Vastaanottaja Tampereen kaupunki, konsernihallinto Suunnittelujohtaja Taru Hurme Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 3.6.2015 LAPINNIEMEN ASEMAKAA- VAN NRO 8521 RISKIEN- HALLINTATARKASTELU
LAPINNIEMEN ASEMAKAAVAN NRO 8521 RISKIENHALLINTATARKASTELU Päivämäärä 3.6.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Eija Kupi Eeva Rantanen Tampereen kaupunki Ramboll PL 718 Pakkahuoneenaukio 2 33101 TAMPERE P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. TAVOITE 1 2. TAUSTATIETOJA VOIMALAITOKSESTA 1 3. RISKIENHALLINTATYÖPAJA 2 4. TUNNISTETUT VAARAT 5 5. JOHTOPÄÄTÖKSET 6 LIITTEET LIITE 1 Naistenlahden voimalaitoksen turvallisuustiedote LIITE 2 Riskimatriisi LIITE 3 Riskienhallintasuunnitelma
1 / 1 1. TAVOITE Tässä raportissa käsitellään Tampereen Lapinniemen asemakaava-alueeseen nro 8521 (Kuva 1) liittyviä riskejä alueen kaavamuutoksen yhteydessä. Kaavamuutoksen kohteena oleva alue sijaitsee Naistenlahden voimalaitoksen Seveso II -direktiivin (96/82/EY) mukaisella konsultaatioalueella, lyhyimmillään alle 200 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Turvallisuusselvityksen mukaan laitoksen riskit liittyvät terveysvaaraan, lämpösäteilyyn, paineaaltoihin ja heitteisiin. TUKES on lausunnossaan (TRE 7759/10.02.01/2013) esittänyt riskien ja varautumiskeinojen tarkempaa kartoittamista. Kuva 1. Kaava-alueen (yhtenäinen viiva) ja lähivaikutusalueen (katkoviiva) rajaus opaskartalla. Naistenlahden voimalaitos sijaitsee harmaalla alueella. Työn tavoitteena oli tunnistaa voimalaitoksen läheisyyteen liittyviä vaara- ja haittatekijöitä asemakaavavaiheessa sekä määrittää toimenpiteet tunnistetuista vaaroista aiheutuvien riskien hallitsemiseksi. 2. TAUSTATIETOJA VOIMALAITOKSESTA Naistenlahden voimalaitos käsittää: kaksi itsenäistä sähköä ja lämpöä tuottavaa voimalaitosyksikköä (Naistenlahti 1 ja Naistenlahti 2) turpeen ja puun vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmät maakaasun, vedyn sekä kemikaalien ja kevyen polttoöljyn käsittely- ja varastointijärjestelmät
2 / 1 huolto- ja toimistotilat Naistenlahden öljyvaraston. Naistenlahti 1:n pääpolttoaineena käytetään maakaasua. Varapolttoaineena on kevyt polttoöljy. Sähkö- ja kaukolämpöenergia laitosyksikössä tuotetaan kaasuturbiinin, lämmön talteenottokattilan ja höyryturbiinin avulla. Laitosyksikön sähköteho on noin 130 MW ja kaukolämpöteho noin 140 MW. Polttoaineteho laitosyksikössä on noin 300 MW. Naistenlahti 2:n pääpolttoaineina käytetään jyrsinpolttoturvetta sekä puu- ja kasvisperäisiä polttoaineita. Varapolttoaineena on maakaasu ja käynnistyspolttoaineena kevyt polttoöljy. Sähkö- ja kaukolämpöenergian tuotanto tapahtuu perinteisen höyrykattilan ja höyryturbiinin avulla. Laitosyksikön sähköteho on noin 60 MW ja kaukolämpöteho noin 120 MW. Laitosyksikön polttoaineteho on noin 200 MW. 3. RISKIENHALLINTATYÖPAJA Kaava-alueelle kohdistuvia vaaroja käsiteltiin riskienhallintatyöpajassa 18.5.2015. Työpajaan osallistuivat seuraavat henkilöt: Palotarkastusinsinööri Tapio Stén, Pirkanmaan pelastuslaitos Palotarkastusinsinööri Saila Salomäki, Pirkanmaan pelastuslaitos Kehityspäällikkö Timo Heinonen, Tampereen Energiantuotanto Oy Kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka, Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu Yksikön päällikkö / maankäyttö, Kirsikka Siik, Ramboll Finland Oy Ryhmäpäällikkö / rakennetekniikka, Ilkka Toppila, Ramboll Finland Oy Johtava asiantuntija / riskienhallinta ja turvallisuus, Eeva Rantanen, Ramboll CM Oy Johtava asiantuntija / riskienhallinta ja turvallisuus, Eija Kupi, Ramboll CM Oy Aineistoina työpajassa käytettiin Timo Heinosen toimittamaa yhteenvetotaulukkoa Naistenlahden tuotantolaitoksella mahdollisista suuronnettomuuksista (Kuva 2) ja turvallisuustiedotetta Naistenlahden voimalaitoksen toiminnasta (Liite 1). Kuva 2. Yhteenvetotaulukko voimalaitoksella mahdollisista suuronnettomuuksista (lähde: Timo Heinonen, Tampereen Energiantuotanto Oy).
3 / 1 Tulipalon ja räjähdyksen vaikutusalueet on esitetty Kuva 3 ja Kuva 4. Työpajassa keskusteltiin torjuntatoimenpiteistä voimalaitoksella palon sattuessa. Palo- ja muissa vaaratilanteissa valvomo soittaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Oma henkilöstö voi myös sammuttaa pienen palon. Polttoainekuljettimilla on sprinklerit. Luolastossa on paloilmoitin, josta hälytys ohjautuu suoraan palolaitokselle eikä hälytysviivettä täten tule. Paloilmaisimet on sijoitettu kaikkiin keskeisiin tiloihin. Kuva 3. Mahdollisen tulipalon (50 m) ja räjähdyksen (200 m) vaikutusalueet (lähde: Naistenlahden voimalaitoksen turvallisuustiedote). Kuva 4. Naistenlahden voimalaitoksen sijainti sekä mahdollisen tulipalon ja räjähdyksen aiheuttamat vaara-alueet (sektorien säteet 50, 200 ja 500 m) (lähde: Timo Heinonen, Tampereen Energiantuotanto Oy).
4 / 1 Työpajassa noudatettiin riskienarvioinnin prosessia riskienhallintastandardin SFS-ISO 31000 mukaan (Kuva 5). Riskien arviointi on kokonaisvaltainen prosessi, joka kattaa riskien tunnistamisen, riskianalyysin ja riskin merkityksen arvioinnin. Kuva 5. Riskienhallintaprosessi, joka sisältää riskinarvioinnin prosessin (SFS-ISO 31000). Riskien tunnistamisessa hyödynnettiin ennalta laadittua avainsanalistaa (Kuva 6). Kuva 6. Riskien tunnistuksessa käytetty avainsanalista.
5 / 1 Riskianalyysi toteutettiin Liitteen 2 mukaisen riskimatriisin avulla. Riskianalyysiin sisältyi riskien seurausten ja niiden tapahtumisen todennäköisyyksien tarkastelu. Käytössä olevat hallintakeinot otettiin huomioon seurauksia ja todennäköisyyksiä arvioitaessa. Riskinarvioinnin perusteella laadittiin riskienhallintasuunnitelma (Liite 3), jossa kuvataan vaarat ja niiden seuraukset, riskien suuruudet sekä nykyiset ja tarvittavat torjuntatoimenpiteet. 4. TUNNISTETUT VAARAT Voimalaitosalueella sattuvasta tulipalosta aiheutuvat savukaasut ja lämpösäteily Voimalaitosalueella voi syttyä tulipalo kevyen polttoöljyn varastossa, puu- tai turvesiilossa tai kattilassa. Kaavoitettava alue on savukaasujen vaikutusalueella. Yleisin tuulen suunta on tarkastelun kohteena olevalle alueelle päin. Savu voi (Seveso II -direktiivin mukaan) aiheuttaa oireita astmaatikoille 500 m etäisyydellä ja terveille ihmisille 200 m etäisyydellä paloalueesta. Kaavaalueelle suunnitellun voimalaitosta lähimmän talon etäisyys voimalaitoksen kattilasta on yli 200 m, mutta alle 500 m. Useiden kohteiden palaminen samanaikaisesti voimalaitosalueella ei ole todennäköistä, mutta on mahdollista. Lämpösäteilyn haitta-alueeksi on määritelty 50 m (voimalaitoksen yhteenvetotaulukossa). Lämpösäteily ei täten aiheuta haittaa asuinalueelle asti. Kevyen polttoöljyn varaston palaminen Varastoidun ison öljymäärän vuoksi Naistenlahden voimalaitos kuuluu Sevesokonsultaatioalueelle. Kevyen polttoöljyn polttoainevarasto sijaitsee kallioluolan sisällä seitsemän panssarioven takana. Säiliön päällä on useita metrejä kalliota. Säiliön rakenne on alhaalta yhtyvä allas, jossa päällä on öljyä ja pohjalla vettä. Pumppausvesiallas, jonka avulla säiliössä ylläpidetään oikea vesimäärä, sijaitsee samalla käytävällä. Mahdollisen palon aikana luolastosta loppuu ilma (Timo Heinosen 25.5.2015 toimittaman laskelman mukaan säiliön ilmamäärä riittää noin 200 500 öljylitran palamiseen). Kallioöljyvarastojen palot ovat erittäin harvinaisia, eikä sellaista tiedetä tapahtuneen missään. Öljyn pumppauslinjan palo on mahdollinen, mutta epätodennäköinen. Putkistossa ei ole ilmaa. Putken toinen pää on öljyn sisällä säiliössä ja toinen pää ulkona välisäiliössä, jonka tilavuus on noin 100 m3. Säiliön poistaminen on ollut suunnitelmissa. Turve- ja puusiilon palaminen Muita mahdollisia paloalueita öljyvaraston lisäksi ovat turve- ja puusiilo. Molemmissa on enimmillään 3000 m3 polttoainetta. Puun ja turpeen syttyminen ja siten savun muodostus lähialueelle on todennäköisempi vaara kuin öljyn palaminen. Puu- ja turvesiilo sijaitsevat erillään toisistaan ja ovat molemmat betonirakenteisia, joten ne eivät hajoa palon vaikutuksesta. Turvesiilo tai kuljetin voi syttyä itsekseen tai suolta polttoaineen mukana tulleen kipinän johdosta. Turveasemalla olevat sprinklerit sammuttavat palon siilossa tai kuljettimissa. Palavan tai kipinöivän turpeen lentäminen ympäristöön on erittäin epätodennäköistä. Kattilaräjähdys Kattilaräjähdyksen voi aiheuttaa useiden uhkien toteutuminen samanaikaisesti: useita laiterikkoja sekä turvalaitteiden ja varajärjestelmien pettäminen. Turvalaitteet katkaisevat vaaratilanteessa polttoaineen syötön ja pysäyttävät voimalaitoksen toiminnan. Mahdollisen sähkökatkoksen aikana polttoaineen kuljetin ei toimi, joten turvalaitteiden vikaantuminen tai toiminnan pysähtyminen sähkökatkoksessa ei tässä tilanteessa itsessään aiheuta vaaraa. Voimalaitoksen kattilassa on rakenteellisesti yksi heikko nurkka, joka ansiosta mahdollinen tulipesässä tapahtuva räjähdys on suunniteltu suuntautumaan todennäköisimmin Näsijärven suuntaan. Kaavoitetun alueen rakennuksille voi aiheutua rakenteellisia haittoja räjähdyksestä.
6 / 1 Polttoainekuljetukset Rekkoja kulkee voimalaitosalueelle noin 50 kertaa päivässä. Tuhkaa ajetaan pois pienemmällä autolla päivittäin ja hiekkaa kuljetetaan kerran viikossa. Kemikaalikuljetukset tapahtuvat noin kerran kuukaudessa tai harvemmin. Turverekka voi syttyä palamaan, jolloin täydessä turvelastissa olevan rekan palo on hieman normaalia rekkapaloa suurempi. Viimeisen vuoden sisällä on tapahtunut yksi puurekan palo, mutta se ei tapahtunut voimalaitosalueella. Turverekat eivät kulje Rauhaniementietä pitkin (kaavaaluetta lähin katu). Kemikaalit Kemikaalimäärät (kevyttä polttoöljyä lukuun ottamatta) ovat pieniä ja niiden aiheuttamat vaarat ovat paikallisia eli rajoittuvat voimalaitosalueelle. Vetyä käytetään generaattorin jäähdytyksessä. Sen osalta räjähdysvaara on olemassa, mutta vedyn määrä on vähäinen. Rikkihappoa ja natriumhydroksidia (lipeä) käytetään voimalaitoksella, mutta ne eivät ole herkästi palavia kemikaaleja. Hydratsiinia käytetään voimalaitoksella pieniä määriä. Hydratsiini on syöpävaarallinen kemikaali, mutta sen pitoisuus laimenee ilmassa nopeasti. Ammoniakkivettä on käytössä, mutta se aiheuttaa vaaraa lähinnä vain voimalaitosalueella. Näitä kemikaaleja säilytetään pieniä määriä kanisteritavarana tai korkeintaan 1 m3 kontin verran. Alueelle rakennetaan uudet lipeän ja rikkihapon purkupaikat, joille tehdään allastukset ja lohkot. Purkupaikka-alueella mahdollisesti kaatuneet tai levinneet aineet saadaan kokonaan imettyä talteen. Maakaasu Voimalaitokselle tulee maakaasua putkea pitkin. Kaasuputki kulkee tällä hetkellä Paasikiventien reunassa. Maakaasuputken siirtotyöt Rantaväylältä Näsijärven pohjaan ovat alkaneet maaliskuun alkupuolella ja uusi maakaasuputki otetaan käyttöön syyskuun 2015 lopussa. Sisätiloissa voimalaitoksella putkea on hyvin vähän. Maakaasun pitoisuuden on oltava suuri, jotta se syttyy palamaan. Mahdollisessa kaasuputken vuotokohdassa syttyvä palo ja siitä syntyvä liekki on paikallinen. Jotta räjähdysmäinen paineisku syntyisi, tulisi vuodon olla jossain riskialttiissa paikassa. Muut vaarat Voimalaitoksen kohdalla kulkee tie, jonka läheisyydessä ei juuri ole puita tai muuta palavaa materiaalia. Luonnonolosuhteiden aiheuttamat poikkeustilanteet voivat aiheuttaa vaaroja voimalaitoksella, mutta eivät aiheuta vaaraa voimalaitoksen ympäristössä. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Voimalaitosalueen ulkopuolella vaaraa ihmisille ja ympäristölle voivat aiheuttaa: räjähdyksen painevaikutus lentävät kappaleet tulipalossa muodostuva noki ja savu Yli 70 metriä kauempana ei räjähdyksen ylipaineella ole merkittäviä suoria vaikutuksia ihmiselle. Kun paineaalto törmää seinämään (kuten tässä tapauksessa todennäköisesti kallioon), se heijastuu takaisin. Noin 200 metrin etäisyydellä ylipaineen vaikutukset ovat pääosin lieviä, arviolta noin
7 / 1 puolet rakennusten ikkunoista voisi hajota. Epäsuorat vaikutukset ihmisille aiheutuvat todennäköisimmin ikkunoiden sirpaleista. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon, että ko. alueella on savuvaara mahdollisesta voimalaitosalueella sattuvasta tulipalosta johtuen. Tulipalotilanteessa herkimpien henkilöiden on arvioitu saavan hengitystieoireita noin 500 m etäisyydellä laitoksesta. Tulipalon lämpösäteily ei ulotu asuinalueelle asti. Tällä vaara-alueella (200 500 m) tulee kaavaan lisätä merkintä, jossa todetaan, että rakennusten suunnittelussa on esitettävä menettely rakennuksen ikkunoiden suojaamiseksi paineaallolta. Kaavaan tulee myös lisätä merkintä, että rakennusten suunnittelussa on esitettävä menettely rakennusten ilmanvaihdon sulkemiseksi.
LIITE 1 NAISTENLAHDEN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE 1-1
1-2
1-3
1-4
1-5
LIITE 2 RISKIMATRIISI 2-1
LIITE 3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMA 3-1
3-2 Riskienhallintasuunnitelma: Lapinniemen asemakaavan nro 8521 riskienhallintatarkastelu OSALLISTUJAT: 18.5.2015 Tapio Stén, Saila Salomaki / Pirkanmaan pelastuslaitos. Katarina Surakka / Tampereen kaupunki. Timo Heinonen / Tampereen Energiantuotanto Oy. Kirsikka Siik, Ilkka Toppila / Ramboll Finland Oy LAATIJAT: Eeva Rantanen, Eija Kupi (Ramboll CM Oy) VI luokka IV luokka III luokka II luokka I luokka Välittömät toimenpiteet Toimenpiteet meneillään olevassa suunnitteluvaiheessa Toimenpiteet suunniteltava Seurataan Ei tarvita toimenpiteitä Ei hyväksyttävät riskit -> Jatkotoimenpiteet Hyväksyttävät riskit Nro Mahdollinen vaara, aiheuttaja, riski Seuraukset Varautuminen / tehdyt toimenpiteet Todennäköisyys Vakavuus Riskin suuruus Toimenpideehdotus Vastuuhlö Muut huomiot, lisätiedot Kemikaalit 1 Vetyä pääsee vuotamaan, mistä aiheutuu reaktio hapen kanssa ja räjähdys voimalaitosrakennuksessa. Räjähdyksen paineaalto voi ulottua asuinalueelle 200 m päähän. Räjähdysvaara on olemassa, mutta käytettävän vedyn määrä on vähäinen. Mahdollisen kattilaräjähdyksen painevaikutuksen 200 m päässä kattilarakennuksesta on muissa voimalaitoksissa arvioitu mahdollisesti rikkovan ikkunalaseja. Rakennusten rakenteelliset vauriot jäävät noin 70 metrin etäisyydelle. Erittäin harvinainen, EHa (1) Lieviä / vähäisiä Li Tällä vaaraalueella (200-500 m) tulee kaavaan lisätä merkintä, jossa todetaan, että rakennusten suunnittelussa on esitettävä menettely rakennuksen ikkunoiden suojaamiseksi paineaallolta. Kaavoittaja Vetyä käytetään generaattorin jäähdytyksessä. Vetyräjähdyksessä kaasuuntunut vety räjähtää hallitsemattomasti yhtyessään happeen. Esim. staattisen sähkön aiheuttama kipinä voi aiheuttaa räjähdyksen.
3-3 Nro Mahdollinen vaara, aiheuttaja, riski Seuraukset Varautuminen / tehdyt toimenpiteet Todennäköisyys Vakavuus Riskin suuruus Toimenpideehdotus Vastuuhlö Muut huomiot, lisätiedot 2 Rikkihapon vuotaminen Aiheuttaa vaaraa voimalaitosalueella vuotokohdan läheisyydessä, mutta ei asuinalueella. 3 Lipeävuoto (natriumhydroksidi) Aiheuttaa vaaraa voimalaitosalueella vuotokohdan läheisyydessä, mutta ei asuinalueella. Käyttömäärä voimalaitoksella on noin 20 m3/vuosi. Vaara-alue 10-25 metriä. Rikkihappo ei ole herkästi palava aine. Huom! Riskin suuruuden (eli todennäköisyyden ja vakavuuden) määrityksessä on arvioitu vaaran vaikutuksia tarkasteltavana olevalla kaava-alueella. Tästä johtuen todennäköisyys on "erittäin harvinainen" ja vakavuus on "ei seurauksia". Vaara-alue 10-25m. Natriumhydroksidi ja sen vesiliuokset eivät ole syttyviä eivätkä ylläpidä palamista. Huom! Riskin suuruuden (eli todennäköisyyden ja vakavuuden) määrityksessä on arvioitu vaaran vaikutuksia tarkasteltavana olevalla kaava-alueella. Erittäin harvinainen, EHa (1) Erittäin harvinainen,eha (1) Ei seurauksia, ESe (1) Ei seurauksia, ESe (1) Rikkihappo on väritön tai ruskehtava, hajuton tai lievästi pistävän hajuinen öljymäinen neste. Syövyttävä aine. Hengitettynä myrkyllinen ja syövyttävä, ärsyttää silmiä ja hengityselimiä, suurina pitoisuuksina hengenvaarallinen. Rikkihappo ei pala. Väkevän happoliuoksen joutuessa kosketuksiin veden kanssa vapautuu lämpöä, mikä voi aiheuttaa kuuman hapon roiskumisen sekä happohöyryjen vapautumisen. Rikkihapon reaktio kloraattien, perkloraattien ja kaliumpermanganaatin kanssa voi aiheuttaa vapautuvien happiyhdisteiden vuoksi räjähdyksen. Orgaaniset aineet, erityisesti vetyä ja happea sisältävät, kuten paperi ja puuvilla hiiltyvät rikkihapon vaikutuksesta ja voivat syttyä. Natriumhydroksidi on vaalea, hajuton, kiinteä aine, jota käytetään yleensä vesiliuoksena. Huoneenlämpötilassa 50-prosenttinen vesiliuos on neste, mutta väkevämmät vesiliuokset ovat joko erittäin viskooseja nesteitä tai kiinteitä. Aineen liuetessa veteen vapautuu lämpöä. Voimakkaasti emäksinen ja syövyttävä.
3-4 Nro Mahdollinen vaara, aiheuttaja, riski Seuraukset Varautuminen / tehdyt toimenpiteet Todennäköisyys Vakavuus Riskin suuruus Toimenpideehdotus Vastuuhlö Muut huomiot, lisätiedot 4 Hydratsiinia (N2H2) pääsee vuotamaan ympäristöön. Aiheuttaa vaaraa voimalaitosalueella vuotokohdan läheisyydessä, mutta ei asuinalueella. Määrät pieniä. Käyttöpaikalla on tehokas ilmanvaihto. Pitoisuus laimenee ilmassa nopeasti. Huom! Riskin suuruuden (eli todennäköisyyden ja vakavuuden) määrityksessä on arvioitu vaaran vaikutuksia tarkasteltavana olevalla kaava-alueella. Erittäin harvinainen, EHa (1) Ei seurauksia ESe (1) Hydratsiini (N2H2) on syöpävaarallinen kemikaali, jota käytetään yleisesti hapenpoistoon ja korroosionestoon voimalaitosten höyrykattiloiden höyry-vesikierrossa sekä kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen vesikierroissa. Aineen vaaraominaisuudet ja luokitus riippuvat hydratsiinin pitoisuudesta vesiliuoksessa. Puhdas hydratsiini on syttyvä ja palava neste. Hydratsiini syttyy lämmön, kipinöiden ja liekkien vaikutuksesta. Sytyttyään hydratsiini palaa hapettomissakin oloissa eksotermisesti hajoten. Reaktio voimakkaiden hapettimien kanssa aiheuttaa myös paloja räjähdysvaaran. Tulipalon kuumentama säiliö voi repeytyä. Hydratsiini hajoaa kuumentuessaan, jolloin muodostuu muun muassa vetyä, ammoniakkia ja typen oksideja. Palavan hydratsiinin sammutukseen voidaan käyttää jauhetta, sumua tai alkoholia kestävää vaahtoa. Palosavu sisältää myrkyllisiä typen oksideja, jotka ovat kuitenkin vähemmän myrkyllisiä kuin hydratsiini.
3-5 Nro Mahdollinen vaara, aiheuttaja, riski Seuraukset Varautuminen / tehdyt toimenpiteet Todennäköisyys Vakavuus Riskin suuruus Toimenpideehdotus Vastuuhlö Muut huomiot, lisätiedot 5 Ammoniakkivettä pääsee vuotamaan ympäristöön. Aiheuttaa vaaraa voimalaitosalueella vuotokohdan läheisyydessä, mutta ei asuinalueella. Ammoniakkivesi aiheuttaa vaaraa lähinnä vain voimalaitosalueella. Määrät ovat pieniä eli kemikaaleja säilytetään kanisteritavarana tai korkeintaan 1 m3 kokoisen kontin verran. Huom! Riskin suuruuden (eli todennäköisyyden ja vakavuuden) määrityksessä on arvioitu vaaran vaikutuksia tarkasteltavana olevalla kaava-alueella. Erittäin harvinainen, EHa (1) Ei seurauksia ESe (1) Ammoniakkia käytetään voimalaitoksen prosessivesien ph:n säätöön.
3-6 Nro Mahdollinen vaara, aiheuttaja, riski Seuraukset Varautuminen / tehdyt toimenpiteet Todennäköisyys Vakavuus Riskin suuruus Toimenpideehdotus Vastuuhlö Muut huomiot, lisätiedot Kevyt polttoöljy 6 Kevyen polttoöljyn varastotiloissa tai huoltotunnelissa syttyy tulipalo. 7 Kevyen polttoöljyn pumppauslinjastossa tapahtuu putkivuoto. Tulipalo aiheuttaa savukaasuja ja lämpösäteilyä. Savu aiheuttaa hengitysoireita lähimmissä asuintaloissa erityisesti astmaatikoille. Tulipalon lämpösäteily ei ulotu asuinalueelle asti (yli 50 m etäisyydellä). Putkistosta vuotanut öljy syttyy palamaan. Kevyen polttoöljyn käyttömäärä on 100 m3/vuosi ja sitä käytetään laitosten käynnistys- ja varapolttoaineena. Öljysäiliö toimii varmuus- ja velvoitevarastona. Öljy varastoidaan päiväsäiliötä lukuun ottamatta kallion sisällä 100 m pitkässä luolassa, seitsemän panssarioven takana. Mahdollisen palon aikana luolastosta loppuu ilma. Luolastossa on paloilmoitin, josta hälytys ohjautuu suoraan palolaitokselle. Öljyn pumppauslinjan palo on mahdollinen, mutta epätodennäköinen. Putkistossa ei ole ilmaa. Putken toinen pää on öljyn sisällä säiliössä ja toinen pää ulkona välisäiliössä, jonka tilavuus on noin 100 m3. Harvinainen Ha Harvinainen Ha Lieviä / vähäisiä Li Lieviä / vähäisiä Li Tällä vaaraalueella (200-500 m) tulisi pystyä sulkemaan asuntojen ilmanvaihto automaattisesti tai manuaalisesti. Kaavaan lisätään merkintä, jossa todetaan, että rakennusten suunnittelussa on esitettävä menettely ilmanvaihdon sulkemiseksi. Kaavoittaja Kevyt polttoöljy on palava neste. Aine syttyy lämmön, kipinöiden ja liekkien vaikutuksesta. Öljysumu syttyy kaikissa lämpötiloissa. Lämpimästä kevyestä polttoöljystä haihtuva höyry muodostaa ilman kanssa syttyvän seoksen. Palojen sammutukseen voidaan käyttää sammutusvaahtoa, hiilidioksidia tai jauhetta. Ei voi sammuttaa vedellä. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Varastoitavan öljyn määrä ylittää asetuksen 855/2012 mukaisen turvallisuusselvitysvelvoite raja-arvon. Tulipalotilanteessa herkimpien henkilöiden on arvioitu saavan oireita noin 500 m etäisyydellä laitoksesta.
3-7 Nro Mahdollinen vaara, aiheuttaja, riski Seuraukset Varautuminen / tehdyt toimenpiteet Todennäköisyys Vakavuus Riskin suuruus Toimenpideehdotus Vastuuhlö Muut huomiot, lisätiedot Kattilalaitos 8 Kattilalaitoksella sattuu useita laiterikkoja ja ylikuumenemista sekä turvaja varajärjestelmien pettäminen samanaikaisesti. Laiterikoista aiheutuu kattilan tai höyryturbiinin räjähdys, joka aiheuttaa paineaallon. Räjähdyksessä voi sinkoutua ympäristöön heitteitä, jotka kohdalle osuessaan aiheuttavat tuhoa. Heitteiden osumakohdat ovat sattumanvaraisia. Polttoaineen määrä on niin vähäinen, että se ei syttyisi itsestään, vaikka kattilasta loppuisi ilma ja syntyisi häkää. Turvalaitteet katkaisevat vaaratilanteessa polttoaineen syötön ja pysäyttävät voimalaitoksen toiminnan. Voimalaitoksen kattilassa on rakenteellisesti yksi heikko nurkka, joka ansiosta mahdollinen tulipesässä tapahtuva räjähdys on suunniteltu suuntautumaan Näsijärven suuntaan. Painevaikutusalueen on arvioitu olevan kaava-alueen suuntaan noin 200 m välissä olevan suojaavan kallion takia. Erittäin harvinainen, EHa (1) Lieviä / vähäisiä Li 1) Tällä vaaraalueella (200-500 m) tulee kaavaan lisätä merkintä, jossa todetaan, että rakennusten suunnittelussa on esitettävä menettely rakennuksen ikkunoiden suojaamiseksi paineaallolta. 2) Räjähdyksen vaikutukset arvioidaan Seveso III - direktiivin päivitettyjen velvoitteiden mukaisesti. 1) Kaavoittaja 2) Tampereen Energiantuotanto Oy, kehityspäällikkö Timo Heinonen Alueen ulkopuolella vaaraa ihmisille ja ympäristölle voivat aiheuttaa: räjähdyksen painevaikutus lentävät kappaleet tulipalossa muodostuva noki ja savu Yli 70 metriä kauempana ei ylipaineella ole merkittäviä suoria vaikutuksia ihmiselle. Noin 200 metrin etäisyydellä ylipaineen vaikutukset rakenteille ovat lieviä, arviolta noin puolet ikkunoista voisi hajota. Noin 200 metrin etäisyydellä räjähdyskohdasta epäsuorat vaikutukset ovat pääosin lieviä ja aiheutuvat todennäköisimmin ikkunoiden sirpaleista. Kun paineaalto törmää seinämään (kuten kallioon), se heijastuu takaisin.
3-8 Nro Mahdollinen vaara, aiheuttaja, riski Seuraukset Varautuminen / tehdyt toimenpiteet Todennäköisyys Vakavuus Riskin suuruus Toimenpideehdotus Vastuuhlö Muut huomiot, lisätiedot Turve- ja puusiilo 9 Turve- tai puusiilossa syttyy tulipalo itsekseen tai suolta polttoaineen mukana tulleen kipinän johdosta. Maakaasu 10 Maakaasuvuoto kaasuturbiinien polttoainetiloissa tai halleissa aiheuttaa räjähdyksen. 11 Kaasuputki vaurioituu ja kaasua vuotaa ympäristöön. Polttoainekuljetukset 12 Kevyttä polttoöljyä kuljettava rekka kaatuu voimalaitosalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. 13 Puuta tai turvetta kuljettava rekka syttyy palamaan voimalaitosalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Tulipalo aiheuttaa savukaasuja asuinalueelle. Tulipalo aiheuttaa savukaasuja asuinalueelle. Kaasuvuodosta seuraa räjähdyksen aiheuttama ylipaine. Öljyä valuu maahan ja se syttyy kipinän vaikutuksesta. Tulipalo aiheuttaa savukaasuja asuinalueelle. Tulipalo aiheuttaa savukaasuja asuinalueelle. Turveasemalla olevat sprinklerit sammuttavat palon siilossa tai kuljettimissa. Puu- ja turvesiilo sijaitsevat erillään toisistaan ja ovat molemmat betonirakenteisia, joten ne eivät hajoa palon vaikutuksesta. Kaasuturbiinia ei enää käytetä kovin paljon. Mahdollisessa kaasuputken vuotokohdassa syttyvä palo ja siitä syntyvä liekki on paikallinen. Kevyen polttoöljyn kuljetuksia on vähän, koska kyseessä on varapolttoaine, jota käytetään harvoin. Turverekat eivät kulje lähellä ko. kaava-aluetta Rauhaniementiellä. Harvinainen Ha Harvinainen Ha Erittäin harvinainen, EHa (1) Harvinainen Ha Harvinainen Ha Lieviä / vähäisiä Li Lieviä / vähäisiä Li Lieviä / vähäisiä Li Lieviä / vähäisiä Li Lieviä / vähäisiä Li Turpeen ja puun käyttömäärä on 870 000 m3/vuosi. Molemmissa siiloissa on enimmillään 3000 m3 polttoainetta. Maakaasun käyttömäärä on nyt 176 000 000 m3/vuosi, mutta pienenee jo vuoden 2015 aikana.
3-9 Nro Mahdollinen vaara, aiheuttaja, riski Muut vaarat 14 Tulipalo leviää voimalaitosalueelta lähistön puihin tai muuhun palavaan materiaaliin. 15 Naistenlahdella voimalaitoksen läheisyydessä olevassa veneessä syttyy tulipalo tai aiheutuu räjähdys. Seuraukset Varautuminen / tehdyt toimenpiteet Palo leviää puustossa tai maastossa kaavoitettavalle asuinalueelle. Tulipalo leviää voimalaitosalueelle ja aiheuttaa vaaran läheiselle asuinalueelle. Todennäköisyys Harvinainen Ha Erittäin harvinainen, EHa (1) Vakavuus Lieviä / vähäisiä Li Lieviä / vähäisiä Li Voimalaitoksen kohdalla kulkee tie, jonka läheisyydessä ei juuri ole puita tai muuta palavaa materiaalia. Voimalaitoksen kattila ja polttoainevarastot sijaitsevat riittävän varoalueen päässä Naistenlahdesta, joten veneen syttyminen ei aiheuta tulipalon leviämisen vaaraa alueella. Riskin suuruus Toimenpideehdotus Vastuuhlö Muut huomiot, lisätiedot