KASVUKRAFT TOIMINTASUUNNITELMA 2015

20.3.2015 KASVUKRAFT TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Osaamisen kärjessä alueen vaurauden ja elinvoimaisen yrittäjyyden hyväksi. KasvuKraft yhteistyökokous 26.2.2015, hyv. Kasvukraft kuntajohtajakokous 18.11.2014, hyv. www.lansi.fi/kasvukraft

SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 2 2. KASVUKRAFT OHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA VOIMIEN YHDISTÄMINEN... 3 2.1. SEUDULLISEN ELINVOIMANKEHITTÄMISOHJELMAN SELKO:N ETENEMISASKELEET... 3 2.2. SEUDULLINEN OHJAUS VOIMIEN YHDISTÄMISEKSI... 4 3. KEHITTÄMISKOKONAISUUS 2015... 6 3.1. KUNTIEN TUKEMINEN KASVUTAVOITTEIDEN NOSTAMISESSA JA SAAVUTTAMISESSA... 7 3.2. HANKETYÖN KEHITTÄMINEN UUDISTAMISTYÖN TAKAAMISEKSI... 9 4. ALUEEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN JA EDUNVALVONTA FOORUMEISSA... 12 5. MITTARIT... 13 6. TALOUS... 14 Kuva 1: Länsi-Uudenmaan toimintaan vaikuttavat strategiset linjaukset sekä tekijät. 1

1. Taustaa KasvuKraftiksi nimetty yhteistyö perustuu Länsi-Uudenmaan kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen ja yhteiseen haluun aikaansaada kasvua. Tavoitteena on kehittää seutua yhteistyössä elinkeinoelämän ja valtion kanssa osana koko Uudenmaan kasvua. KasvuKraft yhteistyön tarve on säilynyt kuntien palvelujen uudistamisen ja yleisen taloustilanteen luomissa olosuhteissa entistäkin tärkeämpänä. Kasvusopimuksen allekirjoittaneet Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio ovat tarkentaneet yhteisiä tavoitteita ja kohdentaneet oleellisia kasvuun vaikuttavia toimenpiteitä kunnilta saatujen TOP5 listausten sekä elinkeinoelämän uusiutumistarpeiden pohjalta. Toiminta-alueen asukasmäärä on 97 163 vuoden 2015 alussa, mikä on 192 asukasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Länsi-Uudenmaan seudun - hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen, - elinvoimaisuuden kasvattaminen muokkaamalla toimintaympäristöä yrittäjyyttä tukevaksi ja - vahvistamalla tarvittavaa osaamista. Kasvusopimuksen kolme pääteemaa ovat vesi ja ympäristö, jossa seudun toimialoja ja toimijoita yhdistetään uudella tavalla esim. vesihankkeet ja kestävän liiketoiminnan klusteri, taipuisa teollisuus, joka tarkoittaa elinkeinoelämän kykyä uudistua vastaamaan nykyisiin ja tuleviin rakennemuutoksiin sekä lepo ja luppo, joka tarkoittaa asumisen ja vapaa-ajan vahvistamista erityisesti palvelujen tarjontaa ja yhteistyöverkostoja kehittämällä. Olemme osa kansallisia ja kansainvälisiä muutostrendejä ja KasvuKraft toimintaympäristössä vaikuttavat ja toimintaa ohjaavat eritasoiset strategiat kunnittaisista ja seudullisesta, maakunnallisesta, kansallisesta ja EU-tason näkökulmista koottuna. Kuva 2: Länsi-Uudenmaan Innovaatioekosysteemi 2013 2020. 2

2. KASVUKRAFT ohjelman toteuttaminen ja voimien yhdistäminen Seudun elinvoiman kehittäminen on kokonaisuus, jossa alueen yritysten osaamista kasvatetaan, liiketoiminnallista ympäristöä kehitetään kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi luodaan toimivat viestinnän ja markkinoinnin menetelmät ja välineet. Toimijoiden aktiivinen halu kasvaa ja profiloitua yrittämisen ja hyvän asumisen alueeksi luo imua alueelle. 2.1. Seudullisen elinvoimankehittämisohjelman SELKO:n etenemisaskeleet Etenemisaskelia on toteutettu systemaattisesti vuodesta 2013 ja vuorossa ovat kuvassa punaisella merkityt askeleet siten, että vahvistetaan vuonna 2014 käynnistettyjä kohtia: 5. panostamalla osaamisvetoisessa kehittämisessä liiketoiminnallisten ja teknologisten kärkien kasvuun ja uusiutumiseen myös kansainvälisesti, 7. jatketaan länsi- ja pohjoismaista yhteistyötä, 8. osallistutaan Uudenmaan älykkään erikoistumisen kärkiteemojen ja Metropolialueen eri toimijoiden yhteistyöhön ja 9. koottaan seudun Sparrausfoorum5 -tilaisuus Kansainvälisyys teemalla. Kuva 3: Kehittämisen askeleet 2015 avattuna (kuvassa punaisella) Haasteena vuonna 2015 ovat kohdan 6. kokoaminen siten, että alueen parhaimmat voimat työskentelevät myös näkyvästi yhdessä ja alue on oikeasti vetovoimainen yrittää ja asua sekä kohta 10, jossa alueen valinnat mahdollistavat resurssien saannin kehittämistoimenpiteisiin. 3

2.2. Seudullinen ohjaus voimien yhdistämiseksi Länsi-Uudenmaan seudun kunnat sitoutuivat poliittisen- ja viranhaltijajohdon vapaaehtoiseen ja säännölliseen yhteistyöhön. Yhteistyötä on kehitetty ja tiivistetty vaiheittain elinkeinoelämän ja valtion kanssa. Kuva 4: KasvuKraft ohjausjärjestelmä. 2.2.1. Yhteistyökokous Länsi-Uudenmaan kuntien Yhteistyökokous on keskeinen väline alueen yhteisymmärryksen luontiin sekä yhteisten että uusien asioiden puimiseen. Tähän mennessä toteutetut yhteistyökokoukset rohkaisevat jatkamaan avoimen keskusteluyhteyden ylläpitämistä. Sopimuskunnat nimeävät säännöllisesti kokoontuvaan yhteistyökokoukseen hallituskausittain kuusi johtavaa luottamushenkilöä varaedustajineen ja viranhaltijat käsittelemään seudullisesti merkittäviä asioita. Yhteistyön kohteena ovat erityisesti seudulliset palvelut, työllisyyspolitiikka, elinkeinojen kehittäminen, maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä seudun yhteinen edunvalvonta. Yhteistyökokouksen jäsenet toimikaudella 2015 2016: Jäsen Varajäsen Kunta/Taho Alén Risto kh:n jäsen Roos Anja kh:n jäsen Hanko Hyttinen Urpo kv:n jäsen Gran Birgitta kh:n jäsen Hanko Järvinen Katrin kv:n jäsen Kavander Jouko kh:n pj. Hanko Nyberg Lars kv:n jäsen Baarman Peter kv:n jäsen Hanko Wikberg Barbro kh:n jäsen Kilpi Mikael kv:n jäsen Hanko Öhman Sten kh:n jäsen Söderholm Sture kv:n pj. Hanko Bergman-Auvinen Marie kh:n pj. Träskman Ingrid kh:n jäsen Inkoo Gustafsson Soile kh:n 2.vpj. Juvonen Esko luottamush. Inkoo Rautakoura Marko kh:n 1.vpj. Grönholm Jessica kh:n jäsen Inkoo Westerholm Kristian kv:n 1.vpj. Lemström Robert kh:n jäsen Inkoo Wilhola Sari kv:n pj. Kaskenpalo Sakari kv:n vj. Inkoo Wikström Harri kv:n 2.vpj. Isoaho Maria kh:n jäsen Inkoo Huhtala Lassi kv:n jäsen Warvas Sirkka luottamush. Lohja Huttu Sari kv:n jäsen Heir Björn luottamush. Lohja Makkonen Hannu kv:n jäsen Maittila Hannele kh:n jäsen Lohja Rintanen Leo kh:n jäsen Räsänen Joona kv:n pj. Lohja 4

Slunga-Poutsalo Riikka kh:n 1.vpj. Sassi Jukka kh:n jäsen Lohja Äyräväinen Irene kh:n pj. Kyttälä Kari kv:n jäsen Lohja Blomqvist Thomas kv:n pj. Lindholm Henrik kh:n jäsen Raasepori Borgman Mikael kh:n 2.vpj. Malmén Maj-Britt kh:n jäsen Raasepori Heimberg Ulf kv:n 1.vpj. Ylimys-Ahlroth Kaisa kh:n jäsen Raasepori Luukkonen Kukka-Maaria kh:n 1.vpj. Reinikainen Marko kh:n jäsen Raasepori Siggberg Björn kv:n 2.vpj. Ilander Kerstin luottamush. Raasepori Walls Anders kh:n pj. Storsjö Ann kv:n jäsen Raasepori Haanpää Harri kv:n jäsen Tanskanen Veikko kh:n jäsen Siuntio Karell Anders kh:n jäsen Dahlqvist Rabbe kv:n jäsen Siuntio Koroma-Hintikka Maria kh:n jäsen Toivonen Hilkka luottamush. Siuntio Laaksonen Merja kh:n pj. Svanfeldt Stefan kh:n jäsen Siuntio Varpio Arto kh:n jäsen varajäsen avoinna kv:n jäsen Siuntio Penttinen Arto kv:n 2.vpj. Nygård Marko kh:n 1.vpj. Siuntio Kuntajohtajat Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja Siuntio Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Yhteistyötahot Eskelinen Juha johtaja Uudenmaan liitto Lipponen Vesa strategiapäällikkö Uudenmaan ELY Alho Olli erityisasiantuntija TEM Hettula Eero toimitusjohtaja L-U Kauppakamari Streng Leila henkilöstön ed. Lohja Salminen Jari henkilöstön ed. Raasepori Lisäksi Sandström Carl-Johan toimitusjohtaja Novago Yrityskehitys Oy Vaarala Erja ohjelmajohtaja Novago Yrityskehitys Oy Kylänpää Minna pöytäkirjanpitäjä Novago Yrityskehitys Oy 2.2.2. Kuntajohtajakokous Valmistelua johtaa seudun kuntien johtajista muodostuva kuntajohtajakokous. Kokous huolehtii yhteistyökokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelun järjestämisestä ja asioiden esittelystä sekä yhteistyön toteuttamisen seurannasta ja raportoinnista. Kuntajohtajakokouksen jäsenet: Jäsen Kunta/Taho Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja puheenjohtaja Siuntio Boström Jarl kunnanjohtaja varapuheenjohtaja Inkoo Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko Juva Simo kaupunginjohtaja Lohja Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Lisäksi Sandström Carl-Johan toimitusjohtaja Novago Yrityskehitys Oy 5

2.2.3. Seudulliset asiantuntijatyöryhmät Seudun elinkeinoelämän, viranhaltijoiden, oppilaitosten ja yhteisöjen edustajista koostuvat moniammatilliset asiantuntijaryhmät valmistelevat oman toimialansa keskeisiä kehitettäviä asioita yhteiseen käsittelyyn. Näitä työryhmiä ovat: Asiantuntijakokous Valmistelusihteeristö - kehittämistyöryhmä Innovatiiviset hankinnat työryhmä Seutuviestintätyöryhmä HINKU-asiantuntijatyöryhmä, koordinointi Matkailuasiantuntijat työryhmä Työllisyysasiantuntijatyöryhmä Hyvinvointityöryhmä Tietohallinnon asiantuntija - Maakuntaverkkotyöryhmä MALe-liikennejärjestelmäsuunnittelutyö, 4.vmk./UL Teollisuuden asiantuntijatyöryhmä Puheenjohtaja Thomas Flemmich, Raasepori Henri Partanen, Lohja Marie Sandberg, Raasepori Erja Vaarala, Novago Yrityskehitys Oy Viveca Blomberg, Raasepori Stefan Fri, Raasepori Novago Yrityskehitys Oy Pasi Perämäki, Lohja Uudenmaan liitto Novago Yrityskehitys Oy 2.2.4. Koordinointi ja hallinto Seudullista yhteistyötä koordinoi Novago Yrityskehitys Oy ja sen aluekehitystiimi yhteistyössä neuvonta- ja viestintähenkilöiden kanssa. 3. Kehittämiskokonaisuus 2015 Elinkeinoelämä ja kuntapalvelut vaativat uudistuakseen lisäpanostuksia perustyön toteuttamisen rinnalle. Kehittämishankkeet ovat välineitä Länsi-Uudenmaan yhteisen SELKO elinkeino- ja elinvoimaselvityksen perusteella nousseiden haasteiden uudistumiskyky, kestävä yhdyskuntarakenne ja sosiaalinen eheys ratkaisemiseksi. Hankkeilla tuetaan yhteisiä linjauksia ja luodaan alueelle uutta innovatiivista tapaa toimia kuten esimerkiksi kokoamalla toimijoita yhteisen BusinessLohja -yritystalon ja Raaseporissa Novia- kampuksen piiriin sekä esimerkiksi lean -menetelmän avulla kehittää kuntien palveluprosesseja. Läntisen Uudenmaan teollisuuden rakennemuutoksen tueksi on käytettävissä selvityksiä alueen teollisuusyritysten tilanteesta kuten alueemme Suhdannekyselyn ja Innolinkin AQUAn tulokset. ÄRM-työkalut ovat osa tätä palettia. Taloudellinen kestävyys, ekologinen kestävyys ja sosiaalinen kestävyys huomioidaan läpileikkaavana teemana kaikessa KasvuKraftin toiminnassa ja kehittämisessä. Kuva 5: KasvuKraft toimintokokonaisuus osatoteutuksineen 2015. 6

3.1. Kuntien tukeminen kasvutavoitteiden nostamisessa ja saavuttamisessa Asiantuntijatyöryhmissä Valmistelusihteeristö, HINKU-työryhmä, Teollisuuden asiantuntijaryhmä, Työllisyysasiantuntijat, Seutuviestintätyöryhmä, Matkailuasiantuntijatyöryhmä, Hyvinvointityöryhmä, Tietohallinnon asiantuntijatyöryhmä, 4.vaihemaakuntakaavatyö on seudun kuntien paras kehittämistietämys ja työryhmien tehtävänä on tukea alueen kuntien uudistumis- ja kilpailukyvyn vahvistamista, etsiä uudentyyppisiä toimenpiteitä ja menetelmiä elinkeinoelämän kärkien edistämiseen sekä parantaa valmiuksia rakennemuutosten hallintaan. Yhteistyökuntien hallitukset linjasivat tärkeimmät kehittämiskohteensa kukin 5 kpl ja näistä koostettiin Länsi-Uudenmaan yhteiset kokonaisuudet jatkotoimenpiteiden linjaamiseksi. TOP5 Kehittämisen kärjet ja niiden toteutusten priorisointi: 1. Liikennehankkeet infra-ratkaisuina ja uudet avaukset lähestymistavassa - Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen, rantarata, kaupunkirata, kt 25 ja kt 51. - Liikenteen monipuolinen sujuvoittaminen on alueen elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden keskeisiä elementtejä. Kestävät ja palvelutasoa nostavat liikenneratkaisut vaikuttavat koko Länsi-Uudenmaan kehitykseen. Näitä ovat mm. pendelöinnin ratkaisut, liityntäpysäköinti ja uudet kulkureitit syöttöliikenteeseen. 2. Elinkeinojen kehittäminen - Yrittämiseen ja yrittäjyyteen liittyvät alueella olevat kehittämisen kohteet ja yrityshankkeet kuten Kauppasatama Tammisaaressa, Koverharin alue Hangossa, Tytyrin alue Lohjalla ja Inkoossa LNGkaasuterminaali sekä näiden heijastevaikutukset talousalueelle. - Yritysympäristön, yritysmyönteisyyden ja yrityspalveluiden kehittäminen toimintaedellytysten parantamiseksi. - Työttömyyden negatiivisten vaikutusten lieventäminen ja rahoitusmallit. 3. Cleantech, ympäristö - Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen, kuten geoenergia ja energiatehokkuus. - Hinku-toimenpiteet kunnissa ja yrityksissä. - Vesistöt, kunnon kohentaminen ja kuormituksen vähentäminen, uudet tekniikat ja yrityshankkeet. 4. Palvelut ja toimintatapojen kehittäminen kunnissa - Ikäihmisten yhteisölliset palveluasumisen ratkaisut. - Länsi-Uudenmaan yhteinen ict-alusta ja sen yhdenmukaistaminen. - Lähiruoan hyödyntäminen kaupassa, matkailussa ja suurkeittiöissä. Edunvalvonnan terävöittäminen valtakunnan tasolla on keskeisessä roolissa liikennehankkeiden edistämisessä. Alueen elinvoimaisuuden kasvun kannalta tarvitaan tavara- ja henkilöstöliikenneinfran kehittämistä. Tämä saavutetaan Hanko-Hyvinkää radan sähköistämisellä, rantaradan raidelisäyksellä ja oikoradan rakentamisella ja samanaikaisesti kehittämällä syöttöliikennettä sekä tieverkkoa että sen kunnossapitoa, niin että rataverkon tehokas käyttö mahdollistuu. Elinkeinojen kehittämisessä pätevän ja oikeanlaatuisen työvoiman riittävä tarjonta nähtiin kuntien ensisijaisena tehtävänä työnvälityksen, koulutuksen, kuntoutuksen yms. avulla. Tehtävää helpottaa lisääntyvät työpaikat, joiden syntymisen buusterina olisivat hyvin toimivat satamat ja sujuvat liikenneyhteydet. Alueen matkailua tulee kehittää alueiden vahvuuksia hyödyntäen muutamien riittävän vahvojen ja erilaisten HOTSPOT kohteiden kokonaisuuksien kautta esim. Fiskars ja mahdollisia kehityskohteita Tytyri, Hanko, Pikkala yms. Cleantech ja ympäristökokonaisuudessa vesistöjen tilan edelleen parantaminen on alueelle tärkeää ja se tapahtuu pääasiassa kuntien ja valtakunnallisten toimenpiteiden kautta. Cleantech-aihealue on haastava ja toteutuu Novago:n yritysneuvonnan ja HINKU- hankkeen avulla. Palveluiden ja toimintatapojen kehittämisen osiossa nähdään tärkeimpänä ikäihmiset ja heidän palveluiden ja toimintatapojen kehittäminen, esim. asumispoliittiset ratkaisut. Matkailun tarpeet ja antamat mahdollisuudet tulee huomioida, alueellisia (valtakunnallisia) ICT ratkaisuja ja palveluverkkorakennetta pidetään myöskin tärkeänä. 7

Lisäksi selvitetään alueen kuntien palvelustrategioiden tilanne ja tutkitaan alueellisen palvelusetelin käyttö ja syvennetään alueen lean -tietoutta. Lean -ajattelutavan mukainen toiminta kuntaorganisaatiossa tulee ottaa tehokkaammin mukaan toimintaan ja tätä varten järjestetään seudullisten työryhmien yhteinen kehittämisen foorumi, jossa tarkastellaan eri ryhmien välistä yhteistyötä ja saadaan sitä kautta hyötyä koko alueelle. Työryhmien toteuttamiset on avattu myöhemmin olevassa taulukossa. 3.1.1. Kuntien innovatiivinen hankintatoimi Kunnat käyttävät hankintatoimessaan merkittäviä määriä verovaroja, joiden jääminen alueelle hyödyntäisi seudullista elinkeinoelämää. Vuoden 2015 aikana jatketaan selvittämistä miten uuden EU-hankintadirektiivin tuomat mahdollisuudet tukee lähitalouden vahvistamista kestävän kehityksen mukaisesti kansallisen lain rajoissa. Innovatiiviset hankinnat työryhmä paneutuu haasteisiin, jotka edellyttävät uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja. Tarvitaan erityisesti kuntien, palvelujen käyttäjien ja palvelutuottajien yhteistyötä ja oivalluksia. Kysymyksiin miten tuetaan uusien palvelusisältöjen tai toimintamallien syntymistä ja miten hyödynnetään yksityisen ja kolmannen sektorin sekä palvelujen käyttäjien innovaatiopotentiaali. 3.1.2. Matkailutoimialan kehittäminen Matkailu on Suomen kuudenneksi suurin teollisuusala ja kaikkein nopeimmin kasvava toimiala. Länsi-Uudenmaan vuosien järjestelmällinen yhteistyö, kehittämistoiminta ja verkostoituminen yritysten, kuntien matkailuasiantuntijoiden ja oppilaitosten kesken on mitattavissa matkailutuloselvityksen ennakkotietojen mukaan yli 100 000 miljoonan euron kasvuna vuoden 2007 matkailutuloon verrattuna. Matkailutulo Länsi-Uudellamaalla on suurin verrattuna Keski- ja Itä-Uuteenmaahan. Lumon keskeinen tehtävä on lisätä mukana olevien yritysten asiakasmääriä ja viipymää. Lumo tuotteistaa matkailutuotteita eri teemojen ympärille. Markkinointi on erittäin kohdennettua ja tavoite on ohjata asiakkaat verkkokauppaan. Välineinä käytetään sähköisiä kanavia sekä ansaittua mediaa, esim. kutsutaan alueelle journalisteja. Tärkeässä asemassa ovat ulkomaan markkinat. Tällä hetkellä ulkomaisten osuus kaikista yöpymisistä on merkittävästi alempi kuin esim. Espoossa tai Helsingissä. 3.1.3. Seudulliset yrityspalvelut Länsi-Uudenmaan 10 yrityksille palveluja tarjoavaa organisaatiota sopi 31.5.2012 Yhteispalvelusopimuksen. Samalla työ- ja elinkeinoministeriö myönsi oikeuden käyttää toiminnassa ja viestinnässä Yritys-Suomi Länsi- Uusimaa -tunnusta. Koordinaatio-organisaationa toimii Novago Yrityskehitys Oy. Tavoitteena yhteistyölle on: Seudullinen yrityspalvelu palvelee asiakkaitaan laaja-alaisen yleisneuvonnan, yrityksen perustamisen, yrityksen kehittämisen, rahoituksen ja omistajanvaihdoksen sekä yrityksen sijoittumisen kysymyksissä. Se on osa valtakunnallista Yritys-Suomi -palvelurakennetta. Seudullisen yrityspalvelun tehtävänä on selvittää asiakkaan palvelutarve ja löytää tunnistettuja tarpeita vastaavat ratkaisut sekä ohjata asiakaspalveluverkoston muulle asiantuntijalle niiden tarpeiden osalta, joihin ratkaisu ei löydy seudullisesta yrityspalvelusta. 3.1.4. Pendelöinti ja etätyö Novago Yrityskehitys Oy:n kuntien työpaikkaomavaraisuus on suurta (77 %) eli suurin osa kuntien työpaikoista täyttyy oman kunnan työvoimalla. Tästä huolimatta iso osa työvoimasta pendelöi toiseen kuntaan töihin, kuntien kesken on suurta vaihtelua. Alueen kuntien haasteena on toisaalta lisätä uusia työpaikkoja ja toisaalta luoda muualla työssäkäyville mahdollisuuksia tehdä etätyötä ja näin lisätä työssäkäyvien perheiden yhteistä aikaa ja edistää kestävää kehitystä vähentämällä työssäkäyntiliikennettä. Taloustutkimuksen vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan pendelöivät toivoivat etätyömahdollisuutta muualla kuin kotona. Tämä tarkoittaa lyhyehköä matkustamista kotoa erilliseen etätyöpisteeseen. Vuoden 2015 aikana mahdollistetaan etätyön tekeminen Novago Yrityskehitys Oy:n omistajakunnissa. Samalla nämä pisteet toimivat Yritys-Suomi Länsi-Uusimaa seudullisten yrityspalvelujen palvelupisteinä. Vuonna 2015 etätyökonseptia kehitetään edelleen ja siitä tehdään Yritystalo BusinessLohjan yksi yrityksille tarjottavista palvelukokonaisuuksista. 3.1.5. Yritystalo BusinessLohja toimii magneettisena yhteistyöalustana Jatketaan keväällä 2013 käynnistettyä yhteisöllisen kehittämisen konseptia, jossa kootaan alueen eri toimijat yhteen yhteisölliseen tila- ja toimintakonseptiin. Tavoitteena on tiivistää jo olemassa olevien yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä tuoda mukaan tapahtumiin talon ulkopuolisia yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia, opiskelijoita ja 8

muita uusia yhteistyökumppaneita. Yritystalo BusinessLohjan toimintaa kehitetään yhdeksi yrityksiä tukevaksi kokonaisuudeksi, uudistetaan ilmettä ja talosta tehdään asiakaslähtöinen kaikki toiminnot sisältävä kokonaisuus. Kehittämisessä on mukana useita talossa toimivia tahoja yhteisöllisen ajatuksen mukaisesti. Jatketaan Yritystalosta suunnitellun etätyökonttori-konseptin suunnittelua sekä toteutetaan alueen yrittäjille mm. pikatreffejä yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa. 3.1.6. Kehä V Kehä V kehitysprojektia edistetään Hanko-Hyvinkää-Porvoo (vt 25 kt 55) varrella olevien kuntien yhteistyönä. Projektia hallinnoi Novago ja sitä koordinoi SITO Oy. Työssä hankkeina ovat priorisoitu Hanko-Hyvinkää rataosuuden sähköistämisen ja vt 25:een kohdistettavat parantamistoimenpiteet (sujuvuus ja liikenneturvallisuus). Liikennejärjestelmätyö kytkeytyy Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laatimiseen, jossa mm. logistiikka on nostettu yhdeksi käsiteltävistä teemoista. Logistiikkakeskusten keskittymisen ja ulommille kehille siirtymisen trendiä sekä näiden merkitystä arvioidaan tekeillä olevassa kaavatyön logistiikkaselvityksessä. Vallitseva trendi nostaa Kehä V;n painoarvoa kehitettävänä pääkaupunkiseudun kehätienä sekä E18 Pohjoisena kasvukäytävänä. 3.2. Hanketyön kehittäminen uudistamistyön takaamiseksi 3.2.1. Seutukaupungit Seutukaupunkiverkosto perustuu valtioneuvoston Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman 2012-2015 linjauksiin ja sen tavoitteena on tukea innovatiivisia avauksia, kaupunkien yhteistyötä vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä. Olennaista on kokeilevuus, kumppanuudet ja linkit yrityksiin. Länsi- Uudenmaan kunnat osallistuvat kolmeen valtakunnalliseen pilottiin, joiden koordinointiin TEM on myöntänyt varoja vastuukunnille. Tarkoitus on luoda suurempia kehittämiskokonaisuuksia, jotka vastaavat kuntien elinkeinojen ja palvelujen kehittämisen tarpeisiin. 1. Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit, johon sisältyy Länsi-Uudenmaan kärjen, veden, resurssiviisaan käytön ja uusien liiketoimintojen kehittäminen. Tämän mahdollistamiseksi haetaan varoja SMART REVIVAL VALTTIKORTTINA VESI Seutukaupunkiverkostohanke-ideahaku Etelä-Suomen EAKR ja kumppaneina Finnish Water Forum sekä Laurea ammattikorkeakoulu, 2 v, tästä jatkopäätös 4/2015. 2. Urheilumatkailu Kansallisen pilotin tarkoituksena on luoda Suomelle kansainvälisesti kilpailukykyinen malli urheilu- ja liikuntamatkailun yhteistuottamiseen vientituotteeksi. Tätä kautta luodaan maalle kansainvälisesti tunnettu Suomen urheilu- ja liikuntamatkailun brändi. Länsi-Uusimaa kokoaa pilotissa vesiurheiluteemaisia urheilumatkailun yritysten ja LUMOn tuotteita sekä tukee nykyisten kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisessä alueella. 3. Rakennemuutokseen pureutuvan TEMin erillisen kansallisen rahoituksen ja ohjelman tarve: Rakennemuutoksen syyt ja vauhti ovat olleet eri kaupungeissa erilaisia, mutta muutos on joka kaupungissa perusteellisesti haastanut vanhan elinkeinopolitiikan. Osa seutukaupungeista on ollut rakennemuutoksen paikkakuntia jo pitkään, mikä puolestaan haastaa kansallisen rakennemuutospolitiikan: miten tuetaan paikkakuntia, joiden rakennemuutos ei enää ole äkillistä, mutta ei vielä ohikaan. Tärkeää on tarkastella rakennemuutoksen koko elinkaarta muutoksen ennakoinnista uusien elinkeinorakenteiden laaja-alaisen vahvistamiseen saakka. Tarvitaan toimintamalleja, joilla varmistetaan, että muutos johtaa entistä monipuolisempaan ja vähemmän riskialttiiseen elinkeinorakenteeseen. Tavoitteena on tukea seutukaupunkien ratkaisukeskeisiä pyrkimyksiä elinkeinorakenteensa monipuolistamiseksi ja työpaikkojen syntymiseksi. Alueeltamme Hanko ja Raasepori ovat aktiivisia tässä kokonaisuudessa. 9

3.2.2. HINKU ja energiatehokkuus Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeen tavoitteena on, että kunta, sen asukkaat ja elinkeinoelämä sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Novago koordinoi projektia, etenkin yritysrajapinnassa. http://www.hinku-foorumi.fi/. Länsi-Uusimaa etenee kohti hiilineutraalisuutta kuntien HINKU-työryhmien avulla. Vuoden 2016 tavoite, päästöjen laskettu vähenemä 15 %, on jo Länsi-Uudenmaan alueella saavutettu. Työryhmillä on toimenpideohjelmat vuodelle 2015 ja kokoonkutsujana toimii kunnan HINKUkoordinaattori. Hinku-työryhmissä on noussut esiin EKOTUKITOIMINNAN käynnistämistarve vuoden 2015 aikana. Lisäksi käynnistyy VÄLKE Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille niminen hanke ajalle 1.3.2015 31.7.2017 ja toteutusaika on 2,5 vuotta, hankkeella on tarkoitus palkata henkilö kunta- ja yritysyhteistyöhön energiatehokkuuden parantamiseksi. Hanke toteutetaan kolmessa rinnakkaisessa työpaketissa, jotka ovat: 1. Vähähiiliset liiketoimintamallit yrityksille 2. Kuntien energiatehokkuuden parantaminen ja kiinteistöjen cleantech-ratkaisut 3. Vähähiiliset pk-yritysten ja kuntien cleantech-yhteishankintamenettelyt. 3.2.3. Tuunaa Tuottoa! Pilottiosio päättyy 31.3.2015 ja tälle haetaan jatkoa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta Luovaa osaamista ESR hankehausta, 17.4. on hakemuksen jättö. Tavoitteena uudessa hankkeessa on tuottaa lisää kilpailukykyä luovien alojen yrityksille sekä niiden asiakkaille aineettomalla arvonluonnilla. Kohdeasiakkaille tuotetaan erottuvuutta kilpailijoista uusien, kansainvälistä tasoa vastaavien palvelutuotteiden, viestinnän ja asiakasyhteydenpidon muodossa. Hankkeessa viedään uusi pilotoitu toimintamalli käytännön toiminnaksi. Mallissa luovat yritykset oppivat toimimaan vuorovaikutuksessa keskenään ja asiakkaittensa kanssa. Hankkeessa luodaan uusia valmiuksia verkostona toimimiseen, mm. osuuskuntayrittäjyyteen. Samalla syntyy uusia tuotteita, brändejä ja jatkuvasti kehittyviä alustoja kuten it- ja viestintäpalveluita, eli kokonaan uusia elinkeinomahdollisuuksia ja liiketoimintaa. 3.2.4. Työllisyyden hoito Erinomaisesti toteutuneella GO-Rekry! -hankkeella on pystytty löytämään ns. piilotyöpaikkoja yrityksistä, mutta vain loiventamaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvun määrää. Järjestöihin eli ns. välityömarkkinoille sijoittuu erittäin vaikeassa tilanteessa olevia työttömiä. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrän kasvu on suurta. Alueen pitkäaikaistyöttömyys on kaksinkertaistunut vuodesta 2009 ja jatkaa kasvuaan riippumatta, mikä on ollut yleinen työllisyyskehitys. Tämä heijastuu myös työmarkkinatuen kustannuksissa, joita kunnat joutuvat korvaamaan valtiolle. Novagon alueen kuntien vuonna 2014 maksama sakkomaksu oli liki 3,7 miljoonaa euroa eli 38 euroa/alueen asukas. Vuonna 2015 astuivat käytäntöön työllisyydenhoidon lakimuutokset, jotka vyöryttävät yli 300 päivää työttöminä olleiden kulut yli 50-65 %:sti kunnille. Samoin TYP-toiminnan lakimuutos lisää kuntien velvoitteita alueellamme. Uusien työpaikkojen aikaansaamisen lisäksi vuonna 2015 tulee tehostaa erityisesti toimenpiteitä, joilla estetään ikäryhmän 20 25 -vuotiaiden työttömyyden pitkittyminen sekä aktivoida so. työkokeilut, koulutus, erilaiset työllistämistoimet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita. ELY on myöntänyt GO- Rekry! hankkeelle 4 kk jatkoaikaa 30.4.2015 asti sekä uuden hankkeen GO4Work! käynnistämiseksi varat tämän jatkeeksi 1.5.2015 alkaen kahdeksi vuodeksi, painopisteenä nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistäminen. 3.2.5. Vesi-teema Vesialan yritysten välinen Pohjoismainen yhteistyö Yhteistyössä Lundin yliopiston kanssa toteutetaan EU/TEMin rahoituksella elokuun 2015 loppuun käynnistämishanketta, jolla on tarkoitus luoda uusia veteen liittyviä tuotteita yhteistyössä Water Innovation Accelerator Lundin ja Clean Water Norway Oslon kanssa. 10

Village Waters Yhteistyössä Luonnonvarakeskus (MTT), Sykli, LUVY, yritykset, Latvia, Viro, Ruotsi on tehty BSR aiehaku, jossa on tarkoitus toteuttaa pilotti, Kyläyhteisöjen päästöt vesistöihin ja niiden vähentäminen. Päätös jatkohakemuksen mahdollisuudesta saadaan huhtikuussa 2015. Oheiseen taulukkoon on koottu konkreettiset toteutukset vuoden 2015 aikana: UUDISTAMISEN VÄLINEET HINKU Kunnat, kunnittaiset toimenpiteet 2015 Kunnat SK työryhmätyö Yritysten toteutus CO2 muutoksen mittaus 2015 Yritykset SK EKOtukitoiminta selvitys 2015 SK Hanke, Uusi hanke: 2015 Kunnat/Nov. SYKE EAKR/SYKE VÄLKE,vähähiilisyyd.uutta innov. Climate Kick Osallistuminen 2015 Kunnat/Nov. EV KEKE Kestävä kehitys Tunnettavuuden lisääminen 2015 Kunnat/Nov. EV LU aluel. Verkostot KEKE klusterin 2015 Novago EV/neuvojat hahmottaminen alueella Novago Yritys-Caset 2015 Novago EV Taipuisa teollisuus Yritysten sitouttaminen 2015 Novago TuunaaTuottoa2 uudistamistoimenpiteisiin: vesi, kestävä kehitys, cleantech-tuotteet, protopajan avut Matkailu LUMO Tuotteistaminen, brändityö, markk. stra. 2015 LUMO JP Seutukaupunkipilotit L-U matkailu strategiatoteutus Laatutonni-koulutus, Green Strart, Kest.matkailuvastuullisuuskoulutus 2015 Kunnat/yritykset JP Venäläisille 2015 Kunnat/yritykset JP markkinointitoimenpiteet Ympäristövuotisuuden 2015 Kunnat/yritykset JP hyödyntäminen Vesi ja uudet tuotteet 2015 TEM Kauhava L-U matkailu strategiatoteutus L-U matkailu strategiatoteutus Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Urheilumatkailu Tuoteverkosto, brändi 2015 TEM Imatra Rakennemuutos Elinkeinorak. muutoksen tuk. 2015 TEM Salo TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN, MALe Seudulliset Sähköinen/SOME www-sivuston ylläpito ja Jatk. Novago JO yrityspalvelut keh. Palvelupisteiden 2015 kunnat C-JS perustaminen kuntiin Ohjausryhmän kokoaminen 2015 Novago C-JS BusinessLohja Yrittäjille järjestettävät 2015 TEM/Nov. pikatreffit BusinessLohja Virtuaalinen yritysneuvonta 2015 Novago (Skype), käynnistys BusinessLohja Erilaiset Pop-Up tilaisuuksia 2015 Novago L-U alueella BusinessLohja Yhteisölliset työnteon muodot tutuiksi tilaisuudet, yhteisölliset kohtaamiset Jatk. Novago 11

Etätyön Etätyöpistekonsepti 2015 Nov/kun. tukeminen Innovatiiviset Tuottavuuden Hankintaprosessien 2015 Kunnat hankinnat kehittäminen kehittäminen Yritysyhteistyö Hankintaverkostojen koonti 2015 Novago EV Hankintastrategia Laatiminen ja soveltaminen 2015 Kunnat tr Palveluseteli Laatiminen ja soveltaminen 2015 Kunnat tr Työllisyysasian Erillishankkeet Rekry GO4Work-hanke 2015 Ely, kun. kunnittain tuntijatyö Täsmätyö Pitkäaikaistyöttömyyden 2015 Kunnat ehkäisy TYP Länsi-Uudenmaan palvelut 2015 kunnat/te Kehä V Sähköinen media Uudet nettisivut 2015 Kunnat Sito Aiesopimukset 2015 UL+Ely C-JS ALUEEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN Viestintä Printtimedia Tiedotuslehden julkaisut Jatk. Novago KK Sijoittumispalvelun materiaalin rak. Jatk. ÄRM /kunnat Novago SOME Internet-sivuston kehittäminen Jatk. Novago tr. M-MT Facebook+twitter sivustojen rak. jatk. Novago KK 4. Alueen vetovoiman lisääminen ja edunvalvonta foorumeissa Edunvalvonnan rooli valtakunnallisessa vaikuttamisessa ja osana Metropolialuetta korostuu erityisesti kuntarakenne- ja sote-uudistusten aikana sekä EU-rahoituskausien vaihteessa. Alueen yhteistyön merkitys ja yhteisen äänen kuuluminen luo mahdollisuuksia saada tarpeemme huomioiduksi erilaisissa linjauksissa, kehittämishankkeissa ja oppilaitosyhteistyössä. Alueen tulee huolehtia siitä, että tarvittavissa elimissä on riittävä edustuksellisuus, ja että edustukset tulevat hoidetuiksi. Aluettamme koskevia valmisteluja tehdään mm. Työ- ja elinkeinoministeriön, Uudenmaan liiton, ELY:n ja eri oppilaitosten organisaatioissa. TEM kehittää Team Finland toimintaa viennin edistämisorganisaationa, johon alueen osallisuus tulee varmentaa. Länsi-Uudenmaan omiin tilaisuuksiin tulee myös kutsua avaintahoja, kuten mm. Sparrausfoorumit yhtenä kanavana yhteiseen vaikuttamiseen. Keskustelufoorumien lisäksi Novagon tulee kontaktoida ja kiertää ahkerasti keskeisiä yrityksiä. Tunnettavuuden lisääminen yhteisillä esiintymisillä nostaa ja vahvistaa alueen brändiä. Vuonna 2014 mm. päivitetty seutuviestinnän puitesuunnitelman ja sijoittumispalveluiden materiaalit toimivat kehittämisen välineinä. Palvelujen myötä alueelle luodaan nopean reagoinnin mahdollisuudet, tuetaan alueen kuntien valitsemia yhteisiä linjauksia, nostetaan esille alueen vahvuuksia sekä markkinoidaan aluetta hyvänä ja kiinnostavana sijoittumispaikkana yrityksille. Toiminnoissa hyödynnetään sähköisen viestinnän välineitä mm.: KASVUKRAFT -sivustoa (www.lansi.fi/kasvukraft) kehitetään interaktiiviseksi vastaamaan alueen käyttäjien tarpeita. Facebook-sivuston kautta tiedotetaan tapahtumia jne. Hyödynnetään nopeaan tiedon välittämiseen Twitteriä ja Yammer toimii seudullisten työryhmien työvälineenä mm. tiedon välityksessä. Skype-yritysneuvontapalvelun käyttöönottoa tehostetaan ja hyödynnetään myös työryhmien kokouksissa. Tiedotuslehti KASVUKRAFT ilmestyy printtinä sekä sähköisenä kaksi kertaa vuodessa ja kokoaa alueen ajankohtaiset meneillään olevat asiat. 12

Alueen vetovoimaa lisätään myös omalla aktiivisella toiminnalla. Nuorten saaminen mukaan foorumityöhön ja hankkeisiin on tärkeä osa vetovoiman rakentamista ja yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa tukee tulevaisuuden rakentumista. Vetovoimaa lisää myös alueen elinkeinoelämän menestys, jolloin työpaikat ovat parhaita vetovoimatekijöitä! 5. Mittarit KASVUKRAFT kehitystyötä ja Länsi-Uusimaan yhteistyötä mitataan yhteisten seurantakriteereiden mukaan ja vaikuttavuuden arviointi tehdään valtuustokausittain. Toiminnalle on määritelty 2013 aikana Länsi-Uudenmaan kasvutavoitteita seuraavat tarkemmat mittarit neljän ulottuvuuden - väkiluvun, työpaikkojen, aluetalouden ja osaamisen kehityksen perusteella. Mistä kasvua? Uudistumiskyky MALE, Kestävä yhdyskuntarakenne Sosiaalinen eheys Seurantakriteeri Työpaikkojen määrä Liikevaihdon ja/tai henkilöstön kehitys toimialoilla Vientiyritysten/viennin määrä Matkailun yöpymiset Investoinnit Yritysten määrän nettolisäys Startupit Asukasluvut ja muutokset Kehittämisrahojen määrä Aluetalous MALPE mittarit Työllisyyden kehitys Koulutusindeksi Palkkataso Verokertymä Oppilaitokset Tulojaon hajonta Pitkäaikastyöttömien työllistyminen Vuokra-asuntojen käyttöaste ja uudisrakentaminen KasvuKraft kehittämistoimintaa mitataan käyttämällä yleisesti saatavia tilastoja ja mittareita, joita päivitetään viranomaisten toimesta, vuoden 2014 alusta määriteltyyn toiminnan lähtötasoon. Käytettäviä lähteitä ovat mm. Tilastokeskuksen aineistot, Uudenmaan liiton tilastot, Tullihallituksen ja EK:n aineistot, kuntien rakennusluvat sekä Kuntaliiton ylläpitämä sähköinen hyvinvointikertomus. 13

6. Talous KASVUKRAFT -budjettikehys vuodelle 2015 sisältyy Novago Yrityskehitys Oy:lle maksettavaan kuntaosuuteen. EUrahoituskauden 2014 2020 kansalliset hankehaut ovat avautuneet viiveellä ja tuoneet muutoksia kehitysohjelmiin ja katkoksen näiden pohjalta haettaviin kehittämisvaroihin siten, että saatavia varoja on todella niukasti ja näihin kohdistuvia hankehakuja paljon. Uusiin hankehakuihin mahdollisesti tarvittavat ns. vastike- ja kuntarahat päätetään erikseen. Toiminta- ja Rahoitussuunnitelma Länsi-Uusimaa 2015 18.11.2014 yhteistyötahot ja rahoitus 2015 TOTEUTUS TOIMENPITEET rahoittajat, euroa euroa tp 1 Koordinointi, verkostot 20 000 KASVUKRAFT elinkeino- ja elinvoimaohjelma 3 000 tp 2 L-U asiantuntijatyöryhmät 2 000 Uusiutuminen 14 000 TEM Seutukaupunkipilotti Älykkään ja vihr. 4 000 Hinku-työ Kestävän liiketoiminnan keh. Taipuisa teollisuus Matkailu InnoHUB 2 000 Toimintaympäristön kehittäminen ja MALe Urheilumatkailu 6 000 2 000 8 000 18 000 Seutu YP Seudull yrityspalv. 10 000 Väylät Sosiaalinen eheys 13 000 18 000 Työllisyys Etätyö Hyvinvointi Aiehaut 5000 tp 3 Alueen vetovoima Identiteetin vahvistaminen - Edunvalvonta 20 000 Tiedotus, sähköinen viestintä, SOME länsi.fi/kasvukraft tp 4 Kansall. verkostoyhteistyö 8 000 Innovaatio ja osaaminen Luovat ja kulttuuri Venäjä YHTEENSÄ 103 000 14