Kh 10.10.2016 153 liite 4 HANKESUUNNITELMA: Kotona metsässä-hanke Perustietoja hakijasta Hakijan nimi: Vihdin kunta PL 13, 03101 Nummela Vaihde (09) 4258 3000 Y-tunnus: 0131905-6 Hankkeen nimi: Kotona metsässä Hankkeen toteutuskunta: Vihti (Lohjan maaseutukylät ja Karkkila) Hankeaika (aloitus-ja lopetuspäivämäärät): 15.10.2016-31.12.2017 Hankkeen julkinen kuvaus: Hankkeessa tavoitellaan sosiaalisen kuntoutuksen ja vihreän hoivan periaatteiden mukaisesti Suomeen joko turvapaikanhakijana, pakolaisstatuksella, työluvalla tai perhesyistä muuttaneiden ihmisten hyvinvointia ja kotoutumista. Suomalainen metsä voi olla vieras ja pelottava asia ihmiselle, joka on tottunut joko kuivuuteen ja kuumuuteen tai hallittuihin puistoalueisiin. Ohjatun metsäystävätoiminnan ja koulutuksen kautta metsään tutustuminen helpottuu. 1. HAKIJASELVITYS Vihdin kunnan asukasluku on noin 29.000. Kunnassa asuu yli tuhat muuta, kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa ihmistä (vuoden 2014 tieto: 1026). Muita kuin Suomen kansalaisia on noin tuhat (vuonna 2014). Vapaaehtoistyötä kunnassa on tehty toistaiseksi kolmannen sektorin voimin. Seurakunta ja järjestöt ovat tarjonneet koulutusta ja ohjausta maahanmuuttajien parissa tehtävään vapaaehtoistyöhön. Suunnitteilla olevan hankkeen kautta myös kunta pystyy koordinoimaan vapaaehtoistyötä. Hanketta vetämään palkataan avoimen haun kautta työntekijä. 2. HANKKEEN TARVE JA TAUSTA Vihdin kunnan alueella on ollut kaksi vastaanottokeskusta: seurakunta ylläpiti Riuttarannan vastaanottokeskusta syyskuusta 2015 huhtikuun loppuun 2016, SPR:n ylläpitämä Hopeaniemen vastaanottokeskus ehti toimia lähes vuoden, syyskuun lopusta 2015 syyskuun loppuun 2016. Lisäksi kunnan alueella toimii Yhteiset Lapsemme ry:n ylläpitämä alaikäisyksikkö, jossa majoittuu yksin Suomeen tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Syyskuussa 2016 itsenäisesti kuntaan muuttaneiden kansainvälisen tai toissijaisen suojeluntarpeen perusteella oleskeluluvan saaneiden määrä on 32 asukasta. Tuen tarve kasvaa, sillä kunta on sitoutunut ottamaan vastaan 25-30 pakolaisstatuksella maahan saapuvaa ihmistä vuosittain. Kunnassa on kehitetty erilaisia maahanmuuttajatyön muotoja tukemaan alueelle jääneitä oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Kuntaan on palkattu määräaikaisesti kahden vuoden sopimuksella maahanmuuttokoordinaattori ja maahanmuuttoasioista vastaavaksi sosiaalityöntekijäksi on palkattu Hopeaniemen vastaanottokeskuksessa työskennellyt sosiaalityöntekijä. Hankkeessa tavoitellaan sosiaalisen kuntoutuksen ja vihreän hoivan periaatteiden mukaisesti Suomeen joko turvapaikanhakijana, pakolaisstatuksella, työluvalla tai perhesyistä muuttaneiden ihmisten hyvinvointia ja kotoutumista. Suomalainen metsä voi olla vieras ja pelottava asia ihmiselle, joka on tottunut joko kuivuuteen ja kuumuuteen tai hallittuihin puistoalueisiin.
Useat tutkimukset osoittavat luonnossa liikkumisen suotuisia vaikutuksia ihmisen terveydelle, sekä fyysiselle hyvinvoinnille että mielenterveydelle (ks. esimerkiksi Iivari & Nenonen 2011). Metsäterapian on todettu vähentävän stressiä, madaltavan verensokeria ja parantavan immuniteettia. Turvapaikanhakijoilla on usein monia terveydellisiä ongelmia. Näihin kuuluvat esimerkiksi aliravitsemus, erilaiset anemiat, suuri lapsiluku, sukupuolielinten silpomisen aiheuttamat komplikaatiot, parasiitit ja erilainen psyykkinen oireilu. (McCarthy & Haith-Cooper 2013) Ohjatulla ystävätoiminnalla ja vapaaehtoisuudella on positiivisia vaikutuksia sekä vapaaehtoisen että tämän asiakkaan hyvinvoinnille. Vapaaehtoistoiminta on palkatonta, ei-ammatillista ja tasa-arvoon perustuvaa toimintaa, joka tuottaa kaikille osapuolille iloa ja tyydytystä. (El Said & Patja 2011) Ilman vapaaehtoisia - ystäväksi tarjoutuvia paikkakuntalaisia kotoutuminen ja kielenoppiminen ovat uudelle tulokkaalle vaikeaa, ellei peräti mahdotonta. Suomessa on kansainvälisesti tarkastellen poikkeukselliset jokamiehen oikeudet. Sienten, marjojen ja villivihannesten poimiminen on monelle virkistävää vapaa-ajan tekemistä, mutta myös lisäravinnon tai jopa ansiotulojen lähde. Uusille tulokkaille voi olla hämmentävää, että metsästä löytyy syömistä ja että sitä saa vapaasti poimia. Opastus turvallisiin lajikkeisiin ja jokamiehen oikeuksien rajoituksiin on kuitenkin aiheellista. Lähteet: El Said, M ja Patja, S. Vapaaehtoisten roolin muotoutuminen Punaisen Ristin ystävätoiminnassa. Puheviestinnän ja yhteisöviestinnän pro gradu -tutkielma, Viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 2011. URL https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/26788/urn%3anbn%3afi%3ajyu- 2011041410644.pdf?sequence=1 (noudettu 25.7.2016) Iivari, J. ja Nenonen, S. Forest and Well-being Services for Tourists Case: Nuuksio. Master s Thesis. Master s Degree programme in Service Innovation and Design, Laurea Leppävaara. 09/2011. URL: http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2011091813095 (noudettu 25.7.2016) McCarthy, R. ja Haith-Cooper, M. Evaluating the impact of befriending for pregnant asylumseeking and refugee women. British Journal of Midwifery 2013;21:404-9. 3. HANKKEEN TAVOITTEET Kotona metsässä -hankkeen tavoitteena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja hyvinvointia Ykkösakselin Leader-alueella. Myös alueen maaseutua ja sen elinmahdollisuuksia halutaan tehdä tutuksi maahanmuuttajille, jotka tavallisesti keskittyvät asumaan taajama-alueilla ja kuntien keskustan alueella. Hankkeen aloitus tapahtuu syksyllä 2016 rahoituspäätöksen valmistumisen jälkeen ja kestää vuoden 2017 loppuun. Ensimmäiset metsäretket pyritään järjestämään jo satokaudella 2016. Hankkeen toiminta seuraa satokauden kalenteria, eli marjoja ja sieniä poimitaan syksyllä, korvasieniä ja villivihanneksia etsitään keväällä ja alkukesästä, kantarellit ja mustikat ovat pääosassa kesällä. Koulutuksia ja ruoanlaittotapahtumia järjestetään pitkin toiminta-aikaa ja myös talvikaudella retkeillään metsässä esimerkiksi nuotiokahvien ja eväiden merkeissä. 4. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA Konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeessa kehitetään metsäystävä-toiminnan koulutusmalli, johon liittyvää materiaalia jaetaan alueen kolmannen sektorin toimijoille maksutta käyttöön. Lisäksi käynnistetään metsäystävätoiminta ja järjestetään vähintään seitsemän ohjattua metsäretkeä. Hankkeen www-sivuilla innostetaan metsään ja metsässä liikkumiseen.
Toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt? Tällä hetkellä toimintaan mukaan on lähdössä Vihdin kunnan lisäksi Vihdin seurakunta. Vihdin kunta on koordinointivastuussa. Seurakunta osallistuu osana diakoniatyötä. Projektin toiminnan aikana pyritään mahdollisimman kattavasti tavoittamaan alueen kolmas sektori. Projektikoordinaattori kiertää järjestöjä ja yhteisöjä tiedottaen hankkeesta ja tarjoten maksutonta koulutusta. Vapaaehtoisia pyritään rekrytoimaan erityisesti jo vapaaehtoistyötä tekevien joukosta. Esimerkiksi MLL:n maahanmuuttajien ystävätoiminnassa on oltu kiinnostuneita lisäresurssista koulutuksen suhteen ja mielekkäästä yhteisestä tekemisestä ystävien kesken. Minkälaisia riskejä on ja miten niihin varaudutaan? Hankkeessa on henkilöriskejä. Metsässä ja luonnossa liikkuessa voi tapahtua onnettomuuksia. Ohjatuille metsäretkille lähtee aina mukaan henkilöitä, joilla on riittävät ensiapuvalmiudet. Koulutuksissa käydään läpi myös turvallista retkeilyä ja kaikkia kehotetaan esimerkiksi käyttämään paikantavaa 112-sovellusta. Toiminnassa mukana oleville otetaan tapaturmavakuutukset. 5. YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN OHJELMAAN TAI PAIKALLISEEN STRATEGIAAN. MITEN AIEMMAT HANKKEET ON HUOMIOITU? Ykkösakselin strategian painopisteet ovat Vahvistuva paikallisuus, Toimivat yhdyskunnat ja huolenpito ympäristöstä, Alueen elinkeinoelämä ja paikallinen yrittäjyys -kerro miten hanke tukee näitä. 6. TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU Hanketta koordinoidaan Vihdin kunnasta. Mukaan kutsutaan alueen kolmannen sektorin toimijoita, kuten partiolaisia, Martta-yhdistyksiä, 4H-kerhoja ja Punaisen Ristin paikallisyhdistyksiä. Myös alueen muita seurakuntia pyydetään mukaan toimintaan. Mikä on hankkeen pääasiallinen kohderyhmä? Miten kohderyhmä on valittu ja miten hankkeesta on tiedotettu? Muut tahot, joille hanke kohdistuu? Vihdissä on tällä hetkellä noin tuhat maahanmuuttajaa. Itsenäisesti noin 32 kuntaan muuttanutta, kiintiöpakolaisia tulossa 2016 loppuun mennessä noin 25. Hankkeeseen kutsutaan maahanmuuttokoordinaattorin ja kunnan sosiaalityöntekijän kontakteja hyväksi käyttäen kaikki uudet maahanmuuttajat. Aiemmin maahan tulleita kutsutaan mukaan toimintaan järjestöjen, paikallislehtien ja sosiaalisen median kautta. Hankkeen aikataulu: 10/2016 Ensimmäinen pilottikoulutus jo aiemmin seurakunnan tai SPR:n vapaaehtoistyön koulutuksen saaneille, teemana metsä, jokamiehenoikeudet ja loppusyksyn sato Tutustumistilaisuus maahanmuuttajille ja vapaaehtoisille Ensimmäinen ohjattu metsäretki, tutustuminen metsään ympäristönä ja loppusyksyn sato Uusien vapaaehtoisten rekrytointi: kierrokset alueen järjestöissä sekä sosiaalisessa mediassa 11-12/2016 Kierrokset alueen järjestöissä jatkuvat Ensimmäinen kolmen illan pilottikoulutus uusille vapaaehtoisille
Pakolaisstatuksella Vihtiin tulevien ensimmäinen ryhmä saapuu, tutustumistilaisuus WWW-sivut hankkeelle Toinen ohjattu metsäretki, talveen valmistautuva metsä 01/2017 Koulutusilta vapaaehtoisille: turvallinen jäillä liikkuminen, pilkkiminen Kolmas ohjattu metsäretki, talvimetsä ja mikäli mahdollista järven jää Itsenäiset metsäretket alkavat 02-04/2017 Koulutusmateriaalin ja tiedotusmateriaalin työstäminen kokemusten pohjalta Koulutusta kevään sienistä (huhtasieni, korvasieni) ja villivihanneksista Uusien kuntaan itsenäisesti muuttaneiden mukaan kutsuminen Erityinen naisten retki (lapset jätetään kotiin miesten kanssa) 05/2017 Uudet kierrokset alueen järjestöihin, vapaaehtoisten rekrytointi Neljäs ohjattu retki: villivihannekset ja niiden käsittely, uusia vapaaehtoisia mukaan koulutukseen 06/2017 Uusien vapaaehtoisten koulutus, kolme iltaa 07-08/2017 Viides ohjattu retki: kantarellit ja mustikat Kierros järjestöihin, koulutusmateriaalin esittely ja juurruttamisen käynnistäminen Jos löytyy halukkaita puutarhanomistajia, suomalaisten marjapensaiden ja hedelmäpuiden antimet sekä niiden säilöntä talven varalle 09-10/2017 Kuudes ohjattu retki: puolukat ja syyssienet Tapahtuma: säilöntäpäivä (yhteistyössä Marttojen kanssa?) Järjestöpäivä: miten toimintaa jatketaan hankkeen jälkeen? 11-12/2017 Koulutusmateriaalin ja tiedotuksen viimeistely Juurruttavat toimet (sovittu järjestöpäivässä) Seuraavien pakolaisstatuksella Vihtiin saapuvien ryhmä mukaan toimintaan? Loppuretki metsään
7. MITEN TOTEUTUMISTA ARVIOIDAAN? MITEN HANKKEESSA SYNTYVÄÄ TOIMINTAA JATKETAAN HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN? Toimintaa jatketaan vapaaehtoistyönä hankkeen päättymisen jälkeen kehitetyn toimintamallin perusteella. Toiminta sopii useimpien yhdistysten arvoihin ja perustehtävään. Hankkeen aikana pyritään esimerkiksi vaikuttamaan alueen partiolippukuntiin niin, että hankkeen toiminnasta tulisi säännöllinen osa toimintaa eri ikäkausille. Projektin aikana pyritään saamaan metsätoiminta Vihdin seurakunnan diakoniatyön vakiintuneeksi työmuodoksi. Hankkeen aikana valmistellaan myös luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtäävän sosiaalisen yrityksen perustamista. Sienten ja marjojen poiminta ja jatkojalostus elintarvikkeiksi on Suomessa teoreettisesti kannattavaa liiketoimintaa, mutta toistaiseksi vain vähän hyödynnettyä. Maahanmuuttajien omat perinteiset säilykkeiden valmistustavat suomalaisista puhtaista raaka-aineista saattaa olla yllättävän toimiva yhdistelmä. Toiminnan ympärivuotisen kannattavuuden vuoksi sosiaalinen yritys todennäköisesti tulee harjoittamaan myös muuta liiketoimintaa, esimerkiksi hevostarvikkeiden valmistusta ja alihankintatöitä. 8. TIEDOTTAMINEN Hankkeelle perustetaan omat sosiaalisen median kanavat ja omat www-sivut, joilla toimintaa esitellään ja joiden kautta kutsutaan vapaaehtoisia mukaan. Projektikoordinaattori vastaan tästä tiedotustoiminnasta. Projektikoordinaattori tekee hankkeessa paljon jalkautuvaa työtä ja kiertää alueen yhdistyksiä. Myös paikallislehtiä kutsutaan tekemään juttuja sekä koulutuksista että metsäretkistä. Hankkeen jälkeen toiminnan tiedotus siirtyy hankkeessa mukana olleiden organisaatioiden omiin tiedotuskanaviin. Mikäli hankkeessa saadaan perustettua sosiaalinen yritys, tiedotusta ja toimintaa jatketaan sen kautta. Hankkeen budjetti Hankkeeseen haetaan rahoitusta Leader-ohjelmasta Ykkösakseli Ry:ltä. Hankkeelle palkataan projektikoordinaattori 15.10.2016-31.12.2017 väliselle ajalle. Myös muut kustannukset syntyvät tänä aikana. Projektikoordinaattorin palkka 2800,00 /kk, sivukulut 24% 46.872,00 Toimistovuokra 250,00 /kk 3.375,00 Puhelin- ja tietoliikennekulut 120 /kk (sis. www-sivut) 1.620,00 Tietokone ja puhelinlaite 650,00 Koulutusmateriaalin taitto ja paino 3.700,00 Retkieväät ja koulutustarjoilut 1.750,00 Retkien matkakustannukset (seitsemän retkeä linja-autolla lähialueelle) 2.800,00 Tulkkaus- ja käännöskustannukset 14.000,00 Vapaaehtoisten ja maahanmuuttajien tapaturmavakuutukset 850,00 Yhteensä 75.617,00
Hankkeelle haetaan rahoitusta 80 % 60.493,6 Omavastuuosuus 20 % 15.123,4 Vapaaehtoisten työpanos 51h/osallistuja, arviolta 25 vapaaehtoista 19.125,00 (laskennallinen arvo 15 /h)