Osallistava työkuormituksen arviointi Työterveyshuollon koulutus 205 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto ja työikäisten terveys - tiimi Ergonomia Mika Nyberg 204 3..205 2
Ergonomia Työvälineet Työssä käytettävät työvälineet tulee valita ja mitoittaa työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioiden. Työvälineiden tulee olla kunnossa ja niiden käyttämiseen pitää olla perehtynyt. Käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja tulee välttää tai vähentää nostoapuvälineitä käyttämällä. Kun varmistetaan, että esimerkiksi siirtoapuväline on tarkoitukseen sopiva ja se vähentää fyysistä kuormitusta, on todennäköisempää, että se tulee laajempaan ja yleiseen käyttöön. Käyttöönoton jälkeen työ opastetaan tehtäväksi kyseisellä työvälineellä ja valvotaan sen käyttöä. Ajatuksellisesti hankitusta apuvälineestä tulee työväline. Työasennot ja työliikkeet Työasentoihin ja työliikkeisiin liittyvää haitallista työasentokuormitusta voidaan vähentää suunnittelemalla työt niin, että työasento ja työliikkeet ovat mahdollisimman lähellä perustyöasentoja, nivelten keskiasentoja. Kaikkia hankalia työasentoja ja työliikkeitä ei toki voida poistaa, mutta ensisijaisesti niiden toistoja ja ajallista kestoa tulee vähentää liikuntaelimistön ylikuormittumisen vähentämiseksi. Tuki-ja liikuntaelimistön kokonaiskuormituksen kannalta on ratkaisevaa esim. jos pystytään vähentämään erityisesti raskaiden taakkojen määrää. 3..205 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 3 Ergonomia Työtilat Työtilojen ahtaus ei saisi johtaa siihen, että joudutaan tarpeettomasti työskentelemään huonoissa työasennoissa esimerkiksi selkä kumarassa tai kiertyneenä, koska tilaa on liian vähän. Kun eri työtehtävät liittyvät toisiinsa, on erityisen tärkeää suunnitella työtilat ja -järjestelyt niin, että eri toiminnot ovat mahdollisimman lähellä toisiaan ja ylimääräistä tavaroiden kuljettamista on mahdollisimman vähän. Työympäristö Hyvä järjestys ja siisteys edistävät työn sujuvuutta ja tehostavat työskentelyä, kun aikaa ei kulu turhaan tavaroiden etsimiseen ja siirtelyyn. Kun tavaroita ei ole jätetty käytäville ja kulkuväylille, työskentely ja liikkuminen ovat sujuvaa ja turvallista. Myös työympäristön poikkeavat lämpötilat (kuuma ja kylmätyö) tulee ottaa huomioon elimistön kuormitusta lisäävänä tekijänä. 3..205 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 4 2
Työn kuormittavuuden arviointi Työn ja työolojen kehittäminen Työkyvyn arviointi Työntekijän pyytämä arvio työnsä kuormittavuudesta (Työterveyshuoltolaki ja Työturvallisuuslaki) Työturvallisuuslaki (738/2002) 0 Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi 2 Työympäristön suunnittelu 3 Työn suunnittelu 4 Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus 24 Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet 25 Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen 26 Näyttöpäätetyö 3 Työn tauottaminen 57 Suunnittelijan velvollisuudet 3
25 Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. "Kuormittumista käsittelevät ensin työntekijä ja esimies jos kuormittumisen toteamisessa tarvitaan asiantuntijaa, tulee työnantajan ensisijaisesti käyttää apuna työterveyshuoltoa" 2 Työterveyshuollon sisältö Työnantajan järjestettäväksi 4 :ssä säädettyyn työterveyshuoltoon kuuluu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti: 4) tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa mukaan lukien työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys; 4
Työn fyysisiä kuormitustekijöitä Työasento Työliike Fyysisen voiman tarve Työn fyysinen raskaus Työmenetelmä Työympäristötekijät jne Työn aiheuttaman kuormituksen arviointi (menetelmät) Haastattelut Kyselyt Tarkistuslistat Vapaamuotoinen havainnointi Strukturoitu havainnointi Työpäiväkirjat Kuvantamismenetelmät (videointi, valokuvat) Mittaaminen 5
Osallistuva suunnittelu/toiminta Suunnittelun perusajatus on, että käyttäjä on toiminnan paras tuntija "Menetelmän" avulla työoloja tai tuotteita on tehokasta kehittää Jatkuvaa kehittämistä voidaan tehdä esim. tuotekehityksen ja ideoinnin menetelmien avulla Tehtävänä on johtaa työpaikan kehittämisprosessia ja ottaa siinä asiantuntijana mukaan johtamisen periaatteet Mitä tarvitaan onnistumiseen? Hyvän ja avoimen ilmapiirin luominen, jotta ihmiset uskaltavat tuoda siihen epävarmojakin ajatuksiaan Kaikki ovat tasaveroisia asiantuntijoita esim. työntekijät työn asiantuntijoita Kehittämisen kannalta tärkeitä ryhmiä ovat: suunnittelijat johto- ja hallinto-organisaatio henkilöstö tai käyttäjät ulkopuoliset asiantuntijat työsuojeluhenkilöstö työterveyshenkilöstö 6
Työn aiheuttaman kuormituksen arviointi Työtehtävä/ työvaihe "Suodatetaan" ei kuormitusta aiheuttavat kuormitustekijät Kuormittaa/ rasittaa Yläraajojen kohoasento, Selän etukumara asento Ratkaisu/ kehittämisehdotus Työmenetelmän muutos, uusi työkalu, työtaso Kirjataan kuormitusta aiheuttavat tekijät "mitä oikeasti tekee, siihen käytetty aika huomioiden" Työn suorittamiseen ei ole riittävästi aikaa Työtehtäviä joutuu tekemään samanaikaisesti Vähennetään työtehtäviä, lisätään tehtävään liittyvää osaamista 3..205 3 3..205 4 7
Työn osittaminen/ tehtävän osittaminen Pakkaustyö pakkauslaatikoitten teko aihioista tuotteen pakkaus laatikkoon laatikon sulkeminen laatikon nostaminen/siirtäminen lavalle/rullakkoon Siivoustyö lattioiden moppaaminen lattioiden imurointi pintojen pyyhkiminen roskakorien tyhjennys 3..205 5 VIDAR VIDAR on keväällä 2004 suomennettu ruotsin- ja englanninkielisestä alkuperäisversiosta Suomennustyöstä ovat vastanneet Oulun yliopisto työtieteen yksikkö sekä Kuopion aluetyöterveyslaitos Keväällä 2008 valmistui VIDARista version 4. suomennos em. tahojen toimesta. Suomen oikeudet olivat, yhdessä kehittäjän, Arbetslivsinstitutet, Dr Mikael Forsmanin (National Institute of Working Life:n Göteborgista) kanssa, Oulun yliopiston työtieteen yksiköllä ja Kuopion aluetyöterveyslaitoksella. Ruotsin oikeudet siirtyneet prof. M. Forsmanille (www.vidarweb.se). Yhteistyö hänen kanssaan suomalaisen VIDARin kehittämiseksi on jatkunut ja jatkuu mm. HÄITEK -hankkeessa 2007-200 6 8
Taustaa VIDAR perustuu työntekijän tai muun tutkittavan henkilön toiminnan videokuvaukseen Kuvauksen jälkeen työn tai muiden tehtävien fyysisesti ja psykososiaalisesti kuormittavat vaiheet analysoidaan videonauhoituksesta Menetelmää voidaan käyttää erilaisten töiden tai työvälineiden ergonomian arviointiin ja kehittämiseen Menetelmä on ensisijaisesti kehitetty työvälineeksi työterveyshuollon toteuttamiin työpaikan ergonomian kehittämishankkeisiin, joissa korostuu osallistuva kehittämisote Ennen menetelmän käyttöä työntekijöille tulee kertoa hankkeen sisällöstä ja menetelmän käytöstä. Sen jälkeen työntekijää videoidaan hänen normaalissa päivittäisessä työssään 7 Taustaa VIDARin uusimpiin versioihin (4.0 ja 4.) on lisätty asiantuntijoiden avuksi tarkastuslistat Ruotsinkielinen AFS (AFS 998:, Arbetarskyddsstyrelsens föreskrifter om belastningsergonomi) Englanninkielinen QEC (Quick Exposure Check) Tarkastuslistojen myötä mahdolliset puutteet näkyvät raportissa keltaisina ja punaisina Värit ovat AFS 998::n mukaan määriteltyjä, jossa kolme eri väriä on määritetty seuraavanlaisesti (Användarmanual för VIDAR 4,0): Punainen = Sopimaton. Haittakuormitukset työssä ovat laajuudeltaan ja ominaisuuksiltaan sellaisia, että työntekijöistä kaikki tai useimmat ovat vaarassa altistua rasitustaakalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi. Keltainen = Arvioitava tarkemmin. Haittakuormitukset työssä ovat laajuudeltaan ja ominaisuuksiltaan sellaisia, että työntekijöistä merkityksetön määrä on vaarassa altistua rasitustaakalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vihreä = Hyväksyttävä. 8 9
Analysointi Työntekijä itse analysoi omaa työskentelyään Toinen henkilö analysoi jonkun toisen henkilön työskentelyä (työtoveri tai asiantuntija) Työntekijäryhmä katsoo jonkun henkilön työskentelyä suurelta näytöltä ja kuka tahansa voi pysäyttää nauhoituksen mielestään kuormittavassa kohdassa 9 Kuljettajien (n=7) ilmoittamat lastaus- ja purkutyön henkiset kuormitustekijät ja niiden syyt Vidar-menetelmällä analysoituna, 4 pysäytystilannetta Henkinen kuormitustekijä Paine ajan riittävyydestä Olen estetty/keskeytetty/häiritty Riskit Syy Mikä luo ajan riittämättömyyden paineen? - huono suunnittelu - liian suuret vaatimukset - liian paljon samanaikaisia tehtäviä Mikä keskeyttää sinut tai häiritsee sinua? - työkalut, apuvälineet tai toimimattomat laitteet - ulottumis- tai lähestymisvaikeudet - säännöt, ohjeet tai materiaalin puute - ohjeistuksen tai tiedon vähyys - toiset eivät ole tehneet työtään - melu, merkityksetön puhe tai valon häikäisy Millainen riski on? - minulla on riski joutua onnettomuuteen/vammautua - toisille saattaa aiheutua vahinkoa - taloudellinen riski - riski saada kritiikkiä työnantajalta/työtovereilta Se on henkisesti raskasta Määrä 6 4 2 2 Tehtävä on tylsä tai merkityksetön Jotain muuta Mitä? - vastaanottajan ahtaat tilat - ovi sijoitettu "väärin päin" asiakkaan tiloissa - turhauttavaa odottelua - muut (yksittäisiä tapauksia) 2 20 0
Kuljettajien (n=7) kokema lastaus- ja purkutyön fyysinen kuormitus ja kommentit Vidar-menetelmällä analysoituna, yhteensä 48 pysäytystilannetta. Työtehtävä Kommentit. Lavan käsittely - lava jää kiinni, joutuu rempomaan - lavan veto liikkeelle, erityisesti pohkeet - koko vartalon kuormitus - tyhjien lavojen täyttäminen - yksi lava on leveä, joten rullakot ei mahdu suunnitellusti tavaratilaan 2. Rullakon käsittely 3. Työympäristö purku- ja lastaustyössä - perälaudan kuopista - rullakon suunnittelussa otettava huomioon kasaan laittaminen, nyt terävä reuna ulospäin, tapaturmavaara, myös välitasot, pyöristetyt kulmat - rullakoiden sidontaremmi avoimena kelmutuksen sisällä - pieneen kauppaan useita vajaita yksiköitä - ilman koukkua olisi rullakoiden vieminen hankalaa - huono rullakko, renkaat huonot, ei pyöri kunnolla - selän päälle ottaa, rullakoiden kelmutus - jos ei rullakko hyvin kelmutettu, voi tavaroita pudota - pinta epätasainen, painavammat erityisesti hankalia siirtää, erityisesti koko keholle raskasta - laiturilla tavaraa, joutuu siirtelemään tavaroita pois edestä - tavarat yhdessä paikassa, nyt joutuu hakemaan tavaroita eri paikoista samaan kuormaan - siltaan ajetaan suoraan, ei sivuttain kuten kuvassa, selkeä parannus - epätasainen alusta, vanerilevyjä peittona, ei toimi - tilat ahtaat, kulku kauppaan ahdas, epäjärjestys - alamäkeä, rullakko pyrkii liikkeelle, erityisesti talvella - maanantaisin laituri on melko täysi, ahdasta purkua - perälauta jää kallelleen - tavaroita joutuu vetämään ylämäkeen - auto jää kallelleen, tavaroiden liikkuminen tavaratilassa 2 jatkuu... 4. Taakkojen nostaminen, kantaminen ja siirtäminen - kaatuu helposti, koukku apuna - tavaroita joutuu hakemaan eri paikoista - pumppukärryä vedetään - kuljetusmatka pitkä, mm. hissillä 3 kerrokseen - joutuu kantamaan tavarat rullakosta käsin 5. Autoon ja autosta pois kulku 6. Kynnysten ylittäminen - korkeampi auto, ei tule enää hypittyä ohjaamosta alas - perälaudalta hyppiminen - polvet kovilla - on siltoja, joille täytyy nousta perälaudan kautta, ja myös muut kiipeämiset - kynnysten ylittäminen, koukku apuna - korkean kynnyksen ylittäminen - kynnysten ylittäminen, koukku apuna, ei toimeen ilman - joutuu nostamaan rullakon kynnyksen yli 7. Muut tekijät - ajo lähelle ovea, levyä apuna, ei tarkoituksenmukaista, vain -muutama laatikko tavaraa, on nopeampaa - muutamia laatikoita voi purkaa sivuoven kautta - syke nousi huomattavasti (tutkittava katsoi mittarista) - järjestys epäjohdonmukainen rullakossa, ei lajiteltu, vain Tampereella - takalaidan ohjaus rikki, kauko-ohjaus 22
Kuljettajien (n=7) rasitustuntemukset kehon eri osissa purku- ja lastaustyön vaiheissa (48 pysäytystilannetta) 23 Johtopäätökset VIDAR on kehitetty ensisijaisesti ergonomian kehittämishankkeisiin, joissa korostuu työntekijöiden osallistuva kehittämisote Menetelmä soveltuu erilaisten töiden ja työvälineiden ergonomian arviointiin ja kehittämiseen Menetelmän käytöstä puuttuu toistaiseksi yhtenäinen ohjeistus, joten tutkijoiden toimintatavat voivat erota toisistaan suurestikin Vaikuttavia asioita voivat olla mm. tutkijan perehtyneisyys kyseiseen aiheeseen, osallistuminen videoiden katseluun ja kannustuksen (ohjailun määrä) 24 2
Ryhmätehtävä 5 ryhmää Jokainen ryhmä saa videon käsiteltäväksi Pilko kyseinen työtehtävä useaan eri vaiheeseen (mitä selvemmät vaiheet löytyy sen parempi) Kirjoita jokaisesta vaiheesta työn kuvaus (esim. ottaa vasemmalla kädellä kauhasta kiinni, nostaa yläraajan hartiatasolle ) Kirjaa kustakin vaiheesta mikä rasittaa/kuormittaa Kirjaa kustakin vaiheesta mahdolliset ratkaisu/kehittämisehdotukset Aikataulu 4.5-5.5 ryhmätyö, valitkaa esittäjä Kahvi ja näyttelytauko 5.45-6.45 purku, 0 min ryhmää kohden (8 min esitys, 2 min kommentit) 3..205 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 25 Kiitos! Tykkää meistä Facebookissa ja seuraa meitä Twitterissä facebook.com/tyoterveyslaitos twitter.com/tyoterveys ja twitter.com/fioh 3