Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 16.12.2015
Sisällysluettelo 1 Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta... 1 1.1 Mikä on edunvalvoja?... 1 1.1.1 Edunvalvojan asema ja tehtävät... 1 1.2 Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?... 2 1.3 Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?... 3 1.4 Voiko Kela tehdä ilmoituksen edunvalvojan tarpeessa olevasta?... 3 1.5 Kuuleminen edunvalvontatilanteessa... 3 1.6 Mikä on edunvalvontavaltuutus?... 4 1.6.1 Edunvalvontavaltuutuksen sisältö, muoto ja voimaantulo... 4 1.6.2 Valtuutuksen vaikutukset... 5 1.7 Holhousviranomaiset... 5 1.7.1 Holhousasioiden rekisteri... 5 1.8 Valtuutus... 5 1.8.1 Kirjallinen valtuutus... 6 1.8.2 Suullinen valtuutus... 6 1.8.3 Salassapidettävien tietojen luovuttaminen valtuutetulle... 7 1.8.4 Valtuutuksen voimassaolo... 7 1.8.5 Siirtokielto... 7 i
1. Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Tämä osio täydentää Kuka voi hakea etuutta - ohjetta, mutta se toimii samalla itsenäisenä osiona, johon voidaan viitata muissa etuusprosessin ohjeissa kuten takaisinperinnässä. Tämä Lue lisää -osio yhdessä Kuka voi hakea etuutta - ohjeen kanssa (viittauksin lisäksi takaisinperintä, muutoksenhaku-, oikaisu- ja poisto-ohjeisiin siltä osin kuin niissä on tähän liittyvää ohjeistusta) muodostavat Etuuden hakeminen ja toisen puolesta toimiminen etuusasiassa Kelassa - ohjeistuksen. 1.1. Mikä on edunvalvoja? Edunvalvojalla tarkoitetaan henkilöä, joka holhoustoimilain nojalla hoitaa toisen omaisuutta sekähuolehtii hänen asioistaan ja eduistaan. Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa eli vanhemmat. Heidän tehtävänsä edunvalvojina lakkaa, kun alaikäinen täyttää 18 vuotta. Tuomioistuin voi kuitenkin vapauttaa alaikäisen huoltajan edunvalvojan tehtävästä ja tarvittaessa määrätä edunvalvojaksi muun henkilön. Se voi myös määrätä alaikäiselle oheishuoltajan silloin, kun hänen vanhempansa ovat kadonneet eikä heitä ole vielä julistettu kuolleeksi. Oheishuoltaja määrätään joko vanhempien ohelle tai vanhempien sijasta. Oheishuoltaja huolehtii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lasta koskevien päätösten tekemisestä kuten vanhempi. Täysi-ikäisen henkilön suojaamiseksi voidaan hakea edunvalvojan määräämistä, jos henkilö on kykenemätön valvomaan etuaan, huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista esimerkiksi sairauden henkisen toiminnan häiriintymisen heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi. Täysi-ikäiselle henkilölle edunvalvojan määrää joko tuomioistuin (käräjäoikeus) tai maistraatti. Edunvalvojana voi toimia joko yksityinen henkilö tai yleinen edunvalvoja, joka hoitaa työnsä puolesta edunvalvontatehtäviä. Edunvalvontapalveluja kunnissa hoitaa yleinen edunvalvoja, joka voi olla kunnan viranhaltija tai ostopalveluna hankittu edunvalvoja. Yleisenä edunvalvojana voi olla myös yksityinen tai julkinen yhteisö. Henkilölle voidaan määrätä myös useampia edunvalvojia. Edunvalvoja voidaan määrätä ilman että henkilön eli päämiehen toimintakelpoisuutta rajoitetaan. Jos pelkkä edunvalvojan määrääminen ei ole riittävä, päämiehen toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa tai hänet voidaan julistaa vajaavaltaiseksi. Edunvalvoja voidaan määrätä, jos se, jonka etua olisi valvottava, ei tätä vastusta. Jos hän vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. 1.1.1. Edunvalvojan asema ja tehtävät Taloudellisten asioiden hoito Taloudellisten asioiden käsite on laaja ja se käsittää myös sellaiset oikeustoimet, joilla on edunvalvonnassa olevan eli päämiehen kannalta pääasiasiallisesti taloudellista merkitystä 1
tai joiden merkitys päämiehen talouden kannalta on muutoin huomattava. Etuusasioiden hoito on lähtökohtaisesti taloudellisten asioiden hoitoa. Kun etuudensaajalle määrätään edunvalvoja taloudellisten asioiden hoitamista varten, mahdollinen tilinumeron muutos selvitetään edunvalvojalta. Henkilöä koskevien asioiden hoito Edunvalvojan edustusvallan ulottaminen päämiehen henkilöä koskeviin asioihin ei tavallisesti ole tarpeellista, koska päämies voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Jos päämies ei tilansa vuoksi kykene ymmärtämään asian merkitystä, hän tarvitsee edunvalvontaa myös näissä asioissa. Tuomioistuin voi siksi antaa edunvalvojalle edustusvallan myös sellaisessa päämiehen henkilöä koskevassa asiassa, jonka merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään. Edustusvallan rajoitukset Edunvalvojan edustusvalta ei ole rajaton. Holhoustoimilain 34 :ssä on lueteltu ne tilanteet, joissa edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa toimia päämiehensä puolesta. 1.2. Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen? Jos tuomioistuin on rajoittanut henkilön toimintakelpoisuutta taloudellisten asioiden osalta, henkilön etuusasioita voi hoitaa vain edunvalvoja. Ainostaan tuomioistuin (käräjäoikeus) voi rajoittaa toimintakelpoisuutta ja tämäkin vain siinä määrin kuin se henkilön edun suojaamiseksi on tarpeen. Tuomioistuin voi päättää, että henkilö voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuutta ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa tai henkilöllä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan. Toimintakelpoisuuden rajoittaminen edellyttää, että henkilö on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa ja muut tärkeät etunsa ovat tämän johdosta vaarassa. Lisäksi edellytetään, että vaaraa ei voi poistaa muilla keinoin, esimerkiksi määräämällä hänen tuekseen edunvalvoja. Kun tuomioistuin tekee päätöksen toimintakelpoisuuden rajoittamisesta, sen on samalla tarvittaessa määrättävä asianomaiselle edunvalvoja. Jos päämiehelle on määrätty edunvalvoja rajoittamatta hänen toimintakelpoisuuttaan, ei edunvalvojan määrääminen vaikuta päämiehen kelpoisuuteen päättää itse asioistaan, vaan hän voi myös itse esimerkiksi hakea etuutta ja toimia omassa etuusasiassaan. Jos sen sijaan hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu, tulee aina tarkistaa tämän rajoituksen sisältö. Toimintakelpoisuuden rajoittaminen on aina hyvin yksilöllistä ja tapauskohtaista. Kun tuomioistuin on antanut määräyksen toimintakelpoisuuden rajoittamisesta, vain edunvalvoja voi tehdä määräyksessä tarkoitettuja oikeustoimia ja vallita määräyksessä yksilöityä omaisuutta päämiehensä puolesta. Päämies saa tehdä niitä oikeustoimia ja vallita sitä omaisuutta, jota määräys ei koske. Tuomioistuin voi myös päättää, että henkilö voi tehdä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuutta vain yhdessä edunvalvojan kanssa. 2
1.3. Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen? Vajaavaltaiseksi julistaminen on äärimmäinen keino toimintakelpoisuuden rajoittamisessa. Vain tuomioistuin voi julistaa henkilön vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa ole toisin säädetty. Vajaavaltaiseksi julistettu voi kuitenkin itse päättää henkilöään koskevista asioista, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkkinä tällaisesta on luvan antaminen lääkinnällisiin toimenpiteisiin. Vajaavaltainen voi myös tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä. Lisäksi vajaavaltaisella on oikeus määrätä vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään saamistaan ansioista. Tämä koskee myös alaikäisiä vajaavaltaisia. 1.4. Voiko Kela tehdä ilmoituksen edunvalvojan tarpeessa olevasta? Kelan toimihenkilö, joka on saanut tiedon edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä, voi holhoustoimilain mukaan vaitiolovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta holhousviranomaiselle. Ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta olevasta henkilöstä tehdään sille maistraatille, jonka toimialueella henkilöllä on kotikunta, tai jonka toimialueella henkilö pääasiallisesti oleskelee, jollei hänellä ole kotikuntaa Suomessa. Ilmoituksessa holhousviranomaiselle annetaan ainoastaan tieto siitä, että henkilö mahdollisesti tarvitsee edunvalvojaa. Ilmoituksen saatuaan holhousviranomaisen on selvitettävä henkilön edunvalvonnan tarve ja ryhdyttävä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Ilmoittamisen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Velvollisuutta ilmoituksen tekemiseen ei ole, vaikka epäilisitkin hakijan ehkä olevan edunvalvonnan tarpeessa. Ennen ilmoituksen tekemistä keskustele asiasta esimiehesi kanssa. 1.5. Kuuleminen edunvalvontatilanteessa Hallintolain mukaan edunvalvojan käyttäessä puhevaltaa eli esim. hoitaessa etuusasiaa, Kelan on kuultava hänen päämiestään ja vastaavasti päämiehen käyttäessä puhevaltaa Kelan on kuultava edunvalvojaa, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi. Kuulemisen tarpeellisuus harkitaan päämiehen näkökulmasta. Edunvalvoja ja päämies saattavat olla eri mieltä siitä, miten asiassa tulee menetellä. Jos heillä on molemmilla oikeus toimia asiassa (rinnakkainen puhevalta), päämiehen kanta on ratkaiseva, jos hän kykenee ymmärtämään, mitä asia hänelle merkitsee. Ristiriitatilanteessa asia viime kädessä ratkaistaan päämiehen edun mukaisesti. Sitä ennen molempia osapuolia on kuitenkin kuultava. Tilanteissa, joissa yhteisymmärrystä osapuolten välillä ei yrityksistä huolimatta saavuteta, Kela ratkaisee etuusasian ja antaa siitä päätöksen. Sekä päämiehellä että edunvalvojalla on mahdollisuus valittaa päätöksestä. 3
1.6. Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon siltä varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan sairauden henkisen toiminnan häiriintymisen heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi. Valtakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuutus voi koskea sekä taloudellisia asioita että valtuuttajan henkilöä koskevia asioita. 1.6.1. Edunvalvontavaltuutuksen sisältö, muoto ja voimaantulo Edunvalvontavaltuutusta koskevassa valtakirjassa valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään, sekä määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa. Määrämuotoisuus Valtakirja on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä. Todistajien on myös tehtävä valtakirjaan merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys ja muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen. Todistajien tulee tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja, mutta valtuuttaja voi olla ilmaisematta heille sen sisältöä. Edunvalvontavaltuutus annetaan luovuttamalla valtakirja valtuutetun haltuun tai muutoin ilmoittamalla siitä valtuutetulle. Valtuutuksen vahvistaminen Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo edellyttää vahvistamista. Kun valtuuttaja on tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan valtuutuksen käsittämistä asioista, valtuutettu voi pyytää holhousviranomaista eli tässä tapauksessa maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Valtuutus tulee voimaan, kun se on vahvistettu. Ennen valtuutuksen vahvistamista maistraatin tulee tutkia, että valtakirja on asianmukaisesti laadittu ja että valtuuttaja on laissa edellytetyin tavoin tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan valtuutuksessa tarkoitetuista asioista. Valtuutusta ei saa vahvistaa, jos on perusteltua aihetta epäillä, että valtuutettu on kykenemätön tai sopimaton toimimaan valtuutettuna. Rekisteröinti Edunvalvontavaltuutukset rekisteröidään holhousasioiden rekisteriin valtuutuksen vahvistamisen yhteydessä. Rekisteriin on merkittävä ainoastaan sellainen valtuutus, joka oikeuttaa valtuutetun edustamaan valtuuttajaa tämän taloudellisissa asioissa. 4
1.6.2. Valtuutuksen vaikutukset Kun valtuutus on vahvistettu, valtuutetulla on oikeus edustaa päämiestä niissä asioissa, jotka valtuutus kattaa. Jos valtuutettu tekee sellaisen oikeustoimen, johon hänellä ei ole kelpoisuutta, oikeustoimi ei sido valtuuttajaa. Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa. Valtuuttaja voi valtakirjaan otettavilla määräyksillä myös itse vaikuttaa siihen, missä laajuudessa valtuutetun toimintaa valvotaan. 1.7. Holhousviranomaiset Maistraatit Paikallisena holhousviranomaisena toimii maistraatti, Ahvenanmaalla kuitenkin lääninhallitus. ratkaisevat kaikki holhoustoimen lupa-asiat valvovat edunvalvojien toimintaa vahvistavat edunvalvontavaltuutuksen ja valvovat valtuutetun toimintaa ylläpitävät holhousasioiden rekisteriä antavat tietoa holhoustoimen palveluista opastavat menettelytavoissa edunvalvojan saamiseksi. Käräjäoikeuden tehtävänä on edunvalvojan määrääminen henkilön toimintakelpoisuuksien rajoittaminen henkilön vajaavaltaiseksi julistaminen. Edunvalvojan voi määrätä käräjäoikeuden lisäksi myös maistraatti, jos päämies kykenee ymmärtämään edunvalvojan määräämisen merkityksen ja suostuu siihen, että tietystä henkilöstä tulee hänen edunvalvojansa. Toimintakelpoisuuden rajoittamisesta näissäkin tapauksissa päättää käräjäoikeus. 1.7.1. Holhousasioiden rekisteri Holhousasioiden rekisteri on valtakunnallinen rekisteri, jota holhousviranomaiset (maistraatit) ja Väestörekisterikeskus ylläpitävät. Holhousasioiden rekisteri sisältää henkilötietojen lisäksi muun muassa tiedot edunvalvonnan alkamis- tai lakkaamisajankohdasta, edunvalvojan tehtävästä, henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta. Rekisterissä on myös tieto siitä,mikä viranomainen on antanut edunvalvojaa koskevan määräyksen tai toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevan päätöksen. 1.8. Valtuutus Täysivaltainen henkilö (valtuuttaja) voi valtuuttaa toisen henkilön (valtuutetun) hoitamaan asioitaan Kelassa. Valtuutuksen voi antaa kirjallisella valtakirjalla tai poikkeuksellisesti suullisella 5
valtuutuksella. Salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää nimenomaista suostumusta salassa pidettävien tietojen antamiseen. 1.8.1. Kirjallinen valtuutus Kirjallinen valtuutus on valtuutuksen laji, jossa valtuutetulle henkilölle annetaan valtuutusasiakirja siinä tarkoituksessa, että hän esittää sen sille, jonka kanssa päämiehensä puolesta ja nimissä toimii. Kirjallinen valtuutus on yleensä valtakirja. Kelan lomakepohjista löytyy valtakirjalomakemalli (VAL3), jota voi käyttää valtakirjaa laadittaessa. Lomakkeella asiakas voi valita: kattaako valtuutus kaikkien etuusasioiden hoitamisen Kelassa vai koskeeko se vain tiettyä etuutta tai asiaa onko valtuutetulla oikeus saada valtuuttajan salassa pidettäviä etuustietoja ja taloudellista asemaa koskevia tietoja. Tällaisia tietoja ovat esim. tiedot asiakkaan saamista etuuksista, niiden maksetuista määristä tai etuuden perusteena olevista tuloista ja varallisuudesta. terveydentilatietoja. Tällaisia tietoja ovat esim. tiedot asiakkaan vammaisuudesta, terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluiden käytöstä sekä tiedot, joista ilmenee, että asiakkaalla on jokin sairaus tai hän käyttää lääkkeitä. onko valtuutus voimassa toistaiseksi vai määräajan Valtakirjalomake VAL3 ei anna valtuutetulle oikeutta muuttaa tilinumeroa, jolle etuus maksetaan. Valtuutus tilinumeron muuttamiseen täytyy antaa erikseen. Valtakirja voi olla myös vapaamuotoinen. Se voi kattaa kaikki valtuuttajan Kela-asiat tai olla yksilöity valtakirja määrätyn vireillä olevan asian hoitamista varten tai jatkuvaan käyttöön tulevien asioiden hoitamiseksi. Etuudensaajan tilinumeron muuttaminen edellyttää erillisen maininnan vapaamuotoisessa valtakirjassa. Avointa asianajovaltakirjaa voidaan käyttää vain poikkeuksellisesti yksittäisessä asiassa. Asiakkaan valtakirjasta muodostuu OIWAan Perustietojen muutos -työ, jonka tarkenteena on VALTAKIRJA. 1.8.2. Suullinen valtuutus Valtuutuksen tulee olla ensisijaisesti kirjallinen. Poikkeuksellisesti voidaan hyväksyä myös muu luotettava valtuutus, kuten puhelimitse tai henkilökohtaisesti Kelan toimistossa annettu suullinen valtuutus. Valtuutuksen antajan ja valtuutetun henkilöllisyys on tällöin varmennettava. Yleensä suullinen valtuutus koskee vain yhtä asiointikertaa. Jos on tarpeen, että toinen henkilö asioi asiakkaan puolesta jatkuvasti, asiakasta neuvotaan toimittamaan kirjallinen valtuutus. Tieto suullisesta valtuutuksesta on dokumentoitava OIWAan. Luo Perustietojen muutos -työ ja dokumentoi sen kommenttiin huolellisesti seuraavat asiat: kenet valtuutetaan: valtuutetun nimi ja asema (esim. äiti, sisko, lähihoitaja) Valtuutuksen kesto: onko valtuutus voimassa yhdellä asiointikerralla vai poikkeuksellisesti pidempään? 6
Mitä Kelan etuuksia valtuutus koskee: jotain yksittäistä etuutta, tiettyjä etuuksia vai kaikkia Kelan etuuksia? Antaako valtuuttaja suostumuksen salassa pidettävien tietojen antamiseen valtuutetulle? 1.8.3. Salassapidettävien tietojen luovuttaminen valtuutetulle Etuus- ja terveydentilaa koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä tietoja, joiden luovuttaminen edellyttää asiakkaan nimenomaista suostumusta. Jos etuusasian hoitaminen toisen puolesta edellyttää tällaisten tietojen saamista Kelasta, valtakirjasta tulee ilmetä, että valtuutettu on oikeutettu saamaan asiakkaan salassa pidettäviä tietoja Kelasta. Kelan omassa lomakemallissa VAL 3 asiakas voi valita, antaako hän suostumuksen salassa pidettävien etuuksia ja taloudellista asemaa tai terveydentilaa koskevien tietojen antamiseen valtuutetulle. Suostumuksesta huolimatta valtuutetulla ei ole oikeutta saada muita salassa pidettäviä tietoja kuin ne, jotka ovat tarpeen asian hoitamiseksi. Jos valtakirjassa ei ole annettu nimenomaista suostumusta salassa pidettävien tietojen saamiseen, valtuutettu voi toimia asiassa vain siltä osin, kuin näitä tietoja ei tarvita. Valtuutettu voi esimerkiksi täyttää hakemuksen, jos hänellä itsellään on sen täyttämiseksi tarvittavat tiedot. Valtuutettua neuvotaan hankkimaan uusi valtakirja, jos hän tarvitsee luvan salassa pidettävien tietojen saamiseen. 1.8.4. Valtuutuksen voimassaolo Valtakirjan voimassaoloaikaa ei ole laissa säännelty. Jos on perusteltua syytä epäillä, että valtuutus ei ole enää voimassa, valtuutuksen voimassaolo tulee tarkistaa asiakkaalta. Asiakas voi peruuttaa valtakirjan ottamalla valtakirjan takaisin tai ilmoittamalla peruutuksesta Kelalle. Perusta uusi Perustietojen muutos -työ ja liitä valtuutuksen päättymistä koskeva yhteydenotto siihen. Sulje Perustietojen muutos -työ liittämisen jälkeen. 1.8.5. Siirtokielto Kelan toimeenpanemissa etuuslaeissa on säännöksiä, joiden mukaan sopimus, joka tarkoittaa etuuden siirtämistä toiselle, on mitätön. Tämän vuoksi Kelalle lähetettyä valtakirjaa etuuden maksamisesta muulle kuin etuudensaajan tilille ei hyväksytä (ns. siirtokielto). Tällaisena oikeuden siirtona toiselle ei kuitenkaan tarkoiteta tilanteita, joissa vakuutettu valtuuttaa toisen henkilön tai Kelan kanssa suorakorvaus- tai valtakirjasopimuksen tehneen palveluntuottajan hakemaan ja saamaan vakuutetun sairaanhoitokorvauksen. Huomaa myös etuuskohtaiset ohjeet maksunsaajista. 7