Lappeenrannan la hiliikuntapaikkojen nykytila ja kehitta misehdotukset tausta-aineistoa kaupunkitasoiselle liikuntapaikkasuunnitelmalle
Kunto ja Virkistys Oy Radiokatu 20 00240 Helsinki Raportin tekijät: Jan Norra Anni Polari
Sisällys I TAUSTAOSIO 1. Johdanto - yhteiskunnallista näkökulmaa lähiliikuntapaikkojen kunnalliselle kehittämistyölle... 3 2. Lappeenrannan kaupungin ja Valon yhteistyöprosessin kuvaus... 5 3. Lappeenrannan nykytilanne lähiliikuntapaikkojen osalta... 7 3.1 Lähiliikuntapaikkakyselyn päätuloksia ja havaintoja... 7 3.1.1 Päiväkotipihojen nykytilanne... 8 3.1.2 Koulupihojen nykytilanne... 11 3.1.3 Liikunta- ja leikkipaikkojen nykytilanne... 13 3.1.4 Kohdearviointien karttatarkastelua... 14 3.3 Asukas- ja koululaiskyselyn tuloksia... 17 3.3.1 Koululaiskyselyn keskeisiä havaintoja lähiliikuntapaikkanäkökulmasta... 17 3.3.2 Asukaskyselyn keskeisiä havaintoja lähiliikuntapaikkanäkökulmasta... 19 3.4 Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkoston määrällistä tarkastelua... 23 3.5 Yhteenveto tehtyjen selvitysten ja tausta-aineistojen päähavainnoista... 24 II KEHITTÄMISEHDOTUKSET 4 Valon ehdotukset lähiliikuntapaikkojen kehittämistyölle Lappeenrannassa... 27 4.1 Ehdotusten lähtökohtia ja suunnitteluperiaatteita... 27 4.2 Ehdotus Lappeenrannan alueen lähiliikuntapaikkaverkostoksi... 29 4.3 Ehdotus Joutsenon alueen lähiliikuntapaikkaverkostoksi... 32 4.4 Ehdotus Lappeenrannan läntisten ja Itäisten alueiden lähiliikuntapaikkaverkostoksi... 34 4.5 Toimenpide-ehdotukset I -tason lähiliikuntapaikkaverkoston toteuttamiseksi... 35 4.6 Toimenpide-ehdotukset II -tason lähiliikuntapaikkaverkostoon liittyen... 38 4.7 Muita toimenpide-ehdotuksia... 40
1. Johdanto - yhteiskunnallista näkökulmaa lähiliikuntapaikkojen kunnalliselle kehittämistyölle Riittävä liikunta-aktiivisuus on yksi keskeisimmistä terveyden edistämisen keinoista. Nykyiset kansalliset liikuntasuositukset suosittavat terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta lapsille aina yläkouluikään saakka kahden tunnin päivittäistä liikkumismäärää. Olemassa oleva tutkimustieto viittaa kuitenkin siihen, että pääosalla lapsista ja nuorista suositusten mukainen päivittäinen liikunta-annos jää saamatta. Myös aikuisväestön osalta tilanne on yhtä lailla huolestuttava. Arviolta vain puolet aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Riittävä liikunta-aktiivisuus kaikissa ikäryhmissä edellyttää omaehtoista liikkumista tukevaa arkiympäristöä. Valtakunnallisten selvitysten perusteella asuinympäristöjen liikuntaolosuhteet eivät kuitenkaan usein tue riittävällä tavalla päivittäistä arkiliikuntaa. Ongelma korostuu varsinkin lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden ja ikääntyneiden kohdalla. Nämä ryhmät ovat erityisen riippuvaisia välittömän lähiympäristön tarjoamista liikuntamahdollisuuksista. Päiväkoti- ja koulupihat ovat lasten ja nuorten keskeisimpiä päivittäisiä lähiympäristöjä, ja niiden toimintaolosuhteet ovat pääosin kuntatoimijoiden vastuulla, toisin kuin esimerkiksi asuinympäristöissä olevat kotipiha-alueet. Kuntanäkökulmasta päiväkoti- ja koulupihat tulee siten ottaa erityisen tarkastelun kohteeksi. Lähiliikuntapaikka on uudehko termi suomalaisessa liikuntapaikkarakentamisessa. Termi ja siihen liittyvät edistämistoimet ovat saaneet esimerkkiä Norjasta, jossa toteutettiin 1990-luvulla kansallista toimenpideohjelmaa, jonka avulla maahan rakennettiin yli 2000 lähiliikuntapaikkaa. Keskeisenä pontimena on ollut Norjassa ja Suomessa pyrkimys ohjata julkista liikuntapaikkarakentamista korostuneemmin omatoimista, päivittäisissä lähiympäristöissä tapahtuvaa liikkumista tukevaksi. Liikunnan ja terveyden edistämisen lisäksi lähiliikuntapaikkojen yhteiskunnallista perusteluissa on vahvasti ollut mukana myös muita tavoitteita, kuten yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen edistäminen. Liikuntapaikkatyyppinä lähiliikuntapaikka on ollut 2000-luvun alun ajan varsin väljästi määritelty ja tilaa on näin haluttu jättää jossakin määrin myös paikallisista tarpeista lähteville ratkaisumalleille. Keskeisimpinä määrittävinä piirteinä on kuitenkin valtionhallinnon toimesta korostettu lähiliikuntapaikan helppoa saavutettavuutta (= sijoituspaikka asuinalueella tai sen välittömässä läheisyydessä), liikunnallista monikäyttöisyyttä (= palvelee useita liikuntamuotoja ja laajoja käyttäjäryhmiä, ei lajiliikuntapaikka) sekä vapaata ja maksutonta käyttöä (ei vuoroperusteinen). Vuodesta 2001 saakka lähiliikuntapaikat ovat olleet painopisteasemassa liikuntapaikkarakentamisen valtakunnallisissa strategioissa ja niiden rakentamiseen on voinut siten saada muuta liikuntapaikkarakentamista korkeampaa valtionavustusosuutta. 3
Vuoteen 2014 mennessä valtionavustuksilla on tuettu Suomessa noin 650 lähiliikuntapaikkahanketta ja yhteensä lähiliikuntapaikkoja on Lipas -tietokannan perusteella maassa noin 750 kpl. Keskimäärin valtionavustusten taso on ollut noin 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Valtakunnallisesti tarkasteltuna kuntien välillä voidaan kuitenkin havaita merkittäviä eroja avustusten hyödyntämisessä. Aktiivisimmat kunnat ovat avustusten vauhdittamina toteuttaneet 2000-luvun aikana yli 10 lähiliikuntapaikkahanketta ja vastaavasti noin neljäsosa kunnista ei ole vielä hyödyntänyt valtionavustusmahdollisuutta yhdessäkään hankkeessa. Hanketyypeittäin tarkasteltuna selvästi yleisimmin lähiliikuntapaikkoja on toteutettu koulupihojen yhteyteen. Alueellisina viranomaisina lähiliikuntapaikkahankkeissa toimivat aluehallintovirastot. Valtionavustusta voivat hakea kaikki oikeustoimikelpoiset yhteisöt ja hakuaika päättyy vuosittain kalenterivuoden lopussa. Onnistuminen lähiliikuntapaikkarakentamisessa näyttää kiteytyvän muutamiin keskeisiin tekijöihin. Lähiliikuntapaikkojen toteuttamisedellytysten tarkasteluun liittyen on Valo toteuttanut selvityksen, jossa on kartoitettu kuntien kokemuksia lähiliikuntapaikkarakentamista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Selvitys on ollut osa Opetus ja kulttuuriministeriön tukemaa Lähiliikuntapaikkarakentamista 15 seurantaselvitys tutkimushanketta, joka julkaistaan keväällä 2015. Selvityksessä nousivat seuraavat kolme tekijää vahvasti esiin kunnallista lähiliikuntapaikkarakentamista edistävinä tekijöinä: 1. Poikkihallinnollinen yhteistyö. Toimivan lähiliikuntapaikkaverkoston aikaansaaminen edellyttää muuta liikuntapaikkarakentamista enemmän kunnan eri hallintokuntien välistä sujuvaa yhteistyötä. Hyvä yhteistyö mahdollistaa joustavat ja tarkoituksenmukaiset ratkaisut lähiliikuntapaikkojen sijoitteluun, suunnitteluun, rahoitukseen, rakentamiseen ja kunnossapitoon. 2. Tahtotila ja sitoutuminen. Lähiliikuntapaikkahankkeiden menestyksekäs eteenpäin vieminen edellyttää kuntajohdon ja keskeisten viranhaltijoiden sitoutumista asialle. Aktiivisissa kunnissa tämä on konkretisoitunut esimerkiksi selkeinä asiaa tukevina strategiakirjauksina tai asiaan liittyvien poikkihallinnollisten ja päätösvaltaisten työryhmien perustamisena. 3. Suunnitelmallisuus. Useimmissa aktiivisissa kunnissa lähiliikuntapaikkarakentamisen toteuttaminen etenee poikkihallinnollisesti laaditun kokonaissuunnitelman pohjalta. Kokonaissuunnitelmassa on muun muussa asetettu määrällisiä tavoitteita (esimerkiksi 1 2 lähiliikuntapaikkaa vuodessa) sekä yksittäisten hankkeiden aikataulutusta ja priorisointeja. Useimmiten nämä kokonaissuunnitelmat perustuvat jonkintasoiseen lähtötilanneanalyysiin. Edellä mainittuihin tekijöihin on erityisesti pyritty kiinnittämään huomiota Valon ja Lappeenrannan kaupungin yhteistyöprosessissa, jonka toteutustapa kuvataan seuraavassa. 4
2. Lappeenrannan kaupungin ja Valon yhteistyöprosessin kuvaus Lappeenrannan kaupunki on tilannut Valon (Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry) omistamalta Suomen Kunto ja Virkistys Oy:ltä Lappeenrannan lähiliikuntaolosuhteiden nykytilakartoituksen sekä toimenpide-ehdotukset kaupungin lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämiseksi. Prosessin lopputuloksena esitetään kaupungin eri toimialoille ehdotuksia, joita toteuttamalla voidaan Lappeenranta 2028 strategian tavoitteiden mukaisesti vaikuttaa asukkaiden liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, asumisviihtyvyyteen, lasten ja nuorten omatoimisen sekä maksuttoman vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden lisääntymiseen, kouluviihtyvyyteen ja motivoivien oppimisympäristöjen rakentumiseen. Suomen Kunto ja Virkistys Oy:n osalta prosessista on pääosin vastannut kehityspäällikkö Jan Norra ja Valon osalta asiantuntijana on toiminut Valon kunta- ja olosuhdetyöstä vastaava erityisasiantuntija Reijo Ruokonen. Lappeenrannan kaupungin eri hallintokuntia ovat prosessissa edustaneet alla mainitut henkilöt. Lisäksi prosessia ovat edesauttaneet kartoitusvaiheen tiedon tuottamiseen osallistuneet useat paikallistason toimijat. Liikuntatoimi: Ilkka Oksman, Petri Ruotsalainen, Juha Rojo, Tommi Nakari ja Aija Rautio Kasvatus- ja opetustoimi: Tuija Willberg, Päivi Virkki ja Mari Routti Tekninen toimi: Hannu Tolonen ja Pasi Leimi (kadut ja ympäristö), Marjo Saukkonen ja Maarit Pimiä (kaavoitus), Mika Sutinen (tilakeskus) sekä Esko Kivistö (kiinteistö ja mittaustoimi) Prosessin kulku on päävaiheidensa osalta kuvattu ao. kuviossa 1. Kokonaisuudessaan prosessi on siten pitänyt sisällään kaksi erillistä laajaa tiedonkeruukokonaisuutta sekä kaksi työseminaarityyppistä aineistojen käsittelytilaisuutta Lappeenrannan eri hallintokuntien ja Valon edustajien välillä. Kuvio 1. Prosessin päävaiheet 5
Prosessin ensimmäisessä tiedonkeruuvaiheessa (syyskuussa 2014) toteutettiin Valon toimesta ja Valon kehittämillä kyselytyökaluilla lähiliikuntaolosuhteiden nykytilaa kartoittava kysely. Kyselyssä kartoitettiin liikuntaolosuhteiden osalta kohdetasoisesti kaikki Lappeenrannan kunnalliset päiväkoti- ja koulupihat sekä Lappeenrannan kaupungin edustajien valintojen pohjalta lähiliikunnan kannalta keskeiset liikunta- ja leikkipaikat. Päiväkotien osalta vastaajina toimivat pääsääntöisesti päiväkotien johtajat ja koulujen osalta koulujen rehtorit. Valittujen liikunta- ja leikkipaikkojen osalta vastaajina toimivat liikuntoimenjohtaja tai kaupungin puutarhuri. Vastaamisessa toivottiin mahdollisuuksien mukaan muuta henkilöstöäkin osallistavaa otetta. Kokonaisuudessaan kartoitus kohdistui lopulta yhteensä 95 kohteeseen, joista 35 oli päiväkotipihoja, 30 koulupihoja ja 30 leikki- tai liikuntapaikkoja. Edellä mainittua tiedonkeruuvaihetta täydennettiin joulukuussa 2014 asukas- ja koululaiskyselyllä, jossa eriikäisillä lappeenrantalaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta kaupungin nykyisistä liikuntaolosuhteista omatoimisen liikunnan näkökulmasta sekä myös kehittämisehdotuksia liikuntapaikkapalveluiden parantamiseksi. Tehdyssä kyselyssä näkökulma oli siten laajempi kuin pelkästään Lappeenrannan lähiliikuntapaikkoihin liittyvä. Näiden laajempien näkökulmien osalta kyselyn tulokset on raportoitu Lappeenrannan liikuntatoimelle erillään tästä raporttikokonaisuudesta. Lasten ja nuorten osalta asukaskysely toteutettiin yhteistyössä Lappeenrannan koulujen kanssa, painottaen 4- ja 8 -luokkalaisia vastaajaryhminä. Kyseisten ikäluokkien osalta aineistoon saatiinkin erittäin kattava otos. Kokonaisuudessaan asukaskyselyyn vastasi määräaikaan mennessä yli 1500 kuntalaista, joista yli 360 oli aikuisvastaajia ja hieman yli 1150 kouluikäisiä. Käsillä olevaan loppuraporttiin on koottu Valon kokonaisnäkemys Lappeenrannan kaupungin lähiliikuntapaikkaverkoston nykytilanteesta tehtyjen kyselyiden sekä niitä täydentäneiden työseminaarikohtaamisten pohjalta. Raportin tuottamisessa on lisäksi hyödynnetty tausta-aineistona erilaisia Lappeenrannan kaupungin strategia-asiakirjoja, selvityksiä sekä kartta-aineistoja. Paikallistasoa yleisempää vertailunäkökulmaa raporttiin on tuotettu valtakunnallisen liikuntapaikkojen Lipas- tietokannan kautta. Raportissa esitettävät toimenpide-ehdotukset on tuotettu Suomen Kunto ja Virkistyksen sekä Valon asiantuntijoiden toimesta edellä kuvatun tausta-aineiston pohjalta. Rakenteellisesti raportti rakentuu kahdesta osakokonaisuudesta. Ensimmäisessä osiossa kuvataan Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkoston nykytilaa tehtyjen kyselyiden pohjalta ja muun aineiston pohjalta. Raportin toisessa osiossa esitetään toimenpide-ehdotuksia lähiliikuntapaikkojen kehittämiseksi Lappeenrannassa huomioiden käynnissä oleva kaupungin liikuntapaikkasuunnitelmatyö. Jokaisesta lähiliikuntapaikkakyselyssä mukana olleesta kohteesta on lisäksi tehty ns. kohdekortit, jotka on koottu omaksi erillisraportiksi ja luovutettu erikseen tilaajan käyttöön. 6
3. Lappeenrannan nykytilanne lähiliikuntapaikkojen osalta Seuraavassa kuvataan tiivistetysti Lappeenrannan kaupungin lähiliikuntaolosuhteiden / -paikkojen nykytilaa siten, kun se näyttäytyy tehtyjen selvitysten ja muun kootun taustamateriaalin kautta. Ensimmäiseksi käsitellään kohdetasoisesti toteutetun lähiliikuntapaikkakyselyn päätuloksia ja -havaintoja ja sen jälkeen asukas- ja koululaiskyselystä saatuja täydentäviä näkökulmia. Lisäksi osion loppuun on koottu huomioita Lappeenrannan nykyisestä liikuntapaikkaverkostosta määrällisestä näkökulmasta ja peilaten tilannetta lähiliikuntapaikkojen osalta viiteen asukasluvultaan samankokoiseen verrokkikaupunkiin. 3.1 Lähiliikuntapaikkakyselyn päätuloksia ja havaintoja Lähiliikuntapaikkakyselyssä arvioitiin yhteensä 95 erityyppistä lähiliikuntakohdetta eri puolilla Lappeenrantaa. Kyselyssä kartoitettiin laajasti kyseisten kohteiden nykyiset erilaiset liikuntamahdollisuudet sekä arvioitiin niiden nykytilaa. Arvioinnissa lähtökohtana oli olemassa olevien liikuntamahdollisuuksien peilaaminen kohteen nykyiseen pääkäyttötarkoitukseen. Esimerkiksi koulupihojen osalta arvioitiin siten sitä, kuinka hyvin pihan nykyiset liikuntamahdollisuudet vastaavat koulukäytön tarpeita. Kohteiden kokonaisarvioinnit tehtiin seuraavalla neliportaisella asteikolla: Kohteen nykytila on kokonaisuudessaan hyvä. Kohteen liikunta- ja leikkimahdollisuudet palvelevat hyvin nykyistä käyttötarkoitusta. Kohteen nykytila on kokonaisuudessaan tyydyttävä. Kohteen liikunta- ja leikkimahdollisuudet palvelevat riittävällä tavalla nykyistä käyttötarkoitusta. Kohteen nykytila on kokonaisuudessaan heikko. Kohteen liikunta- ja leikkimahdollisuuksia on vähintäänkin joiltain osin kehitettävä / kunnostettava, jotta se palvelisi riittävällä tavalla nykyistä käyttötarkoitustaan. Kohteen nykytila on kokonaisuudessaan erittäin huono. Kohteen liikunta- ja leikkimahdollisuuksia on kokonaisvaltaisesti kehitettävä / kunnostettava, jotta se palvelisi riittävällä tavalla nykyistä käyttötarkoitustaan. Em. kokonaisarvioinnin ohella kyselyssä tehtiin osa-aluekohtaiset arvioinnit seuraavista teemoista: 1) leikkipaikkavälineistö 2) pallopelipaikat 3) talviliikuntapaikat 4) muut liikuntamahdollisuudet ja 5) piha-alueen yleiset puitteet. Osa-alueittain tehtävissä arvioinneissa käytettiin samaa arviointiasteikkoa kuin kokonaisarvioinnissa. Kokonaisarvioinnin sekä em. osa-alueittain tehtyjen arviontien päätulokset on kohteittain esitetty taulukossa 2. Arviointien lisäksi kyselyssä dokumentoitiin kohteen nykyinen varustelu sekä koottiin kohteeseen liittyneitä kehittämistarpeita ja toiveita. Kaikki em. tiedot löytyvät yksityiskohtaisemmin kohteittain tehdyistä kohdekorteista, jotka on toimitettu erikseen kunnan liikuntatoimen käyttöön. 7
Lähiliikuntapaikkakyselyn päätulokset on kohteiden kokonaisarviontien osalta esitetty kohdetyypeittäin ao. kuviossa 2. Kuten kuvio kertoo, niin kaikista arvioiduista 95 lähiliikuntakohteesta 53 kohdetta (=56%) arvioitiin nykyisiltä liikuntaolosuhteiltaan hyviksi tai tyydyttäviksi ja vastaavasti 42 kohdetta (=44%) heikoksi tai erittäin huonoksi. Seuraavissa osioissa tarkastellaan tuloksia tarkemmin eri kohdetyyppien osalta. Kuvio 2. Kohteiden kokonaisarvioinnit kohdetyypeittäin tarkasteltuna 3.1.1 Päiväkotipihojen nykytilanne Kuten kuvio 2 kertoo, niin päiväkotipihoista selvä pääosa (63%) arvioitiin nykyisiltä liikuntaolosuhteiltaan hyvälle tai vähintäänkin tyydyttävälle tasolle ja vastaavasti hieman alle 40% liikuntaolosuhteiltaan heikoiksi. Erittäin huonoksi ei nykytilannetta arvioitu yhdenkään päiväkotipihan osalta. Oheiseen taulukkoon 1 on koottu yksityiskohtaisemmin kaikkien päiväkotipihojen arvioinnit eri osa-alueiden osalta. Yhteenvetotaulukko kertoo, että liikuntamahdollisuuksien näkökulmasta tyypillisimmin tyytymättömyyttä koetaan päiväkodeissa piha-alueiden pallopeli- ja talviliikuntamahdollisuuksien osalta. Nämä tulokset ovat linjassa Nuori Suomi ry:n vuonna 2008 julkaiseman päiväkotipihoja koskevan valtakunnallisen selvityksen havaintojen kanssa. 8
Taulukko 1. Päiväkotipihojen arvionnit kohteittain Kohteen nimi Päiväkotipihat Hovipellon päiväkoti Joutsenon päiväkoti Joutsenon päiväkodin (esiopetuksen piha) Joutsenon päiväkoti (Taikaniitty) Kanavansuun päiväkoti Kanavansuun päiväkoti (Majakat) Kanavansuun päiväkoti (Poijut) Leikkipaikkavälineet Kanavansuun päiväkoti (satelliitti Kanavansuun koululla) Karhuvuoren päiväkoti Kartanon päiväkoti Keltun päiväkoti Kesämäen päiväkoti Korvenkylän päiväkoti Korvenkylän päiväkoti (Tarinatalon ryhmä) Kourulan päiväkoti Lappeen päiväkoti Lauritsalan päiväkoti Lavolan esiopetus Leirin päiväkoti Leirin päiväkoti (Tykin ryhmät) Liesharjun päiväkoti Mäntylän päiväkoti Parkkarilan päiväkoti Parkkarilan päiväkoti (päätalo) Parkkarilan päiväkoti (Ruukinmäki) Peltolan päiväkoti Pulpin päiväkoti Pulpin päiväkoti (Taimitarhan toimipiste) Sammonlahden päiväkoti Skinnarilan päiväkoti Snellmanin päiväkoti Snellmanin päiväkoti (Kasarmikadun ryhmät) Uus-Lavolan päiväkoti Voisalmen päiväkoti Ylämään päiväkoti Pallopelipaikat Talviliikuntapaikat Muut liikuntapaikat Yleiset puitteet Arvioitu lähiliikuntapaikaksi soveltumattomaksi Kokonaisarvio Hyvä tilanne Tyydyttävä tilanne Heikko tilanne Erittäin huono tilanne Kuviossa 3 on vertailtu Lappeenrannan päiväkotipihojen nykytilannetta Valon vertailuaineistoon, jota on saatu vastaavista kuntatasoista kartoitushankkeista (aineistossa 169 päiväkotipihaa). Vertailu kertoo, että päiväkotipihojen liikuntaolosuhteiden tilanne on Lappeenrannassa hieman parempi kuin koko aineiston keskiarvot. 9
Kuvio 3. Lappeenrannan päiväkotipihojen kokonaisarviointien vertailu valon vertailuaineiston keskiarvoihin Alla olevassa kuviossa 4 on Lappeenrannan päiväkotipihojen liikuntaolosuhteiden kokonaisarviointeja vertailu Valon aineistossa olevien isompien kaupunkien arviointeihin. Myös kuvio 4 kertoo siten siitä, että Lappeenrannan tilanne on päiväkotipihojen osalta varsin hyvä ja erityisesti kun huomioidaan erittäin huonoksi arvoitujen pihojen puuttuminen kokonaan. Kuvio 4. Lappeenrannan päiväkotipihojen kokonaisarviointien vertailua muihin kaupunkeihin 10
3.1.2 Koulupihojen nykytilanne Kohdetasoisesti koulupihojen kokonaisarvioinnit on koottu alla olevaan taulukkoon 2. Vertailtaessa Lappeenrannan päiväkotipihojen liikuntaolosuhteiden tilannetta koulupihojen tilanteeseen, on selkein ero Erittäin huono kokonaisarvion saaneiden kohteiden määrässä. Päiväkotipihojen osalta tällaisia kohteita ei ollut yhtään, mutta koulupihojen osalta on neljä piha-aluetta. Koulupihojen osalta tyytymättömyys ei kohdistu selkeästi mihinkään yksittäiseen osa-alueeseen, vaikkakin erittäin huonoksi on yleisimmin arvioitu leikkipaikkavälineistön tilanne piha-alueella. Taulukko 2. Koulupihojen arvioinnit kohteittain Kohteen nimi Koulupihat Kanavansuun koulu Kasukkalan koulu Kaukaan koulu Kesolan koulu Kesämäen koulu Korkea-ahon koulu Korvenkylän koulu Kuusimäen koulu Lappeen koulu Lavolan koulu Lönnrotin koulu Mustolan koulu Muukonniemen koulu Myllymäen koulu Mäntylän koulu Nuijamaan koulu Parjalan koulu Partalan koulu Pontuksen päiväkotikoulu (valmistuu 2017) Pulpin koulu Ravattilan koulu Simolan koulu Skinnarilan koulu Voisalmen koulu Ylämaan koulu Joutsenon koulu (1-9 lk) Kimpisen koulu / Ainola (3-9 lk + lukio) Kimpisen koulu / Peltola (eskari + 1-3 lk) Lauritsalan koulu (1-9 lk) Kesämäenrinteen koulu (6-9 lk) Sammonlahden koulu (6-9 lk) Lappeenrannan Lyseon lukio Leikkipaikkavälineet Pallopelipaikat Talviliikuntapaikat Muut liikuntapaikat Yleiset puitteet Arvioitu lähiliikuntapaikaksi soveltumattomaksi Kokonaisarvio 11
Kohdetasoisesti Lappeenrannan koulupihoja tarkasteltaessa ovat huomionarvoisia myös yksittäiset erityisen hyviksi arvioidut kohteet, joista Kimpisen koulupiha kuuluukin Lappeenrannan jo olemassa olevien lähiliikuntapaikkojen joukkoon. Tällaisiksi lähiliikuntapaikoiksi voidaan saatujen arviointien perusteella laskea myös Lappeen ja Korvenkylän koulujen piha-alueet. Vertailtaessa Lappeenrannan koulupihojen liikuntaolosuhteiden nykytilannetta Valon kunta-aineistoon (aineistossa yhteensä 151 koulupihaa), voidaan tilanteen todeta olevan pääosin hyvin samankaltainen kuin päiväkotipihojen osalta. Lappeenrannassa myös koulupihojen liikuntaolosuhteiden tilanne on hieman kokonaisaineiston keskiarvoja parempi (kuvio 5). Toisaalta kuitenkin vertailu Valon aineiston muihin isoihin kaupunkeihin osoittaa, että Erittäin huonoksi arvioituja koulupihoja on Lappeenrannassa suhteellisesti varsin paljon. 100% Hyvä tilanne Tyydyttävä tilanne Heikko tilanne Erittäin huono tilanne 80% 60% 40% 43% 34% 38% 20% 20% 23% 13% 14% 15% 0% Koulupihat Lappeenranta Koulupihat valtakunnallinen Kuvio 5. Lappeenrannan koulupihojen kokonaisarviointien vertailu Valon vertailuaineiston keskiarvoihin Kuvio 6. Lappeenrannan koulupihojen kokonaisarviointien vertailua muihin kaupunkeihin 12
3.1.3 Liikunta- ja leikkipaikkojen nykytilanne Alla olevaan taulukkoon 3 on koottu kohdekohtaiset arvioinnit muista kartoituskyselyssä tarkastelluista lähiliikuntakohteista kuin päiväkoti- ja koulupihoista. Kohdevalinnat on toteutettu Lappeenrannan kaupungin liikuntatoimen sekä teknisen keskuksen toimesta. Taulukko 3. Muiden liikunta- ja leikkipaikkojen arvioinnit kohteittain Kohteen nimi Muut kohteet Ahvenlampi Harapaisen nurmikkopallokenttäalue Hovinpellon kenttä Häränpuisto Joutsenon urheilukeskusalue Karhuvuoren kenttä Katajasaaren puisto Kauriinkadun kenttäalue/puisto Kimpisen urheilukeskusalue Kisapuiston urheilukeskus Kitkapuisto Kolmen sukupolven puisto Korvenkylän kenttä Kourulan urheilukenttäalue ja viereinen puisto Kölhinpuisto Lasten liikennekaupunki Lauritsalan urheilukeskus Louhenpuisto Mattilan urheilukenttä ja uimalan alue Myllysaaren perhepuisto Nuijamaan urheilukenttä Rantapuiston leikkipaikka Ruoholammen pallokentän alue Sammonlahden urheilukenttäalue Tieranpuisto Tilhin puisto Tykinpuisto Vainikkalan kenttä Vellamonkatu Voisalmen kenttä Ylämaan koulun kenttäalue Leikkipaikkavälineet Pallopelipaikat Talviliikuntapaikat Muut liikuntapaikat Yleiset puitteet Arvioitu lähiliikuntapaikaksi soveltumattomaksi Kokonaisarvio 13
Taulukko 3:n tulokset kertovat, että lähiliikunnan kannalta keskeisten liikunta- ja leikkipaikkojen nykytilaan ollaan selvästi yleisemmin kriittisempiä liikuntaolosuhteiden osalta verrattuna päiväkoti- ja koulupihoihin. Selvästi yli puolet kohteista arvioitiin kokonaisarvioinneissa nykyisiltä liikuntaolosuhteiltaan heikoiksi tai erittäin huonoiksi. Huomionarvoista on kuitenkin myös se, että arvioitujen liikunta- ja leikkipaikkojen joukossa oli yksittäisiä hyviksi arvioituja kohteita, joita voidaan nykyvarustelultaan pitää selkeästi lähiliikuntapaikan tyyppisinä liikunta-alueina. Tällainen kohde on erityisesti Myllysaaren perhepuisto. Leikkija liikuntapaikkoja ei ole tarkasteltu suhteessa Valon kunta-aineistoon, koska liikunta- ja leikkipaikkojen osalta ei saatavilla oleva aineisto ole vertailukelpoinen. 3.1.4 Kohdearviointien karttatarkastelua Lappeenrannan lähiliikuntaolosuhteiden nykytilannearvioita on tarkasteltu myös yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Tätä varten on kaikki arvioidut kohteet sijoitettu kartalle ja kartta-aineistosta on tarkasteltu mahdollisia alueita, joissa on suhteellisesti paljon hyväksi tai heikoksi arvioituja kohteita sekä alueita, joissa lähiliikuntakohteita on erityisen vähän. Ao. kuvassa 1 on karttatarkastelu Lappeenrannan alueen osalta. Kuva 1. Lappeenrannan alueen kohdearvioinnit karttatarkastelussa 14
Lappeenrannan alueen osalta voidaan havaita selkeitä eroja eri kaupunginosien välillä. Lähiliikuntapaikkakyselyn kautta saatujen nykytilannearvioiden osalta on suhteellisesti hyväksi arvioitava tilanne mm. Ruoholammen, Kourulan, Mäntylän, Lauritsalan ja Kanavansuun alueilla ja niiden lähiympäristössä sekä myös kantakaupungin itäisellä puolella (mm. Taikinamäki, Kimpinen, Peltola). Vastaavasti selkeästi heikompi nykytilanne on laajalti Sammonlahden alueella (ml. Skinnarila ja Uus-Lavola), Voisalmessa ja kantakaupungin läntisellä puolella. Lisäksi karttatarkastelun perusteella voidaan arvioida myös Tirilän, Hartikkala-Hakalin sekä Laihian alueet lähiliikuntaolosuhteiden osalta haasteellisiksi lähiliikuntapaikkojen vähäisyyden takia. Alla olevassa kuvassa 2 on vastaava tarkastelu tehty Joutsenon alueen osalta. Joutsenon alueella lähiliikuntaolosuhteiden näkökulmasta hyviä keskittymiä ovat tehtyjen kohdearviontien pohjalta erityisesti Joutsenon Pulpin ja Ahvenlammen alueet sekä Lintukankaan alue. Myös Korvenkylän alueella voidaan arvioida olevan suhteellisesti varsin hyvä tilanne. Sen sijaan kartoituksen perusteella erityisen heikkoja alueita ei Joutsenon alueelta löydy, mutta Joutsenon taajama-alueelta tarjonnan näkökulmasta haasteellisinta aluetta on Honkalahden suunnalla. Kuva 2. Joutsenon alueen kohdearvioinnit karttatarkastelussa 15
Kuvassa 3 on vielä tarkasteltu Lappeenrannan läntisen ja itäisen alueen tilannetta kohdearviontien näkökulmasta. Kyseiset alueet ovat yhdyskuntarakenteellisesti selkeästi haja-asutusaluetta, joten alueelta ei juurikaan lähiliikuntakohteiden keskittymiä ole löydettävissä. Ainoa useamman arvioidun kohteen keskittymä sijaitsee Ylämaan kylätaajamassa, joka on arviotavissa nykyisiltä lähiliikuntaolosuhteiltaan myös varsin hyvälle tasolle. Erittäin positiivista on myös se, että kaikki kyseisellä tarkasteltavalla hajaasutusalueella sijaitsevat kyläkoulupihat on arvioitu liikuntaolosuhteiltaan tyydyttävälle tasolle. Tämä luo laajalle alueelle nykyisellään siten vähintäänkin kohtuullisen tasoisen lähiliikuntapaikkaverkoston. Kuva 3. Lappeenrannan läntisen ja itäisen alueen kohdearvioinnit karttatarkastelussa 16
3.3 Asukas- ja koululaiskyselyn tuloksia Kohdetasoiseen tarkasteluun keskittynyttä lähiliikuntapaikkakyselyä täydennettiin prosessissa avoimella asukas-ja koululaiskyselyllä joulukuussa 2014. Asukaskas- ja koululaiskyselyssä kerättiin eri-ikäisten asukkaiden arvioita Lappeenrannan kaupungin tuottamista liikuntapalveluista omatoimisen liikunnan näkökulmasta sekä myös vastaajien näkemyksiä Lappeenrannan liikuntapaikkaverkoston kehittämistarpeista ja -toiveista. Seuraavaan on koottu tässä raportissa käsiteltävän lähiliikuntapaikkaprosessin näkökulmasta keskeisimpiä kyselyn tuloksia ja havaintoja. 3.3.1 Koululaiskyselyn keskeisiä havaintoja lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Koululaiskyselyyn vastasi yhteensä hieman yli 1150 oppilasta. Kattavin vastaajaotos saatiin 4.-luokan (N=478) ja 8. -luokan (N=469) oppilaista, jotka vastasivat kyselyyn koordinoidusti koulupäivien aikana. Koulutasoisesti tarkastellen saadusta aineistosta jäi täysin pois ainoastaan yksi koulu, joka ei määräaikaan mennessä kyselyyn kyennyt vastaamaan. Lähiliikuntapaikkanäkökulmasta yksi mielenkiintoinen havainto koululaiskyselystä liittyi välituntiliikkumisen aktiivisuuteen ja yleisyyteen Lappeenrannan kouluissa. Kuten kuvio 7 osoittaa, niin Lappeenrannan 4. - luokkalaisten ja 8. -luokkalaisten välituntiaktiivisuudessa on merkittävä ero. Alakouluikäisistä noin 2/3 liikkui säännöllisesti lähes joka välitunneilla vähintään 10 min ajan, mutta yläkouluikäisistä vain 5 %. Täysin passiivisia oli yläkouluikäsistä hieman yli puolet. Kyseiset, yläkouluikäisten selvästi vähäisemmästä välituntiaktiivisuudesta kertovat erot ovat täysin samansuuntaisia kuin Valon muista kaupungeista saaduissa aineistoissa. Kuvio 7. Vähintään 10 liikkuminen välitunneilla Lappeenrannan ala- ja yläkoululaisten keskuudessa 17
Kuviossa 8 on vastaavasti oman koulupihan käyttöä Lappeenrannan koululaisten keskuudessa kysytty vapaaajan osalta. Kuvio 8 kertoo, että Lappeenrannan koulupihat eivät nykyisellään ole kovinkaan yleisesti aktiivisessa vapaa-ajankäytössä. Koululaiskyselyssä noin puolet kaikista oppilasta ilmoittaa, että ei ole käyttänyt omaa koulupihaa vapaa-ajallaan kertakaan koko syksyn 2014 aikana. Myös vapaa-ajan käytössä yläkouluikäiset ovat selvästi alakouluikäisiä passiivisempia. Koulutasoisesti tarkastellen pihojen vapaa-ajan käytössä on selviä eroja. Kyselyn perusteella kävijämäärällä mitaten eniten aktiivisinta vapaa-ajankäyttöä (yli 10 krt syksyn aikana) on ollut Myllymäen, Kimpisen ja Lauritsalan koulupihoilla. Koulukohtaiset vastaajamäärät poikkeavat aineistossa kuitenkin niin paljon, että laajempi koulupihojen vapaa-ajankäytön vertailu ei ole perusteltua. Kuvio 8. Koulupihojen käyttö vapaa-ajalla syksyn 2014 aikana Koululaiskyselyssä pyydettiin oppilaita myös arviomaan omaa koulupihaansa siltä osin, kuinka hyvä se on liikkumisen, leikin ja pihapelien näkökulmasta. Kaikista vastaajista selvä pääosa piti oman koulupihansa liikuntamahdollisuuksia vähintäänkin melko hyvinä ja keskimäärin noin neljäsosa piti niitä huonoina. Koulupiha-arvioinneissa oli myös erittäin selviä eroja ala- ja yläkoululaisten välillä, kuten kuvio 9 kertoo. Vastanneista 4. -luokkalaisista huonon arvion antoi omalle koulupihalleen vain 15 % vastaajista, kun vastaava luku 8. -luokkalaisilla oli lähes 40 %. Myös koulujen välillä oli selviä eroja arvioinneissa. Tarkasteltaessa niitä kouluja, joista vastaajamäärät olivat varsin korkeita, niin kriittisin arviointi kohdistui yleisimmin Sammonlahden, Kaukaan, Joutsenon, Lauritsalan ja Myllymäen koulupihoihin ja vastaavasti positiivisin arviointi oli yleisintä Lappeen ja Kimpisen kouluissa. Hyvin myönteisiä olivat koululaisten arvioinnit myös useimpien pienten kyläkoulujen pihojen osalta (mm. Parjala, Partala, Simola, Kasukkala, Korvenkylä, Mustola), mutta näiden koulujen osalta otokset olivat hyvin pieniä ja tulokset siten epäluotettavampia. 18
Kuvio 9. Oman koulupihan arviointi liikkumisen, leikin ja pihapelien näkökulmasta 3.3.2 Asukaskyselyn keskeisiä havaintoja lähiliikuntapaikkanäkökulmasta Asukaskyselyssä palautetta ja kehittämistoiveita Lappeenrannan liikuntapaikkaverkostoon liittyen antoi hieman yli 360 aikuisvastaajaa, joista 51 % oli miehiä ja 49 % naisia. Vastaajista noin puolet oli iältään 30-49 vuotiaita, noin kolmasosa tätä vanhempia ja hieman alle viidesosa tätä nuorempia. Yli 65 -vuotiaita vastaajista oli 6 %. Yksi keskeinen osa-alue asukaskyselyssä oli selvittää Lappeenrannan aikuisväestön tyytyväisyyttä Lappeenrannan nykyisiin liikuntapaikkapalveluihin. Kuviossa 10 on esitetty tähän arviointiin liittyvät tulokset. Asukaskyselyssä määrällisesti eniten positiivisia arviointeja kohdistui Lappeenrannan kävely- ja pyöräteihin, kuntoratoihin sekä myös uimarantoihin ja uimahalleihin, kuten kuvio 10 kertoo. Mikäli kuitenkin lasketaan suhteelliset osuudet vain niistä vastaajista, jotka ovat kutakin liikuntapaikkatyyppiä halunneet arvioida (= ei huomioida en osaa arvioida vastauksia), tyytyväisimpiä ovat Lappeenrannassa uimahallien, yleisurheilukenttien, kävely- ja pyöräteiden, jalkapallokenttien, jäähallien sekä Lappeenrannan urheilutalon käyttäjät. Näiden kaikkien liikuntapaikkatyyppien osalta melko tai erittäin tyytymättömien osuus jäi alle 15 %:n. Vastaavasti suhteellisesti eniten tyytymättömyyttä liittyi Lappeenrannan luistelukenttiin ja kaukaloihin, lähiliikuntapaikkoihin sekä hiihtolatuihin. Näitä liikuntapaikkatyyppejä arvioineista vastaajista hieman yli viidesosa oli niihin melko tai erittäin tyytymättömiä. 19
Kuvio 10. Aikuisvastaajien tyytyväisyys eri liikuntapaikkatyyppeihin Lappeenrannassa Kuviossa 11 on esitetty kyselyn tulokset koskien lapsiperheiden vanhempien arviointeja päiväkoti- ja koulupihoista sekä leikkipaikoista sen osalta, kuinka innostavia ne ovat lasten ulkoliikunnan ja -leikkien näkökulmasta. Kyselyn perusteella pääosa vastanneista vanhemmista oli vähintäänkin melko tyytyväisiä kaikkiin ko. paikkoihin. Suhteellisesti eniten tyytymättömyyttä vastaavasti kohdistui koulupihoihin, joihin erittäin tai melko tyytymättömiä oli vanhemmista noin 45 %, jos ei huomioida en osaa sanoa vastauksia. Kuvio 11. Lapsiperheiden vanhempien tyytyväisyys päiväkoti- ja koulupihoihin sekä leikkipaikkoihin 20
Liikuntapaikkaverkostoon kohdistetun arvioinnin lisäksi asukaskyselyssä kysyttiin näkemyksiä Lappeenrannan liikuntapaikkaverkoston kehittämiseen liittyen. Tältä osin yksi keskeinen kysymys oli se, kuinka tärkeinä vastaaja piti mahdollisia tulevaisuuden erilaisia liikuntapaikkarakentamisen investointikohteita Lappeenrannassa. Tähän kysymykseen liittyvät tulokset on esitetty kuviossa 12. Selvästi yleisimmin tärkeinä investointikohteina vastaajat pitivät Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämistä ja yleisten uimarantojen perusparannuksia, joita kaikista vastaajista yli 80 % piti erittäin tai melko tärkeinä. Myös valaistujen kuntopolkujen kunnostamista piti vastaavalla tavalla tärkeänä lähes 80 % vastaajista. Kuvio 12. Aikuisvastaajien näkemykset mahdollisten tulevaisuuden liikuntapaikkahankkeiden tärkeydestä 21
Asukaskyselyssä kartoitettiin aikuisväestön liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä kehittämistoiveita myös kysymyksellä, jossa vastaajaa pyydettiin valitsemaan mihin liikuntapaikkatyyppeihin hänestä tulisi Lappeenrannassa erityisesti tulevaisuudessa panostaa kaiken ikäisten kuntalaisten omatoimisen liikunnan edistämiseksi. Tähän liittyvät tulokset on vastaajamäärittäin esitelty kuviossa 13. Kyselyn perusteella yleisimmin kolmen tärkeimmän kehittämiskohteen joukkoon valittiin kävely- ja pyörätiet, hiihtoladut, kuntoradat sekä ulkoilureitit. Edellä mainittujen erilaisten liikuntareittien lisäksi tärkeimpien kehittämiskohteiden joukkoon tulivat valituksi keskimääräistä yleisemmin myös lähiliikuntapaikat, luistelukentät ja uimarannat. Kuvio 13. Näkemykset tärkeimmistä tulevaisuuden kehittämiskohteista liikuntapaikkatyypeittäin ja vastaajamäärittäin tarkasteltuna 22
3.4 Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkoston määrällistä tarkastelua Alla olevaan kuvioon 14 on koottu joidenkin liikuntapaikkatyyppien sekä leikkipaikkojen kokonaismäärät Lappeenrannassa sekä viidestä Lappeenrannan kanssa samaan 60 000 80 000 asukkaan kokoluokkaan kuuluvasta kaupungista. Liikuntapaikkamäärät on koottu vuoden 2014 lopulla valtakunnallisesta liikuntapaikkojen Lipas -tietokannasta ja leikkipaikkojen määrät kuntien verkkosivuilta. Kyseessä olevien tietolähteiden ajantasaisuuteen on perusteltua suhtautua osin varauksellisesti, minkä takia saatuja tuloksia on syytä tulkita vain suuntaa antavina. Liikuntapaikkojen määrällinen tarkastelu kuitenkin kertoo, että varsinaisten lähiliikuntapaikaksi määriteltyjen liikuntapaikkojen toteuttamisen osalta on Lappeenranta ollut verrokkikaupunkejaan selvästi passiivisempi. Lappeenrannassa lähiliikuntapaikoiksi määriteltyjä kohteita on vain 3, mikä on verrokkikaupunkeihin verrattuna selvästi vähemmän. Verrokkikaupungeista eniten lähiliikuntapaikkoja on Lipas tietokannan tietojen pohjalta Rovaniemellä, yhteensä 12 kappaletta. Lappeenrannan osalta Lipas tietokantaan merkityt lähiliikuntapaikat ovat Myllysaaren perhepuisto, Kimpisen koulupihan lähiliikuntapaikka sekä Joutsenon urheilupuiston lähiliikuntapaikka. Kuvio 14. Liikuntapaikkojen kokonaismääriä Lappeenrannassa ja sen verrokkikaupungeissa 23
Lipas -tietokannan lisäksi lähiliikuntapaikkojen määrällistä tarkastelua ja vertailua on mahdollista tehdä myös lähiliikuntapaikkahankkeita koskevien valtionavustustietojen kautta. Selvä pääosa nykyisestä lähiliikuntapaikkaverkostosta on Suomessa syntynyt valtionavustusten vauhdittamina. Yleinen havainto on siten ollut se, että valtionavustusten hyödyntäminen on indikoinut myös yleisemmin kunnan aktiivisuutta lähiliikuntapaikkojen kehittämistyössä. Tästäkin näkökulmasta Lappeenrannan nykytilanne lähiliikuntapaikkojen osalta näyttäytyy selvästi keskimääräistä heikommalta. Lappeenranta on Suomen yli 50 000 asukkaan kaupungeista ainoa, joka ei ole toteuttanut yhtään valtionavustuksia hyödyntänyttä lähiliikuntapaikkahanketta 2000 -luvun aikana. Yhteensä tällaisia valtionavustusten osalta passiivisia kuntia on Suomen kunnista noin neljäsosa ja niistä selvä pääosa pieniä alle 5000 asukkaan kuntia. 3.5 Yhteenveto tehtyjen selvitysten ja tausta-aineistojen päähavainnoista Lähiliikuntapaikkakyselyn perusteella voidaan arvioida, että Lappeenrannan päiväkoti- ja koulupihat, jotka ovat lasten ja nuorten arkiliikunnan kannalta erityisen keskeisiä toimintaympäristöjä, ovat nykyisiltä liikuntaolosuhteiltaan kokonaisuutena arvioituna vähintäänkin tyydyttävällä tasolla. Esimerkiksi nykytilanteeltaan erittäin huonoksi arvioituja kohteita oli määrällisesti varsin vähän ja myös tulosten suhteuttaminen Valon vertailuaineistoihin kertoi tilanteen olevan hieman keskimääräistä parempi. Lähiliikunnan kannalta tarkastelluissa Lappeenrannan leikki- ja liikuntapaikoissa sen sijaan kokonaistilanne näyttäytyi hieman päiväkoti- ja koulupihoja heikompana ja kehittämistarpeessa arvioituja kohteita oli suhteellisesti jonkin verran enemmän. Lähiliikuntapaikkakyselystä saatujen kohdearviointien alueellinen tarkastelu osoitti selkeästi muutamia asuinalueita, joiden osalta lähiliikuntaolosuhteiden kehittäminen olisi Lappeenrannassa tulevaisuudessa erityisen tärkeätä. Tällaisia alueita olivat Sammonlahden alue, Lappeenrannan kaupunkikeskustan läntiset osat sekä Voisalmen alue. Vastaavasti hyvin myönteinen havainto oli Lappeenrannan kyläkoulujen pihojen liikuntamahdollisuuksien varsin hyväksi arvioitavissa oleva kokonaistilanne, mikä luo hyvän perustan kaupungin haja-asutusalueiden lähiliikuntapaikkaverkostolle. Yksittäisten kohteiden tasolla tarkastellen selvitykset nostivat esiin joitakin liikunta- ja leikkialueita, jotka arvioitiin liikuntaolosuhteiltaan erityisen hyviksi ja joita perustellusti voitaisiin pitää jo nykyisellään monipuolisina alueellisina lähiliikuntapaikkoina. Tällaisia kohteita olivat luonnollisesti Kimpisen koulupiha alue ja Myllysaaren perhepuisto, jotka Lappeenrannan lähiliikuntapaikkoina on jo Lipas -tietokantaan vietykin, mutta myös esimerkiksi Lappeen ja Korvenkylän koulupihat. Asukas- ja koululaiskyselyn tulokset vahvistivat monelta osin kohdetasoista tarkastelua tehneen lähiliikuntapaikkakyselyn havaintoja. Yleisesti ottaen niin kyselyihin vastanneet lapset ja nuoret, kuin myös 24
asukkaat olivat varsin tyytyväisiä Lappeenrannan nykyisiin liikuntaolosuhteisiin. Toisaalta kuitenkin juuri erilaiset lähiliikuntaolosuhteet korostuivat kehittämistarpeiden ja toiveiden kohteina. Koululaiskysely esimerkiksi osoitti, että Lappeenrannan koulupihat eivät ole vapaa-ajan liikuntapaikkoina vielä täysimääräisesti hyödynnetty resurssi ja erityisesti yläkoulupihojen liikuntamahdollisuuksiin ollaan varsin yleisesti tyytymättömiä. Esimerkiksi yläkouluikäsistä lähes 40 % arvioi oman koulupihansa liikuntamahdollisuudet huonoiksi. Myös lapsiperheiden vanhempien vastauksissa koulupihojen kehittämistarve nousi esiin. Erityisen positiivinen viesti Lappeenrannan lähiliikuntapaikkojen kehittämisen näkökulmasta sisältyi asukaskyselyn eri kehittämiskohteiden tärkeyden arviointiin. Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen nousi tässä kysymysosiossa aikuisvastaajien osalta yleisimmin erittäin tai melko tärkeäksi tulevaisuuden kehittämiskohteeksi ja niiden kehittämistä piti tärkeänä yli 80 % kaikista aikuisvastaajista. Lähiliikuntapaikkojen kehittämistyöllä voidaan siten arvioida olevan Lappeenrannassa vankka kuntalaisten tuki takana. Kokonaisuudessaan voitaisiin siten arvioida, että Lappeenrannassa on sekä vahvaa sosiaalista tilausta kuntalaisten suunnasta että myös akuuttia tarvetta jäntevämmälle lähiliikuntapaikkojen kehittämistyölle. Valtakunnalliset indikaattorit, kuten valtionavustuksia hyödyntäneiden lähiliikuntapaikkahankkeiden totaalinen puuttuminen tai Lipas -tietokantaan vietyjen lähiliikuntapaikkakohteiden varsin vaatimaton määrä, viestivät siitä, että Lappeenrannassa painopiste on ollut 2000 -luvun alun aikana muussa liikuntapaikkarakentamisessa kuin lähiliikuntapaikoissa. Tulevien vuosien liikuntapaikkainvestoinneissa on siten perusteltua nostaa lähiliikuntapaikkojen totuttaminen vahvaksi painopistealueeksi. Raportin seuraavassa osiossa on joitakin ehdotuksia askelmerkeistä tällaiselle kehittämistyölle. 25
II KEHITTÄMISEHDOTUKSET 26
4 Valon ehdotukset lähiliikuntapaikkojen kehittämistyölle Lappeenrannassa Tavoite Vuonna 2020 Lappeenrannassa on laadukas, toiminnallisesti monipuolinen ja alueellisesti kattava lähiliikuntapaikkaverkosto. 4.1 Ehdotusten lähtökohtia ja suunnitteluperiaatteita Seuraavissa osiossa esitetään Valon ehdotukset Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkoston muodostamiseen sekä ehdotukset toimenpiteistä kyseisen kokonaisnäyn saavuttamiseksi. Lähiliikuntapaikkaverkostoa koskevan ehdotuksen laatimisessa on hyödynnetty taustatietoina erityisesti tehtyjen nykytilakartoitusten tuloksia ja työseminaarikohtaamisessa saatuja täydentäviä näkemyksiä sekä erilaisia alueellisia demografiatietoja, erityisesti asukasmäärien osalta. Lisäksi tehdyn ehdotuksen taustalla on seuraavia lähtökohtia ja suunnitteluperiaatteita, jotka perustuvat Valon asiantuntijoiden lähiliikuntapaikkojen kehittämistyöstä ja aikaisemmista kuntahankkeista saatuihin kokemuksiin: - Koulupihojen valinta ensisijaisiksi lähiliikuntapaikkakohteiksi. Kunnalliset liikuntapaikkainvestoinnit kannattaa lähtökohtaisesti tehdä kohteisiin, joissa vaikuttavuus on potentiaalisesti suurinta sekä toteuttaminen kustannustehokkainta. Lähiliikuntapaikkahankkeista valtakunnallisesti saatavissa oleva tieto puoltaa koulupihoja edellä mainituista lähtökohdista. Keskeisimpinä perusteluina ovat koulupäivien aikaisen välitunti- ja koululiikunnan tuoma korkea kokonaiskäyttöaste sekä mahdollisuus hyödyntää jo olemassa olevia piharakenteita ja tiloja lähiliikuntapaikkojen uudisrakentamisen sijasta. Koulupihoja puoltaa myös niiden vahva asema lähiliikuntapaikkojen valtionavustuskohteina sekä yleisemmin lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden edistämistyön kontekstina (mm. OKM:n Liikkuva koulu -ohjelma). - Lähiliikuntapaikan vaikutusalueen raja-arvona 1.5 km:n enimmäisetäisyys lähiliikuntapaikkaan. Toimivan lähiliikuntapaikkaverkoston yksi keskeinen kriteeri on, että lähiliikuntapaikat ovat mahdollisimman lähellä käyttäjiään. Tehdyssä ehdotuksessa on siten lähiliikuntapaikan vaikutusalueen raja-arvoina käytetty tiiviissä yhdyskuntarakenteessa 1.5 km enimmäisetäisyyttä lähiliikuntapaikkaan. Tavoitteena on siten ollut se, että missään suurimmista asukaskeskittymistä ei etäisyys lähimpään lähiliikuntapaikkaan olisi tätä etäisyyttä pitempi. Vaikutusalueita koskeneissa, prosessin aikana tehdyissä karttatarkasteluissa, käytettiin 1 km sädettä raja-arvona, mikä huomio paremmin myös todellisten kulkureittien tuoman lisämatkan. Kyseistä 1.5 km enimmäisetäisyyttä voidaan perustella 27
elinpiiriteoreettisista suunnittelumalleista sekä useilla tähän viitekehykseen liittyvillä tutkimustuloksilla. Esimerkiksi lasten ja nuorten liikkumisetäisyyksiä tarkastelleen KYLLI -tutkimushankkeen tulokset osoittavat lasten ja nuorten liikkumisetäisyyksien olevan omatoimisilla ja aktiivisilla liikkumistavoilla (kävellen ja pyöräillen yms.) keskimäärin 1.6 km kaupunkimaisissa ympäristöissä. Valittua 1.5 km etäisyyttä on myös käytetty liikuntasuunnittelun elinpiirimalleissa karkeana raja-arvona ns. korttelielinpiireille, joiden sisältä tulisi löytyä keskeiset kaikille avoimet ja vapaasti käytettävät päivittäiset liikunta-, virkistys-, ja leikkipaikat. Näiden korttelielinpiiriin kuuluvien liikuntapaikkojen joukkoon voidaan luontevasti mieltää juuri lähiliikuntapaikat. (Liikuntasuunnittelun elinpirimalleista esim. Liikunnan yhteissuunnittelumetodi / Suomi, K.). - Jaottelu I ja II -tason lähiliikuntapaikkoihin. Lappeenrannan lähiliikuntapaikkarakentamisen fokuksen selkiyttämiseksi on toimenpide-ehdotuksissa lähiliikuntapaikkaverkosto jaoteltu kahden tason lähiliikuntapaikkakohteisiin. Jaotteluun sisältyy myös lähiliikuntapaikka -termin laadullista ja sisällöllistä määrittelyä, mutta ensisijaisesti jaottelu on strateginen, kehittämisen painotuksia ja panostuksia ohjaamaan pyrkivä. I -tason lähiliikuntapaikoiksi ehdotuksissa on siten nostettu kohteet, joiden nähdään muodostavan Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkoston päärungon ja jonka kuntoon saattaminen tulisi olla tulevien vuosien ensisijainen tavoite. Edellä mainitun koulupihapainotuksen pohjalta pääosa I - tason lähiliikuntapaikoiksi esitetyistä kohteista on koulupihoja ja ne sijaitsevat alueilla, joissa on laaja väestöpohja vaikutusalueen sisällä (= vähintään 1500 asukasta 1.5 km enimmäisetäisyydellä). Laadullisesti I -tason lähiliikuntapaikoissa lähtökohtana on valtionhallinnon lähiliikuntapaikka -termille antamat määritelmät erityisesti korostaen toiminnallista monipuolisuutta (= liikuntapaikan soveltuvuus useille eri liikuntamuodoille ja käyttäjäryhmille). Tästä lähtökohdasta on koulupihakohteiden lisäksi I - tason lähiliikuntapaikoiksi osoitettu joitakin kohteita, joiden jo nykyisellään voidaan arvioida täyttävän lähiliikuntapaikan kriteerit, kuten Myllysaaren perhepuisto. Vastaavasti II -tason lähiliikuntapaikoiksi on ehdotuksissa osoitettu kohteita, joilla nähdään olevan erityisen keskeistä roolia I -tason verkostoa täydentävinä lähiliikuntapaikkoina esim. asukasmäärältään pienemmillä asuinalueilla (mm. hajaasutusalueet) tai verkoston muilla katvealueilla tai myös toiminnallisesta näkökulmasta. Seuraavassa esitetään ehdotukset Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkostoksi. Ehdotukset on jaoteltu esitysteknisesti omiksi osioikseen Lappeenrannan ja Joutsenon alueiden sekä Lappeenrannan läntisten ja itäisten alueiden osalta, kuten aiemmin nykytilan kuvausten osalta. Tehdyissä kohdevalinnoissa on pyritty erityisesti huomioimaan alueellinen kattavuus, tiedot kohdetasoisista kehittämistarpeista, Lappeenrannan kaupungin kouluverkkosuunnitelmat sekä myös syntyvän kokonaissuunnitelman innostavuus ja tavoitteellisuus. Tavoitteena on ollut rakentaa haastavaa, mutta kuitenkin myös realistista näkyä tulevaisuuden kehittämistyölle. 28
4.2 Ehdotus Lappeenrannan alueen lähiliikuntapaikkaverkostoksi Lappeenrannan alueen lähiliikuntapaikkaverkostoksi esitetään alla olevassa taulukossa olevia kohteita. Kuvassa 4 on kyseiset kohteet esitetty kartalla. I - tason lähiliikuntapaikat 1. Lappeen Koulupiha 2. Kimpisen Koulupiha 3. Myllysaaren perhepuisto 4. Sammonlahden Koulupiha 5. Voisalmen Koulupiha 6. Lönnrotin Koulupiha 7. Kesämäen koulujen pihat 8. Louhenpuisto 9. Myllymäen Koulupiha 10. Kaukaan Koulupiha 11. Lauritsalan koulupiha 12. Pontuksen Koulupiha II - tason lähiliikuntapaikat 13. Skinnarilan Koulupiha 14. Lavolan Koulupiha 15. Kuusimäen Koulupiha 16. Mattilan kenttä 17. Kitkapuisto 18. Katajasaaren puisto 19. Tilhinpuisto 20. Harapaisen kenttä 21. Karhuvuoren päiväkotipiha 22. Tieran puisto 23. Vellamonkadun puisto 24. Kanavansuun Koulupiha 25. Hovinpellon kenttä & päiväkotipiha 26. Mustolan Koulupiha Kuva 4. Valon ehdotus Lappeenrannan alueen lähiliikuntapaikkaverkostoksi 29
Seuraavassa on joitakin huomioita esitettyihin lähiliikuntapaikkakohteisiin liittyen. Esitetyistä I -tason lähiliikuntapaikkakohteista jo nykyisellään Lappeenrannan lähiliikuntapaikkaverkostoon kuuluviksi on Lipas - tietokantaan merkitty Kimpisen Koulupiha sekä Myllysaaren perhepuisto. Näiden lisäksi voidaan nykytilannekartoituksen perusteella myös Lappeen Koulupihan arvioida täyttävän I -tason lähiliikuntapaikalle esitetyt määritykset. Pääosa esitetyistä I -tason lähiliikuntapaikoista on edellä esitettyjen lähtökohtien ja suunnitteluperiaatteiden mukaisesti koulupihoja. Esitetyt koulupihakohteet ovat lisäksi kaikki sellaisia, jotka ovat hyvin perusteltavissa lähiliikuntapaikkahankkeina myös kehittämistarpeen ja soveltuvuuden näkökulmista. Lähes kaikki esitetyt koulupihakohteet vaativat kokonaisvaltaista kehittämistä liikuntaolosuhteidensa osalta, osa hyvinkin akuutisti. Toisaalta kaikki esitetyt koulupihakohteet ovat oppilasmääriltään isojen koulujen yhteydessä sekä sijaitsevat asukasmääriltään suurten asuinalueiden keskeisillä paikoilla. Näin ollen voidaan olettaa niille aktiivista päivittäistä käyttöä erityisesti koulupäivien aikana, mutta myös niiden ulkopuolella. Kaikki I -tason lähiliikuntapaikoiksi esitetyt koulupihat ovat myös sellaisten koulujen yhteydessä, joissa ei ole näköpiirissä koulutoiminnan päättymistä Lappeenrannan kouluverkkosuunnitelman pohjalta. Yksi esitetyistä koulupihakohteista, Pontuksen koulun yhteydessä sijaitseva, liittyy koulun uudisrakennushankkeeseen, muut ovat jo olemassa olevia koulupihoja. I -tason kohteiksi esitetyt kaikki koulupihat ovat tilallisesti myös sellaisia, että niiden osalta kehittäminen lähiliikuntapaikkanäkökulmasta on täysin mahdollista. Haasteellisimmat kohteet ovat tilan rajallisuuden osalta Sammonlahden koulun ja keskusta-alueella sijaitsevan Lönnrotin koulupiha. Sammonlahden osalta ongelma on ratkaistavissa hyödyntämällä koulupihan yhteydessä olevaa kenttäaluetta. Lönnrotin koulupihan osalta uutta tilaa ei ole saatavissa, mutta ongelma on ratkaistavissa hyvällä suunnittelulla, joka huomio myös kohteen kulttuurihistoriallisen luonteen. Kesämäen koulujen osalta ehdotuksessa on ajatuksena ollut, että kehittämistoimenpiteitä tehtäisiin sekä ala- että yläkoulujen pihaalueilla samassa hankkeessa, jolloin on mahdollista synnyttää toisiaan täydentävä monipuolinen lähiliikuntapaikkakokonaisuus. Myllysaaren perhepuiston ohella ainoa I -tason verkostoon esitetty kohde, joka ei ole koulupiha, on Louhenpuisto. Louhenpuiston osalta erityisperusteena voidaan pitää sitä, että kyseinen puistoalue sijaitsee kantakaupungin eteläisellä alueella, jossa on selkeä tarve alueelliselle lähiliikuntapaikalle, mutta tarpeeseen soveltuva koulupihakohde puutuu. Toisaalta Louhenpuisto myös tarjoaa tilallisesti sekä sijainnin ja alueen väestöpohjan näkökulmasta erinomaisen kohteen erityisesti ikääntyvät ja lapsiperheet huomioivalle, puistomaiselle lähiliikuntapaikkatoteutukselle. Paikka palvelee myös läheisen Louhenpuiston päiväkodin tarpeita. Lappeenrannan alueen II -tason lähiliikuntapaikoiksi esitetyt kohteet ovat kohdetyypeiltään edellä käsiteltyjä I -tason lähiliikuntapaikkoja moninaisempia. Joukossa on niin puisto- kuin kenttäalueitakin kuin myös koulu- 30