Suomen Ratsastajainliitto ry.

Transkriptio

1 Suomen Ratsastajainliitto ry TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016

3 Toimintasuunnitelma Esipuhe 4 2. Organisaatio Organisaatiouudistus Toimintatavat Ratsastuksen strategia Reilu Peli Liiton kansainvälinen toiminta Aluetoiminta Tallijärjestelmä 8 3. Pääteema 9 4. Kilpailutoiminta Organisaatio Huippu-urheilu Olympia-, paralympia-, MM- ja EM-tavoitteet Tukitoimet Suomen maailmancupin osakilpailu ja muut kansainväliset kilpailut Kilpaurheilu ja harrastekilpaileminen Kilpailujärjestelmän kuvaus Kilpailukalenteri Tukitoimet Lajikohtaisia tavoitteita Valmennus Valmennusjärjestelmän kuvaus Valmennuksen päähankkeet Valmennuksen toteutus ja tukeminen Urheilun eettisyys Eettisyys, suvaitsevaisuus ja oikeusturva kilpailutoiminnassa Antidopingtyö Osaaminen Valmentajakoulutus Toimihenkilö- ja kilpailunjärjestäjäkoulutus Nuorisotoiminnan koulutus Harrasteliikunnan ja seuratoiminnan koulutus Ammatillinen koulutus Vuonna 2016 järjestettävät koulutukset Aluepalvelut Yleistä Seura- ja harrastetoiminta Kilpailutoiminta Valmennustoiminta Koulutustoiminta Viestintä Seura- ja tallipalvelut Jäsen- ja seurapalvelut, ratsastusheimon laajentaminen Tallipalvelut Hevosen hyvinvoinnin, hevostaitojen ja turvallisuuden edistäminen Harrasteliikunta Urheillen terveyttä ratsastusseurassa Vammaisratsastus ja erityisryhmien ratsastus Edunvalvonta, yhteiskunta, olosuhteet Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi Olosuhteet ja turvallisuus Markkinointi ja viestintä Markkinointi, varainhankinta ja suhdetoiminta Viestintä Talous Jäsenmaksut Yhteisöjäsenmaksut Green Card Lisenssit ja kilpailuluvat Toimitusmaksu 40 Talousarvioehdotus toimintasuunnitelman lopussa. kannessa Ben Simonsén kesäkuussa 2015, kuva Sonja Holma. 3

4 1. Esipuhe Taantuma kurittaa Suomea entistä rajummin Vuosi 2016 on olympiavuosi. Rio de Janeirossa Brasiliassa järjestetään 28. kesäolympialaiset elokuussa ja 15. kesäparalympialaiset syyskuussa. Emme ole onnistuneet tavoitteessamme saada kisoihin joukkueita, mutta muutama ratsastaja on sijoittunut rankingeissa niin korkealle sijalle, että saamme kaiken todennäköisyyden mukaan nähdä suomalaisväriä myös ratsastuksessa Riossa. Seitsemättä vuotta jatkuva taloudellinen taantuma ei näytä hellittävän otettaan Suomesta. Toiveita nopeaan korjaantumiseen ei ole edes näköpiirissä. Pitkään jatkunut taloudellinen epävarmuus on omiaan vaikuttamaan myös hevosalaan sekä järjestömme toimintaan. Pientä jäsenmäärän laskua nähdään toista vuotta perättäin. Pudotusta on kuitenkin alle prosentin verran, ja se johtunee perheissä syntyneistä valintatilanteista. Kun lapset ovat ennen saaneet harrastaa useita lajeja, joudutaan nyt karsimaan harrastuksia. Hevoskasvatustoiminta ja hevosten tuonti ovat myös laskussa, mikä näkyy kilpailevien hevosten määrissä. Laskua ei kuitenkaan näy seurojen ja tallien määrissä niissä on edelleen pientä kasvua. Kenttäratsastusvalmentajan kanssa vireillä ollut oikeudenkäynti jatkui eri oikeusinstansseissa vuosien 2014 ja 2015 aikana. Käräjäoikeuden päätös asiassa saatiin keväällä Liitto valitti hovioikeuteen, joka antoi päätöksensä Hovioikeus totesi, että Suomen Ratsastajainliitto oli toiminut oikein asettaessaan valmentajan kilpailu- ja toimitsijakieltoon vuonna 2011, ja että valmentajaa oli kuultu asianmukaisesti ennen kurinpitopäätöksen tekemistä. Valmentaja ei saanut valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Valmentaja tuomittiin hovioikeudessa korvaamaan liiton asianajokulut euroon saakka. Tämä summa yhdessä oikeusturvavakuutuksesta saadun korvauksen kanssa ei riitä korvaamaan liiton todellisia asianajokuluja asiassa. Entinen kilparatsastaja sai hyväksikäytöstä vankeusrangaistuksen Espoon käräjäoikeudessa syyskuussa Tapaus ei johda kurinpidollisiin toimenpiteisiin liitossa, sillä ko. henkilö ei ole kytköksissä liittoon ja hän on myös eronnut seurastaan. Vuoden 2016 tärkeimpiä projekteja ovat Reilu Peli -työn jalkauttaminen sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laatiminen. Lisätietoja kohdassa 2.4. Vuoden 2015 tulos on budjetoitu euroa ylijäämäiseksi. Hyvin toteutuneesta varainhankinnasta huolimatta tuloksen saavuttaminen on epävarmaa, koska kansainväliset kilpailukustannukset muodostuivat budjetoitua suuremmiksi mm. EM-kisoissa. Ratsastajainliitto liittyi Valon jäseneksi vuoden 2015 alussa. Liitto oli aktiivisesti mukana rakentamassa aikuis- ja harrasteliikunnan palveluja Valon organisaatioon vuosina , kun näytti että ne olivat jäämässä paitsioon Valon toiminnassa. Liiton seurapalvelupäällikkö veti projektia Valossa syksyllä 2014 ja on sen jälkeen edelleen konsultoinut Valoa toimintojen kehittämisessä. Organisaatio ja strategia Usean vuoden aikana toteutettu liiton rakennemuutos on loppusuoralla. Vuoden 2014 syyskokouksessa hyväksyttiin uusi Kaviouralla-strategia. Huippu-urheilun kehittämisprojektia johtanut Jorma Vertainen on auttanut liittoa toimenpiteiden käytännön toteutuksessa. Urheilun uusi organisaatio astuu voimaan Ypäjän Hevosopiston kehittäminen liiton päävalmennus- ja urheiluakatemiatoiminnan keskuksena on osa uutta urheilustrategiaamme. Uusi työryhmä valmistelee toimenpiteitä, joiden tavoitteena on nostaa Hevosopisto samaan kategoriaan muiden lajien valmennuskeskusten ja opistojen kanssa, kuten Eerikkilä, Kuortane, Pajulahti ja Vierumäki. Jäsenpalvelut, seurakehittäminen ja uudet jäsentalliluokitukset Ratsastajainliitto toteutti syksyllä laajan harrastaja- ja jäsentutkimuksen KPMG:n johdolla. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa liiton jäsenten harrastajasegmentit ja -profiilit sekä muodostaa näkemys siitä, miksi ratsastusta harrastajaa ei ole liittynyt liiton jäseneksi. Tutkimuksen avulla selvitettiin liittymisen esteitä sekä kartoitettiin liiton palvelujen kehittämistarpeita. KPMG:n työ valmistuu vuoden 2016 alussa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Seurakehittäminen ja -kehittäjien käynnit ovat liiton tarjoama konkreettinen jäsenetu seuroille myös vuonna Keväällä järjestetään uusi haku liiton seurakehittämisvalmennukseen. Osana strategiatyön käytännön toteutusta on jatkettu hyväntekeväisyyshanketta, jonka tavoitteena on saada vähävaraisia ja syrjäytymisuhan alla olevia lapsia ja nuoria mukaan lajin pariin. Hankkeessa on mukana yhteistyötahoja järjestöistä ja yhteiskunnan vaikuttajista sekä liiton jäsenseuroista ja -talleista. Presidentti Tarja Halonen toimii hankkeen suojelijana. Hanke jatkuu myös vuonna 2016, ja kokonais tavoitteeksi asetettu 300 lapsen ja nuoren pääsy alkeiskursseille toteutunee jo keväällä. 4

5 Jäsentallien toimintaa kehitetään. Vuonna 2015 julkaistiin uusi jäsentalliluokitus vaellustalleille. Jäsentalliluokitusta kehitetään edelleen vammaisratsastuksen, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ja ratsastusterapian tiimoille. Niitä koskeva uusi talliluokitus astuu voimaan vuoden 2016 alussa. Hippos-lehti saa vuoden 2016 alussa uuden kustantajan ja päätoimittajan, ja se tuotetaan yhteistyössä RideMedian kanssa. Lehden nimi on jatkossakin Hippos. Urheilussa panostetaan valmennukseen Huippu-urheilun tulostavoitteet ovat Rion olympialaisissa ja paralympialaisissa sekä eri lajien MM- ja EM-kilpailuissa, Nations Cupeissa ja ikäkausijoukkueiden menestymisessä Euroopan sekä Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa. Painopiste on strategian mukaisesti joukkuetoiminnassa ja -menestyksessä. Jorma Vertaisen johtaman lajien asiantuntijatyöryhmän ja urheilun kehityspäällikkönä toimineen Kari Niemi-Nikkolan raportin pohjalta laadittiin Huippuratsastuksen kehitysohjelma ja siihen liittyvä 365-valmennusohjelma. Niiden perusteella selkeytetään urheilun organisaatiota ja valmentajien toimenkuvia sekä ohjataan urheilijoiden urakehitystä. Suurimmat muutokset kohdistuvat valmennustoiminnan tavoitteisiin ja organisointiin. Päivittäisen valmennuksen laatua parannetaan aktiivisella yhteistyöllä ratsastajan lähipiirin kanssa. Valmentajien kokonaisvaltaista vastuunottokykyä vahvistetaan, osaamista syvennetään ja keskinäistä verkostoitumista edistetään myös yhteistyössä muiden lajien kanssa. Kehitysohjelman mukaisesti liitolla on tärkeä rooli huippuratsastajien ja nuorten lahjakkuuksien uran tukemisessa. Hevosenomistajien ja -kasvattajien yhteistyötä lahjakkaiden ratsastajien kanssa edistetään. Valmennuksen tukitoimia laajennetaan ratsastajien testaus- ja fysiikkaharjoittelun osalta. Kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut ovat tärkeitä urheilijoiden kehittymisen ja lajin näkyvyyden kannalta. Suomessa järjestetään vuonna 2016 kansainväliset kilpailut este-, koulu- ja vammaisratsastuksessa sekä valjakkoajossa ja lännenratsastuksessa. Merkittävin kansainvälinen tapahtuma on Helsingissä lokakuussa järjestettävä Helsinki International Horse Show, jossa kilpaillaan mm. esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu. Ypäjän kesäkuun kansainvälisen kilpailun yhteydessä pidetään myös koulu-, este- ja vammaisratsastuksen Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailut. Talent-ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan kehitysohjelman mukaisesti. Vuonna 2014 aloitettu ratsastuksen urheiluakatemiatoiminta jatkuu yhteistyössä Turun Urheiluakatemian ja Ypäjän Hevosopiston kanssa. Erittäin sateinen ja kylmä alkukesä aiheutti ongelmia useiden kenttien ratsastuspohjille. Ratsastajien reaktiot ovat olleet odotettuja. Keskustelua olosuhteista ja hyvien pohjaratkaisujen saamiseksi käydään asiantuntijoiden kanssa ja asia otetaan esille mm. urheilufoorumissa. Liiton talous Vuoden 2016 budjetti on laadittu euroa ylijäämäiseksi. Liiton hallitus on päättänyt, että maksujen korotuksia ei tässä taloudellisessa tilanteessa esitetä syyskokoukselle. Vuosina 2017 ja 2018 on varauduttava vuoden 2018 MMkilpailujen kustannuksiin. Kilpailut käydään Bromontissa Kanadassa. Jäsenten ja erityisesti kilpailijoiden vakuutusturvan kehittämistyö jatkuu. Suunnitteilla on liittää vapaaehtoinen laajennettu lisävakuutus osaksi kilpailulisenssiä. Liitto toteuttaa myös laajan turvallisuuskampanjan yhteistyössä LähiTapiolan ja yhteistyökumppani Horzen kanssa. Maamme taloudellinen tilanne on huolestuttava, mikä luo epävarmuutta suunnitelmiin ja talousarvioihin. Toivon, että rahapeliyhtiöiden yhdistyminen luo mahdollisuudet hevospelitoiminnan kehittämiselle ja mahdollistaa myös hevostalouden perusrahoituksen niin, että ravi- ja ratsastustoiminta säilyvät elinvoimaisina Suomessa taantuman yli ja hevostalous luetaan rahapelien edunsaajien joukkoon. Rahapelien yhdistämisselvityksen ohessa laadittu MMM:n lisäselvitys hevostalouden tarpeista huomioi hyvin hevostalouden tarpeet, on erinomaista, että mainittu dokumentti on otettu osaksi uuden peliyhtiön yhteiskunnallista tehtävänantoa. Lokakuussa 2015 Fred Sundwall 5

6 pääsihteeri 2. Organisaatio Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL) on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksen opetusta ja valmennusta. Ratsastajainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Ratsastajainliitto on perustettu vuonna 1920, ja se on Kansainvälisen ratsastajainliiton, Fédération Equestre Internationalen (FEI), jäsen vuodesta Ratsastajainliiton toiminnan tarkoituksena on edistää ratsastusurheilua ja tehdä sitä tunnetuksi Suomessa. Liiton toiminta tähtää siihen, että Suomessa on mahdollisuus harrastaa ratsastusta kuntoliikuntana, kuntoutuksena ja kilpaurheiluna. Yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa edistetään hevosten hyvinvointia ja taataan monipuoliset ratsastusmahdollisuudet jokaiselle. Kansainvälisen ratsastajainliiton jäsenenä Ratsastajainliitto luo jäsenilleen edellytykset kansainväliseen huippu-urheiluun. Ratsastajainliitossa korkeinta päätösvaltaa käyttävät liiton varsinaiset kokoukset: kevätkokous ja syyskokous. Syyskokous valitsee hallituksen, jonka toimikausi alkaa liittokokousta seuraavan tammikuun alussa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä. Ehdotuksia hallituksen jäseniksi ottaa vastaan vaalivaliokunta. Hallitus esittää syyskokouksen hyväksyttäväksi liiton talousarvion ja toimintasuunnitelman. Kevätkokous käsittelee tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Ratsastajainliitolla on kahdeksan aluetta, joiden toiminnan ohjauksesta ja suunnittelusta vastaavat aluejaostot. Hyvä hallintotapa -projektin yhteydessä liiton organisaatiota on tarkennettu ja kaikkien liiton toimielinten tehtävät on kirjattu. Toimiston organisaatio on jaettu kahteen tiimiin, joiden vetäjillä eli linjajohtajilla on vastuu kokonaisuuden hallinnasta sekä toiminnasta ikäryhmittäin. Toinen tiimi vastaa huippu-urheilusta sekä kilpailu- ja valmennustoiminnasta sekä koulutuksesta ja toinen seura-, alue- ja tallipalveluista. Hallinto, johon kuuluu varainhankinta, edunvalvonta, viestintä ja talous, toimii matriisina organisaatiossa. Kaikkien toimihenkilöiden toimenkuvat on avattu Hyvä hallintotapa -ohjeistossa. Kirjanpito- ja talouspalvelut ostetaan talon ulkopuolelta, samoin jäsenlehteen liittyvät palvelut, mutta vuoden 2016 alusta alkaen päätoimittaja on osa liiton henkilöstöä. Kaluston huolto ja vuokraustoimintaan liittyvät käytännön järjestelyt on siirretty ulkopuoliselle kumppanille kokonaisuudessaan vuodesta 2015 alkaen. Liiton toimielimet esitellään tarkemmin jäljempänä tekstissä, liiton Hyvä Hallintotapa -ohjeistossa sekä liiton nettisivuilla. Seura- ja tallipalveluiden johtoryhmä perustettiin keväällä Sen tehtävänä on vastata seura- ja tallipalveluiden kehittämisestä sekä linjausten laatimisesta. Johtoryhmän toimikausi on kolme vuotta, uusi kokoonpano aloittaa vuoden 2016 alusta. Vuosikokouksien yhteydessä järjestetään seuraseminaari, urheilufoorumi sekä lajiseminaarit, joiden tavoitteena on kehittää toimintaa ja tuoda esiin jäsenseurojen, henkilöjäsenten sekä lajiaktiivien mielipiteitä. Ratsastajainliiton jäsenet ovat joko varsinaisia jäseniä tai yhteisöjäseniä. Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kotimaiset rekisteröidyt ratsastusseurat. Yhteisöjäseniksi voidaan hyväksyä oikeustoimikelpoiset yhteisöt, kuten ratsastuskoulut, harrasteja valmennustallit, rekisteröityjen ratsastusyhdistysten muodostamat aluejärjestöt sekä hevosalan oppilaitokset ja muut liiton toimintaperiaatteita tukevat yhteisöt. Liitolla voi olla myös kunniajäseniä ja kunniapuheenjohtaja. Organisaatio esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla. Toiminnan kehittymistä seurataan seurojen jäsenten ja Green Card -harrastajien määrän perusteella. Vuotuisesti seurataan myös mm. kilpailulupien, kilpailujen, ratsastusseurojen ja hyväksyttyjen tallien määriä Organisaatiouudistus Vuoden 2014 syyskokouksessa hyväksyttiin uusi Kaviouralla-strategia. Organisaatiouudistus saatettiin loppuun vuoden 2015 aikana ja uusi organisaatio astuu voimaan Urheiluorganisaatioon palkataan vetäjäksi uusi valmennuksesta vastaava linjajohtaja, ja samalla organisaatiota tarkennetaan. Mm. harrastetoiminnasta yksi aluekoordinaattori siirtyy urheilun organisaatioon. 2.2 Toimintatavat Ratsastajainliitto noudattaa toiminnassaan koko urheilujärjestön yhteisiä Reilun Pelin periaatteita, joihin kuuluvat eettisten elämänarvojen kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Ratsastajainliiton tapa toimia on avoin, keskusteleva 6

7 ja tehokas. Toiminta on yhteiskuntavastuullista ja päätöksenteko läpinäkyvää. Valitut toimintatavat perustuvat jäsenjärjestöjen kanssa yhteisesti määriteltyyn strategiaan, tavoitteisiin ja tehtäviin. Liiton tavoitteena on olla yksi jäsenkuntaansa parhaiten palvelevista urheilujärjestöistä. Luomme kumppanuutta ja yhteistyötä. Lisäksi hevosalan toimijoiden ja järjestöjen kanssa työskennellään yhteisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyöyritysten kanssa toimitaan avoimesti keskustellen ja molemminpuolisen hyödyn periaatteen mukaisesti. Ratsastajainliiton toiminta on lähellä harrastajaa ja kilpailijaa. Alueilla kootaan liiton toimintoihin liittyviä ryhmiä, jotka etsivät yhdessä uusia ratkaisuja ja menettelytapoja eri aiheissa tarpeen mukaan. Liitto on mukana koordinoijana ja kokoaa myös valtakunnallisia ryhmiä yhteisiin kohtaamisiin. Vuonna 2013 valmistuneessa liiton hallintotapaohjeessa korostuu neuvottelevan ohjauksen -periaate, jossa liiton alueiden puheenjohtajistolla ja eri lajien komiteoilla sekä luottamushenkilöiden muodostamilla ohjausryhmillä on keskeinen rooli. Suunnittelun vuosikellon mukaisesti kuullaan kaikkia toiminnassa mukana olevia osapuolia Ratsastuksen strategia Ratsastajainliiton toimintasuunnitelman linjaukset perustuvat kahteen strategiatyöhön: Ratsastuksen Johtavat ajatukset ja Kaviouralla. Strategiat on julkaistu liiton nettisivuilla. Toimintaamme ohjaavat arvot: Ihminen Ratsastus tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden kokea elämyksiä hevosten parissa. Ratsastus on ihmiset tasa-arvoisesti huomioon ottava laji, johon jokainen voi osallistua omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaisesti. Kunnioitamme toisiamme kaikessa toiminnassamme. Hevosen hyvinvointi ja luonnon kunnioittaminen Hevonen on toimintaamme yhdistävä tekijä, jonka kautta harrastajat saavat yhteyden elävään luontoon. Haluamme luoda kestävän kulttuurin, jossa hevosen ja ympäristön hyvinvointi ovat keskeisiä arvoja. Hevostaitoja arvostetaan. Yhteisöllisyys ja yhteistyö Ratsastus tarjoaa jokaiselle innostavan ja tärkeän yhteisön, johon kuulua. Talleilla, seuroissa ja alueilla vaalitaan eettisesti kestävää toimintaa. Teemme aktiivisesti työtä innostaaksemme uusia ihmisiä ja tahoja mukaan yhteisöömme Reilu Peli Ratsastus on kaikille avoin harrastus yhdenvertaisuus, moninaisuus sekä oikeudenmukaisuus ovat lajin perusta. Suomen Ratsastajainliitolle on tärkeää vaalia näitä arvoja. Ratsastajainliitto käynnisti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tekemisen alkuvuodesta Liiton hallitus nimitti erillisen asiantuntijaryhmän johtamaan työtä. Työ laajennettiin koskemaan Reilu Peli -kokonaisuutta toiminnan koko saralla. Reilu Peli on enemmän kuin yhteiset pelisäännöt tai sääntöjen noudattaminen. Se edustaa arvomaailmaa. Reilun Pelin tavoitteena on mahdollistaa tasavertainen, turvallinen ja oikeudenmukainen harrastusympäristö riippumatta iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, rodusta, varallisuudesta tai mistään muustakaan vastaavasta henkilökohtaisesta ominaisuudesta tai asiasta. Reilun Pelin keskeisimpiä teemoja ovat yksilön oikeudet, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus sekä luonnon kunnioittaminen ja kestävä kehitys. Reilun Pelin arvot ja eettiset periaatteet koskevat myös hevosen kohtelua. Ratsastajainliiton tärkeänä tehtävänä on muistuttaa hevostaitojen merkityksestä osana lajitaitoja sekä kehittää palveluita ja koulutuksia nykyihmiselle paremmin sopiviksi. Liiton vuoden 2016 toiminnan teema on keskitetty hevosen hyvinvoinnin ympärille. Ratsastajainliitto on aloittanut yhteistyön tunnettujen eläinkouluttajien Tuire Kaimion, Minna Tallbergin, Mintti Rautioahon ja Anna Kilpeläisen kanssa hevosen hyvinvointiin liittyen. Jäsenistölle tarjotaan koulutussarjaa, jonka tavoitteena on käydä läpi hevosen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä päivittäistä toimintaa hevosen kanssa. Kohderyhmänä ovat hevosharrastajat, hevosenomistajat ja muut kiinnostuneet. Koulutusta toteutetaan ympäri Suomen, jokaisella liiton alueella. Ratsastajainliitto jatkaa yhteistyötä myös Hevosopiston ja Kari Vepsän kanssa käytännönläheisen hevostaitoihin liittyvän koulutuskonseptin kehittämiseksi. Hevostaitokoulutuspakettia tarjotaan liiton jäsenetuna ratsastusseuroille, -talleille ja yksittäisille jäsenille. Tavoitteena on luoda aikuisratsastajille mahdollisuus testata hevostaitojaan ja niissä kehittymistä myös käytännössä. Ratsastajainliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma valmistuu syksyyn 2016 mennessä. Vuonna 2016 julkaistaan lisäksi ratsastuksen oma Reilu Peli -työkirja seurojen ja tallien käyttöön. Reilu Peli -työkirjaa hyödynnetään myös liiton valmentaja- ja toimihenkilökoulutuksissa. Aihepiirin ympäriltä järjestetään koulutustilaisuuksia sekä alueellisesti että valtakunnallisesti vuonna Asiantuntijaryhmä jatkaa työtään Reilun Pelin kysymysten parissa tämän jälkeenkin. 7

8 Kyra Kyrklund, kuva sonja holma 2.5. Liiton kansainvälinen toiminta Ratsastajainliitto toimii aktiivisesti kansainvälisissä yhteisöissä ratsastuksen edistämiseksi. Liitto on Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEIn, sekä Eurooppalaisen ratsastajainliiton, EEF:n, jäsen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ratsastajainliittojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteisiä asioita käsitellään vuosittaisissa kokouksissa. Professori Kyra Kyrklund on mukana EEF:n kouluratsastuskomiteassa sekä International Dressage Riders Clubin puheenjohtaja. Varatuomari Henrik Arle on FEIn tribunaalin eli tuomioistuimen jäsen. Hänen kautensa päättyy vuoden 2015 lopussa, mutta liitto on esittänyt FEIn vuosikokoukselle, että hänen mandaattiaan jatketaan. Tom Gordin on kansainvälisen kilpailujärjestäjien yhdistyksen, AJOn, varapuheenjohtaja ja World Cup -järjestäjien organisaation AWCOn puheenjohtaja Aluetoiminta Ratsastajainliiton toiminta on jakautunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Alueilla on omat jaostonsa, joiden tehtävänä on edustaa liittoa paikallistasolla ja hoitaa alueille nimettyjä tehtäviä. Aluetoimintaa on kuvattu tarkemmin kohdassa Tallijärjestelmä Ratsastajainliiton jäsentallit on jaettu neljään luokitukseen: ratsastuskoulut, harrastetallit, yksityistallit sekä vuoden 2015 alusta myös vaellustallit. Jäsentallien toiminnan painopisteinä ovat hevosen hyvinvointi, turvallisuus, hevostaidot ja ammattitaitoinen henkilökunta. Liitto tarkastaa tallin toimintaperiaatteet ennen sen hyväksymistä jäseneksi. Hyväksytty talli sitoutuu ylläpitämään liiton periaatteiden mukaista toimintaa. Tallijärjestelmä on kuvattu tarkemmin liiton nettisivuilla. Vuodelle 2016 on suunniteltu uutta jäsentalliluokitusta talleille, jotka tarjoavat hevosavusteisia palveluita, kuten sosiaalipedagogista hevostoimintaa, ratsastusterapiaa tai vammaisratsastusta. Ratsastajainliitto tukee ja ohjeistaa jäsentallien toimintaa tarjoamalla koulutusta, edunvalvontaa ja tallineuvojien asiantuntijapalveluita. Tallineuvojat suorittavat 1 1,5 vuoden välein käynnin jokaiseen jäsentalliin. Tallikäynnillä tutustutaan käytännön tilanteeseen ja opastetaan mm. hevosen hyvinvoinnissa, turvallisuudessa ja asiakaspalvelussa. Tallikäynnistä laaditaan kirjallinen raportti, joka lähetetään talliyrittäjälle. Liitto tiedottaa jäsentalleja ajankohtaisista asioista säännöllisesti kirjeillä ja sähköpostilla. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni liiton kriteerit täyttävä talli liittymään mukaan toimintaan. Lisäksi tallien toivotaan tutustuvan Laatuportaat -käsikirjaan ja kehittävän toimintaansa sen avulla. 8

9 3. Pääteema 2016 Vuosi 2016 on hevosen hyvinvoinnin teemavuosi. Teemaa käsitellään erikseen jokaisen toimialueen sisällä. 4. Kilpailutoiminta Ratsastuksen kilpailutoiminta jakautuu huippu-urheiluun, kilpaurheiluun ja harrastekilpailemiseen Organisaatio Urheiluorganisaatio muodostuu huippu-urheilun johtoryhmästä (HUJO), kansallisen urheilutoiminnan johtoryhmästä (KUJO), maajoukkuejohtoryhmistä, lajikomiteoista ja toimiston urheilutiimistä eli ns. Sport Officesta. Niiden lisäksi urheiluun tiiviisti liittyviä tehtäviä hoitavat koulutusvaliokunta, sääntövaliokunta, kurinpitolautakunta ja valituslautakunta. Vuosikokous nimeää valituslautakunnan. HUJO vastaa kansainvälisestä kilpailutoiminnasta sekä ratsastuksen huippuurheilusta. Maajoukkueiden operatiivisesta toiminnasta huolehtii kuhunkin lajiin ja ikäryhmään nimetty maajoukkuejohto. Lajikomiteat toimivat asiantuntijaeliminä ja vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta ja kehittämistyöstä. Koulutustoiminnasta ja -järjestelmän kehittämisestä vastaa koulutusvaliokunta. KUJO vastaa kotimaisesta kilpailutoiminnasta. Se toimii itsenäisesti hallituksen alaisena, yhteistyössä HUJOn kanssa. Sen tehtävänä ovat yhteiset linjaukset, strategian toteutumisen seuranta ja urheilijan polun toteutumisen varmistaminen. KUJO laatii kotimaisen urheilun strategian ja pitkän tähtäimen suunnitelman sekä ohjeistaa ja valvoo lajikomiteoiden toimintaa. Se johtaa, seuraa ja kehittää kotimaista kilpailutoimintaa sekä kokoaa vuositason toimintasuunnitelmat ja niihin liittyvät talousarvion yhteistyössä lajikomiteoiden kanssa. Lajikomiteat vastaavat lajinsa kotimaisesta kilpailutoiminnasta. Muiden kuin olympialajien komiteat voivat lisäksi vastata lajinsa alemman tason valmennustoiminnasta ja harrastetoiminnan edistämisestä. Komiteoiden tehtävänä on linjata kansallisen kilpailukalenterin rakentamista sekä sarjakilpailutoimintaa. Kilpailukalenterit vahvistetaan syksyllä sääntöjen mukaisen hakuajan päätyttyä. Komiteat esittävät hallitukselle kotimaiset arvokilpailut ja tähtikilpailut. Komiteoiden tehtävä on lisäksi kehittää koko kotimaan kilpailutoimintaa, laatia ohjeita olosuhteiden parantamiseksi sekä rekrytoida uusia kilpailupaikkoja ja -järjestäjiä sekä toimihenkilöitä. Komiteat tekevät tarvittaessa esityksiä sääntömuutoksista sääntövaliokunnalle. Sport Officen rooli liiton organisaatiossa arvioidaan 365-ohjelman mukaisesti. Sport Officessa työskentelee vuonna 2016 uudistuvan organisaation mukaisesti linjajohtaja, urheilujohtaja, IT-päällikkö, laji- ja aluekoordinaattorit sekä kilpailuassistentti. Olympialajien valmennusta ja sen kehitystyötä johtaa linjajohtajana toimiva valmennusjohtaja / valmennuksen kehitysjohtaja. Keskeisessä roolissa ovat lajien maajoukkue- ja aluevalmentajat, joiden yhteistyötä tiivistetään. Kokonaisuutta kehitetään yhdessä urheilujohtajan kanssa, jonka päävastuualueina ovat arvokilpailuprojektit ja kansallisen kilpailutoiminnan kehittäminen. Vammaisratsastusvastaavalle kuuluu erityisryhmien harrastetoiminta, ja vammaisratsastuksen valmennus- ja kilpailutoiminnasta vastaavat linjajohtaja ja urheilujohtaja. Kilpailuassistentti toimii edellä mainittujen apuna ja vastaa mm. kansainvälisten kilpailujen ilmoittautumisista, FEI-rekisteröinneistä ja rankingtilastoinneista. Uudessa organisaatiomallissa liiton aluekoordinaattoreista toinen vastaa alueiden valmennus- ja kilpailutoiminnasta sekä kilpailutoimintaan liittyvistä koulutuksista. Yhteistyötä Ypäjän Hevosopiston kanssa tiivistetään ja selvitetään edellytyksiä, joilla siitä saadaan hevosurheilun virallinen valmennuskeskus. Hevosopisto koordinoi valmennus-, koulutus- ja kilpailutoimintaa kiinteässä yhteistyössä liiton kanssa. Liiton vuosikokouksen yhteydessä keväällä järjestetään lajien välinen yhteinen koordinointikokous, joka on avoin lajikomiteoille, ja syksyllä urheilufoorumi sekä lajiseminaarit, jotka ovat avoimia kaikille. Kaikessa toiminnassa painotetaan lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen tärkeyttä, urheilun Reilun Pelin periaatteiden toteutumista sekä hevosten hyvinvointia Huippu-urheilu Tavoitteet Huippu-urheilun kehitysohjelman mukaisesti tavoitteena on, että urheilijat saavuttavat hyvää kansainvälistä menestystä useissa lajeissa sekä yksilö- että joukkuetasolla. Päätavoite on joukkuetoiminnassa ja joukkueena menestymisessä. Hevosenomistajien ja lahjakkaiden ratsastajien yhteistyötä edistetään aktiivisesti Ride My Horse -projektin avulla. Menestysmittarina toimii vertailu pohjoismaiseen tasoon. Päätavoite vuonna

10 on Rion olympialaisissa ja paralympialaisissa sekä eri lajien EM- ja MM-tason kilpailuissa, Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa sekä menestymisessä este-, koulu- ja kenttäratsastuksen Nations Cup -tasolla ja maailmancupeissa. Tavoitteisiin pääsemistä tuetaan erillisprojektein, pääpainopiste on joukkuetoiminnassa. Pääpainopisteet 2016 Rion olympialaisten ja paralympialaisten potentiaalin hyödyntäminen Toimenpiteet: Karsintatulosten saavuttamisedellytysten varmistaminen Potentiaalisten ehdokkaiden tukitoimien varmistaminen Joukkueenjohto- ja tukiorganisaation rakentaminen Kansainvälisten tavoitteiden toteutus Toimenpiteet: Kilpailuvalmennus Joukkueenjohto- ja tukiorganisaation rakentaminen Kilpailutuki Nuorten kansainväliseen kilpailutoimintaan panostaminen on merkittävä osa urakehitystä ja tulevaisuuden menestysedellytyksiä Terhi Stegars ja Axis GP, kuva SRL Ken Braddick, dressage-news. com Olympia-, paralympia-, MM- ja EM-tavoitteet Laji seniorit U25 / nuoret juniorit lapset / ponit Esteratsastus Nations Cupin finaalipaikka Henkilökohtainen osallistuminen Henkilökohtainen osallistuminen Henkilökohtainen osallistuminen Kouluratsastus Henkilökohtainen olympiapaikka Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Kenttäratsastus Henkilökohtainen olympiapaikka Joukkue-osallistuminen Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Valjakko Matkaratsastus Yksiköiden MM, henkilökohtainen mitali, joukkuesijoitus Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Nuoret, henkilökohtainen osallistuminen Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Juniorit, henkilökohtainen osallistuminen Vikellys Henkilökohtainen osallistuminen Joukkue- tai henkilökohtainen osallistuminen Lännenratsastus, reining Vammaisratsastus Askellajiratsastus islanninhevoset Joukkueosallistuminen, henkilökohtainen finaalipaikka Henkilökohtainen paralympiapaikka 10

11 Tukitoimet Huippu-urheilun budjettirakenteen tarkistaminen 365-valmentautumisen, Rion olympialaisten ja paralympialaisten sekä kansainvälisten tulostavoitteiden mukaisesti. Kouluratsastuksen arvokilpailuprojektia Top Dressage Finland jatketaan. Projektisuunnitelman mukaisesti panostetaan vuoden 2016 Rio de Janeiron ja vuoden 2020 Tokion olympialaisiin tai paralympialaisiin edellytykset omaaviin ratsukoihin. Kansainvälisten kilpailujen järjestäjiä Suomessa tuetaan erillisten sopimusten mukaan. Esteratsastuksen Nations Cup -projektia jatketaan. Projektille nimetään valmentaja- ja joukkueenjohtaja kaudelle Henkisen valmennuksen tarjontaa jatketaan. Aloitetaan fyysisen testauksen ja harjoittelun tehostaminen pilottihankkeena olympialajien juniorimaajoukkueiden kanssa. Hevosten fysioterapeuttisia palveluja jatketaan. ADT-toimintaa jatketaan ja laajennetaan (tiedotus, koulutus, testaus). Liiton ADT-ohjelma uudistetaan. Toimitaan kiinteässä yhteistyössä ratsastuksen valmentajayhdistyksen, Equestrian Trainers Finland ry:n, kanssa. Ride My Horse -yhteistyöprojektia hevosenomistajien ja kasvattajien kanssa jatketaan, tavoitteena: o Yhteistoiminnan lisääminen hevosenomistajien, -kasvattajien ja lahjakkaiden ratsastajien välillä parantaa mahdollisuuksia saada hyville ratsastajille heille parhaiten sopivia, laadukkaita hevosia. o Liiton aktiivisilla toimenpiteillä mahdollistetaan hevosenomistajille ja -kasvattajille yhteistyö lahjakkaimpien ratsastajien kanssa. o Lahjakkaille ratsastajille pyritään mahdollistamaan kunkin kehitys- ja ambitiotasoa, kilpailullisia tarpeita sekä urakehitystä parhaiten vastaavien hevosten käyttö Suomen maailmancupin osakilpailu ja muut kansainväliset kilpailut Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEIn, kansainvälisiä kilpailuja koskevat järjestämisvaatimukset asettavat Ratsastajainliitolle suuria haasteita. Laatuvaatimuksista merkittävin on maailmancupin ja Nations Cup -kilpailujen palkintorahojen suuruus. Esteratsastuksen maailmancupin osakilpailun järjestäminen Suomessa mahdollistaa yhden kiintiöpaikan Länsi-Euroopan liigan osakilpailuihin suomalaiselle ratsastajalle. Suomalaiset eivät saisi tätä paikkaa tämän hetkisten maailmanlistasijoitustensa perusteella. Ratsastajainliiton ja Helsingin osakilpailun järjestäjien yhteinen kehittämisprojekti antaa yli 200 suomalaiselle ratsastajalle mahdollisuuden kilpailla maailmancupin ympärille rakennetussa kilpailutapahtumassa. Ratsastajainliitto jatkaa opetusministeriön, kuntien ja järjestäjien kanssa työtä Suomen maailmancupin osakilpailun varmistamiseksi. Kotimaassa järjestettävät kansainväliset kilpailut toimivat ponnahduslautoina urheilijan kansainväliselle uralle. Ne ovat avainasemassa myös ajatellen Suomen kansainvälisiä kontakteja. Kansainväliset kilpailut Suomessa 2016, alustava suunnitelma CSI1*, esteratsastus, Helsinki (Helsinki Horse Fair) CSI2*, CSI-U25, CSIO-Y, CSIO-J, CSIO-Ch, CSIO-P, CDIO3*, CDI-U25, CDIO-Y, CDIO-J, CDIO-Po ja CPEDI3* este-, koulu- ja vammaisratsastus, Ypäjä (Finnderby, Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailu) 2.7. CRI1*, CRI2*ja CRI3* lännenratsastus, Ypäjä 3.7. CRI1*, CRI2*ja CRI3* lännenratsastus, Ypäjä CAI2* valjakkoajo, Sipoo CSI5*-W, CDI3* este- ja kouluratsastus, Helsinki, mukana esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu (Helsinki International Horse Show) 4.4. Kilpaurheilu ja harrastekilpaileminen Kotimaan kilpailutoiminta on parhaimmillaan ponnahduslauta kansainväliseen menestykseen. Se tarjoaa kilpailuja niin harrastajille kuin huippu-urheilijoillekin sekä näyteikkunoita lajista kiinnostuneille. Kotimaan kilpailutoimintaa ohjataan lajikomiteoiden ja aluejaostojen työllä sekä sääntöjen ja kilpailujärjestelmän avulla. Uuden, vuonna 2015 käyttöönotetun kilpailujärjestelmän tavoitteiden 11

12 toteutumista seurataan ja järjestelmää kehitetään edelleen. Haasteina ovat kilpailuolosuhteiden kehittäminen sekä kilpailukalenterin ohjaaminen. Ratsastajainliitto laatii kilpailusäännöt ja antaa ohjeita, joiden avulla ylläpidetään tasa-arvoista kilpailutoimintaa. Sääntömuutoksista vastaa sääntövaliokunta. Kansainvälisen ratsastajainliiton, FEIn, sääntölinjaukset otetaan huomioon kotimaisessa sääntötyössä. Myös jäsenistöllä on mahdollisuus tehdä sääntömuutosehdotuksia netin kautta. Vuonna 2015 muutosesityksiä tuli lähes 70, ja ne käsiteltiin sekä lajikomiteoissa että sääntövaliokunnassa. Kilpailusääntöjen yleiseen osaan (KS I) tehtiin tarkennuksia mm. kurinpidon osalta. Sääntömuutokset viedään koulutusmateriaaleihin ja niistä tiedotetaan kilpailijoille ja toimihenkilöille. Toiminnan suunnittelussa urheilijan urakehitys on ohjaavana tekijänä. Työkaluna käytetään Kilparatsastajan urapolkua. Sport Officelle laadittiin viestintäsuunnitelma vuonna 2015, suunnitelmaa toteutetaan ja kehitetään edelleen. Vuonna 2015 aloitettua kuukausittaista Kilpailutiedotetta lähetetään säännöllisesti. Kilpailutiedote toimitetaan kuukausittain kaikille lisenssin omaaville toimihenkilöille sekä kilpailujärjestäjille ja kilpailuluvan lunastaneille kilpailijoille. Tiedotteeseen kootaan kilpailu- ja valmennustoimintaa koskevia ajankohtaisia asioita sekä kannustetaan osallistumaan toiminnan kehittämiseen esimerkiksi palautetta antamalla. Sofia Soilu - Pin Rock s Hustle and Bustle, kuva SRL Heidi Lammi Kilpailujärjestelmän kuvaus Ratsastajainliiton uusi kilpailujärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2015 alussa. Kilpailuolosuhteiden ohella eri lajien tarpeet ovat vuosien mittaan muuttuneet eikä vanha järjestelmä enää vastannut niihin. Uuden järjestelmän tarkoitus on kiinnittää huomio erityyppisiin kilpailullisiin tarpeisiin eri kohderyhmissä, kuten ammattilaiset, harrastajat, aikuiset ja lapset. Tavoitteena on mahdollistaa eritasoisille ja -ikäisille kilpailijoille ja hevosille riittävästi kehittäviä kilpailuja ja luokkia. Kilpailutasoja on viisi. Tasot 1 2 ovat koulutuskilpailuja, 3 4 kilpaurheilua ja taso 5 huippu-urheilua. Kilpailujärjestelmä määrittelee kotimaan kilpailutasot, soveltuvat arvostelumenetelmät, vaadittavat olosuhteet ja toimihenkilöt. Järjestelmän määritelmät on kuvattu lajisäännöissä, mikä mahdollistaa aiempaa enemmän lajikohtaisia sovellutuksia. Kaikissa lajeissa on säännöissä määritelty karsiutuminen tasolta seuraavalle. Nämä nk. kvaalit ohjaavat luokkien urheilullista tasoa, varmistavat turvallisuutta ja opastavat urheilijoita eteenpäin urillaan. 12

13 Kilpailukalenteri Liitto ylläpitää kilpailukalenteria netissä toimivassa kilpailupalveluohjelma Kipassa. Kilpailujärjestelyistä vastaavat pääasiassa jäsenseurat. Vuoden 2014 lopusta alkaen kilpailujen järjestäjiksi hyväksyttiin myös yhteisöjäsenet eli yritykset, kuten tallit. Kalenterissa julkaistaan kutsut kansainvälisiin ja kotimaan 1 5-tason kilpailuihin. Kalenterin rakentamista ohjaavia tekijöitä ovat kilpailujärjestelmän ohella kotimaan kansainväliset kilpailut, lajien mestaruudet sekä kansainväliset mestaruuskilpailut. Sarjakilpailutoiminnalla taataan oikean tasoisia kilpailuja eri ikä- ja tasoryhmille sekä nuorille hevosille. Lajikomiteat ja Sport Office muokkaavat kilpailukalenteria ja sijoittavat siihen sarjakilpailut. Aluejaostot hallinnoivat 2-tason kilpailukalenteria ja 1-tason kilpailukalenteri on vapaa. Järjestäjät hakevat kilpailujen järjestämisoikeutta liitolta. Eri tasojen kilpailujen määrää lisätään laji- ja aluekohtaisen tarpeen mukaan mm. toimijoiden välistä yhteistyötä edistämällä ja rutiineja helpottamalla. Vuoden 2016 tärkein tehtävä on kalenterin ohjauksen tehostaminen. Tavoitteena on julkaista kilpailukalenterit mahdollisimman ajoissa ja tukea näin ratsastajien vuositason suunnittelua. Liiton sarjakilpailuiden tarkoituksena on taata urakehitys ja toimia seurantajärjestelmänä eri ikäryhmille ja taitotasoille sekä mahdollistaa tavoitteellinen kilpailutoiminta koko kauden ajalle. Sarjakilpailut ja niiden säännöt esitellään liiton nettisivuilla materiaalisalkussa. Lajikomiteat ja sääntövaliokunta laativat sarjakilpailuille säännöt ja päivittävät ne vuosittain. Lisäksi liitto tukee sarjakilpailuja taloudellisesti. Tähtikilpailukonseptia kehitetään. Tähtikilpailuja ovat esteratsastuksen GP-sarja, olympialajien senioreiden SM-kilpailut sekä valitut kotimaan kansainväliset kilpailut. Sarjakilpailut Osakilpailujen ja finaalien paikkakunnat ja ajankohdat julkaistaan Kipassa. Volkswagen Leading Rider Esteratsastuksen LähiTapiola Grand Prix LähiTapiola Future Trophy U25 Esteratsastuksen Junior Grand Prix Esteratsastuksen Junioricup Esteratsastuksen Poni Grand Prix/Pikkuponi Grand Prix Esteratsastuksen Animagi Ponicup Esteratsastuksen Animagi Pikkuponicup Esteratsastuksen Animagi Amatöörisarja Esteratsastuksen Racing Noviisisarja Esteratsastuksen Racing Trophy 5-, 6- ja 7-vuotiaille hevosille Powercup este- ja kouluratsastuksessa Kouluratsastuksen LähiTapiola Small Tour Kouluratsastuksen Supreme Horse Care -sarjat nuorille hevosille Kouluratsastuksen Animagi Junioricup Kouluratsastuksen Animagi Ponicup Kouluratsastuksen Animagi Dressage Future cup poni-, juniori- ja nuorille ratsastajille Racing Kenttä-Trophy Kenttäratsastuksen Helppo kenttäcup Kenttäratsastuksen Ponicup Valjakkoajon Agrimarket Cup Lisäksi Ratsujalostusliitto ry:n kilpailut 5-vuotisderby Breeders prize Tukitoimet Kilpailutoiminnan talousarviossa otetaan huomioon lajien vuosittaiset erityistarpeet ja painopisteet. Talousarviota laadittaessa arvioidaan lajien kokonaistarvetta kaikilla tasoilla ja samalla mahdollistetaan vuosikohtaiset painotukset. Taloudellisen tuen ohella liitto tarjoaa koulutusta ja materiaaleja kilpailijoille, toimihenkilöille ja kilpailujärjestäjille. Ratsastajainliitto tukee taloudellisesti Tähtikilpailujen ja SM-kilpailuiden toteuttamista sekä toimihenkilökoulutusta. Liitto neuvottelee sarjakilpailuille yhteistyösopimuksia. Kilpailujärjestäjille on tarjolla ohjeita sekä neuvontaa mm. kutsujen suunnitteluun. Liitto tarjoaa palkintoja suunnitelmien mukaisiin kilpailuihin (mm. sarjakilpailut ja SM). Liitto tukee taloudellisesti myös aluejoukkueiden mestaruuskilpailuja sekä senioreiden henkilökohtaisia mestaruuksia. Kilpailuolosuhteita edistetään mm. tiedotuksella ja kansallisesti tärkeiden ratsastuskenttien kunnostamisella. Ratsastajainliiton perimällä kilpailutoimitusmaksulla rahoitetaan Kipan maksupalvelusta aiheutuvia kustannuksia. Ylijäämä käytetään ensisijaisesti kotimaisen kilpailutoiminnan kehittämiseen. Liiton teettämää Ratsas- 13

14 tuspohjaopasta hyödynnetään ratsastuksen suorituspaikkojen rakentamisessa ja huollon suunnittelussa. Liiton nimeämä ratsastuskenttien pohjakonsultti neuvoo ja auttaa kilpailujärjestäjiä. Kansainvälisten kilpailujen järjestäjiä Suomessa tuetaan erillisten sopimusten mukaisesti. Ratsastajainliitto ylläpitää kilpailukalustoa, jota vuokrataan kaikkien kilpailujärjestäjien käyttöön. Kalustoon hankitaan tarpeen mukaan täydennystä. Kilpailujärjestäjiin pidetään aktiivisesti yhteyttä ja heille tarjotaan koulutusta ja tukimateriaalia. Lisäksi järjestetään koulutusta ja neuvontaa Kipan ja Equipe-tulospalveluohjelman käytössä. Arnella Nyman, kuva Anu Siivonen Toimihenkilöiden ja urheilijoiden koulutuksella edistetään hevos- ja ratsastustaitoja sekä turvallisuutta. Ratsastuksen yleistä perustaitotasoa kohotetaan kannustamalla seuroja ja talleja järjestämään ratsastus- ja hevostaitomerkkien suoritustilaisuuksia. Hevosten hyvinvoinnin edistämiseksi järjestetään sääntökoulutusta sekä jaetaan tietoa netin välityksellä ja Hippos-lehdessä. Kilpailujen toimihenkilöiden ja järjestäjien koulutuksesta kerrotaan tarkemmin kappaleessa 7, osaaminen. Ratsastuskilpailujen säännöistä ja toimintatavoista tehty kooste Ratsastajan opas kilpailumaailmaan päivitetään sääntömuutosten mukaisesti sekä ruotsiksi että suomeksi. Kilpailijan starttikurssi -materiaali päivitetään myös vastaavasti ajan tasalle. Starttikurssi on suunnattu aloittaville kilpailijoille ja heidän taustajoukoilleen. Lisäksi liitto on tuottanut paljon erillistä materiaalia kouluttajien käyttöön. IT-järjestelmät IT-järjestelmiä, kilpailupalvelujärjestelmä Kipaa ja tulospalveluohjelma Equipea, ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti palvelemaan kilpailijoita ja kilpailujärjestäjiä. Kipaan on tehty kilpailujärjestelmän uudistuksen edellyttämät muutokset. Vuoden 2015 lopulla kartoitetaan muiden maiden vastaavia järjestelmiä. Myös muut lajit otettiin mukaan olympialajien ohelle käyttämään Kipaa ilmoittautumisten, maksujen ja tulosten osalta vuonna Käyttäjiä koulutetaan sekä järjestelmää kehitetään edelleen mm. rankingpisteiden osalta. Valmennuskalenteri maksupalveluineen helpottaa liiton valmennusten järjestämistä. Equipen online-ominaisuus on kilpailujärjestäjien käytössä. Se mahdollistaa kilpailutulosten ajantasaisen seuraamisen netissä sivustolla equipe.com. Alueet järjestävät koulutusta Equipen ja Kipan käytössä. Liitto vastaa kouluttajien koulutuksesta sekä koulutusmateriaaleista Lajikohtaisia tavoitteita Kilpaurheilun strategia valmistui vuonna 2013 ja sitä on hyödynnetty osana urheilun kehittämisohjelmaa ja liiton uutta Kaviouralla-strategiaa. Lajikomiteat työstivät lajikohtaiset toimenpideohjelmat strategian toteuttamiseksi käytännössä vuosina Toimenpideohjelmia hyödynnetään vuosisuunnitelmien tekemisessä. Strategiassa valitut toimenpidealueet Loistava kilpailutarjonta Luodaan monipuolinen, laaja ja ympärivuotinen kilpailutarjonta Toteutetaan kilpaurheilun teemavuosi strategiakaudella Järjestetään EM-tasoiset ikäluokkakilpailut strategiakaudella Kehitetään voimakkaasti kilpailu-, valmennus- ja koulutusjärjestelmää 14

15 Urapolku on yksilöllinen kartta huipulle Urheilijoiden lähipiirille tarjotaan tietoa kilpaurheilun vaatimuksista Urapolulla etenemistä tuetaan laadukkaalla valmennuksella ja liiton tuella Luodaan edellytyksiä kansainväliselle menestykselle Tähdätään ammattimaiseen toimintaan Autetaan nuoria yhdistämään opiskelu, urheilu ja muu arki Lähipiirin rooli ja merkitys kilpaurheilijan arjen tukemisessa on tunnistettu ja korostuu Panostetaan osaamiseen Toteutetaan kotimaista valmennusjärjestelmää urheilijan polun mukaisesti Eri lajien valmentajien yhteistyötä vahvistetaan Valmennuskeskusten merkitys vahvistuu ja roolit urapolun vaiheissa selkiytyvät Kehitetään kaikkien kilpaurheilussa toimivien ammattitaitoa, ammattimaisuutta ja kansainvälistä osaamista Yhteistyöllä onnistutaan Kannustetaan lajien väliseen yhteistyöhön eri tasoilla Kehitetään varainhankintaa kilpailuolosuhteiden parantamiseksi Kehitetään toimintatapoja, joilla varmistetaan ratsastuksen kilpaurheilun vahva asema kuntien toiminnassa, olosuhteiden käytettävyydessä ja seurojen tukemisessa Vahvistetaan kumppanuusyhteistyötä median kanssa Edistetään suomalaista hevoskasvatusta yhteistyössä Ratsujalostusliiton kanssa kilpaurheilun vaatimusten mukaisesti, jotta kotimainen hevoskasvatus tuottaisi yhä suuremman osan ratsastuksen kilpaurheilussa mukana olevista hevosista Lajien pääprojektit Esteratsastus Kalenterin rakentamisen periaatteiden selkeytys. Liiton sarjojen ja etenkin GP-sarjan kehittäminen. SM- ja GP-kilpailujen hakemisen systematisointi. Suunnitelmallisuus, johdonmukaisuus ja ennakoitavuus kilpailujen myöntämisessä. Yhteistyö järjestäjien kanssa Kilpailujärjestelmän määritteiden täsmennys Kenttätarkastustoiminnan kehittäminen Valintaperusteiden ja valmennuksen kehittäminen yhteistyössä HUJOn kanssa NBCH-kilpailut Suomessa Kouluratsastus NBCH-kilpailut Suomessa FEIn stewardikurssin järjestäminen Suomessa Sarja- ja arvokilpailujen palkintojen ja tukien lajien välisten erojen tasaaminen Future cup -sarjan turvaaminen Uuden Winter cup -sarjan käynnistäminen, tavoitteena ympärivuotinen kilpailukausi 2-tason kilpailujen määrän lisääminen Tavoitteena vähintään yksi CDI-tason kilpailu lisää Ypäjän ja HIHS:n lisäksi Kilpailujen luokitustasojen kehittäminen, asiantuntija-avun tarjoaminen seuroille Tuomareiden mentor-toiminnan käynnistäminen Tuomarikoulutuksen kehittäminen mm. tuomarivaihdon ja koulutusmateriaalin avulla Osallistuminen Global Dressage Forumiin Lapsiratsastajille suunnatun kilpailutoiminnan kehittäminen Kenttäratsastus Lajia tuodaan esille hyvässä hengessä ja opetetaan oikeille urille Autetaan kilpailujärjestäjiä tarjoamalla koulutusta ja asiantuntija-apua Kotimaan kilpailutason nousun edistämiseksi työstetään yhtenäisiä ratoja ja etsitään uusia järjestäjiä ratojen määrän lisäämiseksi Lajille esitetään omaa koordinaattoria, joka toimii linkkinä komitean, MJJ:n, HUJOn ja ratsastajien välillä Matkaratsastus Työskennellään avoimuuden ja hyvän ilmapiirin eteen. Matkaratsastustiedote lähetetään kaikille listalle ilmoittautuneille ja julkaistaan komitean sivuilla. Lisäksi tiedotetaan aktiivisesti FB:ssa toimivassa lajiryhmässä, jossa oli vuonna 2015 jo 500 jäsentä. Kipan käyttöä tehostetaan, kilpailukalenteriin yksi kilpailu per kuukausi, yksi kansainvälinen kilpailu Suomessa vuosittain, PM-kilpailuihin joukkueet 15

16 Valjakkoajo Valmistaudutaan Suomessa 2017 järjestettäviin PM-kilpailuihin kehittämällä tulevan kilpailupaikan olosuhteita Tehdään yhteistyötä kansainvälisten kilpailujen osalta muiden lajien kanssa Järjestetään kansainväliset kilpailut Sipoossa Savijärvellä Lisätään kilpailuja talvikaudelle Maajoukkuevalmennuksen sekä kansainvälisen kilpailemisen rahoitusta kehitetään Lännenratsastus Kotimaassa tarvitaan kansainväliset kilpailut. Etsitään järjestäjää ja kehitetään yhteistyötä muiden lajien kanssa. Kehitetään kotimaista kilpailutoimintaa, jotta saadaan kilpailijat kisaamaan vakiintuneesti Ylläpidetään ja kehitetään lajin osaamisen tasoa kouluttamalla uusia kilpailujärjestäjiä ja tuomareita Toimitaan yhteistyössä Ypäjän Hevosopiston kanssa kilpailu- ja valmennusolosuhteiden kehittämiseksi Kehitetään pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä kilpailusääntöjä Parannetaan komitean ja lännenratsastuskentän välistä yhteistyötä. Jalkautumista kentälle jatketaan. Lisätään seurojen ja toimijoiden yhteistyötä Kehitetään lajin näkyvyyttä uusien harrastajien houkuttelemiseksi. Yhdistetään voimat muiden pienten lajien kanssa. Panostetaan harrastajamäärän lisäämiseen Jatketaan Top All around Finland -projektia Vammaisratsastus Hevostaitojen kehitetään lajin toiminnan piirissä Erityiskerhojen vetäjiä koulutetaan Rion paralympialaiset vuoden pääkilpailu Askellajiratsastus Askellajiratsastuksen kehittämisestä vastaa Suomen Islanninhevosyhdistys. Ratsastajainliitto tukee yhdistyksen toimintaa taloudellisesti liittyen valmennus-, kilpailu- ja koulutustoimintaan. Askellajikilpailut ovat mukana Kipassa. Panostetaan koulutukseen, mm. ohjaajiin ja tuomareihin Järjestetään vähintään kolmet kansalliset tai WR-tason kilpailut Järjestetään alue- ja maajoukkuetason valmennusta ja tuetaan ratsastajien kansainvälistä kilpailu-uraa mm. PM-kilpailuissa Norjassa elokuussa 2016 Kehitetään askellajiratsastuksen kilpailuolosuhteita Vikellys Järjestetään FEI Vaulting Coach Level 2 koulutus Suomessa Järjestetään juoksutuskursseja, vikellysohjaajan introkurssi ja vikellyksen stewardikoulutus Lanseerataan juoksutuslisenssi Kehitetään hevostaitoja Laaditaan ohjekirja/video miten otan hevosen tallista ja teen siitä vikellyshevosen Kartoitetaan CVI-kilpailun järjestämismahdollisuutta Suomessa Järjestetään 2/3-tasolla 4 5 kilpailua sekä SM-kilpailut 5. Valmennus 5.1. Valmennusjärjestelmän kuvaus Suomen Ratsastajainliiton valmennusjärjestelmän tavoitteena on yhtenäinen, eettisesti vahvalla pohjalla oleva valmennuslinja, joka antaa edellytyksiä ja valmiuksia kansainväliselle urapolulle, huolehtii urheilijan urasta sekä edistää hevostaitojen kehittymistä. Valmennusorganisaatioon kuuluvat linjajohtaja ja urheilujohtaja sekä sopimuspohjaiset lajien maajoukkue- ja aluevalmentajat. Maajoukkuevalmennus toteutetaan ensisijaisesti Hevosopistolla. Maajoukkuevalmennus, aluevalmennus, Talent-ohjelma ja valmennuksen kehityshankkeet integroidaan ratsastajan urakehitystä palvelevaksi valmennuskokonaisuudeksi ja suomalaiseksi valmennuslinjaksi. Aluevalmennus on maajoukkuevalmennuksen tukitoimi, jossa kartoitetaan myös uusia kykyjä. Toimintaa tehostetaan Talent Program -hankkeella, jossa nostetaan erityisesti seuravalmennuksen roolia ja perustaitoja. 16

17 Vuonna 2015 valmistuneen Huippu-urheilun kehitysohjelman ja sen 365-valmennusohjelman tavoite on luoda nuorille urheilijoille systemaattisen ja riittävästi ohjatun valmentautumisen käytännöt. Kilparatsastajan urapolku -työkalua hyödynnetään osana ohjelmaa. Urapolkuopas suunnataan valmentajien ja urheilijoiden käyttöön. Urapolkujulisteet ja tiedotteet toimitetaan vuosittain maajoukkueurheilijoille. Sekä 365-ohjelmasta että Urapolusta kerrotaan valmentajille mm. valmentajaseminaarissa ja maajoukkuekatsastuksissa, ja ne toimivat valmennuksen suunnittelun runkoina. Valmennusjärjestelmän päivittämisestä ja kehittämisestä vastaa linjajohtaja yhdessä urheilujohtajan sekä huippu-urheilun johtoryhmän ja maajoukkuejohdon kanssa. Järjestelmä esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla. 5.2 Valmennustoiminnan päähankkeet ohjelma lähivuosien päähanke, jolla tavoitellaan arkivalmennuksen laadun nostamista kansainväliselle tasolle Luodaan nuorille urheilijoille systemaattisen ja riittävästi ohjatun valmentautumisen käytännöt. Toimenpiteinä mm. harjoittelun kokonaisvaltaisen suunnittelun ja päivittäisseurannan toteuttaminen, henkilökohtaisten valmennussuhteiden tiivistäminen, Talent-ohjelman valtakunnallistaminen ja kilpaurheiluun keskittyvien seurojen toiminnan tukeminen painopiste Valmennuskulttuurin muutos 365-ohjelman tavoitteiden mukaisesti Toimenpiteet: Maajoukkue- ja aluevalmennuksen tavoitteet ja toimintatavat noudattavat 365-ohjelmaa Yhteistyötä henkilökohtaisten valmentajien kanssa sekä maajoukkue- ja aluevalmentajien välillä tiivistetään Liittovalmentajien työnohjausta lisätään Alueellisen liittovalmennuksen laatua kehitetään Arkivalmennuksen laatuun ja päivittäisvalmennuksen ohjelmointiin vaikutetaan Valmennuksen tukitoimia tehostetaan mm. fyysisen valmennuksen ja testauksen pilottihankkeella ja henkisen valmennuksen lisäämisellä Urheilijana kasvamista vahvistetaan Toimenpiteiden oikea suuntaus varmistetaan kyselyjen ja tilastojen avulla Equestrian Team Finland maajoukkuetoiminnan laadun nostaminen Huippuratsastuksen kehittämishankkeella tehostetaan kansainvälisen huipputason ratsastajien harjoittelua ja parannetaan harjoittelu- ja valmentautumisedellytyksiä sekä maajoukkuetoiminnan laatua. Tehostaminen tarkoittaa käytännössä esim. räätälöityjä urakehitys- ja valmennuspalveluita, huippuratsastajien lisättyä yhteistoimintaa sekä kohdennettua, tarveharkintaista taloudellista tukemista Valmennuksen toteutus ja tukeminen Liitolla on laatimansa kehitysohjelman mukaisesti tärkeä rooli huippuratsastajien ja nuorten lahjakkuuksien urien tukemisessa. Päivittäisen valmennuksen laatua rakennetaan aktiivisessa yhteistyössä ratsastajan lähipiirin kanssa. Valmentajien kokonaisvaltaista vastuunottokykyä vahvistetaan ja osaamista syvennetään. Valmentajien verkostoitumista ja eri lajien yhteistyötä ratsastuksessa kehitetään. Vahvuuksien perustalle syntyy rakenteiltaan ja toimintatavoiltaan joustava, tavoitteiltaan kunnianhimoinen suomalainen malli. Maajoukkuevalmennukset toteutetaan leirityksinä ja/tai henkilökohtaisina valmennustukina. Lajien maajoukkuejohto laatii lajikohtaiset tavoitteet ja vuosisuunnitelman valmennusvuorokausien ja kilpailuvalmennusten määristä ja ajankohdista. Maajoukkuevalmennusta tuetaan vuosibudjettien mukaisesti. Lajien valmennuksen toimivuutta arvioidaan 365-ohjelman mukaisesti ottaen huomioon kilpailutoiminnan enenevä kansainvälistyminen, ulkomailla tapahtuvan henkilökohtaisen valmentautumisen lisääntyminen sekä arvokilpailuihin tarvittavat pitkäaikaisprojektit osallistumispaikkojen saavuttamiseksi. Alueellinen liittovalmennus tukee maajoukkuevalmennusta nostaen uusia ratsukoita maajoukkuetoimintaan. Valmennus perustuu 365-ohjelmaan ja sen toteutuksesta sovitaan alueiden kanssa. Seurojen Talent-ohjelma on aluevalmennuksen tukitoimi ja sen tarkoitus on nostaa uusia ratsukoita mukaan tavoitteelliseen kilpailutoimintaan. Talent-ohjelman toteutuksesta vastaavat mukaan hakeutuneet seurat ja muut toimijat liiton ohjeistuksen mukaan. Alueellista liittovalmennusta ja Talent Program -ohjelmaa tuetaan budjetin mukaisesti. Urheiluakatemiatoimintaa aktivoidaan ja kehitetään vuosina saatujen kokemusten perusteella. 17

18 Maajoukkueen valmennustoiminnan laajuus 2016, alustava suunnitelma Valmennusryhmän nimi / valmentaja Esteratsastus, seniorit, A-rengas Herve Godignon, Ranska Esteratsastus, U-25, A-rengas Sanna Backlund, II-tason valmentaja Esteratsastus, nuoret, A-rengas Sanna Backlund, II-tason valmentaja Esteratsastus, juniorit, A-rengas Sanna Backlund, II-tason valmentaja Esteratsastus, lapsi-ratsastajat, A-rengas Marina Ehrnrooth Esteratsastus, ponit, A-rengas Marina Ehrnrooth Kouluratsastus, Top Dressage Finland, seniorit Emile Faurie, Iso-Britannia Kouluratsastus, Top Dressage Finland, seniorit, haastajaryhmä Emile Faurie sekä Janne Bergh, III-tason valmentaja Kouluratsastus, U-25 ja nuoret, A-rengas Marko Björs, II-tason valmentaja Kouluratsastus, juniorit, A-rengas Marko Björs, II-tason valmentaja Kouluratsastus, lapsiratsastajat ja ponit, A-rengas Kikko Kalliokoski, II-tason valmentaja Ryhmän tarkoitus Kv. tason ratsukot, potentiaalisia edustajia arvokilpailuissa tai Nations Cupeissa. U-25 ikäryhmän kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän PM-kilpailuihin ja senioreiden Nations Cup -toimintaan. Nuorten kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin. Junioreiden kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin. Lapsiratsastajat, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin. Kv. tason poniratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. Kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia arvokilpailuedustajia. Ratsukot, jotka potentiaalisia edustajia PMkilpailuihin ja EM- ja MM-tasolle 2 6 vuoden sisällä. U-25 ja nuorten kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. Junioreiden kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. Kv. tason lapsiratsastajat ja poniratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM- tai PMkilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. Valmennusten määrä 3 4 valmennusleiriä Euroopassa talvella, kilpailuvalmennus Nations Cupeissa. Yhteensä noin 40 vrk. 4 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 2 4 nimetyssä kv. valmistautumiskilpailussa sekä PM-kilpailuissa. Yhteensä noin 35 vrk. 4 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 2 4 nimetyssä kilpailussa. Yhteensä noin 35 vrk. 4 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 2 4 nimetyssä kv. valmistautumiskilpailussa sekä PM- ja EMkilpailuissa. Yhteensä noin 35 vrk. 4 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kilpailussa. Yhteensä noin 25 vrk. Urheilijoiden määrä 2016 noin 12 noin 6 noin 6 noin 6 noin 6 4 valmennusleiriä Hevosopistolla ja kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kilpailussa. Yhteensä noin 18 vrk. noin 16 4 valmennusleiriä tai Faurien henkilökohtaista valmennusta Euroopassa talvella, kilpailuvalmennus nimetyissä kv. kilpailuissa. Yhteensä noin 30 vrk. 10 valmennusleiriä kotimaassa, 1 2 kv. kilpailuvalmennusta ja PM- kilpailuvalmennus. Yhteensä noin 30 vrk. 6 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 2 4 nimetyssä kv. kilpailussa, PM- ja EM-kilpailussa. Yhteensä noin 25 vrk. 6 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 2 4 nimetyssä kilpailussa, PM- ja EM-kilpailussa. Yhteensä noin 25 vrk. 6 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kv. kilpailussa, PM- ja EM-kilpailussa. Yhteensä 25 vrk. noin 6 noin 20 noin noin 6 noin

19 Kenttäratsastus, seniorit, A-rengas Anna Hassö, Ruotsi Kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia EM-, MM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus nimetyissä kv. kilpailuissa. Yhteensä noin 25 vrk. noin 5 Kenttäratsastus, nuoret, A-rengas Anna Hassö, Ruotsi ja Pirkko Herd, VAT valmentaja Nuorten kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM-, MM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kv. kilpailussa, EM- ja PM-kilpailuissa. Yhteensä noin 25 vrk. noin 5 Kenttäratsastus, juniorit, A-rengas Anna Hassö, Ruotsi ja Pirkko Herd, VAT valmentaja Junioreiden kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM-, MM- tai PMkilpailuihin ko. vuonna tai 1 2 vuoden sisällä. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1 2 nimetyssä kv. kilpailussa, PM- ja EM-kilpailussa. Yhteensä noin 25 vrk. noin 5 Kenttäratsastus, ponit, A-rengas Pirkko Herd, VAT valmentaja Kv. tason poniratsukot, jotka potentiaalisia ikäryhmän EM-, MM- tai PM-kilpailuihin ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä. 5 valmennusleiriä Hevosopistolla, kilpailuvalmennus 1-2 kv. kilpailussa, PM- ja EM-kilpailuissa. Yhteensä noin 20vrk. noin 5 Vammaisratsastus, Top Dressage Finland, paralympiatason ratsastajat Janne Bergh, III-tason valmentaja Kv. tason ratsukot, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia. n. 6 henkilökohtaista valmennusta, 3 valmennusleiriä kotimaassa ja 1 kv. kilpailuvalmennus, PM- ja paralympiakilpailuvalmennus. Yhteensä noin 30 vrk. 2 4 Vammaisratsastus, maajoukkue, Janne Bergh, III-tason valmentaja Kv. tason tai sille pyrkivät ratsukot. 3 valmennusleiriä Hevosopistolla, 1 kv. kilpailuvalmennus sekä PM-kilpailuvalmennus. Yhteensä noin 15 vrk. noin 6 Valjakkoajo, maajoukkue Tomas Eriksson, Ruotsi Kv. tason valjakkoajajat, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia. 4 valmennusleiriä, 1 kv. kilpailu valmennus ja MM-kilpailu valmennus. Yhteensä noin 20 vrk. noin 8 Valjakkoajo, maajoukkue, haastajat Henrik Høper, Tanska Kv. tason valjakkoajajat, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia 2 4 vuoden sisällä. 4 valmennusleiriä, 1 kv. kilpailu valmennus ja PM-kilpailu valmennus. Yhteensä noin 15 vrk. noin 8 Matkaratsastus Nina Mickelsson, II-tason valmentaja Kv. tason matkaratsastajat, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä. 3 valmennusleiriä ja PM- sekä EMkilpailuvalmennus. Yhteensä noin 10 vrk. noin 6 Vikellys Gero Meyer, Saksa Kv. tason vikeltäjät, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä. 3 valmennusleiriä Hevosopistolla, 1 kv. kilpailuvalmennus, PM- ja MM- kilpailuvalmennus. Yhteensä noin 20 vrk. noin 12 yksinvikeltäjää ja 1 joukkue Lännenratsastus, maajoukkue valmentaja avoin Kv. tason lännenratsastajat, jotka potentiaalisia arvokilpailu edustajia ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä. 4 valmennusleiriä, 1 kv. kilpailuvalmennus ja EM-kilpailuvalmennus. Yhteensä noin 24 vrk. noin 7 Islanninhevosten askellaji, maajoukkue Kv. tason islannin hevos ratsastajat, jotka potentiaalisia arvokilpailuedustajia ko. vuonna tai 1 3 vuoden sisällä. Toiminnasta vastaa Suomen Islanninhevosyhdistys, SIHY. Ratsastajainliitto tukee valmennusta taloudellisesti. SIHY vastaa 19

20 Valmennuksen tukitoimet Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja opetusministeriön valmennustuki kriteerit täyttäville kilpailijoille Henkilökohtainen valmennustuki olympialaisiin ja paralympialaisiin sekä MM- ja EM-kilpailuihin ehdolla oleville kilpailijoille Olympia-, paralympia-, MM- ja EM-kilpailuiden erillisprojektit, joiden hallinnoinnista vastaa huippu-urheilun johtoryhmä Top Dressage Finland, kouluratsastuksen arvokilpailuprojekti Suomen Olympiaratsastuksen Tuki ry:n ja Ratsastajainliiton hallituksen erillisprojektien tukitoimet Lajien erillisprojektit nuorten, junioreiden ja ponien kansainvälisen kilpailumenestyksen saavuttamiseksi Valmentaja- ja urheilijasopimukset Henkisen valmennuksen palvelut Ratsastajien testaus ja fyysisten harjoitusohjelmien suunnittelu Hevosten fysioterapeuttiset palvelut Valmentajakoulutuksen toteuttaminen, katso kohta 7. osaaminen. Antidopingtyö Urheiluoikeudellinen neuvonta Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Yhteistyö urheiluoppilaitosten kanssa Yhteistyö Equestrian Trainers Finland ry:n, Suomen Valmentajat ry:n ja Suomen Ammattivalmentajat ry:n kanssa Urheiluakatemiatyön kehittäminen Aluevalmennus Aluevalmennus on suunnattu ensisijaisesti Koulu- ja esteratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille juniori-, lapsi- ja poniratsukoille sekä liiton aluevalmentajan nimeämille aluevalmennusratsukoille Kenttäratsastuksessa liiton maajoukkuerenkaisiin nimetyille ratsukoille sekä liiton aluevalmentajan nimeämille aluevalmennusratsukoille Valjakkoajossa nimetyille yksikkö- ja parivaljakoille, hevosilla ja poneilla Matkaratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille Lännenratsastuksessa nimetyille aluevalmennusratsukoille Vikellyksessä yksin-, pari- ja joukkuevikeltäjille Vammaisratsastuksessa tuetaan alueellista ratsastusleiri- ja perusvalmennustoimintaa Suomen Islanninhevosyhdistyksen nimeämien aluevalmennusratsukoiden valmentautumista tuetaan Liiton aluevalmentajat nimeävät aluevalmennusryhmät vuosittain kilpailutulosten ja/tai katsastusleirien perusteella. Lisäksi vammaisratsastajille järjestetään omia ratsastusleirejä ja kehitysvammaisten valmennustoimintaa toteutetaan yhteistyössä VAUn kanssa. 6. Urheilun eettisyys Ratsastuksessa on ensisijaisen tärkeää huolehtia puhtaan urheilun ja reilun pelin toteutumisesta kaikilla tasoilla. Reilu Peli -työryhmään nimetään edustaja Huippuurheilun johtoryhmästä ja Equestrian Trainers Finland ry:stä Eettisyys, suvaitsevaisuus ja oikeusturva kilpailutoiminnassa Ratsastajainliiton tavoitteena on hevosen hyvinvoinnin edistäminen, mikä on otettu huomioon kilpailusäännöissä. Hevosten hyvinvoinnin varmistamiseksi liitto kouluttaa sekä ratsastajia että kilpailujen toimihenkilöitä. Ratsastus on tasa-arvoinen ja suvaitsevainen urheilulaji, jossa naiset ja miehet voivat kilpailla samoissa luokissa. Kilpailujärjestelmässä kilpailuluokkavaatimukset säädellään ratsastajan tai ratsukon taitotason mukaan. Myös rajattuja kilpailuluokkia voidaan järjestää. Eri kilpailutasoilla ja -luokilla luodaan kaikille mahdollisuus osallistua kilpailemiseen omien resurssien mukaisesti. Sääntövaliokunta vastaa kilpailusääntöjen päivittämisestä. Kilpailusäännöillä varmistetaan tasapuoliset kilpailut sekä urheilun reilun pelin toteutuminen. Vammaisratsastajille on kilpailutoimintaan omat lajisääntönsä, joissa on mm. määritelty apuvälineiden käyttö osallistuttaessa avoimeen ratsastuksen kilpailutoimintaan. Hallitus nimeää kalenterivuosittain kurinpitolautakunnan, jonka tehtävänä on käsitellä kilpailusääntöjen rikkomuksiin liittyviä asioita. Kurinpitolautakunnan 20

21 päätöksistä voi valittaa vuosikokouksen valitsemalle valituslautakunnalle. Mahdollisista dopingrikkomuksista annetut rangaistukset vahvistaa aina liiton hallitus. Kurinpitolautakunnan ja valituslautakunnan toimintaohjeet kuvataan Hyvä hallintotapa -ohjeistossa. Valituslautakunnan ja hallituksen päätöksistä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle. Kurinpitolautakunta käsittelee vuosittain noin kymmenen valitusta. Ratsastajainliitto tiedottaa urheilun Reilusta Pelistä sekä liiton eettisistä linjauksista aktiivisesti Antidopingtyö Ratsastajainliiton tavoitteena on puhdas urheilu ja hevosten hyvinvoinnin edistäminen mm. Suomen ADT:n, Suomen eläinkilpailujen antidopingtoimikunnan, WADAn sekä FEIn sääntöjä ja ohjeita noudattaen. Ratsastajainliitto antaa antidopingvalistusta sekä urheilijoita että hevosia koskien. Antidopingtyön ja sääntöjen laatimisen tavoitteena on puhdas ja rehti urheilu. Dopingvalvonta tapahtuu yhteistyössä ADT:n ja Suomen eläinkilpailujen antidopingtoimikunnan kanssa. Liitto osallistuu kansainvälisten aloitteiden laadintaan ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin antidopingtyön edistämiseksi. Hankasalmen ratsastuskoulu, kuva SRL Sonja Holma Liiton antidopingohjelma uusitaan vuodelle Puhtaan urheilun edistäminen Tarkistetaan urheilija- ja valmentajasopimukset. Sopimuksissa on otettu huomioon ADT:n säännöt ja ohjeet. Lajisäännöt ja dopingmääräykset päivitetään vuosittain. Ne julkaistaan liiton nettisivuilla sekä toimitetaan pyynnöstä paperiversioina. Antidopingia koskevaa tietoa ja valistusta jaetaan harrastajille, kilpailijoille, valmentajille, toimihenkilöille ja kilpailuorganisaatioille sekä koulutuksissa, liiton nettisivuilla että jäsenlehdessä. Antidopingtyölle varataan erillisbudjetti toiminnan toteuttamiseen. Sovitaan vuosittaisesta hevosten testaustoiminnasta kansainvälisen lajiliiton yhteyseläinlääkärin kanssa. 21

22 7. Osaaminen Suomen Ratsastajainliitto ja sen alueet kouluttavat jäsenistöä ja muita lajista kiinnostuneita valmentajiksi, toimihenkilöiksi kilpailuihin ja muihin tehtäviin, ratsastuksen harraste- ja nuorisotoimintaan sekä erityisliikunnan ohjaukseen ja järjestötoimintaan. Koulutus on suunnattu vapaaehtoistoimintaan eikä se anna ammatillista pätevyyttä. Koulutukset on koottu koulutusjärjestelmäksi, jossa määritellään kunkin koulutuksen kohderyhmät, sisällöt, lähtötasovaatimukset, kouluttajat sekä toimihenkilöoikeuksien myöntämisperusteet. Koulutusjärjestelmä on esitelty tarkemmin liiton nettisivuilla. Tavoitteena vuonna 2016 on koulutustoiminnan käytännön järjestelyiden tarkistaminen sekä mentori-toiminnan jatkaminen. Ratsastajainliitto käyttää Ypäjän Hevosopiston kurssisihteeripalveluita koulutusten käytännön järjestelyissä. Ypäjän Hevosopiston kanssa kehitetään yhteistyötä verkko-oppimisympäristöön liiton koulutuksia varten. Koulutusmateriaalien keräämistä sähköiseen työtilaan jatketaan. Koulutusten sisällöt esitellään tarkemmin liiton nettisivuilla, joilla julkaistaan myös koulutuskalenteri. Koulutusten järjestelyistä vastaavat liiton ohella aluejaostot, Hevosopisto sekä ratsastusseurat sopimuksen mukaan. Ratsastajainliitto nimeää kouluttajat kullekin koulutukselle, valinnoissa painavat lajikokemus ja kouluttajataidot. Kouluttajalista julkaistaan liiton nettisivuilla. Ratsastajainliitto pitää yllä rekisteriä toimihenkilökoulutuksen hyväksytysti suorittaneista jäsenistään ja järjestää lisenssikoulutusta tietojen ajan tasalla pitämiseksi. Lisäksi järjestetään lajiseminaareja ja kouluttajakoulutusta. Ratsastuksen perustaitojen opettamisen ja ohjaamisen tulee liiton näkemyksen mukaan olla ammattikoulutuksen saaneiden henkilöiden vastuulla. Liiton tallijärjestelmässä edellytetään, että tallien toiminnasta vastaa ammattitaitoinen henkilökunta, mikä on tärkeää oppimisen, turvallisuuden ja hevosten hyvinvoinnin kannalta. Hevosalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat alan oppilaitokset, mikä on lajille suuri rikkaus. Ratsastajainliitto tekee niiden kanssa aktiivisesti yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi, koulutustarjonnan varmistamiseksi sekä opinnäytetöiden ja tutkimusten osalta. Liitto lähettää kouluttajille ajankohtaisia tiedotteita vähintään kahdesti vuodessa. Kouluttajille on tarjolla yhteisesti tuotettua kurssimateriaalia, mm: PowerPoint-muotoiset koulutussarjat Kurssitodistukset ja seurantalomakkeet Tuomareille ja muille lisenssitoimihenkilöille tarpeen mukaan: SRL kilpailusäännöt ja lajisäännöt, SRL Eläinlääkintäohjeet, FEI Code of Conduct, FEI Stewards Manual (lajiosa) Palautelomakkeet kurssilaiselle ja kouluttajalle Ratsastajainliitto käyttää koulutusten järjestämiseen TAPU-tapahtumahallintaohjelmaa. Ilmoittautumiset koulutuksiin ja muihin tapahtumiin kerätään sähköisesti TAPUn kautta. Aloittavien kilpailijoiden avuksi on tuotettu mm. kilpailijan starttikurssi -materiaali. Liitolta löytyy aineistoa esteratsastuksen stewardien, stewardien peruskurssin, kenttätoimihenkilöiden, kilpailunjärjestäjien, tyylituomareiden, estetuomareiden, hevoskerhonohjaajien sekä turvallisuuspäälliköiden kouluttamiseksi. Viestintäkoulutusta varten on tarjolla koulutusmateriaalit ja koulutuksia toteutetaan eri ryhmille niiden omista tarpeista ja erityispiirteistä lähtien. Kohderyhmiä ovat mm. seurat ja tallit, maajoukkuetason urheilijat ja avainasemassa olevat toimihenkilöt. Kouluttajat saavat materiaalit sähköisessä muodossa liiton toimistolta. Koulutusmateriaalin uudistamisesta ja päivittämisestä vastaavat nimetyt vastuuhenkilöt. Kouluttajien koulutusten ja täydennyskoulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa koulutusvaliokunta. Koulutusjärjestelmän ylläpitäminen edellyttää liitolta myös kilpailusääntöjen ja niihin liittyvien määräysten ja ohjeiden päivittämistä ja tuottamista. Liiton syyskokoukselle esitetään muutoksia kilpailusääntöjen yleiseen osaan (KSI) liittyen kilpailujärjestelmän uudistukseen. Lajisääntöihin tehtävät päivitykset astuvat voimaan Liitto tuottaa ja käännättää ammattikirjallisuutta tarpeen mukaan Valmentajakoulutus Ratsastajainliitto vastaa valmentajakoulutuksen toteutuksesta tasoilla I II yhteistyössä alueiden, hevosalan oppilaitosten ja urheiluoppilaitosten kanssa. Vuonna 2013 pilottihankkeena toteutettua I-tason yhteiskoulutusta AKK Motorsport ry:n (autourheilun keskusliiton), Moottoriurheiluliiton sekä Purjehdus- ja veneilyliiton kanssa Vierumäellä jatketaan ja II-tason yhteistyö aloitetaan. Tasolle III IV hakeutuvat valmentajat ohjataan urheiluopistojen ammattivalmentajakoulutukseen ja tasolle V hakeutuvat valmentajat Jyväskylän yliopistoon. Liitto tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa valmentajaopiskelijoiden työnohjauksessa. Tavoitteena on kouluttaa 40 uutta I-tason valmentajaa ja 20 uutta II-tason valmentajaa. 22

23 Vuonna 2016 järjestetään I- ja II -tason valmentajakoulutus sekä 2 3 valmentajaseminaaria, jotka ovat samalla lisenssikoulutuksia. Valmentajakoulutuksen sisältö tarkistetaan Huippuratsastuksen kehitysohjelman linjausten mukaiseksi. Koulutuksen rakenteesta vastaa urheilujohtaja. Ratsastusvalmentajien yhdistys, Equestrian Trainer s Finland, toimii kiinteästi Suomen Valmentajat ry:n yhteydessä, hyödyntää sen tarjoamia kouluttautumismahdollisuuksia ja lisää valmentajien verkottumista keskenään ja eri toimijoiden kanssa. Yhdistys on tärkeässä roolissa 365-hankkeen edistämisessä Toimihenkilö- ja kilpailujärjestäjäkoulutus Toimihenkilökoulutuksia järjestävät Ratsastajainliitto ja sen aluejaostot. Uusien koulutusten lisäksi tarjotaan täydennys- eli lisenssikoulutuksia jo oikeudet omaaville toimihenkilöille. Kilpailujärjestäjille tarjotaan koulutusta sekä uudet info-sivut netissä. Järjestäjille on suunnattu lisäksi turvallisuuspäällikkö- ja kansliakoulutukset sekä Kipa- ja Equipe-käyttäjäkoulutukset. Kansainvälisestä toimihenkilökoulutuksesta vastaa Kansainvälinen ratsastajainliitto FEI. Kotimaan koulutusten kehittämisessä otetaan huomioon kansainvälisen toimihenkilökoulutuksen sisällöt ja linjaukset. Koulutusvaliokunta laatii yhteistyössä liiton huippu-urheilun johtoryhmän kanssa vuosisuunnitelman kansainvälisestä koulutustarpeesta sekä koulutettavista perustuen kilpailutoiminnan tarpeisiin. Valiokunta määrittelee koulutusten valintaperusteet. Vuonna 2016 lähetetään osallistujia mm. este- ja kouluratsastuksen ja valjakkoajon tuomarikoulutukseen sekä eri lajien stewardikoulutukseen. FEIn lisenssikoulutuksiin lähetetään noin kymmenen henkilöä. FEIn omassa koulutusjärjestelmässä määritetään, että toimihenkilöiden tulee osallistua lisenssikoulutuksiin pääsääntöisesti kolmen vuoden välein sekä toimia tehtävissään aktiivisesti. Vuonna 2014 määriteltiin liiton toimintaperiaatteet kansainväliseen koulutukseen osallistumiselle. Käytännön toimintaa hiotaan vielä vuonna Periaatteista tiedotetaan toimihenkilöille. Ratsastajainliitto järjestää vuonna 2016 kansainvälisen FEI Level 2 Vaulting Coach -kurssin sekä Driving Steward -kurssin Nuorisotoiminnan koulutus Ratsastajainliiton nuorisokoulutuksia ovat hevoskerhon ohjaajan peruskurssi ja jatkokurssi. Liitto tuottaa nuorisokoulutuksiin käytettävät materiaalit: Hevoskerholaisen oppaan, Kerhonohjaajan oppaan ja Hevostaito-oppaan. Ohjaajan oppaan päivitysversio julkaistiin elokuussa 2015 ja otetaan käyttöön kaikissa vuoden 2016 koulutuksissa. Kerhonohjaajien kouluttajat osallistuvat liiton täydennyskoulutukseen. Lisäksi liitto tukee nuorisotapahtumien ja -kurssien järjestämistä alueellisesti. Tavoitteena on järjestää joka alueella vähintään yksi peruskurssi ja neljällä alueella jatkokurssi. Jatkokurssin konsepti uudistuu vuodelle Jatkossa se on mahdollista suorittaa myös verkko-opintona ja kurssin sisältöä voidaan räätälöidä osallistujien tarpeiden mukaan. Uudistetussa jatkokurssissa on mukana Arvokas kasvatus -materiaali ja harjoitukset, jotka on tuotettu yhdessä Non Fighting Generation ry:n kanssa Harrasteliikunnan ja seuratoiminnan koulutus Ratsastuksen harraste- ja seuratoimintaa tukevia koulutuksia järjestetään yhteistyössä Valo ry:n, liikunnan aluejärjestöjen sekä liiton aluejaostojen ja ratsastusseurojen kanssa. Seuratoiminnan koulutuksia toteutetaan myös yhteistyössä Valon ja muiden lajiliittojen kanssa. Seurakehittämistä jatketaan ratsastukseen erikoistuneiden seurakehittäjien sekä Valon asiantuntijoiden kanssa. Alueellisia seurakohtaamisia ja ratsastusseurojen kehittämiskoulutuksia tuetaan. Seuroja ja alueita kannustetaan järjestämään ratsastajien kuntotapahtumia ja lisäämään ratsastajien liikkumista. Seuroille ja talleille tarjotaan Liikkuva Ratsastaja -koulutusta, jossa käydään läpi ratsastajille tarpeellisia liikkeitä sekä liikuntaohjeita. Koulutuksen II-osa lanseerataan Tampereen Hevoset-messuilla. Hevostaitokoulutuksia jatketaan yhteistyössä Kari Vepsän kanssa. Hevosen hyvinvoinnin teemavuotta toteutetaan Hevosen hyvinvointi -koulutuskokonaisuuden avulla alueilla. Kouluttajina toimivat Tuire Kaimio, Minna Tallberg, Mintti Rautioaho ja Anna Kilpeläinen. Lisätietoa harraste- ja seuratoiminnan koulutuksista kohdassa 9. Vammaisratsastuksen ja erityisliikunnan ohjaukseen sekä avustajana ja taluttajana toimimiseen järjestetään myös koulutusta. Vammaisratsastuksen peruskursseja avustajille ja taluttajille järjestetään 1 2 vuodessa. Vammaisratsastusohjaajien 23

24 koulutus alkaa joka toinen vuosi. Syksyllä 2015 käynnistynyt koulutus jatkuu loppuvuoteen Lisätietoja vammaisratsastuksesta ja erityisryhmien toiminnasta kohdassa 9.5. Kilpailijoille järjestetään sääntökoulutusta, joka on suositeltava kaikille kilpailulupaa hakeville. Koulutusta varten päivitetään Ratsastajan opas kilpailumaailmaan -materiaali sekä kouluttajan materiaalit. Alueille, seuroille ja talleille on tarjolla myös Kilpailijan starttikurssi -aineisto, joka on suunniteltu aloittavien kilpailijoiden tueksi Ammatillinen koulutus Hevosalan ammatillisesta koulutuksesta vastaavat alan oppilaitokset, ja Ratsastajainliitto tekee niiden kanssa aktiivista yhteistyötä. Liiton tallipäällikkö osallistuu oppilaitosten tutkintotoimikuntien työhön. Liiton edustajat ovat mukana tutkintojen sisältöjen suunnittelutyössä. Yhteistyössä oppilaitosten ja opetushallituksen kanssa varmistetaan, että opettaja- ja ohjaajakoulutus täyttää alan kansainväliset normit sekä työnantajien että asiakkaiden vaatimukset. Ratsastajainliitto edellyttää, että sen jäsentalleilla ratsastuksen opetuksesta ja ohjauksesta vastaavat ammattiinsa koulutetut henkilöt. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa jatketaan ja kehitetään mm. tilaamalla ja ohjaamalla opinnäytetöitä ja tarjoamalla aihevinkkejä. Oppilaitosten on mahdollista saada Ratsastajainliitolta koulutuksia ja luentoja. Oppilaitosten yhteyshenkilöille lähetetään ajankohtaista tietoa ratsastuksesta. Oppilaitoksia kannustetaan tiedottamaan liiton nettisivuilla mm. lyhytkursseistaan ja hakuajoistaan. Opetushallituksen perus- ja ammattitutkintojen lisäksi Ratsastajainliitto voi myöntää hakemuksesta hevosharrasteohjaajan ammattinimikkeen hevosalan perustutkinnon suorittaneille henkilöille, jotka ovat erikoistuneet hevosharrastepalveluiden tuottamiseen. Edellytyksenä on näyttökokeen suorittaminen vaaditulla tasolla. Hevosharrasteohjaaja voi erikoistua myös islanninhevosharrasteohjaajaksi. Islanninhevosharrasteohjaajien koulutusta koordinoidaan yhteistyössä Suomen Islanninhevosyhdistyksen kanssa. Hevosharrasteohjaaja voi toimia Ratsastajainliiton hyväksymällä harrastetallilla vastuullisena, ratsastusta ohjaavana henkilönä. Ratsastajainliitto on valtuuttanut hevostalouden tutkintotoimikunnan puheenjohtajan allekirjoittamaan nimiketodistukset. Tallitoimintaa ja yrittäjyyttä tuetaan mm. järjestämällä jäsentalleille vuosittain alueellisia tapaamisia ja koulutuksia. Toiminnassa jatketaan yhteistyötä oppilaitosten ja aluejaostojen kanssa. Tallikohtaamiset ovat jäsentalliyrittäjille maksuttomia koulutuksia. Kohtaamisten aiheissa otetaan huomioon yrittäjien koulutus- ja kehitystarpeet, tavoitteena tarjota ajankohtaista tietoa mahdollisimman monelle Vuonna 2016 järjestettävät koulutukset Valmentajakoulutus Valmentajakoulutus I-taso 1 Valmentajakoulutus II-taso 1 Valmentajaseminaari 1 Stewardikoulutus Stewardikoulutus 8 Stewardikoulutus, estestewardi 1 Stewardikoulutus, kenttä 1 Stewardikoulutus, koulustewardi 1 Stewardikoulutus, lännen 1 Stewardikoulutus, matka 1 Stewardikoulutus, valjakko 1 Esteratsastus Estetuomarikoulutus, uusi oikeus 2 C-puheenjohtajatuomarikoulutus 2 B-puheenjohtajatuomarikoulutus, korotus 1 Lisenssikoulutus, estetuomari, C- ja B-PJ, ratamestari ja stewardi 8 Esteratsastuksen puheenjohtajatuomariseminaari, lisenssikoulutus 1 C-ratamestarikurssi, uusi oikeus, 1 st på svenska 2 B-ratamestarikurssi, korotus 1 B-taitotuomarikoulutus, uusi oikeus 2 Esteratsastuksen ratamestariseminaari, lisenssikoulutus 1 Esteratsastuksen taitotuomareiden lisenssikoulutus 2 Kenttäratsastus B-puheenjohtajatuomarikurssi 1 Maastoradan suunnittelijakoulutus B 1 Tekninen asiantuntijakoulutus 1 Kenttäratsastuksen toimihenkilöille lisenssikoulutus 1 Kouluratsastus V koulutuomarikurssi, uusi oikeus 1 IV koulutuomarikurssi, korotus, parillinen vuosi 1 IVK-IV- skaalantarkistuskurssi, lisenssikoulutus 4 24

25 III K koulutuomarikurssi, korotus, parillinen vuosi 1 III K-skaalantarkistuskurssi, lisenssikoulutus 1 Lännenratsastus Lännenratsastuksen C-tuomarikoulutus, 1 joka toinen vuosi 1 Lännenratsastuksen B-tuomarikoulutus, 1 joka toinen vuosi 1 Lännenratsastuksen kilpailujenjärjestäjäkoulutus 1 Matkaratsastus Matkaratsastuksen C-tuomarikoulutus 1 Matkaratsastuksen B-tuomarikoulutus 1 Matkaratsastuksen kilpailujen järjestäjäkoulutus 1 Matkaratsastuksen puheenjohtajatuomareille lisenssikoulutus 1 Matkaratsastuksen seuravalmentajakoulutus 1 Matkaratsastuskilpailijoille suunnattu koulutus 1 Valjakkoajo C-valjakkotuomari 1 B-valjakkotuomari 1 Valjakkotoimihenkilöiden lisenssikoulutus 1kpl 1 Valjakkoajon estetuomarikoulutusta 1 Valjakkoajon groomikoulutus 1 Valjakkoajonkilpailunjärjestäjäkoulutus 1 Valjakkoajokilpailun tulospalveluohjelman käyttökoulutus 1 FEI-stewardikoulutus 1 Vammaisratsastus Vammaisratsastuksen peruskurssi 1 Vammaisratsastuksen ohjaajakoulutus 1 kurssi joka 2. v (parillinen) 1 Turvallisuuspäällikkökoulutus 8 Vikellys Vikellyksen ohjaajakoulutus 1 FEI Coach Level 2 koulutus 1 Tuomareiden ja valmentajien päivityskurssi 1 Kuuluttajakoulutus 1 Kilpailujen järjestäjäkoulutus I (voidaan järjestää lajeittain) 8 Kilpailujen järjestäjäkoulutus ii 2 Tiedottaja 2 Equipe- ja Kipa-ohjelmien käyttäjäkurssi/kansliakoulutus 8 Kilpailijan starttikurssi aloittaville kilpailijoille 4 Sääntökoulutus kilpailijoille 8 Hevoskerhon ohjaajan peruskurssi 1/alue joka vuosi 8 Hevoskerhon ohjaajan jatkokurssi 1/alue joka toinen vuosi 4 Lisäksi Suomen Islanninhevosyhdistys järjestää tuomarikoulutusta askellajituomareille Muita kursseja, esim. ensiapu ja järjestyksenvalvonta, järjestetään tarpeen mukaan 8. Aluepalvelut 8.1. Yleistä Ratsastajainliiton toiminta on jakaantunut maantieteellisesti kahdeksalle alueelle. Alueilla on omat, ratsastusseurojen ja jäsentallien valitsemat jaostot, joiden edustavat liittoa paikallistasolla ja hoitavat alueille nimettyjä tehtäviä. Alueet toimivat Ratsastajainliiton alaisina jaostoina, ne eivät ole rekisteröityjä yhdistyksiä. Aluejaostossa on mukana puheenjohtaja, 7 9 varsinaista jäsentä, 0 2 varajäsentä sekä mahdollisia ulkopuolisia asiantuntijoita. Aluejaostot kokoontuvat 6 12 kertaa vuodessa. Liiton toimiston aluekoordinaattorit toimivat aluejaostojen apuna ja palvelevat alueiden jäsenistöä. Alueiden puheenjohtajisto (APU) kokoontuu yhteisten asioiden käsittelemiseksi neljä kertaa vuodessa. Alueiden vastuuhenkilöitä on myös muissa liiton työryhmissä. Kaikki aluejaostot kokoontuvat kerran vuodessa yhteistapaamiseen, jonka järjestelyvastuu kiertää vuosittain. Tapaaminen järjestetään tammi-helmikuun vaihteessa, järjestelyistä vastaa vuonna 2016 Pohjois-Suomi. Alueiden tehtäviä ovat koulutusten ja seurakohtaamisten järjestäminen, alueellisen kilpailutoiminnan hallinnointi, liittovalmennusten järjestäminen sekä tiedotus. Alueilla voi lisäksi olla omia projekteja. Alueet toteuttavat toiminnassaan Ratsastajainliiton vuosittaista teemaa, joka vuonna 2016 on hevosen hyvinvointi. Toimintansa aluejaosto kattaa pääsääntöisesti kilpailuluvista saatavilla tuloilla, Ratsastajainliiton perustuella sekä harraste- ja seuratoiminnan tuilla. 25

26 8.2. Seura- ja harrastetoiminta Aluejaostot vastaavat liiton seura- ja harrastetuen myöntämisestä alueella järjestettäviin, kaikille avoimiin koulutuksiin ja tapahtumiin harrastetukijärjestelmän mukaisesti. Järjestelmä määrittelee raamit tilaisuuksille, joihin tukea voidaan myöntää. Järjestäjänä tapahtumissa voi toimia aluejaosto, seura tai jäsentalli. Aluejaostojen seuratoiminnan edustajat (SETAP) kokoontuvat käsittelemään yhteisiä seura- ja harrastetoiminnan asioita 3 4 kertaa vuodessa. Alueilla on omia seurakehittäjiä, jotka osallistuvat myös liiton järjestämiin alueellisiin seurakehittämiskoulutuksiin. Hämeen alue järjestää ohjelmaa Tampereen Hevoset messuilla. Osana hevosen hyvinvoinnin teemavuotta Hämeen alue julkaisee nettisivuillaan kuukausittain hevoskerhotoiminnan vinkkejä. Lisäksi Hämeen alueella järjestetään vuoden aikana luentosarja hevosen hyvinvointiin liittyvistä aiheista Kilpailutoiminta Aluejaostot järjestävät kilpailujärjestelmää ja -sääntöjä koskevia koulutuksia ja ovat mukana kilpailutoiminnan organisoinnissa ja neuvonnassa kilpailujärjestelmän mukaisesti. Alueet tukevat kilpailujen järjestämistä mm. vuokraamalla alueen seuroille ATU-ajanottolaitteita tai muuta kalustoa. Alueilla järjestetään henkilökohtaisia aluemestaruuksia sekä alueen seurajoukkueiden välisiä mestaruuksia este- ja kouluratsastuksessa sekä mahdollisuuksien mukaan myös kenttä-, lännen- ja matkaratsastuksessa, vikellyksessä, valjakkoajossa ja islanninhevosten askellajiratsastuksessa. Pienten lajien alue- ja aluejoukkuemestaruudet voidaan järjestää yhteistyössä alueiden kesken. Alueella järjestetään myös Powercupin aluekarsintoja, Cup-kilpailuja, ratsastuskouluoppilaiden mestaruuksia, aikuismestaruuksia ja hevostaitokilpailuja. Lisäksi voidaan järjestää valtakunnallinen, alueiden joukkueiden välinen mestaruuskilpailu. Alueet palkitsevat vuoden parhaita ratsukoita tai ratsastajia saavutettujen rankingpisteiden perusteella. Itä-Suomen alue tukee kilpailujärjestäjiä tarjoamalla tukea mm. taitotuomareiden kuluihin. Pohjanmaalla järjestetään este- ja kouluratsastuksen aluecupit, suomenhevoscup ja kisataan Pohjanmaan Ponipokaali. Lounais-Suomessa kilpaillaan alueellinen taitocup Valmennustoiminta Aluejaostot toteuttavat osana Ratsastajainliiton valmennusjärjestelmää alueellista liittovalmennusta este-, koulu- ja kenttäratsastuksessa. Pienten lajien valmennusta järjestetään valtakunnallisesti. Valmennuksen tavoitteena on ensisijaisesti tukea motivoituneita poni- ja junioriratsastajia sekä nuorten hevosten kehitystä. Alueet järjestävät kaikkien lajien yhteisiä kuivaleirejä valmennettaville. Aluevalmentajat: Etelä-Suomi: Mikaela Soratie (koulu), Teppo Hakala (este), Minna Leppälä (kenttä) Häme: Anu Korppoo (koulu), Marja Tetri-Rantanen (este), Seppo Laine (kenttä) Itä-Suomi: Ville Vaurio (koulu), Tuomas Jauhiainen (este), Petri Tolmunen (kenttä) Kaakkois-Suomi: Karita Kotikulma (koulu), Henrikki Pajulahti (este), Petri Tolmunen (kenttä) Keski-Suomi: Emilia Kaikkonen (koulu), Tuomas Jauhiainen (este), Kalle Nykänen (kenttä) Lounais-Suomi: Eevamaria Porthan-Broddell (koulu), Noora Forstén (este), Maija Yli-Huhtala (kenttä) Pohjanmaa: Anu Korppoo (koulu), Maija Yli-Huhtala (este ja kenttä) Pohjois-Suomi: Arto-Pekka Heino (koulu), Pia Lidström (este), Kalle Nykänen (kenttä) 8.5 Koulutustoiminta Aluejaostot järjestävät vuoden aikana koulutuksia seuraavista aihealueista. Koulutukset jäsenistölle ja seuratoimijoille: Hevoskerhon ohjaajan perus- ja jatkokurssi Muut nuorisotapahtumat Jäsensihteerikoulutus Seurojen puheenjohtajien tapaaminen Seurakohtaamiset Hevostaitokoulutukset Oheisliikunnan koulutukset ja tapahtumat Hevosen hyvinvointi -luennot Toimihenkilökoulutukset: Lisenssikoulutukset estetuomareille, ratamestareille, IV- ja IVK-koulutuomareille ja stewardeille Estetuomari-, ratamestari- ja stewardikurssit 26

27 Kilpailutoiminnan koulutukset: Sääntökoulutus Kipa-, Equipe- ja ATU-koulutus Kilpailunjärjestämiskoulutus Turvallisuuspäällikkökoulutus Osa koulutuksista järjestetään yksittäisinä koulutustilaisuuksina, osa keskitettyinä koulutustapahtumina, joissa yhden viikonlopun aikana voidaan pitää useita koulutuksia eri aiheista ja eri kohderyhmille. 8.6 Viestintä Aluekoordinaattorit ylläpitävät alueiden nettisivuja, joilla julkaistaan myös seurojen ja tallien tiedotteita, uutisia, tapahtumailmoituksia ja artikkeleita. Alueiden seuroille ja jäsentalleille lähetetään sähköpostitse tiedotteita. Alueet kertovat toiminnastaan myös Ratsastajainliiton sähköisen seura- ja kilpailutiedotteen, paperipostin ja omien Facebook-sivujensa kautta. Alueiden toimintaa tuodaan esille myös Ratsastajainliiton Hippos-lehdessä. 9. Seura- ja tallipalvelut Ratsastajainliiton tärkeänä tehtävänä on luoda mahdollisuuksia seurojen kehittymiselle. Liiton seura- ja tallipalveluilla tuetaan seuroja ja talleja laatimalla toimintamalleja, tuottamalla materiaaleja ja kannustamalla palveluiden kehittämiseen. Liiton toimiston vastuulla on valtakunnallisten järjestelmien laatiminen ja eteenpäin vieminen. Tärkeänä yhteisenä tehtävänä on yhteydenpito alueiden toimijoihin. Seura- ja tallipalvelujen toiminnan linjaukset perustuvat Ratsastuksen Johtavat ajatukset ja Kaviouralla -strategiatöihin. Strategiat ohjaavat toiminnan suunnittelua ja tukevat kokonaisvaltaiseen elämänkulku ajatteluun. Liiton nuorisotoimintaa ohjaa Nuoret Päättäjät -ryhmän laatima strategia Nuorten Äänellä. Liiton seurapalvelutiimi keskittyy jäsen- ja seurapalveluiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tärkeinä painopisteinä ovat seuran hallitustoiminnan työskentelyn selkeyttäminen, hyvän hallinnon edistäminen sekä vapaaehtoisuuden arvostuksen nostattaminen, jotta luottamustehtävät houkuttelevat jatkossakin uusia tulijoita. Vapaaehtoisuuden ja talkootoiminnan kehittäminen ja niiden tulevaisuuden varmistaminen ovat koko Ratsastajainliiton toiminnan tavoitteina. Liitto kannustaa seurojaan monipuoliseen yhteistyöhön muiden ratsastus- ja urheiluseurojen sekä jäsentallien kanssa. Liitto tekee työtä myös lajin olosuhteiden parantamiseksi. Seura- ja tallipalveluiden johtoryhmä on ratsastuksen harrastetoiminnan asiantuntijayksikkö, jolla on kokonaisvastuu liiton seura- ja tallipalveluista. Johtoryhmän jäseniltä edellytetään vahvaa asiantuntemusta ja kokemusta alalta. Ratsastajainliiton hallitus vahvistaa johtoryhmän, jonka toimikausi on kolme vuotta. Johtoryhmän uusi kokoonpano aloittaa vuoden 2016 alussa. Seura- ja tallipalveluita kehitetään yhdessä Valo ry:n, muiden lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös hevosalan oppilaitosten, Suomen Hippoksen, Hippoliksen, Suomen 4H-liiton, MTT:n, Hevostietokeskuksen, ProAgria Maaseutukeskusten, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n ja vammaisjärjestöjen kanssa. Seuratoimintaa kehitetään myös yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Alueilla on merkittävä rooli harraste- ja seuratoiminnan toteutuksessa. Alueet kouluttavat seuratoimijoita ja aktivoivat harrastetoiminnan paikallistasoa. Seura- ja tallipalveluiden alueryhmässä (SETAP) ovat mukana alueiden nimeämät luottamushenkilöt, joiden tehtävänä on vastata alueellaan seura-, talli-, nuoriso-, kuntoliikunta- ja/tai muusta harrastetoiminnasta. Alueet nimeävät oman ehdokkaansa ryhmään, jonka kokoonpano tarkastetaan vuosittain. Ryhmään kuuluvat lisäksi liiton toimihenkilöt. Kokouksissa vierailevat myös eri alojen asiantuntijat ja kouluttajat. Harrastetoiminnan painopisteitä ovat nuoriso-, seura- ja tallitoiminnan kehittämisen ohella ratsastajien kunto- ja hyvinvointitapahtumien järjestäminen, hevostaitojen ja hevosten hyvinvoinnin lisääminen sekä yhteistyön kehittäminen alueiden harrastevastaavien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa liiton seura- ja tallipalveluja käytännön toiminnassa ja palvella paremmin jäsenseuroja ja -talleja. Ratsastajainliitto tukee alueellista seuratoimintaa harraste- ja seuratukien avulla. Tukea myönnetään euroa/alue mm. nuoriso- ja seuratoimijoiden koulutuksiin, seurakohtaamisiin, seurakehittämiskäynteihin ja -tapaamisiin sekä hevostaitokurssien ja -kilpailujen järjestämiseen. Seura- ja tallipalveluiden alue-edustaja vastaa liiton harraste- ja seuratukien käytäntöön panosta alueellaan. Vuoden 2016 teemana on hevosen hyvinvointi. Syksyllä 2015 käynnistynyt Hevosen hyvinvointi -kiertue jatkuu teemavuonna alueellisina koulutustilaisuuksina lajin harrastajille. Hevostaitoja nostetaan esille niin lasten ja nuorten toiminnassa kuin aikuisten keskuudessa. Tampereen Hevoset messuilla järjestetään iso 27

28 seminaari hevosen hyvinvoinnista. Ratsastuskoulujen asiakkaat saavat vuoden aikana äänestää Kuukauden opetushevosta. Keväällä 2016 talleilla on myös mahdollisuus järjestää valtakunnallinen hevostaitopäivä. Ratsastajainliitto tarjoaa materiaali- ja tiedotustukea päivän järjestelyihin Jäsen- ja seurapalvelut, ratsastusheimon laajentaminen Liiton seurapalveluiden tavoitteena on saada mahdollisimman moni ratsastuksen harrastaja liittymään ratsastusseuran kautta liiton jäseneksi. Seuroja kannustetaan tarjoamaan jäsenilleen tietoa mm. lajin lasten ja nuorten toiminnasta, oheisliikunnasta, hevosen hyvinvoinnista ja hevostaidoista sekä laatimaan toiminnalleen strategian, toimintalinjan tai muun pitkän tähtäimen suunnitelman. Seurakehittäminen on tärkeä osa liiton palveluita. Liiton tavoitteena on kouluttaa seuratoimijoita vapaaehtoistehtävissä. Tärkeänä painopisteenä on seuran hallitustoiminnan arvostuksen nostattaminen, jotta vapaaehtoisena toimiminen on houkuttelevaa uusille jäsenille. Seuroja kannustetaan lisäämään talliyhteistyötä, perehtymään kuntien avustuspolitiikkaan ja hevosalan hankkeisiin. Seuroja opastetaan myös valtakunnallisista tukimuodoista. Hankasalmen ratsastuskoulu, kuva SRL Sonja Holma Ratsastajainliitto järjestää vuosikokoustensa yhteydessä seura- ja tallitoimintaa käsitteleviä seminaareja. Vuoden 2016 seura- ja talliseminaari järjestetään syksyllä. Jäseniltoja järjestetään yhteistyössä aluejaostojen kanssa. Niiden tavoitteena on kertoa seurajäsenyyden eduista (mm. vakuutus) sekä Ratsastajainliiton ajankohtaisista asioista. Ratsastusseurojen puheenjohtajakoulutus järjestetään Horse Show -viikolla. Jäsensihteerikoulutuksia toteutetaan alueilla. Ratsastajainliiton seuratiedote lähetetään seurojen yhteyshenkilöille kerran kuukaudessa. Tiedotteen lisäksi seuroille lähetetään vuosikokouskutsut postitse. Liiton Facebook-profiilia ja Twitteriä hyödynnetään sisäisessä viestinnässä. Seuroille ja talleille lähetetään markkinointimateriaalia, jonka avulla ne voivat panostaa omaan jäsenhankintakampanjaan ja mainostaa toimintaansa uusille mahdollisille jäsenille/asiakkaille. Seurat ja tallit voivat tilata liitosta käyttöönsä myös messu- ja tapahtumaesitteitä, oppaita ja muuta materiaalia, jonka avulla voidaan tiedottaa yleisesti ratsastusharrastuksen monista mahdollisuuksista. Materiaalia on saatavilla myös ruotsiksi. 28

29 Jäsenpalveluita, -etuja ja jäseneksi liittymistä kehitetään yhteistyössä ratsastusseurojen kanssa. Jäsenpalveluiden kehittämistyössä hyödynnetään syksyllä 2015 käynnistettyä harrastajatutkimusta KPMG:n kanssa. Messuyhteistyötä, liiton yhteistyökumppaneita ja ständitoimintaa hyödynnetään jäsenhankinnassa. Yhteistyötä kehitetään Helsinki Horse Fair ja Tampereen Hevoset -messujärjestäjien kanssa. Helsinki Horse Fair -tapahtuman ympärille suunnitellaan koululaispäivää ravi- ja ratsuteemalla. Kaikki halukkaat alakoululaiset pääsevät kokeilemaan niin ratsastusta kuin kärryajelua. Tampereen Hevoset-messuilla tuodaan esille hevostaitoja ja hevosen hyvää hoitoa sekä kilpaillaan keppihevosareenalla. Tampereella järjestetään myös hevosen hyvinvointia käsittelevä seminaari. Ratsastajainliitto tukee seurojen toimintaa kannustin-, tukiraha- ja palkitsemisjärjestelmien avulla, mm. Sinettiseuratoiminnan ja Vuoden Ratsastusseura -kilpailun kautta. Seuroja kannustetaan palkitsemaan aktiivisia toimijoitaan monipuolisesti. Liiton palkitsemisjärjestelmästä tiedotetaan ja toiminnassa mukanaolijoita palkitaan. Vuoden Ratsastusseura -kilpailu järjestetään syksyllä Seuroja, talleja, seuratoimijoita ja talliyrittäjiä palkitaan liiton Ratsastusgaalassa marraskuussa Hyväntekeväisyyshanke vähävaraisten ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tukemiseksi Ratsastajainliitto käynnisti osana strategiatyön jalkautusta hyväntekeväisyyshankkeen vähävaraisten ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten mukaan saamiseksi ratsastusharrastuksen pariin. Presidentti Tarja Halonen toimii projektin suojelijana. Hyväntekeväisyyshanke aloitettiin vähävaraisten lapsiperheiden tukemisella syyskuussa Ratsastajainliitto toteuttaa projektin yhteistyössä vapaaehtoisjärjestö Hopen, Pelastakaa Lapset, Parasta Lapsille -järjestöjen sekä yhteistyökumppaniensa, liiton jäsentallien ja -seurojen kanssa. Hankkeen kautta tarjotaan alakouluikäisille, vähävaraisille tai syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille ratsastuksen alkeiskurssi ja muuta hevostoimintaa, kuten mahdollisuus osallistua hevoskerhoon. Alkeiskurssin kustannukset jakaantuvat liiton ja kurssin järjestävän tahon välillä. Osallistuminen on lapsiperheille ilmaista. Syksyyn 2015 mennessä jopa 200 lasta ja nuorta on käynyt ratsastuksen alkeiskurssin hankkeen tukemana. Tavoitteena on nostaa 300 lasta ja nuorta hevosen selkään vuoden 2016 loppuun mennessä. Yhteistyötä on laajennettu myös kuntasektorille. Ratsastajainliitto on lisäksi perustanut yhdessä Hope - Yhdessä & Yhteisesti ry:n kanssa lahjoituslippaan, jonka kautta jokainen voi osallistua hankkeeseen ja tukea vähävaraisten lasten ja nuorten ratsastus harrastusta. Lahjoituksia voi tehdä seuran nimissä, yksityishenkilönä tai anonyymisti. Lahjoitukset käytetään yksinomaan hankkeessa mukana olevien lasten ja nuorten ratsastusharrastukseen. Hyväntekeväisyyshanke jatkuu keväällä Uusi haku toteutetaan loppuvuodesta Vuonna 2016 hankkeen tiimoilta järjestetään yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa hyväntekeväisyysgaala Kokkolassa. Nuoret Päättäjät nuorten vaikutusmahdollisuudet ratsastusharrastuksen kehittämiseksi Ratsastuksen Nuoret Päättäjät -ryhmä perustettiin keväällä Ryhmä on aktiivisista ja innokkaista nuorista koostuva porukka, joka vaikuttaa lajin kehittämiseen ja nostaa nuorten äänen kuuluville. Nuoret Päättäjät -ryhmä on jalkautunut seuraaviin liiton työryhmiin: Talent Program, Reilu Peli, Kuntotyöryhmä, hyväntekeväisyyshanke, Mahdollisuuksien hevonen, viestintä ja seurakehittäminen. Nuoret Päättäjät -ryhmän päätarkoituksena on lisätä nuorten liikkumista ja edistää nuorten vaikutusmahdollisuuksia kaikilla urheilun päätöksenteon tasoilla: seura-, alue- ja tallipalveluissa sekä urheilupuolella. Nuoret halutaan entistä voimakkaammin näkyviin liiton koko toiminnan kehittämisessä ja toteutuksessa. Nuoret Päättäjät -ryhmä on vahvasti mukana myös koko hevosalan yhteisessä hankkeessa, Mahdollisuuksien Hevonen - kehittämisohjelmassa, jossa ratsu- ja ravipuolen nuorisotoiminta on yhtenä painopistealueena. Tavoitteena on edistää järjestöjen välistä yhteistyötä sekä lisätä nuorten osallisuutta hevosalalla. Yhteisinä tavoitteina ovat mm. Pohjoismaiden nuorisotapaamisen järjestäminen sekä yhteisten toimintojen kehittäminen kuntien ja seurakuntien nuorisotyön kanssa. Vuonna 2016 kampanjoidaan myös päihteettömyyden ja tupakoimattomuuden puolesta. Reilu Peli ja yhdenvertaisuus ovat myös tärkeä yhteinen kosketuspinta. Mahdollisuuksien Hevonen -ohjelman kautta nuorisopuolella käynnistettiin syksyllä 2015 hyvän mielen Kummihevonen-kampanja. Kuka tahansa hevosenomistaja voi ilmoittaa hevosensa kummihevoseksi, jonka päiväkoti, vanhainkoti, koulu tai muu yhteisö voi valita omaksi kummikohteekseen. Kummihevonen omistajineen pitää yhteyttä kummiyhteisöönsä ja sitoutuu lähettämään arkisia kuulumisia tekstin ja mahdollisesti kuvien muodossa kerran kuukaudessa. Kampanjalla on myös tärkeä syrjäytymistä ehkäisevä näkökulma. Hevosen avulla niin lapset ja nuoret kuin vanhukset saavat iloa ja sisältöä elämäänsä ja pääsevät osaksi hevosyhteisöä ja sen mahdollisuuksia. Kampanjaa jatketaan vuonna

30 Ratsastajainliiton Nuoret Päättäjät -ryhmä työsti syksyn 2015 aikana liiton nuorisotoiminnalle strategian nimeltä Nuorten äänellä Se pohjautuu Ratsastajainliiton Kaviouralla-strategiaan sekä nuorisotoiminnassa esiin nousseisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Strategiatyön aikana on kerätty mielipiteitä ja näkemyksiä lajin parista eri toimijoilta, nuorilta sekä haettu ideoita myös muilta lajeilta. Visiona eli nuorten tulevaisuudenkuvana on: "Ratsastuksen ytimessä on hevonen, joka innostaa ja yhdistää. Ratsastus yhteisössä jokaisella nuorella on mahdollisuus kokeilla, osallistua ja vaikuttaa." Nuoret Päättäjät -ryhmän vuoden 2016 suunnitelmissa on hevosalan nuorisovastaavien kokoontumisen järjestäminen, liiton nuorisotoiminnan strategian jalkauttaminen seuratasolle sekä nuorten näkyvyyden varmistaminen eri työryhmissä, Hippos-lehdessä ja liiton tapahtumissa. Yhtenä tärkeänä tehtävänä on nuorisovastaavien toimenkuvan suunnittelu. Sinettiseurat laatua lasten ja nuorten harrastamiseen Uudet valtakunnalliset Sinettikriteerit astuvat voimaan vuoden 2016 alusta. Ratsastuksen Sinettiseurahaku alkaa tammikuussa ja päättyy toukokuun lopulla. Sinettiseuratapaaminen järjestetään Tampereen Hevoset -messuilla, minkä lisäksi osallistutaan Valon valtakunnalliseen Sinettiseuraseminaariin Sinettiseuratoimintaa hyödynnetään seurojen kehittämisvalmennuksessa, ja seurakehittäjät osallistuvat Sinettiseurojen auditointeihin. Ratsastajainliitto on mukana Arvokas kasvatus -hankkeessa. Se on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama, vuosille ajoittuva valtakunnallinen hanke, jonka tarkoituksena on kehittää väkivallattomuuteen tähtäävä arvokasvatusmalli ja -menetelmät alakouluikäisille lapsille. Päävastuu hankkeen toteuttamisesta on nuorisokasvatusjärjestö Non Fighting Generation ry:llä. Sinettiseurojen kanssa aloitetun hankkeen kohderyhmänä ovat 7 12-vuotiaat. Hanketta laajennetaan myös muihin ratsastusseuroihin vuonna Seurakehittäminen Ratsastajainliitossa toimii seurapalvelupäällikön lisäksi yhdeksän valtakunnallisen tason vapaaehtoista ratsastuksen seurakehittäjää. Seurakehittäjät koordinoivat ja suunnittelevat liiton valtakunnallista seurakehittämis valmennusta, jota toteutetaan vuosittain. Valmennuksessa on mukana useita ratsastusseuroja, jotka oman kehittämistyönsä ohella saavat vertaistukea muilta seuratoimijoilta. Jokainen seura saa valmennuksessa henkilökohtaisen seurakehittäjän, joka toteuttaa käynnin seuran toimintaympäristöön. Jokaiseen seuraan tehdään vähintään yksi kehittämiskäynti, seurat sitoutuvat toimintansa kehittämiseen ja laativat sille toimintalinjan/strategian. Kehittämisvalmennuksessa mukana oleville seuroille järjestetään myös yhteisiä verkostotapaamisia. Valmennuskausi jatkuu ja sitä kehitetään edelleen vuonna Uusi haku toteutetaan keväällä. Keväällä pilotoidaan myös seuratoimijan some-kurssia, jossa syvennytään etäkoulutuksen ja sosiaalisen maailman saloihin. Ratsastajainliitto on mukana Valon seuratoiminnan koulutusten kehittämistyössä. Liitto on toteuttanut mm. liikunnan aluejärjestöjen kanssa pilotteja seuran tulevaisuusiltojen tiimoilta. Yhteistyötä jatketaan myös muiden lajiliittojen kanssa, kuten mm. Ampumaurheiluliitto, Golfliitto, Purjehdus ja veneily, Tanssiurheiluliitto, Tennisliitto, Uimaliitto ja Voimisteluliitto Tallipalvelut Ratsastajainliiton tavoitteena on kehittää tallipalveluita ja panostaa erityisesti tiedon välittämiseen ja hevosalan edunvalvontaan. Talliyrittäjien koulutusta ja neuvontaa jatketaan yhteistyössä hevosalan hankkeiden, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Alueellisissa tallikohtaamisissa yrittäjät voivat verkostoitua, keskustella ajankohtaisista asioista ja saada tukea omaan työhönsä. Tallien Laatuportaita markkinoidaan ja jäsentalleja opastetaan käyttämään niitä työkaluina toimintansa kehittämisessä. Laatutalli-materiaalia päivitetään vuoden 2016 aikana ja Laatuportaat otetaan käyttöön myös uusilla talliryhmillä, kuten vaellustalleilla. Uusi "Hyvinvointitalli"-luokitus otetaan käyttöön vuoden alusta. Hyvinvointitallit tarjoavat sosiaalipedagogista hevostoimintaa, ratsastusterapiaa, vammaisratsastusta tai muita hevosavusteisia toimintoja. Uudesta jäsentalliryhmästä viestitään laajasti myös hevosalan ulkopuolelle. Liiton jäsentalleja markkinoidaan myös suoraan harrastajille. Tavoitteena on lisätä harrastajien tietoa hyväksyttyjen tallien laatuvaatimuksista ja ohjata heitä valitsemaan liiton jäsentalli. Markkinointia toteutetaan mm. materiaalien ja Nouse Ratsaille -kampanjan avulla sekä liiton ständitoiminnalla messuilla ja muissa alan tapahtumissa. Vuoden Ratsastustalli -kilpailua jatketaan. Kilpailun sisältöä ja tiedotusta kehitetään. Talleja kannustetaan yhteistyöhön ratsastusseurojen kanssa ja järjestämään hevoskerhoja sekä lapsille ja nuorille että aikuisille. 30

31 Liitto osallistuu Ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskilpailujen järjestelyihin yhteistyössä Suomen Ratsastuksenopettajain yhdistyksen kanssa. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kilpailla myös niille, jotka harrastavat ratsastuskoulussa ja joilla ei ole mahdollisuutta omaan hevoseen. Ratsastuskoulujen ja harrastetallien oppilaille suunniteltuja Hevoshullu-seurakisoja jatketaan ja kehitetään. Tallit saavat käyttöönsä valmiin, ilmaisen kisapaketin sääntöineen, ohjeineen ja palkintoineen. Lajeina ovat este- ja kouluratsastus, hevostaidot ja keppihevoskilpailut. Jäsentallit voivat järjestää syyskuun alussa Nouse Ratsaille -päivän ja markkinoida sitä kouluille, paikkakuntalaisille, päättäjille ja medialle. Ratsastajainliitto tuottaa talleille valmiin, uudistetun oheismateriaalin sekä valmiin esityspohjan. Tallit voivat halutessaan järjestää mahdollisuuden tutustua lajiin vaihtotunneilla, joille ratsastaja kutsuu ystävänsä kokeilemaan uutta harrastusta. Hevosen hyvinvoinnin teemavuoden mukaisesti talleille tarjotaan mahdollisuutta järjestää hevostaitopäivä keväällä. Liitto tarjoaa materiaalia ja tiedotustukea päivään. Ratsastajainliitto on koonnut lajiharjoittelun tueksi Harrasteratsastajan polun, jota voivat hyödyntää niin harrastajat kuin talliyrittäjätkin. Ratsastuksen harrastaja voi polun avulla kartoittaa omaa osaamistasoaan, suunnitella uusia tavoitteita ja lisätä harrastuksensa monipuolisuutta. Ratsastuksenopettajat voivat käyttää polkua apuna esimerkiksi tuntiryhmien ja kurssitarjonnan suunnittelussa. Työtä polun kanssa jatketaan käytännön toimintojen kehittämisellä. Harrasteratsastajan polusta tuotetaan myös jaettavat postikortit tallien työn tueksi. Ratsastajainliiton Nouse Ratsaille -oppaassa ohjeistetaan sopivan harrastuspaikan löytämiseen ja valintaan. Opas kertoo oleelliset asiat harrastuksen alkuvaiheessa hevosen hoitamisesta ja varustamisesta ennen ja jälkeen ratsastustunnin sekä valottaa ratsastuksen alkeiskurssin oppisisältöjä. Oppaasta saa myös vinkit harrastuksen syventämiseen alkeiskurssin jälkeen. Ratsastuksen käsikirja -opas valmistui vuoden 2015 lopussa. Käsikirjaa hyödynnetään mm. hevosalan oppilaitoksissa oppimateriaalina Hevosen hyvinvoinnin, hevostaitojen ja turvallisuuden edistäminen Harraste- ja seuratoiminnalla edistetään myös hevostaitojen opettelua. Eri-ikäiset voivat harjoitella hevostaitoja ohjatusti seurojen ja tallien järjestämissä hevoskerhoissa, joita liitto tukee kouluttamalla ohjaajia, tuottamalla materiaaleja ja nostamalla esille hyviä toimintamalleja. Seuroja ja talleja kannustetaan järjestämään kerhotoimintaa junioreiden ohella myös senioreille. Hevostaitokilpailuja järjestetään eri tasoilla. Seuratasolla tallit ja seurat voivat toteuttaa Hevoshullu-hevostaitokisoja. Aluetasolle liitto tuottaa valmiin kysymyspaketin järjestäjien avuksi. Junioreiden valtakunnalliset Hevostaitomestaruudet käydään keväällä ja järjestetään yhteistyössä ratsastustallin tai -seuran kanssa. Uusi maastakäsittelymerkki otetaan käyttöön vuoden alussa. Merkki kannustaa harrastajia perehtymään hevostaitoihin ja hevosen käsittelyyn. Ratsastajainliitto jatkaa yhteistyötä Hevosopiston, Hevostaitoliiton ja Kari Vepsän kanssa hevostaitoihin liittyvän koulutuspalvelun kehittämiseksi. Hevostaitokoulutuspakettia tarjotaan liiton jäsenetuna ratsastusseuroille, -talleille ja yksittäisille jäsenille. Tavoitteena on luoda myös aikuisratsastajille mahdollisuus testata osaamistaan ja kehittymistään hevostaidoissa. Ratsastajainliitto käy aktiivista keskustelua LähiTapiolan kanssa ratsastusharrastuksen turvallisuuden edistämiseksi. Yhteisiä kampanjoita toteutetaan mm. vastuullisten hevostaitojen ja liikennekäyttäytymisen osalta. Vuonna 2016 kampanjoidaan mm. harrastamisen turvallisuuden tehostamiseksi. Liitto toteuttaa laajan turvallisuutta käsittelevän kampanjan yhdessä Hipposlehden, LähiTapiolan ja yhteistyökumppanin Horzen kanssa. Ratsastuskypäriltä vaaditaan jatkossa aiempaa suurempaa turvallisuutta. EU-komission uusi standardi edellyttää parempaa suojaa kuin aiemmin käytössä olleet standardit. Kypärän tulee kestää, mikäli hevonen kaatuu tai astuu kypärän päälle. Uusien standardien mukaisten kypärien käyttövaatimus astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Liiton yhteistyökumppanin Horzen kanssa tarjotaan jäsenistölle jäsenetuna kypärän vaihto -kampanjaa vuoden 2016 aikana. Ratsastajainliitto tekee yhteistyötä Tuire Kaimion, Minna Tallbergin, Mintti Rautioahon ja Anna Kilpeläisen kanssa hevosen hyvinvointiin liittyen. Ratsastajainliiton alueilla toteutetaan Hevosen hyvinvointi -koulutuskiertue, jonka tavoitteena on käydä kattavasti läpi hevosen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä päivittäistä toimintaa hevosen kanssa. Koulutuksen tavoitteena on lisätä hevosharrastajien ja -ammattilaisten tietoa ja taitoa korostaen yhteistyötä ja hyvää henkeä. Tarkoituksena on tuoda tietoon perustuva hevostaito jokaisen harrastajan ulottuville ja innostaa oppimaan lisää. Kaiken pohjalla on hevosen hyvinvoinnin varmistaminen. 31

32 9.4. Harrasteliikunta, Urheillen terveyttä ratsastusseurassa Harrasteliikunnassa korostetaan terveellistä ja liikunnallista elämäntapaa jakamalla aiheeseen liittyvää tietoa ja järjestämällä kuntoilutapahtumia ja koulutuksia. Ratsastuksen harrastajia kannustetaan monipuoliseen liikkumiseen ja urheilulliseen elämäntapaan. Ratsastajainliitolla on valtakunnallinen Kuntotyöryhmä, joka vastaa eri ikäryhmille suunnattujen kunto-, hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämisestä. Kuntotyöryhmän pääpainopisteenä on liikunnan edistäminen ja lisääminen eri elämän alueilla. Ryhmä suunnittelee toimenpiteitä ratsastajien kunnon kohottamiseksi ja terveyden edistämiseksi. Kuntotyöryhmän ammattilaiset ovat vastanneet materiaalin tuottamisesta (mm. Ratsastajan Kunto-opas, Lajianalyysi ja Ratsastuksen terveysprofiili) sekä toimineet Ratsastajan kuntotestin toteuttajina. Kuntotyöryhmän vuoden 2016 tavoitteena on nostaa ratsastuksen lajiprofiilia Olemme maailman liikkuvin urheilukansa -vision mukaisesti, mikä tarkoittaa lajin oheisliikunnan kehittämistä (koulutukset, seminaarit, kurssit), ratsastuksen kilpailukyvyn varmistamista (lajin näkyvyys, markkinointi ja viestintä) sekä harrasteratsastajien liikuttamista koko elämänkaarella. Kuntohaasteen tiimoilta järjestetään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tapahtumia ja seminaareja. Ratsastuksen kuntotestaajia koulutetaan. Aiheen tärkeyttä nostetaan esille myös alan ammattilaisille. Kuntotyöryhmä järjestää Suomen Ratsastuksenopettajainyhdistys ry:n kanssa Ratsasta kunnolla -seminaarin uudelleen keväällä 2016, jolloin paikalle kutsutaan ratsastuksenopettajien ja valmentajien lisäksi myös lajin harrastajia. LähiTapiolan kanssa jatketaan onnistunutta yhteistyötä ratsastajien hyvinvointiillan toteuttamisessa. Kuntotyöryhmän ideoima Liikuntakuukaudet-kampanja toteutetaan jälleen vuonna Monipuolisin, eniten lajikokeiluja toteuttanut seura palkitaan. Vuoden 2016 kampanjaan suunnitellaan lapsille ja nuorille omaa palkintokategoriaa. Valtakunnallisen Urheillen terveyttä -ohjelman kehittäminen on osa Kuntotyöryhmän harrasteliikunnan kehittämistyötä. Uudella yhteistyöllä lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa toteutetaan pitkäjänteinen ja systemaattinen Urheillen terveyttä seurassa -kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on lisätä aikuisten ja ikääntyneiden määrää urheiluseuroissa kymmenellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Urheillen terveyttä seurassa -ohjelma pohjautuu kansainväliseen Sports Club for Health -hankkeeseen, jossa on mukana on 19 kumppania 9 EU-maasta. Suomesta mukana ovat lajeista voimistelu, nyrkkeily, ratsastus ja uinti sekä toimijoista Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu sekä Jyväskylän ja Turun yliopistot. Kansainvälisen hankkeen tavoitteena on kartoittaa Urheillen terveyttä viitekehyksen soveltamisen nykytila EU-maissa, vaihtaa kokemuksia parhaista käytännöistä sekä kehittää toimintamallia kattamaan koko elämänkulussa tapahtuvaa harrasteliikuntaa seuroissa. Ratsastuksen Urheillen terveyttä seurassa -pilottihankkeessa on mukana seitsemän seuraa, joiden kanssa luodaan ja kokeillaan toimivia konsepteja aikuisliikunnan kehittämiseksi seuratasolla. Hankkeessa opastetaan oheisliikunnan ohjaajia Liikkuva Ratsastaja -koulutuksessa sekä luodaan työkaluja säännöllisen liikuntatoiminnan kehittämiseksi. Hankkeessa lisätään ja monipuolistetaan aikuisille tarjottavia matalan kynnyksen liikuntapalveluja. Samalla lisätään osaamispääomaa aikuisten terveysliikunnasta ja kasvatetaan sen merkitystä paikallistasolla. Ratsastuksen Kuntotyöryhmä ja seurakehittäjät osallistuvat hankeen toteutukseen. Yhtenä painopisteenä on turvata harrastaminen koko elämänkulussa keskittyen myös ikääntyvien harrastamiseen. Pilottihanke käynnistyi alkuvuodesta 2015 ja jatkuu vuoteen 2016, jolloin sitä laajennetaan myös muihin ratsastusseuroihin. Liikkuva Ratsastaja -hanke syntyi kansainvälisen Urheillen terveyttä -hankkeen jatkoksi edistämään lajikohtaista terveysliikuntaa ympäri Suomen. Siinä hyödynnetään hankkeessa valmistunutta Ratsastuksen terveysprofiilia käytännön työssä. Liikkuva Ratsastaja -koulutukseen voivat osallistua niin ratsastajat, opettajat, valmentajat kuin ratsastavan lapsen vanhemmat. Tärkeää on halu liikkua ja kehittää omaa harrastustaan monipuolisesti. Liikkuva Ratsastaja -koulutus toimii myös harraste- ja kilparatsastajan urapolun tukihankkeena, ja sen tavoitteena on antaa työkaluja lasten ja nuorten monipuoliseen liikuntaan sekä ratsastuksen monipuolistamiseen sekä urheilulajina että terveys- ja kuntoliikuntana. Liikkuva Ratsastaja -koulutukseen valmistuu keväällä 2016 jatko-osa. Liikkuva Ratsastaja II sisältää runsaasti teoriatietoa ratsastuksesta taitolajina sekä sisältöä oheisliikunnan ohjaamisesta ja myös sen hyödyntämisestä seuran jäsenhankinnassa ja toiminnan markkinoinnissa. Koulutuksen tueksi julkaistaan Oheisliikunnan ohjaajaopas sähköisenä versiona. Liikkujille painatetaan Ratsastajan oheisliikuntaopas alku- ja loppuverryttelyn, arkiliikunnan ja lajin oheistoimintojen kehittämiseksi. Vuonna 2016 päivitetään myös alku- ja loppuverryttelyyn liittyvät laminaatit ja ohjeet. Kuntohaasteen konseptia kehitetään edelleen. 32

33 9.5. Vammaisratsastus ja erityisryhmien ratsastus Vammaisratsastuksesta on käytössä myös nimitykset erityisryhmien ratsastus ja erityistä tukea tarvitsevien ratsastus. Vammaisratsastaja tarvitsee erityistä tukea tai apuvälineitä voidakseen ratsastaa ja usein alussa hän voi ratsastaa vain pien- tai erityisryhmissä. Näiden ratsastajien harrastus- ja kilpailumahdollisuuksien kehittämisestä vastaa vammaisratsastuskomitea ja lajikoordinaattori yhteistyössä alueiden ja muiden toimijoiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Komitean tavoitteena on, että jokainen ratsastaja pääsee esteettömälle ja helposti saavutettavalle ratsastuskoululle ja voi kehittyä harrastuksessaan monipuolisesti. Vammaisratsastuksen aluetoiminta Tavoitteena on, että jokaisella alueella toimii vammaisratsastajien tarpeiden mukainen verkosto: vammaisratsastusvastaava sekä aktiivisia, koulutettuja ohjaajia ja avustajia ratsastuskouluissa ja -seuroissa sekä ratsastajia. Komitea tukee alueella järjestettäviä verkoston tapaamisia. Komitea järjestää vammaisratsastusvastaaville ja muille alueiden toimijoille harrastustoiminta-painotteisen tapaamisen Tampereen Hevoset messujen yhteydessä 2. tai 3.4. Tapaamiset, kokeilutilaisuudet ja leirit Tavoitteena on ratsastajien verkostoituminen ja tiedon lisääminen. Ratsastajainliitto järjestää vammaisratsastuksen koulutusviikonloppujen yhteydessä tai muulloin 1 2 kaikille avointa vammaisratsastusleiriä. Komitea osallistuu liiton uuteen talliluokitukseen liittyvän seminaarin/ tapaamisen järjestämiseen Tampereen Hevoset messuilla. Komitea järjestää urheilupainotteisen vammaisratsastuksen lajiseminaarin syyskokous viikonloppuna urheilufoorumin yhteydessä. Komitea järjestää tervetulo- ja infotilaisuuden pararatsastuksen kilpailutoiminnasta kiinnostuneille syksyn maajoukkuekatsastusleirin yhteydessä. Ratsastajainliitto järjestää 1 2 vammaisratsastajille suunnattua ratsastussimulaattoritapahtumaa/-leiriä, joissa on mahdollisuus saada tarkkaa tietoa omasta istunnasta ja tavata muita vammaisratsastajia. Komitea järjestää yhteistyössä tallien kanssa valjakkoajon ja lännenratsastuksen reiningin lajikokeilu tapahtumat. Jessica Kerttunen - Ladykiller II 1. osakilpailun voitto vammaisratsastuksen SM 2015, kuva srl hanna talvitie Koulutukset ja materiaalit Tavoitteena on, että toimijoilla on riittävät tiedot ja taidot tukea vammaisratsastajien kehitystä. Komitea järjestää vammaisratsastuksen peruskurssin toukokuussa

34 Vammaisratsastuksen ohjaajakoulutus jatkuu vuonna 2016 kolmella koulutusviikonlopulla. Uudet ohjaajat valmistuvat loppuvuodesta. Komitean koulutusvastaava ja vammaisratsastuskoordinaattori jatkavat hevosalan ammatillisen täydennyskoulutuksen suunnittelua yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Vammaisratsastusohjaajille järjestetään täydennyskoulutuspäivä tai -viikonloppu, joka sisältää hevoskerhon ohjaajakoulutusta, eri lajeihin tutustumista sekä ajatusten ja kokemusten vaihtoa. Komitea valmistaa uudet tai päivitetyt materiaalit: Pieni hevostaito-opas, mahdollinen kilpailemiseen liittyvä jatko-osa, Vammaisratsastusopas ja esteettömyysmateriaali sekä vammaisratsastuksen esittelyvideo. Kilpailut Tavoitteena on, että vammaisratsastajilla on monipuolisia kilpailumahdollisuuksia eri tasoilla. Komitea aktivoi kouluratsastuskilpailujen järjestäjiä tarjoamaan myös vammaisratsastusluokkia. Komitea rohkaisee kilpailujärjestäjiä järjestämään vammaisratsastuskilpailuja lainahevosilla eri puolilla Suomea. Komitea tukee kotimaan kilpailujärjestäjiä taloudellisesti tuomarituella. Komitea varmistaa riittävän laajan kilpailutarjonnan, jotta lajin SM-kilpailut saadaan toteutettua, ensisijaisesti kouluratsastuksen SM-kilpailuiden yhteydessä. Komitea varmistaa riittävän määrän kilpailumahdollisuuksia myös SO-ratsastajille kilpailutuloksiin perustuvien valintojen mahdollistamiseksi. Ratsastajainliitto järjestää 1 2 yleistä luokituspäivää pararatsastajien maajoukkuekatsastusleirin ja/tai kaikille avoimen vammaisratsastusleirin yhteydessä. Luokituspäivä on kaikille avoin ja siihen voivat osallistua myös muut kuin leiriläiset ja katsastukseen osallistuvat. Muu toiminta ja yhteistyö Komitea tiedottaa uudesta jäsentalliluokituksesta vammaisratsastuksen toimijoille. Uusi luokitus otetaan käyttöön vammaisratsastuksen, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ja ratsastusterapian osalta vuoden 2016 alussa. Komitea jatkaa yhteistyötä ratsastusterapeuttien, sosiaalipedagogisen hevostoiminnan, Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n sekä vammaisjärjestöjen kanssa. Komitea jatkaa pitkäkestoista yhteistyötä Uudenmaan Lions Clubien kanssa Lions-ravitapahtuman järjestämisessä. Tapahtuman tuotot ohjataan vammaisratsastukselle. 10. Edunvalvonta, yhteiskunta ja olosuhteet Edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet Yhteistyö järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa Ratsastajainliitto ylläpitää jatkuvaa vuoropuhelua hevosalan järjestöjen kanssa yhteisten edunvalvontaan liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi. Liitto osallistuu aktiivisesti hevosalan järjestöjen, oppilaitosten, MTK:n ja ProAgrian kanssa muodostettuun Mahdollisuuksien hevonen -verkoston toimintaan, jota hallinnoi Hippolis ry. Muita tärkeitä sidosryhmiä ovat eläinsuojelujärjestöt, Eläinlääkäriliitto, Ratsujalostusliitto, Suomen Ratsastuksenopettajain yhdistys, TUKES, Kuntaliitto ja Ulkoilufoorumiin osallistuvat järjestöt. Liitto on yhteydessä myös hevosalan kannalta keskeisiin ministeriöihin: opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja liikenneministeriö sekä hevosalaa tunteviin ja sen puolesta toimiviin poliitikkoihin. Liitto antaa asiantuntijan ominaisuudessa lausuntoja hevosalaan liittyvissä asioissa koskien mm. kaavoitusta, rakentamista, maankäyttöä, alan koulutusta, liikenne- ja kuljetuskysymyksiä, ympäristöasioita, eläinlääkintää, vastuukysymyksiä, hevosten hyvinvointia ja riita-asioita. Liitto reagoi tarvittaessa myös vastineilla ja lausunnoilla hevosalan asioihin ja epäkohtiin esimerkiksi kuntien kaavoitussuunnitelmissa. Jäsenseuroilta ja -talleilta tulevat aloitteet ovat ensiarvoisen tärkeitä tässä toiminnassa. Ratsastajainliitto toimii aktiivisesti kansainvälisissä ja kotimaisissa yhteisöissä suomalaisen ratsastuksen edistämiseksi sekä kilpaurheilu- että harrastemuotona. Ratsastajainliitto on FEIn, Kansainvälisen ratsastajainliiton, ja EEF:n, Eurooppalaisen ratsastajainliiton, jäsen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ratsastajainliittojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteisiä asioita käsitellään vuosittaisissa tapaamisissa. Huippu-urheilun johtoryhmän puheenjohtaja Kristian Nyman toimii liiton edustajana Olympiayhdistyksessä ja Suomen Olympiakomitean valtuuskunnassa. Ratsastajainliitto on jäsenenä hevosalan osaamiskeskus Hippolis ry:ssä. Sen tuottamaa materiaalia ja tietoa hyödynnetään liiton toiminnassa. Liitto on mukana Hippoliksen hallituksessa ja sen toteuttamien hankkeiden ohjausryhmissä. Ratsastajainliitto on mukana Ypäjällä sijaitsevan Suomen Hevosurheilumuseon hallituksessa ja myös museoyhdistyksen jäsen. Tavoitteena on kerätä museoon 34

35 urheilumme historiaan liittyvää tärkeää materiaalia ja aineistoa. Liitolle lahjoituksina saatu historiallinen aineisto luetteloidaan ja toimitetaan museolle. Hippolis hallinnoi museon toimintaa, ja liiton pääsihteeri on yhdistyksen puheenjohtaja. Ratsastajainliitto on jäsenenä Urheilutyönantajat ry:ssä ja pääsihteeri on mukana yhdistyksen hallituksessa. Urheilutyönantajat on Palta ry:n jäsen. Pääsihteeri edustaa liittoa myös Suomen Urheilijoiden Tukisäätiössä ja on sen hallituksen puheenjohtaja sekä Ulkoilufoorumin valmistelutoimikunnan jäsen. Yhteistyötoiminta ja -hankkeet Ratsastajainliitto on mukana kaikissa tärkeissä hevoselinkeinoa edistävissä projekteissa ja hankkeissa. Hevosalan järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä laajalla rintamalla. Keskeisiä painopistealueita ovat kuntien maankäyttö, sen suunnittelu, ympäristöasiat ja erityisesti lannanpoltto, hevosten hyvinvointi, verotusasiat sekä alan yritysten palvelujen laatu, turvallisuus ja koulutus. Edunvalvontaa jatketaan myös yhteistyössä Valon edunvalvontaorganisaation ja liiton käyttämien asiantuntijoiden kanssa. Edunvalvonnan kohteina ovat erityisesti laki-, talous-, verotus- ja työsuojeluasiat, urheilijoiden työsuhde- ja palkkauskysymykset, sopimusjuridiset asiat, olosuhteet ja rakennushankkeet sekä yhteistyö kuntien ja kaupunkien kanssa. Ympäristöministeriön maankäyttötyöryhmän raporttia ja Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella -opasta, Hästsam-projektin suosituksia sekä uutta Hevoset ja kunta rajapintoja -kirjaa hyödynnetään neuvotteluissa kuntien päättäjien kanssa. Kirjaa jaetaan päättäjille ja muille toimijoille vuonna Raporteissa korostetaan paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden huomioon ottamista ja vuorovaikutusta alan toimijoiden ja kunnan suunnittelijoiden välillä. Suositukset velvoittavat kuntia ottamaan hevosalan huomioon maankäytön suunnittelussaan. Raportti, opas ja kirjat antavat selkänojan ja työkalut, joita Ratsastajainliitto ja sen jäsenistö voivat hyödyntää lähestyessään kuntien päättäjiä ja virkamiehiä. Vuoden 2017 kuntavaalien kynnyksellä liitto lisää tiedottamista kunnallisesta edunvalvonnasta ja suuntaa sen erityisesti seuroille ja yrittäjille sekä uusille harrastajille. Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkosto on laaja-alaisesti hevosalan edunvalvonnan asialla. Toiminta on jaettu vastuualueisiin. Ratsastajainliitto on mukana kaikissa vastuualueissa ja vastaa kahden ryhmän vetämisestä. 1) Jalostus ja kasvatus 2) Hevosten hyvinvointi (koollekutsuja SRL) 3) Nuorisotoiminta (koollekutsuja SRL) 4) Yritystoiminta 5) Ympäristö, maankäyttö ja lainsäädäntö 6) Hyvinvointia hevosesta Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkosto laati esityksen maamme nykyisen hallituksen ohjelmaa varten. Esitys toimitettiin puolueiden avainhenkilöille. Hevosalan kannalta hallituskauden tärkeimmät painopistealueet ovat: alan yleisten toimintaedellytysten ja erityisesti kasvatustoiminnan edellytysten turvaaminen, hevospelien arpajaisveron palauttaminen aiemmalle tasolleen, koulutuspaikkojen säilyttäminen sekä hevosenlannan kustannustehokkaiden kierrätysmahdollisuuksien ja energiakäytön edistäminen. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa tulee edistää hevosalan kannalta tärkeitä lähivirkistys- ja liikuntamahdollisuuksia. Tiivistettäessä yhdyskuntarakennetta tulee samanaikaisesti varata riittävästi tilaa olemassa olevalle ja uudelle hevostoiminnalle. Hallitusohjelmaan otettiin suurta julkisuuttakin saanut lannanpolton edistäminen. Asia on edennyt vuoden 2015 aikana käytännön tasolle Fortumin saatua kuivikepohjaisen lannan koepolttoluvan Järvenpään laitoksessaan vuoden 2016 alussa. Hevosala tekee voimakkaasti työtä polttolupien saamiseksi useampaan laitokseen Suomessa. Alkuvuodesta 2013 tapahtunut, nuoren ratsastajan kuolemaan johtanut maneesikaton romahdus kiihdytti keskustelua laajarunkoisten hallien turvallisuudesta. Ympäristöministeriö asetti laajarunkoisten hallien rakenteellisen turvallisuuden toimintaryhmän pohtimaan hallien tarkastuskäytäntöä ja hallirekisterin perustamista. Pääsihteeri on jäsenenä toimintaryhmässä. Ratsastajainliitto antoi lausunnon koskien ehdotuksia laeiksi laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista ja seurannasta sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Liitto korosti, että jo asianmukaisesti tarkastettuja maneeseja ei tulisi vaatia uudelleen tarkastettavaksi. Liitto on huolissaan yrittäjien hankalasta taloudellisesta tilanteesta ja vaatii tukimahdollisuuksien selvittämistä maneesien tarkastamiseen ja korjaamiseen liittyen. Uusi laki tuli voimaan keväällä 2015 ja siitä tiedottamista jatketaan. Uusia yhteistyömahdollisuuksia korjaamattomien maneesien tukemiseksi selvitetään. Yhteistyötä tehdään eri luonnonsuojelujärjestöjen ja muiden luontoa käyttävien liittojen kanssa. Niiden kanssa on perustettu yhteinen eturyhmä nimeltään Ulkoilufoorumi. Se on ulkoilun edistämisen yhteistyöverkosto, johon kuuluu 18 kansalaisjärjestöä, joiden toiminnassa ulkoilulla on keskeinen merkitys. Ulkoilufoorumin päämääränä on ylläpitää ja kehittää ulkoilun edellytyksiä, turvata jokamiehenoikeuksien säilyminen vähintään nykyisessä laajuudessaan, edustaa ulkoilun 35

36 eri intressitahoja yhteisesti valtioneuvoston, viranomaisten ja muiden järjestöjen suuntaan, vahvistaa ulkoilun asemaa yhteiskunnan eri toiminta-alueilla sekä edistää kestävän kehityksen mukaista ulkoilun harrastusta. Foorumi järjestää seminaareja ja antaa lausuntoja ajankohtaisista luonnossa liikkumiseen liittyvistä asioista sekä osallistuu lainsäädäntötyöhön. Vuoden 2015 lopulla tärkeäksi kysymykseksi nousi metsähallituslain sisältö. Huolena on, että Metsähallituksen luonnonvarat siirretään laajasti Metsätalous Oy:n taseeseen. Ulkoilufoorumin mielestä kaikki valtion omistamat maa- ja vesialueet, joilla ei ole välitöntä tuottotavoitetta, tulee siirtää Metsähallituksen Luontopalvelujen taseeseen. Seitsemänkymmentäluvulta peräisin olevaa ulkoilulakia ollaan myös uudistamassa. Nämä lakimuutokset ja niihin vaikuttaminen ovat Ulkoilufoorumin agendalla Yritystoiminnan tukeminen Yritystoiminnassa kiinnitetään huomiota yrittäjien hyvinvointiin, asianmukaisiin ja turvallisiin olosuhteisiin sekä ammattitaidon kehittämiseen. Ratsastajainliitto seuraa EU:n lainsäädännön vaikutusta hevostalouteen, hevoskuljetuksiin ja -kauppaan sekä eläinten lääkintään liittyen ja tiedottaa jäsenistöään ajankohtaisista asioista. Asetus karsinoiden kokovaatimuksista laajeni koskemaan kaikkia talleja vuoden 2014 alusta. Ratsastajainliitossa jatketaan tiedottamista asiasta yhteistyössä Eviran sekä muiden hevosalan järjestöjen kanssa. Liitto on toimittanut jäsentalleilleen MMM:n ja Eviran oppaan Hevonen eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna ja neuvonut talleja eläinsuojelusäädösten sisällössä. Asetusten ja suositusten tulkitsemisesta neuvoteltiin ministeriön ja Eviran kanssa. Hevosalan aloitteesta ja painostuksesta asetusta muutettiin lähinnä karsinoiden korkeutta koskevassa tulkinnassa. Hevosalan oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä hevosharrasteohjaajanimikkeen käytössä. Nimikkeen myöntää Ratsastajainliitto yhdessä hevostalouden tutkintotoimikunnan kanssa. Oppilaitosyhteistyötä tehdään myös tarjoamalla koulutusmateriaaleja sekä osallistumalla jatko- ja täydennyskoulutusten suunnitteluun. Jatkossa oppilaitosyhteistyötä tehostetaan entisestään. Osa alueellisista tallikohtaamisista järjestetään oppilaitoksissa ja samalla tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Liitto jatkaa yhteistyötään Asianajotoimisto JB Eversheds Oy:n sekä Asianajotoimisto Ylikraka Oy:n kanssa. Hevosalaa tuntevat asianajajat antavat liiton jäsenille puhelinneuvontaa hevosalaan ja yhdistystoimintaan liittyvissä juridisissa kysymyksissä. Liitto maksaa kustannukset ja puhelinneuvonta on jäsenetuna ilmainen Ympäristöasiat ja hevosen hyvinvointi Ratsastajainliitto seuraa Suomen ja EU:n ympäristölainsäädännön vaikutusta hevostalouteen. Liiton tavoitteena on lannanpolton salliminen meillä Ruotsin ja Saksan sekä monen muun Euroopan maan tapaan. Lannan energiakäytön hyödyntäminen saatiin mukaan kirjauksena keväällä 2015 julkistettuun hallitusohjelmaan. Hevosen hyvinvointiprojektin materiaalia hyödynnetään tiedottamisessa ja seminaareissa. Päivitettyä Hevosenomistajan opasta jaetaan harrastajille tapahtumien ja jäsentallien kautta sekä netissä. Alan järjestöjen yhteinen nettisivusto hevoseni.fi tarjoaa koottuna tärkeimmät tiedot hyvään tallin ja hevosen pitoon liittyen. Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokoonpano uusittiin keväällä 2015, hevosalaa siinä edustaa Hippoksen eläinlääkäri. Neuvottelukunta toimii maa- ja metsätalousministeriön apuna seura- ja harrastuseläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa. Tallien ja seurojen vastuu ympäristöstä ja luonnosta otetaan esille tiedottamisessa ja kohtaamisissa. Liitto antaa asiantuntija-apua maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Hankasalmen ratsastuskoulu, kuva SRL Sonja Holma 36

37 10.3. Olosuhteet ja turvallisuus Turvallisuus on keskeisenä teemana kaikessa Ratsastajainliiton toiminnassa. Liitto käy jatkuvaa keskustelua LähiTapiola-ryhmän kanssa tapaturmavakuutuksen osalta. Tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja ennaltaehkäistä vahinkoja. Vakuutusmuotoja kehitetään edelleen. Liitto toteuttaa vuonna 2016 laajan turvallisuutta käsittelevän kampanjan yhdessä Hippos-lehden, LähiTapiolan ja yhteistyökumppani Horzen kanssa. EU-komission uusi standardi edellyttää kypärältä parempaa suojaa kuin aiemmin käytössä olleet standardit. Kypärän tulee kestää, mikäli hevonen kaatuu tai astuu kypärän päälle. Uusien standardien mukaisten kypärien käyttövaatimus astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Liiton yhteistyökumppanin Horzen kanssa tarjotaan jäsenistölle jäsenetuna kypärän vaihto -kampanjaa. Turvallisuuspäällikkökoulutusta järjestetään alueilla. Liiton vuokrattavassa kilpailukalustossa käytetään FEIn hyväksymiä turvakannattimia. Kilpailusääntöjen mukaan kilpailuille tulee nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö sekä laatia turvallisuussuunnitelma. Liitto opastaa tapahtumien turvallisuudessa. Ratsastajainliitto työskentelee yhteistyössä TUKESin kanssa ratsastuspalvelujen turvallisuuden edistämiseksi mm. tarjoamalla asiantuntemusta terveystarkastajien käyttöön sekä toimittamalla viraston kanssa yhteistyössä ohjeita talleille. Liitto kouluttaa tallineuvojia vuosittain turvallisuusasioissa. Turvallisuuskoulutukseen sisältyy pelastus- ja paloturvallisuuden lisäksi vakuutustietoutta. Päivitetyt ohjeet ratsastuspalveluiden turvallisuudesta tulivat TUKESin julkaisemina käyttöön vuonna Ratsastajainliitto tarjoaa jäsenilleen jäsenetuna kattavan vakuutusturvan, josta tiedotetaan Hippos-lehdessä ja liiton nettisivuilla. Liiton valmentajia ja toimihenkilöitä varten on otettu vastuuvakuutus. Liitolla on oikeusturvavakuutus. Ratsastajan opas kilpailumaailmaan on kaikkien saatavilla netissä. Nouse Ratsaille -opas on saatavana sekä suomeksi että ruotsiksi. Kymmenen vuoden ajan toteutettua kenttäpohjaprojektia jatketaan suorituspaikkojen olosuhteiden parantamiseksi ja hevosten turvallisuuden edistämiseksi yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Erittäin sateinen ja kylmä alkukesä aiheutti kesällä 2015 ongelmia monien kenttien ratsastuspohjille. Keskustelua olosuhteista ja hyvien pohjaratkaisujen saamiseksi käydään asiantuntijoiden kanssa ja asia otetaan esille mm. urheilufoorumissa. Ismo Lätin kanssa on tehty sopimus tärkeimpien kilpailukenttien kunnostuksesta ja -järjestäjien neuvonnasta. 11. Markkinointi ja viestintä Markkinointi, varainhankinta ja suhdetoiminta Markkinoinnissa toimitaan hyväksytyn markkinointistrategian mukaisesti. Tavoitteena on varainhankinnan kasvattaminen yhteistyösopimusten avulla. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pääpainopiste on nykyisten yhteistyökumppaneiden säilyttämisessä ja palvelemisessa. Varainhankinnassa keskitytään yrityksiin, joille ratsastusurheilun harrastajat muodostavat kiinnostavan ja luontevan kohderyhmän. Liiton nettisivuja, Facebookia ja jäsenlehti Hipposta hyödynnetään markkinointivälineinä. Ratsastusurheilun keskeiset toimijat Ratsastajainliitto, Hevosopisto ja BCM Scanhorse Oy aloittivat vuonna 2012 yhteisen, muutamaan suuryritykseen kohdistuvan varainhankintakampanjan. Se on onnistunut hyvin kasvattaen merkittävästi yhteistyösopimusten arvoa. Yhteistyötä jatketaan vuonna 2016 tavoitteena varmistaa vanhojen sopimusten jatkuminen ja 1 2 uuden kumppanin saaminen ratsastusurheilulle. Nykyisille yhteistyökumppaneille järjestetään yhteistyössä Hevosopiston ja BCM Scanhorse Oy:n kanssa vähintään kerran vuodessa pienryhmätapaaminen, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja ratsastuksen nykytilasta. Lisäksi yhteistyökumppaneille tarjotaan mahdollisuus keskinäiseen kanssakäymiseen ja kontaktien solmimiseen tapaamisissa Tähtikilpailujen yhteydessä. Keskeisten kilpahevosten omistajien kanssa käydään säännöllistä vuoropuhelua tavoitteena kaikkien osapuolten intressien ottaminen huomioon ja hevosten käytön varmistaminen nimettyihin edustus tehtäviin. Urheilun kehitysohjelman mukaisesti yhteistyötä omistajien kanssa tiivistetään. Liitolle tärkeisiin viranomaisiin pidetään säännöllisesti yhteyttä. Tapaamisilla ja avoimella tiedottamisella annetaan yllä mainituille tahoille ajankohtaista tietoa ratsastuksesta ja sen kehityksestä sekä ylläpidetään perinteitä ja perinnetietoutta Suomessa. Liitto neuvottelee kumppaniensa kanssa uusista jäseneduista ja jäsenille tarjotaan laadukkaita liiton omia tai yhteistyökumppaneiden tuotteita. Tavoitteena on jäsenyyden tekeminen entistä houkuttelevammaksi harrastajakunnalle. 37

38 11.2. Viestintä Liiton valtakunnallista viestintää ohjaa toimintasuunnitelman ohella viestintästrategia, joka sisältyy Kaviouralla -kokonaisstrategiaan. Viestinnän keinoin vahvistetaan Ratsastajainliiton vision toteutumista: Ratsastus on merkittävä suomalainen urheilulaji, jota mahdollisimman moni voi harrastaa omien tavoitteidensa mukaisesti. Ratsastus on merkittävä, arvostettu ja vetovoimainen osa suomalaista urheilua sekä harrastuksena, kilpaurheiluna ja huippu-urheiluna läpi ratsastajan elämänkaaren. Ratsastuksella on vahva yhteiskunnallinen arvostus, jota kasvatetaan edelleen. Lajin kiinnostavuutta ja monipuolisuutta nostetaan viestinnässä esiin. Jäsentyytyväisyys ja jäsenmäärän kasvu ovat myös merkittäviä painopisteitä. Ratsastuksen olosuhteiden merkitys nostetaan esiin viestinnässä, suhdetoiminnassa ja edunvalvonnassa. Hevosalan yhteistyöhön satsataan. Hevosen hyvinvointi, hevostaidot ja turvallisuus ovat myös tärkeitä teemoja. Valtakunnallisen viestinnän toteuttamista koordinoi viestintäpäällikkö yhteistyössä harraste- ja kilpailupuolen kanssa. Viestintä tukee markkinointia taloudellisen ja muun tuen hankinnassa lajille sekä kampanjoiden toteutuksessa. Järjestön sisäinen tiedotus Monipuolisen ja ajankohtaisen tiedon välitys seuroille, ratsastuskouluille, alueille sekä yhteisöjäsenille toteutetaan pääasiassa liiton nettisivujen, Facebookin, Twitterin, sähköpostin sekä jäsenlehden kautta. Kukin liiton toimija ja organisaation tiimit vastaavat omien kohderyhmiensä laadukkaasta, avoimesta ja ajantasaisesta viestinkulusta. Liitto julkaisee sähköistä kilpailutiedotetta ja seura- ja tallipostia sekä toimittaa seuroille ja jäsentalleille postitse liittokokous- sekä kampanjamateriaaleja. Seurat pitävät yhteyttä henkilöjäseniinsä. Toimintasuunnitelmat ja toimintakertomukset julkaistaan liiton nettisivuilla. Ratsastusseurojen täysjäsenet saavat jäsenetuna korkeatasoisen ja monipuolisen hevosalan aikakauslehden, Hippoksen, joka on myös liiton virallinen tiedotuslehti. Ratsastajainliitto toimii lehden julkaisijana. Lehden keskipainos on noin ja sillä on noin lukijaa. Hippos on perustettu vuonna 1948 ja se on Suomen Aikakausilehtien liiton jäsen. Hippos-lehti saa vuoden 2016 alussa uuden kustantajan ja päätoimittajan, ja se tuotetaan yhteistyössä RideMedian kanssa. Lehden nimi on jatkossakin Hippos. Lehti ilmestyy seitsemän kertaa vuonna Liiton budjetista on varattu lehden tuottamiseen vuositasolla euroa. Projekteja vuonna 2016 Hevosen hyvinvoinnin teemavuosi nostetaan esille monipuolisesti jäsenlehdessä, nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa, koulutuksissa ja tapahtumissa. Jäsenhankintakampanjaa jatketaan ja jäseneduista tiedotetaan kattavasti. Viestinnän koulutuspalveluja tarjotaan laaja-alaisesti eri ryhmille, kuten kilpailijoille, toimihenkilöille, seuroille, talleille ja alueille. Uusia jäsentallimuotoja kehitetään. Vaellustallit liittyivät jäseniksi 2015, ja Hyvinvointitalli-luokitus lanseerataan vuoden 2016 alussa. Mukana siinä ovat sosiaalipedagogista hevostoimintaa, ratsastusterapiaa ja vammaisratsastusta tarjoavat tallit. Kilpailutoiminnan sisäistä viestintää kehitetään palvelemaan kohderyhmiä tehokkaasti. Laaja turvallisuuskampanja toteutetaan yhdessä Hippos-lehden, LähiTapiolan ja Horzen kanssa. Kampanjassa nostetaan turvallisuutta esiin monin tavoin, kuten mm. ratsastuskypärien käytön tärkeyttä. Uusien EU-standardien mukaisten ratsastuskypärien käyttövaatimus astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Standardi edellyttää kypäriltä entistä parempaa suojaa ratsastajalle. Esimerkiksi kypärän tulee kestää, jos hevonen astuu tai kaatuu sen päälle. Ulkoinen tiedotus Kansallisen tason kilpailutiedottamisen pääkohteita ovat Tähtikilpailut, joihin luetaan olympialajien seniorien SM-kilpailut, esteiden GP-sarja ja finaali sekä erikseen tähtistatuksen saavat, Suomessa järjestettävät kansainväliset kilpailut. Tähtikilpailujen konseptia ja viestintäpalveluja tarkastellaan ja kehitetään kilpailujärjestelmän uudistuksen pohjalta. Ratsastajainliiton kisapäivystys kattaa Tähtikilpailujen ohella viikonloppuisin merkittävät kansainväliset arvokilpailut, joissa on suomalaisia osanottajia. Tarkemmat tiedot kisapäivystyksen toiminnasta ja sen rajauksista kisatasoittain löytyvät Ratsastajainliiton nettisivuilta. Liiton uutistuotanto palvelee tiedotusvälineitä suhdetoiminnan, tiedotustilaisuuksien, valmiiden uutisartikkeleiden, oman tv-tuotannon ja julkaisuvapaan, netissä uutisajassa toimivan kuvapalvelun kautta. Yle on lähettänyt viime vuosina huomattavan määrän ratsastusurheilua kanavillaan, yhteistyötä ja yhteisiä tuotantoja kehitetään edelleen. Myös nettitelevisiointia jatketaan, mutta pääpaino on tv-tuotannoissa valtakunnallisille kanaville yhteistyössä Yle Urheilun kanssa. TV-tuotantoihin varataan euron budjetti. 38

39 Liiton tiedotus tukee kaikkia kansallisia kilpailuja ja tapahtumia yleisessä ennakkotiedottamisessa, järjestämällä koulutusta ja neuvontaa sekä laatimalla ohjeita ja materiaaleja. Ratsastusurheilun kiinnostavuuteen panostetaan muun viestinnän ohella mm. suhdetoiminnalla, ratsastajakohtaamisilla, teemapäivillä ja kampanjoilla sekä uusien kanavien hyödyntämisellä. Harrastetoimintaa ja yhteiskunnallista edunvalvontaa palvellaan omilla tiedotusartikkeleilla, tärkeinä aiheina mm. lasten ja nuorten harrastaminen, hevosalan kehitys, turvallisuus, liikenne, kaavoitus- ja lainsäädäntökysymykset sekä ympäristöön ja hevosten hyvinvointiin liittyvät aiheet. Projekteja vuonna 2016 Hevosen hyvinvoinnin teemavuosi nostetaan esille monipuolisesti ulkoisessa viestinnässä. Huippu-urheilussa erityisseurannassa ovat Rion kesäolympialaiset ja paralympialaiset, eri lajien arvokilpailut EM- ja MM-tasolla sekä olympialajien maailmancupit ja Nations Cup -sarjat. Tähtikilpailujen tiedotusta ja mediapalveluja kehitetään. Ratsastajainliiton nuorisohanke vähävaraisten ja syrjäytymisuhan alla olevien lasten ja nuorten mukaan saamiseksi lajin pariin jatkuu vuonna Hankkeen myönteisiä kokemuksia ja lajin monipuolisuutta nostetaan esille viestinnässä. Artikkelipankin lanseeraamista ja täydentämistä jatketaan teemavuoden ja muiden harrasteaiheisten artikkelien puitteissa. Syksyn Nouse Ratsaille -päivän viestinnän toteuttamista tuetaan valmiilla tiedotus- ja esittelymateriaaleilla. Tallit voivat järjestää keväällä hevostaitopäiviä, joiden tueksi tarjotaan myös viestintäpalveluita. Nettisivuja ja -palveluita kehitetään, jäsennetään ja muokataan. Toimintaa sosiaalisen mediassa kehitetään edelleen. Tiedon taltiointi Vuosikokouksissa julkaistaan vuosittain toimintakertomus ja toimintasuunnitelma sekä näiden tilastoliitteet ja ne ovat nähtävinä myös Ratsastajainliiton nettisivuilla. Alkuperäiset kappaleet arkistoidaan kahtena kappaleena liiton toimistossa. Liiton tiedotteet ja uutiset taltioidaan liiton nettisivujen uutis- ja ajankohtaispalstojen arkistoihin. Liitto sidotuttaa arkistoitavaksi kaksi kappaletta Hippos-lehden kutakin vuosikertaa. 12. Talous Vuoden 2016 budjetti on laadittu euroa ylijäämäiseksi. Hallitus ei esitä maksujen korottamista vuodelle Talousarvion lähtökohtana on näkemys, että ratsastusharrastuksen kehityksessä ei tapahdu dramaattisia muutoksia. Kotimaiset ja kansainväliset kriisit voivat kuitenkin muuttaa tilanteen hyvinkin nopealla tempolla Jäsenmaksut Henkilöjäsenten jäsenmaksu on koko vuodelta 52 seniorijäseneltä ja 45 juniorijäseneltä. Jäsenmaksu sisältää urheiluvakuutuksen, Hippos-lehden, oikeuden kilpailu- ja toimihenkilölisensseihin ja merkkisuorituksiin sekä muut jäsenedut. Henkilöjäsenmaksu on välisen ajan 26 / 22,50 / jäsen. Perhejäsenten (perheen 2. ja seuraaville jäsenille) jäsenmaksu on 26 / 22,50 / jäsen vuodessa. Maksu sisältää muut henkilöjäsenten jäsenedut paitsi Hippoksen, toimihenkilöoikeuden ja oikeuden A- tai B-kilpailulupaan. Perhejäsenmaksu on välisen ajan 13 / 11,25 / jäsen. Seurojen minimimaksu on 10 x varsinaisjäsenmaksu 52, yhteensä 520. Seurat ylläpitävät itse jäsenrekisteriään Sporttirekisterin avulla. Liitto toimittaa seuran ilmoittamalle jäsensihteerille tunnukset rekisterin käyttöä varten, ja alueilla järjestetään käyttökoulutusta. Maksu liiton tai alueen tekemästä jäsenhintapäivityksestä on 40 euroa. Kevätkokouksen äänimääriä määriteltäessä otetaan huomioon mennessä maksetut jäsenmaksut. Syyskokouksen äänimääriä määriteltäessä otetaan huomioon mennessä maksetut jäsenmaksut. Jokainen Ratsastajainliiton jäsenseura ja -talli kuuluu johonkin Ratsastajainliiton kahdeksasta alueesta Yhteisöjäsenmaksut Jäsentallien jäsenmaksu on 200 vuonna Se sisältää mm. vastuuvakuutuksen, satunnaisratsastajien vakuutuksen, tallikäynnin, mahdollisuuden vaikuttaa Ratsastajainliiton sääntömääräisissä kokouksissa (1 ääni / yhteisöjäsen) ja muut liiton jäsenedut. Saman yrittäjän 2. ja 3. jne. toimipiste saa 50 prosentin alennuksen jäsenmaksusta. Jäsentallien jäsenmaksut laskutetaan ennen kevätkokousta. Muiden yhteisöjäsenten jäsenmaksu on 520. Jäsenmaksu sisältää Ratsastajainliiton jäsenpostin, Hippos-lehden sekä mahdollisuuden vaikuttaa liiton kokouksissa (1 ääni/ yhteisöjäsen). Yhteisöjäsenten jäsenmaksujen eräpäivä on Yhteisöjäsen voi hakea kilpailujen järjestämisoikeutta liiton antamien ohjeiden mukaisesti. 39

40 Hankasalmen ratsastuskoulu, kuva SRL Sonja Holma Green Card Vuonna 2016 Green Card -maksu on kalenterivuodelle 32 Ratsastajainliiton jäsentallien säännöllisesti ratsastavalle asiakkaalle (muut kuin ratsastusseurojen jäsenet). Green Card sisältää urheiluvakuutuksen ja Nouse Ratsaille -oppaan. Green Cardeja voi tilata vain liiton jäsentallien kautta. Green Cardin maksaa ratsastaja itse Lisenssit ja kilpailuluvat Toimihenkilöoikeus aktivoidaan osallistumalla lisenssikoulutukseen vähintään joka toinen vuosi. Kilpailuluvat: Kansainvälinen A-kilpailulupa 300. Kaikki lajit, sisältää oikeuden kansainvälisiin kilpailuihin ja 1 5-tason kilpailuihin Suomessa. Kansainvälinen B-kilpailulupa 210. Nimetty laji, muut kuin este-, kenttätai kouluratsastus, sisältää oikeuden kansainvälisiin kilpailuihin ja 1 5-tason kilpailuihin Suomessa. Kertalupa kansainväliseen kilpailuun 50. A-kilpailulupa 150. Kaikki lajit, kaikki luokat ja kaikki kilpailutasot. Ei kansainvälisiä kilpailuja paitsi nimettäessä PM-kilpailut. B-kilpailulupa 60. Nimetty laji, ei este-, kenttä- tai kouluratsastus, kaikki luokat ja kaikki kilpailutasot. Ei kansainvälisiä kilpailuja paitsi nimettäessä PM-kilpailut. C-kilpailulupa 50. Kertalupa, joka myönnetään ratsastajalle nimettyyn 3 5-tason kilpailuun. Luvan myöntäminen edellyttää, että hevosella on rekisterikirja tai kilpailunumero ja vuosimaksu maksettuna. D-kilpailulupa 30. Kaikki lajit ja ikäryhmät. 1 2-tason kilpailuissa kaikki luokat sekä 3 5-tason kilpailussa luokat enintään tasolle 110 cm esteratsastuksessa, Helppo A kouluratsastuksessa ja tutustumisluokat kenttäratsastuksessa. E-kilpailulupa 0. Kaikki lajit ja ikäryhmät. 1-tason kaikki luokat. Hevosten kilpailuluvat: Vuosimaksu 2 5-tason kilpailuihin on 40. Sama vuosimaksu on voimassa kaikilla kilpailutasoilla. Ratsastuskouluilta, harrastetalleilta ja yksityistalleilta peritään enintään viiden hevosen vuosimaksut vuosittain. SRL-kilpailunumero 110 / hevonen / poni (sisältää vuosimaksun 40 kuluvalle kaudelle). Kansainväliset kilpailuluvat FEIn hinnoittelun mukaisesti Kilpailujen toimitusmaksu Pidetään ennallaan kahtena eurona. Talousarvioehdotus on toimintasuunnitelman lopussa. 40

41 Suomen Ratsastajainliitto ry SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY Lajibudjetti Muut Harrastus- Alueet Yhteensä Järjestö Este Koulu Ken6ä Issikat Valjakko Matka Vammais Lännen Vikellys kilpailut toiminta Varsinaisen toiminnan tuotot Varainhankinnan tuotot Yleisavustukset yhteensä Varainhankinnan kulut TUOTOT YHTEENSÄ Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Henkilökunnan matkakulut Toim. osallist. matkakulut Materiaalikulut yhteensä Urheilija ja valmentajat Muut henkilöstökulut Muut toimintakulut Keskinäiset avustukset KULUT YHTEENSÄ Poistot yhteensä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset tuoto/kulut Alueet Alueiden ne4otuoto Alueiden ne4okulut YHTEENSÄ

42 Suomen Ratsastajainliitto ry SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY TALOUSARVIO 2016 TALOUSARVIO TA 2015 TA 2016 ERO 15/16 EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR TUOTOT Osanottomaksut Varainhankinnan tuotot Yleisavustukset yhteensä Varainhankinnan kulut TUOTOT YHTEENSÄ KULUT Henkilöstökulut yhteensä Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Henkilökunnan matkakulut Matkakulut urh ja toimih Materiaalikulut yhteensä Urheilija- ja valmentajatuet Muut henklöstökulut Muut toimintakulut Keskinäiset avustukset KULUT YHTEENSÄ Poistot yhteensä Sijoitus-ja rahoitustoiminta Alueet yhteensä Satunnaiset tuotot ja kulut YHTEENSÄ

43 Tamma A s Vivian, 2 v, Hippoksen näyttelyssä Savijärvellä syyskuussa, kuva SRL Sonja Holma

44 Suomen Ratsastajainliitto ry Radiokatu VALO puh