VUOSAAREN VOIMALAITOS

Transkriptio

1 JULKINEN JulkL (621/1999/1 ) VUOSAAREN VOIMALAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA

2 HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema Tapahtumakirjaukset Päiväys Asia Nimi ja virka-asema 2008 Suunnitelman laatiminen Tomi Kuusamo, palomestari 1/2015 Suunnitelman päivittäminen ja harjoitukset Piia Manninen, palomestari 2016 Suunnitelman vuositarkastus. Turvallisuustiedotteen jakelu (HELEN) Suunnitelman vuositarkastus Suunnitelman päivittäminen ja harjoitukset 2019 Suunnitelman vuositarkastus 2020 Suunnitelman vuositarkastus 2021 Suunnitelman päivittäminen ja harjoitukset 2

3 Sisällys Sisällys Yleistä Suunnitelman tarkoitus Säädösperusta Suunnitelman päivittäminen Suunnitelmasta tiedottaminen Alueen yleistiedot Osoite ja yhteystiedot Ajo-ohjeet Alueen kuvaus Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Suuronnettomuusvaarat Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Alueen pelastusorganisaatio Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Torjuntakalusto Tukiorganisaatiot Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Evakuointi normaalioloissa, onnettomuusevakuointi Ympäristövahinkojen minimoiminen Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Viestiliikenne Pelastustoiminnan lopettaminen Väestön varoittaminen Väestöhälyttimet Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Yleinen vaaramerkki Vaara ohi -merkki Vaaratiedote Väestölle annettavat toimintaohjeet Onnettomuudesta tiedottaminen

4 9.1 Onnettomuusilmoitukset Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Muiden EU-maiden tiedottaminen Medialle tiedottaminen Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset Lähteet Liite 1 Turvallisuustiedote Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten ympäristön asukkaille Liite 2 Käyttöturvallisuustiedote monoetyleeniglykoli Liite 3 Käyttöturvallisuustiedote sitruunahappo Liite 4 Käyttöturvallisuustiedot muuntajaöljy 10 X Liite 5 Esitäytetty vaaratiedotelomake (Viranomaisversio)Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liite 6 Lisätiedot kemikaaleista (Viranomaisversio)Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4

5 1. Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen Päivämäärä Kuulemistilaisuus pidetty Turvallisuustiedote jaettu tammikuussa 2011 Pelastuslaitos järjestää yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asettaa valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitetaan paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. 5

6 Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään Helsingin pelastuslaitoksen internet-sivuille Ajankohtaista-osioon. Pääset tiedostoon tästä. Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen on toteutettu toiminnanharjoittajan jakamalla turvallisuustiedotteella (Liite 1) vuonna Linkki tiedotteeseen on tässä. Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella paperiversiona luettavissa pelastuslaitoksen internet-sivuilla. Toimintaohjeet onnettomuustilanteessa löytyvät tästä linkistä tai kirjoittamalla osoitteeksi: Tiedot löytyvät ruotsiksi tästä. Tai kirjoittamalla osoitteeksi: 6

7 2. Alueen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja Osoite Helsingin Energia, Vuosaaren voimalaitokset Käärmeniementie 8, Helsinki Yhteyshenkilöt Jyrki Hanioja Puhelin Ajo-ohjeet Voimalaitosalue on ympäriajettavissa katuja pitkin ja se on Käärmeniementieltä saavutettavissa kahdesta suunnasta, idästä ja lännestä. Pääväyliä lähestymiseen ovat Itäväylä, josta pääsee kahta reittiä kohteeseen ja Kehä III, josta pääsee pohjoisen suunnasta kohteeseen. Alue on rajattu aidalla ja sinne johtaa selkeä ajoportin kautta kulkeva väylä. Portin liikennettä valvotaan ympäri vuorokauden. Kuva 1 Ilmakuva voimalaitosalueesta 7

8 Ajo-ohjeet ovat seuraavat: Itäväylältä pohjoisempaa Kallvikintie Niinisaarentie Satamakaari Käärmeniementie Itäväylältä Itäkeskuksen kautta Vuotie Satamakaari Käärmeniementie Kehä III:lta Satamakaari Käärmeniementie tai Vuosaaren satamatie Voimalakatu - Käärmeniementie 2.3 Alueen kuvaus Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokset sijaitsevat Helsingin Vuosaaressa, sen koillisosassa Niinisaaressa. Voimalaitosalue rajoittuu idässä satama-alueeseen ja etelässä Sataman logistiikka-alueeseen. Voimalaitos-alueella on Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten ja niihin liittyvien toimintojen lisäksi myös Helsingin Energian Vuosaaren huippu- ja varalämpökeskus ja sen raskasöljysäiliö. Vuosaaren voimalaitosalueen lähiympäristö on suureksi osaksi teollisuus-, varasto- ja liikennekäytössä. Voimalaitosalueen pohjoispuolella on varasto-alueita (Helsingin Energian kivihiilen varmuusvarastoalue ja kivihiilivoimalaitosten pohjatuhkan varastoalue) sekä niiden pohjoispuolella Satamakaaren toisella puolella sijaitsevat virkistysalueet. Eteläpuolella, Käärmeniementien toisella puolella, on teollisuus- ja varastoalueita. Voimalaitosalueella sijaitseva Vuosaaren huippu- ja varalämpökeskus raskasöljysäiliöineen sekä voimalaitosalueen pohjoispuolella sijaitsevat Helsingin Energian kivihiilen varmuusvarasto ja kivihiilivoimalaitosten pohjatuhkan varastoalue eivät palvele Vuosaaren voimalaitostoimintoja eivätkä kuulu teknisesti ja tuotannollisesti Vuosaaren voimalaitostoimintakokonaisuuteen. Ne toimivat toisistaan sekä Vuosaaren voimalaitoksesta riippumatta. Lähin asuinalue sijaitsee Vuosaaressa voimalaitosalueen länsipuolella noin 700 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Pikku Niinisaaressa sekä Mölandetin ja Granön saarilla on loma-asutusta. Mustavuoren lehdosta ja Östersundomin lintuvesistä muodostuva Natura alue noin 1,5 km:n etäisyydellä voimalaitosalueesta pohjoiseen on tärkeä luontoharrastus- ja virkistyskohde. Natura-alueella ei ole todettu Vuosaaren voimalaitostoimintojen vaikutuksia eikä erityisiä luonnonsuojelulain mukaisia arvioita ole ollut tarpeen tehdä (Helsingin Energia 2012, 25). Toiminnan kuvaus Vuosaaren voimalaitosalueella sijaitsevat Vuosaaren A- ja B- voimalaitokset, varalämpökeskus, kaksi näiden käyttöön liittyvää maakaasun paineenvähennysasemaa, varapolttoainevarastot sekä toimisto, korjaamo- ja varastorakennukset. Vuosaaren A-voimalaitos Vuosaaren A-voimalaitos (VuA) on maakaasua pääpolttoaineena käyttävä kombivoimalaitos, jonka sähköteho on 165 MW ja kaukolämpöteho 162 MW. VuA:n varapolttoaine on kevyt polttoöljy. Laitoksen pääkoneistot ovat kaksi kaasuturbiinia, kaksi lämmön talteenottokattilaa ja yksi höyryturbiini. VuA:ssa tuotetaan kaasuturbiineilla sähköä ja niiden kuumat savukaasut johdetaan lämmön talteenottokattiloihin, joissa kehitetään korkeapaineista höyryä sekä kaukolämpöä. Höyry johdetaan vastapainehöyryturbiiniin, joka pyörittää siihen liitettyä generaattoria. Turbiinin läpi virrannut höyry johdetaan edelleen kaukolämmönvaihtimiin, joissa se käyte- 8

9 tään kaukolämpöveden lämmittämiseen. Voimalaitoksen pääasiallinen käyttötapa on sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Mikäli kaukolämpöverkossa ei ole riittävästi lämmöntarvetta ja sähköntuotantoa kuitenkin tarvitaan, voidaan laitoksen tuottama lämpö joko kokonaan tai osittain johtaa mereen. Maakaasua kuluu täydellä teholla noin m 3 n/h. Varapolttoaineena on kevyt polttoöljy, jota kuluu täydellä teholla 34 m 3 /h. Vuosaaren B-voimalaitos Vuosaaren B-voimalaitos (VuB) on maakaasua pääpolttoaineena käyttävä kombivoimalaitos. Voimalaitoksen pääasiallinen käyttötapa on sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Sähköteho on suurimmillaan 500 MW ja kaukolämpöteho 420 MW. Täydellä teholla kaasua kuluu noin m 3 n/h ja varapolttoainetta kevytöljyä 89 m 3 /h. Toimintaperiaatteeltaan ja rakenteeltaan B-laitos on lähes samanlainen kuin A-laitos. Oleellisin ero on höyryturbiinissa, joka VuB:ssä on tyypiltään väliottolauhdutusturbiini ja varustettu matalapaineosalla ja lauhduttimella. Vuosaaren varalämpökeskus Vuosaaren varalämpökeskuksen (Vv) kaukolämpöteho on 120 MW. Polttoaineet ovat maakaasu ja kevyt polttoöljy. Laitoksessa on kolme 40 MW tehoista kuumavesikattilaa. Lämpökeskus on miehittämätön. Sen käyttöä ohjataan ja valvotaan Kampissa sijaitsevasta lämpövalvomosta. Lämpökeskukselle on laadittu erillinen sisäinen pelastussuunnitelma. Maakaasun paineenvähennysasemat Voimalaitosalueelle sijoitetuilla maakaasun paineenvähennysasemilla kaasun paine alennetaan siirtojohdon paineesta (max 54 bar, normaali n. 35 bar) käyttökohteiden vaatimaan painetasoon; kaasuturbiineille 23 bar (VuA) ja 21 bar (VuB) ja varalämpökeskukselle sekä VuA:n ja VuB:n apukattiloille 3,5 bar. Paineenvähennysasemat omistaa ja niiden käytöstä vastaa Gasum Oy. Polttoainevarastot Voimalaitosalueella on varapolttoaineiden varastokapasiteettia seuraavasti: Maanpäälliset varastot: 2 x m 3 kevyttä polttoöljyä varten 1 x m 3 raskasta polttoöljyä varten Maanalaiset varastot: m 3 kevyttä polttoöljyä varten Yleiskuvaus alueen rakennuksista Alueella sijaitsee voimalaitosten tuotantorakennukset, kaasuturbiinihallit, kattilahallit ja höyryturbiinihallit. Tiloissa on automaattisia sammutusjärjestelmiä riskikohteissa. Automaatio/ sähkökorjaamo sekä konekorjaamo sijaitsevat prosessitilojen 9

10 läheisyydessä. Toimistotilat sijaitsevat pääsisäänkäynnin yhteydessä. Voimalaitostontilla sijaitsee myös Varalämpökeskus ja Gasumin hallinnoimat paineenvähennysasemat, 2 kpl. Kohde on suojattu paloilmoittimella. Väestönsuojat ovat toimistorakennusten läheisyydessä (45 henkilöä + 75 henkilöä). Kokoontumispaikat vaaratilanteissa Kohteen henkilöstön kokoontumispaikka sijaitsee vartioaseman läheisyydessä, voimalaitosalueen ulkopuolella. Kohteen pelastusryhmä kokoontuu voimalaitoksen palokalustotilaan. 2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Vuosaaren voimalaitos sijaitsee Vuosaaren satama-alueen läheisyydessä. Vuosaaren satama on myös luokiteltu ulkoista pelastussuunnitelmaa edellyttäväksi kohteeksi. Vuosaaren sataman ympäristössä toimii useita yrittäjiä niin logistiikan kuin kemikaalien varastoinninkin osalta. Turvatekniikan keskus julkaisi lehdistötiedotteen, jossa on lueteltu ne teollisuusalueet, joilla voi vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista seurata suuronnettomuus, joka voi levitä laitokselta toiselle (ns. dominovaikutus.). Helsingissä tällaisia kohteita ei ole. Kehä III ja Itäväylä liikenneväylinä ovat tärkeitä liikenneväyliä. Vuoli-tieliikennetunnelin sulkeminen tai liikenteen kiertotiejärjestelyt aiheuttavat seurannaisvaikutuksia sekä Kehä III:n, että Itäväylän liikenteelle. 2.5 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä Vuosaaren voimalaitoksella työskentelevät ja sen läheisyydessä olevat ihmiset ovat teollisuusalueella työskenteleviä henkilöitä. Suuronnettomuustilanteessa vaaraan joutuvien joukkoon ei sisälly erityisryhmiä, eikä vaikutusalue ulotu yhdellekään asuinalueelle. Sataman myötä suuronnettomuus-tilanteessa vaaraan joutuvien ihmisten määrä on noin sata henkilöä (Helsingin Energia 2012, 24). Alueella päivällä 75 Alueella yöllä 45 Läheisyydessä päivällä 100 Läheisyydessä yöllä 40 10

11 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen paloilmoitin Vuosaaren voimalaitokset on varustettu automaattisella, hätäkeskukseen kytketyllä paloilmoittimella. Sama paloilmoitin palvelee kumpaakin voimalaitosta. Paloilmoittimen käyttölaitteet ovat pääaulassa ja molempien laitosten valvomoissa. Varalämpökeskuksen paloilmoitin on kytketty paloryhmänä voimalaitosten paloilmoittimeen, eli se toimii voimalaitoksen paloilmoittimen alakeskuksena. Toiminta alakeskuksella on ohjeistettu sekä varalämpökeskuksella, että voimalaitosten valvomoissa. Paloilmoituslaitteiston ylläpidosta (vuosihuollot ja määräaikaistarkastukset) vastaa HelenKiinteistöt yksikkö. Paloilmoittimen hoitajana toimii voimalaitosten sähkömestari, vastaten paloilmoittimen päivittäisistä toiminnoista. Paloilmoittimelle on tehty kunnossapito-ohjelma. Paloilmaisimien irtikytkennät saa tehdä vain tehtävään koulutettu ja perehdytetty henkilö. Palohälytyspainikkeet kohteessa on sijoitettu määräysten mukaisesti. Paloilmoittimien toimintakunto yhteyskokeiluineen tehdään kerran kuussa. Tehtävästä vastaa voimalaitoksen sähkömestari. Kaikki paloilmoittimelle suoritetut toimenpiteet kirjataan paloilmoittimen päiväkirjaan. Lisäsuojauksena Vuosaari A- ja B laitoksen elektroniikkatilan sähkökaapit on varustettu näytteenottoon perustuvalla paloilmaisinjärjestelmällä, joiden tilatieto on johdettu ko. laitoksen valvomoon. Laitteistoja ei ole kytketty automaattiseen paloilmoittimeen. Automaattinen sammutuslaitteisto Voimalaitosten riskialtteimmat laitteistot ja kohteet on varustettu automaattisin sammutuslaitteistoin. Vuosaari A:n sprinklerisuojaukset: kaasuturbiinien voiteluöljysäiliöt generaattorin laakerit höyryturbiinin voiteluöljysäiliö ja laakerit höyryturbiinin pikasulkuventtiilit kaapelitilat tasolla +8,900 varavoimakone Kaasusammutuslaitteisto CO2 : kaasuturbiinien polttokammiot polttoöljypumppaamo. Vaahdotusputkisto (ei automaattinen): polttoöljysäiliöt (1 x m³ raskas polttoöljy ja 2 x 3000 m³ kevyt polttoöljysäiliöt) Vuosaari B:n sprinklerissuojaukset: kaasuturbiinien voiteluöljysäiliöt generaattorit höyryturbiinin voiteluöljysäiliö ja laakerit hydrauliikka-asemat (4 kpl) kaapelitilat tasolla +10,000 11

12 varavoimakone sprinklerihuone Vaahtosammutusjärjestelmä (automaattinen): kaasuturbiinien polttokammiot Kaasusammutuslaitteisto CO2 : höyryturbiinin generaattori Laitosten kaikki suojatut alueet ja laitteistot, niiden sijainti ja käsilaukaisupaikat on esitetty kohteesta laaditussa Pelastustoimen opaskirjasessa. Pelastustoimilaitteita ylläpidetään pelastuslain edellyttämällä tavalla. Määräaikaistarkastukset tekee ulkopuolinen akreditoitu liike. Sammutuslaitteistoille tehtyihin määräaikaistarkastuksiin liittyvät dokumentit on tallennettu Ryhti-ohjelman dokumenttiosioon. Ryhdin ylläpidosta vastaa HelenKiinteistöt-yksikkö. Vuosihuollon tarkoituksena on varmistaa laitteen toiminta-arvojen säilymisen niissä rajoissa, jotka laitteistolle on määritelty. Vuosihuollon tekee hyväksytty huoltoliike. Kaasuhälytinjärjestelmä Kaasuturbiineille johdettava kaasu ei ole hajustettua. Vuotojen toteamiseksi kaasuturbiinien polttoainetiloihin, kaasuturbiinihalleihin sekä apukattilan venttiiliryhmän lähelle on asennettu kiinteitä vuotokaasun ilmaisimia, joilta vuotohälytys siirretään valvomoon. Vuotohälytys on asetettu siten, että hälytys saadaan kaasupitoisuuden ylittäessä yhden viidesosan alemmasta syttymisrajasta (kaasupitoisuus ilmassa yksi tilavuusprosentti). Savunpoisto Kaasuvuotojen etsimiseen sekä huolto- ja korjaustöissä käytetään lisäksi kannettavia kaasunilmaisimia ja vuodonilmaisunestettä erityisesti liitoksissa olevien vuotojen havaitsemiseen. Savunpoistoluukkuja on sähkötiloissa, kattilahalleissa, kaasuturbiinihalleissa, ja höyryturbiinihalleissa. Luukut ovat karamoottoritoimisia ja toimivat käsiohjauksella. Savunpoistoluukkujen ohjaukset ja sijainti on merkitty Pelastustoimen opaskirjaan. Savunpoistoluukkujen vuosihuollon tarkoituksena on varmistaa laitteen toiminta oikein ja hallitusti mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Huollon yhteydessä varmistetaan laitteiston toiminnoille asetettujen parametrien pysyminen niissä arvoissa, jotka laitteistolle on asennusvaiheessa määritelty. Vuosihuollon tekee hyväksytty huoltoliike. Vuosihuollon tekemisestä vastaa Konsernipalveluiden kiinteistönhoitoyksikkö. Vuosihuoltoihin liittyvät dokumentit on tallennettu Ryhti-ohjelman dokumenttiosioon. Ryhdin ylläpidosta vastaa kiinteistönhoitoyksikkö. Savunpoistoluukuille tehdään toimintatarkastus vuosihuollon yhteydessä. Viranomainen koestaa harkintansa mukaan laitteistoa kohteessa tehtävän palotarkastuksen yhteydessä. Mikäli toiminnassa on huomautettavaa, asia kirjataan palotarkastuspöytäkirjaan. Palotarkastuspöytäkirjat sijaitsevat dokumentinhallinnassa. Savunpoistoluukut koestetaan ja huolletaan kerran vuodessa. Huollosta vastaa Helenin 12

13 Kiinteistönhoitoyksikkö. Savunpoistolaitteiden hoidosta vastaa voimalaitoksen sähkömestari. Palopostiverkosto Kohdesuojaukset Sammutusvesien talteenotto Pelastustoimen opaskirja Voimalaitosalueella on 7 kpl maapaloposteja. Pikapalopostiverkosto toimii Vuosaari B-laitoksella vesijohtoveden paineella. Vuosaari A-laitoksella on paineenkorotuspumppu pikapaloposteille. Vedensyöttö tulee vesijohtoverkosta kahta eri runkoputkea pitkin. Katso automaattiset sammutuslaitteistot. Suunnitelma on tekeillä (Huom. HelenEngineerin toimesta). Voimalaitosalueesta, sen rakennuksista ja tiloista on laadittu Pelastustoimen opaskirja vanhempi nimitys Palo-opaskortisto. Tähän oppaaseen on kerätty pelastustoimelle tärkeimmät asiat kohteesta mahdollista onnettomuustilannetta varten. Oppaasta löytyy yhteyshenkilöt yhteystietoineen aluepiirustus hyökkäysteineen ja porttitunnuksineen vaaralliset aineet kohteessa, sijainteineen sähkötilat ja niiden sijainnit tasokuvat kaikista rakennuksista pelastustoimilaitteiden sijainnit Pelastustoimen opaskirja on fyysinen mappi. Se on löydettävissä mm. kohteen paloilmoittimelta, kohteen valvomoista ja kohteen vartioasemalta. 13

14 3. Suuronnettomuusvaarat Vuosaaren voimalaitokseen tehdyn suuronnettomuusvaarojen arviointi-selvitystyössä todetaan että energiahuoltoalueeseen liittyvät vaaratilanteet ovat tuttuja ja hyvin hallinnassa. Erityisesti maakaasun ja raskaan polttoöljyn käsittelyn aiheuttamiin vaaratilanteisiin on varauduttu. Analyysin laajuudessa käsitellyt onnettomuusskenaariot ovat hyvin epätodennäköisiä. Vuosaaren energiahuoltoalueen toiminnan aikana ko. aineiden käsittelystä on kertynyt empiiristä tietoa pitkältä ajalta (Pöyry 2009, 48). Alla olevassa kuvassa on esitetty Vuosaaren voimalaitoksen alueen kemikaalien sijainnit. Numeroiden selitys on liitteessä 5 (viranomaisversio). Kuva 2 Vuosaaren voimalaitoksen kemikaalien sijainnit. 3.1 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto YK-numero Varastointija käsittelymäärä (t/a) Vaaraominaisuudet ja vaaraluokitus EY1272/2008,liite VI Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa Kevyt polttoöljy Neste: Punaiseksi värjät-ty, jolla on hiilivetyjen (mm. bensiini) haju m 3 2 x m 3 30 m 3 1,5 m 3 1,5 m 3 2 x 2 m 3 2 x 2 m 3 17 t/a Palava neste, hengitettynä höyryt vaarallisia. Syttyy lämmön, kipinöiden ja liekkien vaikutuksesta. Lämpimästä kevyestä polttoöljystä haihtuva höyry muodostaa ilman kanssa syttyvän seoksen. Haitallista vesieliöille. Vaara-alue 1: - Vaara-alue 2: 25-50m Tokeava 2012: T3a OVA-ohje: Palo ja räjähdys:tyhjennä vaara-alue sivullisista ja estä alueelle pääsy. Pysyttele tuulen yläpuolella. Huomioi säiliöiden syttymisvaara. Siirrä säiliöt vaara-alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta repeämisvaaran vuoksi. Palojen sammutukseen voidaan käyttää sammutusvaahtoa, hiilidioksidia tai jauhetta. Ei voi sammuttaa vedellä. Vuoto ja valuma Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti. Poista mahdolliset syttymislähteet. Rajoita 14

15 vaara-alueelle pääsyä. Pidä lammikon koko pienenä patoamalla ja estä nesteen valuminen vesistöihin ja viemäriin. Natriumhydroksidi (Lipeä), 48% NaOH-liuos Vaalea, hajuton vesiliuos m 3 16,98 t/a Voimakkaasti emäksinen ja syövyttävä. Vaara-alue 1: 10-25m Vaara-alue 2: - Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta. Tokeava 2012:T8a OVA-ohje: Palo ja räjähdys: Natriumhydroksidi ja sen vesiliuokset eivät ole syttyviä eivätkä ylläpidä palamista. Siirrä natriumhydroksidia sisältävät säiliöt paloalueelta tai jäähdytä säiliöitä vedellä. Yli 40- prosenttisen natriumhydroksidiliuoksen laimentaminen vedellä voi vapauttaa niin paljon lämpöä, että liuos alkaa kiehua. Suuntaa vesisuihku niin, ettet aiheuta natriumhydroksidin roiskevaaraa. Palon sammutukseen tulee käyttää palavan materiaalin edellyttämää sammutetta. Henkilönsuojaimina käytetään sammutuspukua, suojakäsineitä kumisaappaita ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta. Kemikaalisuojapukua käytetään, jos on natriumhydroksidin roiskevara. Vuoto ja valuma: Sulje natriumhydroksidiliuoksen vuoto. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Jos on natriumhydroksidiliuoksen roiskevaara, käytä roiske-, nestetai kaasutiivistä kemikaalisuojapukua. Rikkihappo, 93 % H 2 SO 4 -liuos Väritön tai ruskehtava, hajuton tai lievästi pistävän hajuinen, öljymäinen neste. Vahva happo, joka tuottaa lämpöä liuotessaan veteen m 3 23,72 t/a Hengitettynä myrkyllinen ja syövyttävä, ärsyttää silmiä ja hengityselimiä, suurina pitoisuuksina hengenvaarallinen. Haitallista vesieliöille. Vaara-alue 1: 10-25m Vaara-alue 2: - Tokeava 2012: T8a OVA-ohje: Palo ja räjähdys: Rikkihappo ei pala. Palojen sammutukseen tulee käyttää palavan materiaalin edellyttämää sammutetta. Vältä veden joutumista rikkihappoon. Väkevän happoliuoksen joutuessa kosketuksiin veden kanssa vapautuu lämpöä, mikä voi aiheuttaa kuuman hapon roiskumisen sekä happohöyryjen vapautumisen. Siirrä rikkihappoa sisältävät säiliöt paloalueelta ja jäähdytä säiliöitä vedellä. Älä päästä vettä säiliöihin. Pysy tuulen yläpuolella. Rikkihappopalossa vapautuu rikkidioksidia, rikkitrioksidia ja happohöyryjä. Käytä sumusuihkua sitomaan happohöyryjä. Vuoto ja valuma: Sulje vuoto. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Patoa vuotanut happo esimerkiksi maavallilla. Huolehdi, ettei vuotanut happo joudu kosketuksiin veden kanssa. Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta. Jos onnettomuudessa joudutaan toimimaan kohteessa, jossa on rikkihapon roiskevaara, on roiske- tai nestetiiviin kemikaa- 15

16 lisuojapuvun käyttäminen tarpeellista. Akkuhappo, 25 % rikkihappo ,543 t Hengitettynä myrkyllinen ja syövyttävä, ärsyttää silmiä ja hengityselimiä, suurina pitoisuuksina hengenvaarallinen. Haitallista vesieliöille. Vaara-alue 1: 10-25m Vaara-alue 2: - Tokeva 2012: T8a OVA-ohje: Palo ja räjähdys: Rikkihappo ei pala. Palojen sammutukseen tulee käyttää palavan materiaalin edellyttämää sammutetta. Vältä veden joutumista rikkihappoon. Väkevän happoliuoksen joutuessa kosketuksiin veden kanssa vapautuu lämpöä, mikä voi aiheuttaa kuuman hapon roiskumisen sekä happohöyryjen vapautumisen. Siirrä rikkihappoa sisältävät säiliöt paloalueelta ja jäähdytä säiliöitä vedellä. Älä päästä vettä säiliöihin. Pysy tuulen yläpuolella. Rikkihappopalossa vapautuu rikkidioksidia, rikkitrioksidia ja happohöyryjä. Käytä sumusuihkua sitomaan happohöyryjä. Vuoto ja valuma: Sulje vuoto. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Hydratsiini, 15 % N 2 H 2 -liuos Väritön, öljymäinen, sumuava ja hygroskooppinen neste, jolla on pistävä, ammoniakkia muistuttava haju 3293 Ammoniakkivesi 24 24,5% NH 3 - liuos Väritön, voimakkaasti 2 x 1 m 3 2 x 1 m 3 0,2 (A-laitos) 0,6 (B-laitos) Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. Puhdas hydratsiini on syttyvä ja palava neste. Myrkyllistä hengitettynä, nieltynä ja joutuessaan iholle. Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. Erittäin myrkyllistä vesieliöille. 30 l:n astioissa (yht. 4 tonnia) 0,8(100%:na v.2011) 1,3 (100%:na Vaara-alue 1: 10-25m Vaara-alue 2: 2-50m Pieni vuoto 64% aineella (noin 200 l): Välitön eristys 25 metriä kaikkiin suuntiin sekä 150 metriä tuulen alapuolella. Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioitta- Patoa vuotanut happo esimerkiksi maavallilla. Huolehdi, ettei vuotanut happo joudu kosketuksiin veden kanssa. Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta. Jos onnettomuudessa joudutaan toimimaan kohteessa, jossa on rikkihapon roiskevaara, on roiske- tai nestetiiviin kemikaalisuojapuvun käyttäminen tarpeellista. Tokeva 2012: T6a OVA-ohje:Palo ja räjähdys: Tyhjennä vaara-alue ihmisistä ja estä alueelle pääsy. Pysy tuulen yläpuolella. Siirrä säiliöt vaara-alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta, sillä kuumennut säiliö voi revetä. Suuressa palossa käytä tuettuja suihkuja. Patoa sammutusvesi ja kerää aineen saastuttama sammutusvesi talteen. Palavan hydratsiinin sammutukseen voidaan käyttää vesissumua, vaahtoa, tai alkoholin kestävää vaahtoa. Käytä henkilönsuojaimina suojakäsineitä, kumisaappaita ja paineilmahengityslaitetta sekä tarvittaessa roiskesuojapukua. Palosavu sisältää myrkyllisiä typen oksideja, jotka ovat kuitenkin vähemmän myrkyllisiä kuin hydratsiini. Vuoto ja valuma: Hydratsiinin vuoto aiheuttaa syttymisja räjähdysvaaran. Poista mahdolliset syttymislähteet. Älä koske vuotavaan aineeseen. Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti. Suojaa sumusuihkulla vuodon sulkemista suorittavaa palomiestä. Patoa ja estä aineen leviäminen. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Höyryjä voi sitoa sumusuihkulla. Käytä henkilönsuojaimina roiske- tai nestetiivistä kemikaalisuojapukua, suojakäsineitä, kumisaappaita ja paineilmahengityslaitetta.. Tokeva 2012: T8b OVA-ohje: Palo ja räjähdys: Tyhjennä vaara-alue. Pysy tuulen yläpuolella. Siirrä ammoniakkisäiliöt vaara-alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Älä lähesty painesäiliötä päätyjen suunnasta. 16

17 pistävän hajuinen, erittäin ärsyttävä neste 2672 v.2011) vaa. Erittäin myrkyllistä vesieliöille. Vaara-alue 1: m Vaara-alue 2: m tuulen alapuolella kehota suojautumaan sisätiloihin. Painesäiliöt voivat repeytyä tulipalon lämmittäminä ja vapauttaa ammoniakkikaasua. Tuuleta sisätilat ennen sisällemenoa. Palavan ammoniakin sammutukseen voidaan käyttää kaikkia sammutteita. Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Vältä henkilönsuojaimista huolimatta suoraa kosketusta aineeseen. Toimittaessa suurissa kaasupitoisuuksissa käytä kaasutiivistä kemikaalisuojapukua. Vuoto ja valuma: Jos ammoniakki vuotaa sisätiloissa, poista sieltä kaikki syttymislähteet. Tuuleta sisätilat. Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Toimittaessa suurissa kaasupitoisuuksissa käytä kaasutiivistä kemikaalisuojapukua. Jos on olemassa nestemäisen ammoniakin roiskevaara, käytä roiske-, nestetai kaasutiivistä kemikaalisuojapukua. Estä nesteen suihkuaminen ilmaan peittämällä vuotokohta muovipeitteellä. Suurin osa nestepisaroista valuu tällöin peitettä pitkin lammikoksi maahan. Lapioi maata tai hiekkaa peitteen reunoille niiden kiinnittämiseksi ja lammikon patoamiseksi. Reunat tulisi kiinnittää siten, että tuuli ei pääse puhaltamaan peitteen alitse. Sumusuihkulla tai vesiverholla voidaan pienentää kaasun pitoisuutta ilmassa. Vesisuihkua voi käyttää myös nestevuodon jäädyttämän sulkuventtiilin sulatukseen. Suihkua ei kuitenkaan saa suunnata siten, että vettä joutuu vuotokohtaan tai ammoniakkilammikkoon, koska vesi höyrystää voimakkaasti nestettä. Kiivas höyrystyminen saattaa repiä vuotoaukkoa suuremmaksi. Monoetyleeniglykoli Hajuton, väritön hygroskooppinen neste Ei vaarallisuusluokitusta kuljetusmääräysten mukaan 4 x 1 m 3 1 x 0,5 m 3 13 t/a Etyleeniglykoli on palavaa, mutta se ei syty helposti. Terveydelle haitallista nieltynä. Vaara-alue 1: Vaara-alue 2: Tokeava 2012: - OVA-ohje: Palo ja räjähdys: Sopivat sammutusaineet: hiilidioksidi, jauhe, vaahto Erityiset altistumisvaarat: palossa syntyy myrkyllisiä kaasuja, hiilidioksidia ja hiilimonoksidia (häkä) Vuoto ja valuma: Erityiset suojaimet tulipaloa varten: sammutustyössä on käytettävä paineilmahengitys-laitteita sekä ihon ja silmät suojaavaa vaatetusta. Älä suuntaa vesisuihkua palavaan tuotteeseen, koska saattaa tapahtua roiskumista. Sitruunahappo 1 t Käyttöturvallisuustiedote liittessä 2. Tokeava 2012: - Valkoinen, kiteinen jauhe. Ei vaarallisuusluokitusta kuljetusmääräysten mukaan 0,2 t/a Ärsyttää voimakkaasti silmiä ja ihoa Vaara-alue 1: OVA-ohje: Palo ja räjähdys: Käytetään vesisumua, alkoholin kestävää vaahtoa, jauhetta tai hiilidioksidia. 17

18 Vaara-alue 2: Vuoto ja valuma: Estettävä tuotteen pääsy viemäristöön. Mikäli tarpeellista käytettävä paineilmalaitteita tulipalon sammutuksessa. Käytettävä henkilökohtaista suojavarustusta. Vältettävä pölyn muodostusta. Vältettävä höyryjen/huurun/kaasun hengittämistä. Huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta. Vältettävä pölyn hengittämistä. Käyttöturvallisuustiedote liitteessä 3. Dieselöljy 3 m 3 Tokeava 2012: T3a Kirkas tai kellertävä neste,jolla on mieto hiilivedyn haju t/a Palava neste. Ärsyttää ihoa, haitallinen nieltynä. Myrkyllistä vesieliöille. Öljysumu syttyy kaikissa lämpötiloissa, haihtuva höyry muodostaa ilman kanssa syttyvän seoksen. OVA-ohje: Palo ja räjähdys: Tyhjennä vaara-alue ihmisistä ja estä alueelle pääsy. Pysyttele tuulen yläpuolella. Siirrä säiliöt vaaraalueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta, sillä kuumentunut säiliö voi revetä. Sammutukseen voidaan käyttää jauhetta, vaahtoa tai hiilidioksidia. Vesi EI sovellu sammuttamiseen. Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Vaara-alue 1: 10-25m Vaara-alue 2: 25-50m Vuoto ja valuma: Syttymisvaara dieselöljysumun muodostuessa, lämpimän nesteen vuotaessa tai jos neste joutuu kosketuksiin lämmönlähteiden kanssa. Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti. Poista mahdolliset syttymislähteet. Rajoita vaaraalueelle pääsyä. Pidä lammikon koko pienenä patoamalla ja estä nesteen valuminen vesistöihin ja viemäriin. Nestekaasu Väritön, ilmaa raskaampi, erittäin helposti syttyvä kaasu x 33 kg 12 x 33 kg 0,01 t/a Kaasuvuoto voi aiheuttaa ulkona syttymisvaaran ja sisällä lisäksi räjähdysvaaran. Nestekaasun ja ilman syttyvä seos voi syttyä mistä tahansa syttymislähteestä. Syttynyt seos palaa humahtaen. Käytä henkilön-suojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Tokeava 2012: T2g OVA-ohje: Palo ja räjähdys: Vuotava nestekaasu palaa pistoliekkinä. Butaanivuoto muodostaa pakkasella lammikon, joka palaa kuten esimerkiksi bensiinilammikko. Pistoliekkiä ei yleensä pidä sammuttaa, koska tällöin vuoto muodostaa syttyvän kaasupilven, joka ulottuu kauemmaksi kuin pistoliekki. Pistoliekki aiheuttaa välillisen vaaran, jos se kuumentaa nestekaasusäiliötä. Nestekaasusäiliö voi joutua myös muuhun tulipaloon. Vaara-alue 1: 25-50m Vaara-alue 2: 200m Eristä! Alle 10 m3:n säiliöillä riittää 200 metrin ja pulloilla 50 metrin säteisen ympyrän eristäminen. Ulkona nestevuodosta Jos liekit koskettavat säiliön yläosaa, säiliö on repeämisvaarassa. Tällöin aika ei riitä suihkujen selvittämiseen, vaan palokunnan voimavarat on käytettävä vaara-alueen eristämiseen. Kiinteät vesisuihkutuslaitteet tai kiinteät vesitykit voidaan kuitenkin yleensä käynnistää. Vuoto ja valuma: Lähesty syttymätöntä vuotoa tuulen yläpuolelta. Eristä vuodon ympäristö, kunnes syttyvän pilven koko on määritetty. Kehoita henkilöitä poistumaan sisätiloista, jonne kaasua on mahdollisesti vuotanut. 18

19 muodostuu tuulen alapuolelle kaasupilvi, joka suuressa vuodossa voi olla syttyvä jopa metrin etäisyydelle saakka. Estä vuodon syttyminen poistamalla kaikki syttymislähteet. Sulje vuoto. Syttyvään pilveen ei tule mennä, ellei se ole välttämätöntä vuodon sulkemiseksi. Venttiiliä sulkevaa palomiestä on suojattava sumusuihkulla. Kaasupilveä voidaan jossain määrin hajaannuttaa sumusuihkuilla, jotka suunnataan näkyvään pilven osaan tuulen suuntaa vastaan kohtisuorasti. Suihkuja käyttävien palomiesten on pysyteltävä mahdollisimman etäällä pilvestä ja suihkun takana, jotta se suojaisi lämpösäteilyltä pilven mahdollisesti syttyessä. Muuntajaöljy 10X Kirkas, vaaleankeltainen, öljymäinen neste Ei ole ADR/RID:n, ADNR:n, IMDGkoodin, ICAO/IATAsäädösten tarkoittama vaarallinen aine 2 x 15 m 3 Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua. Pitkäaikainen tai toistuva ihokosketus saattaa kuivattaa ja ärsyttää ihoa ja aiheuttaa ihotulehdusta. Öljysumu ärsyttää silmiä ja hengitysteitä. Tuotteen joutuminen keuhkoihin (aspiraatio) voi aiheuttaa hengenvaarallisen kemial-lisen keuhkotulehduksen. Vaara-alue 1: Vaara-alue 2: Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Vaaranalaisissa kohteissa työskenteleville palomiehille paloasua parempi olisi tulensuojapuku. TOKEAVA 2012: ei ohjetta OVA-ohje: ei ohjetta. Palo ja räjähdys: Sopivat alkusammutusaineet ovat hiilidioksidi, jauhe ja vaahto. Vettä EI saa käyttää turvallisuussyistä lukuun ottamatta sähköasemilla olevia automaattisia vesisumusammutusjärjestelmiä. Erityiset suojaimet tulipaloa varten: sammutustyössä on käytettävä paineilmahengityslaitetta sekä täydellistä ihon ja silmien suojavarustusta. Avotulen läheisyydessä olevia tuoteastioita ja säiliöitä jäähdytetään riittävältä turvaetäisyydeltä vesisuihkuin. Henkilökunta evakuoidaan turvallisiin alueisiin. Pyritään rajoittamaan päästö ja estämään aineen leviäminen ympäristöön. Öljy kerätään talteen ennen sen leviämistä viemäriin, maaperään tai vesistöön. Pienet määrät voidaan imeyttää absorboivaan aineeseen. Käyttöturvallisuustiedote liitteessä 4. Tiedot taulukkoon on kerätty TOKEAVA 2012:sta, OVA-ohjeista ja Helsingin Energialta saaduista tiedoista. 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Kaasujen leviämisen mallinnuksissa käytettiin ERPG- (Emergency response planning guidelines, USA) ja IDLH- (Immediately dangerous to life and health, USA) raja-arvoja. ERPG-arvo on suurin pitoisuus, jossa lähes kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan: - ERPG-1 saaden enintään vähäistä, tilapäistä terveyshaittaa tai tuntien pahaa hajua; - ERPG-2 ilman vaaraa saada palautumattomia tai muita vakavia terveyshaittoja tai oireita, jotka heikentävät kykyä suojautua altistumiselta; - ERPG-3 ilman hengenvaaraa; IDLH-arvo on suurin pitoisuus, jolle terve työntekijä voi altistua 30 minuutiksi saamatta palautumattomia terveydellisiä vaurioita tai poistumista vaikeuttavia vammoja (Työterveyslaitos 2014, kohta 1.6). Seurausvaikutukset perustuvat Helsingin Energian Pöyry Industry Oy:llä teettämään suuronnettomuusvaarojen arviointi-selvitystyöhön, jossa seurausvaikutukset on arvioitu potentiaalisten ongelmien analyysi (POA)-menetelmällä (2009, liite 1, sivut 1-10). Leviämismallit on määritelty vuosien kesimääräisen tuulennopeuden mukaisesti, joka on 4,5m/s. Tuulen suuntana on yleisin tuulen suunta, eli lähes länsituuli. (Pöyry Industry Oy 2009, 16). 19

20 Prosessi Onnettomuusskenaario Vaara-alue ja vaarat Johtamissuunnitelma Kevyt ja raskas polttoöljy (KPÖ 2 x 3000m3; RPÖ 3000m3) Seurausvaikutukset: Tulipalon aiheuttama lämpösäteily ja savukaasut. Öljysäiliö vuotaa ja öljy syttyy palamaan 600 m3 valuma-allas täyttyy ja vuotaa yli. Savukaasujen lämpösäteily Öljy leviää 5820 m2 alueelle, josta imeytyy 5000 m2 alueelle. SO2-päästö aiheuttaa päästöjakeista pisimmälle vaaraa: 530m 1,4 km ERPG-2 < 180 m IDHL 100ppm/30min Paloalueen reunalla vähintään 3. asteen palovammoja; 26 m etäisyydellä 2.asteen palovammoja; 74 m etäisyydellä 1.asteen palovammoja (punoitusta) tai lieviä savumyrkytysoireita. Korkea riski kw/m2 paloalueen reunalla: kasvillisuus voi syttyä, tavalliset rakennukset voivat syttyä. Merkittävä riski 6 kw/m2 noin 26 metrin etäisyydellä paloalueen reunasta, rakenteiden hiiltyminen. Kohonnut riski 2 kw/m2 RPÖ 66 metrin etäisyydellä paloalueen reunasta KPÖ 74 metrin etäisyydellä paloalueen reunasta; yksittäisiä haittoja muovirakenteille ja maalipinnoille. -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -mittaustoiminta -vuotavan öljyn hallinta -sammutusvesien hallinta (patoaminen) -tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle -ensiapu/ensihoito -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -mittaustoiminta -vuotavan öljyn hallinta -sammutusvesien hallinta (patoaminen) -tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle -ensiapu/ensihoito Metaaniräjähdys raskaan polttoöljysäiliön täytön yhteydessä 4-7 m keuhkot ja tärykalvot voivat vaurioitua, rakenteille vakavia vaurioita m hetkellinen kuulon alenema, rakenteille lieviä vaurioita m n. 50% ikkunoista voi hajota, haavoja ikkunoiden lasinsiruista. -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -mittaustoiminta -vuotavan öljyn hallinta -sammutusvesien hallinta (patoaminen) -tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle -ensiapu/ensihoito 20

21 Altistusalueet raskaalle ja kevyelle polttoöljylle ovat lähellä toisiaan. Kevyen polttoöljyn ERGP-1 renkaan säde on noin 6 kilometriä ja ERPG-2 säde ulottuu noin 1,4 kilometrin etäisyydelle. ERPG-3 alueen ulkopuolella ovat kaikki yli 530 metrin etäisyydellä oleskelevat. ERPG-3 säteen etäisyydellä ihmiset voivat siis olla ainakin tunnin ajan ilman hengenvaaraa. Raskaan polttoöljyn ERGP-1 renkaan säde on sama kuin kevyellä polttoöljyllä eli noin 7 kilometriä, kun taas ERPG-2 säde ulottuu hieman kevyen polttoöljyn tapausta pidemmälle eli noin 1,7 kilometrin etäisyydelle. ERPG-3 alueen ulkopuolella ovat kaikki yli noin 630 metrin etäisyydellä oleskelevat (Pöyry Industry 2009, 25). Kuva 4 Raskaan polttoöljysäiliön palon vaikutusten leviämisennuste rikkidioksidin osalta. Kuva 3 Kevyen polttoöljysäiliön palon vaikutusten leviämisennuste rikkidioksdin osalta. 21

22 Kuva 5 Raskaan polttoöljyn palon vaikutuksen tarkastelu rikkidioksidin osalta suuremmilla pitoisuuksilla. Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että laskennassa on oletettu, että tulipaloa ei sammutettaisi ollenkaan. Tarkastelussa oletetaan, että raskaan polttoöljyn annetaan palaa loppuun asti. Todellisuudessa palontorjunta ja -vaikutusten rajoittamistoimenpiteisiin ryhdyttäisiin välittömästi (Pöyry Industry 2009, 32). Muut myöhemmin esiteltävät onnettomuusskenaariot ovat niin paikallisia, ettei ole tarkoituksenmukaista esittää niiden leviämisennusteita. Maakaasu Seurausvaikutukset: Tulipalon aiheuttama lämpösäteily ja savukaasut. Kaasuvuoto kaasuturbiinien polttoainetiloissa tai halleissa räjähdys 14 m keuhkot ja tärykalvot voivat vaurioitua, rakenteille vakavia vaurioita 35 m hetkellinen kuulon alenema, lasinsiruja ja rikkoutuvia rakenteita 70 m n. 50% ikkunoista rikkoontuu, haavoja rikkoutuvista ikkunoista. -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -huuhtelu- ja/tai pesupaikan perustaminen -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -vuodon tukkiminen -laimennus- ja pesuvesien hallinta -tiedottaminen -vaarasta varoittaminen / sisälle suojautumisohjeet -ensiapu/ensihoito Kaasuputki vaurioituu maanrakennustöiden yhteydessä räjähdyksen aiheuttama ylipaine ulkona 65 m keuhkot ja tärykalvot voivat vaurioitua, vakavia vaurioita ympäröiville rakenteille 140 m hetkellinen kuulon alenema, lasinsiruja ja rikkoutuvia rakenteita 375 m 50% ikkunoista rikkoontuu, haavoja rikkoutuvista ikkunoista. -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -huuhtelu- ja/tai pesupaikan perustaminen -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -vuodon tukkiminen -aineen neutraloiminen -vuodon rajoittaminen keräämällä tai ohjaamalla -laimennus- ja pesuvesien hallinta -tiedottaminen -vaarasta varoittaminen / sisälle suojautumisohjeet -ensiapu/ensihoito 22

23 Ammoniakkivesi Lipeä ja rikkihappo Räjähdyksestä muodostuva tulipallo ja lämpösäteily Ammoniakkivesivuoto 694 l, lastaustilanteessa trukkilavan 24 kanisteria hajoavat päästö leviää tuulen mukana kohti koillista (kesä) Säiliöiden 10 m 3 ja 9 m 3 ristiintäyttö. Lipeää täytetään vahingossa rikkihapposäiliöön 165 m 2.asteen palovammoja; vähäisempiä vaurioita rakenteille (esim.hiiltyminen) 445 m mahdollisesti 1. asteen palovammoja (punoitusta), erilaisia yksittäisiä haittoja, esim. muovirakenteet vaurioituvat, maali kuoriutuu, deformaatioita 205 m ERPG-1 41 m ERPG-2 ja IDLH Osa vuodosta menee sadevesiviemäriin ja sen kautta mereen. Säiliössä kehittyvän kaasun määrä ei pysty purkautumaan hönkäputkesta säiliö repeytyy muodostuu joko hapan tai emäksinen höyrypilvi. -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -huuhtelu- ja/tai pesupaikan perustaminen -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -vuodon tukkiminen -aineen neutraloiminen -vuodon rajoittaminen keräämällä tai ohjaamalla -laimennus- ja pesuvesien hallinta -tiedottaminen -vaarasta varoittaminen / sisälle suojautumisohjeet -ensiapu/ensihoito -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -huuhtelu- ja/tai pesupaikan perustaminen -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -vuodon tukkiminen -pilven laimentaminen -vuodon rajoittaminen keräämällä tai ohjaamalla -laimennus- ja pesuvesien hallinta -tiedottaminen -vaarasta varoittaminen / sisälle suojautumisohjeet -ensiapu/ensihoito -tiedustelu -pelastaminen -vaara-alueen eristäminen ja evakuointi -huuhtelu- ja pesupaikan perustaminen -sammuttaminen tai syttymisvaaran poistaminen -vuodon tukkiminen -aineen neutraloiminen -vuodon rajoittaminen keräämällä tai ohjaamalla -laimennus- ja pesuvesien hallinta -tiedottaminen -vaarasta varoittaminen / sisälle suojautumisohjeet -ensiapu/ensihoito 23

24 4. Alueen pelastusorganisaatio 4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Paloturvallisuuden ylläpidosta ja pelastustoiminnasta vastaavat voimalaitoksen päällikkö, esimiehet ja koko henkilöstö omien vastuualueidensa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Voimalaitoksella pelastusorganisaatio muodostuu voimalaitosten johdosta ja alueella toimivasta pelastusryhmästä. Pelastusryhmään nimetyt henkilöt toimivat vakituisesti ko. voimalaitoksella eri työtehtävissä. Pelastusryhmän jäsenet tekevät pääasiassa ns. toimistotyöaikaa. Ryhmälle järjestetään säännöllisesti opetus harjoitustilaisuuksia. Harjoitusten järjestelyistä vastaa Helenin turvallisuusyksikkö. Pelastusryhmässä on n. 14 henkilöä Ilta- ja yövuoron aikana kohteessa ei ole pelastushenkilöstöä paikalla. Mahdollisessa onnettomuustapauksessa toisen laitoksen valvomohenkilö toimii pelastuslaitoksen opastehtävissä. Paloturvallisuuden ylläpito on jokaisen voimalaitoksella työskentelevän, myös urakoitsijoiden tehtävä oman vastuu- tai toimintaalueensa puitteissa. Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Kemikaaliasiantuntijat Jyrki Hanioja, voimalaitoksen päällikkö, suojelupäällikkö Taneli Lampinen, käyttöinsinööri, suojelupäällikön varamies Markku Partanen, prosessiteknikko, pelastusryhmän johtaja Camilla Rapp Kemikaaliasiantuntija Puhelin , Puhelin , Puhelin Puhelin ,

25 4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen Pelastusryhmä kutsutaan koolle voimalaitoksen eri tiloissa sijaitsevilta Pelastusryhmän kokoonkutsupainikkeilta. Hälytysääni on yhtäjaksoinen 30 sekunnin sireeniääni. Lisäksi ryhmä voidaan hälyttää Virve-radiolla. Työajan ulkopuolella laitoksen johto ja pelastusryhmän päällikkö hälytetään puhelimella. 4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Henkilöstö ryhtyy pelastustehtäviin omatoimisesti ennen pelastuslaitoksen saapumista paikalle ja opastaa pelastuslaitoksen kohteeseen sekä opastaa ja avustaa pelastuslaitosta kohteessa. 4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö Kalusto Sijainti Täydellinen paloasu koko pelastusryhmälle Palokalustovarasto Paineilmalaiteet 8 kpl ja 8 varapulloa 3 kpl palokalustovarasto 2 kpl VuA valvomo 2 kpl VuB valvomo 1 kpl pääsisäänkäynnin yhteydessä Tetrapuhelin lähes kaikilla pelastusryhmän jäsenillä. Ensiapuvälineet, silmänhuuhtelu ym. Moottoripumppu ja letkukalusto ym. Säteilymittari Kaasumittarit Pikapalopostit Sammuttimet Henkilökohtainen Palokalustovarasto ja laitoksilla Palokalustovarasto Valvomoissa Valvomoissa Laitoksilla Laitoksilla Tetrapuhelinkalusto on muuttumassa Virve-yhteensopivaksi järjestelmäksi parhaillaan. Yhtenäisen radiokaluston avulla pelastuslaitos ja pelastusorganisaatio voivat olla yhteydessä toisiinsa. 25

26 5. Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Päivittäiset pelastustoiminnan tehtävät hoidetaan ja johdetaan pelastuslaitosten päivystyshenkilöstön toimesta. Päivittäisissä tilanteissa pelastusmuodostelmat toimivat toisten pelastuslaitosten alueilla kyseisen pelastuslaitoksen johtamisorganisaatiossa. Yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastustoiminnan johtajana toimii aina se ylin pelastusviranomainen, joka on hälytetty tehtävään, riippumatta siitä mistä pelastuslaitoksesta hän on. Yhdenmukaiset pelastustoiminnan johtamismallit ja toimintatavat korostuvat normaaliolojen häiriötilanteissa, jotka ovat esimerkiksi suuronnettomuudet ja niiden uhkatilanteet. Sopimukset, johtamismallit ja ohjeet mahdollistavat mm. johtamisorganisaation täydentämisen toisen pelastuslaitoksen henkilöstöllä (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 4). 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Kohteeseen ei ole laadittu erillistä kohdevastetta muihin tehtävälajeihin, kuin automaattisen paloilmoittimen tehtäviin. Vaste muodostuu kaikissa muissa tehtävälajeissa hätäkeskuksen tekemän tilannearvion perusteella. Hätäkeskuspäivystäjä määrittelee saamiensa tietojen perusteella onnettomuustyypin ja riskin. Riski määritellään jaottelulla pieni-keskisuuri-suuri. Pelastusmuodostelman johtaja muuttaa harkintansa mukaisesti vastetta. Hälytettävän vasteen osalta on alla olevaan tauluun merkitty vain laatu, jota tehtävälle tarvitaan. Täten siis laatu P tarkoittaa päivystävää palomestaria ja laatu 1 mitä tahansa pelastusyksikköä. 3 tarkoittaa säiliöajoneuvoa. Alla lueteltu kalusto on 60 sekunnin lähtövalmiudessa ympärivuorokautisesti. Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt vaarallisten aineiden tehtävälle Muodostelman johtaja Toimintavalmiusaika pieni pelastusryhmä 1, (HE709) (+ensihoito) pelastusyksikön esimies Riskiluokan I mukainen aika, 6min 1 keskisuuri pelastusjoukkue P, 1, 3, HE201, HE205, HE701, (HE709), HE7094, KU3058 (+ensihoito) P Riskiluokan I mukainen aika, 20min 1 suuri pelastuskomppania P, HE100, 1, 1, 3, HE201, HE205, HE701, (HE709), HE 7094, KU3058 (+ensihoito) P arvio: yli 20 minuuttia Pelastustoimen muodostelmien tehtävät on kirjattu kohtaan Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa - Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (johtamissuunnitelmat). 1 Helsingin pelastustoimen alueen palvelutasopäätös , 40 26

27 5.2 Torjuntakalusto Alla on lueteltu käytettävissä oleva erikoiskalusto kemikaalionnettomuuksiin päivittäisonnettomuuksissa. Kemikaalionnettomuuksien lisäksi samaa kalustoa voidaan käyttää muihinkin palo- ja pelastustehtäviin. Kalusto Sijainti HE205 (+HE201) -pelastussukellusyksikkö, jonka vahvuus 0+1. HE201 miehistö (1+3) on koulutettu hyödyntämään koko kalustoa kemikaalisukellus-, mittaus- ja vuodontukkimiskapasiteetiltaan. HE709 ja HE7094 (+HE701) -vaarallisten aineiden yksikkö (0+1) sekä vaarallisten aineiden kontti (0+1) (kuljetusajoneuvona HE7094). HE701:n miehistö (1+3) on koulutettu hyödyntämään koko kalustoa kemikaalisukellus-, mittaus- ja vuodontukkimiskapasiteetiltaan. KU3058 -kemikaaliyksikkö (0+1). Kuljettaja toimii etämittauskaluston käyttäjänä, auton ja kaluston asiantuntijana ja kemikaalionnettomuuksissa neuvonantajana. Vaatii pelastusyksikön miehistön kaluston käyttöön. Erottajan paloasema, as.20, Helsinki. Herttoniemen paloasema, as. 70, Helsinki. Pelastuskeskus, as.30, Helsinki-Vantaan lentoasema, Vantaa 27

28 6. Tukiorganisaatiot Yhteistyötaho operatiiviset toimijat Helsingin Energian asiantuntijat ja yhteyshenkilöt Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sairaalat ja myrkytystietokeskus Helsingin poliisi Yhteystiedot sisäinen hälytys Helsingin Energialla Viranomaisnumerot Virve viranomaisnumerot Virve Tehtävät onnettomuustilanteessa -kohdetuntemus ja yhteyshenkilöt -asiantuntijuus tuotantoprosesseista -Helsingin Energian sisäinen tiedottaminen ja johtaminen -altistuneiden hoito alueen sairaaloissa -myrkytystietokeskuksesta lisätietoa altistuneiden tai mahdollisten altistuneiden oireiden hoitoon ja hoitoonohjaukseen -alueen eristäminen, evakuointi, tiedottaminen alueen asukkaille ja alueella liikkuville -liikenteenohjaus ja liikennejärjestelyt -tutkinta Hätäkeskus viranomaisnumerot -median jatkotiedotteen vastaanottaminen ja välittäminen Rajavartiolaitos / Meripelastuslohkokeskus > Helsinki VTS:lle informointi Vuosaaren sataman Port Info viranomaisnumerot viranomaisnumerot -yleisen vaaramerkin käynnistäminen ja vaaratiedotteen edelleenvälittäminen -lisäyksiköiden hälyttäminen - avustaa pelastustoimintaa antamalla virkaapua: etsintä, tähystys, kuljetustehtävät sekä sairaankuljetus, osallistuu öljyntorjuntaan ja antaa tarvittaessa erikoishenkilöstöä ja kalustoa (veneet ja ilma-alukset) käyttöön -merellä olijoiden evakuoiminen / varoittaminen -tiedottaminen suojautumisesta ja evakuoinneista -liikennejärjestelyt sataman sisällä (yhteistyössä poliisin ja tieliikennekeskuksen kanssa satamaan tuleva ja lähtevä liikenne) -tiedottaminen satama-alueella -mahdollinen kalustotuki sataman työkoneilla? Helsingin satama viranomaisnumerot - osallistuu suuronnettomuuksien torjuntaan sataman ja Helsingin edustan merialueilla asettamalla henkilöstöä pelastustoiminnanjohtajan käyttöön. Puolustusvoimat / Santahamina viranomaisnumerot -avustaa pelastustoimintaa henkilöstöllä, kalustolla, materiaalilla ja asiantuntemuksella pyydettäessä 28

29 Yhteistyötaho Asiantuntijat Erityisasiantuntijat C-osaamiskeskus Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa viranomaisnumerot -asiantuntija-apua kemikaalionnettomuudessa Helsingin rakennusvirasto Yhteistyötaho Ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus viranomaisnumerot Yhteystiedot viranomaisnumerot -rakenteellisten vaurioiden asiantuntija-apu -raivaus- ja pelastustoimintaan avuksi kalustolla ja työvoimalla, kuten työkoneet ja kuorma-autot, työveneet Tehtävät onnettomuustilanteessa -kemikaalien ympäristövaikutukset, asiantuntija-apu ELY-keskus viranomaisnumerot -kemikaalien ympäristövaikutukset, asiantuntija-apu Suomen Ympäristökeskus (merialueelle leviävä onnettomuus) viranomaisnumerot -kemikaalien ympäristövaikutukset merialueella HSY Vesi viranomaisnumerot -asiantuntija-apua Yhteistyötaho Henkinen tuki, ensihuolto Helsingin sosiaalipäivystys -tarvittaessa myös SPR Helsingin ja Uudenmaan piiri sosiaalitoimen johtamana Helsingin kriisipäivystys -tarvittaessa myös kirkon ja vapaaehtoisten henkisen huollon valmiusryhmä sosiaalitoimen johtamana Yhteystiedot viranomaisnumerot viranomaisnumerot -mahdollisten valumien osalta viemäreiden sulkeminen ja leviämiskartoitus viemäriverkkoon Tehtävät onnettomuustilanteessa -ensihuollon järjestelyt (esim. majoitus, ruoka) -kriisiavun käynnistäminen (henkinen ensiapu ja tuki) 29

30 Yhteistyötaho Yhteystiedot Tehtävät onnettomuustilanteessa Liikenteelliset tekijät Tieliikennekeskus viranomaisnumerot -liikennejärjestelyt ja liikennetiedotteet yhteistyössä poliisin kanssa HSL viranomaisnumerot -sairaankuljetukset busseilla, evakuointikuljetukset, joukkoliikennejärjestelyt HKL / metro / raitiovaunu viranomaisnumerot -metro- ja raitiovaunuliikenteen osalta mahdolliset liikennejärjestelyt Helsinki VTS viranomaisnumerot -merellä olijoiden evakuoiminen / varoittaminen Useimpien toimijoiden tehtävien lähteenä on Helsingin kaupungin pelastuspalvelun perussuunnitelma (2006, 12-21). 30

31 7. Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jota on kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän taikka onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana. Suuronnettomuus voi syntyä mm. liikenne- tai ympäristöonnettomuuden, tulipalon, räjähdyksen, kaasuvuodon, luonnonilmiön, sortuman tai yllättävän tapahtuman seurauksena. Yleisesti voidaan todeta suuronnettomuuden tapahtuneen, kun sen vaatimat toimenpiteet ylittävät pelastuslaitoksen ja sen toimintaa tukevien organisaatioiden päivittäisissä tilanteissa käytettävät normaalit voimavarat. Päätöksen suuronnettomuudesta tai sen uhkatilanteesta sekä siirtymisestä suuronnettomuustilanteen mukaiseen organisoitumiseen tekee sen pelastuslaitoksen päivystävä päällystöviranomainen, jonka alueella onnettomuus tai sen uhka on tapahtunut. (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 4). 7.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastusalueilla on laadittu yhteinen pelastustoiminnan johtamisohje. Pelastustoiminnan johtamisen yleisohjetta sovelletaan pelastuslain (379/2011) mukaisissa pelastustoiminnan johtovastuulla olevissa tilanteissa. Ohje yhdenmukaistaa pelastustoiminnan johtamista Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastusalueilla (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 2). Tilanteen yleisjohtajana toimii pelastusviranomainen, joka määrää tarvittavat pelastusresurssit sekä antaa tarvittavat käskyt tilanteen mukaan. Muissa onnettomuuksissa esim. joukkomyrkytys tai tartuntatautiepidemia toimintaa johtaa ensihoitoviranomainen. Joukkoväkivalta-, kaappaus- ja etsintätilanteissa toimintaa johtaa poliisiviranomainen. Merellä tapahtuvaa pelastustoimintaa johtaa meripelastusviranomainen. (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 4). 7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Pelastustoimen suuronnettomuus- ja sen uhkatilanteiden hoitaminen edellyttää yleensä useamman pelastuslaitoksen pelastusmuodostelmien hälyttämistä. Pelastustoiminnan johtajana on pelastuslain (379/2011) 44 :n mukaan pääsääntöisesti sen pelastustoimen alueen pelastusviranomainen, jossa onnettomuus on saanut alkunsa. Suuronnettomuus- tai niiden uhkatilanteissa perustetaan tarvittaessa pelastustoiminnan johtokeskus (PEL- JOKE), mutta vähintäänkin toiminta-alueen johtoelin (TOJE). Pelastustoiminnan johtokeskuksen (PEL- JOKE) perustaa pääsääntöisesti alueen päivystävä päällikkö. Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaa pääsääntöisesti alueen päivystävä palomestari jakaen toiminta-alueen tarvittaessa kaistoihin. Suuronnettomuustilanne edellyttää laajaa viranomaisyhteistyötä ja sen tehokasta organisointia. Esimerkki eri toimialojen johtamisen organisoitumisesta on kuvattu kuvassa 3 (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 22). 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen Tilanteen mukaan TOJEn toimitilaksi voidaan määrätä esimerkiksi johtokeskusyksikkö, kuten esimerkiksi HE100. Tarvittaessa TOJEn henkilöstöä ovat pelastuslaitoksen henkilöstön lisäksi poliisin, terveystoi- 31

32 men, sosiaalitoimen tai VaPePan edustajat (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 27) sekä asiantuntijat, jotka pystyvät tukemaan johtamistoimintaa. 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen Pelastustoiminnan johtokeskus voidaan perustaa tukemaan toiminta-alueella tapahtuvaa pelastustoimintaa ilman pelastustoiminnan johtovastuun siirtoa. Mikäli pelastustoiminnan johtokeskukseen kutsutaan muiden viranomaisten edustajia, heitä varten perustetaan johtoryhmä. Pelastustoiminnan johtokeskus (PEL- JOKE) sisältää esikuntapäällikön ja tarvittavan esikuntahenkilöstön sekä tarvittaessa johtoryhmän. (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 24). Kuva 6 Eri toimialojen johtamisen organisoituminen suuronnettomuustilanteessa (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 23). 7.5 Evakuointi normaalioloissa, onnettomuusevakuointi Normaalioloissa voidaan joutua suorittamaan onnettomuusevakuointi. Tällöin varaudutaan viranomaisen päätöksen perusteella tulipalon, muun onnettomuuden tai muutoin evakuointia vaativan tilanteen vuoksi evakuoimaan rajoitettu määrä henkilöitä pois heidän vakituisista asuin- ja oleskelupaikoistaan. Evakuointi tapahtuu yleensä kunnan sisällä tukeutuen kunnan organisaatioihin. Poliisilla on poliisilaissa annettu oikeus eristää tai tyhjentää kotirauhan tai julkisrauhan suojaama alue, jos se on välttämätöntä henkeä tai terveyttä välittömästi uhkaavaan vaaran torjumiseksi eikä alueella olevia voida muuten suojata. Näissä tilanteissa voidaan käyttää hyväksi pelastusviranomaisten laatimia evakuointisuunnitelmia. Edellisiä laajempi evakuointi suoritetaan rajatulla alueella tai kohteissa, joissa on merkittävä suuronnettomuusriski. Tällainen kohde-evakuointialue tulee kysymykseen suuronnettomuudessa tai sen uhatessa (Helsingin pelastuslaitos 2014). 32

33 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitostoimintojen alue on pääasiassa asfaltoitua soramaata. Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokset eivät sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohja-vesialue, Vuosaaren ( ) I-luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä voima-laitosalueesta länteen. Vuosaaren voimalaitosalueen ympäristössä on useita merkittäviä valtakunnallisiin suojeluohjelmiin sisältyviä alueita sekä luonnonsuojelu- ja muinaismuistolain nojalla suojeltuja kohteita että kaavoissa suojelualueiksi varattuja alueita. Luonnonsuojelualueisiin sisältyy vesialueita myös Uutelan Särkkä-niemessä, noin 4 km:n etäisyydellä voimalaitosalueesta etelään ja Pikku Niinisaaressa, noin 6 km:n etäisyydellä voimalaitosalueesta kaakkoon. Lähialueella on luontoarvojen lisäksi myös historiallista merkitystä ja Mustavuoren ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet sekä Kasabergetin pronssikautinen hautaröykkiö voimalaitosalueesta pohjoiseen on suojeltu muinaismuistolain perusteella. Voimalaitosalue on pääasiassa asfaltoitu, eikä alueella ole tapahtunut kemikaalivahinkoja. (Helsingin Energia 2012, 25-26). Mikäli torjuntatoimiin ehditään ryhtyä ennen aineen valumista maata pitkin viemäreihin tai kaivoihin, on pelastuslaitoksella kalustoa, joilla kaivoja voidaan tukkia tai imeyttää maassa olevia aineita. Pelastuslaitoksella on hälytysvalmiudessa kalustoa ja materiaalia, joilla voidaan rajoittaa vuodon leviämistä maata pitkin. Tällaisella kalustolla voidaan esimerkiksi padota tai ohjata valumia esimerkiksi keräysastioihin tai hallitusti viemäreihin. Viemäreitä voidaan sulkea yhteistyössä vesilaitoksen päivystäjän kanssa, jolloin mahdollisesti jo viemäriin levinnyt aine voidaan imeä rajatulta alueelta viemäreistä pois. Vaarallisia kemikaaleja voidaan myös neutraloida esimerkiksi kalkilla tai vedellä, riippuen aineesta. Ilmaan päässeitä kaasumaisia päästöjä voidaan laimentaa esimerkiksi vesisumusuihkulla. Helsingin kaupungin sammutusvesisuunnitelmassa on nostettu esille, että sammutusjätevesistä aiheutuvien ympäristövahinkojen ja alueen vesihuoltoa häiritsevien riskien huomioiminen ja niihin varautumista tulee kehittää. Kehittämistarpeena ja tavoitteena on luoda ohjeistus, jonka avulla pelastuslaitoksen operatiivisessa pelastustoiminnassa huomioidaan ja toimintaa ohjeistetaan sammutusjätevesien aiheuttamien mahdollisten ympäristövahinkojen vaarojen minimoimiseksi. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos 2013, 35). 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Huolto käynnistetään arvioidun tehtävän keston ja vaatimusten mukaisesti pelastustoiminnan johtajan käskystä. Pelastuslain (379/2011) momentin kohdan 3 mukaisesti pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksiin kuuluu oikeus määrätä antamaan käytettäväksi rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, elintarvikkeita, poltto- ja voiteluaineita ja sammutusaineita. Helsingin kaupungin pelastuspalveluneuvottelukunnan perussuunnitelman mukaisesti Palmian tehtäviin kuuluu pelastushenkilöstön muonitus. Muusta huollosta huolehtii kukin pelastusorganisaatio itse. Tilapäismajoituksen ruokahuollosta huolehtii sosiaalivirasto. Tarvittaessa Palmia avustaa sosiaalivirastoa muonituksessa. Palmian tehtäviin kuuluu myös valmistautua tukemaan väliaikaismajoituksen kiinteistönhuoltotarpeiden ja turvapalveluiden järjestämisessä (Helsingin kaupunki 2006, 15). 33

34 7.8 Viestiliikenne Suuronnettomuustilanteessa viestiliikenteessä noudatetaan yhteisesti sovittuja käytänteitä, jolloin viestiliikennekaaviot ovat yhdenmukaisia kaikkien pelastuslaitosten kanssa. Suuronnettomuustilanne käynnistyy pääsääntöisesti päivittäisen toiminnan mukaisesti myös viestiliikenteen osalta. Vasta siinä vaiheessa, kun pelastustoiminnan johtaja toteaa tilanteen edellyttävän suuronnettomuustilanteen mukaista organisoitumista, viestiliikenne määrätään toteutettavaksi suuronnettomuustilanteen mukaisesti (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 31). Tiedotettuaan suuronnettomuustilanteesta, pelastustoiminnanjohtaja määrittelee toiminta-alueet ja jakaa yksiköt oikeille kaistoille. Kaistajako voi olla alueellinen tai toiminnallinen kaistajako. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos Viestiohje). Kuva 7 Fiktiivinen kuva viestiliikenteen rakenteesta suuronnettomuustilanteessa. Kuvaajassa ei ole huomioitu Helsingin Energian kanssa yhteistä Virve-viestiliikennettä, sillä käytäntöjä ei olla vielä luotu (Helsingin kaupungin pelastuslaitos, 2011 mukaan). 7.9 Pelastustoiminnan lopettaminen Varsinaisen pelastustoiminnan päätyttyä kohde luovutetaan sen omistajalle tai haltijalle. Kohde voidaan luovuttaa myös toiselle viranomaiselle jatkotoimenpiteitä varten. Ennen viimeisten pelastusmuodostelmien irrottamista toiminta-alueelta on ilmoitettava vastuun siirtymisestä. Se tapahtuu pelastustoiminnan johtajan allekirjoittamalla määräyksellä, johon samalla liitetään ohjeet jälkivartioinnin suorittamisesta sekä muista vastaanottajan velvollisuuksista (Pelastusopisto 2013, 55). 34

35 8. Väestön varoittaminen Väestön varoittaminen muodostuu kaikista niistä toimenpiteistä, joilla väestöä voidaan varoittaa vaaran uhatessa. Toimenpiteitä ovat muun muassa: Yleisradion ja paikallisradioiden välittämät vaaratiedotteet televisiokanavien välittämät vaaratiedotteet ja teksti-tv väestöhälyttimillä annettavat äänimerkit ulkona liikkuvalle väestölle. Väestöhälyttimet käynnistetään pelastustoiminnan johtajan määräyksestä. Vaaratiedote annetaan silloin, kun se on välttämätöntä väestön varoittamiseksi. Vaaratiedote välitetään valtakunnallisesti kaikille Yleisradio Oy:n radiokanaville sekä pitkäaikaisen toimiluvan saaneille kaupallisille radiokanaville. Vaaratiedotteen antava viranomainen voi päättää, että vaaratiedote välitetään tiedoksi myös televisiossa (Helsingin pelastuslaitos 2014). 8.1 Väestöhälyttimet Väestöhälyttimillä varoitetaan ulkona olevaa väestöä. Helsingin kaupungin alueella sijaitsee kiinteitä väestöhälyttimiä ja lisäksi voidaan käyttää siirrettäviä väestöhälyttimiä. Vuosaaressa sijaitsee kolme väestöhälytintä, joista Vuosaaren B-voimalaitoksessa yksi (Käärmeniementie 8). Seuraavaksi lähimmät hälyttimet ovat osoitteessa Kivisaarentie 3 ja Iiluodontie 6. Kuva 8 Vuosaaren alueella sijaitsee kolme väestönhälytintä (Helsingin pelastuslaitos 2014). 35

36 Vuosaaren alueella sijaitsevat väestöhälyttimet Vuosaaren B-voimalaitos, Käärmeniementie 8 Kivisaarentie 3 Iiluodontie 6 Taulukko 1 Vuosaaren väestöhälytinten sijainti. Kuva 9 Väestöhälyttimien arvioitu kuuluvuusalue. Kuuluvuusalue on rajattu laskennallisen etäisyyden päähän hälyttimen sijainnista. Hälytysäänen kuuluvuuteen vaikuttavat esimerkiksi tuuli, liikenneolosuhteet (liikennemelu) ja sää. Väestöhälyttimen tarkoitus on varoittaa ulkona liikkuvaa väestöä. 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Vaaratiedote annetaan ainoastaan silloin, kun on perusteltua olettaa sen olevan tehokkain ja tarkoituksenmukaisin keino väestön varoittamiseksi. Vaaratiedote on tehokas tapa varoittaa kerralla suurta määrää väestöä (Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013, 9). Vaaratiedotteita välittävät Yleisradio Oy:n ja kaupallisten radioiden radiokanavat ja käytännössä ne lukee Yleisradio Oy:n toimittaja. Vaaratiedotteita välittävät radiokanavat on määrätty televisio- ja radiotoiminnasta annetussa laissa (744/1998). Vaaratiedote välitetään valtakunnallisesti kaikille Yleisradio Oy:n radiokanaville sekä pitkäaikaisen toimiluvan saaneille kaupallisille radiokanaville. 36

37 Vaaratiedotteen antava viranomainen voi päättää, että vaaratiedote välitetään tiedoksi myös televisiossa. Vaaratiedote näkyy televisiossa ns. ruutukehänä ja vaaratiedotteen teksti kulkee kuvaruudun yläosassa. Tekstin ohessa kuuluu aluksi varoitusääni, jonka tarkoituksena on kiinnittää katsojien huomio. Yleisradio Oy voi lisäksi oman harkintansa mukaan julkaista vaaratiedotteen Teksti-TV:ssä ja verkkosivuillaan (Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013, 5). Vaaratiedote antaa myös medialle signaalin ryhtyä seuraamaan tilanteen kehittymistä. Vaaratiedottaminen edellyttää lähes aina mediatiedottamista vielä senkin jälkeen, kun tarvetta väestön varoittamiseen ja toimintaohjeiden antamisen ei enää ole. Media toteuttaa yhteiskunnallista perustehtäväänsä uutisoimalla vaaratilanteesta ja arvioimalla viranomaisten toimintaa. Mediakilpailu sekä internetin ja sosiaalisen median välittämän tiedonvälityksen nopeus ovat johtaneet siihen, että myös viranomaisilla on oltava erittäin hyvät valmiudet nopeaan ja aktiiviseen mediaviestintään. Viranomaiset voivat varoittaa väestöä myös suoraan esim. ovelta ovelle -tiedottamisella, kaiutinautoja tai väestöhälyttimiä käyttäen ja voimavarojen salliessa myös verkkoviestinnän keinoin sekä perinteisellä mediatiedotteella. (Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013, 14). 8.3 Yleinen vaaramerkki Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa (Helsingin pelastuslaitos 2014). 8.4 Vaara ohi -merkki Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi (Helsingin pelastuslaitos 2014). 8.5 Vaaratiedote Lain mukaan vaaratiedote annetaan silloin, kun se on välttämätöntä väestön varoittamiseksi. Vaaratiedotetta voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan ilmoittaa vaaratilanteen olevan ohi. 37

38 Kielilain (423/2003) mukaisesti vaaratiedote annetaan molemmilla kansalliskielillä (Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013, 9.) Vaaratiedote on toimivaltaisen viranomaisen antama tiedote, jonka tarkoitus on varoittaa vaarallisesta tapahtumasta. Tarpeen vaatiessa tiedote myös ohjeistaa, miten suojautua vaaralliselta tapahtumalta tai sen seurauksilta ja miten välttää vaaratilanteita. Näin vaaratiedote luo edellytyksiä myös omatoimiseen varautumiseen. Vaaratiedote voidaan antaa, jos tapahtuma aiheuttaa: hengen- tai terveysvaaran vaaran omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle merkittävissä määrin. Vaaratiedotetta voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan ilmoittaa vaaratilanteen olevan ohi. Näin vältetään epätietoisuus siitä, onko vaara hengelle ja terveydelle tai merkittävälle omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle yhä olemassa. (Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013, 5.) Vaaratiedote vastaa viiteen kysymykseen: missä milloin mitä miten tiedotteen antaja. (Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013, 11) Kohteen esitäytetty vaaratiedote liitteessä Väestölle annettavat toimintaohjeet Kuultuasi yleisen vaaramerkin, toimi näin. Siirry sisälle. Pysy sisällä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihtolaitteet. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla. Poikkeusoloissa siirry välittömästi suojaan (Helsingin pelastuslaitos 2014). 38

39 9. Onnettomuudesta tiedottaminen 9.1 Onnettomuusilmoitukset Yleisölle tarkoitettu julkinen ensitiedote lähetetään automaattisesti hätäkeskuksen tietojärjestelmästä. Sivulla näkyy paikkakunta, tapahtumalaji ja ajankohta. Järjestelmä lähettää automaattisesti palveluun liittyneille median edustajille sähköpostilla mediahälytyksen. Ensitiedote lähetetään tapahtumasta, jolla on uutisarvoa. Tehtävätyypit, joista mm. lähtee ensitiedote: Rakennuspalo Tieliikenneonnettomuus Räjähdys Vaarallisten aineiden onnettomuus Ihmisen/eläimen pelastaminen Öljyvahinko Jatkotiedotteen tulee olla lyhyt ja ytimekäs, jolloin media voi arvioida henkilöstönsä lähettämistarvetta onnettomuuspaikalle. Palvelun käyttö vähentää yhteydenottoja medialta, kun onnettomuustilanne tarkentuu pienemmäksi tai suuremmaksi kuin ensitiedote antaa olettaa. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Ohje. 32/13/OPROS, 2). 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Päivystävän palomestarin on tehtävä ilmoitus sisäisten ohjeiden mukaisesti esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: Tulipalosta ja muista onnettomuuksista tai tapahtumista joissa väestöä on varoitettu antamalla yleinen vaaramerkki, joissa pelastuskomppania tai enemmän on hälytetty toimintaan. Myös suuronnettomuuden vaara- tai uhkatilanteesta ja pelastustoimen valmiutta vaarantavista häiriötilanteista tulee tehdä ilmoitus. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Ohje. 28/13/OPROS, 1-2). 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen Sisäasiainministeriö tarvitsee nopeasti tiedon suuronnettomuuksista tai niiden uhkasta ja muista erityistä huomiota herättävistä onnettomuuksista tai tapahtumista voidakseen huolehtia ministeriölle kuuluvista tehtävistä. Pelastustoimen toimialalla noudatetaan onnettomuusilmoitusten välittämisessä Sisäasiainministeriön ohjetta. Ulkomailla tapahtuneiden onnettomuuksien ilmoittamisesta on laadittu ohjeet ja sovittu menettelytavat Euroopan Unionin, kansainvälisten järjestöjen ja naapurivaltioiden kanssa. (Sisäasiainministeriö. Ohje. SM/2009/3941, 1). Sisäasiainministeriö tiedottaa Suomessa tapahtuneista suuronnettomuuksista Euroopan Unionille. 39

40 9.4 Medialle tiedottaminen Pelastustoimen mediapalvelu ( on internetissä toimiva palvelu, johon kuuluvat ensija jatkotiedote. Yleisölle suunnattu palvelu on tiedoiltaan suppeampi kuin medialle suunnattu palvelu. Järjestelmässä ei ole tietoja ensihoidon ja poliisin tehtävistä. Palvelun tavoite on helpottaa viranomaisten työtä ja nopeuttaa tiedon välitystä. Palvelua ylläpitää Sisäasiainministeriön pelastusosasto. Tiedotteen sisällöstä vastaa onnettomuustilannetta johtava pelastusviranomainen. Hätäkeskus toimii tiedotteen teknisenä välittäjänä. Onnettomuustilanteissa on paikalla usein eri viranomaisia (pelastus, poliisi, ensihoito), jolloin tiedottamisesta vastaa toimintaa johtava viranomainen. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Ohje. 32/13/OPROS, 2). Kuva 10 Peto-median yleisölle suunnatusta palvelusta otettu kuvakaappaus

41 10. Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen Vastuuhenkilöt Raimo Joensuu, palomestari. Helsingin pelastuslaitos. Harjoitustiheys Harjoitusten tavoitteet kolmen vuoden välein Suuronnettomuusvalmiuden harjoittelu. Harjoituksen toteuttaminen Harjoitusten teema Harjoituksen suunnittelu Harjoituksen dokumentointi Yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen ja Helsingin Energian kanssa. päätetään tarkemmin suunnitteluvaiheessa Yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen ja Helsingin Energian kanssa. Helsingin pelastuslaitokselle, Helsingin Energialle ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Kuva 11 Harjoitustarpeet ja harjoitusmuodot (Pelastustoimen harjoitusstrategia) 41

42 11. Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset Tässä käsitellään vain Vuosaaren voimalaitoksen ja pelastuslaitoksen yhteisiä harjoituksia. Asetuksen 855/2012 mukaan Helsingin Energian voimalaitoksilla on velvollisuus järjestää harjoitukset yhdessä kunnan pelastuslaitoksen kanssa vähintään kolmen vuoden välein (Helsingin Energia 2012, 38). Aika Harjoituksen aihe Harjoituksen vastuuhenkilö tulipalo kaapelitilassa, maakaasuräjähdys ja Markku Ahola, palomestari ammoniakkivuoto sisäisen pelastussuunnitelman toimivuus Helsingin Energia syksy 2015 avoin Raimo Joensuu, palomestari 42

43 Lähteet Helsingin Energia. Turvallisuusselvitys. Vuosaaren voimalaitokset. Päivitetty Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Helsingin pelastustoimen alueen palvelutasopäätös Pelastuslautakunta dnro HEL Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Helsingin kaupungin sammutusvesisuunnitelma Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Ohje. 28/13/OPROS. Operatiivisista tehtävistä tiedottaminen eräille viranhaltijoille ja viranomaisille. Päivitetty Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Ohje. 32/13/OPROS. Vaaratiedote ja pelastustoimen mediapalvelun käyttö. Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Viestiohje Helsingin kaupungin pelastuspalvelun perussuunnitelma. KHn päätös Helsingin pelastuslaitos Internet-sivut. Luettu [ Sisäasiainministeriö. Ohje. SM/2009/3941. Onnettomuusilmoitukset ja niiden välittäminen pelastustoimessa. Pelastuslaki 379/2011. Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksiin. Pelastusopisto. Tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Pelastustoiminnan johtaminen Pöyry Industry Oy. Suuronnettomuusvaarojen arviointi. Helsingin Energia. Vuosaaren voimalaitokset TOKEVA Turvatekniikan keskus Lehdistötiedote. Kemikaalilaitosten tehtävä yhteistyötä onnettomuuksien ehkäisemiseksi Dominokohteet. Työterveyslaitos. OVA-ohjeet. Käyttäjän opas. Päivitetty Internet-sivut. Luettu [ Sisäasiainministeriö. Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen. Ohje ja suunnitelmapohja, Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 18/2012. Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013. Vaaratiedoteopas

44 Liite 1 Turvallisuustiedote Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitosten ympäristön asukkaille Vuosaaren voimalaitoksista laadittu yleisölle jaettava tiedote on jaettu lähistön asukkaille postijakeluna. Tiedote päivitetään aina tarvittaessa ja jaetaan uudelleen vähintään 5 vuoden välein. (Helsingin Energia 2012, 6) Turvallisuustiedote on luettavissa täysikokoisena versiona tästä linkistä. 44

45