Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Samankaltaiset tiedostot
KRIISIKESKUSTOIMINNOT

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

Vertaistukiryhmät läheisen äkillisen kuoleman kokeneille 2018

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN ÄKILLISEN KUOLEMAN KOKENEILLE... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Kuopiossa laajaa yhteistyötä lähisuhdeväkivaltaa kokeneille

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisten turvallisuudesta

kriisikeskus netissä

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen


Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö Turussa, Marak toimintamallin esittely

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Klubitalossa jäsenten ja henkilökunnan suhde on tasavertainen. Klubitalo EI ole hoitopaikka.

Miten lähisuhdeväkivalta näkyy lastenvalvojan työssä ja lastensuojelussa erotilanteessa. Aluehallintovirasto, Turku, 24.4.

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

Maaseudun turvaverkko-hanke

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

A P U A VÄ K I VA LTA A N

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

MIESTYÖ. Miestyön keskus

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Toiminnan monet ulottuvuudet

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Sisäinen turvallisuus

Onnea 100-vuotiaalle Suomelle

Erityisen haavoittuvat ryhmät oikeudellisena haasteena

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

MIELEN HYVINVOINTI VALTAKUNNALLISET TERVEYSPISTEPÄIVÄT

RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU)

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

Saako uhri oikeutta?

Suomen Mielenterveysseuran toiminnan monet ulottuvuudet

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye

Lapin ensi- ja turvakoti ry

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

KAINUUN KRIISIKESKUS. Toimintasuunnitelma Kainuun Mielenterveysseura KaMi ry

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Suomen Mielenterveysseura

VUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN ROVANIEMEN ALUETOIMIPISTE

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys


Itsemurhien ehkäisy. Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille LINITY-projekti Suomen Mielenterveysseura SOS-kriisikeskus

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille

Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa

Vapaaehtoistyön peruskurssi. Mieliseuran esittely Tukihenkilötyö Monimuotoinen vapaaehtoistyö

Peruskoulutus Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Kriisikeskus Mobilen tilastotietoja vuodelta 2017

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: nuortenturku(at)turku.fi

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi

Juristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Kuntoutus- ja vertaistukiryhmät Varhaiskuntoutus

Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi

Sosiaalipäivystyksen toiminta Turun puukotustragediassa

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle

Ulos poteroista! Lahti Tarja Mankkinen

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Transkriptio:

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten toiminta-ajatuksena on tarjota lyhytkestoista kriisiapua ihmisille, jotka kokevat olevansa avun tarpeessa kriisin läpikäymiseksi. * Kriisikeskustoiminnan rahoittaa RAY.

Työmuodot SOS kriisikeskuksessa Helsingissä * Kriisivastaanotto: Asiakkaat varaavat ajan vastaanotosta ja saavat keskustelukumppanikseen joko kriisityöntekijän tai koulutetun vapaaehtoisen. * Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää maanantai aamusta klo 9:stä sunnuntai iltaan klo 21:een. * Tukinet on kriisikeskus netissä, jossa on myös mahdollisuus saada oma tukihenkilö, jonka kanssa voi kirjoitella. * Rikosuhripäivystys yhdessä muiden järjestöjen kanssa. * Ryhmätoiminnat, projektit (esim. Linity) ym.

Tilastot * Vastaanotossa asiakkaita 1.1.-31.10.2013 yhteensä 706 eri henkilöä ja käyntejä 2675: yksilöasiakkaita 651, pariskuntia 40 ja perheitä 14. * Valtakunnallisessa kriisipuhelimessa soittoja samalla ajanjaksolla 125 496, joista pystytty vastaamaan 30%, joista kriisipuheluita on ollut 34% (Helsingissä vastattujen puheluiden määrä on n. 10 000). * Tukinetissä vierailuja sivuilla ollut 446 531, mikä tarkoittaa 1468 vierailua /päivä.

Lisää tilastoja, tulosyyt vastaanotolle * Yleisin syy hakeutua vastaanotolle on parisuhteeseen liittyvät ongelmat 24%, seuraavaksi yleisin syy on ahdistuneisuus 13%, sitten masentuneisuus 7%. * Perheen ulkopuolisen vakivallan kohteeksi joutuminen on tulosyistä kuudes 6% ja päihteet ilmoitetaan tulosyyksi n. 3% tapaamisista. * Parisuhteen ongelmista yleisimmät ovat: avo- tai avioero 24%, vuorovaikutusongelmat 23% sekä vakivalta lähisuhteessa 13%.

Väkivallan uhri vastaanotolla * Suurin osa vastaanotolle tulevista väkivallan uhreista tulee Rikosuhripäivystyksen kautta. -> kriisityöntekijä hoitaa asiakkaan kriisiä, ei oikeusprosesseja. -> kriisiapua ei tuputeta, vaan asiakas itse haluaa sitä. * Asiakkaat voivat olla joko kodin ulkopuolisen väkivallan tai lähisuhdeväkivallan uhreja.

Väkivallan uhri vastaanotolla jatkuu * Uhrin kanssa työskenneltäessä on tärkeää. à turvallinen ja luottamuksellinen suhde asiakkaan ja työntekijän välillä. à turvasuunnitelma kotiin mukaan (jos kyseessä on lähisuhdeväkivalta ja asiakas palaa kotiin, eikä esim. turvakotiin). à usein syntyy 1. tyypin trauma, joka pitää työstää, että asiakas pääsisi kokemuksen yli vähemmin vaurioin.

Väkivallan uhri vastaanotolla jatkuu eli trauman työstämistä * Käydään läpi koko tapahtuma niin, että sekä looginen että tunnetarina tulevat kerrotuiksi. * Tutkitaan mitä kokemus on vaurioittanut asiakkaassa ja sanoitetaan se. * Usein uhri kantaa syyllisyyttä tapahtuneesta, joten käydään läpi sitä, mitä mielessä tapahtuu vakavan kriisin aikana mm. taistele pakene lamaannu reaktiot. * Toleranssi ikkuna, vireystila kohdalleen.

Väkivallan tekijä ja uhri vastaanotolla, kun kyseessä on lähisuhdeväkivalta * Vain silloin, kun väkivallan tekijä itse haluaa tulla käsittelemään tapahtunutta ja se sopii uhrille. * Väkivallan tekijää ja uhria tavataan aina aluksi erikseen. * Voidaan tavata myöhemmin yhdessä, jos: - kyseessä on pariskunta, josta molemmat haluavat tulla yhdessä ja pystyvät puhumaan siitä mitä tapahtui. - sitoutuvat siihen, että väkivalta loppuu. - väkivalta on ollut ns. kuumaa väkivaltaa, ei välineellistä. Pariskunnan tapaamisessa on mukana kaksi työntekijää. Pariskunta ohjataan jatkohoitoon motivoinnin jälkeen.

Työntekijä ja väkivaltainen asiakas * Syyskuussa tehdyssä tutkimuksessa tuli ilmi, että SOS kriisikeskuksessa ei ole kohdattu väkivaltaa. * Miksi? - asiakkaat tulevat vastaanotolle vain ennalta sovitusti. - kriisikeskuksesta ei voi saada rahaa eikä lääkkeitä. - asiakas on jo ennalta kohdattu puhelimitse ja kerrottu, millaista apua keskuksesta voi saada, joten asiakkaalla on tieto avun luonteesta ja suhde työntekijän ja asiakkaan välille on jo syntynyt.

Työntekijä ja aggressiivinen asiakas * Kriisikeskuksessa tavataan paljon asiakkaita, jotka ovat hyvin vihaisia jostakin mitä heille on tapahtunut. * Vihaisen asiakkaan kanssa on mahdollista keskustella vasta sitten, kun pahin tunneryöppy on purettu (toleranssi ikkuna). * Vihaisen asiakkaan tunnetta ei sammuteta, mutta ei sitä tarvitse lietsoakaan. Annetaan tunteen vain tulla ulos ja autetaan sanoittamaan sitä. * Jossakin vaiheessa voidaan alkaa tutkia kokemusta.

Työntekijä ja aggressiivinen asiakas * Asiakkaan vihan taustalta yleensä löytyy kokemus, jonka asiakas on tulkinnut loukkaavaksi, väheksyväksi tai pelottavaksi. à tulkintaa voidaan haastaa asiakasta kunnioittaen. à voidaan yhdessä etsiä muita mahdollisia tulkintoja. * Asiakkaan tulee saada kokemus, että hänet on otettu tosissaan, hänet on oikein ymmärretty ja häntä on kunnioitettu.

Väkivaltaisen asiakkaan varalle * Yhteiset pelisäännöt sovittu: - ei uusia asiakkaita viikonloppuisin, kun työntekijä on yksin. - ei oteta vastaan asiakasta, joka on selvästi päihtynyt (joskus joku sanoo, että pakko ottaa kalja, että uskaltaa tulla juttelemaan). - hälytysnappi tiedossa jokaisella à vartiointiliike. - jos jonkun huoneessa alkaa kova huuto tai kolina, niin työtoverit menevät heti tarkistamaan tilanteen.

Väkivaltaisen asiakkaan varalle jatkuu * Yhteiset pelisäännöt: - huoneet on kalustettu niin, että työntekijä pääsee huoneesta ulos, tarvittaessa nopeastikin. - uhkailua ei kuunnella yhtään ja tämä kerrotaan asiakkaalle, mikäli on tarpeen. - tapaaminen keskeytetään välittömästi, jos on olemassa väkivallan vaara joko työntekijää tai muuta huoneessa olevaa henkilöä kohtaan. - väkivaltatilanteen sattuessa, otetaan yhteys poliisiin.