EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008
Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee edelleen. Tilastokeskuksen mukaan Lappi on menettänyt tammi lokakuussa 532 asukasta yhä jatkuvan poismuuton vuoksi. Rovaniemi on ainoa Lapin kunnista, joka kuitenkin kasvaa edelleen selvästi. Rovaniemen väkiluku on noussut 430 henkilöllä vauvojen ja maahanmuuttajien ansiosta. Korkeasta syntyvyydestä ja vilkkaasta maahanmuutosta huolimatta Rovaniemi on kärsinyt lievää muuttotappiota. Rovaniemen lisäksi asukasluku on kasvanut vain Torniossa (+98), Kolarissa (+22) ja Kittilässä (+14). Pahiten väestökato kohtelee Kemijärveä, josta on lähtenyt tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä jo 224 asukasta. Myös Inarista on muutettu vilkkaasti pois, kunnan väkiluku on 115 henkeä miinuksella.
Liikevaihdon kehitys Lapin matkailukeskusten yritysryhmissä 1995 2008/5 Indeksi 2000=100 280 260 240 220 200 180 160 140 120 Liikevaihdon kasvu 5/2007 5/2008 Ylläs 26,6 prosenttia Levi 16,7 prosenttia Rovaniemi 7,6 prosenttia Meri Lappi 6,8 prosenttia Pyhä Luosto 3,6 prosenttia Saariselkä 2,9 prosenttia Ylläs Levi P L Roi Saar. M L 100 80 60 40 01/1995 01/1996 01/199701/1998 01/1999 01/2000 01/2001 01/2002 01/2003 01/2004 01/2005 01/2006 01/2007 01/2008 Levi Ylläs Rovaniemi Saariselkä Pyhä Luosto Meri Lappi Lähde: Tilastok esk us, Asiak ask ohtainen suhdannepalvelu
Aluekehittämisen kokonaisuus SUUNNITTELU JÄRJESTELMÄ RAHOITUS VÄLINEET maakunnan visio strategiavalinnat tavoitteet kärkihankkeet ja painotukset valtion budjettirahoitus EU ohjelmat (kansalliset ja kansainväliset)
(AKL) Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNTASUUNNITELMA pitkä aikaväli visio, strategia ja kehittämistavoitteet toiminta ja alueidenkäyttö (MRL) valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet MAAKUNTAOHJELMA keskipitkä ja lyhyt aikaväli visio, strategia ja kehittämistavoitteet toiminnallinen kehittämisohjelma keskeiset hankkeet MAAKUNTAKAAVA pitkä aikaväli alueiden käytön periaatteet aluevaraukset yhteystarpeet valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA lyhyt aikaväli, valmistellaan vuosittain kehittämisen konkretisointi maakunnan esitykset valtion budjettiin valtion budjettitalouteen vaikuttaminen
Strategisen uudistumisen lähtökohtia: Tulevaisuuden vaihtoehdot Toimintaympäristö Mitä tulisi olla? Skenaariot Mitä voi olla? Mitä on? Mitä on ollut? Strategiset vaihtoehdot Alueen päättäjät
Aluerakennetavoitteet 2022
Kehittämislinjaukset 2022 1) Yritystoiminta ja yrittäjyys vahvoiksi resursseja suunnataan strategisesti tärkeisiin kasvupotentiaalia omaaviin toimialoihin/klustereihin kehitetään innovaatiojärjestelmää ja verkostoja suurteollisuuden ja kaivostoiminnan toimintaedellytyksien parantaminen EAKR, ESR, MAASEUTURAHASTO
Kehittämislinjaukset 2022 2) Maaseudun peruselinkeinoihin panostetaan maatalous ja elintarviketuotanto metsätalous ja puunjalostus porotalous ja porotuotteet MAASEUTURAHASTO
3) Osaamisen lisääminen korkeakoulujen ja oppilaitosten vahvistaminen yliopiston ja korkeakoulujen osaamista suunnataan entistä vahvemmin tukemaan strategisia klustereita kuten matkailua maakunnan tutkimus (korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) profiloituu pohjoisten olosuhteiden asiantuntemukseen, kansainvälistyy ja verkottuu EAKR, ESR Kehittämislinjaukset 2022
Kehittämislinjaukset 2022 4) Hyvinvointipalvelut turvataan koko maakunnassa väestörakenteen ja huoltosuhteen nopea muutos on suurin haaste kunnalliselle palvelutuotannolle tarvitaan uusia palvelurakenteita ja tapoja tuottaa palveluita EAKR, ESR, MAASEUTURAHASTO
Kehittämislinjaukset 2022 5) Hyvä ympäristö on kilpailutekijä luonnon ja rakennetun ympäristön hyvinvointi ja laatu on matkailuvetovoiman, väestön viihtyvyyden ja uusien asukkaiden saamisen perusedellytys tavoitteena on luonnonvarojen kestävä käyttö, viihtyisän ja terveellisen ympäristön luominen sekä luonnon biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden turvaaminen ilmastonmuutokseen varaudutaan EAKR, MAASEUTURAHASTO
Kehittämislinjaukset 2022 6) Saavutettavuus on avainasemassa Lapille ja sen elinkeinoelämälle on ensiarvoisen tärkeää liikennejärjestelmän toimivuus (maantiet, rautatiet, lentoliikenne, merirahti) kansainvälisiä yhteyksiä kalottialueella parannetaan matkailun saavutettavuus turvataan tehokkaat tietoliikenneyhteydet rakennetaan kaikkiin kuntakeskuksiin ja jokaisen yrityksen ulottuville VALTION BUDJETTI
Kehittämislinjaukset 2022 7) Menestyminen edellyttää kansainvälistymistä aluetalouden kasvu ei voi perustua omaan väestöpohjaan vaan tarvitaan vientitoimintaa Lappi sijoittuu keskelle Barentsin aluetta ja kuuluu moniin kansainvälisiin yhteistyö ja kehittämisvyöhykkeisiin, joissa toimitaan aktiivisesti rajaseuduilla on useita luontevia ja avoimia yhteistyövyöhykkeitä kuten Perämerenkaari Lapissa on tarvetta rektyroida ammattitaitoista työvoimaa ulkomailta EAKR, ESR, MAASEUTURAHASTO, INTERREG, ENPI
Kehittämislinjaukset 2022 8) Tehokas ja ihmisläheinen aluerakenne Lapin strategia perustuu vahvaan maakunta ajatteluun seutukunnat sekä alue, kunta ja matkailukeskukset ovat maakunnallisen yhteistyöverkoston tärkeitä osia kukin omista lähtökohdistaan Rovaniemeä ja Kemi Torniota kehitetään koko maakunnan aluekeskuksiksi, jotka välittävät osaamista ja resursseja kaikille seutukunnille kuntakeskuspainotteinen aluerakenne edellyttää kehittämisvoimavarojen suuntaamista vahvasti alue, kunta ja matkailukeskuksiin, jotta niistä kehittyisi työpaikkojen, palvelujen ja ympäristön suhteen riittävän vetovoimaisia asukkaille, matkailijoille ja yrityksille
Kehittämislinjaukset 2022 9) Imagon ja kulttuurin merkitys korostuu positiivinen imagoa vahvistetaan myönteisellä ja tehokkaalla viestinnällä kulttuurin tukeminen integroidaan osaksi alueellista kehittämistoimintaa ja kehittämiseen suunnataan resursseja saamelaiskulttuuri on Lapin voimavara edistetään saamelaisten mahdollisuuksia kehittää omaehtoisesti kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinojaan EAKR, ESR, MAASEUTURAHASTO