VUOSIKERTOMUS 213
SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus 3 Kemin Vesilaitoksen historia 4-11 Organisaatio ja hallinto 12 Talous 13 Tuloslaskelma 13 Tase 14 Rahoituslaskelma 15 Asiakkaat ja myynti 17 Veden hankinta 18 Johtoverkosto 19 Jäteveden puhdistus 21
Kaupungintalo keväällä 214. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 213 tuli kuluneeksi 75 vuotta siitä kun Kemin kaupunginvaltuusto päätti 14.1.1938 perustaa Kemin kaupungin vesijohtolaitoksen. Merkkivuoden kunniaksi tässä vuosikertomuksessa kerrotaan viimeisimmän toimintavuoden lisäksi myös vesilaitoksen perustamisesta ja historiasta 193-luvulta tähän päivään saakka. Vesijohtoverkoston ja vesilaitoksen rakentaminen aloitettiin talvisodan alla vuonna 1939 ja veden toimitus kaupungin keskustaan Sauvosaareen saatiin virallisesti käyntiin välirauhakesänä 194. Sotavuosien jälkeen kaupunki kasvoi voimakkaasti ja veden kulutus lisääntyi. Kemijoen vettä juomavedeksi puhdistanutta Lautiosaaren vesilaitosta jouduttiinkin laajentamaan 195-luvun lopussa ja 196-luvun puolivälissä kaupungintaloon rakennettiin laajennusosa vesisäiliötilan kasvattamiseksi. Veden laadun parantamiseksi 199-luvulla tutkittiin laajalti Meri-Lapin alueen pohjavesivaroja ja vuonna 1997 alueen kunnat Kemi, Tornio, Keminmaa ja Tervola perustivat pohjaveden käyttöönottamiseksi vedenhankinta- ja tukkumyyntiyhtiön Meri-Lapin Vesi Oy:n. Vuosituhannen vaihteessa Kemin ja Tornion kaupungit luopuivat jokiveden käytöstä ja nykyään merilappilaiset juovat ympärivuoden hyvälaatuista luonnon pohjavettä. Kemin kaupunki päätti yhtiöittää vesilaitostoiminnan vuonna 25 ja Kemin Vesi Oy aloitti toimintansa 1.1.26 eli toimintavuosi 213 oli kahdeksas vuosi osakeyhtiönä. jätevedenpuhdistamon koneisto- ja talotekniikan saneeraus. Kyseessä oli 3 vuotta palvelleen jätevedenpuhdistamon ensimmäinen laajamittainen saneeraus, ja sillä parannettiin työolosuhteita ja varmistettiin puhdistamon toimivuus pitkälle tulevaisuuteen. Vuoden 213 aikana saatiin valmiiksi Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen toimesta selvitys tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksista Meri-Lapin alueen kuntien jäteveden käsittelyssä. Jätevedenpuhdistamoiden yhdistäminen voi tulla ajankohtaiseksi, jos jäteveden lupaehdot kiristyvät vuoden 216 ympäristölupakierroksella. Kiitokset kuluneesta vuodesta kaikille asiakkaille, osaavalle henkilökunnalle, yhtiön hallitukselle ja yhteistyökumppaneille! Juha Hiltula, toimitusjohtaja Toimintavuosi 213 oli osakeyhtiön historian suurin investointivuosi. Vesihuoltoa rakennettiin yhteensä 56 uudelle asunto- ja teollisuustontille. Uudella Kemintullin yritysalueella vesihuoltolinjat rakennettiin 21 teollisuustontille. Hankkeen kustannuksiin saatiin rahoitusta Euroopan kehitysrahastosta 3 %. Rovanrinteen uuden asuntoalueen rakentaminen aloitettiin ja 1. rakennusvaiheessa vesihuolto rakennettiin 31 uudelle omakotitalotontille. Nauskan asuntoalueella vesihuolto rakennettiin 4 uudelle omakotitalotontille. Vuotovesien vähentämisen kannalta tärkeitä verkoston saneerauksia suoritettiin Ajoksessa Lastaajankadulla ja Laivapojankadulla sekä Haukkarin kaupunginosassa Haukkarinkadulla. Toimintavuonna valmistui myös KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213 3
Kaupunkinäkymiä Kemistä 1944 ja kaupunginvaltuuston istuntosali 1944. (SA-kuva-arkisto) Kemin kaupungin vesijohtolaitoksen perustaminen vuonna 1938 Toisen maailmansodan kynnyksellä Kemin kaupungin kehitys kulki valoisaan suuntaan. Kaupungin kasvuedellytykset näyttivät monestakin syystä hyviltä, ja yleistä mielialaa hallitsi positiivisuus. Tulevasta suuresta maailmanpalosta oli tosin ennusmerkkejä, mutta valtaosa suomalaisista luotti vielä siihen, ettei kansakunta joutuisi sotaan. Kemi oli täyttänyt aikansa modernin kaupungin tunnusmerkit jo 19-luvun alussa, sillä asemakaava oli synnyttänyt korttelit katuineen ja kunnallistekniikka oli kehittynyt muun muassa paremman viemäröinnin ansiosta. Tärkeimpiä työllistäjiä olivat aikansa metsäteollisuusjätit Kemi Oy ja Veitsiluoto Oy, jotka toivat leivän monen kemiläisen kodin pöytään. Tultaessa 193-luvun lopulle Kemi oli kehittyvä teollisuuskaupunki, jonka elämänmenosta nautti yli 18 asukasta. Kemi otti tuohon aikaan monia tärkeitä kehitysaskelia. Vuonna 1936 kaupunginvaltuusto hyväksyi lentokentän rakentamissuunnitelman, ja varsinainen reittiliikenne alkoi kolme vuotta myöhemmin. Vuonna 1937 kaupunginvaltuusto päätti anoa valtioneuvostolta 25 miljoonaa markkaa syvävesisataman toteuttamiseen, ja päätös Ajoksen rakennustöistä tehtiin pari vuotta myöhemmin. Vuonna 1938 paikallinen sähkölaitos kunnallistettiin, mikä oli tärkeä askel paikallisen energiantuotannon kehityksen kannalta. Yhdessä yhteiskunnan toiminnan kannalta oleellisessa asiassa Kemi oli kuitenkin selkeästi monia muita kaupunkeja perässä: vesihuollon taso ei vastannut lainkaan kasvavan kaupungin tarpeita. Suomen ensimmäisen vesilaitoksen rakentaminen Helsinkiin oli aloitettu jo vuonna 1872, joten Kemi tuli vesiasiassa pahasti jälkijunassa. Vesijohtolaitos kaupungin suurimmaksi hankkeeksi Kemin kehnon vesitilanteen kohentamiseen saatiin vauhtia 193-luvun alkupuolella mm. kaupungininsinööri Gunnar Riskulan kommentista, jossa hän totesi kunnollisen ja riittävän veden hankkimisen olevan eräs yhteiskunnan perustehtävistä. 1934 Koepumppaukset ja pohjavesitutkimukset. 16.2.1938 Kaupunginhallitus päätti tilata suunnittelutyön Yleiseltä Insinööritoimistolta. 1.9.1938 Kaupunginhallitus jätti vesilaitossuunnitelman yllättäen pöydälle. Aikajana 1938 12.1.1938 Kaupunginhallitus päätti pyytää vesilaitoksen suunnittelutarjouksia. 8.7.1938 Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan vesitornin rakennussuunnitelman kaupungintalon yhteyteen. 14.1.1938 Kemin kaupunginvaltuusto päätti perustaa Kemin kaupungin vesijohtolaitoksen. 4 KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213
Vesilaitoksen työmaahenkilökuntaa 5 -luvulla. Vesijohtolaitoksesta lehtiartikkelit, Pohjolan Sanomat 194. 21.1.1938 Urakkasopimus Oy Yleinen Insinööritoimiston kanssa. 5.4.1939 Kaupunginvaltuuston rakennuspäätös kaupungintalosta ja vesitornista. 1939-194 Kaupungintalon ja vesitornin rakentaminen. 1939 194 18.1.1939 Ensimmäinen putkilähetys upposi Gdańskin satamaan. 2.6.1939 Vesijohto vedettiin Kemi Oy:n alueelle ja yhtiön vesijohtoverkoston liitettiin kaupungin verkostoon. 194 Jakeluverkostoa oli rakennettu 16 43 jm. KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213 5
Pääpaineputken rakennustyömaa 1957. Pohjavesitutkimukset aloitettiin vuonna 1934, jolloin veden laatua tutkittiin 66 koeputkella. Koepumppauksia tehtiin Nauskanojan alueella, Ruutinrannalla, Siikakankaalla, Karihaaran Marttalan vainiolla ja Hahtisaarella. Tutkimusten perusteella ainoastaan Nauskanojan alue sopi jollain tavoin vedenottoon, vaikka vesi oli laadultaan suhteellisen kovaa sekä rauta- ja fosfaattipitoista. Tämä johtui silloisten asiantuntijoiden mukaan siitä, että seutu oli vanhaa merenpohjaa. Alue päätettiin kuitenkin hylätä, sillä vesimäärä arvioitiin jo tuolloin riittämättömäksi. Lisäksi arvioitiin, ettei vesi sopisi mm. korkean rautapitoisuuden vuoksi teollisuuden käyttöön. Vesilaitoksen perustaminen sai seuraavan kerran kunnolla potkua eteenpäin vuonna 1937, kun kaupunkiin suunniteltiin yleistä sairaalaa, jonka arvioitu vedentarve oli huomattava. Toimitusjohtaja ja raatimies Toivo Björkman esittikin kaupunginhallitukselle, että Kemiin täytyi saada vesilaitos pikaisesti. Vesilaitosta kaupunkiin ajaneiden tahojen muita vankkoja perusteluja olivat mm. Kemiin syntyneen teollisuuskeskittymän runsas vedentarve, alueen kaivojen riittämättömyys sekä puutalovaltaisen kaupungin kohonnut tulipalovaara. Hankkeen ensimmäinen konkreettinen askel otettiin tammikuussa 1938, jolloin kaupunginhallitus päätti pyytää vesilaitoksen suunnittelutarjouksia helsinkiläisiltä ja tamperelaisilta toimistoilta. Helmikuun kokouksessa kaupunginhallitus päätti tilata työn tamperelaiselta Yleiseltä Insinööritoimistolta (nykyinen YIT), joka suunnitteli johtoverkoston, pumppu- ja puhdistuslaitoksen ja vesitornin (alustava suunnitelma) sekä teki kustannus- ja kannattavuuslaskelmat. Suunnitelmat olivat valmiina elokuussa 1938. Vauhdikkaasta alusta huolimatta hanketta vastustettiin syyskuisessa kaupunginhallituksen kokouksessa. Vastustajien perusteluina oli mm. se, että alkuvaiheessa vain Sauvosaari ja Ruutin kaupunginosa liitettiin verkkoon, kun taas alueen pohjoisosa ja Syväkangas jäivät ilman vesijohtoa. Lisäksi hankkeen kannattavuuslaskelmia kritisoitiin liian optimistisiksi, joten asia päätettiin jättää kokouksessa pöydälle. Syyskuun lopun kokouksessa hallituksen oppositiosiipi rauhoittui vesilaitoksen rahoituksen suhteen, kun kaupungille oli luvassa 1 miljoonan markan laina Vakuutusyhtiö Kansalta. Kaupunginhallitus pääsikin yksimielisyyteen vesilaitoksen perustamisesta vielä syksyn aikana, ja se esitti 1. lokakuuta 1938 kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Koska talous- ja teollisuustarkoituksiin käyttökelpoisesta vedestä on kaupungissa tunnetusti huutava puute ja kun kaikki edellytykset vesijohtolaitoksen rakentamiselle ovat olemassa, on kaupunginhallitus yhtynyt rakennustoimiston mielipiteeseen, että laitosta on edellä esitetyssä muodossa ja laajuudessa viipymättä ryhdyttävä perustamaan. Kaupunginvaltuusto sinetöi päätöksen Kemin kaupungin vesijohtolaitoksen perustamisesta 14. lokakuuta pitämässään 1939-1945 Johtajana diplomi-insinööri Väinö Pekkala. 24.11.1942 Suunnitteluvirheiden korjaaminen ja vesilaitoksen lopullinen vastaanotto. 1945-1948 Johtajana diplomi-insinööri Veikko Kauppinen 194 1945 17.7.194 Vesijohtolaitos luovutettiin kaupungille ja vedentoimitus alkoi virallisesti. 8.1.1944 Saksalaiset yrittivät räjäyttää kaupungintalon ja vesitornin. 17.1.1944 Kaupungintalon korjaus- ja laajennussuunnitelman hyväksyminen. 6 KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213
kokouksessa Kemin Pirtin juhlasalissa. Samassa yhteydessä päätettiin rakentaa vedenpuhdistamo, pumppuasema, päävesijohto, vesitorni sekä Sauvosaaren ja Ruutin kaupunginosien verkostot vuoden 194 alkuun mennessä. Vesilaitos oli kaupungille mittava taloudellinen panostus, ja esimerkiksi vuonna 1939 hanke nieli yli kolmasosan kaikista kaupungin menoista. Saksalaisten räjäyttämä kaupungintalo 1944. (SA-kuva-arkisto) Urakka valmiiksi sota-aikana Vesilaitoksen työt alkoivat vuonna 1938 vauhdikkaasti ja urakkasopimus pumppuaseman, pääpaineputken ja Sauvosaaren vesijohtoverkoston rakentamisesta tehtiin Yleisen Insinööritoimiston kanssa viikko valtuuston päätöksen jälkeen. Alkuvaiheessa rakennettiin katujohdot, joiden suunnittelussa piti huomioida kasvava veden tarve ja verkoston laajeneminen. Ensimmäisen vesijohtoverkoston liittymissopimuksen teki Pohjoispuistorantakadulla sijainnut Kauppiaitten Osakeyhtiö toukokuussa 1939 ja vuoden loppuun mennessä 174 kuluttajalla oli sopimus. Alun perin urakan piti olla valmis vuoden 194 alussa, mutta marraskuun lopulla 1939 syttynyt talvisota vaikutti välittömästi laitoksen valmistumisaikatauluun. Vesijohtolaitoksen ensimmäisenä johtajana vuosina 1939-1945 toimineen diplomi-insinööri Väinö Pekkalan kaudella laitos piti saada valmiiksi ja toimimaan normaalisti sodasta huolimatta, vaikka kunnollisten tarvikkeiden, rakennusmateriaalien 1947-1949 Isohaaran voimalaitoksen rakentaminen ja Lautiosaaren pumppuaseman suojaaminen. 1948-1958 Johtajana diplomi-insinööri Arvo Soira. 1958-197 Johtajana diplomi-insinööri Gunnar Riskula. 1948 1958 1948 Vettä pumpattiin 54 7 kuutiometriä. 1956 Yleissuunnitelma vesilaitoksen laajentamisesta. 1958 Vettä pumpattiin 1,128 miljoonaa kuutiometriä. KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213 7
Vedenpuhdistuslaitos 1959 laajennustyön jälkeen. Vesilaitoksen työmaahenkilökuntaa 6 -luvulta. ja ammattitaitoisen työvoiman saanti oli hankalaa. Laitoksen alkutaivalta vaikeuttivat myös suunnitteluaikataulun kireys, pohjakallion ennakoitua suuremmat louhintatyöt ja maaperän suuri vaihtelu. Kaikesta huolimatta vesilaitos luovutettiin kaupungille 17. heinäkuuta 194, jolloin se toimi kokonaisuudessaan. Laitoksen ensimmäisten vuosien suurimmat vedenkuluttajat olivat Valio, Yleinen Sairaala, Kemi Oy, Pohjolan Voima ja Valtionrautatiet. Vesilaitos kohtasi kuitenkin parina ensimmäisenä talvenaan pulmia, jotka tulevat ilmi vuonna 1942 Rakennustoimiston kaupunginhallitukselle tekemästä selvityksestä. Suurimman ongelman aiheuttivat paikoitellen liian matalalle kaivetut putket, jotka olivat jäätyneet jokaisena talvena. Myös välittömästi putkien päälle ladotut suuret kivet aiheuttivat lisää päänvaivaa. Kaupunki vaatikin Yleistä Insinööritoimistoa korjaamaan puutteet. Urakoitsija suostui neuvotteluiden jälkeen maksamaan myös osan korjaustöistä, jotka tehtiin pääosin vuoden 1942 aikana. Vesilaitosurakka saatiin viimein päätökseen 24. marraskuuta 1942, kun kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan vastaanottaa laitoksen virallisesti urakoitsijalta. Vesi Kemijoesta Vesilaitoksen vedensaantia oli tutkittu jo 193-luvun alkupuolella lukuisilla pohjaveden koepumppauksilla. Koska seudulla ei ollut kunnollista pohjaveden ottopaikkaa, päädyttiin käyttä- mään Kemijoen pintavettä. Kemijoen vesi oli insinööri Knut Alftanin kesällä 1938 tekemien tutkimusten mukaan melko puhdasta ja siinä oli vähän esimerkiksi kolibakteereja. Laadultaan vesi oli kuitenkin hapanta ja humus värjäsi sen ruskeaksi. Alftan ehdottikin raportissaan, että vesi pitäisi suodattaa kunnolla, jotta siitä saisi kirkkaampaa. Tampereen kaupungininsinööri Akseli Linnavuori korosti puolestaan lausunnossaan, että vesi täytyi ennen käyttöä puhdistaa kemiallisesti ja mekaanisesti sekä steriloida ja neutraloida. Lisäksi Linnavuori mainitsi, että veden värin takia kemiallinen puhdistus on aivan välttämätön. Hänen arvionsa mukaan happamasta vedestä tulisi ajan kuluessa harmia putkistolle, joka saattoi syöpyä tavallista nopeammin. Pumppuaseman paikaksi oli kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa. Ensimmäiseksi paikaksi kaavailtiin Kemijoen siltojen pohjoispuolista aluetta, mutta se hylättiin meren läheisyyden, jäteveden, maanlaadun ja jäidenlähdön takia. Vesilaitoksen vedenottopaikka valittiin lopulta Kemin maalaiskunnan puolelta, jossa imujohto saatiin paremmin suojattua valjastamattoman Kemijoen rajulta jäidenlähdöltä ja kesäiseltä puiden uitolta. Vedenottopaikka sijaitsi noin 4 metrin päässä kaupungin rajasta Lautiosaaren jakokunnan yhteismaalla, Viheriälän kallion kohdalla, jonka jakokunta päätti neuvotteluiden jälkeen luovuttaa ilmaiseksi vesilaitoksen käyttöön. Sijoituspaikan ainoat haittapuolet olivat pääjohdon pituus ja epäily maalaiskunnan 198 14.11.1959 Vesilaitoksen laajennuksen käyttöönotto. 1.3.-3.3.1966 Kemi oli ilman vettä useamman vuorokauden pääpaineputken halkeamisen takia. 11.4.1973-19.8.1973 Johtajana vt. kaupungininsinööri Kyösti Marjakaarto. 1965 197 1973 1965-1969 Kaupungintalon laajennuksen yhteydessä vesitornia laajennettiin 2 m³:llä. 1971-1973 Johtajana diplomi-insinööri Heikki Matala. 1973 Ajoksen pohjaveden pumppaamo valmistui. 8 KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213
Kaupungintalon vesisäiliöiden laajennustyö 1964. mahdollisesta innokkuudesta verottaa kemiläisiä maillaan sijainneesta vedenottopaikasta. Kemi-Rovaniemi -maantien varrella sijainneen pumppuaseman rakentaminen aloitettiin talvella 1939. Kaksikerroksisen pumppuaseman alakerrassa sijaitsivat varsinainen konesali, valvomo sekä kemikalio- ja steriloimiskoneiden osastot. Konesalin alapuolelle rakennettiin puhdasvesisäiliöt ja pannuhuone. Toiseen kerrokseen sijoitettiin tilava halli, varasto, laboratorio ja ilmakompressio-osasto. Laitoksen tehoksi valittiin 4 litraa sekunnissa (3456 m 3 / vrk). Tätä määrää pidettiin riittävänä, kun arvioitu kulutus oli vuorokaudessa 1 litraa asukasta kohti. Vesilaitoksen tehokas käyttö varmistettiin myöntämällä kiinteistöille 5 prosentin alennus vesijohtoverkkoon liittymisestä. Yleisten töiden lautakunta tiivisti tilanteen 194-luvulla tekemässään yhteenvedossa seuraavasti: Tästä ja muista eduista huolimatta ilmeni osittain vastahakoisuutta, jonka syynä mainittakoon mm. se, että eräistä osista Kemiä puuttui vielä viemäriverkosto, joten talonomistajan olisi ollut tyydyttävä ulkoposteihin, jota ei taas paikoin katsottu kovinkaan suureksi eduksi kaivoon verrattuna. Vesitorni kaupungintaloon Samassa yhteydessä vesilaitoksen suunnitelmien kanssa eteni myös vesitornin rakentaminen, missä päädyttiin hyvin 1973-1974 Johtajana kaupungininsinööri Erkki Ronkainen. 1975-1985 Johtajana Mauri Alakare. 1985-1986 Vt. johtajana Sakari Hurtig. 198 1985 1978 Vettä pumpattiin 2,229 miljoonaa kuutiometriä. 31.7.198 Sopimus Peurasaaren jätevedenpuhdistamon rakentamisesta allekirjoitettiin Kemin ja Perusyhtymä Oy:n kesken. 29.1.1982 Peurasaaren jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön. Kemin puhdistamo oli ensimmäinen, joka suunniteltiin yhteistyössä neuvostoliittolaisen vesihuoltoalan suunnitteluorganisaation Giprokommunvodokanalin kanssa. KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213 9
Pääpaineputken korjaustyömaa 8 -luvulla. omaperäiseen ratkaisuun. Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt heinäkuussa 1938 yksimielisesti vesitornin rakentamisen kaupungintalon yhteyteen, mikä kirjattiin pöytäkirjaan seuraavasti: Kaupungintalo rakennetaan Isopuistokadun pohjoispäähän kortteliin N:o 22, joka kaupungin asemakaavassa on varattu julkista rakennusta varten, ja jota paikkaa asemakaavatoimikunta pitää tarkoitukseen sopivana; että kaupungintalon yhteyteen suunnitellaan rakennettavaksi vesitorni, mikäli arkkitehtooniselta tai tekniseltä kannalta ei ilmaannu siihen estettä. Myös Tampereen kaupungininsinööri Akseli Linnavuori kallistui syyskuussa 1938 tekemissään laskelmissa siihen, että ns. Kasarmin kentän tontille kaavailtu kaupungintalo olisi samalla paras sijoituspaikka vesitornille. Hän arvioi myös, että vesisäiliön tilavuudeksi riitti 5 kuutiometriä Kemin kokoisen kaupungin väkimäärälle. Kaupungintalon suunnittelua varten päätettiin järjestää arkkitehtikilpailu, jonka päätteeksi työhön valittiin Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Strömmerin suunnitelman huhtikuisessa kokouksessaan 1939. Samassa yhteydessä valtuusto päätti rakennuttaa kaupungintalon ja vesitornin. Kaupungintalo valmistui talvisodasta huolimatta kesällä 194. Rakennuksessa oli alun perin 13 maanpäällistä kerrosta, joissa neljässä ylimmässä kerroksessa oli vesisäiliö. Vesisäiliö rakennettiin yli 49 metriä merenpinnan yläpuolelle, koska pumppuasema sijaitsi kaupunkiin nähden kaukana. Kaupungin rakennustoimiston tekemä vesisäiliö otettiin käyttöön vuoden 194 aikana ja virastot pääsivät muuttamaan uunituoreen kaupungintalon suojiin marraskuussa 194. Ensimmäinen kaupunginvaltuuston kokous istuttiin 23. joulukuuta 194 uunituoreen kaupungintalon yhdeksännessä kerroksessa eli vesisäiliön alapuolella. Kuuluisimman hetkensä Kemin kaupungintalo koki Lapin sodassa, joka syttyi 1. lokakuuta Tornion maihinnousulla saksalaisten selustaan. Tornion lisäksi myös Kemissä käytiin kovia taisteluja 7.-8. lokakuuta, ja kaupunki kärsi oman osansa saksalaisten tuhotoimista. Yhdessä tuhotyössä saksalaiset eivät kuitenkaan onnistuneet. Aamuyöllä 8. lokakuuta Kemistä poistuessaan saksalaiset yrittivät räjäyttää kaupungintalon, jonka vahvat rakenteet kestivät. Kaupungintalon räjäyttämisyrityksellä oli sotilaallinen perustelunsa, sillä paikkakunnan korkeimpana rakennuksena sen katto oli oivallinen paikka tykistön tulenjohdolle. Alakerran kolmen kerroksen rajusta runtelusta huolimatta valkoinen monumentaalinen rakennus jäi uljaana seisomaan pystyyn. Suomalaisten vallattua kaupungin talon katolla liehui siniristilippu. Kuuluisien valokuvien ansiosta Kemin kaupungintalosta tuli suomalaisten päättäväisyyden ja myös jälleenrakennuksen symboli. Teksti: Mika Kulju ja Erja Aikavuori 1986-21 Toimitusjohtajana DI Juhani Seppänen. Helmikuu 1999 Ajoksen pohjavesikaivojen käyttöönotto. 1.3.1999 Meri-Lapin Vesi Oy aloitti pohjaveden toimittamisen Kemiin. 1997 2 1997 Kemin, Tornion, Keminmaan ja Tervolan kuntien omistama vedenhankinta- ja tukkumyyntiyhtiö Meri-Lapin Vesi Oy:n perustettiin. 1998-21 Kemi-Tornio alueen pohjavesihankeen toteutus Meri-Lapin Vesi Oy:n toimesta. 11.1.2 Meri-Lapin Vesi Oy:n Lautiosaaren vedenkäsittelylaitoksen vihkiäiset. 1 KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213
Vesihuoltoputkien asennusta 8 -luvulla. Kemin Vesilaitoksen historian lähteet: Jatuli X (Kemin Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen julkaisu 1966) Kemin Veden arkisto Kemin Veden toimintakertomukset 1946-212 Ossi Hedman, Kemin kaupungin historia 2. osa (Kemi 1976) Mika Kulju, Sähkövalon ja höyryvoiman aikakausi teoksessa Kemin Energia sata vuotta sähköä elämään (Kemin Energia 213) Mika Kulju, Lapin sota 1944-1945 (Gummerus 213) Pohjolan Sanomat 5.7.194, 18.7.194 www.kemi.fi, Kemin kaupungintalon historiaa (PDF-esitys) www.keminvesi.fi www.merilapinvesi.fi Vesilaitoksen työmaahenkilökuntaa 199 -luvulla. 1.1.26 Kemin Vesi Oy perustettiin. 1.7.21- Toimitusjohtajana DI Juha Hiltula. 26 213 28 Myyty vesi 1,4 miljoonaa kuutiometriä, pumpattu vesi 1,84 miljoonaa kuutiometriä ja puhdistettu jätevesi 3,67 miljoonaa kuutiometriä. 213 Vesijohtoverkoston kokonaispituus 23 km. Vettä myytiin 1,327 miljoonaa kuutiometriä. Yhtiö hankki 92 prosenttia pohjavedestä Meri-Lapin Vesi Oy:ltä ja loput kahdeksan prosenttia pumpattiin Kemin Ajoksessa sijaitsevasta, yhtiön omasta pohjavedenottamosta. Jätevesiviemäriverkoston kokonaispituus 167 km ja hulevesiviemäriverkoston kokonaispituus 66 km. Jätevettä käsiteltiin Peurasaaren jätevedenpuhdistamossa 3,72 miljoonaa kuutiometriä, ja jätevettä laskutettiin 1,188 miljoonaa kuutiometriä. KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213 11
Vesisäiliöiden laajennustyö 196 -luvulla. ORGANISAATIO JA HALLINTO Kemin Vesi Oy perustettiin 1.1.26 Kemin kaupunkikonsernin tytäryhtiöksi ja koko osakekanta on Kemin kaupungin omistuksessa. Yhtiön hallituksessa on seitsemän jäsentä. Vuoden kahdessa ensimmäisessä kokouksessa hallituksen jäseninä olivat: Jouko Juntunen, Lasse Ilves, Risto Myyry, Antero Mäki-Jokela, Teija Jestilä, Tytti Kumpulainen ja Tuomo Kallijärvi ja varajäseninä olivat: Juha Taanila, Matti Muranen, Ritva Aheinen, Jaakko Alamommo, Merja Holpainen-Myllymäki, Olga Inkilä ja Ilari Ikonen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 19.4.213 yhtiöjärjestystä muutettiin siten, että hallituksen varajäsenistä luovuttiin. Yhtiökokouksessa hallituksen jäsenistä vaihtui 3 henkilöä ja hallituksen kokoonpano 19.4.213 alkaen oli: Jouko Juntunen, Antero Mäki-Jokela, Teija Jestilä, Tuomo Kallijärvi, Mirja Vallasvuo-Paavola, Raimo Holopainen ja Anneli Mikkanen. Kaupungin lakimies Matti Rask toimi Kemin kaupungin nimeämänä yhtiökokousedustajana. Hallitus kokoontui vuonna 213 kahdeksan kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Jouko Juntunen ja varapuheenjohtajana kahdessa ensimmäisessä kokouksessa Lasse Ilves ja seuraavissa kokouksissa Antero Mäki-Jokela. Hallituksen esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Juha Hiltula ja sihteerinä taloussihteeri Tanja Uimonen. Varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Pohjolan tilintarkastustoimisto Oy. BDO Oy osti Pohjolan tilintarkastustoimisto Oy:n ja tämän vuoksi yhtiö valitsi 12.11.213 ylimääräisessä yhtiökokouksessa tilintarkastajaksi vuodelle 213 BDO Oy:n. Toimintavuoden lopussa henkilökunnan lukumäärä oli 24, joista toimihenkilöitä oli 9 ja työntekijöitä 15. Yksi henkilö oli osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Henkilöstön keski-ikä oli 48 v, ja sukupuolijakauma oli 4 naista ja 2 miestä. Organisaatiokaavio 31.12.213 KEMIN VESI OY:N HALLITUS Pj. Juntunen Jouko TOIMITUSJOHTAJA Hiltula Juha VERKOSTOT JA VEDENHANKINTA Verkostopäällikkö Happonen Jyrki JÄTEVEDEN PUHDISTUS Käyttöpäällikkö Parkkila Reino* * Ostopalveluna Meri-Lapin Vesi Oy:ltä TALOUS JA HALLINTO Taloussihteeri Uimonen Tanja SUUNNITTELU JA TUTKIMUS Suunnittelupäällikkö Heinineva Mikko Verkostojen rakentaminen Verkostojen kunnossapito Veden hankinta Jäteveden puhdistus Jäteveden pumppaamot Vesilaskutus Työlaskutus Kirjanpito Suunnittelu Mittaus Verkostotutkimukset 12 KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213
Kemin kaupunkinäkymiä 6 -luvulta. TALOUS Toimintavuoden liikevaihto oli 5 698 913 euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 356 599 euroa eli 6,7 %. Liikevaihto jakautui käyttömaksuihin 8,7 %, perusmaksuihin 14,2 %, työlaskutukseen 4,4 % ja liittymismaksuihin,7 %. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 1 237 15 euroa. Yhtiö maksoi omistajan antamille pitkäaikaisille lainoille korkoa 342 399 euroa. Yhtiön tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen oli 315 343 euroa. Yhtiön investointimenot olivat yhteensä 2 71 947 euroa ja investointeihin saatava EAKR-rahoitusosuus oli 249 86 euroa. Investointeja varten otettiin 1,5 miljoonan euron investointilaina 1 vuoden takaisinmaksuajalla. TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.213 1.1.-31.12.212 LIIKEVAIHTO 5.698.913,46 5.342.314,93 Valmiiden ja kesk.er.tuotteidenvaraston muutos 52.883,4-13.9,83 Liiketoiminnan muut tuotot 91.132,99 125.62,93 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -1.223.575,78-1.232.21,86 Ulkopuoliset palvelut -79.596,63-677.722,57 Materiaalit ja palvelut yhteensä -1.933.172,41-1.99.924,43 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -94.43,2-86.81,88 Henkilösivukulut Eläkekulut -151.655,18-155.96,73 Muut henkilösivukulut -42.521,11-24.717,71 Henkilöstökulut yhteensä -1.98.66,49-986.76,32 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1.237.15,19-1.156.71,8 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -1.237.15,19-1.156.71,8 Liiketoiminnan muut kulut -461.621,66-514.625,22 LIIKEVOITTO 1.112.514,1 886.14,98 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 284,12 679,77 Muut rahoitustuotot 4.926,42 6.18,52 Kunnalle maksetut korkokulut -342.398,83-344.821,31 Muille maksetut korkokulut -42.212,28-39.989,85 Muut rahoituskulut -22.78,3-5.978,37 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -42.18,87-384.91,24 VOITTO ENNEN TPSIIRTOJA JA VEROJA 71.333,23 51.923,74 Poistoeron lisäys (-) -292.66,1-12.132,87 Tuloverot -12.329,94-55.258,18 TILIKAUDEN VOITTO 315.343,28 326.532,69 KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213 13
Pääpaineputkisaneeraus 1987. TASE 1.1.-31.12.213 1.1.-31.12.212 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 928,7 Muut pitkävaikutteiset menot 47.861,42 58.866,81 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 47.861,42 59.795,51 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 2.542.266,75 2.347.359,51 Kiinteät rakenteet ja laitteet 21.954.27,92 21.74.42,59 Koneet ja kalusto 1.156.592,81 831.779,48 Ennakkom. ja kesker. hankinnat 116.7,28 289.4,49 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 25.769.587,76 24.542.582,7 PYSYVÄT VASTAAVAT 25.817.449,18 24.62.377,58 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/tavarat 17.1,99 54.118,59 Vaihto-omaisuus yhteensä 17.1,99 54.118,59 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 316.859,41 374.311,43 Siirtosaamiset 238.329,25 145.64,33 Saamiset yhteensä 555.188,66 519.375,76 Rahat ja pankkisaamiset 319.153,21 142.657,19 VAIHTUVAT VASTAAVAT 981.343,86 716.151,54 VASTAAVAA YHTEENSÄ 26.798.793,4 25.318.529,12 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1.., 1.., Ylikurssirahasto 2.5., 2.5., Edellisten tilikausien voitto/tappio 55.995,54 179.462,85 Tilikauden voitto 315.343,28 326.532,69 OMA PÄÄOMA 4.321.338,82 4.5.995,54 POISTOERO 412.792,88 12.132,87 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2.147.978, 964.1, Lainat kunnalta 17.5., 17.5., Muut velat 422.385, 422.385, Pitkäaikainen yhteensä 2.7.363, 18.886.395, Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 278.532, 128.532, Lainat kunnalta 1., 645., Saadut ennakot 1.365,67 2.651,83 Ostovelat 36.925,33 38.353,34 Muut velat 185.331,37 134.516,14 Siirtovelat 1.68.143,97 1.14.952,4 Lyhytaikainen yhteensä 1.994.298,34 2.36.5,71 VIERAS PÄÄOMA 22.64.661,34 21.192.4,71 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 26.798.793,4 25.318.529,12 14 KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213
Vesilaitoksen työmaahenkilökuntaa 1996. RAHOITUSLASKELMA LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Voitto/-tappio ennen satunnaisia eriä 71.333,23 51.923,74 Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot 1.237.15,19 1.156.71,8 Rahoitustuotot ja -kulut 42.18,87 384.91,24 Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 2.349.529,29 2.42.725,6 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) -76.314,48 129.875,17 Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -52.883,4 13.9,83 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 8.447,58-17.383,2 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 2.3.778,99 2.16.118,4 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -44.546,36-391.576,46 Saadut korot liiketoiminnasta 5.21,54 6.698,29 Maksetut välittömät verot -61.828,36-241.33,11 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 1.839.614,81 1.389.99,76 Liiketoiminnan rahavirta (A) 1.839.614,81 1.389.99,76 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -2.452.86,79-2.58.255,62 Investointien rahavirta (B) -2.452.86,79-2.58.255,62 Rahoituksen rahavirta Muilta saatujen pa.-lainojen nostot 1.5., Muilta saatujen pa.-lainojen takaisinmaksut -166.32, -128.532, La.- lainojen nostot kunnalta 75., 845., La.- lainojen takaisinmaksut kunnalle -1.295., -2., Rahoituksen rahavirta (C) 788.968, 516.468, Rahavarojen muutos (A+B+C) 176.496,2-151.877,86 Rahavarat tilikauden alussa 142.657,19 294.535,5 Rahavarat tilikauden lopussa 319.153,21 142.657,19 Vesilaitoksen henkilökuntaa 8 -luvulta. KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213 15
Kaupunkinäkymiä 6 -luvulta ja kapupungintalon laajennustyömaa 1964. TUNNUSLUVUT Liikevaihto 1 Liikevoitto 1 6 5 554 522 5439 5342 5699 1 9 8 92 95 886 1113 4 3 7 6 5 597 2 4 3 1 2 1 29 21 211 212 213 29 21 211 212 213 Maksuvalmius (Quick ratio) Omavaraisuus %,6,5,4,3,2,36,56,45,29,44 16 14 12 1 8 6 4 1,8 13,1 14,9 15,8 16,3,1 2, 29 21 211 212 213 29 21 211 212 213 Sijoitetun pääoman tuotto % Liikevoitto % 5, 4,5 4, 3,5 4,3 4,1 3,9 4,7 2 18 16 14 17,7 16,6 16,6 19,5 3, 2,5 2,8 12 1 11,8 2, 8 1,5 6 1, 4,5 2, 29 21 211 212 213 29 21 211 212 213 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Maksuvalmius lyhytaikaiset saamiset + rahat ja pankkisaamiset lyhytaikainen vieraspääoma saadut ennakot Liikevoitto-% liikevoitto x 1 liikevaihto Sijoitetun pääoman tuotto-% tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut x 1 (sij. pääoma kauden alussa + sij. pääoma kauden lopussa)/2 Omavaraisuus-% oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä x 1 vastattavaa yhteensä saadut ennakot Sijoitettu pääoma oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä + korolliset velat 16 KEMIN VESI OY VUOSIKERTOMUS 213