TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 TUOMASYHTEISÖ Tuomasmessu on avaran hengellisyyden luterilainen messu, jossa yhdistyvät arkiseen elämään liittyvät kysymykset ja rukoukset, vanhan kirkon traditio sekä mukaansatempaava musiikki. Tuomasmessu yhdistää eri tavoin ajattelevia kristittyjä ja rohkaisee avaraan, itseä ja toista armahtavaan uskoon. Kirkossa Tuomasmessu haluaa olla niiden rinnalla, jotka etsivät keskinäistä sovintoa ja tuoretta kristinuskon tulkintaa. Joka viikko Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessuun kokoontuu lähes viisisataa toivon ja uskon etsijää. Tarjoamme matalan kynnyksen paikan kaikille, jotka kaipaavat Jumalaa tai etsivät yhteyttä toisiin. Ensimmäinen Tuomasmessu vietettiin Helsingissä huhtikuussa 1988. Sen jälkeen se levisi nopeasti Helsingistä ympäri maailmaa. Tällä hetkellä Tuomasmessua vietetään yli 40 seurakunnassa ympäri Suomea vähintään pari kertaa vuodessa. Tuomasmessussa on tärkeää rukousjakso, rikas musiikki ja vapaaehtoisten maallikoiden keskeinen rooli. Tuomasmessun taustalla oleva Tuomasyhteisö on rekisteröity yhdistys, joka toimii pääasiassa kolehti- ja kannatusmaksujen turvin. Yhdistys järjestää lähes joka sunnuntai Tuomasmessua Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä, Ehtookellot-messuja Kallion kirkossa, vapaaehtoistyön koulutusta ja työnohjausta, pienryhmä- ja retriittitoimintaa, hiljaisuuden päiviä, seminaareja ja keskustelusarjoja, rukouksen, kristillisen meditaation ja hengellisen ohjauksen ryhmiä sekä muuta yhdistyksen tavoitetta tukevaa toimintaa. Yhdistys järjestää myös yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa henkiseen ja hengelliseen kasvuun tähtäävää toimintaa ja koulutusta sekä toteuttaa lähimmäisenrakkautta palvelevaa diakonista vapaaehtoistoimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tuomasyhteisön tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat vapaaehtoiset toimijat ja kannattajat ja heidän lisäkseen Agricolaliike, Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntayhtymät, HelsinkiMissio, Helsingin Diakonissalaitos, Radio Dei, Askel-lehti, Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta ja Suomen Lähetysseura. Tuomasyhteisö on Helsingin ekumeenisen toimikunnan (HET), Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN), Kirkkopalvelut ry:n, Hiljaisuuden Ystävät ry:n ja Sinapinsiemen ry:n jäsen. 2 TOIMINTA Vuonna 2017 toiminnassa näkyvät kirkosta vieraantuneiden sekä etsijöiden löytäminen ja kutsuminen, messujen kiinnostavuuteen ja laatuun panostaminen, yhteisön pienryhmätoiminta, rukous, diakoninen ulottuvuus ja vapaaehtoisten välinen viestintä ja viestinnän kehittäminen sekä koulutus. Lisäksi toiminnassa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan Suomi 100-vuotta ja Armoa 2017 reformaation merkkivuosi, niiden teemat ja tapahtumat, erityisesti helatorstai 25.5.2017 sekä teesityöskentelyllä käynnistyvä reformaatioviikko 31.10.-5.11.2017. Varainhankintaa kehitetään edelleen.
2.1 MESSUT Tuomasmessu Tuomasyhteisön viikkotoiminnan ydin on Tuomasmessu. Se järjestetään Mikael Agricolan kirkossa (Tehtaankatu 23, 00150 Helsinki) sunnuntaisin klo 18 yhteensä 36 kertaa: kevätkaudella 8.1. 4.6. on 22 messua ja syyskaudella 3.9. 3.12. sekä 17.12. on 15 messua. Tuomasmessun kutsumus on tarjota matalan kynnyksen paikka kaikille, jotka kaipaavat Jumalaa tai etsivät yhteyttä toisiin. Messun kaikille avointa ja suvaitsevaa ilmapiiriä pyritään varjelemaan, jotta kynnys hengellisten asioiden kohtaamiseen olisi mahdollisimman matala. Messujen kokoajien rekrytoinnista vastaa tuomaspappi Pirjo Kantala ja musiikinjohtajien ja kuoronjohtajien rekrytoinnista tuomaskanttori Inna Vintturi. Kunkin messun juontaja rekrytoi messuunsa esirukousjohtajan ja liturgin sekä sopii yhdessä tuomaspapin kanssa saarnaajasta sekä vastaa siitä, että messuun löytyy myös kaikki muut vapaaehtoiset tekijät. Uusia ja kokeneita vapaaehtoisia pappeja ja maallikoita rekrytoidaan aktiivisesti messun tehtäviin. Kokoajaa ja esirukousjohtajaa avustavat messuissa koordinaattorit. Kunkin Tuomasmessun kolehdista messun kuluihin erotetaan vähintään 1000 euroa tai jos kolehti on yli 2000 euroa, puolet kerätystä summasta. Jäljelle jäävä osa tilitetään eteenpäin sovitulle kolehtikohteelle. Noin 10 kolehtia vuoden aikana ohjataan kokonaan Tuomasyhteisölle. Hallituksen hyväksymä varainhankintaryhmä valitsee hyviä kolehtikohteita ja kehittää yhteistyötä kolehtikumppaneiden kanssa. Kolehtikohteiden tulee täyttää yhdessä sovitut kriteerit. Varainhankintaryhmän puheenjohtajana toimii Aino-Maija Gerdt. Kolehtien laskemisesta vastaa kevät- ja syyskaudella Tiina Hetemaa, Raija Leino ja Tarja Vähä- Savo sekä kesällä lisäksi Pertti Husu ja Kirsi Rasimus. Huomioitavaa: Tuomasmessun kiinnostavuuden ja kävijämäärien säilyttämiseksi: konseptoidaan ja kokeillaan Tuomasmessussa uusia malleja/toteutustapoja, jotka puhuttelevat nuoria aikuisia. kutsutaan mielenkiintoisia, puhuttelevia, korkean profiilin saarnaajia/puhujia messuihin yllätyksellisyyttä ja kokeellisuutta messujen pituutta lyhennetään - hyvät juontajat - lyhyet juonnot kutsutaan kiinnostavia musiikkivieraita: vierailevia kuoroja ja artisteja tuomaan kiinnostavuutta ja vaihtelua messuihin. Taizé-tyyppisiä messuja järjestetään myös 1 2 kaudessa. Erityisteemat ja -messut Tuomasmessujen toteutuksessa otetaan huomioon ajankohtaiset tapahtumat ja teemat kirkossa ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Uskontojen yhteisymmärrysviikon Tuomasmessu 5.2. Ylösnousemuksen Tuomasmessu sunnuntaina 16.4. Syntymäpäivämessu 23.4. Luomakunnan sunnuntai toukokuussa Tuomasmessu Juurimessun hengessä Helluntain Tuomasmessu 4.6. Erityisesti lapset huomioiva Tuomasmessu syksyllä Mikkelin päivänä 1.10. Jouluisten laulujen Tuomasmessu sunnuntaina 17.12.
Kesäinen Tuomasmessu Kesä-elokuussa järjestetään kesäinen Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa sunnuntaisin klo 19 yhteensä 12 kertaa ajalla 11.6. 27.8. Messun tarkoituksena on olla iloinen Jumalan ja ihmisten kohtaamisen paikka kesäisessä kaupungissa. Messu rikastaa kesäajan muuten hiljentynyttä kristillistä tarjontaa ja kutsuu myös kotimaisia ja ulkomaalaisia matkailijoita yhteiseen juhlaan. Messut ovat talvikauden messuja lyhyempiä ja yksinkertaisempia ja niissä ei ole Tuomaskuoroa, messujatkoja eikä Minituomaita. 2.2 MESSUA TUKEVAT TOIMINNOT Messukokous kerran kuukaudessa Tuomasmessujen kehittämiseksi ja seuraamiseksi järjestetään kuukauden toisena tiistaina messukokous. Messukokous on avoin kaikille messun kehittämisestä kiinnostuneille. Tutkitaan mahdollisuutta viettää erilaista arkimessua messukokouksen yhteydessä. Messukokouksesta vastaavat vanhemmiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Mukana ovat koordinaattorit, erilaisista messuun liittyvistä toiminnoista vastaavat tai niiden kehittämiseen sitoutuneet ja viestinnästä ja varainhankinnasta vastaava. Tiimi kokoaa palautteita ja kokemuksia menneistä messuista, miettii messun käytänteiden kehittämistä ja ideoi tapahtumia vahvistamaan ja palvelemaan messuyhteisöä. Äänentoisto Tuomasmessujen ja tarvittaessa muiden tilaisuuksien äänentoistosta huolehtivat ammattitaitoiset miksaajat, jotka on perehdytetty tehtävään. Messuissa käytetään Agricolan kirkkosalin äänentoistolaitteita. Miksaajina toimivat Joonas Saikkonen, Juha Liesilinna, Tom Häggblom, Tuomas Haimakainen ja Veera Vallinkoski. Videointi ja radiointi Jokainen Tuomasmessu videoidaan katsottavaksi internettiin Tuomasmessun Youtube-kanavalle. Videoinnista vastaa Jukka-Pekka Kantala, joka huolehtii messujen kuvaajien rekrytoinnista. RadioDei radioi Tuomasmessun joka sunnuntai Kristityt yhdessä -yhdistyksen keräyksen taloudellisella tuella. Radion lisäksi messua voi kuunnella myös internetin kautta RadioDein sivulta. Radioinnista vastaa Aku Lundström. Tulkkaus Tulkkaus järjestetään ryhmille tai erityistilanteissa tarpeen mukaan englanniksi ja mahdollisuuksien mukaan myös muille kielille tarvittaessa. Minituomaat Minituomaat-pyhäkoulu järjestetään syys- ja kevätkauden Tuomasmessujen yhteydessä 3 12- vuotiaille lapsille päiväkerhotiloissa. Illan aikana nautitaan välipala. Minituomasohjaajat rekrytoi Taru Järvi. Ohjaajille järjestetään suunnittelukokous keväällä ja syksyllä ennen kauden alkua. Minituomaiden lisäksi alle 3-vuotiaille on pienten nurkkaus kirkkosalissa. Messujatkot Messujatkot järjestetään kevät- ja syyskauden messujen jälkeen Mikael Agricolan kirkon kryptassa, kesällä kirkon pihalla. Jatkoista ja tukkukäynneistä vastaa Risto Knuuttila yhdessä messujatkotiimin kanssa. Teejatkot toimivat omakustannusperiaatteella. Tuomaskuoron, muusikoiden ja Minituomaiden välipaloista vastaa messujatkotiimi tai soppatiimi.
Soppasunnuntai-toiminta Soppasunnuntain viettoa jatketaan edelleen 15.1. alkaen joka sunnuntai Mikael Agricolan kirkon kryptassa ennen Tuomasmessua, klo 15.30 alkaen. Soppasunnuntaissa valmistetaan ja syödään yhdessä kasviskeittoja. Ruokaa on tarjolla puoli kuuteen asti, myös messun muusikoille ja kuorolaisille. Esirukousjohtajan tiimi voi kokoontua kryptassa ja ruokailla kokouksen aikana. Ruuasta saa maksaa omakustannushinnan noin 1-3 euroa. Soppasunnuntaista vastaavat Susanna Monni, Tiina Paloniitty, Ulla Eirola, Arja Tolvanen ja Risto Knuuttila. HelsinkiMissio tukee Soppasunnuntain toteuttamista. Pakolaistoiminta Turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymisen myötä Tuomasyhteisön piirissä on syntynyt ryhmä Tuomasyhteisön pakolaistoiminta, joka kehittää erilaista toimintaa turvapaikanhakijoiden kohtaamiseksi. Kielikoulua järjestetään edelleen, jos suomen kielen opiskelijoita riittää. 3 MUSIIKKI Musiikki on keskeinen ja tärkeä ilmaisukanava Tuomasmessussa ja koko Tuomasyhteisössä. Tuomasmessun musiikkitoimintaa koordinoi tuomaskanttori Inna Vintturi, jonka tukena toimii useita vapaaehtoisia sekä palkattuja messumusiikinjohtajia eri vastuutehtävissä. Musiikkia järjestetään viikoittain Tuomasmessussa. Lisäksi musisoidaan Tuomasyhteisön muissa tilaisuuksissa kuten Ehtookelloissa, vanhemmiston kokoontumisissa, retriiteissä, hiljaisuuden iltapäivissä, kynttiläkonsertissa ja kaikissa muissa tilaisuuksissa. Tuomasmessun musiikki toteutetaan vuonna 2017 entiseen malliin uusin maustein: Musiikista vastaa osaava musiikinjohtaja, bändi ja esilaulajat sekä Tuomaskuoro tai lauluryhmä. Messun kiinnostavuuden säilyttämiseksi kutsutaan messuun silloin tällöin vierailevia muusikoita, kuoroja ja orkestereita. Kevätkauden aikana vietetään ainakin yksi Taizé-musiikkiin pohjautuva messu sekä muita erityismessuja. Ehtookellojen musiikki perustuu paljolti Iona-yhteisön lauluihin. Tätä messua varten on käännetty uusia lauluja suomeksi. Esilaulusta vastaa pieni kuoro sekä piano ja huilu. Messun alkuosassa on gregoriaanista, bysanttilaista tai muuta hiljentävää laulua, josta vastaa miesryhmä Juha Vintturin johdolla Alkuvuodesta 2017 on tarkoitus tehdä suomenkielinen Taizé-levy: Tuohus-kuoro ja pieni soitinryhmä laulavat ja soittavat Inna ja Juha Vintturin johdolla. Tuohus lauloi 2015 Taizé-lauluja YLEn kantanauhoille, ja moni on sittemmin kysynyt vastaavaa äänitettä kuultuaan lauluja YLE1:llä. Tuomaskuoro laulaa Tuomasmessussa ja harjoittelee sunnuntaisin ennen messua. Lisäksi vuoden aikana pidetään muutama leiripäivä. Kuoroa johtavat Inna ja Juha Vintturi sekä välillä Hilkka Kangasniemi. Tuomaskuoron lisäksi messuissa ja muissa tilaisuuksissa on joskus muitakin kokoonpanoja kuten Tuohus tai Pikkukuoro. Nämä ovat Tuomaskuoroa pienempiä kokoonpanoja ja tarjoavat vaativampaa haastetta pidemmälle ehtineille laulajille. 4 HILJAISUUDEN TOIMINTA Rukous ja sen viljely eri muodoissaan on keskeistä Tuomasmessussa, Ehtookellot-messussa ja muussa Tuomasyhteisön toiminnassa. Hiljaisuuden toimintaa kehittää ja vahvistaa toiminnanjohtaja yhdessä hiljaisuudesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Rukouksen ja mietiskelyn läsnäoloa vahvistetaan yhteisön toiminnassa. Toiminnanjohtaja pitää yllä
yhteyksiä muihin hiljaisuuden liikkeen toimijoihin ja ekumeenisiin yhteistyökumppaneihin kuten Heponiemen Hiljaisuuden keskuksen neuvottelukuntaan, Hiljaisuuden Ystäviin, Sinapinsiemeneen, Helsingin ekumeeninen toimikuntaan (HET) ja Suomen Ekumeeninen Neuvostoon (SEN). Rukous ja meditaatiohetkiä vietetään Agricolan kirkon kappelissa kaksi kertaa kuussa. Ehtookellot-messua vietetään lauantaisin kerran kuussa Kallion kirkossa keskimäärin 4 kertaa keväällä ja 3 kertaa syksyllä. Messussa käytetään Iona-yhteisön lauluja ja rukoustekstejä. Keskeisenä teemana on hiljentyminen ja rauhoittuminen. Messu johdattelee alkavan sunnuntain teemaan. Messua toteutetaan yhteistyössä Kallion kirkon kanssa ja Kallion seurakunta ottaa osaa sen kuluihin. Inna ja Juha Vintturi vastaavat messun musiikista. Tuomasyhteisön hiljaisuuden retriitit pidetään Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla seuraavasti: Kevätretriitti 5. 7.5.2017 Kaamosretriitti 1. 3.12.2017 Uusia mahdollisia ja edullisempia retriittien toteutuspaikkoja etsitään. 5 VANHEMMISTO Tuomasmessun vanhemmisto on Tuomasyhteisön vuosikokouksen vuodeksi kerrallaan nimittämä neuvoa ja virikkeitä antava elin. Vanhemmistoon kutsutaan rukous- ja ehtoollisavustajia, eri toiminnoista vastaavia henkilöitä, tiimien ja ryhmien vetäjiä sekä nimettyjä teologisia asiantuntijoita. Vanhemmiston jäsenen tulee olla Tuomasyhteisön jäsen. Vanhemmistoa johtaa syyskokouksen valitsema vanhemmiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Puheenjohtajat vastaavat vanhemmiston toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä tuomaspapin ja tuomaskanttorin kanssa. Kuukausittain toistuva messukokous Tuomasmessun toiminnan kehittämiseksi ja arvioimiseksi on vanhemmiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vastuutehtävä. Vuoden aikana puheenjohtajat pitävät yhteyttä vanhemmiston jäseniin, innostavat ja rohkaisevat osallistumaan. Innostamisen ja rohkaisemisen levittämiseksi puheenjohtajat järjestävät yhdessä hallituksen ja tuomaspapin kanssa yhteisöllisyyttä ja hengellisyyttä vahvistavia "rakentumis- ja rakentamispäiviä" päiviä 1 2 vuoden mittaan. 6 KOULUTUS Tuomasyhteisö kouluttaa vapaaehtoisia erityisesti rukous- ja ehtoollisavustajiksi, erilaisiin muihin tehtäviin ja hengellisen elämän syventämiseksi. Koulutuksista vastaa tuomaspappi yhdessä vanhemmiston kanssa. Vuoden 2017 aikana järjestetään uusille halukkaille rukous- ja ehtoollisavustajille koulutus. Lisäksi tarjotaan työnohjausta rukous- ja ehtoollisavustajina toimiville. 7 RYHMÄT JA TIIMIT Rukousryhmät Tuomasmessussa esirukouspyyntöjä tulee neljän rukouskanavan kautta: messun rukousjakson aikana rukouslapuilla jätetyt rukouspyynnöt, messun aikana tekstiviesteinä lähetetyt rukouspyynnöt ja netin kautta lähetetyt rukouspyynnöt. Lisäksi Tuomasmessun rukouspiiriin tulee Askel-lehden rukouspyynnöt.
Kaikkien jätettyjen rukouspyyntöjen puolesta rukoillaan viikolla kokoontuvissa rukousryhmissä, joita on yksitoista. Rukousryhmät kokoontuvat kodeissa. Rukousryhmiä koordinoi Liisa Väätäinen. Rukousryhmät rukoilevat viikoittain 300 400 rukouspyynnön puolesta. Rukousryhmille järjestetään koulutusta ja yhteisiä tapaamisia. Rukousalttaritiimi Rukousalttariryhmä vastaa talvikauden (ei kesämessujen) ajan alttareiden rukousten laatimisesta ja esillepanosta. Ryhmä kokoontuu noin viisi kertaa talvikauden aikana Tuomastoimistolla ennen messua. Toisinaan pidetään rukouspajaa eli tutkitaan ja muokataan itse tehtyjä rukouksia. Rukousalttaritiimi huoltaa myös aika-ajoin hiekkakynttilänjalkoja ja alttareiden lasipöytiä sekä tarvittaessa koristelee alttareita. Rukousalttaritiimiä koordinoi Kirsi Tolvanen. Usko tai älä -ryhmä Uskon peruskysymyksiä tarkasteleva ja niistä keskusteleva ryhmä aloittaa kevätkaudella 2017. Ryhmän ohjaajina toimivat Jörgen Eriksson ja Minna Hietala. Kaksitoista askelta toivoon -ryhmät jatkavat vuoden 2017 aikana toimintaansa. Malli toiminnalle on saatu Tukholman Katariina kyrkanin ryhmistä. Pienryhmää ohjaavat Hanna Larinmäki ja Anne Pönni. 8 HANKKEET Paastonajan sarja: Paastonajan sarja järjestetään Mikael Agricolan kirkon kahvilassa maalis-huhtikuussa tiistai-iltaisin klo 18.00-19.30. Teemana vuoden 2017 illoissa on Marcus J. Borgin kirja Kristinuskon sydän uudelleen löydetty usko. Uudet toiminnat Pidetään yllä valmiutta toteuttaa uusia ja yllättäviäkin toimintoja spontaanisti ja nopeasti vastaten näin joustavasti toimintaympäristön muutoksiin. Yksityisten ihmisten ideoille ja ehdotuksille luodaan mahdollisuus toteutua ja tehdään asioita totutusta poikkeavalla tavalla. Yhdessä tekemistä ja liittymistä myös muiden tahojen tapahtumiin ja projekteihin kannatetaan. 9 AGRICOLALIIKE Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja on Henrik Wikström ja tavoitteena on jatkaa jo syntyneitä toimintoja. Toiminta on uudenlaista seurakunnallista elämää Mikael Agricolan kirkossa ja siihen liittyy vahvasti myös vapaaehtoistoiminta ja yhteistyö erilaisten organisaatioiden kanssa. Tuomasyhteisöllä on edustaja Agricolaliikkeen ohjausryhmässä ja lisäksi Tuomasyhteisön toiminnanjohtaja osallistuu ohjausryhmän kokouksiin. 10 JÄSENET, HALLITUS, TYÖNTEKIJÄT JA TOIMISTO Tuomasyhteisön jäsenet kutsutaan sääntömääräisiin jäsenkokouksiin (kevätkokous ja syyskokous) ja tarvittaessa järjestetään ylimääräisiä kokouksia. Jäseniin pidetään yhteyttä Tuomasmessulehden, muiden tiedotteiden, sähköisen kirjeen, sähköpostin ja henkilökohtaisten yhteyksien välityksellä.
Yhdistyksen hallitus pitää huolta yhdistyslain edellyttämän hallinnon hyvästä hoitamisesta, yhdistyksen vision ja strategian kehittämisestä ja toteutuksen seurannasta sekä Tuomasmessuja tukevasta taloudenhoidosta. Yhdistyksellä on kokopäiväinen toiminnanjohtaja Pirjo Kantala, osa-aikainen (60 %) tuomaskanttori Inna Vintturi. Osa-aikainen (50 %) toimistonhoitaja Hanna Haavikko jättää tehtävänsä vuoden vaihteen jälkeen ja yhdistys joutuu etsimään uuden toimistosihteerin. Kirjanpidosta vastaa Marjut Kotila. Tuomasyhteisön tiedotusta ja varainhankintaa tukee vuonna 2017 vapaaehtoistyönä Aino-Maija Gerdt, Aino-Maija on kevättalven poissa Suomen Lähetysseuran vapaaehtoistehtävissä Namibiassa. Tuomasyhteisön toimisto sijaitsee Mikael Agricolan kirkon kiinteistössä osoitteessa Tehtaankatu 23 B, 00150 Helsinki ja on avoinna ti to klo 10 16 tai sopimuksen mukaan. Toimistoa voidaan käyttää kokouspaikkana ja pienryhmätoiminnassa toiminnanjohtajan kanssa sovitulla tavalla. 11 VARAINHANKINTA Tavoitteena on hankkia Tuomasyhteisölle tasaisesti lahjoitusvaroja sekä kertoa Tuomasyhteisön toiminnasta, mahdollisuuksista osallistua ja liittyä yhteisöön useita eri kanavia käyttäen. Varainhankinnan keinoina ovat lahjoituspyynnöt perinteisenä tai sähköisenä kirjeenä 4 5 kertaa vuodessa. Syksyllä 2015 aloitettu sähköinen viestintä mahdollistaa erilaiset pienet lahjoituskohteiden nostot, mm. kolehtilahjoitus verkkokaupassa. Verkkokauppaa kehitetään jatkuvasti; tuotteita tuodaan ja poistetaan verkkokaupasta saadun asiakaspalautteen mukaisesti. Yhteisellä tekemisellä voidaan myös tavoitella lisävarojen hankintaa, kirpputori keväällä sekä Tuomaspidot syksyllä 2017. 12 VIESTINTÄ Tuomasyhteisön viestinnän tavoitteena on kertoa Tuomasmessusta messussa kävijöille sekä välittää tietoa messusta niille, jotka etsivät mutta eivät vielä ole löytäneet Tuomasmessua. Viestinnästä ja sen päälinjauksista vastaa toiminnanjohtaja, joka toimii myös jäsenlehden päätoimittajana ja aineiston kokoajana. Toiminnanjohtajaa avustaa viestinnässä Aino-Maija Gerdt ja toimistonhoitaja. Yhdessä huolehditaan nettisivujen sisällöstä ja ajankohtaisuudesta. i) Tuomasmessu-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se toimitetaan kaikille jäsenille. Lisäksi sitä jaetaan messussa. ii) Facebook-ryhmälle viestitään aktiivisesti viikoittain messusta (Tarjolla tauko kaikesta) ja muista tapahtumista iii) Newsletter kerran kuukaudessa jäsenille ja niille, jotka ovat ilmaisseet halunsa saada postia messulta. Sisältönä kuukauden ajankohtaiset asiat iv) Facebook- ja newsletter-viestejä välitetään Twitterin avulla etsijöille/ ei-jäsenille. Tavoitteena on välittää tietoa tapahtumista (@Tuomasmessu) tai ajankohtaisista teemoista (@PirjoKantala) ja ohjata viestinlukija aina joko Tuomasmessun Facebooktai internetsivulle. v) Kolehtikumppanuutta kehitetään molemminpuoliseksi yhteistyöksi: kolehtikumppanin kanssa toteutetaan viestinnällistä yhteistyötä
vi) Kirkko ja kaupunki -lehden ilmoituksen tavoitteena on saada ihmisiä messuun, pääviestinä on useimmiten saarnaaja/ musiikkivierailija vii) Digimainonta kokeilua jatketaan vuoden 2017 aikana. Tarjoaa 2-suuntaisuuden, l. mahdollisuuden ilmaista kiinnostuksen esim. liittyä postituslistaan, facebook-ryhmään yms. Kustannukset ovat itse päätettävissä eli kuinka monta klikkausta/näyttöä halutaan. viii) Radio Dein kautta aloitetaan viikottainen radiomainonta Tuomasyhteisön tapahtumista, erityisesti seuraavan sunnuntain Tuomasmessusta. Viestintää tukee työryhmä, johon kuuluu toiminnanjohtajan lisäksi viestinnän asiantuntijana Aino- Maija Gerdt, Minna Jaakkola, Laura Mäkelä, Markku Pihlaja ja Inna Vintturi. Apuna on myös muita sisällöntuottajia ja asiantuntijoita sekä graafikko, valokuvaajia ja verkkoviestinnän teknisiä osaajia. Lehden postitusmääriä supistetaan merkittävästi ja lehteä jaetaan aktiivisesti messujen yhteydessä. Tuomasyhteisön tapahtumista tiedotetaan myös Kirkko ja kaupunki -lehdessä sekä Tuomiokirkkoseurakunnan verkkosivuilla. Lisäksi tapahtumista kerrotaan Askel-lehden ja RadioDein kautta. Tiedot radioinneista toimitetaan seuraavien lehtien radiohartauspalstoille: Kirkko ja Kaupunki, Kotimaa ja Sanansaattajat. Vuoden aikana julkaistaan Tuomasyhteisön ja Askellehden perinteinen yhteisnumero. 12 TALOUS Toimintasuunnitelman edellyttämistä tuloista ja menoista laaditaan erikseen talousarvio. Kirkkohallitus on hyväksynyt Tuomasyhteisön suosituskolehtikohteeksi vuonna 2017. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole kerätä voittoa eikä kartuttaa omaisuutta, mutta se ei myöskään halua velkaantua. Talous pidetään tasapainossa huolehtimalla siitä, että kulut eivät ylitä menoja ja että tallessa on riittävästi varoja puskuriksi yllättäviä menoja varten. 13 CITY-YHTEISÖJEN TUKI City-yhteisöjen Tuki ry on Tuomasyhteisön toiminnalliseen ja taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluva yhdistys. Sen kautta kanavoidaan yhteisön sellainen myynti- ym. toiminta, johon saattaa liittyä verovelvollisuus. Tällä yhdistyksellä on oma johto ja kirjanpito.