Talouden näkymät Lokakuu 214 Ekonomistit 3.1.214 Twitter: @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymät - yhteenveto Maailmankaupan kasvu jatkui verkkaisena heinäkuussa. Suhdannekyselyt eivät puolla erityisempää piristymistä lähiaikoina. Euroalueella suhdannekyselyt ovat heikentyneet, mutta taloustiedot muutoin puoltavat talouden olleen pienessä kasvussa kolmannella neljänneksellä. Yhdysvalloissa hyvä talouskasvu on jatkunut, mutta suhdannekyselyt ovat pehmentyneet hieman syksyllä. Globaalit inflaatiopaineet ovat säilyneet vähäisinä. Raaka-aineiden hinnat ovat olleet laskussa maailmanmarkkinoilla, mikä on painanut inflaatio-odotuksia myös verrattain hyvässä kasvussa olevissa maissa, kuten Yhdysvalloissa. Euroalueella ydininflaatio sivuaa euroajan matalinta tasoa. EKP aloittaa katettujen velkakirjojen ostot lokakuun puolessa välissä. Omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelma alkaa vuoden 214 viimeisellä neljänneksellä. Osto-ohjelmien kesto on kaksi vuotta. EKP ei laske enää ohjauskorkoa,5 %:n alapuolelle. Syyskuun kohdennettu pitempiaikainen rahoitusoperaatio euroalueen pankeille jäi odotuksista. Seuraava operaatio tehdään joulukuussa. Euro on heikentynyt selvästi ja vaihtelu on muutoinkin lisääntynyt valuuttamarkkinoilla. Suomen talouskasvu on pysynyt viime aikoina nollan tuntumassa. Luottamus talouteen on horjunut, eikä kehitys ole paranemassa lähiaikoina. Odotamme talouden silti kasvavan,6 % ensi vuonna. Riskit ovat tämän arvion ympärillä tasapainossa.
Maailmankauppa kasvaa verkkaisesti indeksi 7 65 6 55 5 45 4 35 3 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 2 15 1 5-5 -1-15 * 3 kk:n liukuva keskiarvo -2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Maailmankauppa kasvoi kesällä verkkaisesti, eikä vauhti olennaisesti parane syksyllä. Ensi vuonna maailmantalouden kasvu nopeutuu vain hieman tästä vuodesta. Talouden kehitys on monin osin edelleen haurasta. Maakohtaiset erot ovat suuria ja suhdannetilanne euroalueella poikkeaa merkittävästi Yhdysvalloista. Kehittyvien markkinoiden kasvu jatkuu aiempaa hitaampana mutta verrattain vakaana. Riskit kehittyvien markkinoiden talouskasvussa ovat lisääntyneet, mikä heijastuu mm. raaka-aineiden hintojen laskuna.
Yhdysvalloissa laajapohjaista, kohtuullista kasvua 6 4 2-2 -4-6 -8-1 % 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Macrobond BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT muutos ed. nelj. vuositasolla indeksi 65 6 55 5 45 4 35 3 25 Yhdysvaltain BKT ponkaisi 4,6 %:n kasvuun toisella neljänneksellä. Ensimmäisellä neljänneksellä annualisoitu kvartaalimuutos oli -2,1 %. Kysyntä piristyi toisella neljänneksellä laajalla rintamalla. Ennakoivat indikaattorit puoltavat kasvun jatkuvan odotetusti kolmen prosentin tuntumassa. Vähittäiskaupan ja teollisuuden kasvu on alustavien tietojen mukaan ollut hyvää kolmannella neljänneksellä. Ensimmäisen neljänneksen heikon kasvun vuoksi vuoden 214 keskimääräinen jää silti 2,2 %:iin. BKT:n kasvu nopeutuu 2,8 %:iin ensi vuonna. Työllisyyden kasvu on ollut hyvissä kantimissa ja työttömyysaste on alentunut 6 %:n tuntumaan. Keskuspankin valtionlainaostot loppuvat lokakuussa. Ohjauskoron nosto on edessä vuonna 215.
Vaisu talouskasvu jatkuu euroalueella BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella 4 2-2 -4-6 -8 % 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Macrobond BKT (määrän muutos) Teollisuuden ostopäällikköindeksi indeksi 65 6 55 5 45 4 35 3 Euroalueen BKT:n kasvu pysähtyi vuoden toisella neljänneksellä edellisneljänneksestä. Edellisvuodesta talous kasvoi vielä,7 %. Heikentyneet suhdannekyselyt viittaavat hitaaseen kasvuun lähiaikoina, vaikka kasvua on ollut teollisuudessa ja vähittäiskaupassa. BKT:n kasvu jää,7 %:iin tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu piristyy vain hieman ja on,9 %. Verkkaisesta talouskasvusta huolimatta työttömyys on laskenut odotuksia enemmän euroalueella. Tämä johtuu silti paljolti työn tarjonnan vähenemisestä. Työllisyyden kasvu on ollut vähäistä. Elokuussa työttömyysaste oli 11,5 %.
Kiinan talouskasvu hidastuu, Venäjän talous supistuu 2 15 1 5-5 -1-15 % BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Reuters EcoWin Venäjä Kiina Kiinassa luottamusindikaattorit laskivat hieman kolmannella neljänneksellä. Myös vähittäiskaupassa ja teollisuustuotannossa kasvuvauhti on hieman hidastunut. Kiinan talouskasvu yltää juuri ja juuri tavoiteltuun 7,5 %:iin. Näillä näkymin Kiinan talouskasvu hidastuu hieman ensi vuonna. BKT:n kasvuksi arvioidaan 7,2 %. Venäjän talous kärsii Ukrainan kriisistä. Toisella neljänneksellä BKT kasvoi,8 % edellisestä vuodesta, mutta heinä-elokuussa kokonaistuotanto oli jo miinuksella. Venäjän BKT on hyvän alkuvuoden kasvun johdosta hieman plussalla tänä vuonna, mutta supistuu 2 % ensi vuonna. Talouspakotteet heikentävät näkymiä, mutta ennen kaikkea lisäävät riskejä merkittävästi. Rahoitusmarkkinoiden välityksellä riskitason nousu voi koskea myös muuta Eurooppaa.
Öljyn ja raaka-aineiden hinnat laskeneet indeksi 27=1 16 14 12 1 8 6 4 2 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Macrobond Maailman raaka-ainehintoja Teollisuusraaka-aineet (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 16 14 12 1 8 6 4 2 Hitaampi talouskasvu euroalueella ja Kiinassa on näkynyt öljyn vaimeampana kysyntänä ja laskenut öljyn hintaa viime kuukausina. Myös tarjonnan lisäys on laskenut öljyn hintaan. Geopoliittiset riskit eivät ole nostaneet öljyn hintaa viime kuukausina. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta voi laskea öljyn hintaa myös jatkossa. Raaka-aineiden hintakehitys on ollut viime aikoina kokonaisuutena maltillista. Teollisuusmetallien hinnat ovat laskeneet viime viikkoina.
Euroalueen inflaation hidastuminen jatkunut, Yhdysvalloissa hintojen nousu hidastui 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 % Kuluttajahintojen vuosimuutos Euroalue Yhdysvallat 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Euroalueen inflaatio oli,3 % syyskuussa. Inflaatio ilman energiaa ja ruokaa oli,7 %, mikä sivuaa euroajan matalimpia lukuja. Euroalueen inflaatio koluaa pohjalukemia lähiaikoina. Vuoden lopulla kuluttajahintainflaatio alkaa vähitellen nousta. Yhdysvalloissa inflaatio on hieman hidastunut ja inflaatio-odotukset laskeneet. Raaka-aineiden hintojen aleneminen ja dollarin vahvistuminen vaimentavat hintojen nousua. Ensi vuonna USA:n inflaatio kiihtyy maltillisesti tästä vuodesta. Lähde: Macrobond
EKP aloittaa omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ostot loppuvuonna 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5 Korkojen kehitys % 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko 3 kk:n euribor EKP:n talletuskorko 1 11 12 13 14 Lähde: Macrobond EKP aloittaa katettujen velkakirjojen ostot lokakuun puolessa välissä. Omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelma alkaa vuoden 214 viimeisellä neljänneksellä. Osto-ohjelmien kesto on kaksi vuotta. EKP:n mukaan syyskuun ohjauskoron lasku,5 %:iin on keskuspankin alaraja eli ohjauskorko ei tästä laske enää. Syyskuussa EKP toteutti ensimmäisen kohdennetun rahoitusoperaation euroalueen pankeille. Likviditeettilisäys, jonka tarkoitus on vilkastuttaa pankkien lainanatoa reaalitalouteen, jäi odotuksista. Seuraava operaatio tehdään joulukuussa. EKP:n toimet pitävät markkinakorot alhaalla pidemmän aikaa, arviolta pari vuotta.
Pitkät korot laskussa 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 % 21 211 212 213 214 Lähde: Macrobond Korkokehitys Swap (1 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Pitkät korot ovat viime aikoina laskeneet euroalueella selvästi enemmän kuin Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Euroalueen pitkiä korkoja laskevat pehmeät talousluvut, EKP:n toimet ja odotukset EKP:n mahdollisista uusista valtion lainaostoista. Yhdysvalloissa ja Britanniassa pitkissä koroissa vahvan talouskasvun lisäksi näkyvät odotukset keskuspankin ohjauskoron nostoista. Tämä tosin on jäänyt viime aikoina jossain määrin markkinoiden hermoilevan tunnelman varjoon.
Valtionlainojen korot laskussa euroalueella 6 5 4 3 2 1 % Italia Ranska Saksa Portugali Pitkät korot Valtion obligaatiot (1v) Espanja Suomi Euroalueen valtionlainojen korot ovat laskeneet syksyllä kesän pienen nousun jälkeen. Portugalin valtionlainojen korot nousivat, kun keskuspankki otti maan suurimman pankin haltuunsa. Tilanne rauhoittui kuitenkin nopeasti, ja korot kääntyivät uudelleen laskuun. Espanjan valtionlainojen korot ovat olleet matalammat kuin kertaakaan 2 vuoteen. 214 Lähde: Macrobond
Euro heikentynyt lisää USD 1,4 1,3 1,2 Lähde: Macrobond Euron arvon kehitys EUR/USD EUR/SEK 213 214 SEK 1 9 8 Euron kurssin heikentyminen voimistui syyskuussa. EKP:n koronlaskut ja euroalueen alhainen inflaatio ovat euron heikkenemisen taustalla. Heikkenemistrendin jatkuminen on todennäköistä, sillä EKP keventää politiikkaansa entisestään, kun Yhdysvalloissa jo kiristetään vähitellen. Ruotsin kruunu on jatkanut heikentymisuralla suhteessa euroon tänä vuonna. Kruunua on heikentänyt Ruotsin nollassa oleva inflaatio, joka pakotti Riksbankenin ohjauskoron laskuun kesällä. Viime aikoina kruunun heikkeneminen on kuitenkin pysähtynyt, kun Ruotsin talouskasvu on ollut euroaluetta vahvempaa.
Sivuttaisliikettä osakekursseissa syyskuussa indeksi 4.1.21=1 18 S&P 5 16 14 OMX Helsinki CAP 12 1 8 Euro Stoxx 5 6 1 11 12 13 14 Lähde: Macrobond Keskeisiä osakeindeksejä Osakekurssit olivat sivuttaisliikkeessä syyskuussa. Yhdysvalloissa osakemarkkinat ovat vahvassa vireessä. Osakeindeksit ovat ennätyskorkeilla tasoilla. Kehitys on euroalueella ja Suomessa ollut vaisumpaa. Yhdysvalloissa talousdata on tukenut osakekursseja. Euroopassa talousindikaattorit ovat olleet vaisumpia. Ukrainan kriisi ja Venäjälle asetetut pakotteet ovat heijastuneet kurssikehitykseen vain tilapäisesti.
8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -12 % Suomen talous jatkaa loppuvuonna nollan tuntumassa Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14e 15e Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Suomen BKT kasvoi,2 % vuoden toisella neljänneksellä, mutta väheni,1 % vuoden takaa. Talouskasvu ei kohene loppuvuonna ja BKT supistuu tänä vuonna,1 %. Ensi vuonna BKT kasvaa,6 %. Talouskasvu nojaa vientiin ja yksityiseen kulutukseen. Vaisu talouskehitys johtuu pitkälti vientimarkkinoiden vastoinkäymisistä. Vientimarkkinoiden heikentyneet näkymät vievät tämän ja ensi vuoden kasvusta yhteensä runsaat 2 %-yksikköä. Talouden heikkous on laajapohjaista, sillä viennin ohella kotimainen kysyntä on vaisua. Työttömyysaste nousee tänä ja ensi vuonna, mutta kuitenkin verraten maltillisesti. Inflaatio hidastuu entisestään ensi vuonna. Julkisen talouden alijäämä pysyy suurena ja velkasuhde ylittää 6 %:n EU-rajan ensi vuonna. Vaihtotaseen alijäämä säilyy suurena.
Yritysten luottamus heikoissa kantimissa Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 3 2 Palvelut 1-1 Teollisuus -2-3 Rakentaminen -4-5 1 11 12 13 14 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yritysten luottamus heikkeni kautta linjan syyskuussa. Teollisuuden luottamus laski hieman syyskuussa. Lähiaikoina tuotannon odotetaan kasvavan loivasti. Rakentamisen luottamuksen heikkeneminen jatkui syyskuussa. Tilauskanta on selvästi keskimääräistä pienempi. Palvelujen luottamus aleni myös. Myyntimäärien arvioidaan kasvavan vain vähän loppuvuoden aikana. Vähittäiskaupassa luottamus oli myös laskussa. Vähittäiskaupan myynti on ollut viime kuukausina vaisua ja samanlaisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan loppuvuonna.
Tavaraviennin määrä kasvussa indeksi 21=1 13 12 11 1 9 8 Uudet tilaukset ja vienti 21 211 212 213 214 Lähteet: Tilastokeskus, Tulli Kausitasoitetut sarjat Tavaravienti Teollisuuden uudet tilaukset Vienti määrä, uudet tilaukset arvo Tavaroiden viennin arvo laski 2 % heinäkuussa. Tammi-heinäkuussa tavaraviennin arvo supistui 1 % edellisvuodesta, mutta volyymi oli 2,2 %:n kasvussa. Tammi-heinäkuussa tavaraviennin arvo EU:hun kasvoi 6 %, sen sijaan vienti EU:n ulkopuolelle laski 9 %. Vienti Venäjälle supistui tammi-heinäkuussa 12 % ja Venäjän osuus Suomen viennistä laski 8,5 %:iin noin 1 %:sta. Muun muassa teollisuuden tilausten kasvu puoltaa sitä, että viennin kasvu jatkuu talven aikana. Venäjän taloustilanne pakotteineen varjostaa vientinäkymiä ennustevuosina. Viennin ennustetaan kasvavan 1, % tänä vuonna. Kasvu nopeutuu hieman ensi vuonna.
Vaihtotase alijäämäinen heinäkuussa mrd. 1 8 6 4 2-2 -4-6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Suomen Pankki Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotaseen alijäämä oli,8 mrd. euroa heinäkuussa. Kaikki vaihtotaseen erät olivat alijäämäisiä. Tammi-heinäkuussa vaihtotaseen alijäämää on kertynyt 3,6 mrd. euron verran. Kauppatase on hieman ylijäämäinen, mutta muut erät ovat selvästi alijäämäisiä. Vaihtotase pysyy alijäämäisenä tänä vuonna. Alijäämä hieman pienenee ensi vuonna.
Kuluttajien luottamus laski edelleen syyskuussa saldoluku 25 Kuluttajien luottamusindikaattori 2 15 1 5-5 -1-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 1 8 6 4 2-2 -4-6 Kuluttajien luottamus heikkeni lisää syyskuussa. Epävarma taloustilanne sekä Venäjän ja Ukrainan välinen kriisi vaikuttivat kotitalouksien luottamukseen. Kotitalouksien odotukset omasta ja Suomen taloudesta sekä työttömyyskehityksestä heikkenivät syyskuussa. Kuluttajien arviot omista säästämismahdollisuuksistaan pysyivät sen sijaan ennallaan. Vähittäiskaupan myynnin määrä laski elokuussa 1,7 %. Tammi-elokuussa myynnin määrä supistui,9 %. Yksityisen kulutuksen kasvu on hyvin vaimeata tänä ja ensi vuonna. Työttömyyden nousu ja talouden epävarmuus hillitsevät kotitalouksien kulutushaluja. Matala inflaatio toisaalta tukee kotitalouksien reaalituloja.
Investoinnit supistuvat tänä vuonna 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 % Kaikki rakennukset Myönnetyt rakennusluvat muutos vuosisummasta Asuinrakennukset Muut rakennukset 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Rakentaminen oli heikkoa heinäkuussa. Sekä rakennusluvat että uudisrakentaminen vähenivät. Investoinnit vähenevät kolmatta vuotta peräkkäin. Investointien lasku on kuitenkin hidastumassa ja on kahta edellisvuotta pienempää. Hieman paremman ensimmäisen neljänneksen jälkeen rakennusluvat ja aloitukset vähenivät voimakkaasti toisella neljänneksellä edellisvuodesta. Väheneminen koski sekä asuinrakentamista että muuta rakentamista. Ensi vuonna investointien supistuminen päättyy, mutta kasvu jää silti nollaan. Viennin hienoinen vahvistuminen tukee investointeja, kuten myös matala korkotaso.
Julkisen talouden vaje pieneni tammielokuussa mrd. 55 5 45 4 35 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Valtiokonttori Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden vaje oli tammi-elokuussa 3,2 mrd. euroa, eli,5 mrd. euroa pienempi kuin vuosi sitten. Alijäämää pienensi vero- ja korkotulojen kasvu. Valtiontalouden alijäämä (-3,7 % BKT:sta) on tänä vuonna hieman suurempi kuin viime vuonna. Julkisen talouden alijäämä kasvaa hieman viime vuodesta. Valtion tiukka budjetti ensi vuodelle pienentää julkisen talouden alijäämää. Julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää 6 %:n rajan ensi vuonna. Tuore eläkeratkaisu on myönteinen asia Suomen taloudelle. Eläkeiän nosto helpottaa kestävyysvajeen umpeen kuromista. Hallituksen on otettava vielä loppukiri rakenneohjelman toteuttamisessa.
Työttömyys viime vuotta korkeammalla elokuussa 71 7 69 68 67 66 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Työllisyysaste 12 kk:n liukuva keskiarvo Työttömyysaste oli elokuussa 7,4 %, mikä oli,3 %-yksikköä vuodentakaista korkeampi. Työttömyysasteen trendi oli elokuussa 8,2 %. Piilotyöttömien määrä kasvoi 3 :lla noin 15 :een. Elokuussa avoimet työpaikat olivat pienessä kasvussa. Lomautettujen määrä sen sijaan kasvoi. Työllisyyden lasku on hidastunut kuluvana vuonna, mutta keskimäärin työllisyys kuitenkin supistuu tänä vuonna. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,6 %:iin ja ensi vuonna 8,8 %.iin. Talouskasvun lievä koheneminen ensi vuonna ei vielä käännä työttömyyttä laskuun.
Inflaatio säilyy matalana 5 4 3 2 1-1 -2 % 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Suomen kuluttajahinnat 12 kk:n muutos Kuluttajahinnat Yhdenmukaistetut kuluttajahinnat kiintein veroin Inflaatio nopeutui 1,1 %:iin elokuussa edelliskuukauden,8 %:sta. Vuokrankorotukset, tupakkatuotteiden ja alkoholijuomien sekä ravintola- ja kahvilapalvelujen kallistuminen nostivat eniten kuluttajahintoja. Vaatteiden ja viihdeelektroniikan halpeneminen hillitsivät inflaatiota. EU-maiden kanssa yhdenmukaistettu inflaatio oli 1,2 %. Kiintein veroin laskettuna hinnat nousivat,8 %. Inflaatio säilyy loppuvuonna jokseenkin nykylukemissa. Ensi vuonna inflaatio on keskimäärin,8 %. Budjetissa päätetyt välilliset veronkorotukset ja hallinnollisten maksujen korotukset nopeuttavat inflaatiota,2 prosenttiyksiköllä ensi vuonna.
Asuntohinnat laskussa indeksi 21=1 112 11 Pääkaupunkiseutu 18 Koko maa 16 14 12 Muu Suomi 1 98 96 1 11 12 13 14 Vanhojen osakeasuntojen hinnat Lähde: Tilastokeskus Asuntojen hinnat laskivat elokuussa. Vuoden takaiseen verrattuna asuntohinnat laskivat 1,1 % koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat,6 % edellisvuodesta, mutta muualla maassa hinnat laskivat 2,5 %. Hintanäkymät ovat kuitenkin verrattain vakaat. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet olivat syyskuussa jonkin verran keskimääräistä matalammalla tasolla. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden heikko tila pitää asuntomarkkinat vaimeina.
OP-Pohjola-ryhmän suhdanne-ennuste Elokuu 214 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 212 213 214e 215e Bruttokansantuote -1,5-1,2 -,1,6 Tuonti 1,3-2,5,9 1,3 Vienti 1,2-1,7 1, 1,6 Kulutus,3,,1,5 - yksityinen,1 -,7,1,6 - julkinen,7 1,5,1,4 Investoinnit -2,5-4,9-2,, Muita keskeisiä ennusteita 212 213 214e 215e Kuluttajahintojen muutos, % 2,8 1,5 1,,8 Ansiotason muutos, % 3,2 2,2 1,2 1,2 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,6 8,8 Vaihtotase, % BKT:sta -1,9-1,4-2, -1,8 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -2,1-2,4-2,7-2,2 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 53, 56, 59,5 61,5 Lähteet: Tilastokeskus, OP-Pohjola-ryhmä
Yhteystiedot OP-Pohjola Pääekonomisti Reijo Heiskanen puh. 1 252 8354 Ekonomisti Timo Hirvonen puh. 1 252 8515 Asiantuntijapäällikkö Maarit Lindström puh. 1 252 1695 Tietopalveluasiantuntija Anneli Tikkanen puh. 1 252 235 etunimi.sukunimi@op.fi