajakoulutuksen toteutuksesta tasoilla I II yhteistyössä alueiden, hevosalan oppilaitosten ja urheiluoppilaitosten kanssa. Uutena toimintamuotona toteutetaan osa I-tason koulutuksesta yhteiskoulutuksena AKK- Motorsport ry:n (autourheilun keskusliiton), Moottoriurheiluliiton ja Purjehdus- ja veneilyliiton kanssa Vierumäellä. Tasolle III IV hakeutuvat valmentajat ohjataan urheiluopistojen ammattivalmentajakoulutukseen ja tasolle V hakeutuvat valmentajat Jyväskylän yliopistoon. Vuonna 2013 järjestetään I-tason ja II-tason valmentajakoulutus sekä 2 3 valmentajaseminaaria, jotka ovat samalla lisenssikoulutuksia. Valmentajakoulutuksen sisältö arvioidaan ja tarkistetaan syksyllä 2012 teetetyn valmennuskyselyn perusteella. Koulutuksen rakenteesta vastaa urheilujohtaja. Valmentajakoulutuksessa otetaan huomioon Ratsastajan urapolku -työ. Valmentajakoulutuksen tueksi täydennetään Ratsastajainliiton, Ypäjän Hevosopiston ja Innosport Oy:n yhteistyössä tekemää ratsastuksen harjoitemallistoa ja asiantuntijaluentosarjaa sisältävää nettisivustoa Vammaisratsastusvalmentajien oman koulutusosion suunnittelua jatketaan Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus Toimihenkilökoulutuksia järjestävät Ratsastajainliitto ja sen aluejaostot. Uusien toimihenkilökoulutusten lisäksi tarjotaan täydennys- eli lisenssikoulutuksia jo oikeudet omaaville toimihenkilöille. 8

9 Vuonna 2013 järjestetään seuraavat koulutukset: Equipe- ja Kipa-ohjelmien käyttäjäkurssi/kansliakoulutus 2-8 kpl Esteratsastuksen aluepuheenjohtajatuomarikoulutus, 1-2 kpl Esteratsastuksen alueratamestarikurssi, uusi oikeus 1-2 kpl, 1 st på svenska Estetuomareiden ja ratamestareiden lisenssikoulutus 1-8 kpl Estetuomareiden kurssi, uusi oikeus 1-4 kpl Esteratsastuksen stewardikurssi, uusi oikeus 1-2 kpl Estetuomareiden, -stewardien ja ratamestareiden lisenssikoulutus 1-8 kpl Esteratsastuksen puheenjohtajatuomariseminaari, lisenssikoulutus 1 kpl Esteratsastuksen tyylituomarikoulutus, uusi oikeus 1-2 kpl Esteratsastuksen tyylituomareiden lisenssikoulutus 1-2 kpl Kenttäratsastuksen stewardikurssi, uusi oikeus 1 kpl Kenttäratsastuksen toimihenkilöille lisenssikoulutus 1 kpl Kenttäratsastuksen maastoradan suunnittelukoulutus 1 kpl Kilpailujen järjestäjäkoulutus, 4-8 kpl (voidaan järjestää lajeittain) Kouluratsastuksen stewardikoulutus 1-2 kpl Lännenratsastuksen aluetuomarikoulutus, 1 kpl Lännenratsastuksen kilpailujenjärjestäjäkoulutus, 1 kpl Lännenratsastuksen stewardikoulutus 1 kpl Matkaratsastuksen puheenjohtajatuomareille lisenssikoulutus, 1 kpl Matkaratsastuksen tuomarikoulutus, 1 kpl Matkaratsastuksen stewardikurssi, 1 kpl Matkaratsastuksen seuravalmentajakoulutus, 1 kpl Matkaratsastuksen kilpailujen järjestäjäkoulutus, 1kpl Matkaratsastuskilpailijoille suunnattu koulutus, 1 kpl Turvallisuuspäällikkökoulutus 4-8 kpl Tähtikilpailujen järjestäjätapaaminen 1 kpl Valjakkoajon estetuomarikoulutusta 1-2 kpl Valjakkotoimihenkilöiden lisenssikoulutus 1kpl Valjakkoajon groomikoulutus 1 kpl Valjakkoajokilpailun tulospalveluohjelman käyttökoulutus 1 kpl Valjakkoajonkilpailunjärjestäjäkoulutus 1 kpl Valjakkoajon ratamestareiden perus- ja jatkokurssi 1 kpl III-koulutuomarikurssi, korotuskurssi 1 kpl IIIK-skaalantarkistuskurssi, lisenssikoulutus 1 kpl IVK-IV- skaalantarkistuskurssi, lisenssikoulutus 2-4 kpl IVK-koulutuomarikurssi, korotuskurssi 1 kpl Vammaisratsastuksen koulutukset on listattu kappaleessa 7.6. Vikellyksen tuomarikurssi uusille tuomareille Vikellyksen valmentajaseminaari Lisäksi Suomen Islanninhevosyhdistys järjestää tuomarikoulutusta askellajituomareille Muita kursseja järjestetään tarpeen mukaan. Kilpailujärjestäjien koulutusmateriaalien työstämistä jatketaan. Vuonna 2011 laaditun perusosan lisäksi tuotetaan lajikohtaiset osiot. Uusia kansainvälisiä toimihenkilöitä koulutetaan koulutusvaliokunnan kartoittaman lajikohtaisen tarpeen ja resurssien mukaan, mm. vammaisratsastuksen tuomarikoulutukseen ja vikellystuomarikou lutukseen (FEI2*) lähetetään osallistujat. Kansainvälisen ratsastajainliiton lisenssi koulutuksiin lähetetään henkilöitä tarpeen mukaan. FEI:n koulutusjärjestelmässä toimihenkilöiden tulee osallistua lisenssikoulutuksiin pääsääntöisesti kolmen vuoden välein sekä toimia tehtävässään aktiivisesti Nuorisotoiminnan koulutus Ratsastajainliiton nuorisokoulutuksia ovat hevoskerhon ohjaajan peruskurssi ja jatkokurssi. Nuorisokouluttajat osallistuvat liiton kouluttajien täydennyskoulutukseen. Liitto tukee nuorisotapahtumien ja kurssien järjestämistä alueellisesti. Tavoitteena on, että peruskursseja järjestetään vähintään yksi joka alueella sekä jatkokursseja vähintään neljä vuonna Harrasteliikunnan ja seuratoiminnan koulutus Ratsastuksen harraste- ja seuratoimintaa tukevia koulutuksia järjestetään yhteistyössä SLU-alueiden sekä liiton aluejaostojen ja ratsastusseurojen kanssa. Seuratoiminnan koulutuksia toteutetaan vuonna 2013 myös yhteistyössä uuden liikuntajärjestön ja muiden lajiliittojen kanssa. Seurakehittämistä jatketaan yhteistyössä ratsastukseen erikoistuneiden seurakehittäjien sekä SLU:n asiantuntijoiden kanssa. Alueellisia seurakohtaamisia ja ratsastusseurojen kehittämiskoulutuksia tuetaan. Seuroja ja alueita kannustetaan järjestämään ratsastajien kuntotapahtumia ja lisäämään ratsastajien liikkumista. Kuntohaaste-, kunnonkohotus- ja hyvinvointikampanja alkaa vuoden 2013 alussa. Seuroille tarjotaan liikuntakoulutuskokonaisuutta, jonka avulla vapaaehtoiset seuratoimijat voivat kouluttautua Horsebic -tuntien pitämiseen. Horsebic -liikuntakoulutus on mukana ratsastuksen ja Kuntoliikuntaliiton yhteisessä Liikuttajakoulutuskokonaisuudessa. Vuonna 2013 seuroille tarjotaan kevytkoulutuksena Liikkuva ratsastaja -hanketta, jossa käydään läpi ratsastajalle tarpeellisia liikkeitä sekä liikuntaohjeita. Hevostaitokoulutuksia jatketaan yhteistyössä Kari Vepsän ja Hevosopiston kanssa. 9

10 Lisätietoa harraste- ja seuratoiminnan koulutuksista kohdassa 7. Erityisliikunnan ohjaukseen sekä avustajana ja taluttajana toimimiseen järjestetään myös koulutusta. Avustajien ja taluttajien peruskursseja pidetään 1 2. Vammaisratsastusohjaajakurssi alkaa syksyllä. Lisätietoa erityisryhmien ja vammaisratsastuksen toiminnasta kohdassa 7.6. Kilpailijoille järjestetään sääntökoulutusta, joka on suositeltava kaikille kilpailulisenssiä hakeville. Koulutusta varten päivitetään Ratsastajan opas kilpailumaailmaan -materiaali sekä kouluttajan materiaalit. Liitto suosittelee, että alueet järjestävät vähintään yhden sääntökoulutustilaisuuden joka alueella Ammatillinen koulutus Hevosalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat alan oppilaitokset, joiden kanssa Ratsastajainliitto tekee aktiivisesti yhteistyötä. Liiton tallipäällikkö osallistuu oppilaitosten tutkintotoimikuntien työhön ja edustajamme ovat mukana tutkintojen sisältöjen suunnittelutyössä. Yhteistyössä oppilaitosten ja opetushallituksen kanssa varmistetaan, että opettaja- ja ohjaajakoulutus täyttää alan kansainväliset normit sekä työnantajien että asiakkaiden vaatimukset. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa jatketaan ja kehitetään mm. tilaamalla ja ohjaamalla opinnäytetöitä ja tarjoamalla aihevinkkejä. Oppilaitosten on mahdollista myös saada Ratsastajainliitolta koulutuksia ja luentoja. Oppilaitosten yhteyshenkilöille lähetetään ajankohtaista tietoa ratsastuksesta. Oppilaitoksia kannustetaan tiedottamaan liiton nettisivuilla mm. lyhytkursseistaan ja hakuajoistaan. Ratsastajainliitto edellyttää, että sen hyväksymillä talleilla ratsastuksen opetuksesta ja ohjauksesta vastaavat ammattikoulutetut henkilöt. Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto uudistui 2012 ja tiedotusta uudesta koulutuksesta lisätään edelleen Uudessa ammattitutkinnossa ratsastuksenopettaja saa lisäksi valmentajan pätevyyden ja koulutuksessa on enemmän mm. lasten ja nuorten opettamiseen liittyviä erityispiirteitä. Ammattietiikka ja eettiset arvot ovat mukana uudistuneessa tutkinnossa, myös yritysosaamista on lisätty. Uutta tutkintoa esitellään keväällä 2013 järjestettävillä koulutuspäivillä, joilla myös muu hevosalan ammatillinen koulutus on esillä. Koulutuspäivillä tiivistetään talliyrittäjien ja oppilaitosten välistä yhteistyötä mm. työssäoppijoiden osalta. Opetushallituksen perus- ja ammattitutkintojen lisäksi Ratsastajainliitto myöntää hakemuksesta hevosharrasteohjaajan ammattinimikkeen hevosalan perustutkinnon suorittaneille henkilöille, jotka ovat erikoistuneet hevosharrastepalveluiden tuottamiseen. Edellytyksenä on näyttökokeen suorittaminen vaaditulla tasolla. Hevosharrasteohjaaja voi erikoistua myös tietyn ratsastuksen lajin erityisosaamiseen, kuten islanninhevosharrasteohjaajaksi. Hevosharrasteohjaaja voi toimia Ratsastajainliiton hyväksymällä harrastetallilla vastuullisena, ratsastusta ohjaavana henkilönä. Ratsastajainliitto on valtuuttanut hevostalouden tutkintolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamaan nimiketodistukset. Työ uusien ammattikorkeakoulututkintojen saamiseksi alalle jatkuu. Tallitoimintaa ja yrittäjyyttä tuetaan mm. järjestämällä jäsentalleille vuosittain alueellisia tapaamisia ja koulutuksia. Toiminnassa jatketaan yhteistyötä myös oppilaitosten ja aluejaostojen kanssa. Tallikohtaamiset ovat jäsentalliyrittäjille maksuttomia koulutuksia, mutta mukaan otetaan myös muita talleja korvausta vastaan. Kohtaamisten aiheissa otetaan huomioon yrittäjien koulutus- ja kehitystarpeet, ja tavoitteena on tarjota ajankohtaista tietoa mahdollisimman monelle. 10

11 5. Valmennus Valmennusjärjestelmää arvioidaan uuden organisaatiomallin mukaisesti HUJOn johdolla ja teh dään tarvittavat muutokset. Maajoukkuevalmennusten linjauksista ja painopis tealueista sekä valmennusleirien sisällön kehittämisestä vastaa maajoukkuejohto yhdessä lajivalmentajan kanssa. Maajoukkuevalmennuksen painopiste on nuorissa ja joukkueissa. Nuorten valmennuksen määrää lisätään ja ryhmään tarjotaan valmentautumismahdollisuutta myös ensimmäisiä kausia senioritasolla ratsastaville. Uusina ryhminä aloitetaan valmennustoiminta myös lasten (12 14 v) ja U25 (21 25 v) ikäryhmille. Uutena hankkeena käynnistetään Talent Program tukemaan lahjakkaimpien yksilöiden kehitystä eri uravaiheissa ja lisäksi aktivoidaan ratsastuksen toimintaa urheiluakatemiaverkostossa. Valmennustoimintaa rakennetaan enenevästi kilpailumenestykseen tähtäävien projektien avulla. Kilpailuvalmennuksen määrää lisätään. Osassa lajeista se korvaa kokonaan senioreiden maajoukkueleirityksen, etenkin silloin kun kärkiratsukot asuvat ja valmentautuvat pääsääntöisesti ulkomailla. Valmennusleirien yhteydessä toteutettavien asiantuntijaluentojen määrää nostetaan ja asiantuntijuutta haetaan entistä laajemmalta taholta. Valmennusten yhteydessä toteutettavan oheisliikunnan ja testauksen sekä psyykkisen valmennuksen määrää lisätään. Valmennustoiminnan mittarina käytetään ensisijaisesti kilpailumenestystä muihin Pohjoismaihin nähden. Valmennuksen sisällöt perustuvat Kilparatsastajan urapolkuun, joka valmistui vuonna Valmennusjärjestelmän toimivuutta arvioidaan mm. valmennettaville ja valmentajille tehtävän tyytyväisyyskyselyn perusteella. Valmennuksen erityisinä painopisteinä ovat menestymisedellytysten luominen EM- ja Pohjoismaiden/ Baltian mestaruuskilpailuissa joukkueille sekä Rio de Janeiron 2016 olympialaisiin/paralympialaisiin tähtäävät hankkeet Valmennusjärjestelmän kuvaus Ratsastajainliiton valmennusjärjestelmän tavoite on yhtenäinen, eettisesti vahvalla pohjalla oleva valmennuslinja, joka antaa edellytyksiä ja valmiuksia kansainväliselle urapolulle, huolehtii urheilijan huippu-urheilu-urasta sekä edistää hevostaitojen kehittymistä. Valmennusorganisaatioon kuuluvat päätoiminen urheilujohtaja sekä sopimuspohjaiset lajien maajoukkue- ja aluevalmentajat. Maajoukkuevalmennus toteutetaan ensisijaisesti Hevosopistolla. Aluevalmennus on maajoukkuevalmennuksen tukitoimi, jossa kartoitetaan myös uusia kykyjä. Toimintaa tehostetaan uudella Talent Program -hankkeella, jossa nostetaan myös seuravalmennuksen roolia. Maajoukkue- ja aluevalmennusta tuetaan taloudellisesti. Lajin perustaitojen opetuksesta vastaavat ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen saaneet ratsastuksenopettajat ja -ohjaajat ratsastuskouluissa. Valmennusjärjestelmän päivittämisestä ja kehittämisestä vastaa urheilujohtaja yhdessä huippu-urheilun johtoryhmän ja maajoukkuejohdon kanssa. Järjestelmä esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla Valmennusryhmät Maajoukkuevalmennukset Kouluratsastus: nuoret, juniorit, poniratsukot / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat. Uutena lasten (12 14 v.) ja U25 (21 25 v.) valmennustoiminnan aloittaminen. Senioreiden ja joidenkin nuorten valmennus toteutetaan liiton alaisen Top Dressage Finlandin toimesta. Kenttäratsastus: seniorit, nuoret, juniorit, poniratsukot / mukana maajoukkueehdokkaat ja -haastajat. Osalle senioreista myönnetään henkilökohtainen valmennustuki leirityksen sijaan. Esteratsastus: nuoret, juniorit, poniratsukot / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja -haastajat sekä B-rengas. Uutena lasten (12 14 v.) ja U25 (21 25 v.) valmennustoiminnan aloittaminen. Senioreiden valmennus tapahtuu kilpailuvalmennuksena. EM- ja Nations Cup -projektiin (kansainvälinen maiden välinen joukkuekilpailu) nimetään kalenterivuodeksi joukkueenjohtaja vastaamaan myös valmennusavusta kilpailuissa. Valjakkoajo: yksikkö- ja parivaljakot, hevoset ja ponit / mukana maajoukkueehdokkaat ja -haastajat. Matkaratsastus: valmennustoimintaa uudistetaan. Kohderyhmä määritellään tarkemmin kansainvälisten tavoitteiden mukaan ikäryhmittäin. Vikellys: yksin-, pari- ja joukkuevikeltäjät / mukana maajoukkue-ehdokkaat. Lännenratsastus: reining ja all-round -lajit / mukana maajoukkue-ehdokkaat ja haastajat. Valmennustoiminnan uudistusta jatketaan. Vammaisratsastus: paralympiaratsastajat integroidaan kouluratsastuksen Top Dressage -projektiin. Muilta osin valmennustoimintaa uudistetaan huomioiden 2012 mukaan otettu kehitysvammaisten valmennustoiminta. Islanninhevoset: tuetaan Suomen Islanninhevosyhdistyksen nimeämän maajoukkueen valmentautumista. Lajivalmentajat nimeävät maajoukkuevalmennusryhmät vuosittain kilpailutulosten, menestysarvion ja/tai katsastusleirien perusteella. 11

12 Maajoukkueen valmennustoiminnan laajuus 2013 (alustava) Maajoukkueryhmä Valmennusryhmään nimettyjen määrä Valmennusvuorokausien määrä Valmentaja Valmentajasopimus Este, seniorit n. 6 (19 v. ->) - EM ja Nations Cup -projektit n. 12 kilpailu-valmennusta Henkilökohtaiset valmentajat, Lars Parmler, joukkueenjohtaja asti Este, nuoret (+ U25 ryhmä) Este, juniorit +lapset n. 20 (16 21 v.) -uutena mukaan U25 ryhmä n. 6 ratsukkoa n. 30 (14 18 v.) + uutena lapsiratsastajaryhmä (12 14 v.) n. 6 ratsukkoa 30 + n. 25 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu A-rengas, (ruotsalainen valmentajatutkinto) Henrik Ehrnrooth (II-taso valmentaja) 30 + n. 25 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu A-rengas, Henrik Ehrnrooth Pantsu asti Ehrnrooth asti Pantsu asti Ehrnrooth asti Este, ponit n. 25 (10 16 v.) 14 + n. 10 kilpailuvalmennusta Satu Liukkonen Liukkonen asti Koulu, seniorit n. 6 (19 v. ->) 14 + n. 8 kilpailuvalmennusta Kyra Kyrklund (professori Uppsalan yliopistossa) Janne Bergh (III tason huippuvalmentaja) Kyrklund, projektisopimus Bergh, projektisopimus Koulu, nuoret 5 7 (16 21 v.) + uutena mukaan 17 + n. 12 kilpailuvalmennusta Marko Björs asti (+ U25 ryhmä) U25 ryhmä 3 5 ratsukkoa (II taso valmentaja) Koulu, juniorit 5 7 (14 18 v.) 17 + n. 12 kilpailuvalmennusta Marko Björs asti Koulu, ponit +lapset 9 13 (10 16 v.) + uutena mukaan lapsiratsastaja-ryhmä (12 14 v.) 3 5 ratsukkoa 17 + n. 9 kilpailuvalmennusta Stella Hagelstam (II taso valmentaja) asti Kenttä, seniorit n. 10 (19 v. ->) 13 + n. 6 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu asti Kenttä, nuoret n. 8 (16 21 v.) 13 + n. 6 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu asti Kenttä, juniorit n. 10 (14 18 v.) 14 + n. 6 kilpailuvalmennusta Piia Pantsu / Tuija Rosenqvist (ruotsalainen asti valmentajatutkinto / I taso) Kenttä, ponit n. 5 (10 16 v.) 14 + n. 4 kilpailuvalmennusta Tuija Rosenqvist asti Valjakkoajo n. 40 (ei ikäryhmäjakoa) 28 + n. 6 kilpailuvalmennusta Thomas Eriksson / Andreas Hesse asti (ruotsalainen valmentajatutkinto) Vikellys n. 7 senioria n n. 6 kilpailuvalmennusta Maiju Kekkonen vastuuhenkilö (I taso) asti n. 12 junioria n. 7 minioria Eri valmentajia Matkaratsastus n. 7 (ei ikäryhmäjakoa) 8 + n. 4 kilpailuvalmennusta Nina Mickelsson (II taso) asti Lännenratsastus Vammaisratsastus Askellaji / islanninhevoskilpailut n. 22 senioria n. 4 nuorta/junioria -Paralympia 2 (ei ikäryhmäjakoa) -Perusvalmennus-leireille ja kehitysvammaisten valmennukseen hakemusten mukaan Ryhmäkoko seniorit / nuoret / juniorit määritellään ensimmäisellä leirillä n. 13 reining + n. 8 allround Paralympia-ryhmän valmennus henkilökohtaisten valmentajien ja Top Dressage Finlandin yhteistyönä. Muu valmennus leireinä. n. 7 valmennus-kertaa + kuivaleiri. sekä 1 2 kilpailuvalmennusta Klaus Fock Nico Hörmann Paralympia: Henkilökohtaiset valmentajat Kehitysvammaiset: Arto-Pekka Heino Perusvalmennus-leirit: Pirkko Herd ja Johanna Pulkkinen Sölvi Sigurdarsson tapahtumakohtainen sopimus Paralympia: Top Dressage Finland -ohjelman + kotivalmennuksen mukaan Kehitysvammaisten toiminta- ja perusvalmennus-leirit asti Sopimuksesta vastaa Suomen Islanninhevos-yhdistys 12

13 Kaikki liiton valmentajasopimukset ovat voimassa asti. Valmennusjärjestelmän uudistamisen vuoksi kaikki valmentajasopimukset laitetaan hakuun keväällä Liittovalmentajien kanssa tehdään pääsääntöisesti olympiadisopimukset ja aluevalmentajien sopimukset ovat yleensä kaksivuotisia. Valmentajat vastaavat lajiryhmäkohtaisten tavoitteiden määrittämisestä ja kausikohtaisesta valmennus- ja kilpailusuunnitelmasta tavoitteiden toteuttamiseksi lajin valmennus- ja kilpailubudjetin puitteissa. Aluevalmennukset aluevalmennus integroidaan uuteen Talent Program -hankkeeseen koulu- ja esteratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille juniori-, lapsi- ja poniratsukoille sekä alueen nimeämille aluevalmennusratsukoille kenttäratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille ratsukoille sekä alueen nimeämille aluevalmennusratsukoille valjakkoajossa nimetyille yksikkö- ja parivaljakoille, hevosilla ja poneilla matkaratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille vikellyksessä yksinvikeltäjille, parivikeltäjille ja joukkuevikeltäjille tuetaan vammaisratsastuksessa alueellista ratsastusleiri- ja perusvalmennustoimintaa tuetaan Suomen Islanninhevosyhdistyksen nimeämien aluevalmennusratsukoiden valmentautumista Aluevalmentajat nimeävät aluevalmennusryhmät vuosittain kilpailutulosten ja/tai katsastusleirien perusteella. Lisäksi vammaisratsastajille järjestetään omia ratsastusleirejä. Osa uudesta Talent Program -ohjelmasta luo toimintamalleja seuravalmennukselle ja antaa erityistukea lahjakkaimmille aluevalmennettaville Valmennuksen toteutus ja tukeminen Maajoukkuevalmennukset toteutetaan leirityksinä ja/tai henkilökohtaisina valmennustukina. Lajien maajoukkuejohto tekee lajikohtaisen vuosisuunnitelman valmennusvuorokausien määristä ja ajankohdista. Maajoukkuevalmennusta tuetaan vuosibudjettien mukaisesti. Ratsastajainliiton vuonna 2011 aikana teettämää Terveysprofiilia hyödynnetään maajoukkue- ja aluevalmennusten yhteydessä sekä valmentajakoulutuksissa. Aluejaostot tekevät lajikohtaisen vuosisuunnitelman aluevalmennusvuorokausien määristä ja ajankohdista. Urheilujohtaja jakaa vuosittaisen aluevalmennustuen hakemusten perusteella aluekohtaisesti. Aluevalmennusta järjestetään ensisijaisesti kyseisellä alueella asuville ratsukoille. Talent Program -ohjelman käynnistämiseen on varattu erillismääräraha. Urheiluakatemiatoiminta aktivoidaan lajin tarpeiden mukaisesti ja integroidaan maajoukkue- ja aluevalmennuksen tueksi. Valmennuksen tukitoimet Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja opetusministeriön valmennustuki kriteerit täyttäville kilpailijoille henkilökohtainen valmennustuki olympialaisiin/paralympialaisiin, MM- ja EMkilpailuihin ehdolla oleville kilpailijoille olympia-, paralympia-, MM- ja EM-kilpailuiden erillisprojektit, jonka hallinnoinnista vastaa huippu-urheilun johtoryhmä Top Dressage Finland, kouluratsastuksen arvokilpailuprojekti Suomen Olympiaratsastuksen Tuki ry:n ja Ratsastajainliiton hallituksen erillisprojektien tukitoimet lajien erillisprojektit nuorten, junioreiden ja ponien kansainvälisen kilpailumenestyksen saavuttamiseksi valmentaja- ja urheilijasopimukset valmentajakoulutuksen toteuttaminen, katso kohta 4. koulutus. antidopingtyö urheiluoikeudellinen neuvonta ammatillisen koulutuksen kehittäminen yhteistyö urheiluoppilaitosten kanssa urheiluakatemiatyön kehittäminen lajissa Lajien valmennuksen toimivuutta arvioidaan ja uudistetaan ottaen huomioon kilpailutoiminnan enenevä kansainvälistyminen, ulkomailla tapahtuvan henkilökohtaisen valmentautumisen lisääntyminen sekä arvokilpailuihin tarvittavat pitkäaikaisprojektit osallistumispaikkojen saavuttamiseksi. 13

14 6. Kilpailutoiminta Urheiluorganisaatio Vuonna 2010 aloitetun urheiluorganisaation uudistuksen tavoitteena oli ratsastuksen kansainvälisen urheilutoiminnan tehostaminen, asiantuntijuuden lisääminen, kotimaan kilpailu-, valmennus- ja koulutustoiminnan kehittäminen sekä tehokkaan palveluyksikön luominen liiton toimistolle. Uudistus astui kokonaisuudessaan voimaan keväällä 2012, kun uudet toimielimet aloittivat työnsä. Niiden tehtävänjakojen selkeyttäminen jatkuu vuoden 2013 aikana. Urheiluorganisaatio muodostuu huippu-urheilun johtoryhmästä, maajoukkuejohtoryhmistä, lajikomiteoista, sääntövaliokunnasta ja sport officesta. Niiden lisäksi urheiluun tiiviisti liittyviä tehtäviä hoitavat koulutusvaliokunta, kurinpitolautakunta ja valituslautakunta. Lajikomiteat vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta. Muiden kuin olympialajien komiteat voivat lisäksi vastata lajinsa alemman tason valmennustoiminnasta sekä lajin harrastetoiminnan edistämisestä. Komiteoiden tehtävänä on linjata kansallisen kilpailukalenterin rakentamista sekä sarjakilpailutoimintaa. Kilpailukalenterit vahvistetaan syksyllä sääntömukaisen hakuajan päätyttyä. Komiteat vahvistavat kotimaiset arvokilpailut ja tähtikilpailut. Komiteoiden tehtävänä on lisäksi kehittää koko kotimaan kilpailutoimintaa seura- ja aluekilpailut mukaan lukien sekä laatia ohjeita olosuhteiden parantamiseksi sekä rekrytoida uusia kilpailupaikkoja ja -järjestäjiä ja kilpailutoimihenkilöitä. Komiteat tekevät tarvittaessa esityksiä sääntömuutostarpeista sääntövaliokunnalle. Lajikomiteoiden tehtävänä oli vuonna 2012 käynnistää kotimaan kilpailutoiminnan strategian suunnittelu. Suurin osa lajeista on työstänyt omia osuuksiaan strategiasta viimeistään lajiseminaarissa syksyllä Työ jatkuu vuonna 2013, kun strategiatyötä varten nimetään työryhmä, jonka tehtävänä on koota lajikohtaiset strategiat yhteen. Huhtikuussa ja elokuussa järjestetään lajien väliset yhteiset koordinointikokoukset (avoin komiteoille) ja marraskuussa urheilufoorumi sekä lajiseminaarit (avoimia kaikille). Kaikessa toiminnassa painotetaan lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen tärkeyttä, urheilun reilun pelin periaatteiden toteutumista sekä hevosen hyvinvointia Kotimaan kilpailutoiminta Kotimaan kilpailutoiminnan tavoitteena on olla hyvin organisoitu, alati kehittyvä ja määrällisesti mitattavissa. Tähän tavoitteeseen suunnataan toimivan kilpailujärjestelmän avulla, jossa määritellään laadukkaat ja turvalliset kilpailuolosuhteet kaikilla tasoilla kilpaileville ja siten tarjotaan suomalaisille ratsastusurheilijoille pohja kansainväliseen menestykseen. Vuonna 2012 aloitettua kilpailujärjestelmän uudistustyötä jatketaan. Tavoitteena on luoda yhtenäinen järjestelmä, jossa on lajikohtaiset sisällöt. Lajikohtaisesti määritellään eri kilpailutasojen vaatimukset niin järjestäjille kuin kilpailijoille ja toimihenkilöillekin. Tavoitteena on myös määritellä kvaalautuminen tasolta seuraavalle. Ratsastajainliitto laatii kilpailusäännöt ja -ohjeet, joiden avulla ylläpidetään tasaarvoista kilpailutoimintaa. Tavoitteena on, että kilpailutoiminnassa noudatetaan yhteisiä sääntöjä hyvän urheiluhengen mukaisesti. Kilpailusääntöjen uudistettu yleinen osa (KS I) astui voimaan Lajisääntöihin tehdään tarvittaessa tarkennuksia vuoden vaihteessa. Sääntömuutokset viedään koulutusmateriaaleihin ja niistä tiedotetaan kilpailijoille ja toimihenkilöille. Turvalliset harrastekilpailumahdollisuudet luodaan tarjoamalla koulutusta, ylläpitämällä sääntöjä ja kehittämällä olosuhteita. Ratsastuskilpailujen säännöistä ja toimintatavoista tehty kooste Ratsastajan opas kilpailumaailmaan päivitetään vuoden 2013 sääntömuutoksien mukaisesti sekä ruotsiksi että suomeksi. Toiminnan suunnittelussa urheilijan urakehitys on ohjaavana tekijänä. Ratsastajainliitto osallistui yhtenä lajiliittona Urheilijan urapolku -työhön vuoden 2011 aikana. Ratsastajan urapolku valmistui vuoden 2012 alussa. Urapolkujulisteet ja tiedotteet on toimitettu maajoukkueurheilijoille. Urapolusta on kerrottu valmentajille mm. valmentajaseminaarissa. Urapolkua hyödynnetään valmennustyössä ja urheilutoiminnan suunnittelussa edelleen. Ensimmäinen versio on tehty pääasiassa olympialajien näkökulmasta. Osa muista lajeista työstää lajinsa tarkennettuja urapolkuja vuoden 2013 aikana. Kansallinen kilpailujärjestelmä ja etenkin liiton sarjakilpailujärjestelmä tukevat ratsukoiden urakehitystä eri tasoilla. Sarjakilpailuilla taataan oikean tasoisia kilpailuita eri ikä- ja tasoryhmille sekä nuorille hevosille. Sarjakilpailut ja niiden säännöt esitellään liiton nettisivuilla materiaalisalkussa. Lajikomiteat ja sääntövaliokunta laativat sarjakilpailuille säännöt ja päivittävät ne vuosittain. Lisäksi liitto tukee sarjakilpailuita taloudellisesti. 14

15 2013 sarjakilpailut: Osakilpailu- ja finaalipaikkakunnat ja ajankohdat julkaistaan Kipassa. Leading Rider Esteratsastuksen LähiTapiola Grand Prix LähiTapiola Future Trophy U25 Estechampion-kilpailu Esteratsastuksen Junioricup Esteratsastuksen Poni Grand Prix Esteratsastuksen Ponicup (+pikkuponi GP) Esteratsastuksen Pikkuponicup Esteratsastuksen Amatöörisarja Esteratsastuksen Racing Noviisisarja Esteratsastuksen Racing Trophy 5-, 6- ja 7-vuotiaille hevosille Powercup este- ja kouluratsastuksessa LähiTapiola Small Tour kouluratsastuksessa Kouluratsastuksen Racing 7-v. Championsarja Kouluratsastuksen Racing 6-v. Championsarja Kouluratsastuksen Racing 5-v. Championsarja Kouluratsastuksen Junioricup Kouluratsastuksen Ponicup Kouluratsastuksessa on lisäksi suunnitelmissa uusi sarja poni-, juniori- ja nuorille ratsastajille Racing Kenttä-Trophy Kenttäratsastuksen Helppo kenttäcup Kenttäratsastuksen Ponicup Lisäksi Ratsujalostusliitto ry:n kilpailut 5-vuotis derby Breeders prize Kansallisten ja aluekilpailujen määrää lisätään laji- ja aluekohtaisen tarpeen mukaan mm. eri toimijoiden välistä yhteistyötä edistämällä. Kilpailujärjestäjiin pidetään aktiivisesti yhteyttä ja heille tarjotaan koulutusta ja tukimateriaalia. Liitto tukee aluejoukkueiden mestaruuskilpailuja sekä senioreiden henkilökohtaisia mestaruuksia taloudellisesti. Toimihenkilöiden ja urheilijoiden koulutuksella edistetään hevos- ja ratsastustaitoja sekä turvallisuutta. Ratsastuksen yleistä perustaitotasoa kohotetaan kannustamalla seuroja ja talleja järjestämään ratsastus- ja hevostaitomerkkien suoritustilaisuuksia. Hevosten hyvinvoinnin edistämiseksi järjestetään sääntökoulutusta sekä jaetaan tietoa eri tilaisuuksissa. Kilpailutoimihenkilöiden ja kilpailujen järjestäjien koulutuksesta kerrotaan tarkemmin kappaleessa 4. Koulutuksen ja osaamisen teemavuonna koulutustilaisuuksissa korostetaan oppimisen iloa sekä osaamisen ja kokemuksen tärkeyttä. Koulutuksista kerätään niin osallistujilta kuin kouluttajiltakin palautetta, jota hyödynnetään kouluttajien täydennyskoulutusten suunnittelussa ja materiaalien kehitystyössä. MERKITTÄVIMMÄT KANSALLISET KILPAILUT SM-kilpailut Esteratsastus Ypäjä (kaikki ikäryhmät) Kenttäratsastus Kerava (juniorit ja ponit) Kenttäratsastus Lapinlahti (seniorit ja nuoret) Kouluratsastus Kirkkonummi (kaikki ikäryhmät) Lännenratsastus WRF/ Ypäjä (kaikki ikäryhmät) Valjakkoajo WiuHu Halikko (kaikki ikäryhmät) Matkaratsastus Vesilahti Askellajiratsastus Ahvenanmaa Esteratsastuksen GP-sarja Jumping Ypäjä GP Salo Horse Show GP Savonlinna XX OperaGames GP Seahorse Week, Hanko GP Jumping Lappeenranta GP GP-finaali Helsinki Muut Olympialajeissa järjestetään joukkuemestaruuskilpailut Este- ja kouluratsastuksessa järjestetään hallimestaruudet Valtakunnallinen Hevostaitomestaruuskilpailu Pälkäne, Aitoo Lajikohtaisia tavoitteita Esteratsastuksessa laaditaan laatukriteerit kilpailupaikoille ja tarjotaan neuvontapalvelua ainakin tähtikilpailujärjestäjille ja resurssien mukaan myös muille alueellisesti merkittäville järjestäjille. Kilpailujärjestäjille suunnattuja materiaaleja uudistetaan. Kilpailuolosuhteita parannetaan em. toimenpiteiden lisäksi myös erillisillä pohjaprojekteilla. Sarjakilpailutoimintaa kehitetään. 15

16 Kenttäratsastuksen siirrettävien maastoesteiden projektia jatketaan. Vuonna 2012 valmistui 15 siirrettävää estettä, joita kilpailujärjestäjät voivat vuokrata. Vuonna 2013 tarkoituksena on hankkia niille säilytys- ja kuljetuskalustoa. Maastoratojen ja -esteiden rakentamisessa ja suunnittelussa tarjotaan seuroille asiantuntija-apua. Uusia kilpailujärjestäjiä etsitään ja kilpailukalenteria kehitetään päällekkäisyyksiä välttäen. Kouluratsastuksessa jatketaan 2012 käyttöönotetun karsintajärjestelmän kehittämistä, tehostetaan tuomareiden koulutusta, varmistetaan kilpailijoiden urapolkua kykyjen löytämiseksi ja Small Tourin palkintotasoa kohotetaan. Suunnitelmissa on myös uusien junioreiden ja nuorten sarjojen käynnistäminen, mikäli sarjoille löydetään yhteistyökumppanit. Vikellyksessä hankitaan uusia vikellysvarusteita vuokrattavaksi seuroille ja järjestetään tuomarikoulutusta ensimmäistä kertaa vuosiin. Tavoitteena on myös järjestää vähintään yhdet kansallisen tason vikellyskilpailut. Lännenratsastuksessa tavoitteena on kotimaisen tuomarikurssin järjestäminen vuosien tauon jälkeen ja kilpailukalenteriin liittyvien käytäntöjen selkeyttäminen. Lajissa otetaan käyttöön uusi lännenratsastusmerkki. Valjakkoajon tavoitteena on käynnistää kansainvälisen kilpailukeskuksen rakentamisprojekti Savijärvelle, lisätä lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa, saada kansainväliset oikeudet omaavia toimihenkilöitä lajin SM-kilpailuun sekä kannustaa seuroja järjestämään valjakkoajokilpailuja. Lajin kilpailuista tiedotetaan naapurimaihin entistä aktiivisemmin, tavoitteena saada ulkomaisia kilpailijoita Suomen kansallisiin kilpailuihin. Yleisötapahtumiin järjestetään lajiesittelyjä. Vammaisratsastuksessa tavoitteena on aluetoiminnan ja ruohonjuuritason järjestelmän kehittäminen (mm. toimintaohjeiden tuottaminen aluevastaaville), kotimaan kilpailujärjestelmän kehittäminen (mm. luokitusjärjestelmä, kehitysvammaisten kilpailujen ohjeistus) ja vammaisratsastajan urapolun laatiminen sekä laadukkaan tuomaritoiminnan varmistaminen, tällä hetkellä lajilta puuttuu kansainvälinen tuomari. Askellajiratsastuksessa toiminnan ohjauksesta vastaa Suomen Islanninhevosyhdistys, jonka urheiluvaliokunnan kanssa Ratsastajainliitto tekee tiivistä yhteistyötä. Vuonna 2012 järjestettiin ensimmäisen kerran lajin SM-kilpailut, mikä oli mahdollista lisääntyneen kansallisen kilpailutoiminnan johdosta. SM-kilpailut ovat tavoitteena myös Tukitoimet Urheilun talousarviossa otetaan huomioon lajien vuosittaiset erityistarpeet ja painopisteet. Vuodelle 2012 käyttöön otetun uuden budjetointitavan avulla tarkastellaan lajien kokonaistarvetta kaikilla tasoilla ja samalla mahdollistetaan painotukset vuosittaisen tarpeen mukaan. Budjetointikäytäntöä kehitetään edelleen vuonna Ratsastajainliitto tukee kansallisten sarjakilpailuiden toteuttamista. Liitto neuvottelee sarjakilpailuille yhteistyösopimukset. Mahdollisia rahoituskanavia selvitetään suorituspaikkojen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. Liitto tukee lisenssikoulutusten järjestämistä sekä tarjoaa palkintoja suunnitelmien mukaisiin harrastekilpailuihin. Kilpailuolosuhteita edistetään mm. kansallisesti tärkeiden ratsastuskenttien kunnostamisella sekä ohjeiden laatimisella ja tiedotuksella. Ratsastajainliiton perimällä startti- tai kilpailutoimitusmaksulla rahoitetaan Kipa:n maksupalvelusta aiheutuvia kustannuksia ja ylijäämä käytetään ensisijaisesti kotimaisen kilpailutoiminnan kehittämiseen. Vuonna 2013 kilpailutoimitusmaksulla rahoitetaan kansallisesti tärkeiden ratsastuskenttien kunnostamistoimenpiteitä (mm. Laakso, Äimärautio) ja kotimaisen kilpailutoimintaan liittyviä muita kehittämishankkeita (mm. Talent -ohjelma) sekä Kipan kehittämistä. Liiton teettämää Kenttämestariopasta hyödynnetään ratsastuksen suorituspaikkojen rakentamisessa ja huollon suunnittelussa. Liitto tukee keskeisessä asemassa olevien kilpailukenttien uudistushankkeita mahdollisuuksien mukaan. Liiton nimeämä ratsastuskenttäpohjakonsultti neuvoo ja auttaa tähtikilpailujärjestäjiä kenttäpohjien kunnostuksessa. Kansainvälisten kilpailujen järjestäjiä Suomessa tuetaan erillisten sopimusten mukaisesti. Ei-olympialajien kansainvälisten kilpailuiden järjestämiseen Suomessa varataan oma erillisbudjetti. Kotimaan Tähtikilpailuiden järjestämistä (SM, GP) tuetaan eri tavoin, mm. kalustotuen kautta. Ratsastajainliitto ylläpitää kilpailukalustoa, jota vuokrataan seurojen käyttöön. Kalustoon hankitaan tarpeen mukaan täydennystä. IT-järjestelmät IT-järjestelmiä, kilpailupalvelujärjestelmää (Kipa) ja tulospalveluohjelmaa (Equipe) ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti palvelemaan kilpailijoita ja kilpailunjärjestäjiä. 16

17 Pienten lajien ilmoittautumiset, maksut ja tulokset sekä rankingpisteet tulevat Kipaan vuonna 2013 kilpailukauden alkuun mennessä. Valmennuskalenteri on koekäytössä ja se otetaan käyttöön maajoukkue- ja aluevalmennuksessa vuoden 2013 alusta. Tutkitaan mahdollisuuksia tehdä kehittämisyhteistyötä Ruotsin ratsastajainliiton kanssa. Alustavia keskusteluja on käyty Ruotsin tävlingsdatabasenin (TDB) joidenkin toimintojen ottamisesta Kipaan. Kipassa on mahdollisuus maksaa kilpailumaksut kilpailujärjestäjille sekä rahapalkinnot suoraan kilpailijan tai hevosenomistajan tileille. Tämä on helpottanut kilpailujärjestelyjä merkittävästi. Seurakilpailut otettiin mukaan Kipaan Ensimmäisenä vuonna seurakilpailuja ilmoitettiin Kipaan noin 600 ( tilanne). Kipaan lisättiin vuoden 2012 lopulla myös toiminnallisuus, jonka kautta Suomen Hippoksen rekisterissä olevien hevosten rokotetiedot siirtyvät sinne automaattisesti Hippoksen Heppa-järjestelmästä. Eläinlääkärit voivat merkitä rekisteröityjen hevosten rokotetiedot Heppa-järjestelmään. Uudistus helpottaa ajan kuluessa rokotusten tarkistamisprosessia kilpailupaikoilla. Ratsastajainliitto tuki Tähtikilpailujen järjestäjiä myös tarjoamalla teknistä tukea IT-järjestelmien rakentamiseen kisapaikoilla. Equipen online-ominaisuus on kilpailujärjestäjien käytössä. Se mahdollistaa kilpailun tulosten online-seuraamisen netissä sivustolla Kilpailujärjestelmän kuvaus Ratsastajainliiton virallisen kilpailujärjestelmän tavoitteena on tarjota eri-ikäisille ja eritasoisille kilpailijoille sekä hevosille kehittäviä kilpailuja ja luokkia. Järjestelmässä määritellään soveltuvat arvostelumenetelmät, vaadittavat olosuhteet ja toimihenkilöt sekä annetaan palkinto- ja maksusuosituksia. Kilpailujärjestelmän tarkistus aloitettiin vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on uudistaa järjestelmää siten, että se palvelee paremmin kilparatsastajan urakehitystä myös lajikohtaisesti. Kilpailulajit olympialajit: esteratsastus, kouluratsastus ja kenttäratsastus muut lajit: matkaratsastus, valjakkoajo, vikellys, lännenratsastus, vammaisratsastus, islanninhevosten askellajikilpailut Kilpailutasot kilpailuharjoitus seurakilpailu aluekilpailu kansallinen kilpailu kansainvälinen kilpailu Ikäryhmät poniratsastajat: 16-vuotiaat ja nuoremmat poneilla ratsastavat lapset: vuotiaat (hevosilla) juniorit: vuotiaat nuoret: vuotiaat seniorit: 18-vuotiaista eteenpäin pienet ponit: 140 cm ja pienemmät (valjakkoajossa 120 cm) isot ponit: 140,1 148 cm nuoret hevoset: 4-, 5- ja 6-vuotiaat Kilpailujärjestelmän tarkempi kuvaus esitellään liiton nettisivuilla ja kilpailusääntöjen yleisessä osassa Kilpailukalenteri Liitto ylläpitää kilpailukalenteria netissä toimivassa kilpailupalveluohjelmassa Kipa. Kilpailujärjestelyistä vastaavat jäsenseurat. Kalenterissa julkaistaan kutsut kansain välisiin, kansallisiin, alue- ja vuoden 2012 alusta alkaen myös seuratason kilpailui hin. Lajikomiteat ja Sport Office muokkaavat kansallista kilpailukalenteria ja sijoittavat sarjakilpailut kalenteriin. Jäsenseurat hakevat kansallisten kisojen järjestämisoikeutta liitolta, aluekilpailujen alueelta ja ilmoittavat seurakilpailut alueelle. Sarjakilpailuiden tarkoitus on taata urakehitys ja toimia seurantajärjestelmänä eri ikäryhmille, eri taitotasoille sekä mahdollistaa tavoitteellinen kilpailutoiminta koko kilpailukauden ajalle. Ta voitteena on aikaistaa kilpailukalentereiden valmistumista, mikä tukee ratsastajien vuositason suunnittelua. Kilpailukalenterin avaaminen seurakilpailukutsuille otettiin hyvin vastaan. Kipassa julkaistiin yli 600 kutsua lokakuun loppuun mennessä. Tämä istuu hyvin aiempiin arvioihin harrastekilpailemisen määristä. Seuroille järjestetään koulutusta ja tarjotaan neuvontaa Kipan ja Equipen käytössä. Ratsastajainliitto hakee vuosittain Kansainväliseltä ratsastajainliitolta (FEI) eri lajien kansainvälisten kilpailuiden järjestämisoikeutta Suomessa. Järjestelyistä vastaa Ratsastajainliitto yhdessä jäsenseurojensa ja niiden yhteisöjen kanssa, jotka ovat saaneet liitolta kilpailujen järjestämisluvan. 17

18 Kansainväliset kilpailut Suomessa vuonna 2013 (alustava suunnitelma): CEI1*/2*/3* matkaratsastus, Vesilahti CSI1*+ CDI1*/ Y/J + CIC2* + CRI3* este- koulu-, kenttä- ja lännenratsastus, Ypäjä CIC1*/2* kenttäratsastus, Kerava CSI2*/CDI3*este- ja kouluratsastus, Hamina (Pohjoismaiden / Baltian mestaruuskilpailu senioreille koulu + esteratsastus + vammaisratsastus) CIC1*/2* kenttäratsastus, Kerava CSIO3* esteratsastus, Ypäjä CSI5*-W/CSIJ+YR-A + CDI3* este- ja kouluratsastus, Helsinki (este ratsastuksen maailmancup) kuva: sonja holma 6.2. Huippu-urheilu STRATEGIAN OTSIKOT ja SUUNNITELMAT 2013 VISIO 2020 Suomi on kansainvälisesti menestyvä ratsastusurheilumaa ja kuuluu 10 parhaan maan joukkoon Ratsastuksen huippu-urheilun arvostus Suomessa on korkea STRATEGIA / 2013 suunnitelmat Menestyminen arvokilpailuissa EM-menestys Nations Cup -menestys Maailmancup -finaalipaikat Ikäkausijoukkueiden menestys Maailman paras organisaatio Valmennusjärjestelmän organisointi Kaikkien valmentajasopimusten uusiminen uuden toimintamallin mukaisiksi Top Dressage Finland -projekti Paralympiaratsastuksen integrointi Top Dressage Finland -projektiin Suomi on Pohjoismaiden kärkimaa Mitalit Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa kaikissa ikäluokissa ja lajeissa Pohjoismainen yhteistyö Menestyvät joukkueet EM-joukkueprojektit Nations Cup -projekti Lisäpanostus kilpailuvalmennukseen Suomi on osaamisen huippumaa Talent Program -ohjelman käynnistäminen Urheiluakatemiatoiminnan aktivoiminen lajissa Valmentajakoulutuksen uudistaminen Maajoukkueleirien oheistoiminnan tehostaminen Johtajakoulutus joukkueenjohtajille ja maajoukkuevalmentajille Huippu-urheilun julkikuva pidetään kirkkaana ADT-toiminta (tiedotus, koulutus, testaus) Valmentaja- ja urheilijasopimukset Ratsastuksen huippu-urheilusta kiinnostava Kansainväliset kilpailut Suomessa Tiedotusstrategia Huippu-urheilun resurssit kaksinkertaistetaan Yhteistyösopimukset Lajien huippu-urheilun erillisprojektit ja niiden tukiosuus Kansainvälisen kilpailutoiminnan tavoitteena on menestys kaikissa lajeissa ja ikäryhmissä. Onnistumisen mittarina toimii hyvin vertailu pohjoismaiseen tasoon. Päätavoite vuonna on 2013 lajien MM- ja EM-tason ja Pohjoismaiden/Baltian mestaruuskilpailuissa sekä esteratsastuksen Nations Cup -menestymisessä. Tavoitteisiin pääsemistä tuetaan erillisprojektein. Pääpainopiste on joukkuekilpailemisessa. Uusien lahjakkuuksien löytämiseksi kotimaan toiminnassa otetaan ensisijaisesti huomioon nuoret ja juniorit. 18

19 Lajikohtaiset arvokilpailutavoitteet, EM / MM 2013 Laji seniorit nuoret juniorit ponit Esteratsastus (EM) Kouluratsastus (EM) Kenttäratsastus (EM) Valjakko (MM) Matkaratsastus (EM) Vikellys (EM) Lännenratsastus (EM) Vammaisratsastus (EM) Askellaji/ Islanninhevoset (MM) joukkueen osallistuminen joukkue kuuden parhaan joukkoon joukkueen tai henkilökohtainen osallistuminen hevosparit, henkilökohtainen osallistuminen joukkueen tai henkilökohtainen osallistuminen osallistuminen pari- ja henkilökohtaiseen kilpailuun reining-joukkueen osallistuminen ja sijoittuminen viiden parhaan joukkoon sekä henkilökohtainen finaalipaikka henkilökohtainen mitali joukkueen tai henkilökohtainen osallistuminen joukkueen tai henkilökohtainen osallistuminen joukkueen tai henkilökohtainen osallistuminen ja mitali henkilökohtainen osallistuminen reiningissä henkilökohtainen osallistuminen ja mitali noin kuuden ratsukon osallistuminen noin kolmen ratsukon osallistuminen joukkueen tai henkilökohtainen osallistuminen joukkueen tai henkilökohtainen osallistuminen joukkueen tai henkilökohtainen osallistuminen ja mitali osallistuminen joukkue-, pari- ja henkilökohtaiseen kilpailuun henkilökohtainen osallistuminen joukkueen tai henkilökohtainen osallistuminen poniparit ja poniyksiköt henkilökohtainen osallistuminen Esteratsastuksen Nations Cup- projektiin varataan erillisbudjetti ja tehdään joukkueenjohtajasopimus kaudelle Kouluratsastuksen Top Dressage Finland -projektille varataan erillisbudjetti ja paralympiatoiminta integroidaan siihen mukaan. Huippu-urheilun tavoitteena on lisäksi: Menestyminen kansainvälisissä kilpailuissa joukkueilla ja henkilökohtaisesti, Nations Cup -pisteet ja finaalipaikka. Joukkueosallistuminen ikäkausimestaruuksiin EM- ja PBM-tasolla (PBM = Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailut), nuoret, juniorit, poniratsukot. Tavoitteena PBM-mitalisijat. Tavoitteeseen pääsyä tuetaan maajoukkuetoiminnan valmennusbudjeteista. Maailmancup-pisteet ja finaalipaikat koulu-, kenttä- ja esteratsastuksessa. Kansainvälisten kilpailuiden järjestäminen Suomessa. Urheilun organisaation uudistustyötä jatketaan ja eri toimijoiden tehtäviä selkeytetään. Huippu-urheilua johtaa huippu-urheilun johtoryhmä (HUJO), joka on Ratsastajainliiton hallituksen nimeämä ratsastuksen huippu-urheilun asiantuntijayksikkö. HUJOlla on kokonaisvastuu ratsastuksen kansainvälisestä kilpailutoiminnasta ja sen toimikausi on neljä vuotta (olympiadi). HUJO laati vuonna 2012 huippu-urheilun vision ja strategian ja johtaa, vastaa, seuraa ja kehittää kansainvälistä kilpailutoimintaa ja laatii vuositason toimintasuunnitelmat sekä toimintaan liittyvän talousarvion. HUJO nimeää maajoukkuejohtoryhmät, maajoukkuevalmentajat ja vahvistaa maajoukkueiden ja edustustehtävien valintakriteerit. Maajoukkuejohtoryhmät (MJJ) ovat HUJO:n nimeämiä, lajin kansainvälisestä operatiivisesta toiminnasta vastaavia yksiköitä. Maajoukkuejohtoryhmään kuuluu 19

20 maajoukkuevalmentaja, joukkueenjohtaja / kapteeni, urheilujohtaja (olympialajit) sekä tarvittaessa erikseen nimettävä muu operatiivinen henkilö. Maajoukkuejohtoryhmät laativat toiminnalleen vuosisuunnitelman ja talousarvion ja vastaavat toiminnan käytännön toteutuksesta. Ne toimivat eri ikäryhmien maajoukkuekilpailijoiden ja -ehdokkaiden valintakomiteana (valmennusrenkaat, edustustehtävät). MJJ vastaa arvokisojen viimeistelytilaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta, valmistelee ja toteuttaa arvokisat, Nations Cupit sekä ikäkausikilpailut EM-/PM-tasolla, edistää tärkeimpien yksilökilpailujen toteutumista ja nimeää aluevalmentajat. Maajoukkueleirien oheistoimintaa monipuolistetaan lisäämällä mm. ratsastajien fyysisen harjoittelun, testauksen, psyykkisen valmennuksen ja asiantuntijaluentojen määrää. Painopisteenä on myös kansallisten Tähtikilpailuiden ja huippu-urheilutapahtumien varmistaminen ja niiden laatukriteereiden vahvistaminen. Niitä ovat valitut kotimaan kansainväliset kilpailut, olympialajien SM-kilpailut ja esteratsastuksen GP-sarja. Tähtikilpailujärjestäjille toimitetaan vuonna 2012 päivitetty tähtikilpailuohjeisto ja heille tarjotaan konsultointia ja kilpailujärjestäjäkoulutusta. Sarjakilpailujen järjestäjille laaditaan ohjeita ja SM-kilpailujärjestäjien ohjeet tarkistetaan. Tukitoimet Vuonna 2012 käyttöön otetun uuden budjetointitavan avulla otetaan huomioon lajien kokonaistarve kaikilla eri tasoilla ja samalla mahdollistetaan painotukset vuosittaisen tarpeen mukaan. Kouluratsastuksen arvokilpailuprojektia Top Dressage Finland jatketaan. Projektisuunnitelman mukaan panostetaan 2016 Rio de Janeiron olympialaisiin edellytykset omaaviin ratsukoihin. Paralympiatoiminta integroidaan Top Dressagen toimintaan. Kansainvälisten kilpailujen järjestäjiä Suomessa tuetaan erillisten sopimusten mukaan. Vuonna 2013 muiden kuin olympialajien kansainvälisten kilpailujen järjestämiseen Suomessa on varattu erillisbudjetti. Esteratsastuksen Nations Cup -projektia jatketaan menestymisedellytysten tukena. Projektille nimetään joukkueenjohtaja kaudelle Kenttäratsastuksen kansainvälisen projektin puitteissa järjestetään Suomessa kilpailuja, joilla mahdollistetaan kansainvälisten karsintarajojen ylittäminen kotimaassa. Kansainväliset kilpailut järjestetään ensi kesänä Keravalla ja Ypäjällä. Suomen maailmancup-osakilpailut ja muut kansainväliset kilpailut Kansainvälisen ratsastajainliiton (FEI) kansainvälisiä kilpailuja koskevat järjestämisvaatimukset asettavat Ratsastajainliitolle suuria haasteita. Laatuvaatimuksista merkittävin on FEI:n Maailmancup- ja Nations Cup -kilpailujen palkintorahojen suuruus. Esteratsastuksen MC-osakilpailun järjestäminen Suomessa mahdollistaa yhden kiintiöpaikan Länsi-Euroopan liigan osakilpailuihin suomalaiselle ratsastajalle. Suomalaiset ratsastajat eivät saisi tätä paikkaa tämän hetkisten maailmanlistasijoitustensa perusteella. Ratsastajainliiton ja Helsingin osakilpailun järjestäjien yhteinen kehittämisprojekti antaa lähes 200 suomalaiselle ratsastajalle mahdollisuuden kilpailla maailmancupin ympärille rakennetussa kilpailutapahtumassa. Ratsastajainliitto jatkaa opetusministeriön, kuntien ja järjestäjien kanssa työtä Suomen maailmancupin osakilpailun varmistamiseksi. Nations Cup -osakilpailu järjestetään Ypäjällä elokuussa 2013 kolmen tähden tasolla. Ulkomailla osallistutaan 4 6 Nations Cup -kilpailuun, ja ne ovat merkittävä osa ratsastajien urakehitystä. Kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut toimivat ponnahduslautoina urheilijan kansainväliselle uralle. Ne ovat myös avainasemassa ajatellen Suomen kansainvälisiä kontakteja Eettisyys ja oikeusturva kilpailutoiminnassa Ratsastajainliiton tavoitteena on hevosen hyvinvoinnin edistäminen. Hevosen hyvinvointi on huomioitu kilpailusäännöissä. Hevosen hyvinvoinnin varmistamiseksi liitto kouluttaa sekä ratsastajia että kilpailutoimihenkilöitä. Ratsastus on tasa-arvoinen ja suvaitsevainen urheilulaji, jossa naiset ja miehet voivat kilpailla samoissa luokissa. Kilpailujärjestelmässä kilpailuluokkavaatimukset säädellään ratsastajan tai ratsukon taitotason mukaan. Myös rajattuja kilpailuluokkia voidaan järjestää. Eri kilpailutasoilla ja -luokilla luodaan kaikille mahdollisuus osallistua kilpailemiseen omien resurssien mukaisesti. Vammaisratsastajille on omat lajisääntönsä kilpailutoimintaan, joissa on mm. määritelty apuvälineiden käytöstä osallistuttaessa avoimeen ratsastuksen kilpailutoimintaan. Sääntövaliokunta vastaa kilpailusääntöjen päivittämisestä. Kilpailusäännöillä varmistetaan tasapuoliset kilpailut sekä urheilun reilun pelin toteutuminen. Hallitus 20

21 nimeää kalenterivuosittain kurinpitolautakunnan, jonka tehtävänä on käsitellä kilpailusääntörikkomuksiin liittyviä asioita. Kurinpitolautakunnan päätöksistä voi valittaa vuosikokouksen valitsemalle valituslautakunnalle. Mahdollisista dopingrikkomuksista annetut rangaistukset vahvistaa aina liiton hallitus. Kurinpitolautakunnan ja valituslautakunnan toimintaohjeet kuvataan liiton hallinto-ohjeessa, jota Hyvä hallintotapa -projektityöryhmä työstää. Valituslautakunnan ja hallituksen päätöksistä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle. Ratsastajainliitto tiedottaa urheilun Reilusta Pelistä sekä liiton eettisistä linjauksista aktiivisesti Antidopingtyö Ratsastajainliiton tavoitteena on puhdas urheilu ja hevosten hyvinvoinnin edistäminen mm. Suomen ADT:n, Suomen eläinkilpailujen antidopingtoimikunnan, WADA:n sekä FEI:n sääntöjä ja ohjeita noudattaen. Ratsastajainliitto antaa antidopingvalistusta sekä urheilijoita että hevosia koskien. Antidopingtyön ja sääntöjen laatimisen tavoitteena on puhdas ja rehti urheilu. Dopingvalvonta tapahtuu yhteistyössä ADT:n ja Suomen eläinkilpailujen antidopingtoimikunnan kanssa. Liitto osallistuu kansainvälisten aloitteiden laadintaan ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin antidopingtyön edistämiseksi. Puhtaan urheilun edistämiseksi: Laaditaan urheilija- ja valmentajasopimukset. Sopimuksissa on huomioitu ADT:n säännöt ja ohjeet. Lajisäännöt ja dopingmääräykset päivitetään vuosittain ja ne julkaistaan liiton nettisivuilla sekä toimitetaan pyynnöstä paperiversiona. Järjestetään toimihenkilö- ja valmentajakoulutusta sekä jaetaan antidopingia koskevaa tietoa ja valistusta harrastajille, kilpailijoille, valmentajille ja kilpailuorganisaatioissa toimiville koulutuksissa, liiton nettisivuilla ja jäsenlehdessä. Varataan antidopingtyölle erillisbudjetti toiminnan toteuttamiseen. Sovitaan vuosittaisesta hevosten testaustoiminnasta kansainvälisen lajiliiton yhteyseläinlääkärin kanssa. 7. Harraste- ja seuratoiminta Ratsastajainliiton seuratoiminta pohjautuu koko urheilumaailman yhteiseen seuratoiminnan visioon 2020: Seuroissa urheillaan ja kilpaillaan, liikutaan ja liikutetaan, opitaan ja osataan, tehdään ja toimitaan yhdessä. Seuratoiminta antaa iloa, elämyksiä ja merkityksiä elämään. Seuratoiminta on Ratsastajainliiton koko toiminnan painopiste. Organisaation uudistamisessa seuratoimintaan on varattu lisää resursseja. Seurapalvelutiimi keskittyy seura- ja jäsenpalveluiden jatkuvaan kehittämiseen. Tiimin vastuulla on edistää lasten, nuorten ja aikuisten harrastetoimintaa sekä turvata sen jatkuvuus kaikessa seuratoiminnassa. Liiton harraste- ja seuratoiminnalla tuetaan alueiden, seurojen ja tallien toimintaa laatimalla toimintamalleja, tuottamalla materiaaleja ja kannustamalla alueita, seuroja ja talleja oman toimintansa kehittämiseen. Liiton toimiston vastuulla on valtakunnallisten järjestelmien laatiminen ja kehittäminen. Tärkeänä yhteisenä tehtävänä on yhteydenpito seura- ja aluetoimijoihin, heidän toimintansa kehittäminen, työtehtävien ja vastuualueiden jakaminen sekä toiminnan laajentaminen. Harrasteliikunnassa korostetaan terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa jakamalla aiheeseen liittyvää tietoa ja järjestämällä kuntoilutapahtumia ja koulutuksia. Liikunta-, hyvinvointi- ja terveysalan asiantuntijoista koostuva Kuntotyöryhmä toteuttaa vuonna 2013 Kuntohaaste -kunnonkohotuskilpailun yhteydessä hyvinvointikampanjan, jossa on mukana myös liiton yhteistyökumppaneita. Kampanjan kohderyhmänä ovat talliyrittäjät sekä seuratoimijat. Hyvinvointikampanjassa kiinnitetään huomiota henkiseen jaksamiseen ja ihmissuhdetaitoihin. Harraste- ja seuratoimintaa kehitetään yhdessä Nuoren Suomen, Suomen Kuntoliikuntaliiton ja SLU:n kanssa. Näiden muodostamaan uuden järjestön toimintaan osallistutaan aktiivisesti ja urheilumaailman yhteistä visiota tuodaan esille ratsastuksen seura- ja aluekohtaamisissa. Seurapalvelupäällikkö osallistuu uuden järjestön ja Kuntoliikuntaliiton järjestämiin lajiliittojen aikuisliikuntavastaavien tapaamisiin. Kehittämispäällikkö osallistuu uuden järjestön ja Nuoren Suomen järjestämiin lajiliittojen nuorisovastaavien tapaamisiin. Yhteistyötä tehdään myös hevosalan oppilaitosten, Suomen Hippoksen, Hippoliksen, Suomen 4H-liiton, muiden lajiliittojen, MTT:n, Hevostietokeskuksen, ProAgria Maaseutukeskusten, vammaisjärjestöjen ja kansainvälisen vammaisratsastusjärjestö Federation of Riding for Disabled Internationalin kanssa. Seura- ja tallitoimintaa kehitetään yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Yhteistyötä tamperelaisen Hevoset -ja helsinkiläisen Horse Fair -messujärjestäjien kanssa jatketaan vuonna

22 Ratsastajainliitto jatkaa vuonna 2013 yhteistyötä lahtelaisen Valopilkku-projektin kanssa sosiaalisen kanssakäymisen, eettisyyden ja kasvatuksen edistämiseksi seura- ja tallimaailmassa. Ratsastajainliitto toteuttaa kampanjan hyvän talli-ilmapiirin luomiseksi talleilla. Kampanjaan osallistuvat tallit saavat käyttöönsä Hyväntuulen talli -laminaatin. Nettisivuilla julkaistaan lista kampanjassa mukana olevista talleista. Samalla päivitetään ja nostetaan esille Meillä kaikki käyttävät kypärää sekä Tupakoimaton talli -kampanjat. Ratsastajainliitto on aloittanut strategian päivitystyön. Harrastetoiminnan tulevaisuuden tavoitteet, visiot ja strategiset linjaukset laatii erikseen valittu brändityöryhmä, joka koostuu yhteiskunnan vaikuttajista, viestintäalan ammattilaisista sekä hevosalan asiantuntijoista. Brändityöryhmä vaikuttaa ratsastusharrastuksen kehitykseen suunnittelu- ja strategiaprosessien yhteydessä Aluetoiminta Alueilla on merkittävä rooli harraste- ja seuratoiminnan toteutuksessa. Alueet toimivat seuratoimijoiden kouluttajina sekä harrastetoiminnan aktivoijina. Aluetoiminnan merkitys on korostunut Ratsastajainliiton uudistetussa organisaatiossa. Seura- ja tallipalveluiden alueryhmän (SETAP) muodostavat alueiden nimeämät luottamushenkilöt, joiden tehtävänä on vastata alueellaan seura-, talli-, nuoriso-, kuntoliikunta- ja/tai muusta harrastetoiminnasta. Aluehallitukset nimeävät oman ehdokkaansa ryhmään, jonka kokoonpano tarkistetaan vuosittain. Ryhmään kuuluvat lisäksi liiton toimihenkilöt, ja sen kokouksissa vierailevat myös eri alojen asiantuntijat ja kouluttajat. Harrastetoiminnan painopisteitä ovat nuoriso-, seura- ja tallitoiminnan kehittämisen ohella ratsastajien kunto- ja hyvinvointitapahtumien järjestäminen, hevostaitojen ja hevosten hyvinvoinnin lisääminen sekä alueiden harrastevastaavien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on vahvistaa liiton seura- ja tallipalveluja käytännön toiminnassa ja siten palvella paremmin liiton jäsenseuroja ja -talleja. Ratsastajainliitto tukee alueellista seuratoimintaa harraste- ja seuratukien avulla. Tukea myönnetään euroa/alue mm. nuoriso- ja seuratoimijoiden koulutuksiin, seurakohtaamisiin, seurakehittämiskäynteihin ja -tapaamisiin sekä hevostaitokurssien ja -kilpailujen järjestämiseen. Seura- ja tallipalveluiden alue-edustaja vastaa omalla alueellaan liiton harraste- ja seuratukien käytäntöön panosta. Alueilla toteutetaan vuoden 2013 aikana kaksi alueellista starttipäivää ja hyvinvointiseminaaria keväällä ja syksyllä. Ne ovat osa liiton Kuntotyöryhmän toteuttamaa Kuntohaastetta, kunnonkohotus- ja hyvinvointikampanjaa, josta on kerrottu lisää kohdassa 7.4. Aluetoimijoita koulutetaan teemavuonna seurakehittämiseen ja seuratoimijoiden tukemiseen. Lisätietoja kohdassa 7.2. Liiton seurapalvelutiimi toteutti yhdessä tradenomiopiskelija Heli Ritolan kanssa kyselyn liiton aluetoimijoille kesällä Kyselyssä kartoitettiin aluetoimijoiden tyytyväisyyttä liiton palveluihin sekä mietteitä mm. alueiden tehtävästä sekä liiton ja aluejaostojen välisen yhteistyön sujuvuudesta. Aluekysely tarjosi monta konkreettista toimenpide-ehdotusta, joita seurapalvelutiimi toteuttaa yhteistyössä aluetoimijoiden kanssa vuoden 2013 aikana. Aluetoimijat kaipaavat enemmän yhteisiä koulutuksia ja alueiden välistä toimintaa sekä perehdytystä uusille toimijoille. Vuoden 2013 suunnitelmissa on mm. laatia aluetoimijoiden avuksi ohjekirja, joka sisältää aluetoiminnan kannalta tärkeät päivämäärät ja yleiset käytännöt. Aluekyselyn tuloksia ja muita toimenpide-ehdotuksia esitellään alueiden yhteisessä aluekohtaamisessa, joka järjestetään Kaakon alueen isännöimänä Hotelli Leikarissa Kotkassa Seurapalvelut Seuratoiminnan tavoitteena on saada mahdollisimman moni ratsastuksen harrastaja liittymään ratsastusseuran kautta liiton jäseneksi. Seuroja kannustetaan tarjoamaan jäsenilleen tietoa mm. liikunnallisuudesta ja hevostaidoista sekä laatimaan toiminnalleen strategia, toimintalinja tai muu pitkän tähtäimen suunnitelma. Seurakehittäminen on tärkeä osa liiton seurapalveluita. Ratsastajainliitto on omassa organisaatiossaan todennut seuratoiminnan tärkeyden ja sen pohjautumisen vapaaehtoistoimintaan. Tavoitteena on, että kaiken tasoinen seuratoiminta löydetään uudestaan ja että sitä arvostetaan tulevaisuudessakin. Seurapalveluiden kehittämisessä otetaan huomioon, että palvelut vastaavat olosuhteisiin; vapaaehtoistoiminta on muuttunut nykypäivän yhteiskunnassa usein kerta- tai projektiluonteiseksi. Liiton teemavuoden tavoitteena on kouluttaa seuratoimijoita tehtävissään, jotta mukana olevien päällekkäiset työtehtävät vähentyvät. Seuroja kannustetaan perehtymään myös kuntien avustuspolitiikkaan ja niille kerrotaan myös valtakunnallisista seuratukimuodoista. Tärkeänä painopisteenä on seuran hallitustoiminnan arvostuksen nostattaminen, jotta vapaaehtoisena toimiminen on houkuttelevaa uusille jäsenille. Vapaaehtoisuuden ja talkootoiminnan kehittäminen ja tukeminen nousee keskiöön. 22

23 Ratsastajainliitto järjestää ratsastusseurojen puheenjohtajille koulutuspäivän seuran johtamisesta ja hyvästä hallinnosta Helsinki UB Horse Show n yhteydessä syksyllä Koulutuspäivästä tehdään vuosittainen perinne, jonka yhteydessä puheenjohtajat voivat päivittää tietojaan ajankohtaisista asioista ja verkostoitua muiden seurojen puheenjohtajien kanssa. Jäsensihteerikoulutuksia toteutetaan alueilla vuonna 2013 edellisvuosien mukaisesti. Ratsastajainliitto on kouluttanut ratsastuksen alueellisia seurakehittäjiä. Liitossa toimii seurapalvelupäällikön lisäksi kolme vapaaehtoista ratsastuksen seurakehittäjää valtakunnallisella tasolla. Seurakehittäjien ryhmä on tuottanut Ratsastusseuran toimintalinja -vihkosen sekä luonut seurakehittämisvalmennussarjan, jonka toteutusta jatketaan vuonna Ratsastuksen valtakunnallisesti toimivien seurakehittäjien verkostoa ja toimialaa tarkistetaan vuoden 2013 aikana. Ratsastajainliiton alueellisia seurakehittäjiä koulutetaan säännöllisesti. Seuraava yhteinen koulutus pidetään Porvoossa Syyskuussa järjestetään seurakehittämisen tiimoilta seminaari. Tavoitteena on, että jokaisella alueella on ainakin kaksi seurakehittäjää, jotka toteuttavat vähintään kaksi seurakehittämiskäyntiä vuoden 2013 aikana. Ratsastusseurat voivat tilata alueellisen seurakehittäjän käynnille esimerkiksi auttamaan seuran kehityssuunnitelman ja strategian laatimisessa. Vierailujen sisällöt liittyvät kehitystavoitteiden eteenpäin viemiseen ja niiden seuraamiseen. Sinettiseuratoimintaa kehitetään edelleen. Sinettikriteerejä ja niiden arviointiasteikkoa tuodaan esille hyvänä seuratoiminnan kehittämistyökaluna. Sinettiseurojen ja tallien välistä onnistunutta yhteistyötä nostetaan esimerkkinä muiden seurojen ja tallien toiminnan avuksi. Sinettiseuroille kehitetään uusia etuja sekä näkyvyyttä seuratoiminnan malliesimerkkeinä. Uusien Sinettiseurojen hakuaika alkaa tammikuussa 2013 ja päättyy toukokuun lopussa. Vuonna 2013 järjestetään ratsastuksen Sinettiseuratapaaminen sekä osallistutaan valtakunnalliseen Sinettiseuraseminaariin ja aluekiertueisiin. Yhteistyö uuden järjestön kanssa seuratoiminnan kehittämiseksi jatkuu. Seurapalvelupäällikkö on ollut mukana seuratoiminnan laadun kehittämisen operatiivisessa kehittämisryhmässä sekä jäsen- ja seurapalveluiden valiokunnassa. Ratsastajainliitto osallistuu aktiivisesti valtakunnallisen seuratukijärjestelmän kehittämiseen. Seuroja kannustetaan hakemaan tukea myös päätoimisen työntekijän palkkaamiseen. Ratsastajainliitto järjestää yhteistyössä Suomen Uimaliiton ja Suomen Purjehduksen ja Veneilyn kanssa lajien yhteisen seurakohtaamisen Helsingissä. Kohtaamisen teemana on lajien ja seurojen välinen yhteistyö, vapaaehtoiskentän laajentaminen ja tietoisuuden lisääminen. Seurakohtaamiset jatkuvat syksyllä lajikokeilujen ja seuratoimijoiden koulutuspäivien muodossa. Kohtaamisia järjestetään syksyllä kolme, ja niiden tavoitteena on edistää yhteistä tekemistä ja vuorovaikutusta urheilun yhteisen vision viivoittamana. Tarkoituksena on yhdistää voimavaroja ja tarjota seuratoimijoille tukea ja neuvontaa yli lajirajojen. Seuratiedotteiden säännöllisyyttä ja sisältöä on kehitetty viime vuosina. Niiden lisäksi seuroille lähetetään säännöllisesti vähintään neljä paperipostitusta vuodessa. Liiton Facebook-profiilia hyödynnetään sisäisessä viestinnässä. Seuroille ja talleille lähetetään Liity ratsastusseuraan -jäsenetuesitteitä ja -julisteita. Niiden avulla seurat ja tallit voivat panostaa omaan jäsenhankintakampanjaan ja mainostaa myös seuransa/tallinsa toimintaa uusille mahdollisille jäsenille/ asiakkaille. Seurat ja tallit voivat tilata liitosta käyttöönsä myös messu- ja tapahtumaesitteitä, oppaita ja muuta materiaalia, jonka avulla ne voivat tiedottaa yleisesti ratsastusharrastuksen monista mahdollisuuksista. Materiaalia on saatavilla myös ruotsiksi. Ratsastajainliiton jäsenhankintakampanjaa jatketaan vuonna Seuratoiminnassa on vetovoimaa -kampanjassa palkitaan myös uskollisimpia seurojen jäseniä ja tavoitellaan Ratsastajainliittoon yli jäsenen kokonaislukumäärää. Ratsastajainliitto tukee seurojen toimintaa kannustin-, tukiraha- ja palkitsemisjärjestelmien, kuten Sinettiseuratoiminnan ja Vuoden Ratsastusseura -kilpailun avulla. Myös seuroja kannustetaan palkitsemaan aktiivisia toimijoitaan monipuolisesti. Liiton palkitsemisjärjestelmästä tiedotetaan ja aktiivisia liiton toiminnassa mukanaolijoita palkitaan. Vuoden Ratsastusseura -kilpailu järjestetään yhdeksättä kertaa vuoden 2013 alussa, ja sitä kehitetään seuroilta saatujen palautteiden pohjalta. Seuroja, talleja, seura toimijoita ja talliyrittäjiä palkitaan Ratsastajainliiton Ratsastusgaalassa Marraskuussa 2012 toteutettavan seurakyselyn tuloksia hyödynnetään seurapalveluiden kehittämistyössä ja saatuja toimintaehdotuksia otetaan käyttöön. Ratsastajainliiton valtakunnallinen nuorten ryhmä aloitti toimintansa uudella kokoonpanolla syksyllä 2011 ja jatkaa toimintaansa syksyyn 2013 saakka. Ryhmä tuo nuorten näkökulmaa esille liittotason päätöksentekoon, ja se kokoontuu parin kuukauden välein. Tapaamisissa viedään eteenpäin nuorten omia, itse valitsemia projekteja mm. valjakkoajon harrastajamäärien lisäämiseksi ja poikien saamiseksi talleille. 23

24 Syksyllä 2013 järjestetään valtakunnallinen nuorisofoorumi, jossa nuoret pääsevät vaikuttamaan itseään koskevien toimintojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Tällä tavoin varmistetaan, että nuoria kuullaan entistä laajemmin Tallitoiminta Ratsastajainliitto pitää yllä tallijärjestelmää (kappale 2.5). Talliyrittäjien koulutusta ja neuvontaa jatketaan yhteistyössä hevosalan hankkeiden, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Tallitiimi kehittää edelleen tallitoimintaa ja panostaa tiedotukseen. Lisäksi talleille valmistuneita Laatuportaita markkinoidaan ja jäsentalleja opastetaan käyttämään niitä työkaluna toimintansa laadun parantamiseen ja muuhun kehitystyöhön. Vuonna 2013 tavoitteena on saada viisi uutta Laatutallia, jotka täyttävät korkeimman laatuportaan kriteerit kaikilta osa-alueilta: yritystoiminta, asiakaspalvelu, henkilökunta, hevoset ja varusteet, hevosten hyvinvointi, ratsastusalueet, talli- ja piha-alueet, ympäristö sekä turvallisuus. Laatuportailla kannustetaan yrittäjiä ammattimaiseen tallinpitoon ja suunnittelemaan toimintaansa. Koulutuksen teemavuosi näkyy myös tallitoiminnassa. Uutta ratsastuksenopettajan ammattitutkintoa esitellään eri tilaisuuksissa ja hevosalan ammateista kerrotaan Hippos-lehdessä. Tallitarkastajien toimenkuvaa kehitetään ja heidän osaamistaan laajennetaan lisäkoulutuksilla. Laatuauditointi -käyntejä suoritetaan vähintään kahden tarkastajan voimin tavoitteena tarjota samassa yhteydessä mahdollisimman paljon apua ja vinkkejä yrittäjille. Talliyrittäjien hyvinvointiin ja jaksamiseen panostetaan koulutuksissa ja tallikäynneillä. Talleja kannustetaan yhteistyöhön ratsastusseurojen kanssa ja järjestämään esimerkiksi hevoskerhoja lapsille ja nuorille. Lisäksi tallitarkastajat tarkastelevat yrittäjien kanssa ratsastusleirien järjestämistä uuden Leirinjärjestäjän oppaan avulla. Alueellisia tallikohtaamisia jatketaan ja panostetaan yhteistyöhön alueiden ja oppilaitosten kanssa. Tallikohtaamiset ovat jäsentalliyrittäjille maksuttomia koulutuksia, mutta mukaan otetaan myös muita talleja pientä maksua vastaan. Tavoitteena on tarjota ajankohtaista tietoa mahdollisimman monelle. Tallikohtaamisten aiheina ovat mm. äänenkäyttö, yrittäjien hyvinvointi sekä turvallisuusasiat. Koulutuksen teemavuonna esitellään talliyrittäjille ammatillisen koulutuksen nykytilaa sekä järjestetään mahdollisimman moni tallikohtaaminen oppilaitoksessa. Tallikohtaamisten yhteydessä pidetään foorumi hevosalan oppilaitosten kanssa lähinnä käytännön asioista, kuten työssäoppijoista. Vuoden Ratsastustalli -kilpailua jatketaan. Tiedottamista kilpailusta kehitetään ja palkintoja lisätään. Vuonna 2012 aloitettiin alueellisesti parhaiden tallien palkitseminen, mitä jatketaan edelleen. Ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskilpailujen järjestelyihin osallistutaan yhteistyössä Suomen Ratsastuksenopettajayhdistyksen kanssa. Kilpailuissa on vuosittain noin 500 lähtöä, ja mukana on paljon lapsia ja nuoria. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kilpailla myös niille, jotka harrastavat ratsastuskoulussa ja joilla ei ole mahdollisuutta omaan hevoseen. Lisäksi ohjelmassa on huutosakkikilpailu, joka luo tapahtumalle rentoa ja hyvää yhteishenkeä. Tallitiimi toimii entistä vahvemmin mukana tapahtuman järjestämisessä sekä yhteistyössä Suomen Ratsastuksenopettajien yhdistyksen kanssa. Tallitiimi toimittaa kilpailuun stipendit ja on mukana tapahtumassa liiton messuosaston kanssa. Jäsentalleja markkinoidaan harrastajille, mitä tukee nettiuudistuksessa 2010 käyttöön saatu uusi tallihakuri. Tavoitteena on lisätä harrastajien tietoa hyväksyttyjen tallien laatuvaatimuksista ja ohjata heitä valitsemaan liiton jäsentalli. Talleille markkinoidaan Ratsastajainliiton jäsenyyttä ja niille viestitään tehokkaasti liiton tarjoamista eduista. Tavoitteena on saada jäseniksi toimivia ja laadukkaita yrityksiä. Kampanjan tukemiseksi yhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistetään ja neuvotellaan tallityöntekijöille suunnattujen täydennyskurssien järjestämisestä. Tallien henkilökunnan ammattikoulutuksen puute on yleisesti suurin syy, miksi tallit eivät voi liittyä liiton tallijärjestelmään. Tallien käyttöön valmistuu leirinjärjestäjän ohjeet, jotka laaditaan yhteistyössä kuluttajaviraston kanssa. Leiritoimintaan panostaminen otetaan huomioon myös Laatuportaissa. Ratsastusleiri on monelle lapselle kesän kohokohta ja leiriolosuhteissa turvallisuus ja viihtyvyys ovat erityisen tärkeitä. Ratsastuskoulujen ja harrastetallien oppilaille suunniteltuja Hevoshullu-seurakisoja jatketaan ja kehitetään. Tallit saavat käyttöönsä valmiin ja ilmaisen kisapaketin sääntöineen, ohjeineen sekä palkintoineen. Lajeina ovat esteratsastus, kouluratsastus ja hevostaidot. Lisäksi voi kisata keppihevosilla. Jäsentallit voivat järjestää syyskuun alussa Nouse Ratsaille -päivän ja markkinoida sitä kouluille, paikkakuntalaisille, päättäjille tai medialle. Ammattilaiset, esim. ratsastuksenopettajat, voivat mennä myös kouluihin kertomaan ratsastuksesta. Ratsastajainliitto tuottaa talleille valmiin, uudistetun oheismateriaalin sekä valmiin 24

25 esityspohjan. Tallit voivat myös halutessaan järjestää mahdollisuuden tutustua lajiin vaihtotunneilla, joille ratsastaja kutsuu ystävänsä kokeilemaan uutta harrastusta. Ratsastajainliitto uudistaa Ratsastusmerkkisäännöt yhteistyössä Suomen Ratsastuksenopettajien yhdistyksen sekä lajijaostojen kanssa. Tavoitteena on saada uusia lajikohtaisia merkkejä, mm. islanninhevos- sekä lännenratsastuksessa. Lisäksi merkkisuoritusten esteratoihin tehdään vaihtoehtoisia ratoja ja ohjeistusta lisätään. Ratsastuksenopettajienyhdistyksen kanssa työstetään urapolku harrasteratsastajille jo julkaistun Kilparatsastajan urapolun rinnalle. Harrasteratsastajan urapolun avulla halutaan edistää harrastajien monipuolista osaamista. Ratsastuksen käsikirjaa ryhdyttiin kirjoittamaan ja kokoamaan keväällä Työ on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2013 aikana. Ratsastajainliitto tuottaa tukimateriaalia ja toimintamalleja ratsastuksen tutustumisvaiheeseen. Talutusratsastuksia varten kehitetään paketti, jossa on vinkkejä ja materiaaleja järjestämiseen sekä diplomit ja lisätietoa ratsastuksesta kokeilijoille. Alkeiskurssilaisille tehdään oma opas, joka sisältää teoriatietoa ratsastuksen ja hevostaitojen perusteista. Ratsastavan lapsen vanhempainopas päivitetään ja talleille laaditaan valmis esittelypaketti hevostoiminnasta, jota tallit voivat hyödyntää esimerkiksi vanhempainilloissa. Seurat ja tallit voivat tilata näitä oppaita veloituksetta jäsenilleen/asiakkailleen Hevostaitojen edistäminen Harraste- ja seuratoiminnalla edistetään myös hevostaitojen opettelua. Hevoskerhoissa eri-ikäiset voivat harjoitella hevostaitoja ohjatusti. Liitto tukee seurojen ja tallien järjestämää hevoskerhotoimintaa kouluttamalla ohjaajia, tuottamalla materiaaleja sekä nostamalla esille hyviä toimintamalleja. Seuroja ja talleja kannustetaan järjestämään kerhotoimintaa junioreiden lisäksi myös senioreille. Hevoskerhon ohjaajan opas päivitetään vuonna Tarjolla olevasta kerhotoiminnasta tiedotetaan syksyllä 2013 valtakunnallisesti, jotta kerhoihin löytää tiensä entistä useampi hevostaitojen opettelusta kiinnostunut. Hevostaitokilpailuja järjestetään eri tasoilla. Seuratasolla tallit ja seurat voivat toteuttaa Hevoshullu-hevostaitokisoja. Aluetasolle liitto tuottaa valmiin kysymyspaketin järjestäjien avuksi. Junioreiden valtakunnallinen Hevostaitomestaruuskilpailu käydään Pälkäneen Aitoossa, järjestäjinä Ratsastajainliitto sekä Sydän- Hämeen Ratsastajat. Ratsastajainliitto jatkaa yhteistyötä Hevosopiston ja Kari Vepsän kanssa hevostaitoihin liittyvän koulutuspalvelun kehittämiseksi. Hevostaitokoulutuspakettia tarjotaan liiton jäsenetuna ratsastusseuroille, -talleille ja yksittäisille jäsenille. Tavoitteena on tarjota myös aikuisratsastajille mahdollisuuksia testata taitojaan ja kehitystään hevostaidoissa Harrasteliikunta Ratsastuksen harrastajia kannustetaan monipuoliseen liikkumiseen ja urheilulliseen elämäntapaan. Ratsastajainliitolla toimii valtakunnallinen Kuntotyöryhmä, joka vastaa eri ikäryhmille suunnattujen kunto-, hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämisestä ja ideoimisesta. Kuntotyöryhmän toiminnan pääpainopisteenä on liikunnan edistäminen ja lisääminen eri elämän alueilla. Ryhmä suunnittelee toimenpiteitä ratsastajien kunnon kohottamiseksi ja terveyden edistämiseksi. Kuntotyöryhmän ammattilaiset ovat vastanneet mm. materiaalin tuottamisesta (mm. Ratsastajan Kunto-opas, lajianalyysi ja Ratsastuksen terveysprofiili) sekä toimineet Ratsastajan kuntotestin testaajina ja toteuttajina. Liiton valtakunnallinen Kuntotyöryhmä uudisti kokoonpanoansa vuonna 2012, jolloin ryhmään liittyi kaksi henkisen hyvinvoinnin asiantuntijaa. Ratsastajainliitto on laatinut seuratoimijoille yhteistyössä Suomen Kuntoliikuntaliiton kanssa ratsastuksen aikuisten I-tason ohjaajakoulutuksen, Liikuttajakoulutuksen. Liikuttajakoulutus soveltuu kenelle tahansa seuratoimijalle, liikunnasta ja ohjaustyöstä kiinnostuneelle sekä aikuisten ryhmiä ohjaavalle ja valmentavalle. Liikuttajakoulutus antaa ratsastusseuroille mahdollisuuden kouluttaa seuran edustaja aikuisten ryhmien ohjaajaksi ja sitä kautta seura voi aktivoida käyntiin esimerkiksi kuntoklubitoiminnan. Liikuttajakoulutusta markkinoidaan koulutuksen ja osaamisen teemavuonna, ja sen II-tason sisältöä suunnitellaan yhteistyössä uuden järjestön kanssa. Koulutuksen II-tason sisältö jatkaa ja syventää I-tason teemoja ja paneutuu lisäksi uusiin aiheisiin. Seuratoimijoille tarjotaan edelleen mahdollisuutta kouluttautua Horsebic - seuraohjaajaksi (yhdistyslisenssi) ja pitää Horsebic -tunteja seuran jäsenille. Koulutuksessa ohjaaja saa seurakansion, joka sisältää materiaalin ja tuntisuunnitelman. Koulutus kestää noin viisi tuntia. Horsebic -koulutuksen yhteydessä on 25

26 mahdollisuus valmistua Liikuttajaksi, mikäli osallistuja on suorittanut/suorittaa Liikuttajakoulutuksen perusosat sekä Horsebic -liikuttajaosuuden. Kuntohaaste-kunnonkohotuskilpailu alkaa vuoden 2013 alussa, ja sen toteuttamisesta vastaavat Kuntotyöryhmän ammattilaiset. Kuntotyöryhmä järjestää osana Kuntohaastetta vuonna 2013 fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä seminaareja ja alueellisia starttipäiviä. Kevään hyvinvointiseminaarit pidetään Tampereen Ratsastuskeskuksessa sekä Oulun Äimärautiossa. Syksyn seminaaripäivät ja paikkakunnat vahvistetaan kevään aikana. Valtakunnallisen Urheillen terveyttä -ohjelman kehittäminen on myös mukana liiton harrasteliikunnassa, ja sen kautta toteutetaan yhteistä Olemme maailman liikkuvin urheilukansa -visiota. Uudella yhteistyöllä lajiliittojen ja aluejärjestöjen kanssa toteutetaan pitkäjänteinen ja systemaattinen ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä aikuisten ja ikääntyneiden määrää urheiluseuroissa kymmenellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Ratsastajainliitto osallistuu vahvasti ohjelman toteuttamiseen ja seurapalvelupäällikkö on mukana sen valtakunnallisessa kehittämistyöryhmässä. Ohjelman avulla nostetaan nykyisen toiminnan arvostusta niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallistasolla sekä lisätään seurojen tietoisuutta urheilun myönteisistä vaikutuksista terveyteen. Urheiluseuroissa terveyden edistämistä toteutetaan oman lajitoiminnan kautta. Urheillen terveyttä -ohjelma perustuu kansainväliseen Sport Club for Health -hankkeeseen, jota EU rahoitti vuosina EU-hankkeen aikana julkaistiin englanninkieliset SCforH-suositukset sekä käynnistettiin eurooppalainen verkosto, joka keskittyi urheiluseurojen terveyttä edistävään liikuntaan. Urheillen terveyttä -ohjelma ja aikuisten harrasteliikunnan kehittäminen on osa uuden järjestön seuratoiminnan yksikön toimintaa. Suomen Ratsastajainliitto oli ensimmäisten lajien joukossa luomassa omalle lajilleen terveysprofiilia, jossa lajia tarkastellaan ratsastajan terveysliikunnan ja urheilumuodon näkökulmasta. Terveysprofiili on tehty osana Sports Club for Health -ohjelmaa. Ratsastuksen terveysprofiilia esitellään teemavuonna hevosalan oppilaitoksille sekä ratsastuksen ammattilaisille. Ratsastusseuroille tarjotaan Liikkuva Ratsastaja -hanketta vuoden 2013 alusta alkaen. Liikkuva Ratsastaja-hanke on seuroille suunnattu kevyt koulutus, jossa käydään läpi ratsastajalle tarpeellisia liikkeitä sekä liikuntaohjeita. Kiinnostuneista seuroista koulutetaan 1-2 henkilöä, jotka saavat käyttöönsä nettisivut sisältäen mm. liikuntaohjeita, liikuntatuntisuunnitelmia ja alku- ja loppuverryttelyjä. Seuratoimijat voivat käyttää valmiita ohjeita pienten liikuntatuokioiden ohjaukseen. Koulutukseen osallistujat saavat käyttöönsä myös helpon ja kevyen testiosion, jonka avulla voi mitata liikkujien edistymistä Vammaisratsastus (erityisryhmien ratsastus) Vammaisratsastuksesta on käytössä myös nimitykset erityisryhmien ratsastus ja erityistä tukea tarvitsevien ratsastus. Ratsastajalla voi olla vamman tai sairauden aiheuttaman haitan takia vaikeuksia osallistua yleiseen ratsastusryhmään. Näiden ratsastajien harrastusmahdollisuuksien kehittämisestä ja parantamisesta vastaa lajikomitea ja lajivastaava. Tavoitteena on, että jokainen ratsastaja pääsee haluamalleen esteettömälle ja helposti saavutettavalle ratsastuskoululle. Lajikomitea kehittää ja jakaa tietotaitoa mahdollisimman laajasti. Toiminnan pääpaino on paikallis- ja aluetoiminnassa. Vuotuiset vammaisratsastuspäivät järjestetään vuoden 2013 aikana kolmella alueella, ja tavoitteena on löytää lajista kiinnostuneet ratsastajat. Ratsastajille tarjotaan myös mahdollisuus valmentautua ja kilpailla taitoaan vastaavalla tasolla. Eri tasoille määritellään ratsastettavat kouluohjelmat. Leirejä pidetään vuoden aikana 4 5. Ne kohdennetaan pääosin kilpailuista kiinnostuneille uusille ratsastajille. Valmennuksien pitäminen määräytyy kilpailutoiminnan laajuuden mukaan. Kehitysvammaisten valmentautumis- ja kilpailutoimintaa yhdistetään liiton vammaisratsastuksen kilpailujärjestelmään. Kotimaan kilpailujen järjestäjiä tuetaan ja lainahevostarpeen takia luokkia jaetaan eri kilpailupaikoille. FEI:n vammaisratsastuksen koulutuomarikurssille lähetetään 1 2 koulutuomaria. Alan peruskurssi pidetään 1 2 kertaa vuodessa, ja sillä koulutetaan avustavaa henkilökuntaa ratsastustunneille. Kurssi toimii myös joka toinen vuosi alkavan vammaisratsastuksen ohjaajakurssin ensimmäisenä osana. Ohjaajakurssin tavoitteena on jakaa tietotaitoa perusopetuksen toteuttamiseen. Koulutus järjestetään hevosalan oppilaitoksissa. Vammaisratsastusohjaajille järjestetään täydennyskoulutusviikonloppu. Komitea tarjoaa hevosalan oppilaitoksille koulutuspaketteja. Yhteistyötä jatketaan ratsastusterapeuttien, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan, Suomen vammaisurheilun ja liikunta VAU ry:n sekä vammaisjärjestöjen kanssa. 26

27 Yhteistyö LIONS-piirien kanssa jatkuu Uudellamaalla. Kansainvälistä yhteistyötä jatketaan ja yhteistyötä kohdistetaan erityisesti lähialueilla. Projektit: Monipuolistetaan vammaisratsastuksen esitemateriaalia Ratsastusta yhteistyöllä -projektissa edistetään talliyritysten ja paikallistoimijoiden yhteistyötä (RAY-hanke). Kaikille avoin talli. Työryhmä pohtii jäsenyysmuotoa, millä ratsastusterapia-, vammaisratsastus- ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa harjoittavat tallit saadaan liiton jäsenyyden piiriin vuonna Esteettömyyttä ratsastusrakentamisessa ja yleistä saavutettavuutta edistetään komitean myötävaikutuksella samassa oppaassa. Netissä olevaa lajin materiaalikansiota laajennetaan. Sosiaalista mediaa käytetään hyödyksi tiedotuksessa ja tiedon jakamisessa. 8. Edunvalvonta, yhteiskunta ja olosuhteet 8.1. Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Yhteistyö järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa Ratsastajainliitto ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua hevosalan järjestöjen kanssa yhteisten edunvalvontaan liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi. Liitto osallistuu aktiivisesti muiden hevosalan järjestöjen, oppilaitosten, MTK:n ja ProAgrian kanssa muodostettuun Hevosalan haasteet -verkoston toimintaan, jota hallinnoi Hippolis ry. Muita tärkeitä sidosryhmiä ovat Kuntaliitto, eläinsuojelujärjestöt, Eläinlääkäriliitto, Ratsujalostusliitto, Suomen Ratsastuksenopettajain yhdistys ja Ulkoilufoorumiin osallistuvat järjestöt. Liitto antaa asiantuntijan ominaisuudessa lausuntoja hevosalaan liittyvissä asioissa mm. koskien kaavoitusta, rakentamista, maankäyttöä, alan koulutusta, liikenneongelmia, ympäristöasioita, eläinlääkintää, vastuukysymyksiä, hevosten hyvinvointia ja riita-asioita. Liitto reagoi tarvittaessa myös vastineilla ja lausunnoilla hevosalan asioihin ja epäkohtiin esim. kuntien kaavoitussuunnitelmissa. Jäsenseuroilta ja jäsentalleilta tulevat aloitteet ovat ensiarvoisen tärkeitä tässä toiminnassa. Ratsastajainliitto toimii aktiivisesti kansainvälisissä ja kotimaisissa yhteisöissä suomalaisen ratsastuksen edistämiseksi sekä kilpaurheilu- että harrastemuotona. Ratsastajainliitto on urheilun uuden keskusjärjestön (uudelta järjestöltä puuttui nimi vielä tätä kirjoitettaessa), FEI:n, Kansainvälisen ratsastajainliiton ja EEF:n, Eurooppalaisen ratsastajainliiton, jäsen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ratsastajainliittojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteisiä asioita käsitellään vuosittaisissa yhteiskokouksissa. Huippu-urheilun johtoryhmän puheenjohtaja Kristian Nyman toimii liiton edustajana Olympiayhdistyksessä ja Suomen Olympiakomitean valtuuskunnassa. Ratsastajainliitto on jäsenenä osaamiskeskus Hippolis ry:ssä. Sen tuottamaa materiaalia ja tietoa hyödynnetään liiton toiminnassa. Liitto on mukana Hippolis ry:n hallituksessa ja sen toteuttamien hankkeiden ohjausryhmissä. Ratsastajainliitto on mukana Ypäjällä sijaitsevan Suomen Hevosurheilumuseon hallituksessa ja myös museoyhdistyksen jäsen. Tavoitteena on kerätä museoon urheilumme historiaan liittyvää tärkeää materiaalia ja aineistoa. Liitolle lahjoituksina saatu historiallinen aineisto luetteloidaan ja toimitetaan museolle. Hippolis ry hallinnoi museon toimintaa. Ratsastajainliitto on jäsenenä Urheilutyönantajat ry:ssä ja pääsihteeri on mukana yhdistyksen hallituksessa. Urheilutyönantajat on Palta ry:n jäsen. Pääsihteeri edustaa liittoa myös Suomen Urheilijoiden Tukisäätiön valtuuskunnassa. Seurapalvelupäällikkö on ollut mukana SLU:n seuratoiminnan laadun kehittäminen operatiivisessa työryhmässä, jäsen- ja seurapalveluvaliokunnassa sekä Kolmas Lähde-hankkeen ja Aalto-yliopiston yhdistysten palvelutoiminnan kehittäjävalmennuksessa. Yhteistyötoiminta ja -hankkeet Ratsastajainliitto on mukana kaikissa tärkeissä hevoselinkeinoa edistävissä projekteissa ja hankkeissa. Hevosalan järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä laajalla rintamalla. Kuntien maankäyttö, sen suunnittelu, ympäristöasiat (erityisesti lannanpoltto), hevosten hyvinvointi, verotusasiat, alan yritysten palvelujen laatu, turvallisuus ja koulutus ovat keskeisiä painopistealueita. Edunvalvontaa jatketaan myös yhteistyössä uuden urheilujärjestön edunvalvontaorganisaation ja liiton käyttämien asiantuntijoiden kanssa. Edunvalvonnan kohteina ovat erityisesti laki-, talous-, verotus- ja työsuojeluasiat, urheilijoiden työsuhde- ja palkkauskysymykset, sopimusjuridiset asiat, olosuhteet ja rakennushankkeet sekä yhteistyö kuntien ja kaupunkien kanssa. 27

28 Ympäristöministeriön maankäyttötyöryhmän vuonna 2009 valmistunutta raporttia ja Hästsam-projektin suosituksia hyödynnetään neuvotteluissa kuntien päättäjien kanssa. Raporteissa korostetaan paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden huomioon ottamista ja vuorovaikutusta alan toimijoiden sekä kunnan suunnittelijoiden välillä. Suositukset velvoittavat kuntia ottamaan hevosalan huomioon maankäytön suunnittelussaan. Raportit antavat selkänojan ja työkalun, joita Ratsastajainliitto ja sen jäsenistö voivat hyödyntää lähestyessään kuntien päättäjiä ja virkamiehiä. Liitto lisää tiedottamista raportin sisällöstä ja suuntaa sen erityisesti uusille harrastajille ja yrittäjille. Liitto on mukana Hippolis ry:n Hevoset ja Yhteiskunta rajapintoja -hankkeessa. Sen tavoitteena on vahvistaa hevostalouden toimintaedellytyksiä sekä monipuolistaa ja kehittää hevostalouden ja sen rajapintoihin liittyviä elinkeinoja lisäämällä vuoropuhelua ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Hästsam -projektin suositusten mukaisesti hankkeen toimenpiteitä ovat mm. alueellisten hevostoimikuntien kokoaminen Hämeeseen ja Uudellemaalle. Tavoitteena on myös saada aikaan alueelliset hevostalousohjelmat. Hevostalousneuvottelukunnan kautta vaikutetaan maa- ja metsätalousministeriön hevostalouden edistämiseen varattujen varojen käyttöön. Ratsastajainliitto osallistuu Ulkoilufoorumin toimintaan. Ulkoilufoorumi on ulkoilun edistämisen yhteistyöverkosto, johon kuuluu lähes 20 kansalaisjärjestöä. Viranomaistahoja edustavat ulkoilun kannalta keskeisimmät ministeriöt, virastot ja tutkimuslaitokset. Ratsastajainliitto puolustaa aktiivisesti ratsastuksen kuulumista jokamiehenoikeuksiin ja vastustaa näiden oikeuksien rajoittamista. Tavoitteena on turvata ratsukoiden oikeus liikkua maastossa ja yksityisteillä ja saada sen ohella hevosille omia, rakennettuja kulkuväyliä. Liitto toimii aktiivisesti reittien saamiseksi maakuntakaavoihin ja kuntien yleiskaavoihin. Ympäristöministeriön rahoittama, jokamiehenoikeuksiin liittyvä ammattilaisen opas valmistui vuonna Liitto on ollut mukana oppaan laatimisessa ja sitä hyödynnetään liiton toiminnassa ja koulutuksissa. Tallipäällikkö osallistuu hevosen omistamisen kehittämishankkeen ohjausryhmään. Hanketta koordinoi Hippolis. Projekti on hevosurheilun eri lajien rajat ylittävä hevosen omistamiseen liittyvä kehittämishanke. Tavoitteena on lisätä kiinnostusta hevosen omistamiseen, madaltaa kynnystä ryhtyä hevosen omistajaksi, lisätä hevosen omistamisen arvostamista ja luoda yhteiset pelisäännöt kimppaomistamiseen. Horse Grass on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hevosten laiduntamiseen liittyvä hanke. Taustalla on huoli hevosten metabolisen oireyhtymän ja liikalihavuuden aiheuttamista terveyshaitoista. Hankkeessa tehdään tutkimuksia laiduntamisen vaikutuksista. Lisäksi siinä laaditaan ohjeita ja suosituksia hevosten suunnitelmalliseen laidunnukseen erityisesti erilaisissa häiriötiloissa sekä liian lihomisen välttämiseksi ja lihavuuden säätelemiseksi. Tallipäällikkö on mukana ohjausryhmässä. Hevostietokeskuksen hallinnoima, hevosten järjestelmällistä terveydenhuoltoa kehittävä hanke toimii valtakunnallisella tasolla. Hankkeessa tehdään esimerkiksi talleille terveydenhuoltosuunnitelmia, joihin kuuluvat mm. hevosen pito-olosuhteet (tallirakenteet, talli-ilma, tarhat, laitumet, valmennusolosuhteet), sairaus- ja lääkekirjanpito, tasapainoinen ruokinta/laadukkaat rehut, loishäädöt, hammashuolto, rokotukset, kavioiden hoito, varsojen hoito ja niiden erityistarpeet, hevosten päivittäinen hoito ja terveydentilan tarkkailu, lanta ja jätevedet sekä hevosesta luopuminen. Koetalleja testataan parhaillaan. Suomen Hippoksen eläinlääkäri Katja Hautala on mukana johtoryhmässä. Hankeen koulutuksiin osallistuvat tallitarkastajat sekä tallipäällikkö. Tallipäällikkö on mukana biojäte ja hepolanta -hankkeessa, missä paneudutaan biojätteen ja hevosenlannan käsittelyyn ja hyödyntämiseen biokaasutuotannossa. Lisäksi kompostoidaan biokaasumädätettä, hevosenlantaa ja kananlantaa muovituubissa sekä tutkitaan kompostin soveltumista lannoitteeksi. Tallipäällikkö on mukana Tarttuvien tautien hallinta hevostalouden tukena -han k- keen ohjausryhmässä. Tavoitteena on selvittää hevosten tartuntatautien esiintymistä Suomessa painottaen tuontiin liittyviä ajankohtaisia tautiriskejä. Tulosten avulla voidaan kehittää hevostautien riskinhallintaa ja siten tukea sekä hevosten hyvinvointia että hevostaloutta. Yritystoiminta ja ratsastusharrastus Yritystoiminnassa ja harrastamisessa huomio kiinnitetään ympäristöhaittojen ehkäisyyn ja hevosella liikkumisen pelisääntöihin. Karsinoiden kokovaatimukset muuttuvat koskemaan kaikkia talleja pitkän siirtymäkauden jälkeen vuonna Ratsastajainliitossa jatketaan tiedottamista asiasta yhteistyössä Eviran sekä muiden hevosalan järjestöjen kanssa. Eviran 2011 uusittua opasta Tavoitteena terve ja hyvinvoiva hevonen jaetaan kaikille jäsentalleille. Ratsastustuntien alv-kohtelusta saatiin ratsastusharrastuksen kannalta myönteinen päätös Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 2009, joka vahvisti 9 % alv:n käytännön. Päätös tukee ratsastusharrastuksen myönteistä kehitystä. Jäsentalleille toimitetaan ajantasainen viranomaisinformaatio, talleja neuvotaan toimintansa kehittämisessä ja sitä myös valvotaan. Prosessissa tapahtuu jatkuvaa sisäistä ohjausta. Hevosalan oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä hevosharrasteohjaaja-nimikkeen käytössä. Nimikkeen myöntää Ratsastajainliitto yhdessä hevostalouden 28

29 tutkintotoimikunnan kanssa. Oppilaitosyhteistyötä tehdään myös tarjoamalla koulutusmateriaalia (mm. Toimiva talli -tapaohjeisto) sekä osallistumalla jatko- ja täydennyskoulutusten suunnitteluun. Jatkossa oppilaitosyhteistyötä tehostetaan entisestään. Osa alueellisista tallikohtaamisista järjestetään oppilaitoksissa ja samalla tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Ratsastajainliitto on mukana liikunta-alan yrittäjyyden neuvottelukunnassa. Ryhmä koostuu eri lajien edustajista sekä yrittäjäjärjestöistä. Tärkeimpänä toimena on saada aikaan muutos liikuntalakiin. Tallipäällikkö suunnittelee työryhmän kanssa mallia, jolla sosiaalipedagogista hevostoimintaa, vammaisratsastusta tai ratsastusterapiaa harjoittavat yrittäjät saataisiin liiton jäsenyyden piiriin. Ratsastajainliitto seuraa EU:n lainsäädännön vaikutusta hevostalouteen, hevoskuljetuksiin ja -kauppaan sekä eläinten lääkintään liittyen ja tiedottaa jäsenistöään ajankohtaisista asioista. Yhteistyö Bützow Nordia asianajotoimiston kautta jatkuu. Hevosalaa tunteva lakimies antaa liiton jäsenille neuvoja hevosalaan liittyvissä juridisissa asioissa. Ratsastajainliitto maksaa kustannukset ja neuvonta on jäsenetu Ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi Ratsastajainliitto seuraa Suomen ja EU:n ympäristölainsäädännön vaikutusta hevostalouteen. Liiton tavoitteena on lannanpolton salliminen meillä Ruotsin ja Saksan sekä monen muun Euroopan maan tapaan. Hevosen hyvinvointiprojektin materiaalia hyödynnetään tiedottamisessa ja seminaareissa. Hyvinvointiprojektin tuloksena kesällä 2011 päivitettyä Hevosenomistajan opasta jaetaan harrastajille tapahtumien ja jäsentallien kautta. Alan järjestöjen yhteinen nettisivusto tarjoaa koottuna tärkeimmät tiedot hevosen ja tallinpitoon liittyen. Ratsastajainliitto on mukana uudessa valtioneuvoston asettamassa seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa, joka perustettiin syksyllä Neuvottelukunta toimii maa- ja metsätalousministeriön apuna seura- ja harrastuseläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa. Tallien ja seurojen vastuu ympäristöstä ja luonnosta otetaan esille tiedottamisessa ja kohtaamisissa. Liitto antaa asiantuntija-apua maankäyttöön liittyvissä asioissa sekä puhelimitse että nettisivuillaan Olosuhteet ja turvallisuus Turvallisuus on keskeisenä teemana kaikessa Ratsastajainliiton toiminnassa. Aikuisharrastajien määrän kasvaminen ja riittämättömät hevostaidot ovat vaikuttaneet ratsastustapaturmien määrän kasvuun. Liitto käy jatkuvaa dialogia LähiTapiola-ryhmän kanssa tapaturmavakuutuksen osalta. Tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja ennaltaehkäistä vahinkoja liiton toiminnassa. Vuonna 2010 kehitettiin uusi vapaaehtoinen lisävakuutus, joka korvaa liiton jäsenvakuutusta laajemmin ratsastukseen liittyvät tapaturmat. Yli jäsentä on ottanut uuden 10 euron hintaisen lisävakuutuksen vuonna 2012, hinta nousee 11 euroon vuonna Lisävakuutuksen markkinointia tehostetaan. Vuoden 2013 jäsenkortin mukana lähetetään tietoa lisävakuutuksesta sekä tilisiirto sen lunastamiseksi. Vuonna 2013 käynnistetään tapaturmavakuutuksen ja siihen liittyvien ehtojen täysremontti LähiTapiolan kanssa. Tavoitteena on saada aikaan entistä kattavampi ja palveluiltaan parempi jäsenetuvakuutus. Turvallisuuspäällikkökoulutusta järjestetään alueilla. Liiton vuokrattavassa kilpailukalustossa käytetään FEI:n hyväksymiä turvakannattimia. Ratsastajainliitto työskentelee yhteistyössä TUKESin kanssa ratsastuspalvelujen turvallisuuden edistämiseksi mm. tarjoamalla asiantuntemusta terveystarkastajien käyttöön sekä toimittamalla viraston kanssa ohjeita talleille. Liitto kouluttaa tallitarkastajia mm. turvallisuusasioissa vuosittain. Turvallisuuskoulutukseen sisältyy pelastus- ja paloturvallisuuden lisäksi vakuutustietoutta. Ratsastajainliitto tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna kattavan vakuutusturvan, josta tiedotetaan Hippos-lehdessä ja liiton nettisivuilla. Liiton valmentajia ja toimihenkilöitä varten on otettu vastuuvakuutus. Liitolla on oikeusturvavakuutus. Ratsastavan lapsen vanhempainopas ja Ratsastajan opas kilpailutoimintaan ovat kaikkien saatavilla netissä. Ratsastajan opas kilpailumaailmaan, Vanhempainopas sekä Ratsaille-opas ovat saatavana sekä suomeksi että ruotsiksi. Yhdeksän vuoden ajan toteutettua kenttäpohjaprojektia jatketaan suorituspaikkojen olosuhteiden parantamiseksi ja hevosten turvallisuuden edistämiseksi yhteistyössä liiton kenttäpohja-asiantuntijoiden kanssa. Ismo Lätin kanssa on tehty sopimus tärkeimpien kilpailukenttien kunnostuksesta ja kilpailujärjestäjien neuvonnasta. 29

30 9. Markkinointi ja viestintä 9.1. Markkinointi, varainhankinta ja suhdetoiminta Markkinoinnissa toimitaan vuonna 2008 hyväksytyn markkinointistrategian mukaisesti. Tavoitteena on varainhankinnan kautta saatujen varojen kasvattaminen. Painopiste on nykyisten yhteistyökumppaneiden säilyttämisessä sekä uusien hankinnassa, missä hyödynnetään mm. ratsastuksen Tähtikilpailuja. Varainhankinnassa keskitytään yrityksiin, joille ratsastusurheilun harrastajat muodostavat kiinnostavan kohderyhmän. Nettiä hyödynnetään markkinointivälineenä. Ratsastusurheilun keskeiset toimijat Ratsastajainliitto, Hevosopisto ja BCM Scanhorse Oy aloittivat vuonna 2012 yhteisen muutamaan suuryritykseen kohdistuvan varainhankintakampanjan, joka onnistui hyvin kasvattaen merkittävästi yhteistyösopimusten arvoa. Kampanjaa jatketaan vuonna 2013 tavoitteena saada muutama uusi suuri kumppani ratsastusurheilulle. Nykyisille yhteistyökumppaneille järjestetään yhteistyössä Hevosopiston ja BCM Scanhorse Oy:n kanssa vähintään kerran vuodessa pienryhmätapaaminen, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja ratsastuksen nykytilasta. Lisäksi yhteistyökumppaneille annetaan mahdollisuus keskinäiseen kanssakäymiseen ja kontaktien solmimiseen tapaamisissa Tähtikilpailujen yhteydessä. Keskeisten kilpahevosten omistajien kanssa käydään säännöllistä vuoropuhelua tavoitteena kaikkien osapuolten intressien huomioiminen ja hevosten käytön varmistaminen nimettyihin edustustehtäviin. Liitolle tärkeisiin viranomaisiin pidetään säännöllisesti yhteyttä. Tapaamisilla ja avoimella tiedottamisella annetaan yllä mainituille tahoille ajankohtaista tietoa ratsastuksesta ja sen kehityksestä sekä ylläpidetään perinteitä ja perinnetietoutta Suomessa. Jäsenetujen hankintaan panostetaan ja jäsenille myydään laadukkaita liiton omia tai yhteistyökumppaneiden tuotteita. Tavoitteena on jäsenyyden tekeminen entistä houkuttelevammaksi harrastajakunnalle Viestintä Liiton valtakunnallista viestintää ohjaavat toimintasuunnitelma ja hallitus sekä viestintätyöryhmän laatima uusi viestintästrategia, jonka ensimmäinen versio esitellään syyskokouksessa Viestintästrategiatyössä otetaan huomioon Ratsastajainliiton uusi yleinen strategia, maaliskuussa 2012 järjestetyn avoimen viestintäfoorumin antama evästys sekä harrastepuolen brändityöryhmän tekemät linjaukset. Viestinnällä tuodaan esiin ratsastusta urheilulajina, vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen, urheilun sekä hevosalan sidos- ja kohderyhmiin päämäärinä lajikuvan muokkaaminen, harrastajamäärän kasvattaminen, hevostaidon vahvistaminen sekä hevos-, turvallisuus- ja ratsastustietouden lisääminen. Ratsastusurheilun merkittävyyttä tuodaan esiin. Painopistealueita ovat teemavuoden tukemisen ohella hevosen hyvinvointi sekä turvallisuus hevosen kanssa tallissa, kentillä, maastossa ja teillä. Valtakunnallisen viestinnän toteuttamista koordinoi viestintäpäällikkö. Viestinnässä pitkän tähtäimen tavoitteita ovat vaikuttaminen päättäjiin hevostoimintaan liittyvien olosuhteiden parantamiseksi ja lajin yhteiskunnallisen aseman kohottamiseksi sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Viestintä tukee markkinointia taloudellisen ja muun tuen hankinnassa lajille sekä kampanjoiden toteutuksessa. Järjestön sisäinen tiedotus Monipuolisen ja ajankohtaisen tiedon välitys seuroille, ratsastuskouluille, alueille sekä yhteisöjäsenille toteutetaan pääasiassa liiton Internet-sivujen kautta, Facebookin, sähköpostin sekä jäsenlehden kautta. Kukin liiton toimija ja organisaation tiimit vastaavat omien kohderyhmiensä laadukkaasta, avoimesta ja ajantasaisesta viestinkulusta. Liitto julkaisee sähköistä seura- ja tallipostia sekä toimittaa seuroille ja jäsentalleille postitse liittokokous- sekä kampanjamateriaaleja. Seurat pitävät yhteyttä henkilöjäseniinsä. Toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset julkaistaan liiton Internet-sivuilla. Ratsastusseurojen täysjäsenet saavat jäsenetuna korkeatasoisen ja monipuolisen hevosalan aikakauslehden, Hippoksen, joka on myös liiton virallinen tiedotuslehti. Vuoden teema, koulutus ja osaaminen, on sisäisen viestinnän painopisteenä ja nostetaan esiin myös Hippos-lehdessä. 30

31 Erityisprojekteja vuonna 2013 Jäsenhankintakampanjaa jatketaan, tavoitteena jäsenen rajan ylitys. Seuratoiminnassa on vetovoimaa -kampanja, tarkoituksena pitkäaikaisten jäsenten palkitseminen. Seurakehittämisvalmennuksia jatketaan. Tallitoiminnassa lanseerataan Hyvän tuulen talli -kampanja hyvän ilmapiirin, yhteishengen, tasa-arvon, sekä henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ratsastajainliiton koulutustarjonta nostetaan esiin, kuten mm. seura- ja aluetoimijoiden koulutukset, toimihenkilökoulutukset, tallikohtaamiset, hevoskerhon ohjaajien koulutukset ja vammaisratsastuksen koulutukset. Lisäksi esitellään hevosalan ammattikoulutukset. Yhteistyössä Hippos-lehden kanssa toteutetaan valokuvakilpailu kategorioista Hyvän tuulen talli, Seuratoiminnassa on vetovoimaa, Valmennus ja oppiminen tukemaan teemavuotta ja sen kampanjoita. Sarjakilpailu- ja tähtikilpailujärjestäjille suunnattua viestintää kehitetään. Painopisteenä on myös maajoukkueurheilijoiden sisäisen tiedonkulun tehostaminen. Ulkoinen tiedotus Kansallisen tason kilpailutiedottamisen pääkohteita ovat Tähtikilpailut, eli käytännössä olympialajien seniorien SM-kilpailut, esteiden GP-sarjat ja vastaavat sekä erikseen tähtistatuksen saavat, Suomessa järjestettävät kansainväliset kilpailut. Ratsastajainliiton kisapäivystys kattaa Tähtikilpailujen ohella viikonloppuisin merkittävät kansainväliset arvokilpailut, joissa on suomalaisia osanottajia. Tarkemmat tiedot kisapäivystyksen toiminnasta ja sen rajauksista kisatasoittain löytyvät Ratsastajainliiton Internet-sivuilta. Liiton uutistuotanto palvelee tiedotusvälineitä suhdetoiminnan, tiedotustilaisuuksien, valmiiden uutisartikkeleiden, oman tv-tuotannon ja julkaisuvapaan, netissä uutisajassa toimivan kuvapalvelun kautta. Televisiointia sekä valtakunnallisilla kanavilla että Internetissä jatketaan ja kehitetään edelleen. Liiton tiedotus tukee kaikkia kansallisia kilpailuja ja tapahtumia yleisessä ennakkotiedottamisessa sekä järjestämällä koulutusta ja neuvontaa että laatimalla ohjeita ja materiaaleja. Ratsastusurheilun kiinnostavuuteen panostetaan muun viestinnän ohella mm. suhdetoiminnalla, ratsastajakohtaamisilla ja teemapäivillä. kaavoitus- ja lainsäädäntökysymykset sekä ympäristöön ja hevosten hyvinvointiin liittyvät aiheet. Erityisprojekteja vuonna 2013 Viestinnän koulutuksia jatketaan. Paikallistasolla tarjotaan räätälöityjä mediakoulutuksia, joissa käytetään Ratsastajainliiton tuottamia materiaaleja ja listaamia kouluttajia. Urheilijoille toteutetaan omia mediakoulutuksia. Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä Hevosopiston kanssa ratsastustoimittajan ja - tiedottajan erityiskoulutus, jossa haetaan, koulutetaan ja tuetaan alueellisia, aktiivisia toimijoita ympäri Suomen. Huippu-urheilussa painopisteenä ovat eri lajien EM- ja MM-kilpailut sekä niihin valmistautuvat urheilijat. Nouse Ratsaille -päivän viestinnän teemoina ovat hevosalan ammatit ja hyvä talli-ilmapiiri päivän muiden tapahtumien ohella. Paikallistason toteuttamista tuetaan valmiilla viestintä- ja esittelymateriaaleilla. Ratsastuksen artikkelipankin kehittämistä ja täydentämistä nettisivuilla jatketaan. Aiheina teemavuoden ja kampanjoiden mukaisesti mm. hevosalan ammattien näkyvyys, kuntokampanja, hevostaidot sekä ratsastajan ja hevosen hyvinvointi. Myös hevoskerhotoiminta nostetaan esiin. Nettisivuja ja -palveluita kehitetään, jäsennetään ja muokataan. Sosiaalisen median toiminnan kehittämistä jatketaan. Hevoseni.fi -sivustoa ja sen näkyvyyttä kehitetään edelleen yhteistyössä Hippoliksen, Hippoksen, Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa. Hippos-lehti Hippos-lehti on Ratsastajainliiton virallinen tiedotus- ja jäsenlehti, joka ilmestyy Susamuru Oy:n kustantamana ja liiton julkaisemana kahdeksan kertaa vuodessa. Hippos-lehti palvelee jäsenistöä ja edistää liiton toimintaa monipuolisen artikkeli- ja tietotarjonnan kautta. Lehti keskittää sisältöään Ratsastajainliiton alaisiin lajeihin, hevosen hyvinvointiin ja ratsastajan valmennukseen ja osallistuu keskusteluun alan keskeisistä kysymyksistä. Lehden sisältö tukee Ratsastajainliiton teemoja, kampanjoita ja projekteja sekä tavoitteiden toteutumista. Kehitystyötä jatketaan yhteistyössä Susamuru Oy:n kanssa. Harrastetoimintaa ja yhteiskunnallista edunvalvontaa palvellaan omilla tiedotusartikkeleilla, tärkeinä aiheina mm. hevosalan kehitys, turvallisuus, liikenne, 31

32 Ensi vuonna toteutetaan mahdollisesti vuoden kestoinen pilottikokeilu Hippoksen nettiversiosta, joka tukee lehden ajankohtaisuutta, vuorovaikutteisuutta sekä Ratsastajainliiton jäsenhankintaa ja tiedotusta. Nettilehti täydentää myös Hipposlehden markkinointia. Tämä rahoitetaan niin, että vuoden kaksi viimeistä numeroa julkaistaan yhtenä kaksoisnumerona. Hippos jatkaa Suomen Aikakauslehtien liiton jäsenenä. Tarvittaessa tehdään levikintarkastus ja osallistutaan Kansalliseen mediatutkimukseen. Jäsenkortit postitetaan Hippoksen 2/2013 mukana. Tiedon taltiointi Liittokokouksissa julkaistaan vuosittain toimintakertomus ja toimintasuunnitelma sekä näiden tilastoliitteet ja ne ovat nähtävinä myös Ratsastajainliiton Internetsivuilla. Alkuperäiset kappaleet arkistoidaan kahtena kappaleena liiton toimistossa. Liiton tiedotteet ja uutiset taltioidaan liiton Internet-sivujen uutis- ja ajankohtaispalstojen arkistoihin. Liitto sitoo arkistoitavaksi kaksi kappaletta Hippos-lehden kutakin vuosikertaa. 10. Talous Vuoden 2013 budjetti on laadittu euroa ylijäämäiseksi. Hallitus ei esitä vuosikokoukselle jäsenmaksujen korottamista vakuutusmaksujen korotuksista huolimatta. Suunnittelemme jäsenvakuutuksen kokonaisremonttia vuodelle Ratsastajainliitto jatkaa panostusta kilpailutoiminnan kehittämiseksi, tästä ovat esimerkkeinä uusi Talent -ohjelma ja maamme keskeisten kilpailukenttien kunnostaminen. Kilpailujärjestelmämme Kipan runko on jo kymmenen vuotta vanha ja sitä on vuosien mittaan laajennettu ja uusittu. Suunnittelemme järjestelmän nostamista tämän vuosikymmenen tasolle. Ruotsin liiton kanssa on neuvoteltu yhteistyöstä. Näiden toimenpiteiden rahoittamiseksi hallitus esittää aluelisenssimaksun korottamista kymmenellä eurolla ja kilpailumaksun korottamista kahdella eurolla. Kokonaisvaikutus liiton budjettiin on euroa. Varainhankintayhteistyötä Hevosopiston ja Helsinki Horse Show -tapahtuman kanssa jatketaan. Yhteistyössä yrityskumppanuuksien osuutta varainhankinnasta on pystytty nostamaan merkittävästi. Maamme taloudellisen kasvun tyrehtyminen ja eurokriisi ovat kuitenkin uhkana hyvän suuntauksen jatkumiselle. Liitto tarvitsee tulevaisuudessa likviditeettipuskuria huippu-urheiluprojektien toteuttamiseen. Vuonna 2014 kaikkien ratsastuslajien MM-kilpailut käydään Normandiassa Ranskassa. MM-kilpailuihin ja vuoden 2016 olympialaisiin tähtäävä suunnittelu on jo aloitettu ja valmistelut jatkuvat vuoden 2013 aikana. Talousarvion lähtökohtana on näkemys, että ratsastusharrastuksen myönteinen kehitys jatkuu edelleen, mutta eurokriisin synkkeneminen voi vaikuttaa kielteisesti tähän kehitykseen. Budjetti on tiukka, ja se tasapainotetaan ulkopuolisella varainhankinnalla. Vuonna 2013 toiminnan tuotot ilman alueita arvioidaan 3,213 miljoonaksi euroksi. Kulujen, poistot mukaan lukien ilman alueita, arvioidaan nousevan 3,181 miljoonaan euroon. Hallitus esittää, että liitto tekee ylijäämäisen ( euroa) budjetin vuodelle Jäsenmaksut Henkilöjäsenten jäsenmaksu on 45 seniorijäsen / vuosi ja 40 juniorijäsen / vuosi. Jäsenmaksu sisältää urheiluvakuutuksen, Hippos-lehden, oikeuden kilpailu- ja toimihenkilölisensseihin ja merkkisuorituksiin sekä muut jäsenedut välisen ajan henkilöjäsenmaksu on 22,5 / 20 jäsen. Perhejäsenten (perheen 2. ja seuraaville jäsenille) jäsenmaksu on 22,5 / 20 jäsen / vuosi. Maksu sisältää muut henkilöjäsenten jäsenedut paitsi Hippoksen, toimihenkilöoikeuden ja oikeuden kansalliseen kilpailulupaan välisen ajan perhejäsenmaksu on 11,25 / 10 jäsen. Seurojen minimimaksu on 10 x varsinaisjäsenmaksu 45, yhteensä 450. Seurat ylläpitävät itse jäsenrekisteriään Sporttirekisterin avulla. Liitto toimittaa seuran ilmoittamalle jäsensihteerille tunnukset rekisterin käyttöä varten, ja alueilla järjestetään käyttökoulutusta. Maksu liiton / alueen tekemästä päivityksestä on 0,40 euroa per päivitetty tieto. Kevätkokouksen äänimääriä määriteltäessä otetaan huomioon mennessä maksetut jäsenmaksut. Syyskokouksen äänimääriä määriteltäessä otetaan huomioon mennessä maksetut jäsenmaksut. Jokainen Ratsastajainliittoon kuuluva seura, ratsastuskoulu, harrastetalli ja yksityistalli on alueellaan toimivan Ratsastajainliiton aluejaoston jäsen. Aluejaosto voi periä seuralta vuosittain palvelumaksun, jonka suuruus määrätään alueen syyskokouksessa. 32

33 10.2. Yhteisöjäsenmaksut Ratsastuskoulujen, harrastetallien ja yksityistallien jäsenmaksu on 175. Tallien jäsenmaksu sisältää mm. vastuuvakuutuksen, satunnaisratsastajien vakuutuksen, tallitarkastuksen, mahdollisuuden vaikuttaa Ratsastajainliiton sääntömääräisissä kokouksissa (1 ääni / yhteisöjäsen) ja muut liiton hyväksymien ratsastuskoulujen ja tallien jäsenedut. Saman yrittäjän 2. ja 3. jne. toimipiste saa 50 % alennuksen jäsenmaksusta. Ratsastuskoulujen, harrastetallien ja yksityistallien jäsenmaksut laskutetaan ennen kevätkokousta. Muiden yhteisöjäsenten jäsenmaksu on 450. Jäsenmaksu sisältää Ratsastajainliiton jäsenpostin, Hippos-lehden sekä mahdollisuuden vaikuttaa liiton kokouksissa (1 ääni/yhteisöjäsen). Yhteisöjäsenten jäsenmaksujen eräpäivä on Green Card Green Card -maksu on 25 / kalenterivuosi Ratsastajainliiton jäsenkoulujen ja -harrastetallien säännöllisesti ratsastavalle asiakkaalle (muut kuin Ratsastajainliiton jäsenet). Green Card sisältää harrastusvakuutuksen ja tieto-oppaan. Green Cardeja voi tilata vain liiton hyväksymien tallien kautta. Green Cardin maksaa ratsastaja itse Lisenssit ja kilpailuluvat C-lisenssi 50. Väliaikainen lupa, joka myönnetään ratsastajalle nimettyyn kilpailuun. Luvan myöntäminen edellyttää, että hevosella on rekisterikirja tai kilpailunumero ja vuosittainen kilpailulupa. Aluekilpailulupa 30. Kaikki lajit ja ikäryhmät, sisältää aluelehden niillä alueilla, joilla sellainen on. Hevosten kilpailuluvat: Vuosimaksu alue- ja kansallisiin kilpailuihin on 40. Sama vuosikilpailulupa on voimassa sekä aluetason että kansallisissa kilpailuissa. Ratsastuskouluilta, harrastetalleilta ja yksityistalleilta peritään enintään viiden hevosen vuosimaksut vuosittain. SRL-kilpailunumero 100 / hevonen / poni (sisältää vuosimaksun 40 kuluvalle kaudelle). Numero on hevoselle / ponille elinikäinen. Kansainväliset kilpailuluvat FEI:n hinnoittelun mukaisesti Toimitusmaksu Ratsastajainliitto otti uuden toimitusmaksun käyttöön viime kilpailukaudella. Järjestelmä on osana Kilpailupalvelujärjestelmä Kipaa ja tulospalvelujärjestelmä Equipea. Se mahdollistaa kilpailumaksujen maksamisen netin kautta ja palkintorahojen maksamisen suoraan kilpailijan tai hevosenomistajan tilille. Hallitus esittää toimitusmaksun korottamista kahdesta eurosta neljään euroon. Toimitusmaksu veloitetaan automaattisesti kilpailumaksujen yhteydessä. Talousarvioehdotus on toimintasuunnitelman lopussa. Aluejaostojen toimintasuunnitelmat löytyvät erillisenä liitteenä. Toimihenkilölisenssistä on luovuttu. Toimihenkilöoikeus aktivoidaan osallistumalla lisenssikoulutukseen vähintään joka toinen vuosi. Ratsastajien kilpailuluvat: Kansainvälinen A-lisenssi 300. Kaikki lajit, sisältää oikeuden kansainvälisiin, kansallisiin ja aluekilpailuihin Suomessa. Kansainvälinen B-lisenssi 210. Nimetty laji, ei este, kenttä tai koulu, sisältää oikeuden kansainvälisiin, kansallisiin ja aluekilpailuihin Suomessa. Kilpailukohtainen kansainvälinen lisenssi 50 A-lisenssi 150. Kaikki lajit, sisältää aluekilpailuluvan ja oikeuden osallistua nimettäessä Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. B-lisenssi 60. Nimetty laji, ei este, kenttä tai koulu, sisältää aluekilpailuluvan ja oikeuden osallistua nimettäessä Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. 33

34 Suomen Ratsastajainliitto ry Lajibudjetti

35 Suomen Ratsastajainliitto ry SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY TALOUSARVIO TALOUSARVIO TA 2012 TA 2013 ERO 12/13 EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR TUOTOT Osanottomaksut Varainhankinnan tuotot Yleisavustukset yhteensä Varainhankinnan kulut TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Henkilökunnan matkakulut Matkakulut urh ja toimih Materiaalikulut yhteensä Urheilija- ja valmentajatuet Muut henklöstökulut Muut toimintakulut Keskinäiset avustukset KULUT YHTEENSÄ Poistot yhteensä Sijoitus-ja rahoitustoiminta Alueet yhteensä Satunnaiset tuotot ja kulut YHTEENSÄ