Sisällysluettelo. Perhehoitoliitto Toimintakertomus 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014

Perhehoitoliitto Toimintakertomus 2014 Sisällysluettelo 1 Perhehoitoliitto ry:n toimintaympäristö... 3 2 Monimuotoinen perhehoito... 4 Lasten ja nuorten perhehoito... 4 Ikäihmisten perhehoito... 4 Vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten perhehoito...6 Mielenterveyskuntoutujien perhehoito... 7 3 Perhehoitoliiton toiminta 2013... 7 Tiedottaminen ja vaikuttaminen... 7 Perhehoitajien tukeminen...12 Yhdistysten toiminnan tukeminen sekä liiton ja yhdistysten välisen yhteistyön vahvistaminen...14 4 Keinu-hanke: voimauttavat taidemenetelmät osaksi lastensuojelun perhehoidon tukitoimia... 16 5 Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa PePPi-hanke... 18 6 Kaikkien perheiden Suomi -hanke...20 7 Perhehoitoliiton sijaiskotinuorten tukitoiminta...23 8 Perhehoitoliiton talous...25 9 Hallinto ja henkilökunta...26 Kansi: Kuopiolaiset Kaisa ja Ricardo Patino rikkoivat Perhehoitoliiton 4000 jäsenen rajan keväällä 2014 liittyessään Kuopion Seudun Perhehoitajat ry:n jäseniksi. Kuva: Petra Tiihonen 2

Toimintakertomus 2014 Perhehoitoliitto 1 Perhehoitoliitto ry:n toimintaympäristö Toimintavuonna käynnistyi vihdoin maamme ensimmäisen perhehoitolain valmistelu. Perhehoitoliiton toiminnassa se merkitsi koko vuoden jatkunutta vaikuttamistyötä ja laajaa yhteistyötä perhehoidon toimijoiden kanssa kaikkien perhehoidon muotojen osalta. Sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä antama perhehoitolakiesitys oli kuitenkin pettymys. Se ei esimerkiksi sisältänyt perhehoitajan sosiaaliturvan uudistamista eikä perhehoidon tuen vahvistamista, koska lain tuli olla kustannusneutraali. Molemmat parannukset sisältyivät lainsäädännön ensimmäisessä kehittämisvaiheessa tuotettuun Lainsäädännön muutostarpeet perhehoidossa -väliraporttiin (2010). Uuden perhehoitolain on määrä tulla voimaan 1.4.2015, joten syksyllä käynnistynyt vaikuttamistyö jatkuu alkuvuoden 2015. Toimintavuosi 2014 sisälsi perhehoidon ja Perhehoitoliiton kannalta myös paljon myönteisiä asioita, kuten liiton jäsenyhdistysten jäsenmäärän nousun yli 4000:n. Jäsenmäärän kasvu on yhdistyksille tervetullut piristysruiske. Uusista jäsenistä löytynee myös uusia vastuunkantajia ja yhdistystoiminnan kehittäjiä. Ikäihmisten perhehoidon määrä jatkaa kasvuaan ja hakee uusia muotoja. Toimintavuonna avattiin Kaarinassa ensimmäinen ikäihmisten perhehoitokylä, jonka toiminta kiinnosti sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Helsingin Sanomat nosti ikäihmisten perhehoidon yhdeksi hyväksi uutiseksi Suomesta (23.10.2014). Myönteistä oli myös perhehoidon mentoritoiminnan lisääntyminen. Kunnat ovat ottaneet mentoroinnin yhdeksi perhehoidon tuen muodoksi, ja palaute toiminnasta on ollut hyvää niin perhehoitajilta kuin työntekijöiltäkin. Samoin Keinu-hankkeessa kehitetty ajattelu- ja toimintamalli, jossa tuetaan perheisiin sijoitettuja lapsia ja nuoria, heidän vanhempiaan sekä sijaisperheitä herätti kiinnostusta. Mallia ollaankin jo ottamassa käyttöön joissakin kunnissa. Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät kokosivat jälleen yli 250 perhehoitajaa ja perhehoidon työntekijää sekä muita alan ammattilaisia yhteen tärkeän asian äärelle. Valtiovallan tervehdyksen päiville toi peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Hän käsitteli puheessaan lastensuojelun tilaa ja sosiaalihuoltolain uudistusta. Perhehoitolain rinnalle ministeri Huovinen lupasi perhehoidon laatusuositukset. Suomen Sijaiskotinuorten toimintaan on osallistunut entistä enemmän sijaisperheiden nuoria. Valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä julkaistiin Sinujen esittelyvideo, jonka toivotaan tekevän nuorten toimintaa tutuksi sekä sijaisperheille että perhehoidon työntekijöille. Liiton talous oli toimintavuonna haasteellinen, ja tulos jäi miinusmerkkiseksi. Suurin syy tähän on Perhehoito-lehden levikkimyynnin kangertelu ja tuloksen jääminen alle asetettujen tavoitteiden. Toimintavuonna perustettiinkin hallituksen ja liiton työntekijöiden muodostama taloustyöryhmä vahvistamaan Susanna Kekkonen Perhehoitajat Tiina ja Juha Mustonen toimivat mentoreina yhdessä ja erikseen. talouden myönteistä kehitystä. Samoin lehden levikki- ja ilmoitusmyynti kilpailutettiin. Perhehoidon tuen vahvistamisen ja kehittämisen tarpeet olivat toimintavuonna edelleen paljon esillä. Perhehoitoliitto haki yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa Raha-automaattiyhdistykseltä Toimiva vuorovaikutus perhehoidossa perhehoidon tuen kehittämishanketta, johon rahoitusta ei kuitenkaan saatu. Sijaishuoltopaikan muutokset, lapsen kotiutukset ja sukulaissijaisvanhempien asema näyttäytyivät perhehoidon kentällä haasteellisina. Liiton ja yhdistysten välisen yhteistyön vahvistamiseen haettiin Raha-automaattiyhdistykseltä yleisavustuksen korotusta järjestökoordinaattorin palkkaamiseen. RAY ei kuitenkaan myöntänyt korotusta. Vuosi 2014 oli Perhehoitoliiton nelivuotisen strategiakauden viimeinen vuosi. Alkukesästä hallitus ja työntekijät kokoontuivat yhteiseen suunnittelupäivään luomaan uutta strategiaa vuosille 2015 2018. Toiminnan kannalta nähtiin edelleen tärkeimmäksi talouden turvaaminen, jotta toiminta voidaan säilyttää vähintäänkin nykyisen laajuisena. Laaja-alaisempi perhehoidon kehittäminen todettiin mahdolliseksi vain erillisen rahoituksen myötä. Vaikuttamistyö nähtiin edelleen Perhehoitoliiton toiminnassa keskeisenä ja tärkeänä. 3

Perhehoitoliitto Toimintakertomus 2014 2 Monimuotoinen perhehoito Lasten ja nuorten perhehoito Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n toimintavuonna julkaisemien tilastojen mukaan huostassa olevien lasten määrän kasvu pysähtyi vuonna 2013. Huostassa vuonna 2013 olleiden lasten määrä, 10 735, pysyi edellisen vuoden tasolla. Uusien sijoitusten lukumäärä väheni 117 lapsella ja nuorella, mutta uusien huostaan ottojen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä kasvoi 116 lapsella (3,0 %) vuodesta 2012. Kiireellinen sijoitus ei aina johda lapsen huostaanottoon. Lasta ja hänen perhettään voidaan tukea kiireellisen sijoituksen jälkeen myös avohuollollisin keinoin. Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2013 sijoitettiin kiireellisesti 4 202 lasta. Määrä kasvoi 6,6 prosenttia vuodesta 2013. Kaikkiaan kodin ulkopuolelle oli vuoden aikana sijoitettuna 18 022 lasta ja nuorta. Määrä kasvoi 0,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Poikia oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle enemmän kuin tyttöjä. Lapsista ja nuorista 37 % (6 626) oli perhehoidossa, 13 % (2 349) ammatillisessa perhekotihoidossa, 39 % (7 035) laitoshuollossa ja loput 11 % (2 012) muussa huollossa. Perhehoidossa olleiden lasten ja nuorten osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä vuoteen 2012 verrattaessa. Huostaan otetuista lapsista ja nuorista sijaisperheisiin oli sijoitettu 4 748 (52 %). Heistä 12,2 % oli sukulais- tai läheisperheissä. Lastensuojeluilmoitukset koskivat kaikkiaan 64 471 lasta. Yhtä lasta kohden tehtiin 1,7 lastensuojeluilmoitusta vuonna 2013. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli noin 88 795 lasta ja nuorta. Tämä on 2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Avohuollon asiakkaista 7 278 oli jälkihuollossa. Toimintavuonna perhehoidon tuki oli edelleen keskiössä, ja sen oletettiin sisältyvän myös valmisteilla olevaan uuteen perhehoitolakiin. Perhehoidon tuen vahvistamiseksi ja tukiprosessin kehittämiseen Perhehoitoliitto haki RAY:ltä yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa 5-vuotista kehittämishanketta. Hankesuunnitelma sisälsi myös yhteistyön Kaste-ohjelman kanssa. Hankkeelle ei saatu rahoitusta. Sen sijaan yhteistyö Kaste-hankkeen kanssa käynnistyi ja jatkuu vuonna 2015. Perhehoidon tuen vahvistumisen mahdollisuudet sekä tasapuolinen toimivuus koko maassa liittyvät SOTE-uudistukseen ja sen sisältämiin sijaishuollon rakenneratkaisuihin. Toimintavuoden syksyllä annettu perhehoitolakiesitys ei kuitenkaan sisältänyt parannuksia perhehoitajan tukeen eikä myöskään sosiaaliturvan uudistusta. Lastensuojelun sijaishuollon ensisijaisen hoitomuodon toimintamahdollisuudet eivät siten vahvistuneet tuen osalta, valvontaa sen sijaan vahvistettiin. Perhehoitoliiton ohella useat tahot vaativat lausunnoissaan myös lisää tukea perhehoitoon valvonnan rinnalle. Sijaisperheille vaadittiin monipuolista tukea niin arkeen kuin erityis- ja kriisitilanteisiinkin. Nykyinen mahdollisuus toimia toimeksiantosopimuksella maksimissaan 7 lapsen tai nuoren perhehoitajana ei perhehoitolakiesityksen mukaan ole mahdollista. Kannanotossaan ministeriölle Perhehoitoliitto osoitti uuden mitoituksen, eli perheeseen voisi sijoittaa korkeintaan 4 lasta tai nuorta, seuraukset ja vaikutukset sijaisperhepaikkojen vähenemisen osalta, perhehoitajien toimeentulon kannalta ja kunnille kohdistuvina kustannuksina. Perhehoidon tuen saamisen eriarvoisuuden ohella toimintavuonna oli esillä muun muassa sijaisperheen ja lapsen välisen suhteen jatkuminen lapsen sijaishuoltopaikan muutoksen tai kotiutuksen jälkeen. Pesäpuu ry:ltä saadun tiedon mukaan PRIDE-ennakkovalmennuskursseja pidettiin toimintavuonna 52 ryhmälle (64/2013), joissa oli noin 470 osallistujaa (900/2013). Osallistuja määrä on pudonnut edellisestä vuodesta lähes puolet. Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät järjestettiin jo kuudennen kerran yhteistyössä Pesäpuun kanssa. Päivien teema oli Kohdakkain kasvokkain lapsi ja aikuiset yhdessä. Päivien puheenvuorot käsittelivätkin kohtaamista eri näkökulmista, kuten dialogina ja osallisuuden kokemuksina. Myös työpajoissa kohtaaminen oli punaisena lankana. Osallistujia päivillä oli jälleen yli 250. Palautekyselyn mukaan sekä päivät että niiden teema vastasivat osallistujien odotuksia. Etenkin Pekka Holmin puheenvuoro dialogista kohtaamisen avaimena, Yksi kertomus, kolme kertojaa -työpaja sekä sosiaalityöntekijöiden Anna Asikaisen ja Bodil Grönin työpaja Työskentely toisen kodissa saivat kehuja. Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoidon kehittämistyö jatkui vahvana vuonna 2011 käynnistyneen Tunne perhehoito Vanhusten perhehoidon pilotointi ja juurruttamishankkeen myötä. Vuosi 2014 oli hankkeen viimeinen toimintavuosi. Hankkeelle haettiin RAY:ltä jatkorahoitusta vuosille 2015 2017. RAY myönsi rahoituksen vuosille 2015 2016. Kuntien kiinnostus ikäihmisten perhehoitoa kohtaan yhtenä iäkkäiden henkilöiden hoivan, huolenpidon ja asumisen vaihtoehtona lisääntyi edelleen. Yhä uudet kunnat alkoivat kehittää ja käynnistää ikäihmisten perhehoitoa. Tästä johtuen hankkeessa tehtiin aiempien vuosien tapaan aktiivista tiedottamis- ja vai- 4

Toimintakertomus 2014 Perhehoitoliitto Tilastoja l Kodin ulkopuolelle oli vuonna 2013 sijoitettuna 18 022 lasta ja nuorta. l Huostaan otettuna oli 10 735 lasta ja nuorta. l Huostaan otetuista lapsista ja nuorista sijaisperheisiin oli sijoitettu 4 748. Heistä 12,2 % oli sukulais- tai läheisperheissä. l Jatkuvassa perhehoidossa oli vuonna 2013 noin 1 266 ja lyhytaikaisessa perhehoidossa arviolta noin tuhat eri ikäistä vammaista henkilöä. l Ikäihmisiä oli jatkuvassa perhehoidossa 126, ja lyhytaikaista perhehoitoa oli vuoden aikana käyttänyt 270 henkilöä (Perhehoitoliiton ja THL:n kuntakysely 2013). l Mielenterveyskuntoutujia oli perhehoidossa noin 300. kuttamistyötä. Useita uusia ikäihmisten perhekoteja aloitti toimintansa toimintavuoden aikana. Ikäihmisten perhehoitoa esiteltiin 18:ssa eri puolella Suomea pidetyssä info-, koulutus- ja seminaaritilaisuudessa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 380 henkilöä, ja osallistujat olivat pääosin kuntien vanhuspalveluista vastaavia työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, ikäihmisiä, perhehoitajia ja perhehoitajuudesta kiinnostuneita sekä median edustajia. Hankkeen lisäksi myös muut toimijat järjestivät alueillaan tilaisuuksia, joihin hanke antoi muun muassa tiedotusmateriaalia. Toukokuussa ikäihmisten perhehoitoa esiteltiin posterilla Helsingissä pidetyillä Vanhustyön vastuunkantajat -kongressissa ja syyskuussa Tampereella pidetyillä Hyvä ikä -messuilla. Aihe sai hyvin huomiota molemmissa tilaisuuksissa, erityisesti Hyvä ikä -messuilla. Ikäihmisten perhehoito oli toimintavuonna hyvin esillä radiossa, televisiossa sekä sanoma- ja aikakauslehdissä. Alueilta saatujen tietojen mukaan ikäihmisten perhehoidosta julkaistiin noin 35 artikkelia alueellisessa sanoma- yms. lehdessä. Ikäihmisten perhehoito oli esillä televisiossa kahdessa valtakunnallisessa ohjelmassa YLE:n kanavilla: Puoli seitsemän -ohjelmassa esiteltiin Tampereen päiväperhehoitoa ja haastateltiin siihen liittyen perhehoitajaa ja perhehoidossa olevia ikäihmisiä. A-studiossa esiteltiin Kaarinaan lokakuussa avattua seniorien perhehoitokylä Sädettä. Säde oli esillä myös Helsingin Sanomien netti-tv:ssä. Alueilta saatujen tietojen mukaan ikäihmisten perhehoito oli lisäksi esillä kaksi kertaa YLE:n alueuutisissa (Keski- ja Pohjois- Suomi) ja noin 10:ssä paikallisradio-ohjelmassa. Kodista kotiin -esittelyvideo on kerännyt internetin Youtube-videopalvelussa noin 4900 katselukertaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Ikäihmisten perhehoidosta valmistui yksi opinnäytetyö, ja kaksi on tekeillä. Hankkeen työntekijät osallistuivat SOSTE:n kaksipäiväiseen projektikoulutukseen, RAY:n Vaikuttavaa-koulutusiltapäivään, Arvokas elämä -hankkeen järjestämään dialogisuus-koulutukseen (4 päivää) sekä Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen järjestämään sosiaalisen median koulutukseen (1 päivä). Ikäihmisten perhehoitoa kehitettiin useiden kuntien kanssa. Hankkeen pilottialueista yhteistyötä jatkettiin Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kanssa. Pohjois-Savossa tehtiin aktiivista yhteistyötä Vanhusten perhehoidon voima -hankkeen kanssa. Keski-Suomen ja Etelä-Satakunnan alueilla tuettiin kuntien välisen yhteistyön käynnistymistä. Alueiden tavoitteena on perhehoidon järjestäminen kuntien välisellä yhteistyöllä vuodesta 2015 alkaen. Hanke osallistui Perhehoitoliiton ostopalveluna järjestämään Keski-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden perhehoidon prosessikoulutukseen (4 päivää + 1 päivä vuonna 2015), johon osallistui kuntien työntekijöitä ja perhehoitajia 10 kunnasta. Kuntien ja kehittämishankkeiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ikäihmisten perhehoidon toimintaohjeiden tekemisessä ja päivittämisessä. Perhehoidon laadunhallintaan liittyvää kehittämistyötä jatkettiin toimintavuonna. Kuntaliiton edustajan kanssa tuotettu ikäihmisiä hoitavan perhehoitajan ITE-arviointilomake tuli osaksi Kuntaliiton ITE-arviointi- ja laadunhallintamenetelmän kokonaisuutta, jota kunnat voivat hankkia itselleen. Kuntaliiton kanssa on sovittu, että perhehoitajat voivat saada toistaiseksi lomakkeen käyttöönsä maksutta Perhehoitoliitosta. Toimintavuonna viimeisteltiin ikäihmisten perhehoidon tietopakettia kuntien käyttöön. Tietopaketti perustuu Parasta perhehoitoa -tietopakettiin, jota on täydennetty erityisesti ikäihmisten perhehoitoa koskevilla ja sen osalta esille nousseilla asioilla. Toimintavuoden aikana jatkettiin koulutustoimintaa edellisten vuosien tapaan. Eri tapahtumista saatu palaute oli erittäin hyvää sekä sisältöjen että järjestelyjen osalta. Vuonna 2014 pidettiin kaksi ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutusta, joihin osallistui yhteensä 40 henkilöä. Lisäksi pidettiin viisi kouluttajien työnohjaus-/täydennyskoulutuspäivää (56 osallistujaa). Kouluttajat toteuttivat eri puolella Suomea yhteensä 22 perhehoitajien ennakkovalmennuskurssia, joita oli muun muassa Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan, Eteläja Pohjois-Savon, Kymenlaakson, Lapin, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla. Valmennuksiin osallistui lähes 250 henkilöä. Ikäihmisten perhehoitajavalmennuksen käyneistä sekä kouluttajista pidettiin rekisteriä. Ikäihmisten perhehoidon valmennusmateriaalin pohjalta muokattiin sijaishoitajan ennakkovalmennukseen soveltuva materiaali yhteistyössä Varsinais- Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön työntekijöiden kanssa. Toiset valtakunnalliset ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivät järjestettiin Jyväskylässä 28. 29.10. Päiville osallistui 45 henkilöä, joista lähes puolet oli perhehoitajia ja muut kuntien ikäihmisten perhehoidosta vastaavia työntekijöitä ja/tai ikäihmisten perhehoidon kouluttajia. Koulutuspäivät toimivat samalla Tunne perhehoito -hankkeen loppuseminaarina. Toimintavuoden aikana jatkettiin ikäihmisiä hoitavien perhehoitajien vertaistuen kehittämistä. Kolmannet valtakunnalliset koulutus- ja virkistyspäivät järjestettiin Kylpylähotelli Rantasipi Edenissä, Nokialla 5. 6.6.2014. Päiville osallistui 21 perhehoitajaa. Perhehoitajat kokivat vertaistapaamisen erittäin tärkeäksi verkostoitumisen ja vertaistuen kannalta. Perhehoitoliiton järjestämään mentorikoulutukseen osallistui viisi ikäihmisiä hoitavaa perhehoitajaa. 5

Perhehoitoliitto Toimintakertomus 2014 Klaus Somerkoski Esa Palin muutti lokakuussa 2014 valmistuneeseen perhehoitokylä Säteeseen ensimmäisten joukossa. Vertaistuen yhdeksi vaihtoehdoksi Facebook-yhteisöpalveluun perustetut perhehoitajien ja kouluttajien omat suljetut keskusteluryhmät (Ikäihmisten perhehoito) eivät ole olleet kovinkaan aktiivisessa käytössä. Rekistereissä oleville kouluttajille ja perhehoitajille tiedotettiin sähköpostin välityksellä muun muassa uusista julkaisuista sekä ikäihmisten hyvinvointiin ja palveluihin liittyvistä koulutuksista ja seminaareista. Alueelliset toimijat, kuten kunnat ja hankkeet, järjestivät omia ikäihmisiä hoitavien perhehoitajien vertaisryhmiä sekä täydennyskoulutusta. Esimerkiksi Pohjois-Savossa Vanhusten perhehoidon voima -hanke, Varsinais-Suomessa ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö ja Tampereen kaupunki ovat järjestäneet säännöllisesti perhehoitajien vertaistapaamisia ja täydennyskoulutuksia. Keski-Suomessa toimi ikäihmisiä hoitavien perhehoitajien vertaisryhmä Perhehoitoliiton tuella. Tunne perhehoito -hankkeen ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Hankkeen työntekijä osallistui Diak-ammattikorkeakoulun Hyvinvointipalvelujen järjestämisen uudet mahdollisuudet (PALMA) -hankkeen ohjausryhmään. Hankkeesta valmistui Ikäihmisten perhehoidon ja kustannusten tarkastelua -artikkeli, joka julkaistaan Diakin julkaisusarjassa. Kaarinan kaupunkiin valmistui syyskuussa seniorien perhehoitokylä Säde, jossa ensimmäiset neljä perhehoitajaa aloittivat toimintansa lokakuussa. Perhehoitokylässä on viisi perhekotia, joissa kussakin asuu perhehoitaja tai perhehoitajapariskunta neljän ikäihmisen kanssa. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä yhteisöllisen perhehoidon ennakkovalmennuksen osalta Kaarinan kaupungin kanssa. Vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten perhehoito Valtaosalla perhehoidossa olevista vammaisista lapsista, nuorista ja aikuisista on kehitysvamma. Kehitysvamma tarkoittaa vaikeutta ymmärtää ja oppia uusia asioita. Kehitysvamman aste vaihtelee vaikeasta vammasta lievään vaikeuteen oppia asioita. Suomessa on kaikkiaan noin 40 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma. Heistä omaistensa kanssa elää noin 15 000 henkilöä, joista puolet on aikuisia. Asumispalvelujen piirissä on noin 9 000 henkilöä, jatkuvassa perhehoidossa 1 266 henkilöä (Sotkanet 2013) ja kehitysvammalaitoksissa lyhyt- ja pitkäaikaisessa hoidossa yhteensä 4 220 henkilöä. Loput heistä asuu itsenäisesti. Lyhytaikaisessa perhehoidossa eri-ikäisiä kehitysvammaisia on arviolta noin tuhat henkilöä. Lyhytaikaisen perhehoidon kesto vaihtelee lapsen, nuoren tai aikuisen ja perheiden tarpeiden mukaan. Kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten lisäksi perhehoidossa on vammaisia henkilöitä ilman kehitysvammadiagnoosia. Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2010 (STM 2012:15) ja Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (KEHAS) sisältää muun muassa laitosasumisen vähentämisen. Pitkäkestoinen perhehoito on ensisijainen vaihtoehto tilanteessa, jossa lapsi tarvitsee sijaishuoltoa lastensuojelullisista syistä. Näiden lasten määrä sisältyy lastensuojelun perhehoidon tilastoon. Perhehoito on hyvä ja käytetty asumisen vaihtoehto myös nuorille, aikuisille ja ikääntyneille vammaisille tai muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Opintojen päättövaihe, irtautuminen syntymäkodista ja ylipäätään tuen tarve elämässä ja asumisessa ovat tilanteita, joissa perhehoidon yhteisöllisyys mahdollistaa tuen. Toimintavuonna tehtiin paljon valmisteilla olevaan perhehoitolakiin liittyvää vaikuttamistyötä sekä Perhehoitoliittona että yhdessä kehitysvammaperhehoidon kentän kanssa. Toimintavuonna seurattiin vammaislainsäädännön uudistamistyötä osana sosiaalihuoltolain kokonaisuudistusta sekä valmisteilla olevaa palvelurakenneuudistusta. Sosiaalihuoltolakiehdotukseen annettiin lausunto. Valmisteilla oleva itsemääräämisoikeuslaki aiheutti paljon keskustelua kehitysvammaisia hoitavien perhehoitajien ja perhehoidon järjestäjien keskuudessa. Itsemääräämistä voidaan rajoittaa vain perustellusta syystä, ja rajoittamisen tulee aina perustua lakiin. Perusteltu syy itsemääräämisen rajoittamiselle voi olla esimerkiksi se, että ilman rajoittamista henkilö aiheuttaa vakavaa vaaraa joko itselleen tai muille ihmisille. Hallitusohjelmaan kirjattuna tavoitteena on myös vuonna 2008 voimaan tulleen YK:n vammaisia henkilöitä koskeva yleissopimuksen ratifiointi. Perhehoitoliitto antoi toimintavuonna asiantuntija-apua niin perhehoitajille kuin perhehoitoa järjestäville tahoillekin. Vuonna 2014 pidettiin yksi KeVa-kouluttajakoulutus, johon osallistui 3 perhehoitajaa ja 9 perhehoidon työntekijää. Ennakkovalmennuksia järjestettiin Kainuussa, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla, Vantaalla, Eteva ky:n ja Vaalijalan ky:n alueella sekä Satakunnassa. En- 6

Toimintakertomus 2014 Perhehoitoliitto nakkovalmennusryhmiin osallistui yhteensä 127 perhettä. Perhehoitoliiton järjestämän mentorikoulutuksen myötä saatiin lisää kehitysvammaisten perhehoidon mentoreita. PRIDE-kouluttajille järjestettyyn KeVa-valmennusmateriaalia esittelevään täydennyskoulutukseen osallistui neljä henkilöä. Perhehoitoliitto vastasi Keski-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden perhehoidon prosessikoulutuksesta (4 päivää + 1 päivä vuonna 2015), johon osallistui kuntien työntekijöitä ja perhehoitajia 10 kunnasta. Perhehoitoliitto teki tiivistä verkostoyhteistyötä perhehoitoa järjestävien tahojen kanssa perhehoidon edellytysten kehittämiseksi muun muassa konsultoimalla perhehoidon toimintaohjeiden teossa ja kutsumalla kehitysvammaisten perhehoidon työntekijät valtakunnalliseen työkokoukseen kaksi kertaa vuoden 2014 aikana. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiön Arvokas elämä -hankkeen kanssa. Perhehoitoliitolla on edustajansa Kehitysvammaliiton valtuustossa ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Tilapäishoidon yhteistyöryhmässä. Toimintavuonna valmistui Tiina Peräisen gradu aikuisten kehitysvammaisten perhehoidosta. Hän kokosi opinnäytetyössään perhehoitajien ja kuntien edustajien kokemuksia perhehoidon vahvuuksista ja haasteista sekä kehittämistarpeista. Perhehoitoliitto osallistui valtakunnallisten kehitysvammaisten perhehoidon päivien toteuttamiseen yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa. Päivät järjestettiin marraskuussa Tampereella, ja niille osallistui 58 perhehoitajaa ja perhehoidon työntekijää. Vammaisten henkilöiden perhehoidosta tehtiin ruotsinkielinen esite. Mielenterveyskuntoutujien perhehoito Mielenterveyskuntoutujia oli perhehoidossa toimintavuonna noin 300 henkilöä. Aikuispsykiatrista perhehoitoa järjestävät tällä hetkellä Pohjois-Karjalan alueen kunnat sekä Imatran ja Helsingin kaupungit. Perhehoitoliitto tarjosi asiantuntija-apua niin perhehoitajille kuin perhehoitoa järjestäville tahoillekin. Yhteistyötä tehtiin erityisesti Helsingin kaupungin perhehoidon tulevaisuuden ja aseman vahvistamiseksi. 3 Perhehoitoliiton toiminta 2014 Toimintavuosi 2014 oli Perhehoitoliiton strategiakauden 2011 2014 viimeinen vuosi. Strategia ja sen painopistealueet linjaavat toimintaa suunnitelmallisesti, mutta resurssien riittämättömyyden takia suhteessa toiminnan laajuuteen ja tarpeisiin on tavoitteiden toteutuminen visioiden mukaisesti vaikeaa. Erityisesti työntekijäresurssien riittämättömyys näkyy yhteistyömahdollisuuksissa yhdistysten kanssa sekä yhdistysten tukemisessa alueellisessa vaikuttamistyössä. Vaikuttamistyö olisi strategian mukaisesti erittäin tärkeää perhehoitajien tukemisen ja sijoittajayhteistyön vahvistumisen kannalta. Perhehoitoliiton strategian painopistealueita ovat: l Tiedottaminen ja vaikuttaminen Tehtävä: tuottaa oikeaa ja ajankohtaista tietoa perhehoidosta Visio vuodelle 2014: Perhehoitoliitto ry on valtakunnallisesti tunnettu ja arvostettu l Perhehoitajien tukeminen Tehtävä: Perhehoitoliiton tulee edistää perhehoidon tukiprosessin kehittymistä ja toimivuutta Visio vuodelle 2014: perhehoitajat saavat tarvitsemansa tuen l Yhdistysten toiminnan tukeminen sekä liiton ja jäsenyhdistysten välisen yhteistyön vahvistaminen Tehtävä: tukea jäsenyhdistysten toimintaa ja osaamista Visio vuodelle 2014: toimivat ja osaavat jäsenyhdistykset voimavarana jäsenilleen ja liitolle l Talous Tehtävä: luoda taloudelle vahva perusta turvaamaan liiton toimintaa Visio vuodelle 2014: vakaa talous Tiedottaminen ja vaikuttaminen Viestintä Toimintavuonna julkaistiin uudet sijaisvanhemmaksi.fi-sivut osana liiton verkkopalvelua. Sivuille lisättiin muun muassa tarinoita ja videoita sijaisvanhemmuudesta sekä tapahtumakalenteri, jossa kerrotaan sijaisvanhemmuudesta järjestettävistä infotilaisuuksista läpi vuoden ei vain Ajoissa kotiin -kampan- 7

Perhehoitoliitto Toimintakertomus 2014 jan aikana. Myös monet yhdistykset julkaisivat toimintavuoden aikana uudet verkkosivunsa liiton palvelussa. Samoin toimintavuonna aloitettiin liiton uutiskirjeen suunnittelu ja kokeiltiin uutiskirjeen toimivuutta Keinu-hankkeesta tiedotettaessa sekä jäsenkirjeenä. Perhehoito-lehden ulkoasu-uudistus käynnistyi alkuvuodesta, mutta se jouduttiin keskeyttämään kesäkuussa ja aloittamaan tarjouskierros uudelleen. Uudistusprojekti oli liian aikaa vievä yhteistyökumppaniksi alun perin valituille Lahden ammattikorkeakoulun graafisen suunnittelun opiskelijoille. Lokakuussa uudeksi yhteistyökumppaniksi valittiin graafikko Maikki Rantala, ja uudistus pääsi uudelleen käyntiin joulukuussa. Viestinnän avuksi saatiin syksyllä harjoittelija, kun Turun ammattikorkeakoulussa medianomiksi opiskeleva Anni Pajari aloitti liitossa opintoihinsa kuuluvan harjoittelun. Harjoittelu kesti n. 5 kuukautta. Pajari teki harjoittelunsa aikana myös lopputyönsä, vammaisten henkilöiden perhehoidosta kertovan esittelyvideon. Kuvausapua hän sai Jyväskylän ammattiopiston media-assistenttiopiskelijoilta. Lisäksi Pajari osallistui Perhehoito-lehden tekoon ja piti Perhehoitoliittoa ja sijaisvanhemmuutta esillä sosiaalisessa mediassa etenkin Twitterissä, jonne Ajoissa kotiin -kampanjalle perustettiin oma tili. Lisäksi hän auttoi liiton työntekijöitä monissa viestinnällisissä tehtävissä. Perhehoito-lehti Perhehoito-lehti on Perhehoitoliiton käyntikortti. Se ilmestyi vuonna 2014 kuusi kertaa. Sivuja lehdissä oli 36 40 ilmoitusten määrästä riippuen. Lehden numeroissa käsiteltiin perhehoitoa eri teemojen kautta. Toimintavuonna teemoja olivat Vahvuutta perhehoitoon (1/14), Iloa jäsenyydestä (2/14), Mies ja perhehoito (3/14), Yhtä perhettä (Ajoissa kotiin -kampanjan teemanumero 4/14), Kohdakkain ja kasvokkain (Valtakunnallisten lastensuojelun perhehoidon päivien teemanumero 5/14) ja Läheiset ja perhehoito (6/14). Lehtien painosmäärä oli keskimäärin 6 500, paitsi Ajoissa kotiin -kampanjan teemanumerossa 9 000 kappaletta. Lähes jokaisessa lehdessä kerrottiin myös meneillään olevien hankkeiden, kuten vanhusten perhehoidon ja PePPihankkeen kuulumisista. Lehden pääartikkelit julkaistiin myös Perhehoitoliiton internet-sivuilla pdf-muodossa. Numeron 4/14 välissä jaettiin nuorille suunnattu 8-sivuinen Sinut-lehti. Suurimman osan lehden artikkeleista kirjoittivat lehden toimitussihteeri ja liiton toimihenkilöt, mutta artikkeleita ostettiin jonkin verran myös ulkopuolisilta. Vakituisia avustajia olivat lehden kolumnistit sekä kuvittajat Anita Polkutie ja Jonna Markkula. Osa lehden kuvituksista hankittiin kuvatoimisto Pixhillistä, jonka kanssa liitolla on vuosisopimus. Lehdessä käytettiin myös valokuvaajien Katariina Kamppurin, Petteri Kivimäen, Klaus Somerkosken ja Petra Tiihosen ottamia kuvia. Lehden toimitusneuvosto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Helmikuussa järjestetyssä tapaamisessa keskityttiin lehden ulkoasu-uudistukseen. Samoin joulukuun kokouksessa käytiin läpi uudistuksen mukanaan tuomia muutoksia. Lisäksi tapaamisissa käytiin läpi jo ilmestyneitä lehtiä ja annettiin palautetta niistä sekä suunniteltiin tulevien lehtien teemoja ja sisältöjä. Toimitusneuvoston jäseniä olivat toiminnanjohtaja Raili Bäck-Kiianmaa Pesäpuu ry:stä (varalla projektipäällikkö Pia Lahtinen), sijaisvanhempi ja Perhehoitoliiton hallituksen jäsen Hanna Hakala, sosiaalityön johtaja Tiia Perämaa Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:stä, perhehoidon koordinaattori Tuija Raitanen Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksiköstä sekä liiton edustajina toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen ja lehden toimitussihteeri Kirsi-Marja Nurminen. Lehden ilmoitusmyynti ja levikkimyynti ostettiin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Ilmoitusmyynti jatkui tuki-ilmoitusten osalta hyvänä. Ilmoitusmyynnin tuotto kasvoi edelleen, ja tuotto ylitti tavoitteen selkeästi. Myös lehden levikkimyynnin tuotto kasvoi vuoteen 2013 verrattuna, mutta jäi merkittävästi jälkeen asetetuista tavoitteista. Tämän vuoksi liitto kilpailutti toimintavuonna ilmoitus- ja levikkimyynnin, ja erityisesti levikkimyyntiin haettiin kilpailutuksella uusia ideoita. Tarjouksia ei kuitenkaan tullut kovin monta, ja yhteistyö entisen kumppanin kanssa jatkuu. Lehden kestotilaushinta oli 60 euroa/vuosi ja määräaikaisen tilauksen 68 euroa/vuosi. Lehti painettiin painotalo PunaMustassa Joensuussa. Internet-sivut Perhehoitoliiton verkkosivut ovat lehden lisäksi tärkein ulkoisen viestinnän kanava. Toimintavuonna olivat käytössä uudet nettisivut liiton ja Sinujen sivujen osalta. Elokuussa otettiin käyttöön myös uudet sijaisvanhemmaksi-sivut. Koska kaikki nettisivut löytyvät nyt samasta paikasta, on niiden päivittäminen nopeampaa ja sujuvampaa. Sivujen julkaisuohjelma, Poutapilven P4, on osoittautunut helppokäyttöiseksi ja toimivaksi. Toimintavuoden aikana omat sivunsa liiton verkkopalvelussa julkaisivat myös seuraavat alueyhdistykset: Hämeen Perhehoitajat ry, Kainuun Perhehoitajat ry, Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry, Kymenlaakson Perhehoitajat ry, Oulun Seudun Perhehoitajat ry, Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry sekä Uudenmaan Sijaiskotiyhdistys ry. Lisäksi uudet sivut olivat tekeillä muutamassa yhdistyksessä. Yhdistyksille järjestettiin koulutus uuden järjestelmän käytöstä huhtikuussa, liittokokouksen aattona. Koulutukseen osallistui edustajia 9 yhdistyksestä. Yhdistysten aktiiveilta saadun palautteen mukaan järjestelmä on helppokäyttöinen ja sivupohja selkeä. Verkkopalveluiden kehittämistyö jatkuu liiton uutiskirjeen sekä yhdistyksille ja niiden jäsenille tarkoitetun ekstranetin osalta vuonna 2015. Sijaisvanhemmaksi-sivujen sijaisvanhemmuus-osio ruotsinnettiin toimintavuonna, ja materiaali lisättiin sivuille alkuvuodesta 2015. Liiton verkkopalveluissa kävijöiden määrän seuranta muuttui uusien verkkosivujen käyttöön oton myötä. Kävijämäärää seurataan nyt Google Analytics -työkalun avulla. Sen mukaan koko palvelussa (sisältää kaikki kolme sivustoa) käytiin 55 769 kertaa. Tähän määrään lisätään vielä vanhoilla perhehoitoliitto.fija sinut.fi-sivuilla käyneet (tammikuu) sekä sijaisvanhemmaksisivuilla käyneiden määrä tammi-elokuussa, joka oli n. 22 890 reilut 1000 kävijää enemmän kuin edellisenä vuonna tuolla aikavälillä. Yhteensä kävijöitä on sivuilla siis ollut 78 798. Viime 8

ISBN 978-951-98132-7-1 Toimintakertomus 2014 Perhehoitoliitto vuonna sivujen yhteen laskettu kävijämäärä oli 82 462. On kuitenkin vaikea sanoa, ovatko seurantajärjestelmät täysin vertailukelpoisia keskenään. Sijaisvanhemmaksi-sivujen etusivu oli ensimmäinen palvelussa avattu sivu 9 455 kertaa ja Sinut-etusivu 1860 kertaa. Suosituinta sisältöä sivuilla olivat muun muassa ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat, ikäihmisten perhehoito, sijaisvanhemmuus ja perhehoidon tuki. Vilkkain päivä palvelussa oli 6.10., jolloin sivuilla oli 1769 kävijää. Suurin osa käynneistä kohdistui sijaisvanhemmaksi-sivuihin. Tuolloin kansanedustaja Antti Kaikkonen kertoi Facebook-päivityksessään, että heistä oli vaimonsa Satu Taiveahon kanssa tullut sijaisvanhempia. Esimerkiksi Ilta-Sanomien tekemää juttua aiheesta oli kommentoinut yli 300 lukijaa. Keitä sijaisvanhemmat ovat? Miksi he ovat lähteneet sijaisvanhemmiksi? Mihin he lähtevät lähtiessään sijaisvanhemmiksi? Millaista arki heidän perheissään on? Mitä he tekevät ja ajattelevat? Mistä he iloitsevat, mihin he uupuvat? Mitä he haluavat sanoa? SIJAISVANHEMMAT on tutkimus sijaisvanhemmista ja sijaisvanhemmuudesta. Yhteensä 58 sijaisvanhemman haastattelun tai tekstin kautta rakentuu kuva Annetun, Ajatusten ja Arjen kolminaisuudesta, jonka sisälle mahtuu hyvin monenlaista sijaisvanhemmuutta. Kolmen A:n leikkauspisteessä sykkii huolenpidon sydän: huolenpidon moraali, teot ja tunteet, joista eri tavoilla ja eri järjestyksessä kasvaa erilaisia sijaisvanhempien ja sijoitettujen lasten välisiä huolenpidon suhteita. Leena Valkonen SIJAISVANHEMMAT Perhehoitoliitto medioissa Perhehoitoliitto lähetti toimintavuoden aikana 9 tiedotetta. Tiedotteiden aiheina olivat tammikuussa uudet nettisivut, huhtikuussa liittokokouksen kannanotto, toukokuussa Leena Valkosen tutkimukseen perustuva julkaisu Sijaisvanhemmat, kesäkuussa ennakkotiedote syyskuun Ajoissa kotiin -kampanjasta, elokuussa varsinainen kampanjatiedote, syyskuussa Keinu-hankkeen päätösseminaari, marraskuussa valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät sekä Keinu-valokuvanäyttely päivillä ja joulukuussa Raha-automaattiyhdistyksen avustukset. Viestintäyrittäjä Noora Jokinen hoiti Keinu-hankkeen viestintää syksyllä ja huolehti muun muassa loppuseminaarin tiedotuksesta ja Keinu-uutiskirjeen sisällöistä. Toimintavuonna oli käytössä lehdistöseuranta vain Ajoissa kotiin -kampanjan aikana syyskuussa. Kampanjalla haluttiin muistuttaa, että sijaisvanhempia etsitään erityisesti kouluikäisille lapsille. Kampanjan tiedotteessa nostettiin myös esiin uusien sijaisvanhemmaksi-sivujen tarinoita. Kampanjan suojelijana toimi perhekodin äiti, taiteilija ja kirjailija Kaija Juurikkala. Syys-lokakuussa mediaosumia kertyi enemmän kuin vuosi sitten, 65 (30). Myös elokuun lopulta on muutama mediaosuma kampanjatiedotteesta. Kampanjasta tai sen aikana järjestetyistä tilaisuuksista kertoivat suuremmista lehdistä esimerkiksi Satakunnan Kansa ja Aamulehti. YLE kertoi kampanja-aikaan tytöstä, joka valitsi itse sijaisvanhempansa. Juttu sai paljon myönteistä palautetta. Ajoissa kotiin -kampanjalle perustettiin syksyllä oma Twittertili, jota piti yllä harjoittelija Anni Pajari. Tili sai syksyn aikana 45 seuraajaa ja sen twiittejä jaettiin ahkerasti samoin kuin tilin kautta jaettiin muiden sijaisvanhemmuus- ja perhehoitoaiheisia twiittejä. Esimerkiksi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin uudelleen twiittaus pääkaupunkiseudun kampanjatapahtumasta tavoitti monia kiinnostuneita. Twitter onkin hyvä kanava seurata sijaisvanhemmuudesta ja perhehoidosta käytävää keskustelua sekä tavoittaa päättäjiä. Kampanjalla on myös oma Facebook-sivu, jonka tykkääjämäärä ylitti 1000 toimintavuoden aikana. Monet sivun päivityksistä tavoittivat satoja, jopa tuhansia palvelun käyttäjiä. Eniten näkyvyyttä vuoden aikana saivat uutiset kansanedustaja Antti Kaikkosen ja tämän puolison Satu Taiveahon sijaisvanhemmuudesta. Myös kampanjatapahtumista kertoneet päivitykset saivat hyvin näkyvyyttä. Perhehoitoliiton Facebook-sivulla oli vuoden 2014 lopussa yli 500 tykkääjää. Sivu avattiin vuoden alussa. Sivulla on kerrottu liiton ajankohtaisista tapahtumista, kuten koulutuksista ja perhehoitolakiuudistuksen etenemisestä. Samoin sivulla on jaettu perhehoidosta kertovia uutisia eri puolilta maata. Yhdistyksistä Etelä-Savon perhehoitajilla, Hämeen perhehoitajilla, Uudenmaan Sijaiskotiyhdistyksellä ja Varsinais-Suomen SILAVAlla on oma avoin tai suljettu ryhmänsä Facebookissa. Syyskuussa STT teki pikku-uutisen Keinu-hankkeeseen liittyen Keinun ajattelu- ja toimintamallista. Tämä uutinen julkaistiin monessa lehdessä. Lisäksi Keinu-hankkeen työntekijä Taina Koponen ja hankkeessa mukana ollut Jessika Järvenpää vierailivat syyskuussa MTV3:n Huomenta Suomi -lähetyksessä. Alkuvuodesta AVA-kanavalla nähtiin sarja Mun perhe, jonka yhdessä jaksossa tutustuttiin sijaisperheessä asuvaan Meri- Tuuliin. Sarjaan liittyen koottiin Emma&Elias-avustusohjelman sivuille videomateriaalia sijaisvanhemmuudesta. Myös vanhusten perhehoito on ollut tiedotusvälineissä esillä. Paljon huomiota sai lokakuussa avattu perhehoitokylä Säde Kaarinassa. Lisäksi ikäihmisten perhehoito nostettiin kymmenen hyvän uutisen joukkoon Helsingin Sanomien pääkirjoituksen listauksessa niin ikään lokakuussa. YLE:n PS-ohjelma vieraili ikäihmisten perhekodissa Tampereella huhtikuussa. Perhehoitoliitto oli vuonna 2014 mukana Hyvä ikä -messuilla Tampereella syyskuussa. Julkaisut ja muut painotuotteet Leena Valkonen SIJAISVANHEMMAT Toimintavuonna ilmestyivät muun muassa Perhehoitoliiton uusi esite sekä Leena Valkosen tutkimusjulkaisu Sijaisvanhemmat. Toimintavuonna julkaistiin neljäs uudistettu painos Parasta perhehoitoa perhehoidon tietopaketista. Tietopaketti oli edel- 9

Perhehoitoliitto Toimintakertomus 2014 leen liiton myydyin julkaisu. Keväällä julkaistiin tutkija Leena Valkosen tutkimus Sijaisvanhemmat. Syyskuussa valmistui Keinu-hankkeen opas Kaksoiserikoiselämää Keinun ajattelu- ja toimintamallista. Uusi Perhehoitoliiton yleisesite valmistui toimintavuonna. Samoin vammaisten henkilöiden perhehoidon esitteestä tehtiin ruotsinkielinen versio. Lisäksi päivitettiin vammaisten henkilöiden perhehoidon suomenkielinen esite sekä mentoritoiminnan esite. Liiton visuaalinen ilmeen mukaisesti teetettiin toimintavuonna myös Perhehoitoliiton, lasten ja nuorten perhehoidon sekä vammaisten henkilöiden perhehoidon roll up -telineet. Aikaisemmin tällainen roll up oli olemassa ikäihmisten perhehoidosta. Kirsi-Marja Nurminen Jäsenviestintä Toimintavuonna yhdistyksille lähetettiin joulukuussa yksi jäsentiedote, joka koottiin liiton uuteen uutiskirjepohjaan. Jäsenkirjeessä viestittiin muun muassa Perhehoitoliiton hallituksen päätöksistä, liiton tarjoamista koulutuksista, perhehoitajille suunnatuista lomista ja kuntoutuksista ja muista perhehoitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Jäsenkirje lähetettiin yhdistysten puheenjohtajille, sihteereille ja tiedottajille. Yhdistyksille lähetettiin vuoden mittaan sähköpostitse tietoa ajankohtaisista asioista. SINUT ry:n uutisista puolestaan kerrottiin omissa jäsentiedotteissa. Myös liiton internet-sivut ovat tärkeä sisäisen viestinnän väline. Esimerkiksi ajantasaiset koulutustiedot ja yhdistysten yhteystiedot löytyvät sieltä. Varainhankinta Perhehoitoliitto lähetti toimintavuoden toukokuussa, syyskuussa ja marras-joulukuussa lahjoituspyyntökirjeen pääasiassa liiton toimintaa lahjoituksin aikaisemmin tukeneille sekä liiton asiakasrekisterissä oleville, aikaisemmin lehteä tilanneille yrityksille. Toukokuussa lähetetyn kirjeen sisällöstä vastasi varainhankinnan konsultti Salla Saarinen. Kirjeen teemana oli äitienpäivä. Syyskuisen kirjeen sisältönä olivat nuoret ja toukokuinen Sinujen Linnanmäki-päivä. Joulun alla lähetetyn kirjeen teema oli ikäihmisten perhehoito. Vaikuttaminen, verkostot ja yhteistyö Toimintavuonna vaikuttamistyössä keskityttiin perhehoitolakiesityksen valmisteluun. Perhehoidon kehittämis- ja vaikuttamistyöryhmä kokosi jo alkuvuodesta Lainsäädännön muutostarpeet perhehoidossa -väliraportin (2010) pohjalta esityksen, joka esiteltiin sosiaali- ja terveysministeriön lain valmistelusta vastaaville virkamiehille toukokuussa. Elokuussa lakiluonnoksesta pidettyyn nk. pyöreän pöydän keskustelutilaisuuteen Perhehoitoliitosta osallistuivat toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen ja kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen. Lakiesityksestä tehtiin yhteistyössä Lastensuojelun keskusliiton, Pelastakaa Lapset ry:n ja Pesäpuun kanssa lehdistötiedote lokakuussa. Perhehoitoliitto järjesti toimintavuonna 2 perhehoidon asiantuntijapäivää. Syksyn tapaamisessa pohdittiin etenkin lakiuudistusten vaikutuksia lastensuojeluun. Perhehoitoliiton varsinainen lausunto perhehoitolakiesityksestä STM:lle oli kattava. Lausunto on ollut luettavissa Perhehoitoliiton nettisivuilla, ja saadun palautteen perusteella lausuntoon on tutustuttu runsaslukuisesti. Perhehoitolakiesitykseen liittyen yhteydenpito niin perhehoitajien ja perhehoidon eri toimijoiden kuin ministeriönkin kanssa on ollut tiivistä. Vaikuttamistyötä tehtiin aikaisempien vuosien tavoin sekä yhteistyöryhmissä että asiantuntija- ja hankeverkostoissa ja koulutuksissa. Etelä-Suomen perhehoidon asiantuntijapäivästä on muodostunut jo perinne. Asiantuntijailtapäivä järjestettiin toimintavuonna kaksi kertaa. Tammikuun tapaamisessa alustajina olivat STM:n hallitussihteeri Liisa Holopainen, joka esitteli perhehoidon lainsäädännön uudistusta sekä Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen, joka esitteli lastensuojelun kuntakyselyn tuloksia. Keskustelua käytiin myös siitä, miten lapsen tarpeet ja perhehoitajan valmiudet sovitetaan yhteen ja toteutuuko moniammatillinen yhteistyö. Lokakuun asiantuntijapäivässä Lastensuojelun keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen tarkasteli esityksessään sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain ja perhehoitolakiesityksen vaikutuksia. Asiantuntijailtapäiviin osallistui yhteensä 50 perhehoidon asiantuntijaa, kuntien ja järjestöjen työntekijöitä sekä perhehoitajia, jotka edustivat myös yhdistystään. Toimintavuonna uusina osallistujina olivat muun muassa Etevan sekä Ahvenanmaan Rädda Barnetin edustajat. Yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa järjestettiin kolme koulutusseminaaria Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa -hankkeen tuloksista. Koulutukset järjestettiin Helsingissä, Raumalla ja Seinäjoella. Osallistujia näissä maksuttomissa koulutuspäivissä oli yli 150, joista suu- 10

Toimintakertomus 2014 Perhehoitoliitto rin osa oli sijaisvanhempia ja perhehoitajia. Mukana oli myös muutamia perhehoidosta kiinnostuneita kuntien työntekijöitä. Helsinki, Vantaa, Espoo, Rauma, Seinäjoki ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä osallistuivat koulutuspäivien tilaja tarjoilukustannuksiin ja tätä kautta mahdollistivat koulutuspäivien toteutumisen. Koulutuspäivät koettiin tärkeinä, ja niille toivottiin myös jatkoa. Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n aloitteesta toteutui koulutuspäivä perhehoitajien verotuksesta yhdessä Tampereen kaupungin ja Länsi-Suomen Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimiston kanssa. Kouluttajana toimi Lea Lindroth Uudenmaan verotoimistosta. Lisäksi perhehoitajan eläkkeestä oli kertomassa Kuntien eläkevakuutuksen Jussi-Pekka Rantanen. Perhehoitajia koulutuspäivään osallistui toista sataa. Keinu-hankkeen loppuseminaarin yhteydessä syyskuussa julkaistiin Kaksoiserikoiselämää-opas. Seminaariin ja hankkeen päättymiseen liittyen toteutettiin erillinen vaikuttamis- ja tiedottamiskampanja hankkeen tuloksista. Muun muassa Kaksoiserikoiselämää-opasta jaettiin laajasti lastensuojelun ja perhehoidon toimijoille ja päättäjille. PePPi-hanke kolmella toiminta-alueellaan, Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, on levittänyt omalta osaltaan tietoa sijaisperheiden arjesta ja tuen tarpeista. Tietous perhehoidosta ja perhehoitajan asemasta on lisääntynyt myös Vanhusten perhehoito -hankkeen ja sen ohjaus- ja johtoryhmän kautta. Erityisesti sijaisperheiden osalta vaikuttamistyöhön saatiin lisäpanostusta Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen avulla. Hankkeen yhtenä tavoitteena on perhevapaajärjestelmän uudistaminen, johon liittyen toimintavuonna tavattiin silloinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Perhehoitoliiton lisäksi tapaamisessa olivat mukana Monikkoperheet ry:n ja Adoptioperheet ry:n edustajat. Elokuussa Kaikkien perheiden Suomi -hanke järjesti siihen kuuluvien järjestöjen työntekijöille Linnanmäellä yhteistyöpäivän, jossa järjestöt esittelivät toimintaansa. Päivän aikana työstettiin myös yhteistyötarpeita sekä yhteistyön mahdollisuuksia järjestöjen kesken. Päivän päätteeksi työntekijät saivat osallistua haastavaan Linnanmäki-kilpailuun. Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen kautta järjestettyyn sosiaalisen median koulutukseen osallistui Perhehoitoliitosta viisi työntekijää. Perhehoitoliiton perhehoitajista koostuvaan kehittämis- ja vaikuttamistyöryhmään kuului 22 perhehoitajaa 14 jäsenyhdistyksestä. Kokoontumisia oli kaksi. Jo alkuvuodesta laadittiin esitys ministeriölle uudistuvaan perhehoidon lainsäädäntöön Lainsäädännön muutostarpeet perhehoidossa -väliraportin (2010) pohjalta. Perhehoitoliitto esitti muun muassa perhehoidon toimintaedellytysten sekä perhehoitajien oikeuksien turvaamista perhehoitolailla sekä sosiaaliturvan uudistamista. Syksyllä työryhmän jäsenet saivat kommentoitavaksi Perhehoitoliiton lausunnon lakiesityksestä. Tapaamisten muistiot jaetaan sähköpostitse kaikille ryhmään ilmoittautuneille perhehoitajille. Tapaamiset kuntatoimijoiden kanssa ovat yksi vaikuttamisen paikka. Toimintavuoden aikana vierailtiin perhehoitajien alueyhdistyksen edustajien kanssa Asiakasohjaus Luotsissa Tampereella, Varsinais-Suomen lastensuojeluyksikössä Kaarinassa sekä Lahden kaupungin perhehoidossa. Tapaamiset koetaan puolin ja toisin tärkeiksi keskustelufoorumeiksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän, internetistä löytyvän Lastensuojelun käsikirjan perhehoidon osuuden päivitys valmistui toimintavuonna. Työryhmässä Perhehoitoliiton edustajana oli kehittämispäällikkö Lisa Sipilä. Yhteysneuvottelusta kiinnostuneille asiantuntijoille järjestettiin tammikuussa työkokous. Osallistujia siinä oli 19. Sukulaissijaisvanhemmille Perhehoitoliitto järjesti tapaamisen, jossa käytiin keskustelua sukulaissijaisvanhempien oman, valtakunnallisen yhdistyksen perustamisesta ja sen mahdollisuudesta hakeutua Perhehoitoliiton jäsenyhdistykseksi. Toimintavuonna käynnistyi yhteistyö Ahvenamaan perhehoidon kanssa, josta vastaa Rädda Barnet ax. Ahvenamaalla pidettiin ensimmäinen PRIDE-valmennuskurssi, jonka järjesti Pelastakaa Lapset ry. Keskusteluja on käyty niin Suomen kuin Ahvenamaankin perhehoidon lainsäädännöstä ja sen kehittämisestä. Suomen laki on niin kutsuttu baslag, johon Ahvenanmaan päättäjät tekevät omat lisäyksensä. Toimintavuoden aikana oli myös esillä ahvenamaalaisten perhehoitajien oma yhdistys ja sen mahdollisuus liittyä Perhehoitoliiton jäsenyhdistykseksi. Perhehoidon ja Perhehoitoliiton tunnettuutta lisää vuosittainen valtakunnallinen Ajoissa kotiin -kampanja, jota liitto koordinoi jo seitsemättä kertaa. Toimintavuonna kampanjalla haluttiin muistuttaa, että sijaisvanhempia tarvitaan erityisesti kouluikäisille lapsille. Rekrytointivastaavien tapaamisia pidettiin toimintavuonna yksi. Yhteydenpito rekrytointivastaavien ja Perhehoitoliiton kesken tapahtui muutoin liiton tiedottajan kautta. Toimintavuonna Perhehoitoliitto oli mukana seuraavissa muiden toimijoiden kehittämishankkeissa: Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa -hanke 2009 2014 (RAY), Pelastakaa Lapset ry ja Viola väkivallasta vapaaksi ry. Jyväskylä, Mikkeli ja Pieksämäki (Lisa Sipilä) Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena 2011 2014, Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö (Maria Kuukkanen) Tilapäishoidon yhteistyöryhmä, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö (Maria Kuukkanen) Palma hyvinvointipalvelujen järjestämisen uudet mahdollisuudet, Diakonia ammattikorkeakoulu (Raija Leinonen) Perhehoitoliitto oli vuonna 2014 jäsenenä Opintotoiminnan Keskusliitossa, Lastensuojelun Keskusliitossa, Pesäpuu ry:ssä, Kehitysvammaliitossa, SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, Sosiaalialan työnantajat ry:ssä, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:ssä ja Raha-automaattiyhdistyksessä. Liitolla oli edustaja Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen varajäsenenä, sijaishuollon neuvottelukunnassa ja kansainvälisten asiain neuvottelukunnassa sekä Kehitysvammaliiton valtuustossa. Pesäpuun hallituksessa Perhehoitoliitolla oli yksi edustaja. Pesäpuun hallituksen nimeämä PRIDE-toimikunta koostuu Pelastakaa Lapset ry:n, Perhehoitoliiton ja Pesäpuun edusta- 11

Perhehoitoliitto Toimintakertomus 2014 jista. Toimikunnan keskeinen tehtävä on turvata PRIDE-valmennuksen laatu. PRIDE-valmennuksen käyttöoikeus on Pesäpuulla ja copyright-oikeudet Perhehoitoliitolla ja Pelastakaa Lapset ry:llä. Kevään aikana toimikunnan työskentely keskittyi yhteisen, RAY:lta haettavan perhehoidon tuen kehittämishankkeen suunnitteluun. Hankkeen hakijana toimi Perhehoitoliitto yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja on toimintavuonna käynnistyneen Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ohjausryhmän jäsen. Toiminnanjohtaja kuuluu myös valtakunnalliseen toiminnanjohtajien seuraan, jonka vuosittaiset kokoontumiset järjestyvät RAY:n tukemina. Kansainvälinen yhteistyö Toimintavuonna NOFCA:n (Nordic Foster Care Association) tapaamiseen Tanskassa ei osallistuttu. Toiminnanjohtaja osallistui Irlannissa pidettyyn IFCO:n (International Foster Care Organisation) konferenssiin. Perhehoitajien tukeminen Perhehoitajien tukeminen on Perhehoitoliiton järjestölähtöinen perustehtävä. Perhehoitajien pääasiassa puhelimitse tapahtuvan neuvonnan, ohjauksen ja konsultoinnin lisäksi perhehoitajien tuen saantia ja paranemista pyritään edistämään yhteistyöverkostoissa ja koulutusten myötä. Järjestölähtöinen perhehoitajien tukeminen Neuvonta, ohjaus ja konsultaatio Perhehoitajat tarvitsevat monenlaisissa asioissa ja tilanteissa neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota. Konsultaatiotarpeet liittyvät useimmiten toimeksiantosopimukseen, lainsäädäntöön, perhehoitajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin, viranomaispäätöksiin ja muutoksenhakuprosesseihin. Toimintavuonna lisääntyivät edelleen sukulaissijaisvanhemmuuteen sekä yhteistyöhön sosiaalityöntekijöiden ja/tai lasten vanhempien kanssa liittyvät kysymykset. Muun muassa sijoitettujen lasten ja heidän vanhempiensa välisten tapaamisten tiheys mietitytti sijaisvanhempia. Perhehoitoliittoon tuli toimintavuoden aikana lähes 900 yhteydenottoa. Suurin osa yhteydenottajista oli perhehoitajia ja sukulaissijaisvanhempia. Jonkin verran yhteydenottoja tulee kuntien työntekijöiltä sekä sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneilta. Myös perhehoitajia edustavat yksityiset asianajajat ja sosiaaliasiamiehet ottavat perhehoitaja-asiakkaansa asiassa yhteyttä Perhehoitoliittoon. Yli puolet toimeksiantosopimusta koskevista yhteydenotoista käsitteli riittämätöntä tukea. Myös verotukseen liittyvät kysymykset mietityttivät yhteydenottajia. Yhteydenotoista osa johtaa muutoksen haun tai oikaisuvaatimusten laatimisessa auttamiseen. Aluehallintovirastoon tehtävien kantelujen yhteydessä perhehoitajaa ohjataan käyttämään sosiaaliasiamiehen palvelua. Lausuntoja, esityksiä ja valituskirjelmiä tehtiin vuoden aikana kaikkiaan lähes 20. Vapaaehtoiset vertaisasiantuntijat Perhehoitoliiton työntekijöiden lisäksi sijaisvanhemmat ja perhehoitajat saivat neuvontaa ja ohjausta vapaaehtoisina vertaisasiantuntijoina toimivilta perhehoitajilta. Pääosin tuki ja neuvonta tapahtui puhelimitse. Vertaisasiantuntijoita oli toimintavuonna 13. Saatujen tietojen mukaan vertaisasiantuntijoille ja yhdistysten toteuttamaan neuvonta- ja kriisipuhelinpalveluun tuli vuoden aikana noin 150 yhteydenottoa. Liitto järjesti vapaaehtoisina vertaisasiantuntijoina toimiville tapaamisen, johon kuitenkin osallistui vain yksi perhehoitaja. Vertaisryhmätoiminta Koulutuksen saaneiden vertaisryhmäohjaajien työkokoustapaamiseen osallistui 7 ohjaajaa. Työkokouksessa käsiteltiin muun muassa eri kuntien vertaisryhmäohjaajien toimintamuotoja sekä palkkioita. Päivän aikana työstettiin Perhehoitoliiton vertaisryhmäohjaajien palkkiosuositusten malli. Perhehoitoliiton saamien tietojen mukaan toimintavuonna toteutui 4 alueellista vertaisryhmää, joissa oli osallistujia 38. Ryhmät kokoontuivat 7 10 kertaa. Osa vertaisryhmäohjaajista on myös Pesäpuun kouluttamia Ihan Iholla -ohjaajia. Vuodelle 2015 ideoitiinkin yhteistä työkokousta vertaisryhmä- ja Ihan iholla -ohjaajille. Perhehoitoliitto ylläpiti ja päivitti liiton nettisivujen vertaisryhmäohjaajapankkia. Perhehoitoliiton kouluttamien vertaisryhmäohjaajien on mahdollisuus saada liiton kustantamana ryhmätyönohjausta, jota toimintavuonna ei käytetty. Perhehoitajien työnohjaajat Liitto ylläpiti ja päivitti nettisivuillaan työnohjaajapankkia, jonka kautta perhehoitajat ja perhehoidon sosiaalityöntekijät voivat löytää työnohjaajiksi Perhehoitoliiton järjestämän täydennyskoulutuksen käyneitä työnohjaajia. Lainopillinen puhelinneuvonta Perhehoitajien maksutonta lainopillista puhelinneuvontaa hoiti toimintavuonna Lakipalvelu Jarkko Helminen. Kuntoutus-, lomitus- ja tuettujen lomien tuki Perhehoitajille suunnattuja Kelan Aslak -kuntoutuksia saatiin toimintavuodelle yksi jaksotuksella 5+5+5+5 päivää. Aslak kuntoutukseen osallistui 10 perhehoitajaa. Kuntoutuksen toteutuksesta vastasi KK-Kunto ja kuntoutus toteutettiin Varalan urheiluopistolla Tampereella. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön järjestämää perhelomitusta sai toimintavuonna 3 perhehoitoperhettä, joissa oli 13 sijoitettua lasta. Kaikki perheet asuivat eri kunnissa. Sijoittaja- 12

Toimintakertomus 2014 Perhehoitoliitto kuntia oli 6. Lomituspäiviä oli yhteensä 47, jotka koostuivat 10 eri lomitusjaksosta. Perhehoitoliitto sai toimintavuodelle 2014 Maaseudun Terveys- ja Lomahuollolta kuusi tuettua perhelomaa. Kylpylähotelli Kyyhkylän lomajaksolle helmikuussa osallistui 9 perhettä, joissa oli 9 aikuista ja 30 lasta. Kuortaneen urheiluopiston lomajaksolle helmikuussa osallistui 10 perhettä, joissa oli 20 aikuista ja 42 lasta. Kylpylähotelli Kivitipun lomajaksolle maaliskuussa osallistui 10 perhettä, joissa oli 20 aikuista ja 45 lasta. Kylpylähotelli Sanin lomajaksolle kesäkuussa osallistui 9 perhettä, joissa oli 18 aikuista ja 35 lasta. Kuortaneen urheiluopiston lomajaksolle heinäkuussa osallistui 12 perhettä, joissa oli 23 aikuista ja 41 lasta. Kylpylähotelli Kivitipun lomajaksolle lokakuussa osallistui 13 perhettä, joissa oli 27 aikuista ja 29 lasta. Yhteensä lomatukea sai 63 perhettä. Osallistujamäärä oli yhteensä 339, joista lapsia oli 222. Kirsi-Marja Nurminen Koulutustoiminta Toimeksiantosuhteisen perhehoidon erityisyyden takia liitto pyrkii järjestämään koulutuksia yhteisinä perhehoitajille ja sosiaalityöntekijöille. Yhteisissä koulutuksissa voidaan hyödyntää perhehoitajien esiin tuomia kokemuksia ja tarpeita ja näin yhteistyössä kouluttautua ja kehittää perhehoitoa. Perhehoitajille koulutus on yksi tuen muoto, johon perhehoitajalla on perhehoitajalain mukaan oikeus. Oikeuden lisäksi täydennyskoulutukseen osallistumista pidetään nykyisin myös perhehoitajan velvollisuutena. Parasta perhehoitoa perhehoidon tietopaketti ja sen sisältämä toimeksiantosopimuslomake ovat hyvä perusta koulutukselle. Perhehoitoliitto vastaa myös PRIDE-kouluttajakoulutuksen 9. tapaamisen osuudesta. Perhehoitoliitosta voidaan tilata myös valmennuksen 9. tapaaminen uusille perheille. Koulutus on hyvä vaikuttamisen paikka niin perhehoitajan aseman kuin perhehoidon tuenkin osalta. Liitto painottaa koulutuksissa vahvasti perhehoitajan oikeutta saada sijoittajalta perhehoidon toimintaohje jo ennen valmennusta. Uusille perheille pitää kertoa myös sijoittajan velvoitteista ja sijoittajan tarjoamista tukimuodoista. Valmennuksen 9. tapaamisessa käydään läpi muun muassa toimeksiantosopimuksen tekeminen ja tekemisen edellyttämät neuvottelut. Toimintavuonna pidetyt seminaarit ja koulutukset: 29.1. 31.1.2014 Kehitysvammaisten perhehoidon kouluttajakoulutus, Jyväskylä, 12 osallistujaa, joista 3 perhehoitajaa ja 9 perhehoidon työntekijää 11. 13.2.2014 Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus, Jyväskylä, osallistujia 18 18.3.2014 Perhehoidon tietopakettikoulutus perhehoitajille ja sosiaalityöntekijöille, osallistujia 28 18.3.2014 PRIDE-kouluttajakoulutus, valmennuksen 9. tapaaminen, 16 osallistujaa 20.3.2014 alk. Mentorikoulutus perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille, Ikaalinen, osallistujia 19 25.3.2014 Täydennyskoulutus PRIDE-kouluttajille Kevaperhehoidosta, Helsinki, 4 osallistujaa Petra Hellmanin, Sanna Monosen ja Reetta Lehdon perheet osallistuivat tuetulle perhelomalle Mikkelin Kyyhkylässä helmikuussa 2014. 25.3.2014 Perhehoidon infokoulutus Helsingissä, 8 osallistujaa (Väestöliiton lapsettomuusklinikan tilauskoulutus) 8.4.2014 Vanhusten perhehoito kunnan palveluvalikossa Familjevård för de äldre -seminaari, Pietarsaari, 50 osallistujaa (Finlands Svenska Socialstyrelsen FSSF:n tilauskoulutus) 24.4.2014 Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan verotus ja eläkevakuuttaminen, Tampere, yhteistyössä Perhehoito kumppanit Suomessa Oy:n (PKS), Pelastakaa Lapset ry:n, Tampereen kaupungin Asiakasohjaus Luotsin ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa, yli 100 osallistujaa 8.5.2014 Seminaari ikäihmisten perhehoidosta Kemi-Tornion alueella, Tornio, 33 osallistujaa 19. 21.5.2014 Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus, Jyväskylä, 22 osallistujaa 5. 6.6.2014 Ikäihmisten perhehoitajien koulutus- ja virkistyspäivät, Nokia, 21 osallistujaa 19.8.2014 Valtakunnallinen mentoritoiminnan kehittämispäivä, Tampere, 28 osallistujaa 28.8.2014 (alk.) Keski-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden perhehoidon prosessikoulutus (4 + 1 päivää), osallistujia 10 kunnasta vaihdellen 20 27 11.9.2014 Ikäihmisten perhehoito Kaakkois-Suomen alueella, Lappeenranta, 36 osallistujaa 16.9.2014 Tunteet tuulemaan keinu keinumaan, Keinu - voimauttavat taidemenetelmät osaksi lastensuojelun perhehoidon tukitoimia -hankkeen loppuseminaari, Helsinki, 120 osallistujaa 16.9.2014 Perhehoitoseminaari, Taivalkoski, 35 osallistujaa (järjestäjä Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hanke) 1.10.2014 alk. Mentorikoulutus perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille, Ikaalinen, 17 osallistujaa 4.10.2014 Satakunnan sijaisvanhempien 30-vuotisjuhla ja koulutuspäivä, Harjavalta, 21 osallistujaa 13

Perhehoitoliitto Toimintakertomus 2014 6.10.2014 PRIDE-kouluttajakoulutus, valmennuksen 9. tapaaminen, 16 osallistujaa 16.10.2014 Perhehoidon työnohjaajien täydennyskoulutus, Espoo, 6 osallistujaa 28. 29.10.2014 Ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivät, Jyväskylä, 45 osallistujaa 3.11. ja 1.12.2014 Koulutuspäivä kriisi- ja lyhytaikaisille perhehoitoperheille, Oulu, 32 osallistujaa (Oulun kaupungin tilauskoulutus) 12. 13.11.2014 Lastensuojelun perhehoidon päivät, yhteistyössä Pesäpuun ry:n kanssa, Jyväskylä, osallistujia 12.11. 272 ja 13.11. 260 15. 16.11.2014 Etelä-Karjalan perhehoitajat ry:n 20-vuosijuhla, koulutus-ja juhlaviikonloppu, Jaakkiman opisto, Ruokolahti, 25 osallistujaa 26. 27.11.2014 Koulutuspäivät kehitysvammaisia hoitaville perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille, yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa, Tampere, 58 osallistujaa 28.11.2014 Yhdistyksen perustaminen, koulutus- ja keskustelutilaisuus sukulais- ja läheissijaisperheille, Jyväskylä, 12 osallistujaa 2.12.2014 Ikäihmisten perhehoito Pirkanmaalla -seminaari, Tampere, 40 osallistujaa Keinu keinumaan tunteet tuulemaan -koulutukset 27.3.2014,Pieksämäki 9.6.2014, Siilinjärvi 5.9.2014, Espoo 24.9.2014, Järvenpää 30.9.2014, Jyväskylä 11.10.2014, Heinola 6.11.2014, Pori Osallistujia Keinu-koulutuksissa yhteensä 431 Kaikkiaan koulutuksiin osallistui n. 1550 henkilöä. Toimintavuonna suunniteltiin uusi koulutus Yhteistyön haasteet ja mahdollisuudet vuorovaikutuksen merkitys perhehoidon yhteistyössä. Koulutus ei kuitenkaan toteutunut vähäisen kiinnostuksen johdosta. Toimintavuonna Perhehoidon tietopaketti -koulutukset eivät toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Toisaalta Perhehoitoliitolta tilattiin muun muassa koulutus kriisi- ja lyhytaikaisina toimiville perhehoitajille. Perhehoitajille suunnatut, vertaistukeen perustuvat ryhmät 17. 18.5.2014 Rikasta Rakasta perhehoitajien parisuhdekurssi, Laukaa, 18 osallistujaa 3.10.2014 Sukulaissijaisvanhempien verkostoviikonloppu, Ikaalinen, 15 osallistujaa 11. 12.10.2014 Ensimmäinen Minä yksin perhehoitajana, sijaisvanhempana perhehoidon kentässä vertaisviikonloppu yksin toimiville perhehoitajille, Ikaalinen, 18 osallistujaa Riittävän hyvä sittenkin -vertaisviikonloppu sijoituksen katkeamisen kokeneille sijaisvanhemmille ei toteutunut vähäisen kiinnostuksen johdosta. Yhdistysten toiminnan tukeminen sekä liiton ja yhdistysten välisen yhteistyön vahvistaminen Yhdistysten toiminnan tukeminen ja yhteistyön lisääminen on yksi Perhehoitoliiton strategian painopistealue. Tavoitteena ovat toimivat ja osaavat jäsenyhdistykset, jotka ovat voimavara jäsenilleen ja liitolle. Kevään liittokokouksen yhteydessä järjestettiin yhdistysten vastaaville nk. yhdistysilta, johon osallistui 20 perhehoitajaa 11 alueyhdistyksestä. Yhdistysillan ohjelmassa oli muun muassa rahoituspäällikkö Amanda Majasaaren esitys yhdistystoiminnasta otsikolla Hyvä hallinto mielekäs toiminta. Lisäksi hän esitteli RAY:n jäsenjärjestöavustusta. Toimistosihteeri Leena Havila-Jokinen esitteli jäsenrekisteriä ja yhteistyötä sen käytössä. Pirjo Hakkarainen kertoi perhehoidon lainsäädännön kehittämisen tarpeista ja tilanteesta ja Maria Kuukkanen vanhusten perhehoidosta ja perhehoitajien mahdollisuudesta liittyä yhdistysten jäseneksi. Yhdistysillassa kootun palautteen mukaan yhdistysväelle tärkeitä liiton tehtäviä ovat muun muassa edunvalvonta, liiton työntekijöiden vierailut yhdistyksiin, rahalliset avustukset, yhdistysaktiiveille järjestetyt tilaisuudet, Perhehoito-lehti, yhteinen jäsenhankintakampanja, nuorten jälkihuollon aseman parantaminen, nettisivupohjien ylläpito ja ruotsinkielisen jäsenistön saaminen mukaan toimintaan. Toimintavuonna alueellisia yhteistyötapaamisia kuntatoimijoiden kanssa järjestettiin yhdessä Päijät-Hämeen Sijaisvanhempien, Pirkanmaan perhehoitajien ja Varsinais-Suomen Sijoituslasten Vanhempien kanssa. Perhehoitoliiton työntekijä oli mukana juhlavuosiaan viettäneiden yhdistysten, Satakunnan Perhehoitajat ry:n, Satakunnan Sijaisvanhemmat ry:n, Kymenlaakson Perhehoitajat ry:n ja Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry:n juhlapäivissä. Juhlan yhteydessä koulutusta järjestettiin Etelä-Karjalassa ja Satakunnan sijaisvanhempien tilaisuudessa. Liiton tavoite on tukea yhdistysten toimintaa myös perhehoidon kehittämis- ja vaikuttamistyöryhmän avulla. Ryhmään toivotaan edustaja jokaisesta yhdistyksestä. Toimintavuoden aikana kehittämis- ja vaikuttamistyöryhmässä oli edustus 14 yhdistyksestä, ja ryhmä kokoontui 2 kertaa. Tapaamisten muistiot lähetetään sähköpostitse kaikille ryhmässä mukana oleville. Perhehoitajien jäsenyhdistystoiminta on haasteellista, eikä aina ole helppoa löytää aikaa yhdistystoiminnalle perhehoitotehtävän ohessa. Lisäksi uusien vapaaehtoisten toimijoiden löytäminen, jäsenmäärän lisääminen ja jäsenistön aktivoiminen on usein yhdistysten huolenaiheena. Uusien sijaisperheiden ja perhehoitajiksi ryhtyvien tulisi saada tietoa ja mielellään 14

Toimintakertomus 2014 Perhehoitoliitto Elli Ristiharju Perhehoitoliitto ylläpitää jäsenyhdistystensä jäsenrekisteriä ja perii keskitetysti yhdistysten jäsenmaksut. Jäsenrekisteri on jäsenyhdistysten käytettävissä ja päivitettävissä internetin kautta. Jäsenrekisterin mahdollistama perhelaskutus toteutettiin toimintavuonna neljännen kerran. Vuoden lopussa yhdistyksissä oli jäseniä yhteensä 4060. Kun tähän lukuun lisätään jäsenrekisterissä yhdistysten hyväksyntää odottavien jäsenhakemusten määrä, on luku 4097. Vuosi sitten vastaava luku oli 3 965. Jäsenmäärä kasvoi siis vuoden aikana 132 jäsenellä. Jäsenrekisteristä yhdistysten jäsensihteerit saavat muun muassa jäsenluettelot ja osoitetarrat. Sen kautta yhdistyksen on mahdollista laittaa myös ryhmäsähköpostia jäsenilleen. Yhdistyksiä on tuettu jäsenrekisterin käyttöönotossa ja annettu yhdistyskohtaista neuvontaa ja ohjausta. Toiminta-avustukset, apurahat ja huomioimiset Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry juhli 30 toimintavuottaan muun muassa muistamalla ansiomerkein pitkään toimineita perhehoitajia. alueyhdistyksensä esite jo PRIDE-valmennuksen 9. tapaamisessa. Erityisesti vanhusten perhehoitajien liittymistä alueensa yhdistykseen tuettiin toimintavuoden aikana. Perhehoitoliitto tiedotti OK-opintokeskuksen järjestämistä alueellisista ja verkossa toteutettavista yhdistystoiminnan koulutuksista. Yhdistystoiminnan tuki Perhehoitoliiton jäsenyhdistykset saivat pyytäessään ohjausta ja neuvontaa muun muassa yhdistyksen talouden hoidossa ja lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden toteuttamisessa. Yhdistyksiä autettiin myös omien internet-sivujen tekemisessä. Tukea oli mahdollisuus saada myös yhdistysten erityistilanteissa. Tukeminen ja neuvonta tapahtuivat pääosin puhelimitse. Jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen laskutus Perhehoitoliitto tuki jäsenyhdistystensä toimintaa jäsenmäärään perustuvalla toiminta-avustuksella. Toiminta-avustus on 100 euroa yhdistyksille, joissa on 100 jäsentä. Avustus lisääntyy 100 eurolla kutakin alkavaa sataa jäsentä kohti. Avustukset jaettiin yhdistyksille, jotka toimittivat liittoon kyseisen vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion, edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöstiedot. Toimintavuonna avustuksen saivat Kainuun Perhehoitajat ry, Keski-Suomen Perhehoitajat ry, Satakunnan Sijaisvanhemmat ry, Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry, Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry, Etelä-Pohjanmaan Sijaisvanhemmat ry, Helsingin Psykiatriset Perhehoitajat, Kymenlaakson Perhehoitajat ry, Oulun Seudun Perhehoitajat ry, Uudenmaan Sijaiskotiyhdistys ry, Hämeen Perhehoitajat ry ja Satakunnan Perhehoitajat ry. Kaikkiaan avustusta jaettiin 2 600 euroa. Vilho Kovalaisen muistorahastosta sekä Perhehoidon tukirahastosta ei myönnetty toimintavuonna apurahoja. Liitto muisti jäsenyhdistyksiä niiden tasavuosipäivinä (10, 20 ja 30) hallituksen päätöksen mukaisesti. Juhlavuotta toimintavuonna viettivät Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry (20 vuotta), Kymenlaakson Perhehoitajat ry (30 vuotta), Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry (30 vuotta), Päijät- Hämeen Sijaisvanhemmat ry (30 vuotta), Satakunnan Perhehoitajat ry (30 vuotta) ja Satakunnan Sijaisvanhemmat ry (30 vuotta). Perhehoitoliitto myönsi vuonna 2014 sijaisvanhemmille ja perhehoitajille 27 hopeista ansiomerkkiä yli viiden vuoden toiminnasta perhehoitajana, 30 kultaista ansiomerkkiä yli 10 vuoden toiminnasta perhehoitajana ja 11 ansiomitalia yli 20 vuoden toiminnasta perhehoitajana. 15

Perhehoitoliitto Toimintakertomus 2014 4 Keinu-hanke: voimauttavat taidemenetelmät osaksi lastensuojelun perhehoidon tukitoimia Kirsi-Marja Nurminen Keinu-hankkeen loppuseminaari pidettiin Helsingissä 16.9. Samalla julkaistiin opaskirja Kaksoiserikoiselämää. Keinu-hankkeen työntekijät Marja-Riitta Linna ja Taina Koponen opastivat osallistujat Keinun aarteelle. Keinu-hanke sai Raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen vuosille 2011 2014. Hankkeen avulla lähdettiin juurruttamaan voimaannuttavia taidemenetelmiä osaksi lastensuojelun perhehoidon tukitoimia. Keinu-hankkeen tarkoitus ja tavoite oli tuottaa perhehoitoon yhteisötaiteeseen ja voimaannuttaviin taidemenetelmiin perustuva uudenlainen tuen muoto. Viimeisenä toimintavuonna hankkeessa keskityttiin Keinuajattelu- ja toimintamallin auki kirjoittamiseen sekä siihen liittyviin koulutuksiin. Vuoden aikana valmistui Kaksoiserikoiselämää-opas Keinu-ajattelu- ja -toimintamallista. Opas julkaistiin Keinu-hankkeen loppuseminaarissa, ja sitä painettiin syksyn 2014 aikana yhteensä 1200 kappaletta. Opas jaettiin kaikille osallistujille Keinu keinumaan tunteet tuulemaan -koulutuksissa, Keinu-hankkeen loppuseminaarissa, perhehoidon valtakunnallisilla päivillä sekä PRIDE-kouluttajille. Lisäksi opasta ja siitä tehtyä tiivistelmää postitettiin myös eri vaikuttajatahoille. Tiivistelmä oppaasta on luettavissa Perhehoitoliiton internetsivuilla. Tunteet tuulemaan Keinu keinumaan -koulutuksia pidettiin vuoden 2014 aikana yhteensä seitsemän. Ne oli suunnattu erityisesti perheeseen sijoitettujen lasten vanhemmille, sijaisvanhemmille sekä sosiaalityön ammattilaisille ja opiskelijoille. Koulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasivat Keinu-hankkeen työntekijät Marja-Riitta Linna ja Taina Koponen. Lisäksi mukana koulutuksissa olivat psykodraamaohjaaja Kaija Parviainen sekä kokemusasiantuntijat Keinu-ryhmästä: sijaisperheessä asunut sijoitettu nuori Jessika Järvenpää sekä lapsensa huostaanoton kokenut äiti Mareena Heinonen. Koulutukset olivat osallistujille ilmaisia, ja niitä järjestettiin vuoden 2014 aikana seuraavasti: Pieksämäki 27.3., Siilinjärvi 9.6., Espoo 5.9., Järvenpää 24.9., Jyväskylä 30.9., Heinola (Lahden perhehoito) 11.10. ja Pori 6.11. Hankkeesta vuodelle 2015 siirtyvillä rahoilla päätettiin järjestää vielä kolme koulutusta keväällä 2015. Paikkakunnat ovat Tampere, Turku ja Oulu. Vuoden 2014 aikana koulutuksiin osallistui yhteensä 431 henkilöä. Kevään 2015 koulutuksiin varattiin osallistumismahdollisuus 90 henkilölle. Koulutus on hankkeen jälkeen edelleen tilattavissa, ja Perhehoitoliitto on sitoutunut jatkamaan Keinu-ajattelu- ja -toimintamallin juurruttamistyötä yhteistyössä Keinun äitien Marja-Riitta Linnan ja Taina Koposen kanssa. Keinu-toimintamalli valittiin mukaan vuoden 2014 sosiaalialan asiantuntijapäivien Hyvä käytäntö -kilpailuun. Keinuhankkeen työntekijät olivat kertomassa Keinusta sosiaalialan asiantuntijapäivillä Helsingissä työpajassa Vuorovaikutus paremmaksi sijaishuollossa. Lisäksi Keinu oli mukana Perhetutkimuksen päivillä Jyväskylässä työpajassa Perhesuhteet lastensuojelussa sekä lastensuojelun perhehoidon valtakunnallisilla päivillä Jyväskylässä omana työpajanaan. Keinu-hankkeen työntekijä Marja-Riitta Linna toi päiville voimauttavan valokuvan näyttelyn, jossa oli esillä Keinu-hankkeessa toteutettuja voimauttavan valokuvan projekteja. Näyttely kantoi nimeä Ihan tavallinen kaksoiserikoiselämä. Näyttely oli esillä helmikuun 2014 ajan myös Kuopion valokuvakeskuksessa osana Lempeä Katse III -näyttelyä, jonka avajaisiin myös Keinu-ryhmäläiset oli kutsuttu. Näyttelyn näki noin 2000 henkilöä. Keinu-ryhmäläisille järjestettiin myös oma muisteluilta ryhmätoiminnan päätyttyä. Keinu-hankkeen ohjausryhmä kokoontui toimintavuonna kerran. Syksyn 2014 aikana järjestettiin yhteistyössä media-alan ammattilaisen Noora Jokisen kanssa tiedotus- ja vaikuttamiskampanja, jonka avulla haluttiin erityisesti lisätä tietoisuutta Keinuajattelu- ja -toimintamallista sekä koulutuksista. Noora Jokinen 16

Toimintakertomus 2014 Perhehoitoliitto Kirsi-Marja Nurminen Keinu-hankkeen voimauttavan valokuvan projektia esiteltiin valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä Jyväskylässä marraskuussa. teki Kaksoiserikoiselämää-oppaasta tiivistelmän, hoiti tiedotusta Keinu-hankkeen loppuseminaarista, laati tiedotteita ja osoitelistaa Keinu-oppaan postitusta varten ja teki materiaalin Keinun omaan uutiskirjeeseen, joka lähetettiin toimintavuonna kerran ja tammikuussa 2015 toisen kerran. Tieto Keinu-hankkeesta on hankkeen päättyessä tavoittanut eri tavoin arviolta yli miljoona ihmistä. Vuoden 2014 aikana lehtijuttuja, joissa Keinu tuli esille, tehtiin Meidän perhe -lehteen, Laukaa-Konnevesi-lehteen, Perhehoito-lehteen, Helsingin Sanomiin, Pieksämäen Sanomiin, Kasper-lehteen ja Kotivinkkiin. Hankkeen työntekijät olivat kertomassa Keinusta Radio Deissä, Radio Jyväskylässä ja MTV 3:n Huomenta Suomi -lähetyksessä. Myös Perhehoitoliiton uudistuneille internet-sivuille tehtiin Keinulle oma sivut. Toimintasuunnitelmassa ollutta cd-levykampanjaa ei päästy toteuttamaan, koska musiikin tekijöiden ja Raha-automaattiyhdistyksen välinen Teosto-korvausasia jäi vaille ratkaisua. Keinu-hankkeen loppuseminaari järjestettiin Helsingissä hotelli Arthurissa 16.9.2014. Seminaarissa kerrottiin hankkeen tuloksista ja julkaistiin Kaksoiserikoiselämää-opas. Voimaantumisteorian kehittäjä Juha Siitonen esitteli Keinu-ajattelumallin pohjalla olevat yksilön voimaantumisen ydintekijät. Lisäksi psykodraamaohjaaja Kaija Parviainen, Keinu-hankkeen työntekijät sekä kokemusasiantuntijat Mareena Heinonen ja Jessika Järvenpää tekivät yhdessä seminaariyleisön kanssa näkyväksi päivän teemaa. Seminaari päättyi Antti Kleemolan orkesterin Keinu-konserttiin, jossa lavalla nähtiin myös osa Keinu-ryhmäläisistä. Seminaariin osallistui noin 120 henkilöä. Keinu-hanke on ollut lastensuojelun kentällä ja varmasti myös RAY-hankkeiden joukossa poikkeuksellinen. Se sai alkunsa kokemusasiantuntijoiden aktiivisuudesta Perhehoitoliiton ulkopuolelta, ja hanketyössä käytettiin vaikuttamisvälineenä vahvasti taidetta. Nämä kaksi asiaa ovat olleet Keinun vahvuus. Kokemusasiantuntijuuden avulla tehtiin näkyväksi ja saatiin todellista tietoa perhehoidon arjesta. Taiteen avulla päästiin työskentelemään ja vaikuttamaan tunnetasolla. Molemmat asiat ovat tärkeitä, kun halutaan saada aikaan todellista muutosta. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen ja taide ovat olleet toisaalta myös Keinu-hankkeen suurimmat haasteet, koska ne ovat vielä uusia asioita lastensuojelun perhehoidon kehittämistyön välineinä. Totutuista tavoista poikkeaminen on herättänyt myös jossain määrin vastustusta. Keinu on tästä huolimatta onnistunut tekemään näkyväksi asioita, jotka ovat kehittämistyössä jääneet aikaisemmin sivuun. Hankkeen päättyessä lastensuojelu kokonaisuudessaan elää murrosvaihetta. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto antoivat keväällä 2014 ensimmäisen lastensuojelun laatusuosituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4). Siinä korostetaan lastensuojelutyön eettisyyttä sekä lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta. Laatusuositukset haastavat lastensuojelun parissa toimivia pohtimaan lapsen etua. Keinu-hankkeessa tuotettu materiaali antaa välineitä tähän tehtävään. Keinu-hanke on ollut uutta luova prosessi, ja sen avulla on vaikutettu laajaan joukkoon ihmisiä. Hankkeen aikana on tuotettu materiaalia, jota voidaan hyödyntää perhehoidon eri osapuolten kanssa työskenneltäessä ja heitä koulutettaessa. Hanke on myös tuottanut ituja uudenlaisen ajattelukulttuurin leviämiseen lastensuojelun perhehoidossa ja myös laajemmin lastensuojelussa. Hanke on tehnyt taiteen ja koulutuksen avulla näkyväksi perheeseen sijoitetun lapsen perheeseen kuulumisen kokemusta, perheeseen sijoitetun lapsen voimaantumisen perustan vahvistumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä sijoitetun lapsen ja hänen ympärillään elävien tunnesuhteiden merkitystä. Se on myös osoittanut, että taidemenetelmät olisivat upea ja toimiva tapa tukea perheeseen sijoitettuja lapsia ja nuoria, heidän vanhempiaan ja läheisiään sekä sijaisperheitä. Keinun juurruttamistyötä ehdittiin 3-vuotisen hankkeen aikana saada vasta alulle. Keinun saaminen osaksi perhehoidon tukea vaatii vielä hankkeessa tuotetun Keinu-toimintamallin jatkokehittämistä, Keinu-ajattelumallin juurruttamistyön jatkamista sekä rakenteiden luomista käytännön Keinu-toiminnalle. Niissä paikoissa, joissa Keinulle on annettu hankerahoituksella alkuvauhdit, ollaan innostuneesti sitoutuneita Keinu-ajatteluun ja sen juurruttamiseen osaksi lastensuojelun perhehoidon rakenteita. Keinu antaa erityisesti välineitä perheeseen sijoitetun lapsen voimaantumisen tukemiseen, tunnesuhteiden jäsentämiseen ja työstämiseen sekä yhteistyön vahvistamiseen perhehoitoon sijoitetun lapsen ja hänen ympärillään elävien keskinäisissä suhteissa. 17

Perhehoitoliitto Toimintakertomus 2014 5 Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa PePPi-hanke PePPi on Pelastakaa Lapset ry:n, Perhehoitoliitto ry:n ja Pesäpuu ry:n yhteinen hanke, jota hallinnoi Pelastakaa Lapset. Se on osa RAY:n rahoittamaa Emma ja Elias -avustusohjelmaa, jota koordinoi Lastensuojelun keskusliitto. PePPi-hanke toimii Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla. Vuoden 2014 alkupuolella jokaiselle alueelle saatiin toinen projektityöntekijä. Keski-Suomen työparin työpiste on Perhehoitoliitossa Jyväskylässä, Pohjois-Karjalan työparin Pelastakaa Lasten Itä-Suomen aluetoimistossa Joensuussa ja Uudenmaan työparin Pesäpuun Helsingin toimistossa. Projektipäällikkö työskentelee Pelastakaa Lasten keskustoimistossa Helsingissä. Eri hankealueet ovat toimintaympäristöltään erilaisia, niillä on toteutettu erilaisia toimintoja ja saavutettu erilaisia tavoitteita. Hankkeen kolme tulostavoitetta ja niiden mukaiset keskeiset toiminnot koko hankkeessa Tavoite 1: edistää yhteisöllisyyttä ja vahvistaa sijaisperheiden ympärillä olevaa sosiaalista tukiverkostoa. Sijaisperheiden ympärille on luotu vapaaehtoisuuteen perustuvia verkostoja, jotka tuottavat sijaisperheitä ja niissä eläviä lapsia ja nuoria tukevia toimintoja. Sijaisperheiden tukihenkilötoimintaa on jatkettu ja valmennettu lisää vapaaehtoisia, jotka ovat vastanneet sijaisperheiden arjen haasteisiin yhteisesti sovituin tavoin. Vapaaehtoisia tukihenkilöitä on valmennettu yli 100. Lasten ja nuorten ryhmätoimintoja sekä sijaisvanhempien pienryhmiä on järjestetty vapaaehtoisten voimin. Sijaisperheissä elävät lapset ja nuoret ovat ryhmissä saaneet mahdollisuuden osallistua ohjattuun toimintaan vertaistensa kanssa. Erilaiset ryhmät ovat mahdollistaneet muun muassa sijaisvanhempien osallistumisen pienryhmiin, työnohjaukseen ja koulutuksiin. PePPi-hankkeen aikana syntyneitä sijaisvanhempien pienryhmiä kokoontui vuoden 2014 aikana yhteensä kuusi. Toiminnallisia tapahtumia on järjestetty sijaisperheille. Ne ovat mahdollistaneet perheiden yhdessäolon, virkistävän toiminnan sekä tutustumisen ja vertaiskokemukset toisten sijaisperheiden kanssa. Vapaaehtoisten rekrytointi, valmennus ja vapaaehtoistehtävän räätälöinti Vapaaehtoisverkostot sijaisperheiden tueksi ovat syntyneet alueilla eri tavoin. Noin puolet vapaaehtoistoimijoista on opiskelijoita, jotka saavat vapaaehtoistoiminnasta opintopisteitä, opinnäyte- ja projektityöaiheita sekä kokemusta lapsista ja sijaisperheiden elämästä. Osa vapaaehtoisista on tullut muun rekrytoinnin kautta. Vapaaehtoisia ovat valmentaneet ryhmässä joko hanketyöntekijät tai he ovat osallistuneet Pelastakaa Lapset ry:n lapsiperheiden tuki henkilötoiminnan valmennukseen. Myös yksilövalmennuksia on annettu. Projektityöntekijät ovat vastanneet ammatillisesta työstä räätälöimällä yhteen sijaisperheiden tarpeet ja vapaaehtoisten kiinnostuksen ja voimavarat. Projektityöntekijät ovat antaneet vapaaehtoistoimijoille ohjausta ja järjestäneet virkistystapahtumia. Sosiaalisten tukiverkostojen muodostuminen Taustajärjestöistä yhteistyöverkostoissa ovat olleet mukana hankealueiden sijaisvanhempien yhdistykset ja SINUT ry sekä Pelastakaa Lasten paikallisyhdistys Keuruulla ja Perheentalo Joensuussa. Muita järjestöyhteistyökumppaneita ovat olleet Marttaliitto, Sininauhaliitto, Lasten Kesä ry, Sirkus Magenta ja Oudonkummun Sirkus, Kulttuuriaitta, Pokaali, Maaseudun sivistysliitto, Walter ry ja LIKES. Hankkeen työntekijät ovat osallistuneet Emma ja Elias -ohjelman hankkeiden vaikuttamis- ja vapaaehtoistyön työryhmiin sekä tehneet yhteistyötä Hyvä Kiertoon verkkolehden, Barnavårdsföreningenin ADHD-tukikeskuksen, Helsinki Mission Pelastakaa sukupolvi -hankkeen ja Pesäpuun Sisukas-hankkeen kanssa. Myös vapaaehtoistoiminnan järjestöjen, kuten Espoon Valikon ja Vantaan vapaaehtoistalo Violan kanssa on tehty yhteistyötä ja tiedotettu ToimintaSuomessa hankkeen vapaaehtoistehtävistä. Kuntien ja kuntayhteistoiminta-alueiden perhehoidon ja sijaishuollon yksiköiden kanssa tehdään yhteistyötä kaikilla hankealueilla. Oppilaitosyhteistyötä on ollut yhteensä kymmenen ammattikorkeakoulun, ammattiopiston, kansanopiston ja yliopiston kanssa. Tavoite 2: lisätä perhehoidon tunnettuutta ja tiedontuotantoa ja sitä kautta edistää perhehoidossa elävien lasten ja nuorten sosiaalista hyvinvointia. Verkkotoimintaa ja kokemusasiantuntijuutta Verkkotoiminta tehostui, kun uusien työntekijöiden muodostama PiNG-tiimi (PePPi New Generation) avasi huhtikuun alussa hankkeen omat Facebook-sivut. Uusitut kotisivut avattiin 1.9.2014. Facebookissa tykkääjiä oli vuoden lopussa 249 ja päi- 18

Toimintakertomus 2014 Perhehoitoliitto vityksiä useita kymmeniä. Kotisivuja (www.pelastakaalapset.fi/ peppi) katseltiin vuoden aikana 10 640 kertaa. Verkkotoiminnan kehittämistä jatkettiin suunnittelemalla verkkotoimintoja nuorille yhdessä nuorten kanssa. 47 nuorta oli mukana työpajoissa ja 5 heistä myös myöhemmissä kehittämisvaiheissa. Yhteistyö Pelastakaa Lasten nuorten verkkotoimintojen kanssa alkoi, ja päätettiin avata vuoden 2015 alussa sijaisperheissä asuvien nuorten oma Mantelichat. Joukko kokemusasiantuntijanuoria kokoontui yhteen, ja heidän kokemuksistaan tehtiin videomateriaalia, josta kaksi Veran videota julkaistiin Emma & Elias -ohjelman www.hyväkiertoon. fi-verkkolehdessä. Nuorten tavoitteena on tsempata sijoitettuja lapsia ja nuoria tuomalla verkkoon positiivisia tarinoita huostaan otettujen lasten elämästä. Verkkolehdessä julkaistiin myös lyhyt sijaisperheen vapaaehtoisen tukihenkilön puheenvuoro. Juttuja ja artikkeleita lehdissä sekä blogikirjoituksia julkaistiin yhteensä 14 ja yksi artikkeli liikunta-alan julkaisussa. Perhehoidon päivillä järjestettiin kaksi eri aiheista työpajaa. Sosiaalityöntekijöille järjestettiin yhteistyö- ja koulutuspäivä. Vuoden aikana valmistui kaksi opinnäytetyötä, ja meneillään oli vuoden vaihteessa neljä opinnäytetyötä. Messuille ja yleisötapahtumiin osallistuttiin 5 kertaa. Hanke oli mukana Lastensuojelupäivillä sekä Emma ja Elias -ohjelman kaikissa verkostotapaamisissa ja arviointipäivillä. Nuoret ovat osallistuneet hankkeeseen verkkotoiminnan suunnittelun lisäksi vapaaehtoistoimijoina Joensuun perheentalon kesätoiminnassa. Sijaisvanhemmat ovat osallistuneet muun muassa pienryhmiensä kokoamiseen ja kehittämistoimintaan työryhmissä. Sijaissisarukset ovat olleet mukana suunnittelemassa omaa vertaistoimintaansa. PePPi-vapaaehtoistoimijoiksi on valmennettu myös perhehoidon kokemusasiantuntijoita. Tavoite 3: käyttää hankkeen toimijoiden kautta syntyvää tietoa aktiivisesti järjestöjen omassa sekä järjestöjen yhteisessä vaikuttamistyössä lapsen aseman sekä perhehoidon laadun edistämiseksi. Vaikuttamistyöryhmä on kokoontunut vuoden aikana 4 kertaa. Ryhmässä on työstetty yhdessä muun muassa perhehoitolain uudistusta ja arvioitu tärkeimpiä vaikuttamisen kärkiä. Kolme taustajärjestöä teki yhdessä Lastensuojelun keskusliiton kanssa yhteisen kannanoton lastensuojelun perhehoidon lakiesitykseen. Vaikuttamistoimintaa on tapahtunut erityisesti ruohonjuuritasolla, kun projektityöntekijät ovat lähestyneet sosiaalityöntekijöitä ja sijaisvanhempia kertoen vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. Oppilaitosyhteistyön kautta PePPi on vienyt tietoa sijaisvanhemmuudesta alan opiskelijoille, tuleville ammattilaisille. PePPi on auttanut verkostojen ja pienryhmien syntymistä yhdistämällä vapaaehtoiset ja sijaisperheet toisiinsa. Vaikuttamista on tapahtunut myös vapaaehtoisvalmennuksen ja -toiminnan kautta: vapaaehtoiset ovat kokeneet toiminnan sijaisperheessä hyvin palkitsevana, ja se on tuonut heille uutta näkökulmaa ja sisältöä elämään. Kirsi-Marja Nurminen PePPi-Keski-Suomi ja Kulttuuriyhdistys Taikalamppu järjestivät keväällä 2014 sijaisperheille Ilon tilkut -taidetyöpajan. Elvi ja Eeva Tourunen olivat maalanneet ja painaneet työpajassa kankaita. PePPi-Keski-Suomi Oppilaitosyhteistyö Yhteistyöoppilaitoksia olivat toimintavuonna Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK), Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Jyväskylän ammattiopisto (JAO) sekä Karstulan evankelinen opisto (KEO). Opiskelijat suorittavat käytännön harjoitteluja sijaisperheissä, suunnittelivat projekteja sijaisperheiden arjen tukemiseksi (kerhotoiminta, lyhytaikainen arjen tukeminen, jouluinen lapsiparkki, leirin suunnittelu sijoitetuille nuorille), toimivat lasten ryhmien ohjaajina sekä olivat mukana perhetapahtumassa ja lasten kädentaitojen työpajoissa. Opiskelijoita oli vuoden aikana yhteensä 36. Lapsia osallistui eri toimintoihin 110, nuoria 10 ja sijaisvanhempia 22. Yhteistyötahoja toiminnoissa olivat Jyväskylän kaupunki, SI- NUT ry, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, Pelastakaa Lasten Keski-Suomen aluetoimisto, Mattilan Perhetukikodin Lype toiminta sekä Kulttuuriaitta. Vapaaehtoisten tukihenkilöiden valmennus, virkistys ja ohjaus Valmennusta tehtiin yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimiston perheiden tukihenkilövalmennuksen kanssa. Valmennuksia oli vuoden aikana kaksi. Vapaaehtoisia valmennettiin yhteensä 28 perheeseen. Sijaisperheiden tukihenkilönä toimi vuoden aikana 14 vapaaehtoista 11 perheessä. Vapaaehtoisille järjestettiin kaksi virkistyspäivää ja yksi kädentaitojen työpaja yhdessä tuettavien kanssa. Vapaaehtoiset osallistuivat myös perhehoidon päiville Jyväskylässä. 19

Perhehoitoliitto Toimintakertomus 2014 Verkkotoiminta Sijaisperheissä asuvien nuorten verkkotoiminnan kehittäminen aloitettiin. Nuoria osallistui verkkotoiminnan suunnitteluun 47 ja työpajat toteutettiin SINUT ry:n järjestämillä kolmella eri leirillä. Sijaisvanhempien pienryhmät Vuoden aikana perustettiin sijaisien ryhmä, jossa oli jäseniä 4 6 sekä kaksi äitien pienryhmää, johon osallistui 8 äitiä. PePPi-hanke koordinoi toistamiseen Keski-Suomessa järjestettyä Ajoissa kotiin -rekrytointikampanjan tapahtumaa. Kaksipäiväisessä Ween maan Wiljaa -tapahtumassa olivat mukana Keski-Suomen alueen sijaishuollon toimijoita, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, Perhehoitoliitto ry, Pelastakaa Lasten Keski- Suomen aluetoimisto, Keski-Suomen sijaisvanhempien yhdistys ja Pesäpuu ry. PePPi-hankkeella oli työpaja valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä marraskuussa. Työpajassa sijaisperheen äiti kertoi kokemuksistaan PePPi-hankkeen tarjoamasta tuesta. Muu toiminta 6 Kaikkien perheiden Suomi -hanke Kaikkien Perheiden Suomi on vuosina 2013 2016 toimiva vaikuttamistyön hanke, jonka takana on Monimuotoiset perheet -verkosto ja sen kymmenen jäsenjärjestöä. Verkoston järjestöt ovat Adoptioperheet ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry, Perhehoitoliitto ry, Sateenkaariperheet ry, Suomen Monikkoperheet ry, Suomen nuoret lesket ry, Suomen Uusperheiden Liitto ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry. Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteutuvan Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden aikana työ monimuotoisten perheiden näkökulman esiin tuomisessa ja perhepolitiikassa sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on alkanut kantaa hedelmää. Verkoston keskeiset viestit Vuoden 2014 aikana kirkastuivat verkoston keskeiset viestit Kaikkien perheiden Suomi - hankkeessa eteenpäin vietäviksi. Verkoston viesteiksi muotoutuivat seuraavat: Perhevapaajärjestelmä huomioi monimuotoiset perheet Perheet saavat enemmän tukea ja apua moninaisten elämäntilanteiden kohdatessa Lapsille voidaan varmistaa oikeus tavata sosiaalisia vanhempia Perheille tarjotaan psyykkistä tukea kriisin kohdatessa, ja kriisien jälkihoitoon kiinnitetään riittävää huomiota Taloudellisten etuuksien rakenteelliset epäkohdat korjataan siten, että monimuotoisten perheiden taloudellinen toimeentulo turvataan samalla tavalla kuin muidenkin perheiden Näiden lisäksi järjestöt nostivat itselleen tärkeän vaikuttamistyön tavoitteen hankkeen tuella edistettäväksi. Järjestöjen toiveita kuultiin järjestön työntekijöiltä, hallitukselta sekä perheiltä itseltään. Yhteisesti sovittiin, että kaikkea hankkeen toimintaa läpäisee rasismin vastainen eetos. Perhehoitoliiton viestiksi nostettiin sijaisvanhemman aseman vahvistaminen. Hanketyön eteneminen Vuoden 2014 aikana yhdessä sovittuja viestejä sekä järjestöjen omia tavoitteita edistettiin monin erilaisin keinoin. Toimintaa suunnitteli ja ohjasi johtoryhmä, joka koostuu kunkin jäsenjärjestön toiminnanjohtajista. Johtoryhmä kokoontui vuonna 2014 neljä kertaa koko päivän kokoukseen. Hankkeen vaikuttamistyötä kokonaisuutena suunniteltiin ja arvioitiin vaikuttamistyön kehittäjäryhmässä. Ryhmään kuuluivat toiminnanjohtajat Pirjo Hakkarainen, Juha Jämsä, Ulla Kumpula, Heljä Sairisalo ja Anu Uhtio. Vaikuttamistyön kehittäjäryhmä kokoontui vuonna 2014 neljä kertaa. 20