VASO Oy KAARINAN HOVIPOIKA JA HOVINEITO Hoviherrankatu 7 KAARINA LVI-TYÖSELITYS LÄMMITYS-JA ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN PERUSPARANNUS pvm. 30.11.2016 Muutos pvm. Tekijä ML Tark. Työ nro 6 02 Asiakirjatunnus
2 1. ESITIEDOT 1.1 Rakennuskohde Rakennuskohde: Osoite: Kaarinan Hovipoika ja Hovineito Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän perusparannus Hoviherrankatu 7 A-D Kaarina 1.2 Rakennuttaja Vaso Oy Osoite: Rauhankatu 4 20100 Turku Yhteyshenkilö: Sirpa Laaksonen p. 2 2747023 sirpa.laaksonen@vaso.fi 1.3 Suunnittelijat Rakennustekninen suunnittelu Julkisivukonsulttini JK Oy Kärsämäentie 35 20360 Turku Yhteyshenkilö: Jouni Kourula p. 0400 827 920 jouni.kourula@julkisivukonsultointi.fi LVI-suunnittelu Turun LVI-Tekniikka Oy Kähärlänkuja 13 20100 TURKU Yhteyshenkilö: Matti Lehtinen p. 040-501 3391 matti.lehtinen@lvitekniikka.fi Sähkösuunnittelu KanPlan Saukonojantie 27 20250 TURKU Yhteyshenkilö: Kari Anttila p. 050 363 5896 kari.anttila@kanplan.fi
3 1.4 Urakat Urakat on tehdään urakkaohjelman mukaisesti. LVI-urakkaan sisältyvät työselityksen ja piirustusten mukaiset työt ja laitteet kuljetuksineen, täysin valmiina, paikoilleen asennettuina ja käyttökuntoon säädettyinä, käytön opastus sekä tarvittavat säädön tarkistukset takuuaikana. 1.5 Hankintarajat Rakennustyöt Putkityöt Putkitöihin kuuluvat: Esitetty rakenne- ja rakennussuunnitelmissa. -työselityksen luvussa "Yleiset tekniset vaatimukset" selostetut velvoitteet -työselityksen luvussa "Putkijohtolaitteet" selostetut työt ja laitteet -takuuajan huolto. Urakkarajat pääpiirteissään: o Poistoilmalämpöpumppujärjestelmä o Lämmönjakokeskukset uusitaan o Lämpöjohtoverkoston putkistovarusteiden uusiminen ja tähän liittyvä lämpöjohtoverkoston tasapainotus. Urakkarajoja ja hankintoja on selvitetty rakennusselityksissä ja näihin liittyvissä suunnitelmissa. 1.6 Tarjoukset Tarjouksen tulee olla laskentaa varten luovutettujen asiakirjojen mukainen. Hinnat ilmoitetaan arvonlisäveroineen ryhmiteltyinä tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti.
4 2.YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET 2.1 Lait, asetukset, määräykset ja normit Rakennus- ja asennustöissä sekä tarvikkeiden valmistuksessa on noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä yleisiä tai kunnallisia määräyksiä, ohjeita ja normeja sekä hyväksi tunnettuja työtapoja. Urakoitsija on velvollinen omalla kustannuksellaan huolehtimaan siitä, että kaikki urakkaan liittyvät viranomaisten tarkastukset suoritetaan. LVI-laitoksen rakentamisessa noudatetaan myös Talotekniikka RYL 2002 määräyksiä ja ohjeita. 2.1.1 Työhön vaadittavat luvat ja selvitykset Rakennuttaja hakee perusparannustyön edellytettävän rakennusluvan. Lupa on oltava voimassa ennen työn aloitusta. Rakennuttaja hankkii lupa-asiakirjojen ja suunnitelmien laatimista varten pääsuunnittelijan, jolla on kyseiseen työhön tarvittava pätevyys. Lupakäsittelyssä rakennuslupaan liitetyt vaatimukset ja määräykset rakennuttaja toimittaa muille erikoissuunnittelijoille tiedoksi, jotta he voivat tarkistaa ja tarkentaa omat suunnitelmansa vastaamaan esitettyjä vaatimuksia. Tämä tiedoksianto on kopio hyväksytystä rakennusluvasta ja sen mahdollisista liitteistä. Lupaviranomainen määrittelee rakennushankkeeseen vaadittavat muut suunnitelmat, jotka kukin erikoissuunnittelija esittää ja hyväksyttää rakennusvalvontaviranomaisilla. 2.2 Työselitys ja piirustukset 2.2.1 Suunnittelijan piirustukset Työselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Mahdollisissa epäselvissä tai ristiriitaisissa tapauksissa on pyydettävä rakennuttajan ja suunnittelijan lausunto. Kojeiden ja laitteiden mitoitusarvot on pääasiallisesti esitetty kojeluetteloissa, kaavioissa ja piirustuksissa. Kojeiden ja laitteiden mittapiirrokset ovat kaaviollisia. Tästä syystä urakoitsijan on työssään ja tarvikkeiden valinnassa tarkoin harkittava teknisesti paras mahdollinen asennuspaikka ja tapa. Urakoitsijan on asennuksessa noudatettava erikoispiirustuksia, joita muut asiantuntijat toimittavat.
5 Mikäli urakoitsija katsoo, ettei jokin suunnittelijan esittämä laitevaatimus tai kytkentätapa sovellu hänen laitteilleen, eikä urakoitsija voi vastata työn tuloksesta jos ohjelmanmukaista ratkaisua käytetään, tulee urakoitsijan esittää laitteilleen sopiva ratkaisu urakkatarjouksessa vaihtoehtoisen tarjouksen muodossa. Piirustuksissa samanmallisiksi merkittyjen laitteiden on oltava malliltaan samanlaisia ja mikäli mahdollista samalta valmistajalta. Poikkeuksia tästä sallitaan ainoastaan, jos ko. valmistajalla ei ole vastaavaa tuotetta. Urakoitsijan tulee merkitä piirustuksiinsa kaikki työn aikana mahdollisesti tapahtuvat poikkeamiset ja muutokset. Vastaanottotarkastuksessa urakoitsija luovuttaa rakennuttajalle kaksi sarjaa korjattuja ja täysin paikkansapitäviä piirustuksia kansiossa A4-kokoon taitettuna. Urakoitsijan velvollisuus on tutustua työselityksen kaikkiin osiin ollakseen täysin tietoinen työn laajuudesta. 2.2.2 Urakoitsijan piirustukset 2.2.3 Muutokset Urakoitsijan tulee kirjata selkeästi kaikki työn aikana tehdyt muutokset piirustuksiin ja asiakirjoihin ja laatia toteutusta vastaavat loppupiirustukset. Näistä tulee selvitä mm. putkien reittimuutokset, materiaalimuutokset, korkeusasemiin tehdyt muutokset jne. Loppupiirustusten kustannukset kuuluvat kokonaisuudessaan urakoitsijalle. Siihen sisällytetään 2 sarjaa piirustuksia kansiossa. Jos rakennusteknisistä syistä tai rakennuttajan pyynnöstä rakennusaikana suoritetaan suunnitelmien muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia urakkasummiin, on urakoitsijan ennen muutostöiden aloittamista tehtävä kirjallinen tarjous, joka rakennuttajan kirjallisesti hyväksymänä on pätevä lisä- tai hyvityslaskuja esitettäessä. Jos urakoitsija haluaa asennusaikana poiketa työselityksestä tai piirustuksista, tulee hänen hankkia siihen rakennuttajan kirjallinen suostumus. Urakoitsijalle luovutetaan korvauksetta: - kolme sarjaa valokopioita urakkaan liittyvistä piirustuksista -vastaavat kopiot mahdollisesti myöhemmin laadittavista muutos- ja täydennyspiirustuksista. 2.3. Rakennusaika ja työaikataulut Asennustyöt tulee aloittaa välittömästi, kun rakennuskohteen työvaihe sitä edellyttää. Työt on suoritettava rinnan muiden maanrakennus ja rakennustöiden kanssa siten, että urakka on täysin valmis urakkasopimuksessa määriteltyyn ajankohtaan mennessä. Työaikataulu tulee laatia yhteistyössä muiden toteuttajien kanssa.
6 Työt on jaoteltava riittävän yksityiskohtaisiin nimikkeisiin, esimerkiksi kanavatyöt, venttiilien asennukset, kojeasennukset, LTO- johtojen runkotyöt jne. Urakoitsijan on suunniteltava ja ajoitettava asennustyöt siten, että vesi-ja lämpökatkoset ovat mahdollisimman lyhyitä. Vesijohtojärjestelmä voidaan heti laitteiden paikoilleen asentamisen jälkeen kytkeä lopullisiin yhteyksiinsä ja ottaa käyttöön, jos niin halutaan. Urakkaan kuuluvien laitteiden työaikaisesta käytöstä on aina erikseen sovittava rakennuttajan ja muiden asianosaisten kanssa. Aikatauluvastuu on pääurakoitsijalla. 2.4 Yhteistyö ja työnjohto Urakoitsijan tulee olla kiinteässä yhteistyössä rakennuttajan, suunnittelijan sekä muiden urakoitsijoiden kanssa. Urakoitsijan on sovittava asennusjärjestyksistä muiden urakoitsijoiden kanssa sekä toimitettava heidän tarvitsemat tiedot. Urakoitsija järjestää työmaalle pätevän työnjohdon, johon katsotaan kuuluvan mm.: - että urakoitsija nimeää tätä työtä varten yhden työnjohtajistaan - että asentajilla on käytettävissään yksityiskohtaiset tiedot asennuksista piirustuksineen - että työnjohtaja on selvillä myös toisten urakoitsijoiden laitteiden sijoituksesta ja työvaiheesta. 2.5 Työn suoritus ja tarvikkeet 2.6. Vastuu vahingosta 2.7. Reiät ja urat Työselityksessä ja piirustuksissa käytetyt numerot viittaavat, mikäli muuta ei ole mainittu, LVI-tarvikeluetteloon. Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen ominaisuuksiltaan ja laadultaan vastaavilla tarvikkeilla. Urakoitsijan on tällöin hankittava haluamalleen vaihtoehdolle rakennuttajan suostumus. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu vaihdosta jää kuitenkin sen esittäjälle. Urakoitsija korvaa asennustyönsä yhteydessä muille urakoitsijoille tai näiden asennuksille aiheuttamansa vahingot. Mikäli urakoitsija omavaltaisesti on poikennut suunnitelmista tai suorittanut alaarvoista työtä, kuuluu hänelle omien asennustöiden korjaamisen lisäksi korvata myös korjauksesta johtuvat muut työt(rakennus-, sähkö- ym. työt). Urakoitsija laatii varauspiirustukset omien laitteittensa osalta yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja laitevalmistajien kanssa. Reiät, urat ja kannakkeet merkitään rakennepiirustuksiin ja hyväksytetään rakennesuunnittelijalla.
7 2.8 Asennus 2.8.1 Kiinnitys ja kannatus Putkijohtolaitteet: 2.8.2 Lävistykset 2.8.3 Asennustyöt Putket ja LVI-laiteet kannakoidaan yhtenäisellä kannakointijärjestelmällä, jonka osia ovat kannakointikiskot, tangot, pitimet yms. varusteet. Osien materiaali on yleensä sinkitty teräs. Putket kiinnitetään avattavilla putkipidikkeillä ja säädettävillä kannatusteräksillä. Kannatusrakenteiden tulee olla tehdasvalmisteisia (Hilti, Toimex Oy tai vastaava). Pinta-asennuksessa kupariputket 22 mm kiinnitetään muovipitimillä. Muoviputkien asennuksessa noudatetaan valmistajan antamia kiinnitysperustamis- ja kannatusohjeita. Seinien ja palkkien lävistykset on tehtävä niin, ettei lävistyskohta estä putkien vapaata liikettä. Putket eivät viemäreitä lukuun ottamatta saa olla kiinteässä yhteydessä rakenteisiin. Rakenteiden läpimenokohdissa on erityistä huomiota kiinnitettävä äänen eristämiseen. Putken ja suojaputken välinen tila täytetään eristeellä ja kitataan. Kaikki asennusreiät betonirakenteissa valetaan umpeen. Läpivientien palokatkot kuuluvat pääurakkaan. LVI-laitteet asennetaan siten, että niiden käyttö ja huolto on mahdollista. Ennen asennusta on putket ja laitteet huolellisesti puhdistettava epäpuhtauksista. Työaikana avoimiksi jäävät putkipäät suljetaan muovitulpalla. Asennustyön siistiin ulkonäköön on kiinnitettävä erityinen huomio. 2.9 Materiaalit ja pintakäsittely Urakoitsijan on valittava tarkoitukseen sopivin materiaali eri laitteiden kohdalla esitettyjen ohjeiden mukaan. Valinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota toisiinsa liittyvien eri materiaalien korroosionsuojaukseen. Kaikkien työmaalle toimitettavien laitteiden, putkia lukuun ottamatta, tulee olla pohjamaalattuja tai valmiiksi pintakäsitelty.
8 Pintakäsittelemättömien teräsosien korroosionestomaalaus: sisäilman kanssa kosketuksiin tulevat osat; SFS 4962 A 80/2 Fe Pe -ulkoilman kanssa kosketuksiin tulevat osat; SFS 4962 A160/3 Fe SA2 Pintojen puhdistus tulee suorittaa huolellisesti. 2.10 Sähkömoottorit ja -laitteet Sähkömoottoreiden tulee olla suljettuja oikosulkumoottoreita. Sähkövirta 3 tai 1 N 50 Hz, 400/230 v. Tarkempi erittely on esitetty piirustuksissa. Suojausluokka on roiskevedenpitävä IP 44, ellei vaativampaa ole erikseen määrätty tai laitteen lopullisesta sijoituksesta määräydy. 2.11 Laitemerkinnät Urakoitsija varustaa putket seinämien läpimenokohdissa, venttiiliryhmien läheisyydessä sekä muissa tarpeellisissa kohdissa tunnuksilla ja virtaussuuntanuolilla. 2.12 Laitteiden rakennusaikainen suojaus, käyttö ja puhdistus 2.12.1 Laitteiden suojaus 2.12.2 Laitteiden käyttö Kukin urakoitsija huolehtii kaikkien asentamiensa laitteiden suojauksesta rakennusaikana. Avonaiset putkien ja kanavien päät ja aukot suojataan siten, ettei pöly ja muut epäpuhtaudet kulkeudu niihin. Rakennukseen pysyviksi asennettuja kojeita ja laitteita voidaan käyttää rakennusaikana rakennuttajan luvalla sitä mukaa, kun ne riittävässä laajuudessa valmistuvat. Mikäli laitteita käytetään, tulee käyttäjän saattaa laitteet ennen luovutusta uuden veroiseen kuntoon. Patterilämmitystä voidaan käyttää töiden aikana. Pääurakoitsija vastaa siitä, että kaikki aukot on suljettu ja lämpöeristeet on asennettu niin, ettei jäätymistä voi tapahtua. Mahdolliset vauriot korvaa se urakoitsija, jonka laiminlyönneistä rikkoontuminen on aiheutunut. Rakennusaikaisen energian ja veden kustantaa rakennuttaja. 2.12.3 Laitteiden puhdistus Kaikki putkistot ja laitteet on huolellisesti puhdistettava ja huuhdeltava ennen verkoston täyttöä.
9 2.13 Valvonta Rakennuttajalla on oikeus valvoa urakoitsijoiden työsuorituksia ja hänen töittensä sopimuksenmukaista edistymistä. Mikäli laitteiden ja asennusten mahdolliset viat jäävät työmaalla urakan aikana suoritettavissa tarkastuksissa havaitsematta, ei se vapauta urakoitsijaa vastuusta. 2.14 Vastaanottomenettely Luovutusvaiheessa suoritetaan ennen vastaanottotarkastusta jäljempänä esitetyt osatarkastukset. Urakoitsija suorittaa osatarkastusten edellyttämät mittaukset hankkimillaan laitteilla. 2.14.1 Rakennetarkastukset Laitoksen rakennusaikana rakennuttaja suorittaa tarkastuksia, joissa tarkastetaan laitteet, jotka peitetään. Näitä ovat mm. seuraavat kohteet: -putkistot ja kanavat ennen niiden eristämistä ja painekokeita -putkistot, kanavat ja putkikanavat ennen niiden peittämistä - Laitteiden rakennetarkastuksissa todetaan laitemateriaalien ja perusrakenteiden ohjelmamukaisuus sekä varustelu. Tarkastuksessa edellytetään, että laiteryhmä on valmiina. 2.14.2 Vastaanottotarkastus Urakka katsotaan valmiiksi vastaanottoa varten vasta, kun sitä sivuavat muut työt ovat valmiit sekä kaikki edellä luetellut muut toimenpiteet on suoritettu. Lisäksi vastaanottotarkastuksen hyväksymisen edellytyksenä on: -varaosat ja muut tarvikkeet on luovutettu tilaajalle -korjatut piirustukset luovutettu -luovutuskansiot luovutettu -osatarkastuksissa havaitut viat ja puutteet on korjattu tai niistä muuten kirjallisesti sovittu -kaikki urakkaan kuuluvat velvollisuudet on suoritettu sopimusasiakirjojen mukaan. 2.14.3 Laitoksen säätö ja mittaukset Laitoksen säätötyöt kuuluvat ko. urakoitsijalle. Laitoksen säädössä ja mittauksissa suoritetaan mm. seuraavia toimenpiteitä: o lämpimänkäyttöveden kiertovesimäärät tasapainotetaan. o lämpöjohtoverkosto tasapainotetaan o Ilmamäärät mitataan ja säädetään
10 2.14.4 Viranomaisten tarkastukset Asennetun laitoksen tulee olla viranomaisten vaatimusten mukainen. Mikäli viranomaiset asettavat työn aikana suunnitelmista poikkeavia vaatimuksia, on urakoitsijan hyvissä ajoin enne työn suorittamista huomautettava asiasta rakennuttajalle käyttäen tarvittaessa muutostarjousmenettelyä. 2.15 Käytön opastus sekä huolto-ja kunnossapito-ohje Urakoitsijan tulee järjestää tilaajalle riittävä LVI-laitteiden käyttö- ja huolto-opastus siten, että tilaaja voi itsenäisesti vastata laitoksen oikeasta käytöstä. Lisäksi urakoitsija laatii kiinteistölle huolto- ja kunnossapito-ohjeen. 2.16 Luovutusasiakirjat 2.17 Tarviketoimitukset Urakoitsijat luovuttavat 2 sarjaa kansioihin sijoitettuina laitoksen lopullista tilaa osoittavia piirustuksia. Lisäksi kansioihin sijoitetaan seuraavat asiakirjat: -työselitys -piirustukset laitteiden sisäisistä kytkennöistä ja liittymisestä toisten urakoitsijoiden laitteisiin -huoltoa tarvitsevien laitteiden kokoonpanopiirustukset -huolto- ja hoito-ohjeet ja huollon tarve Loppupiirustuksiin tulee liittää viranomaisten tarkastuspöytäkirjajäljennökset ja kopiot mittauspöytäkirjoista Urakoitsijat toimittavat jäljempänä mainitut tarvikkeet. Urakoitsija: 2.18 Takuu Ilmanvaihtolaitteet: - 1 vaihtosarja kutakin asennettua suodatinta varten pakattuna peltilaatikkoon (galvanoitu). Takuuaika on kaksi (2) vuotta, joka alkaa vastaanottopäivästä. Urakoitsijan on takuuaikana omalla kustannuksellaan välittömästi korjattava sellaiset viat, jotka ilmaantuvat puutteellisen työn, virheellisen työn, virheellisen rakenteen tai ala-arvoisen valmistusaineen johdosta. Säätö-ja viritystöiden osalla takuuaika on kuitenkin kaksi vuotta.
11 2.19 Takuuajan huolto 2.19.1 Yleistä Huoltoon sisältyvät kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat matkoista ja lähetyksistä huoltomatkojen yhteydessä. Huollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana. Tilaajan edellytetään mahdollisimman pikaisesti ilmoittavan havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suurehkon vian tai toimintahäiriön sattuessa myötävaikuttavan toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat nämä käynnit takuuseen. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen hoitajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet, jotka on tehty. Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava yleiskatselmus ja tutkittava, että laitosta käytetään tarkoituksenmukaisesti, sekä oikaistava mahdolliset virheet. 2.19.2 Lämmitys-, vesijohto- ja viemärilaitteiden takuuajan huolto Kerran vuodessa suoritetaan: -lianerottimien ja vastaavien laitteiden tyhjennys ja puhdistus putkistoissa ja säiliöissä -takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus, siten ettei ruostumista tai muuta syöpymää esiinny. Korjaukset tarvikkeineen kuuluvat urakkaan. 2.19.3 Ilmanvaihtolaitteiden takuuajan huolto Kaksi(2) kertaa vuodessa suoritetaan: -Kojeiden ja sähkömoottorien laakereiden puhdistus, rasvaus ja tarvittaessa vaihto -säätöpeltien säleiden puhdistus ja laakereiden rasvaus -poistopuhaltimien puhdistus liasta ja rasvasta. 2.19.4 Säätö- ja valvontalaitteiden takuuajan huolto Urakoitsija suorittaa takuuaikana lämmityskauden alussa ja lopussa kaikkien automaattisten säätölaitteiden asetusarvojen säädön ja toiminnan tarkastuksen sekä tarvittaessa laitteistoissa ilmenevien vikojen etsinnän ja korjaamisen.
12 2.19 Akustiset vaatimukset Rakennustyössä noudatetaan äänieristyksen ja meluntorjunnan osalta soveltuvin osin Suomen Rakentamismääräyskokoelman ääneneristysmääräyksiä. Urakoitsija mitoittaa äänen- ja tärinänvaimentimet sekä valitsee ja asentaa laitteet siten, ettei niiden aiheuttama melutaso ylitä määräyksissä ja ohjeissa annettuja enimmäisarvoja. 3.PUTKIJOHTOLAITTEET 3.1 Lämmityslaitteet 3.1.1 Järjestelmän kuvaus 3.1.2 Mitoitusarvot Rakennuksen lämmitykseen ja käyttöveden tuottoon tarvittava energia tuotetaan kaukolämmöllä, joka saadaan Turku Seudun Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkosta. Lämmönjakoon käytetään lämpöjohtoverkostoa lämmittimineen. Perusparannustyö sisältää lämmöntalteenottojärjestelmän poistoilmasta. Verkostot on mitoitettu seuraavien lämpötilojen mukaan: - kaukolämpöveden tulo +115 C - käyttöveden lämmönsiirrin +70/25-10/58 C -lämmityksensiirrin +115/45-70/40 C Verkostojen rakennepaineet: - kaukolämpöverkosto 1,6 MPa - lämpöjohtoverkosto 0,6 MPa - käyttövesiverkosto 1,0 MPa - LTO-verkosto 0,6 MPa 3.1.3 Lämmönjakokeskus YLEISET VAATIMUKSET Lämmönjakokeskus toimitetaan tehdasvalmisteisena yksikkönä täysin valmiiksi koottuna. Lämmönjakokeskuksen sisäiset sähköjohdotukset tehdään tehtaalla. Kuljetusreitti asennuspaikalle on varmistettava. Jos keskusta ei saada kuljetettua asennuspaikalleen kokonaisena on tarvittavat purku-ja uudelleenasennustyöt sisällytettävä urakkaan.
13 Laitteen toimittajan on huomioitava keskukselle varattu tila ja suunniteltava laitekokonaisuus niin, että se mahtuu ko. tilaan ja lisäksi huoltotilan tarve on huomioitu. Mitoitusarvot ja toimitusraja ilmenevät kytkentäkaaviosta. Lämmönjakokeskuksen tulee täyttää Suomen Kaukolämpö ry:n julkaisun K1-2013 vaatimukset sekä paikallisen energialaitoksen antamat määräykset ja ohjeet. Lämmönjakokeskuksen on täytettävä painelaitestandardin PED 97/23/EY vaatimukset. Samoin lämmönjakokeskus on merkittävä CE-merkillä ja lämmönjakokeskuksen kilpeen on laitettava tarkastuslaitoksen sopimusnumero. Sähkölaitteiden on oltava sähköturvallisuusmääräysten mukaisia. Sähkölaitteet on oltava CE-merkittyjä LVD-direktiivin mukaisesti. Mikäli putkiurakoitsija haluaa poiketa näistä suunnitelmista on hänen hyväksytettävä muutokset sekä rakennuttajalla ja valvojalla. Lämmönjakokeskuksen valmistajan on lähetettävä tekninen erittely valitusta laitteista valvojalle ja urakoitsijalle ennen valmistuksen aloittamista. Siirtimien ja putkistojen on oltava purettavissa laippaliitoksien tai yhdistäjien avulla. Putkiurakoitsijan on tutustuttava sisään kuljetusreittiin ennakkoon. Lämmönjakokeskuksen valmistaja toimittaa urakoitsijalle kaksi sarjaa luovutuspapereita, joissa on mukana seuraavat liitteet: - laitteiden esitteet - painelaitteiden vaatimuksenmukaisuus vakuutus - asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet - sähkökytkentäkaaviot - energiansäästöohjeita huoltohenkilökuntaa varten LÄMMÖNSIIRRIN Kaikki luettavat mittarit ja säädettävät venttiilit (esim. linjasäätöventtiili) on asennettava vähintään 300 mm korkeudella lattiasta. Takuuaika on kaksi vuotta, mutta siirtimien takuuaika on viisi vuotta (katso alla olevasta kappaleesta). Lämmönsiirtimet ovat kuparijuotettuja levylämmönsiirtimiä. Lämmönsiirtopinnan materiaali on haponkestävä teräs, AISI 316. Kumitiivisteellisten siirtimien käyttö on kielletty. Siirtimien rakennearvojen on oltava vähintään paineluokka 16 bar ja lämpötila 120 C.
14 Siirtimet asennetaan lämmönjakokeskuksen putkistoihin laippaliitoksin tai liittimin. Putkien hitsaaminen tai juottaminen suoraan siirtimiin on kielletty. Liitimet eristetään vähintään 30 mm paksulla jaettavissa olevalla polyuretaanikotelolla, joka on pinnoitettu vahvalla muovikerroksella. Eristyskotelo on oltava avattavissa kahdella salvalla niin, että se on helppo poistaa ja asentaa uudelleen tarvittaessa. Kaukolämmön lämmönsiirtimet ovat painelaiteasetuksen alaisia laitteita, joten valmistajan on esitettävä kaikki tarvittavat hyväksynnät ja tarkastuspöytäkirjat. Lämmönsiirtimissä on oltava merkintä mihin painelaiteasetuksen mukaiseen luokkaan ne kuuluvat. Siirtimien täytyy olla hyväksyttyjä Suomen Kaukolämpö ry:n toimesta. Lämmönsiirtimien on täytettävä painelaitestandardin PED 97/23/EY vaatimukset. Lämmönsiirtimet on merkittävä asianmukaisesti CE-merkillä ja lämmönsiirtimestä on löydyttävä PED-luokitus. Lämmönsiirtimeen on kiinnitettävä kilpi, josta ilmenee seuraavat tiedot: - valmistaja - malli - PED-luokka, nesteryhmä ja viranomaispäätöksen numero - valmistusnumero ja -vuosi - lämpöteho - suunnittelu- ja mitoituslämpötilat - suurin sallittu käyttöpaine - painehäviöt, ensiö/toisio - virtaukset, ensiö/toisio - tilavuudet, ensiö/toisio Putkisto varustetaan virtaussuuntanuolitarroilla sekä selittävin tekstein, mitä nestettä putkessa on, esim. kaukolämpövesi. Siirrintoimittajan on pyydettäessä toimitettava siirtimistään tarkat lämpötekniset ATK-mitoitusajot, joista selviää lämmönsiirtotiedot ja mitoituslaskelmat, esim. ylimääräinen lämpöpinta, k-arvo,... Keskukseen asennetaan lämmityksenverkoston menojohtoon ilmanpoistin esim. Spirovent Air senior.. Lämmönsiirtimien materiaalitakuu kaukolämpökäytössä on viisi vuotta.
15 3.1.4 Lämpökanaalit 3.1.5 Putket Ulkopuoliset lämpökanaalit ( LTO) ovat taipuisalla suojaputkella ja polyuretaanieristeellä sekä PE-Xa virtausputkella varustettuja putkielementtejä esim Calpex tai vastaava. Asennuksissa on käytettävä järjestelmän osia ja putkistovarusteita. Putkikoot tarkistettava valitun järjestelmän mukaan. Lämpöjohdot ja LTO-johdot: Putket ovat esim. Geberit mapress sinkittyä teräsputkea puristusliitoksin. Porrashuoneissa LTO-putket asennetaan tehdasvalmiiseen ja etuosaltaan avattavaan suojakouruun. 3.1.6 LTO-järjestelmä Urakka sisältää kokonaistoimituksen koko järjestelmästä niin, että se on käyttövalmis kokonaisuus työn valmistuttua. Sisältöön kuuluu mm: lämmönjakokeskus, varaaja, lämpöpumput ( kaavio 602 LJK01 ja LJK02). Kaikki putkitekniset asennukset ja hankinnat. kaikki automaatiotyöt ja hankinnat, ohjelmat valmiiksi asennettuna. Kaikki sähkötyöt ja laiteet, jotka liittyvät tähän urakkaan. Sähköurakassa syöttökaapeli ullakoille. Poistoilmakoneet varusteineen ja kanavisto muutokset ullakolla. Keruuupiirin (LTO) putkistosta maakanaaleineen. Maankaivuutyöt kuuluvat rakennus/maanrakennusurakkaa, 3.1.6 Putkieristeet Molempiin yhtiöihin rakennetaan lämmöntalteenottojärjestelmä poistoilmasta. Järjestelmä koostuu puhallin - lämmöntalteenottopatteriyksiköstä, jotka sijaitsevat ullakolla tai vesikatolla. Tekniseen tilaan sijoitetaan lämpöpumppu, ja varaajat oheislaitteineen ja varusteineen. Laitteiden tekniset arvot on esitetty kaaviossa ja kojeluettelossa. Järjestelmän toimittaja liitää tarjoukseen tarjoamansa järjestelmän ATKmitoitusajot, joista selviää mm: kannattavuuslaskelma, pääkomponenttien mitoitus. Eristeet ks. kohta 3.5 Putki-ja laite-eristykset.
16 3.1.7 Lämmitysjärjestelmän perussäätö 3.1.7 Yleistä Työhön sisältyvä lämpöjohtoverkosto perussäätötyö tehdään tilaajan toimittamien asiakirjojen perusteella siten, että säädettäville venttiileille asetetaan suunnitelmissa esitetyt esisäätöarvot sekä virtaamat mitataan. 3.1.7 Venttiilit ja muut varusteet Noudatetaan työselityksen ohjelmaa. 3.1.7 Verkoston täyttö ja ilmaukset Ilmaustyön onnistumista edesauttaa se, että esisäätöarvot asetetaan vasta ilmaustoimenpiteiden jälkeen. Verkoston painetasoa tulee seurata ja varmistua, ettei painetaso missään ilmauksen vaiheessa laske alle ylimmän patterin vaatiman painetason. Normaalia käyttötilannetta korkeampi painetaso verkostossa edesauttaa ilmaustyön suoritusta. Ilmaustyö tulee suorittaa myös patterikohtaisesti. Täytön ja patterikohtaisen ilmaustyön jälkeen lämpötila nostetaan n. 70 asteeseen kiertopumppujen käydessä. Lämpötilan noustua tavoitearvoon annetaan kiertopumppujen käydä n. 1-2 tuntia, jonka jälkeen ne pysäytetään ja verkoston olosuhteiden annetaan tasaantua esim. yön yli. Seuraavaksi ilmataan kaikki ylimmät patterit sekä tarpeellinen määrä muita pattereita. Verkoston mittaustyö voidaan aloittaa vasta, kun ilmaustyö on asianmukaisesti suoritettu. Ilmaa sisältävistä linjoista saadaan virheellinen mittaustulos. 3.1.7 Lämmitysjärjestelmän perussäätö Venttiilien esisäätöarvot on merkitty piirustuksiin ja ne luovutetaan valitulle urakoitsijalle. Samoin luovutetaan laskelmat ja valmiiksi esitäytetty mittauspöytäkirja, joihin on valmiiksi merkitty linjan tunnus, venttiilikoko, esisäätöarvo sekä kv-arvo. Urakoitsija merkitsee pöytäkirjoihin ainoastaan mittaustulokset.(so.paine-eron ja virtaaman). Lämmitysjärjestelmä säädetään suunnitelmissa esitettyihin esisäätöarvoihin ja linjasäätöventtiilien virtaamat mitataan. Mittauspöytäkirjat toimitetaan suunnittelijalle asianmukaisesti täytettynä. Suunnittelija hyväksyy tai hylkää mittaustulokset.
17 3.2 Vesijohtolaitteet 3.2.1 Laitosselostus Mikäli mittaustulokset hylätään on urakoitsija velvollinen mittaamaan virtaamat suunnittelijan edellyttämässä laajuudessa uudelleen. Mikäli mittaustulokset edellyttävät säätöarvojen muuttamista sekä uudelleensäätöjä, sisältyy yksi säätökierros urakkaan. Mahdolliset muutokset säätöarvoihin tehdään suunnittelijan ohjeiden mukaisesti. Patteriventtiileiden termostaattiosia ei saa asentaa paikalleen ennen kuin mittauspöytäkirjat on hyväksytty. Perussäädön yhteydessä asetellaan lämmityksen menoveden säätökäyrä vastaamaan verkoston toimintatilaa. Kiinteistö on liitetty kaupungin vesijohtoverkostoon. Urakkaan sisältyy lämmönjakokeskuksen uusimistyön ja lämmöntalteenottojärjestelmän rakentamisesta johtuvat työt. 3.2.2 Suunnitteluperusteet Suunnitelmat on laadittu ja asennus suoritettava noudattaen ympäristöministeriön antamia kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevia määräyksiä ja ohjeita. 3.2.3 Käyttöveden lämmitys 3.2.4 Putket 3.2.5 Varusteet 3.2.5.1 Venttiilit Käyttövesi lämmitetään kaukolämmöllä lämmönsiirtimessä. Lämmönsiirtimen tulee olla Lämpölaitosyhdistys ry:n suositusten mukainen. Järjestelmä kytketään rakennettavaan LTO-järjestelmään. Sisäpuoliset: Kylmä- ja lämminvesijohdot tehdään kupariputkesta tai vesijohtojärjestelmiin hyväksytystä komposiittiputkesta. Venttiilit ovat pääasiassa seuraavan luettelon mukaisia: -sulkuventtiilit -DN 8-50 palloventtiilejä Oras-4000 -lämpimän käyttöveden kiertojohtojen sulku- ja säätöventtiilit Oras-4120 -yksisuuntaventtiilit 37 4122/4125 -imusuojat 79 0261 -lianerottimet 37 9412
18 3.2.5.2 Painemittarit 3.2.6 Painekokeet Painemittareiden osoitintaulun halkaisijan tulee olla vähintään 100 mm ja suurin lukema n. 1,5 kertaa suurempi kuin mitattava maksimipaine. Asteikon laatu on kpa tai MPa varustettu. Painemittarit: -ei hälyttävät painemittarit 45 2031/2032 Mittarihanat messinkiä 33 9522. Putkistojen tiiviyden toteamiseksi urakoitsija suorittaa painekokeet kylmällä vedellä. Eristettävät tai muuten verhottavat putket on koepainettava ennen peittämistä. Koepaine vähintään 1,0 MPa. 3.3 Viemärilaitteet 3.3.1 Laitosselostus 3.3.2 Viemäriputket Kiinteistö on liitetty kaupungin jäte-ja sadevesiviemäriverkostoon. Urakkaan kuuluu mm. kondenssivesiviemäreiden asennus ja liittäminen viemäriin. Viemärit tehdään muoviviemäriputkesta; materiaali polypropeeni. 3.3.3 Vesi- ja viemärikalusteet Urakkaan ei sisälly kalustehankintoja. 3.5.Putki- ja laite-eristykset 3.5.1 Yleistä Urakkaan kuuluvat putkien ja laitteiden eristystyöt tarvikkeineen ja päällyksineen täysin valmiina tämän työselityksen ja piirustusten osoittamassa laajuudessa. Eristysmateriaaleihin ja asennuksiin nähden noudatetaan voimassa olevia palomääräyksiä, niiden sovellutuksia ja standardia SFS 3976. Eristettyjen putkien läpiviennit, ks.työselitys kohta 2.2.1.2. 3.5.2 Käsitteet ja määritelmät Näkyvällä eristyksellä tarkoitetaan sijaintia paikassa, jossa se on rakennuksen valmistuttua siellä toimivien henkilöiden nähtävissä. Tällaisia ovat lämpökeskus, konehuone, kellaritila, autohalli, käytävä ja muu vastaava tila, joissa putkia ei ole peitetty rakenteilla.
19 Ei-näkyvällä eristyksellä tarkoitetaan eristyksen sijaintia paikassa, jossa käydään vain poikkeuksellisesti tai jossa putket on rakenteilla peitettty, esim. putkitunneli, alustatila, käyttämätön ullakko ja kellaritila, hormi, nousukuilu ja alaslasketunkaton yläpuolinen tila sekä erillinen kanava. Muita käsitteitä käytetään standardin SFS 2975 mukaisesti. 3.5.3 Eristyskohteet ja -paksuudet, eristetyypit Putkisto, osa Eriste Tyyppi Sarja huom. paksuus mm tai Päällyste Lämmitys-ja lämminvesi- Aa 23 6 putki venttiileineen LJ-huone tai tekn.tila Kaukolämpöjohdot Aa 24 6 Lämmönjakohuone Lämpöjohdot Aa 24 - kylmätila LTO-johdot Solukumi 19 mm rakennuksessa Lämmitys-ja lämminvesi- Aa 23 6 näkyvä putki venttiileineen Ac 21 - ei näkyvä -jako-ja kytkentäjohd. CC - - eristysrakent. Kylmävesiputki Aa 21 6K näkyvä Ac 21 K ei näkyvä eristys -jako-ja kytkentäjohdot Cc - - rakenteissa 3.5.4 Eristeet ja päällysteet Tunnus Aa Ac Eriste Mineraalivillakourut Mineraalivillakouru.Käyrät tehdään käyräkappaleista,kouruista leikatuista välikappaleista tai kokoon Du 60 asti irtovillasta sullomalla kun eriste päällystetään metallilevyllä. Alumiinipaperilla tehtaalla päällystetty mineraalivillakouru Aa. Käyrä tehdään käyräkappaleista,jotka päällystetään erikseen, tai kouruista leikatuista välikappaleista.
20 Cc Tunnus Muovipinnoitettu Päällyste 6 PVC-muovilevy 0,35 mm P Pelti Höyrysulku Höyrysulku K aikaansaadaan tiivistämällä päällystetyypin 6 saumat pehmeällä, värittömällä, vähintään 30 mm leveällä PVC-teipillä. Päätteet, kannakereiät ja muut lävistykset tiivistetään silikonikitillä siten, että päällyste kokonaisuudessaan muodostaa höyrysulun. 3.5.5 Eristämättä jätettävät putket ja laitteet Eristämättä jätetään seuraavat putkistot, putkiston osat, laitteet ja varusteet: -kertasäätöventtiilit ja automaattiset säätöventtiilit -mudanerottimet.
21 4. ILMANVAIHTOLAITTEET 4.1. Laitosselostus IV-urakkaan sisältyy piirustuksissa ja työselityksessä määritellyt työt ja hankinnat. 4.2 Yhteiskanavapuhallin Koje on piirustusten ja kojeluetteloiden mukainen (taajuusmuuttajakäyttö) koje. Koje asennetaan tehdasvalmiin alustan varaan. Kojeet sijoitetaan ullakolle vanhan kojeen paikalle tai vesikatolle. Kojeet paloeristetään paloluokkavaatimusten mukaisesti. Eriste pinnoitetaan Alpellityksellä. Kojeille ja kojeen ympärille rakennetaan kulkusillat. Turvakytkin kuuluu laite toimitukseen (IU). Lisäksi toimitukseen kuuluu äänenvaimennin. Kaikissa turvakytkimissä oltava apukosketin asentotietoa varten. 4.3 Patterit IV-kojeiden LTO-patterit ovat Cu/Al rakenteisia ja ne toimitetaan kehyksineen. Patterit ovat ns. harjapattereita. 4.4 Sälepellit Järjestelmä ei sisällä sälepeltejä. 4.5 Kanavat varusteineen Peltikanavat tehdään noudattaen SFS-standardilehtiä 3281-3282 ja rakentamismääräyksiä. Puhtausluokka P1. Pyöreissä kanavissa on käytettävä tehdasvalmisteisia osia (esim. T-haarat). Liitokset on tehtävä kumitiivisteellisiä osia käyttäen. Kanavistoissa liitoksen pitää vastata kanaviston ulkonäköä. Ilmanvaihtokanaviston tiiveyden luokittelussa noudatetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman ohjetta D 2. Tiiveyskokeet kuuluvat urakkaan. Tiiveysluokka B. Suorakaidekanavien liitokset tehdään listaliitoksina.
22 Puhdistusluukut Kanaviston puhdistusluukut tehdään Suomen Rakentamismääräyskokoelman mukaisesti. Palo-tai lämpöeristetyissä kanavissa on luukun oltava irrotettavissa eristeitä rikkomatta ja asennettavissa uudelleen paikoilleen. Puhdistusluukut esim. Fläkt Woods BDEG /BDBL / BFBL. 4.6 Kertasäätöpellit 4.7 Mittausliitännät 4.8 Paloeristykset Suorakaidekanavien kertasäätöpellit ovat joko säle- tai sektoripeltejä. Yksisäleisten peltien käyttö on sallittua vain poikkipinnaltaan 0,1 m2 ja sitä pienemmissä kanavissa. Pyöreidenkanavien säätöpellit ovat esim. PRA-säätimiä, tai vastaavia. (Halton Oy). Kertasäätöpeltien tulee olla varustettu auki-kiinni-kilvin, asennonosoittimin ja lukituslaittein. Palo-tai lämpöeristetyissä kanavissa on asennonosoittimen ja mittausyhteiden ulotuttava eristyksen pintaan eristyksen siitä heikentymättä. Tarvittaviin kohtiin kanavistoihin tehdään ilmavirtojen mittaamiseksi muovitulpilla varustetut reiät. Reiät tulpataan kun mittaukset on suoritettu ja hyväksytty. Paloeristykset tehdään Suomen Rakentamismääräyskokoelman mukaisesti. Suojauksen taso on esitetty piirustuksissa. 4.9 Lämpöeristykset Lämpöeristykset tehdään mineraalivillamatolla Paroc Hvac VentMat AluCoat, joka sidotaan sinkityllä teräslangalla riittävän tiheästi. 4.10 Äänenvaimennus Äänenvaimennus tehdään sisäpuolisena verhouksena käyttäen Paroc InVent ilmanvaihdon äänenvaimennus eristeitä. Erilliset äänenvaimentimet on määritelty piirustuksissa. Äänenvaimentimista on oltava mitatut vaimennusarvot eri taajuuksilla. 4.11 Tulo- ja poistoilmaventtiilit Vanhat poistoilmaventtiili ovat ns. yhteiskanavaventtiilejä. Urakkaan kuuluu järjestelmän säätö-ja mittaustyöt.
23 4.12 Poistoilmakatokset Erilliset poistoilmakatokset ovat piirustusten mukaisia poistoilmakatoksia, esim. Lindab LHR. 4.13 Laitoksen säätö- ja mittaustyöt Laitoksen säätö- ja mittaustyöt kuuluvat urakkaan. Ilmavirrat mitataan ja säädetään siten, että suunnitelmien mukaiset ilmavirrat saavutetaan 0...10 % tarkkuudella. Ilmamäärät on säädettävä ja mitattava kaikissa säätökaavioiden osoittamissa käyttötilanteissa. Säätölaiteurakoitsija osallistuu säätötapahtuman. Kaikista mittauksista on laadittava mittauspöytäkirja.
24 5.1 MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET 5.1.1 Järjestelmien kuvaus Kiinteistön rakennusautomaatio järjestelmä toimii itsenäisenä yksikkönä. Nyt rakennettavien järjestelmien pitää olla liitettävissä nykyiseen järjestelmään niin, että kaikki toiminnot on suoritettavissa tilaajan ohjeistuksen mukaisesti. Järjestelmä koostuu alakeskuksista (VAK), jotka on liitettävissä IP-osoitteseen (Internet). Laiteliitännät väylään tehdään kojerasioita käyttäen. Järjestelmä koostuu: - itsenäisistä vapaastiohjelmoitavista säätimistä sekä I/O-moduleista viestinsiirtoyhteydestä väylän ja alakeskusten välillä (parikaapeli, radiotaajuus, sähköverkko, valokaapeli koaksiaalikaapeli jne.) kytkentälaitteista kuten reitittimet, toistimet, yhdyskäytävät, PC-adapterit jne. kehitystyökalut kuten kääntäjät, emulaattorit, verkkoanalysaattorit jne verkonhallinta työkalut asentamiseen, ylläpitoon ja valvontaan muista mittaus- ja säätölaitteista (anturit, toimilaitteet, erilliset termostaatit tms. Järjestelmään liitetään seuraavien laitteistojen toimintoja; lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteet valaistusohjaukset sähkötekniset laitteet rikosilmoitus LVI-säädöt ja mittaukset Järjestelmän toimittaja on vastuussa kokonaisuuden toiminnasta ja yhteensopivuudesta kaikkien järjestelmään liittämiensä laitteiden ja ohjelmien osalta. Järjestelmään liitettävät laitteet tulee olla täysin vaihtokelpoisia toisen laiteja ohjelmatoimittajan kanssa sekä yhteensopivia olemassa olevan ohjelman kanssa. Tarjotun järjestelmän periaatekaavio, laiteluettelo ja tekniset erittelyt on toimitettava tarjouksen liitteenä. Hankkeen kuvaus 5.2 Ilmanvaihtolaitteet Rakennushanke käsittää edellä mainitun kiinteistön rakennusautomaatiotyöt tämän työselityksen ja muissa urakka-asiakirjoissa mainittujen asiakirjojen perusteella. Rakennuksen poistoilmakonetta ohjataan taajuusmuuttajilla. Taajuusmuuttajan asentaa ja käyttöönottaa ilmanvaihtourakoitsija ja saattaa täyteen käyttökuntoon.
25 5.3 Lämmityslaitteet 5.4 Hankintarajat Lämmönjakokeskus sekä poistoilmalämpöpumppu laitteineen liitettään järjestelmään. Tarvittavien laitteiden yksityiskohtainen valinta jää urakoitsijan tehtäväksi. Lämmityslaitteet: 5.5 Laitteet ja asennus Kojeluettelossa on esitetty hankintarajaukset. Urakoitsijan on laadittava johdotus- ja asennusohjeet sähköurakkaan sisältyvää putkitusta ja johdotusta varten. 5.5.1 Anturit Anturit asennetaan mittausteknisesti oikeaan kohtaan ja asentoon prosessissa ja suojataan tarvittaessa mekaaniselta vaurioitumiselta sekä mittausta häiritseviltä vaikutuksilta. Niiden rakenteen ja liitännän tulee vastata prosessin ja ympäristön vaatimuksia lämpötilan, paineen, korroosion ja mekaanisen kestävyyden suhteen. Antureiden sijainnin tulee olla sellainen, että huolto voidaan vaivatta suorittaa. 5.5.2 Säätöventtiilit Nimelliskooltaan yli 50 mm:n liitettävien venttiilien tulee olla laippaliitännäisiä. Venttiilipesien tulee olla valurautaa, takorautaa tai valuterästä. Sulkupintojen ja karan tulee olla ruostumatonta terästä. Rakennepaineen on oltava 1,6 Mpa ja rakennelämpötilan yli 120 C. Nimelliskooltaan alle 50 mm:n voivat olla kierreliitännäisiä ja pronssi- tai punametallipesäisiä. Rakennepaineen on oltava 1,0 Mpa ja rakennelämpötilan vähintään 120 C. Urakoitsijan on hyväksytettävä valitsemansa venttiilit rakennuttajalla. Säätöventtiilit varustetaan käsiohjausmahdollisuudella. 5.6 Hälytysjärjestelmä Varaus järjestelmän liittämiseksi kaukovalvontaan tilaajan oheistuksen mukaan. TURUN LVI-TEKNIIKKA OY Matti Lehtinen
26 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITIEDOT 2 1.1 Rakennuskohde 2 1.2 Rakennuttaja 2 1.3 Suunnittelijat 2 1.4 Urakat 3 1.5 Hankintarajat 3 1.6 Tarjoukset 3 2.YLEISET TEKNISET VAATIMUKSET 4 2.1 Lait, asetukset, määräykset ja normit 4 2.1.1 Työhön vaadittavat luvat ja selvitykset 4 2.2 Työselitys ja piirustukset 4 2.2.1 Suunnittelijan piirustukset 4 2.2.2 Urakoitsijan piirustukset 5 2.2.3 Muutokset 5 2.3. Rakennusaika ja työaikataulut 5 2.4 Yhteistyö ja työnjohto 6 2.5 Työn suoritus ja tarvikkeet 6 2.6. Vastuu vahingosta 6 2.7. Reiät ja urat 6 2.8 Asennus 7 2.8.1 Kiinnitys ja kannatus 7 2.8.2 Lävistykset 7 2.8.3 Asennustyöt 7 2.9 Materiaalit ja pintakäsittely 7 2.10 Sähkömoottorit ja -laitteet 8 2.11 Laitemerkinnät 8 2.12 Laitteiden rakennusaikainen suojaus, käyttö ja puhdistus 8 2.12.1 Laitteiden suojaus 8 2.12.2 Laitteiden käyttö 8 2.12.3 Laitteiden puhdistus 8 2.13 Valvonta 9 2.14 Vastaanottomenettely 9 2.14.1 Rakennetarkastukset 9 2.14.2 Vastaanottotarkastus 9 2.14.3 Laitoksen säätö ja mittaukset 9 2.14.4 Viranomaisten tarkastukset 10 2.15 Käytön opastus sekä huolto-ja kunnossapito-ohje 10 2.16 Luovutusasiakirjat 10 2.17 Tarviketoimitukset 10 2.18 Takuu 10 2.19 Takuuajan huolto 11 2.19.1 Yleistä 11 2.19.2 Lämmitys-, vesijohto- ja viemärilaitteiden takuuajan huolto 11 2.19.3 Ilmanvaihtolaitteiden takuuajan huolto 11 2.19.4 Säätö- ja valvontalaitteiden takuuajan huolto 11 2.19 Akustiset vaatimukset 12 3.PUTKIJOHTOLAITTEET 12 3.1 Lämmityslaitteet 12 3.1.1 Järjestelmän kuvaus 12 3.1.2 Mitoitusarvot 12 3.1.3 Lämmönjakokeskus 12
27 3.1.4 Lämpökanaalit 15 3.1.5 Putket 15 3.1.6 LTO-järjestelmä 15 3.1.6 Putkieristeet 15 3.1.7 Lämmitysjärjestelmän perussäätö 16 3.1.7 Yleistä 16 3.1.7 Venttiilit ja muut varusteet 16 3.1.7 Verkoston täyttö ja ilmaukset 16 3.1.7 Lämmitysjärjestelmän perussäätö 16 3.2 Vesijohtolaitteet 17 3.2.1 Laitosselostus 17 3.2.2 Suunnitteluperusteet 17 3.2.3 Käyttöveden lämmitys 17 3.2.4 Putket 17 3.2.5 Varusteet 17 3.2.5.1 Venttiilit 17 3.2.5.2 Painemittarit 18 3.2.6 Painekokeet 18 3.3 Viemärilaitteet 18 3.3.1 Laitosselostus 18 3.3.2 Viemäriputket 18 3.3.3 Vesi- ja viemärikalusteet 18 3.5.Putki- ja laite-eristykset 18 3.5.1 Yleistä 18 3.5.2 Käsitteet ja määritelmät 18 3.5.3 Eristyskohteet ja -paksuudet, eristetyypit 19 3.5.4 Eristeet ja päällysteet 19 3.5.5 Eristämättä jätettävät putket ja laitteet 20 4. ILMANVAIHTOLAITTEET 21 4.1. Laitosselostus 21 4.2 Yhteiskanavapuhallin 21 4.3 Patterit 21 4.4 Sälepellit 21 4.5 Kanavat varusteineen 21 4.6 Kertasäätöpellit 22 4.7 Mittausliitännät 22 4.8 Paloeristykset 22 4.9 Lämpöeristykset 22 4.10 Äänenvaimennus 22 4.11 Tulo- ja poistoilmaventtiilit 22 4.12 Poistoilmakatokset 23 4.13 Laitoksen säätö- ja mittaustyöt 23 5.1 MITTAUS- JA SÄÄTÖLAITTEET 24 5.1.1 Järjestelmien kuvaus 24 Hankkeen kuvaus 24 5.2 Ilmanvaihtolaitteet 24 5.3 Lämmityslaitteet 25 5.4 Hankintarajat 25 5.5 Laitteet ja asennus 25 5.5.1 Anturit 25 5.5.2 Säätöventtiilit 25 5.6 Hälytysjärjestelmä 25