VAMMAISNEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko 9.11.2016 klo 16.45 Paikka: Kokoushuone 201, Virastotalo Harjukatu 21, 37100 Nokia Läsnä: Vilho Siltanen puheenjohtaja Pentti Matikka varapuheenjohtaja Aila Vaimare Heidi Rekola Pois: Sirpa Häyhtiö Jari Lehtonen Muut osallistujat: Anu Lehtinen vanhustyön sosiaaliohjaaja 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi vammaisneuvoston päätösvaltaiseksi. 2. PÖYTÄKIRJAN TARKISTUS Hyväksytään edellisen kokouksen (14.9.2016) pöytäkirja viimeksi laaditussa muodossa. 3. VANHUSTYÖN SOSIAALIOHJAAJA ANU LEHTINEN Ikävinkki ja omaishoidontuki yli 65 -vuotiaat Ikävinkki Ikävinkin vastaanotto on pääasiassa kotihoidon tiloissa Toriasemalla sekä lisäksi maanantaisin ja torstaisin terveyskeskuksessa. Maanantai on parempi päivä, torstai ei niinkään, koska aukioloaika osuu lounasaikaan, josta tulee hälinää. Ikävinkkiin tulevat yhteydenotot ovat lisääntyneet koko ajan. Esitteiden jako tärkeä osa Ikävinkissä tehtävää työtä; esim. Turvallisesti kotona - esitettä jaetaan paljon, Lisäksi Ikävinkissä on saatavilla koko ajan Kymppilinjan esitteitä. Kaupungin ja Kelan palvelut kysytyimpiä. Paljon kysytään mm. asuntoja (putkiremonttien ajaksi tai omainen muuttamassa Nokialle). Ikävinkkiin voivat ottaa yhteyttä myös muutkin kuin asiakkaat tai omaiset. Yhteydessä voi olla esim. naapuri tai isännöitsijä. Hyvä asia, että joltain taholta tulee yhteydenotto huolesta. Ikävinkin/vanhuspalveluiden kautta voidaan tehdä tällöin
kartoituskäynti monellakin eri tavalla. Yhteydenoton voi tehdä nimettömästi. Ikävinkin kautta ei voi varata lääkäriaikoja. Yhteydenotot: puhelin: 040 779 9152 (ei erillistä puhelinaikaa) sähköposti: ikavinkki@nokiankaupunki.fi tai anu.lehtinen@nokiankaupunki.fi Vammaisneuvosto antoi terveisensä terveyskeskuksessa sijaitsevan Ikävinkin pisteen viereisestä invavessasta. Tästä puuttuu edelleen sisäpuolta kahva, joten pyörätuolikäyttäjän on vaikea vessaan päästä. Anu Lehtinen lupasi viedä terveiset eteenpäin. Lisäksi keskusteltu 10-linjasta. Anun kautta voi antaa palautetta 10- linjan toiminnasta yleisesti. Lisäksi vammaisneuvostoa kiinnosti mikä on 10-linja käyttöaste; onko tarvetta enemmänkin 10-linjan toiminnalle ja useammalle reitille. Tilastoja luvattiin selvitellä. Omaishoidontuki Vanhuspalveluissa vastataan yli 65-vuotiaiden omaishoidontuesta. Tällä hetkellä 87 omaishoidettavaa; yleensä puoliso hoitaa. Hoitajatkin ovat siis yleensä ikääntyneitä. Jokaisella omaishoitajalla on oikeus kolmen päivän vapaaseen. Kolmannes ei käytä vapaapäiviä ollenkaan. Vain kolmannes asiakkaista käy lyhytaikaisjaksoilla. Omaishoidettavat pääsevät kerran viikossa ilmaiseksi päivätoimintaan. Tällöin myös hoitaja saa vähän hengähtää. Hoidettavat ovat todella huonossa kunnossa. Omaishoidontuessa on 3 tasoa ja pääsääntöisesti matalin taso myönnetään. Kriteerit omaishoidontukeen ovat todella tiukat. Pyritään siihen, että asiakas tavataan vähintään kerran vuodessa. Vammaispalveluiden omaishoidontuesta (alle 65v.) vanhuspalveluihin saattaen vaihtaen. 4. SAAPUNEET KIRJEET - Vatesin seminaari: Skrämmer sote? Selviämmekö sotesta? Uusien käytäntöjen kynnyksellä 10.11.2016, Helsinki - Valtakunnallisen Vanen tiedote 3/2016 - Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 194/2016 http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vammaisten-henkiloidenoikeuksien-neuvottelukunta-korvaa-valtakunnallisenvammaisneuvoston
5. SELVITYSMIES KÖNKKÖLÄLTÄ USEITA EHDOTUKSIA VAMMAISPALVELUJEN VAIHTOEHTOISIKSI SÄÄSTÖIKSI Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysmies Kalle Könkkölä on tehnyt useita ehdotuksia vammaispalvelujen vaihtoehtoisista säästöistä. Ehdotusten mukaan mahdollisia säästöjä voitaisiin saada yhteensä noin 74 miljoonaa euroa. - Liikkumisen tuesta noin 30 miljoonan euron säästöt Selvitysmies esittää, että ne henkilöt, jotka jo ennen korkeaa ikää tarvitsevat vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja, säilyttäisivät aina oikeutensa näihin kuljetuspalveluihin myös ikääntyessään. Jos toimintarajoite ja vaikeus käyttää julkista joukkoliikennettä johtuvat pääosin korkeasta iästä, henkilöllä ei olisi oikeutta vammaispalvelulain mukaisiin liikkumisen palveluihin. Iän tuomien toimintarajoitteiden takia joukkoliikenteessä erityisiä vaikeuksia kokevilla henkilöillä tulisi kuitenkin olla subjektiivinen oikeus vähintään 36 yhdensuuntaiseen matkaan vuodessa sosiaalihuoltolain perusteella. Vaihtoehtoja liikkumisen tuen järjestämiseksi olisivat muun muassa leasing-auto ja henkilökohtaisen budjetin matkakukkaro. Henkilökohtainen budjetti sopisi paljon kuljetuspalvelua käyttävälle henkilölle, joka kykenisi järjestämään kuljetuspalvelut ja liikkumisen tuen itse saamansa budjetin mukaisesti. Lisäksi selvitysmies ehdottaa, että erityisesti kuljetuspalvelua käyttäville vammaisille aletaan järjestää liikkumistaidon ohjausta ja kaikki kuljetuspalvelut sekä Kelan korvaamat kuljetukset yhdistetään alueellisiin Kelan ylläpitämiin keskuksiin. - Maakuntiin henkilökohtaisen avun keskukset ja hallintoa keveämmäksi Selvitysmies ehdottaa, että joka maakuntaan perustetaan henkilökohtaisen avun keskus, joka toimisi vertaistukivetoisesti läheisessä yhteistyössä maakunnallisten sosiaalikeskusten kanssa. Muita henkilökohtaiseen apuun liittyviä ehdotuksia ovat henkilökohtaisen budjetin sovellus henkilökohtaiseen apuun, taksien odotustaksaa pienempi asiointilisä sekä henkilökohtainen apu hengityslaitepotilaille. Lisäksi selvitysmies esittää hallinnon keventämistä muun muassa vähentämällä lääkärintodistuksia, määräaikaisia päätöksiä ja
asumisyksiköiden asukkaiden asioiden kirjaamista ja raportointia sekä laatimalla palvelusuunnitelmat ja -päätökset samanaikaisesti. - Invalidivähennyksen poistolla suurimmat säästöt Suurimmat säästöt voitaisiin selvitysmiehen raportin mukaan saavuttaa invalidivähennyksen poistolla (32 miljoonaa euroa). Könkkölän mukaan verotuen käyttö ei ole oikea tapa tukea vammaisia ihmisiä, vaan säästyvät rahat on tarkoituksenmukaisempaa käyttää palveluihin. Selvitysmies ehdottaa jatkotyössä arvioitavaksi, aiheuttaako invalidivähennyksen poisto joillekin ihmisille tai vammaisryhmille kohtuuttoman tilanteen ja voisiko eläkkeensaajien hoitotuen tai vammaistuen uudelleen määrittelyllä korjata mahdollisia kohtuuttomuuksia. Lisätietoja: Vammaispalvelujen vaihtoehtoiset säästöt. Selvitysmiehen raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:58 6. MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT - Nokialla on tehty valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman ohella oma VAMPO, joka on ajoitettu vuosille 2012 2016. Tarkoituksena on tarkastella miten ohjelma on toteutunut ja päivittää sitä. Vammaisneuvosto esittää työryhmään Vammaisneuvostosta puheenjohtaja Vilho Siltasta. - Keskustelua VAMPOn roolista kunnallisella tasolla. Soten jälkeen kuntien tehtäväksi jää silti hyvinvoinnin edistäminen, johon tulee olla varattuna riittävä määräraha (1 %). Vammaisneuvosto kokee, että tästä syystä nyt päivitettävä VAMPO olisi hyvä väline pitää vammaisasioita kartalla kuntaorganisaatiossa. - Nokian Prisman suunnittelu etenee ja sieltä päin ovat lähestyneet vammaistyön johtajaa sähköpostitse. Vammaisneuvostohan on antanut lausuntonsa hankkeesta syksyllä 2015, mutta ilmeisesti tämän jälkeen, joitakin muutoksia on tullut. Vammaisneuvosto toivoo, että seuraavaan kokoukseen saataisiin joku hankkeesta vastaava työntekijä. Toisaalta mikäli tämä ei onnistu, niin toivottaisiin nähtäväksi uusia kuvia, mikäli muutoksia on tehty. Muutoin Vammaisneuvosto edelleen pitäytyy aiemmin antamassaan lausunnossa.
- Vammaisneuvoston toimikausi on 2 vuotta ja keskusteltu siitä, että nykyinen Vammaisneuvoston toimikausi jatkuisi ensi vuoden toukokuuhun asti. Vaalit ovat huhtikuussa. Toukokuussa tehdään esitys uudesta Vammaisneuvostosta, joka aloittaisi toimintansa sitten syksyllä 2017. 7. SEURAAVA KOKOUS Seuraava vammaisneuvoston kokous on 14.12.2016 klo 16.45. Kokouspaikkana Virastotalon perhehuone, 2.krs. 8. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18.20 Muistion kirjasi: sihteeri Riikka Sujamo