KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

Transkriptio

1 1 (8) KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT YLEISET PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia määräyksiä. Koska valtioneuvoston antamat ympäristönsuojelua koskevat asetukset ovat usein yleisluontoisia, on tarpeen antaa niitä täydentäviä ja käytännön tilanteita selventäviä määräyksiä. Määräykset eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa ylemmänasteisen normin kanssa, ja ympäristönsuojelumääräys syrjäytyy, jos myöhemmin annetaan ylempiasteinen normi samasta asiasta. Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea: toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia, erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjuntaa, toimintojen sijoittumisen ympäristönsuojelullisia edellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella, alueita, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön taikka ojaan, lähteeseen, tekolammikkoon tai vesilain 1 luvun 3 :n 1 momentin 6 kohdan mukaiseen noroon, vyöhykkeitä tai alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan, valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista, vesien ja meriympäristön tilan parantamista koskevia toimia, jotka ovat vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisen vesienhoitosuunnitelman tai merenhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia.

2 2 (8) Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksistä niissä mainituin perustein. Kajaanin kaupungin alueella ympäristönsuojelumääräysten antaminen tuli tarpeelliseksi, kun valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla muutettiin vuonna Aikaisemman asetuksen lievennetyn käsittelyalueen puhdistusvaatimuksista tuli uuden asetuksen vähimmäispuhdistusvaatimus. Vastaavasti aikaisemman asetuksen peruspuhdistusvaatimuksista tuli uudessa asetuksessa ohjeellinen ankarampi puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla. Herkät alueet tulee määritellä kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä, ja niitä voivat olla esimerkiksi ranta-alueet ja tärkeät tai muut vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet. Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus tilapäistä melua aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta kuten rakentamisesta tai yleisötilaisuudesta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Ilmoituksen johdosta tehdään ympäristönsuojelulain 64 :n mukainen päätös. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä ympäristölupaa edellyttävästä toiminnasta, yksityistalouteen liittyvästä toiminnasta, puolustusvoimien toiminnasta eikä sellaisesta tilapäisestä toiminnasta, joista kunta on ympäristönsuojelu -määräyksissään määrännyt, ettei ilmoitusvelvollisuutta ole. Rajaamalla ilmoitusvelvollisuus koskemaan vain merkityksellistä haittaa aiheuttaviin tapahtumiin ja töihin voidaan tosiasiallisesti vähentää tarvetta soveltaa ilmoitusmenettelyä. Määräykset tilapäisen ja erityisen häiritsevän melun ja tärinän torjunnasta on katsottu tarpeelliseksi vain tiettyinä poikkeuksellisina kellonaikoina. Haittojen ennalta ehkäisemiseksi ympäristönsuojelumääräykset on annettu erityisen häiritsevästä melusta ja tärinästä tiedottamisesta. Määräys tietojen antamisesta valvontaviranomaiselle on tarpeen erityisesti ei-luvanvaraisten kohteiden osalta. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT I Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten yleisenä tavoitteena on paikallisiin olosuhteisiin perustuen ympäristön pilaantumisen estäminen sekä pilaantumisesta aiheutuvien haittojen poistaminen ja vähentäminen.

3 3 (8) 2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelulain 21 :n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kajaanin ympäristönsuojeluviranomaisesta määrätään Kajaanin kaupungin johtosäännössä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua toimivaltaansa viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa lainsäädännössä säädetään (YSL 21 2 mom.). 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelumääräykset voivat YSL 19 :n mukaan koskea koko kuntaa tai sen osaa. Määräykset eivät kuitenkaan voi koskea ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa koeluontoista lyhytaikaista toimintaa (YSL 61 ) poikkeuksellisia tilanteita (YSL 62 ) maaperän puhdistamista pilaantuneella alueella (YSL 78 2 mom.) puolustusvoimien toimintaa toimintaa, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa toimintaa, joka rekisteröidään tietojärjestelmään siten kuin ympäristönsuojelulain 65 :n 1 tai 2 momentissa säädetään. Ympäristönsuojelumääräykset ovat säädöshierarkkisesti samanarvoisia muiden kunnallisten määräysten kanssa. Koska ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelullisin perustein, niissä annettua ja parempaan ympäristönsuojelulliseen tasoon johtavaa määräystä tulee noudattaa, vaikka samasta asiasta olisi määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä. 4 Paikalliset olosuhteet Määräyksiin on otettu mukaan pilaantumiselle erityisen herkät alueet, joita Kajaanissa ovat pohjavesialueet ja ranta-alueet. Pohjavesialueilla tarkoitetaan luokkiin I ja II kuuluvia yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Pohjavesialueet ja pohjavedenottamoiden ympärille rajatut suojavyöhykkeet, joita ympäristönsuojelumääräykset koskevat, on esitetty liitekartoilla.

4 4 (8) Matinmäen vedenottamon lähisuojavyöhyke on määrätty Pohjois-Suomen vesioikeuden Uudenkylän vedenottamolle annetussa päätöksessä. Hannusrannan, Mustikkamäen ja Salmijärven vedenottamoiden suojavyöhykkeiden rajaus perustuu pohjaveden virtausnopeuteen/haitta-aineiden kulkeutumiseen kuluvaa aikaa suojavyöhykkeen rajalta vedenottamolle. Suojavyöhykerajaukset perustuvat Kainuun ympäristökeskuksen (nykyisin Kainuun ELY-keskus) vuonna 1995 laatimaan Kajaanin kaupungin Pohjavesialueiden kuntakansio -aineistoon. Heterannan suojavyöhyke on määritelty Kajaanin Vesi -liikelaitoksen teettämässä Heterannan pohjavedenottamon suojelutarveselvityksessä Rajausperusteina on käytetty hydrogeologisten olojen (maaperän vedenläpäisevyys ja vedenjohtavuus sekä pohjaveden virtaussuunta) lisäksi vedenottamon lähialueen riskitoimintoja (asutus, maatalous) sekä tulevaa maankäyttöä (Nuasjärven osayleiskaava). Suojavyöhykkeet on rajattu vedenottamoiden ympäristöön niin, että pohjaveden virtausaika viipymän perusteella on vähintään d. Viipymä vaaditaan pohjaveden puhdistumiseen maaperässä veden hygieenisen laadun turvaamiseksi. Sekä vakituinen että erityisesti vapaa-ajan asutus keskittyy vesistöjen rannoille. Kiinteistön jätevesikuormituksella on tärkeä merkitys vesien hyvän tilan saavuttamisessa ja säilymisessä. Kuormituksen pienentämiseksi on tarpeen rajoittaa haja-asutuksen jätevesipäästöjä vesistöjen ranta-alueilla. 2 luku Jätevesien käsittely 5 Talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella noudatetaan vesihuoltolakia, ja kiinteistö on pääsääntöisesti liitettävä vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon. Ympäristönsuojelulain 27 :ssä säädetään jätevesien yleisestä puhdistusvelvollisuudesta. Jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriin, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu pilaantumisen vaaraa. Talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön, ojaan, tekolammikkoon tai vesilain tarkoittamaan noroon. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011, nk. hajajätevesiasetus)

5 5 (8) säädetään jätevesien yleisistä käsittelyvaatimuksista. Jätevesiasetuksessa on annettu jätevesien puhdistukselle vähimmäisvaatimukset, joita näissä määräyksissä vastaavat perustason puhdistusvaatimukset. Pilaantumiselle herkille alueille, jotka on osoitettu ympäristönsuojelumääräyksissä, on annettu ankarampi puhdistustaso (näissä määräyksissä tehostetun puhdistustason vaatimukset). Ankaramman puhdistustason vaatimukset ovat hajajätevesiasetuksen perustelumuistion tarpeen esimerkiksi ranta-alueilla ja tärkeillä ja muilla vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla. Haja-asutuksen jätevedet ovat enimmäkseen talousjätevesiä, jotka sisältävät muun muassa ruuantähteitä, rasvoja, ulosteita, virtsaa, puhdistus- ja pesuaineita. Ulosteiden ja virtsan mukana jäteveteen joutuu suolistobakteereita, viruksia ja mahdollisesti myös muita taudinaiheuttajia sekä lääkeainejäämiä ja hormoneita. Talousjätevesien fosfori on pääosin peräisin virtsasta ja ulosteista. Myös pesuaineissa on fosforia. Typpi on peräisin erityisesti virtsasta mutta myös ulosteista. Fosfori on vesistöjen kannalta haitallisin rehevöittävä ravinne. Ranta-alueella tarkoitetaan jätevesien käsittelyn yhteydessä vesiensuojeluperustein määrättyä ranta-aluetta. Kyse ei ole maankäyttö- ja rakennuslain määrittämästä rantavyöhykkeestä tai -alueesta. Kajaanin kaupungin talousvesiverkoston vesi on pohjavettä, joten pohjavesien pilaantumisen estäminen on yhdyskuntien vesihuollon turvaamiseksi hyvin tärkeää. Käymälävesien maaperäkäsittely ei ole pohjavesialueilla sallittua pohjaveden pilaantumisvaaran ja hygieenisen riskin vuoksi. Harmaat vedet on käsiteltävä tehostetun puhdistusvaatimuksen mukaisesti. Tämän puhdistusvaatimuksen yleisesti käytössä olevat jätevesijärjestelmät oikein käytettyinä ja huollettuina täyttävät. Pohjavesialueiden lähisuojavyöhykkeillä jätevesien johtaminen maaperään on kielletty erityisen pilaantumisvaaran ja vedenhankintaan kohdistuvan riskin vuoksi. Suojaetäisyydet Suojaetäisyyksien tarkoituksena on estää jätevesijärjestelmistä aiheutuvia mahdollisia haittoja, kuten talousvesikaivojen tai vesistöjen pilaantumista. Koska pilaantumisvaaraan vaikuttavat mm. maasto-olosuhteet, rakennuspaikan koko ja kasvillisuus, suojaetäisyyksistä voidaan perustelluista syistä yksittäistapauksessa poiketa. Muut jätevesien käsittelyä koskevat vaatimukset Asukasvasteluvultaan jätevedenpuhdistamoita ovat esimerkiksi kiinteistöjen yhteiset puhdistamot, kyläpuhdistamot, oppilaitosten,

6 6 (8) matkailuyritysten tai muun elinkeinotoiminnan puhdistamot, joilla käsiteltävä jätevesi vastaa ominaisuuksiltaan tai koostumukseltaan asumisessa syntyvää jätevettä. Käsiteltävien jätevesien määrä ja lika-ainepitoisuus ovat tällaisilla puhdistamoilla yleensä selvästi suurempia kuin tavallisella asuinkiinteistöllä, minkä vuoksi niiltä on perusteltua edellyttää tehokkaampaa puhdistustasoa. Jätevesien purkupaikan sijoittamisessa on otettava huomioon kiinteistön olosuhteet, maaston muodot ja maaperä. Jätevesivalumista ei saa aiheutua vesistön, pohjaveden tai ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Umpisäiliön tulee olla ensisijaisesti tehdasvalmisteinen talousjäteveden varastointiin tarkoitettu säiliö. Umpisäiliöksi eivät sovellu esimerkiksi käytöstä poistetut öljysäiliöt tai muut vastaavat säiliöt. 3 luku Pohjavesialueita koskevat muut määräykset 6 Lannan, virtsan ja puristenesteen levitys ja käsittely pohjavesialueella Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton ja myös pilaantumisvaaran aiheuttaminen on kiellettyä. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta säädetään nitraattiasetuksessa (valtioneuvoston asetus 931/2000). Sen lisäksi, mitä asetuksessa säädetään, on ympäristönsuojelumääräyksissä tarpeellista rajoittaa lannoitteiden käyttöä pohjavedenottamoiden ympärillä pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Lietelannan, virtsan, puristenesteen ja jätevesilietteen levitys kielletään pohjaveden ottamoiden ympärille rajatuilla lähisuojavyöhykkeillä. Määräyksellä ehkäistään ravinteiden ja haitallisten bakteereiden pääsyä pohjaveteen. Lietelanta, virtsa, puristeneste ja jätevesiliete kulkeutuvat maaperässä muita lannoitteita helpommin, joten vedenottamoiden suojavyöhykkeen on oltava vähintään liitekartoilla esitettyjen rajausten mukainen. Kuivalannan levitys on kielletty 100 metrin levyisellä vedenottamoiden suojavyöhykkeillä haitallisten mikrobien huuhtoutumisen estämiseksi pohjaveteen. 4 luku Melun ja tärinän torjunta 7 Erityisen häiritsevä melu ja tärinä yöllä Melu on ääntä, joka koetaan epämiellyttäväksi tai häiritseväksi. Melu voi olla terveydelle haitallista tai merkityksellisesti vähentää viihtyisyyttä tai haitata työntekoa tai nukkumista. Melun häiritsevyyteen vaikuttavat melun

7 7 (8) voimakkuuden lisäksi muun muassa yksilöllinen herkkyys, asenoituminen melun aiheuttajaa kohtaan (esim. musiikkimelu) ja melun laatu. Erityisen häiritsevää melua aiheuttavia toimintoja ovat esimerkiksi rakentamistyöt, moottoriurheilu ja ulkoilmakonsertit. Tämän vuoksi on perusteltua ohjata määräyksillä erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavien toimintojen suorittaminen päiväsaikaan herkästi häiriintyvien kohteiden läheisyydessä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi asuinrakennukset, sairaalat, hoitolaitokset, koulut ja päiväkodit. Poikkeuksena ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta tehtävät tarpeelliset ja kiireelliset työt, jotka ovat välttämättömiä esimerkiksi liikenneturvallisuuden tai jätehuollon toimivuuden turvaamiseksi vuoksi. Maataloudessa välttämättömiä ja lyhytaikaista meluhaittaa aiheuttavia toimintoja ovat esimerkiksi kyntö- ja kylvökoneiden ja leikkuupuimurin käyttö. 8 Ilmoitusvelvollisuus Ympäristönsuojelulain 60 :ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta. Määräyksellä on vapautettu tietyt toiminnat ilmoitusvelvollisuudesta. Lyhytaikaisesta päiväsaikaan (klo ) tapahtuvasta räjäytys-, louhinta- ja paalutustyöstä eikä urheilu-, huvi- tai näytöstilaisuudesta ei tarvitse tehdä meluilmoitusta, kun toiminta tapahtuu (klo ) välisenä aikana. Moottoriurheilutapahtumien melupäästöt ovat tavanomaisia yleisötilaisuuksia paljon suuremmat ja häiritsevät huomattavasti enemmän, minkä vuoksi niistä tulee tehdä meluilmoitus. Muita vaikutuksiltaan näihin verrattavia toimintoja ovat esimerkiksi tilapäinen sirkus- tai tivolitoiminta. 9 Tiedotusvelvollisuus Tiedottamalla erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta mahdollisille haitankärsijöille ehkäistään ennalta toiminnasta aiheutuvaa haittaa, kun siihen voi varautua etukäteen. Tiedottamisen ajankohta ja tapa valitaan toiminnan luonteen ja häiriintyvien kohteiden mukaan. Tiedottamisesta vastaa erityisten häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavan toiminnan harjoittaja. 5 luku Muut määräykset

8 8 (8) 10 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin kohtaan 6. Tietoja voidaan edellyttää esimerkiksi maanalaisista öljysäiliöistä ja vesikäymälöistä, joita ei ole liitetty viemäriin. 11 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksistä erityisestä syystä. Poikkeus voidaan myöntää, jos yksittäinen määräys on hakijalle kohtuuton. Poikkeaminen ei kuitenkaan saa ennalta arvioiden aiheuttaa ympäristön tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. 12 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä Ympäristönsuojelulain 13 luvussa on valvonnasta ja hallintopakosta säännökset, joihin perustuen valvontaviranomainen voi kieltää määräysten vastaisen menettelyn tai määrätä muusta menettelystä, jolla määräysten vastainen toiminta oikaistaan. Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta voidaan tuomita rikoslain 48 luvun 1 4 :n mukaiseen rangaistukseen. 6 luku Voimaantulomääräykset 13 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta päättää ympäristönsuojelulain 19 :n 1 momentin perusteella kaupunginvaltuusto. 14 Siirtymäsäännökset Siirtymäsäännökset on annettu jätevesijärjestelmien määräysten mukaiseen kuntoon saattamisesta siten, että vanhat, ennen on kunnostettava hajajätevesiasetuksen mukaisessa aikataulussa. Mikäli kiinteistössä on käytössä jälkeen hyväksytty ja hajajätevesiasetuksenvaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä, järjestelmä kunnostetaan määräysten mukaiseksi siinä vaiheessa, kun kiinteistön jätevesijärjestelmä uusitaan. Siirtymäsäännöksellä on haluttu turvata kiinteistöjen tasapuolinen kohtelu erityisesti niiden kiinteistöjen kohdalla, joiden jätevesijärjestelmä on uusittu hajajätevesiasetuksen mukaisesti ennen näiden määräysten voimaantuloa.