Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten päivitys 2015 PERUSTELUT Kirkkonummen tällä hetkellä voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset ovat tulleet voimaan 10.8.2006 (pykälä 8a 18.8.2010). Ympäristönsuojelumääräyksiä on tarpeen päivittää lainsäädännön muutosten vuoksi. Lisäksi päivityksen tavoitteena on ollut yksinkertaistaa ja selkeyttää määräysten rakennetta, mm. jättämällä pois tekstikohtia, jotka jo sisältyvät kyseisen aihealueen säädöksiin. Johdanto Johdantoa on selkeytetty ja aikaisemmin erillisinä pykälinä ollutta yleistä asiaa on siirretty osaksi johdantoa. Päivitetty uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaiset pykälänumerot. 1. LUKU: Yleiset määräykset Päivitetty pohjavesialueiden uudistettu luokitusjärjestelmä. Määritelmiä on tarkennettu siten, että ne ovat aihealueen lainsäädännön mukaiset. 2. LUKU: Jätevedet 4 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella (kiinteistöä ei ole liitetty kunnalliseen tai vastaavaan viemäriin) 2. Jätevesien käsittely ranta-alueilla Kohtaa on selkeytetty erottamalla vedenottojärvien ja joen ranta-alueet ja muut ranta-alueet omiksi alakohdikseen. Vedenottojärvien ja joen ranta-alueilla WC-vesiä ei nykyisten ympäristönsuojelumääräysten mukaan saa imeyttää maaperään. Jatkossa WC-vedet on johdettava umpisäiliöön. Muiden jätevesien osalta sekä muilla ranta-alueilla tulee jatkossa noudattaa hajajätevesiasetuksen mukaisia tiukennettuja käsittelyvaatimuksia. Ympäristönsuojelulain 155 mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 202 mukaan kunta voi antaa tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä (kunnan ympäristönsuojelumääräykset). Määräykset voivat 4 kohdan mukaan koskea sellaisten alueiden määrittelyä, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön taikka ojaan, lähteeseen, tekolammikkoon tai vesilain mukaiseen noroon. Tämän kohdan nojalla voidaan kieltää jätevesien johtaminen maahan ranta-alueilla ja edellyttää umpisäiliön käyttöä. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (4 ) säädetään ohjeellisesta puhdistustasosta pilaantumiselle herkillä alueilla. Alueella, jota koskevat ympäristönsuojelulain 202 :n nojalla annettavat kunnan ympäristönsuojelumääräykset ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta, tulisi talousjätevesien puhdistustason olla sellainen, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. 1
Hyvä jätevesien käsittely vedenottojärvien läheisyydessä ja muilla ranta-alueilla on yhdyskunnan vedenhankinnan ja pintavesien suojelun kannalta tärkeää. Ne ovat myös pilaantumiselle herkkiä alueita. Tämän vuoksi näillä alueilla edellytetään jatkossa hajajätevesiasetuksen mukaisia tiukennettuja käsittelyvaatimuksia. 3. Jätevesien käsittely saarissa Loma- ja saunarakennuksia käsitellyt kohta on muutettu käsittelemään jätevesien käsittelyä saarissa. Kohtaa on muutettu siten, että ehdotuksen mukaan jatkossa vesi-wc:n voi rakentaa saareen vain, jos sinne voidaan osoittaa loka-autolla ajokelpoinen tie. Saarissa, joihin ei ole tieyhteyttä, ei ole järjestettyä umpisäliöiden tyhjennyspalvelua. Asumisessa syntyvien lietteiden käsittelyssä noudatetaan Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräyksiä. Niiden mukaan lietteiden kiinteistökohtaista kuljetusta ei järjestetä saarissa, joihin ei ole ajoyhteyttä loka-autolla. Asumisessa syntyviä lietteitä koskevat jätehuoltomääräykset tulivat voimaan 1.7.2015. 4. Vähimmäissuojaetäisyydet Suojaetäisyysvaatimuksissa on eritelty WC-vedet ja muut jätevedet (harmaat jätevedet). Harmaat jätevedet ovat pitoisuuksiltaan laimeampia kuin WC-vedet ja niiden osalta talousvesikaivoihin ja vesistöihin kohdistuvia suojaetäisyyksiä on pienennetty. Uudet suojaetäisyydet on määritetty riskiperusteisesti asiantuntija-arviona. 3. LUKU: VESIENSUOJELU Sanamuotoja on muutettu yhdenmukaiseksi. Asiasisällöllisiä muutoksia ei ole. Ruoppaus- ja niittoilmoitusten käsittely kuuluu Uudenmaan ELY- keskuksen vastuualueeseen. 4. LUKU: ÖLJYJEN JA KEMIKAALIEN KÄSITTELY 9 Öljysäiliöiden kunnossapito ja tarkastus Öljysäiliöiden tarkastuksia tekevät Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymät tarkastusliikkeet. Tämä on lisätty luvun alkuun. 1. Pohjavesialueilla ja järvien ja meren läheisyydessä sijaitsevat öljysäiliöt 2. Muilla alueilla sijaitsevat öljysäiliöt Kohtia on selvennetty siten, että sekä pohjavesialueilla että muilla alueilla sijaitsevien säiliöiden alakohdissa käsitellään molemmissa sekä maanalaisten että maanpäällisten säiliöiden tarkastusvelvoitteet. Maanalaisten öljysäiliöiden tarkastusvelvoitteista pohjavesialueilla säädetään Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 30.3.1983/344. Tarkastusvelvoitteita ei ole päivityksessä tiukennettu suhteessa voimassa oleviin ympäristönsuojelumääräyksiin. Maanalainen öljysäiliö on aina riski. Säiliön lisäksi myös maassa oleva putkisto voi syöpyä rikki. Vahinko voi tapahtua myös sisätiloissa sijaitseville säiliöille. Vahingon sattuessa puhdistus on erittäin kallista. Vakuutusyhtiöt eivät korvaa aiheutuneita kustannuksia, mikäli säiliön säännöllisestä tarkastuksesta ei ole huolehdittu. Ympäristönsuojelu teki keväällä 2015 pohjavesialueilla sijaitsevien öljysäiliöiden kartoitus- ja tiedotusprojektin. Tässä yhteydessä todettiin, että ajantasaisen tiedon ylläpitämiseksi on tarpeen, että pelastuslaitoksen lisäksi kopiot tarkastuspöytäkirjoista toimitetaan myös ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tämä on lisätty 9 kohtiin 1. ja 2. 2
3. Säiliöiden poistaminen Ajantasaisen tiedon ylläpitämiseksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on tärkeää saada tieto säiliöiden poistamisesta käytöstä. Tämä on lisätty alakohtaan 3. Uudenmaan ELY- keskus on vastuuviranomainen maaperän pilaantumistapauksissa. Kohtaa on tarkennettu siten, että vuodoista tulee ilmoittaa valtion ympäristönsuojeluviranomaiselle (ELY- keskus). 4. Maaperän tai pohjaveden suojaaminen Ympäristönsuojelulain (527/2014) 16 ja 17 mukaan maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty. Kohtaa on täydennetty öljy-, polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden sijoitusta ja vahinkotilanteita käsittelevillä momenteilla. Lisäykset ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden suojaamiseksi ja pilaantumisen ehkäisemiseksi. 10 Polttonesteitä käyttävien toimintojen sijoitus pohjavesialueille Ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 mukaan pohjaveden pilaaminen on kielletty. Pykälää on täydennetty siten, että jatkossa pohjavesialueille ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalisäiliöitä ja muut säiliöt tulee varustaa yksiputki- tai vastaavalla järjestelmällä. Täydennykset ovat tarpeen pohjaveden suojaamiseksi ja pilaantumisen ehkäisemiseksi. Asfalttiaseman sijoitusta käsitellyt kielto on poistettu, koska asfalttiaseman sijoittaminen tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle vaatii ympäristönsuojelulain (527/2014) 28 mukaan ympäristöluvan. 5. LUKU: LUMEN JA JÄTTEIDEN KÄSITTELY 12 Lumenkaatoalueet Lumenkaatoalueen sijoittaminen ei lähtökohtaisesti vaadi ympäristölupaa. Poiskuljetettava lumi sisältää aina epäpuhtauksia, kuten liukkaudentorjunta-aineita (tiesuola) ja roskia. Tämän vuoksi lumenkaato pohjavesialueilla, vesistöihin ja mereen on kielletty. 13 Jätteiden käsittely Kohtaa on yksinkertaistettu viittaamalla Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräyksiin. 14 Jätteiden käyttö maaperässä Ammattimainen tai laitosmainen jätteen hyödyntäminen vaatii ympäristöluvan. Ympäristönsuojelumääräysten nojalla pienimuotoinen, muu kuin ammattimainen jätteen hyödyntäminen on ollut mahdollista. Tällaisen toiminnan valvonnan tehostamiseksi jatkossa edellytetään, että toiminnanharjoittaja tekee ympäristönsuojelulle aina kirjallisen ilmoituksen viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. 6. LUKU: ILMANSUOJELU 15 Savukaasupäästöt Avopoltto asemakaava-alueilla aiheuttaa usein haittaa naapureille ja lähiympäristölle yhdyskuntarakenteen tiiveyden vuoksi. Tästä johtuen avopoltto asemakaava-alueilla on jatkossa kielletty. Suosituksiin on lisätty ohjeita puutarhajätteen vaihtoehtoisista käsittelytavoista näillä alueilla. 3
7. LUKU: MELUNTORJUNTA Luvussa on määräysten selkeyttämiseksi eritelty toimet, jotka eivät edellytä ympäristönsuojelulain (527/2014) 118 mukaista meluilmoitusta. Asiasisällöllisiä muutoksia pykälään 17 ei ole tehty. 8. LUKU: LANNAN KÄSITTELY JA VARASTOINTI 9. LUKU: HEVOSTEN JA MUIDEN ELÄINTEN PITOON LIITTYVIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Lukuja on selkeytetty poistamalla kohdat, jotka sisältyvät jo aihealueen säädökseen (ns. nitraattiasetus 1250/2014) ja viittaamalla ko. säädökseen. 10. LUKU: ERITYIS- JA MUUT MÄÄRÄYKSET Voimassa olevien ympäristönsuojelumääräysten 26 on poistettu. Asia kuuluu terveydensuojeluviranomaisen tehtäviin. 22 Maalämpö Pohjavesialueiden maa- ja kallioperän rakenne sekä pohjavesiolosuhteet ovat niin monimutkaisia ja pienipiirteisiä, että on ennalta mahdotonta täysin varmasti arvioida, mitä vaikutuksia lämpökaivojen poraaminen aiheuttaa alueen pohjavedelle. Lämpökaivojen poraamiseen ja lämmönkeruuputkiston asentamiseen liittyy pohjavesien suojelun kannalta mm. seuraavia riskejä - lämpökaivoja porattaessa puhkaistaan pohjavesiesiintymän maakerrokset, jolloin saatetaan mahdollistaa pinnalta valuvien vesien tai esiintymän pintakerroksissa sijaitsevien mahdollisesti likaantuneiden pohjavesien valuminen puhtaaseen pohjaveteen - maalämpökaivoja porattaessa muodostuva porausliete huuhdellaan paineilman avulla maanpinnalle. Tällöin kallioperän raot voivat tukkeutua porauslietteestä, mikä voi muuttaa kalliopohjaveden virtausta. Paineilma voi rakojen kautta työntää lika-aineita lähialueella mahdollisesti sijaitseviin porakaivoihin. Paineilma voi avata myös uusia rakoja, jolloin pohjaveden laatu voi heiketä, rengaskaivot tyhjentyä ja veden virtaussuunnat muuttua - lähellä merialuetta tapahtuvat poraamiset voivat aiheuttaa paitsi huonolaatuisten myös suolaisten vesikerrosten yhdistymisen puhtaisiin pohjavesikerroksiin - lämmönsiirtoaineen vuoto pohjaveteen voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen - porauslaitteistojen öljyvuodot ovat mahdollisia - lämpökaivot porataan tyypillisesti 200-300 metriä kallion sisään. Tällöin on mahdollista laadultaan huonomman kalliopohjaveden ja pohjavesiesiintymän hyvälaatuisen pohjaveden sekoittuminen ja pohjaveden yleinen laadun heikkeneminen. Pohjaveden suojelun kannalta ei ole toivottavaa, että pohjavesialueille muodostuu vähitellen laajoja alueita, joiden lämmitys perustuu maalämpöön. Uudenmaan ELY- keskus on kirjeessään 3.10.2012 (UUDELY/451/07.00/2012) suositellut, että kunnat kieltäisivät rakennusjärjestyksessä tai ympäristönsuojelumääräyksissä uudet maalämpöjärjestelmät niillä pohjavesialueilla, jotka ovat kuntien vedenhankinnan kannalta erittäin tärkeitä. Yllä olevan perusteella sellaisten maalämpöjärjestelmien rakentaminen, joiden rakenteet ulottuvat pohjaveteen asti, on jatkossa kielletty 1 ja 2 luokan pohjavesialueilla. Vaakapiirien rakentaminen on edelleen toimenpideluvalla mahdollista. Maalämpökaivojen rakentamiseen tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 126 a mukaan toimenpidelupa. 4
23 Vesien hallinta työmaalla Uudessa 23 :ssä työmaavesillä tarkoitetaan työmailla muodostuvia vesiä tai lietettä. Työmaalla puolestaan tarkoitetaan esim. rakennus- tai saneeraustyömaita, joissa kaivetaan maata, louhitaan tai porataan kiviainesta tai kunnostetaan rakennusten julkisivuja tai muita ulkopintoja. Haitta-aineilla tai haitallisilla ominaisuuksilla tarkoitetaan työmaavesien sisältämiä yhdisteitä ja ainesosia tai työmaavesien ominaisuuksia, joista voi olla haittaa purkuvesistön laadulle ja sen eliöstölle, viemäreille, kaivoille, pumppaamoille, jätevedenpuhdistamolle, kaduille, pihoille, puistoille ym. ympäristölle ja sen rakenteille. Edellä mainittuja haitta-aineita tai ominaisuuksia työmaavesissä ovat esimerkiksi kiintoaineen suuri määrä, veden emäksisyys tai happamuus, veden korkea lämpötila, ravinteet (typpi, fosfori), raskasmetallit, mineraaliöljyt ja muut kemialliset yhdisteet. Vaatimus työmaavesien esikäsittelystä koskisi sellaisia työmailla syntyviä poistovesiä, joita ei haittaa aiheuttamatta voi suoraan johtaa ojaan tai vesistöön. Määräys on tarpeen vesistöjen suojelemiseksi ja viemäriverkoston toiminnan varmistamiseksi. 5