Vastaanottaja Jukka Repo HKR-Rakennuttaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 16.2.2016 HKR-RAKENNUTTAJA OLYMPIASTADIONIN AVOLOUHINNAN MELUSELVITYS
OLYMPIASTADIONIN AVOLOUHINNAN MELUSELVITYS Päivämäärä 16.2.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Timo Korkee Jari Hosiokangas Avolouhinnan meluilmoituksen meluselvitys Viite 1510024340 Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
Olympiastadionin avolouhinnan meluselvitys SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TOIMINTA-AJAT JA MELUN RAJA-ARVOT 1 3. MELUMALLINNUS 1 3.1 Yleistä 1 3.2 Melulaskennat 1 3.3 Laskentaepävarmuus 2 3.4 Maastomallinnus 2 3.5 Melulähdetiedot 3 3.6 Impulssimaisuuskorjauksen käyttö 3 4. RÄJÄYTYSMELU 3 5. TULOKSET 4 5.1 Tilanne ilman meluntorjuntaa 4 5.2 Tilanne esitetyn melusuojauksen jälkeen. 5 5.2.1 Vaimennettu poravaunu 5 5.2.2 Vaimennettu poravaunu ja melusuojaus 5 6. YHTEENVETO 6 LIITTEET Melualuekartat Kuvat 1 3 Päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22. Ei meluntorjuntaa. Kuvat 4 6 Yöajan keskiäänitaso, L Aeq 22-7. Ei meluntorjuntaa. Kuvat 7 9 Julkisivujen keskiäänitaso, L Aeq7-21. Ei meluntorjuntaa. Kuvat 10 12 Julkisivun keskiäänitaso, L Aeq21-7. Ei meluntorjuntaa. Kuvat 13 15 Julkisivun keskiäänitasot, L Aeq7-21. Vaimennettu poravaunu. Kuvat 16 18 Julkisivun keskiäänitasot, L Aeq21-7. Vaimennettu poravaunu. Kuvat 19 21 Julkisivun keskiäänitasot, L Aeq7-21. Vaimennettu poravaunu sekä melusuojaus. Kuvat 22 24 Julkisivun keskiäänitasot, L Aeq 21-7. Vaimennettu poravaunu sekä melusuojaus. Kuvat 25 27 Päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22. Vaimennettu poravaunu sekä melusuojaus. Kuvat 28-30 Yöajan keskiäänitaso, L Aeq22-7. Vaimennettu poravaunu sekä melusuojaus. 1510022212
1 1. JOHDANTO HKR-Rakennuttaja on jättänyt ilmoituksen melua ja tärinää aiheuttavasta olympiastadionin avolouhinnasta. Ilmoitusta varten Ramboll Finland Oy on tehnyt avolouhinnan meluselvityksen. Meluselvityksen on tilannut HKR-Rakennuttaja, jossa yhdyshenkilönä on toiminut Jukka Repo. Ramboll Finland Oy:ssä työn projektipäällikkönä on toiminut ins. (amk) Timo Korkee. 2. TOIMINTA-AJAT JA MELUN RAJA-ARVOT Meluilmoituksessa avolouhintaa toimintoineen on ilmoitettu tehtävän 24 h /vrk:ssa. Räjäytyksille on esitetty aikarajaus klo 7-21. Meluilmoituksessa avolouhintatyön melulle on asuin- ja majoitushuoneissa annettu seuraavat melun raja-arvot keskiäänitasona ilmaistuna: klo 18.00-21.00 enintään 45 db ja klo 21.00-07.00 enintään 30 db. Viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 07.00 21.00 enintään 35 db ja klo 21.00-07.00 enintään 30 db. Päiväaikaan (klo 7.00-22.00) louhinnasta aiheutuva melu pihoilla ja oleskeluparvekkeilla ei saa ylittää päiväajan ohjearvoa 55 db. 3. MELUMALLINNUS 3.1 Yleistä Melun leviämisen mallinnus on tehty SoundPLAN 7.4 ohjelmistolla käyttäen pohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia (General Prediction Method, 1982) sekä louheen kuljetusten osalta pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia (Road Traffic Noise Nordic Prediction Method, 1996). Ohjelmassa melun leviämisen laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Malli ottaa huomioon maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli mallissa vallitsee lievä myötätuuli melulähteestä ympäristön jokaiseen ilmansuuntaan yhtä aikaa. Tämän johdosta melualuekartoilla esitetyt melutasot esiintyvät todellisuudessa laskentakuvien mukaisessa laajuudessa vain myötätuulen puolella. Samaan aikaan sivu- ja varsinkin vastatuulen puolella melutasot ovat mallinnettuja tasoja alempia. Laskentaohjelmalla on tuotettu kahdenlaisia melualuekarttoja. Perinteisellä tasolaskennalla on tuotettu melualuekartat oleskelu- ja piha-alueille maanpinta + 2 m korkeuteen. Fasadilaskennoissa on laskettu rakennusten julkisivuihin kohdistuvia äänitasoja, joiden perusteella voidaan arvioida melutasoja asunnossa sisällä. 3.2 Melulaskennat Ympäristömelussa päiväaika ja yöaika ymmärretään yleensä klo 07-22 ja 22-07 välisiksi ajoiksi valtioneuvoston päätöksen (Vnp 993/1992) mukaisen päivä- ja yöaikamäärittelyn johdosta. Tässä meluselvityksessä tasolaskennat on tehty Vnp 993/1992 mukaisia päivä- ja yöajan aikamääreitä käyttäen, jolloin tuloksia voidaan suoraan verrata melun yleisiin ohjearvoihin.
2 Julkisivu- eli fasadilaskennoissa päivä- ja yöajan aikamääreinä on käytetty meluilmoituksen mukaisia klo 7-21 (=päiväaika) ja klo 21-7 (=yöaika) aikamääreitä. Meluilmoituksessa esitetyn ilta-ajan (klo 18-21) keskiäänitasoja ei ole laskettu erikseen, koska melulähteiden meluntuottoajat pysyvät melumallinnuksessa samoina koko klo 07-21 välisen ajan tarkemman tiedon puuttuessa. Toisin sanoen laskennassa käytetyillä toiminta-aikamäärityksillä päiväajan melutasot vastaavat myös ilta-ajan melutasoja. Melulaskennoissa käytetyt parametrit on esitetty taulukossa 3.2.1. Laskentaverkko, tasolaskenta laskentapisteiden väli 10 metriä Laskentakorkeus, tasolaskenta 2 metriä maanpinnasta Laskentapisteiden etäisyys, fasadilaskenta Piste per julkisivu tai 10 m välein joka kerroksessa. Laskentaetäisyys max. 2500 metriä laskentapisteestä Heijastukset/absorptio louhinta-alue ja vesialueet absorptiokerroin 0 (kova) Asfaltoidun korttelialueen absorptiokerroin 0,5 (puolikovat alueet) muut pinnat absorptiokerroin 1 (pehmeä) Heijastusten lukumäärä 3 Laskettavat meluarvot Tasolaskennat: Päivä- ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq 7-22/22-7, db. Fasadilaskennat: Päivä- ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq7-21/21-7, db. 3.3 Laskentaepävarmuus Pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli on kehitetty siten, että laskentatulos vastaa mittaustulosta, joka saataisiin hyvin pitkän mittausjakson aikana eri sääolosuhteissa. Laskentatulokselle ilmoitetaan seuraava keskihajonta. - 5 10 db yksittäiselle melulähteelle, joka sijaitsee lähellä maanpintaa ja säteilee kapeakaistaista melua taajuusalueella 250 500 Hz. Suurimmat arvot koskevat laskentapisteitä maanpinnan läheisyydessä ja kaukana lähteestä. - 1 3 db ryhmällä laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä laskentaetäisyydellä alle 500m. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä noin 2 m korkeudella maanpinnasta ja lähellä melulähdettä. - Alle 1 db ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä, jotka sijaitsevat suhteellisen korkealla maasta siten, että laskentapisteet ovat yli 5m korkeudella maanpinnasta ja lähellä melulähdettä. Arviomme, että alueen korkeuserot ja laskentaetäisyydet huomioiden lähimpien asuinrakennusten kohdalla mallinnuksen kokonaisepävarmuus on noin ± 3 db. 3.4 Maastomallinnus Alueen maastomalli on laadittu Helsingin kaupungin numeerisesta kartta-aineistosta. Mallissa oleva rakennuskanta noudattaa numeerisen kartta-aineiston rakennusluokittelua. Louhinta-alue ja louhintasyvyys on mallinnettu Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:n laatimien perusparannushankkeen louhinta suunnitelmien mukaan (Piir.nro RLIY6001, RLI-2M2000, RLI-2M2001, RLO-1M2031, RLO1M2032 ja RLO1M2045). Louhinta on mallinnettu kolmessa eri vaiheessa, joissa louhittavan alueen tasaus vaihtelee. Mallinnetut louhinnan tasaukset ovat: nykyinen maanpinta louhinta tasossa +4,5 m Liikuntatilojen louhintataso +0 m, logistiikkakeskuksen alue +1 m.
3 3.5 Melulähdetiedot Louhinnassa käytettävän kaluston päättää urakoitsija. Melumallinnuksessa on huomioitu taulukossa 3.5.1. esitetyt melulähteet. Taulukko 3.5.1. Mallinnuksessa käytetyt melulähteet. Työkone Melupäästö, L WA (db) Lukumäärä Melun tuottoaika Äänilähteen akustinen korkeus, m Poravaunu, tavallinen 121 db 2 kpl 24 h/vrk, 50% ajasta +1 m Rikotus, Hydraulinen iskuvasara 118 db (123 db) 1 kpl 24 h/vrk, 10 % ajasta +1 m Kaivinkone 105 db 2 kpl 24 h /vrk, 100 % ajasta +2 m Pyöräkuormain 103 db 2 kpl 24 h/vrk, 100 % +2 m Louheen lastaus melu 114 db (119 db) klo 21-07, 30 % ajasta +2 m Louheen siirtokuljetukset *RTN 1996 85 ajoneuvoa klo 21-07 - * RTN = melupäästö laskettu käyttäen tieliikennemelumallia (Road Traffic Noise,1996) ()=Impulssikorjattu melupäästö Taulukossa esitetyt melupäästöarvot kuvaavat tavanomaista toiminnan melupäästöä. Arvot perustuvat Rambollin useissa kohteissa tekemien melupäästömittausten tuloksiin sekä laitevalmistajien ilmoittamiin melupäästöarvoihin. Rikotus sekä osittain louheen lastaus ovat impulssimaista melua aiheuttavia toimintoja. Melulaskennoissa impulssimaisuus on huomioitu käyttämällä suluissa esitettyä + 5 db suurempia melupäästöarvoja. Poravaunun aiheuttama melu on melko korkeataajuista, mutta ei kapeakaistaista melua, joten kapeakaistaisuus korjausta ei ole tarpeen tehdä. 3.6 Impulssimaisuuskorjauksen käyttö Melulaskennoissa on huomioitu impulssimaisuuskorjaus rikotuksen ja louheen lastauksen melupäästössä. Luonnossa impulssimaisuus vähenee etäisyyden äänilähteestä kasvaessa ja lopulta katoaa pois kokonaan. Pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli ei huomioi impulssimaisuuden vähenemistä etäisyyden kasvaessa, vaan impulssikorjaus säilyy vakiona koko laskentaalueella. Tämän johdosta impulssikorjatut melukuvat antavat etäällä äänilähteestä todellisuutta suurempia tuloksia. Impulssimaisuus tulisikin todentaa aina havainnointipaikassa tapahtuvalla melumittauksella. 4. RÄJÄYTYSMELU Räjäytys aiheuttaa hetkellistä ja impulssimaista melua, jonka päätaajuusalue osuu hyvin pienille taajuuksille. A-taajuuspainotus vaimentaa voimakkaasti pienitaajuista melua. Meluvaikutusta kuvataan siksi useimmin pienille taajuuksille paremmin soveltuvana C-painotettuna huipputasona (C peak ). Räjäytysmelu on tyypillisesti kestoltaan hyvin hetkellistä, jolloin harvoin toteutettavilla räjäytyksillä (esim 1-2 kertaa päivässä) ei ole merkittävää vaikutusta A-taajuuspainotettuihin keskiäänitasoihin. Räjäytyksistä muodostuville hetkellisille melutasoille ei ole lakisääteisiä ohje- tai raja-arvoja. Puolustusvoimien oppaassa "Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi", joka käsittelee lähinnä maanpäällä tehtäviä räjäytyksiä, räjäytysten aiheuttaman L Cpeak - melutason ohjearvoksi esitetään 115 db. Asumisterveysasetuksessa kuulovaurion välttämiseksi melun äänitasot eivät saa ylittää L AFmax 115 db tai C peak 140 db.
Räjäytysmelun suuruuteen vaikuttaa räjäytysainemäärän lisäksi lukuisat seikat mm. poraussyvyys (panostuksen syvyys), käytettävä panostustyyppi, kallion rikkonaisuus ja kivilaji. Yksi räjäytys koostuu yleensä useasta pienellä aikaviiveellä tapahtuvasta porausrei'ittäin etenevästä räjähdyksestä. Tällainen vaiheittainen räjäytys mahdollistaa pienempien räjäytysainemäärien käytön. 4 Räjäytysten ajoittuminen ja tiheys vaihtelee työn edetessä. Todennäköisesti avolouhintaa aloittettaessa käytetään pienempiä räjäytyksiä useammin kuin louhinnan edetessä. Räjäytystoiminta ajoitetaan klo 7-21 välille. Räjäytysmelun ja siihen liittyvän tärinän vuoksi on suositeltavaa, että alueen asukkaita tiedotetaan etukäteen räjäytysten ajankohdista. 5. TULOKSET 5.1 Tilanne ilman meluntorjuntaa Melutaso piha-alueilla: Suoritettujen melulaskentojen perusteella melutasot ovat suurimmillaan toiminnan alussa, kun poravaunut ja muut melulähteet sijoittuvat nykyisen maanpinnan päälle. Päiväajan keskiäänitaso on toiminnan alussa Urheilukadulla noin 60-66 db, Töölöön pallokentän kohdalla noin 70 db, jäähallin kohdalla noin 65 db ja uimastadion länsipuolella noin 60 db. Päiväajan ohjearvo Urheilukadun asuinrakennusten stadionin puoleisessa ympäristössä ylittää ohjearvorajan 55 db. Urheilukadun korttelipihoilta löytyy ohjearvot alittavia tasoja. Louhinnan ollessa tasossa + 4,5 m päiväajan keskiäänitaso Urheilukadulla on pääasiassa alle 55 db. Pallokenttä on 50 60 db keskiäänitasossa. Louhinnan mennessä alaspäin tasoon +0 +1 m stadionin pohjois- ja koillispuolella melutasot alenevat. Urheilukadun asuintalojen kohdalla päiväajan keskiäänitaso alittaa 55 db. Pallokenttä on 50-60 db päiväajan keskiäänitasossa. Yöaikaiset melutasot ovat stadionin eteläpäässä päiväaikaisia hieman suurempia, johtuen louheen ajosta. Yöajan keskiäänitaso toiminnan alussa Urheilukadulla on suurelta osin 60 67 db. Louhintatasolla +4,5 m Urheilukadun yöajan keskiäänitaso on kadun alussa noin tasossa 55-60 db, Urheilukatu 16-24 kohdalla noin 45 53 db ja Nordenskiöldinkadun risteyksessä noin 50-56 db. Louhinnan ollessa tasossa +0 +1 m Urheilukadun yöajan keskiäänitasot ovat kadun alkupäässä 55-60 db ja muualla n. 45-53 db. (melukuvat 1-6) Melutaso julkisivuilla: Päivällä: Julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat suurimmillaan toiminnan alussa. Toiminnan alussa Urheilukadun asuinrakennusten stadionin puoleiset julkisivut ovat päiväaikaan 62 67 db keskiäänitasossa. Toiminnan alussa julkisivun melutasoissa ei juurikaan esiinny vaihtelua eri kerroskorkeuksien välillä. Louhinnan tapahtuessa alempana kalliorintaus rajoittaa melun leviämistä, jolloin julkisivun alemmat kerrokset ovat hiljaisempia kuin ylemmät. Suomessa rakennusten julkisivulla voidaan olettaa saavutettavan noin 30 db äänitasoero ulko- ja sisämelutason välille. Asuinnoissa sisällä päiväajan keskiäänitaso toiminnan alussa on siten noin 32 37 db, mikä alittaa meluilmoituksen ilta-aikana sallitun enimmäistason 45 db. Rakennusten Urheilukadun puoleisilla julkisivuilla on joitain oleskeluparvekkeita. Toiminnan alussa parvekkeilla ylittyy päiväajan 55 db ohjearvon. Louhinnan edetessä toiminnan aiheuttamat keskiäänitasot alenevat. Louhintatasossa +4,5 m Urheilukadun puoleiset rakennusten julkisivut ovat noin 50 61 db päiväajan keskiäänitasossa. Toiminnasta aiheutuva sisämelutaso Urheilukadun asunnoissa vaihtelee noin 20 31 db välillä. Osassa urheilukadun oleskeluparvekkeita toiminta aiheuttaa yli 55 db päiväajan keskiäänitason.
5 Louhinnan ollessa tasossa +0 +1m Urheilukadun asuinrakennusten stadionin puoleiset julkisivut ovat 47 55 db keskiäänitasossa. Yöllä: Julkisivujen yöajan keskiäänitasot ovat hieman päiväaikaisia suurempia johtuen louheen lastauksesta ja kuljetuksista. Toiminnan alussa yöaikainen keskiäänitaso Urheilukadun julkisivuilla on 62 68 db. Melutasot ovat suurimmillaan Urheilukatu 4-14 kohdalla. Melutaso asunnoissa sisällä on tällöin 32-38 db, mikä ylittää meluilmoituksen yöajan äänitason 30 db. Louhintatason ollessa + 4,5 m tasossa, yöajan keskiäänitaso on suurimmillaan Urheilukadun alku- ja loppupäässä. Julkisivuilla, joilla yöajan keskiäänitaso ylittää 60 db, on todennäköistä että asunnoissa sisällä ylittyy sisämelutaso 30 db. Tällaisia asuntoja on Urheilukatu 2-8 kohdalla ylimmissä kerroksissa. Louhinnan edetessä tasoon +0 +1 m Urheilukadun julkisivun yöajan keskiäänitasot vaihtelevat 48 60 db välillä. Yöaikainen keskiäänitaso asuinhuoneistoissa alittaa meluilmoituksen enimmäistason 30 db tai on sen tasalla. (melukuvat 7 12). 5.2 Tilanne esitetyn melusuojauksen jälkeen. Ilman meluntorjuntaa päivä- ja yöajan keskiäänitaso toiminnan alussa ylittää ohjearvot Urheilukadun puoleisilla piha-alueilla. Urheilukadun puoleisiin julkisivuihin kohdistuu toiminnan alussa ja louhinnan ollessa tasossa +4,5 m melutaso, joka aiheuttaa yöaikaan asuntoihin sisälle yli 30 db äänitason. Myös Urheilukadun puoleiset oleskeluparvekkeet ovat päiväajan ohjearvot ylittävässä äänitasossa. Meluntorjuntakeinoina on tutkittu vaimennetun poravaunun käyttöä sekä vaimennetun poravaunun ja meluaidan yhteiskäyttöä. 5.2.1 Vaimennettu poravaunu Ramboll on mitannut vaimennetulle poravaunulle melupäästöarvoksi L WA = 116 db (Sandvik DX 780 vaimennettu). Melupäästöarvo on noin 5 db tavanomaisen poravaunun melupäästöä alempi. Laskennassa käytetyllä poravaunun 50 % toiminta-ajalla vaimennetun poravaunun käyttö alentaa päiväajan keskiäänitasoa aloitustilanteessa Urheilukadun julkisivulla noin 2 db, toiminnan puolivälissä noin 1-2 db ja toiminnan lopussa noin 0-2 db. Yöaikaista keskiäänitasoa vaimennettu poravaunu alentaa hieman vähemmän kuin päiväaikaista, koska louheen lastaus ja ajo nostavat yöajan keskiäänitasoa, jolloin porauksen merkittävyys yöajan kokonaismelutasosta vähenee. (kuvat 13-15) Vaimennetun poravaunun käytöstä huolimatta yöaikainen keskiäänitaso Urheilukadun julkisivuilla on toiminnan alussa n. 62 66 db, mikä tarkoittaa asuntojen sisämelutasona noin 32 36 db. Tulos ylittää meluilmoituksen äänitason 30 db. Louhintatason ollessa tasossa +4,5 m yöaikainen keskiäänitaso on Urheilukatu 2-6 kohdalla noin 60 db ja muualla vähemmän. Asuinnoissa sisällä yöajan keskiäänitaso on tällöin 30 db tai vähemmän. Louhintatason ollessa +0 +1m, yöajan sisämelutaso on koko kadulla alle 30 db (kuvat 16-18). 5.2.2 Vaimennettu poravaunu ja melusuojaus pihamelutasojen ja julkisivuun kohdistuvien melutasojen alentamiseksi toiminnan aloitustilanteessa on tutkittu vaimennetun poravaunun ja melusuojauksen yhteisvaikutusta. Tarvittava meluaidan korkeus vaihtelee 3 5 m välillä. Aita on korkeimmillaan stadionin länsipuolella ja matalimmillaan stadionin koillispuolella. Havainne melusuojauksesta on kuvassa 5.2.2.1.
6 Meluaidan tulee täyttää EN 1793-2 luokan B3 eristävyysvaatimus. Tämä täyttyy mm. 20 mm vanerilla tai 6 mm vanerilla ja 20 mm lomalaudoituksella. Kuva 5.2.2.1. Esitys melusuojauksesta. Julkisivut: Esitetyllä melusuojauksella louhinnan alkutilanteessa Urheilukatu 2 18 puoleinen julkisivu on päiväaikaan n. 57-61 db keskiäänitasossa ja loppuosa katua tätä hiljaisemmassa tasossa. Urheilukadun puoleiset oleskeluparvekkeet ovat alkutilanteessa yhä yli päiväajan 55 db ohjearvon. Louhintatason alentuessa julkisivuihin kohdistuvat keskiäänitasot alenevat selvästi ja myös oleskeluparvekkeet ovat ohjearvot alittavassa keskiäänitasossa. (kuvat 19 21) Yöaikaiset keskiäänitasot Urheilukadun julkisivuilla ovat päiväaikaisia korkeampia. Louhinnan alussa Urheilukatu 2-18 on yöaikaan 60-63 db keskiäänitasossa, mikä tarkoittaa sisämelutasona noin 30 33 db. Tulos ylittää annetun raja-arvon 30 db, mutta on melumallinnuksen laskentatarkkuus huomioituna raja-arvon tasalla. Urheilukatu 20 eteenpäin julkisivuun kohdistuvat yöajan keskiäänitasot jäävät alle 60 db. Louhinnan ollessa tasossa +4,5 m tai vähemmän julkisivun yöajan keskiäänitasot ovat koko Urheilukadulla alle 60 db ja sisämelutasot alittuvat. (kuvat 22-24) Mikäli vaimennettua poravaunua ei käytetä, tulisi meluaidan korkeuden olla maanpinta + 9,5 m nyt esitettyjen maanpinta + 5 m ja maanpinta + 4,5 m korkeiden osien kohdalla. Pihamelutasot: Esitetyllä melusuojauksella pihamelutasot päiväaikaan ovat toiminnan alussa Urheilukadulla 2-14 kohdalla noin 55-60 db. Nordenskiöldinkadun kulmassa keskiäänitaso on noin 55 db. Muussa kohtaa Urheilukatua päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db. Pallokentällä keskiäänitaso on noin 53 60 db. Louhintatason ollessa + 4,5 m tai vähemmän koko Urheilukatu ja Pallokenttä ovat päiväaikaan alle 55 db keskiäänitasossa. Melusuojauksen jälkeisessä tilanteessa Urheilukatu 2 14 on toiminnan alussa yöaikaan 55 63 db keskiäänitasossa ja kadun Nordenskiöldinkadun kulmaus noin 55 db keskiäänitasossa. Louhintatasolla +4,5 m yöajan keskiäänitaso Urheilukadulla on noin 47-50 db ja louhintatasolla +0 +1 m alle 45 db. 6. YHTEENVETO Ramboll Finland Oy on tehnyt olympiastadionin avolouhinnan melumallinnuksen.
7 Melumallinnuksen perusteella melutasot ovat suurimmillaan louhinnan alussa, kun toiminta sijoittuu nykyisen maanpinnan päälle. Ilman melusuojausta Urheilukadun puoleisiin julkisivuihin kohdistuu toiminnan alussa melutaso, joka ylittää asunnoissa sisällä yöajan raja-arvon 30 db. Ylitystä tapahtuu Urheilukadun alkupäässä vielä louhintatasolla + 4,5 m. Urheilukadun puoleiset oleskeluparvekkeet ovat ilman melusuojausta toiminnan alussa ohjearvot ylittävässä melussa. Melusuojaukseksi on esitetty vaimennettujen poravaunujen käyttöä sekä meluaitaa, jonka korkeus on 3 5 m nykyisestä maapinnasta tasosta luettuna. Esitetyllä melusuojauksella toiminnan alussa Urheilukatu 2-18 asuinnoissa sisällä päästään yöaikaan melumallinnuksen laskentaepävarmuus huomioituna 30 db sisämelutasoon, muualla 30 db sisämelutaso alittuu. Avolouhinnan edetessä alemmas melutaso asunnoissa sisällä alenee. Toiminnan alussa Urheilukadun puoleisilla oleskeluparvekkeilla ylittyy päiväajan ohjearvo 55 db melusuojauksesta huolimatta. Louhintatason laskiessa +4,5 m myös parveet ovat ohjearvot alittavassa melussa päiväaikaan. Esitetty melusuojaus perustuu vaimennetun poravaunun ja melusuojauksen yhteisvaikutukseen. Jos vaimennettuja poravaunuja ei käytetä, tulee meluaidan 4,5 m ja 5,0 m korkeiden osien olla vähintään 9,5 m korkeita nykyisestä maanpinnan tasosta määritettynä. Mikäli tässä meluselvityksessä käytetyt lähtötiedot muuttuvat, on tämä meluselvitys harkinnan mukaan päivitettävä.