Sanomat KOPIOPALVELU väri- ja mv-kopiot ja -tulosteet A3-kokoon asti Sanomat Toritie 52, Kuhmoinen ma 9.30-15, ti, ke ja pe 9.30-13, to sulj. (muut yhteystiedot sivulla 7) N:o 5-2015 - 65. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Irtonumero 2,20 Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015 Harvennus auttaa puita ja selkää Tuomo Hyttinen Harjunsalmella Ylä-Peltolan tilalla on meneillään männikön pystykarsinta. Oranssiin kypärään ja työhaalariin sonnustautunut mies tanssii nelimetrisen oksasahan kanssa petäjien ympärillä riisuen ne tarpeettomista risuistaan. Erikoista hongistossa käytävässä näytelmässä on se, että rivakasti oksat rungoista erotteleva Anssi Vaskisalo on 76-vuotias. Hyvälaatuista mäntyä, eläkeikäinen mies kehuu. Entinen kuljetusalan yrittäjä työskentelee KantaHämeen metsänhoitoyhdistykselle. Vaskisalo palasi eläkkeeltä takaisin työelämään, kun pohjoisen piirin metsäneuvoja Jukka Heinonen törmäsi häneen sattumalta Jämsän Citymarketissa. Miehet ryhtyivät juttusille ja kävi ilmi, että Anssi Vaskisalolla oli sellaista metsänhoidollista taitoa, jolle metsänhoitoyhdistyksellä oli tilausta. Karsiminen parantaa laatua Vaskisalo on tehnyt männikön pystykarsintaa vuodesta 2009 lähtien. Pystykarsinta ajoittuu vuodenkierrossa tammi- ja toukokuun väliselle ajalle. Oksat tippuisivat itsestään ajan kanssa ihan luonnostaan. Oksasahan kanssa luontoa hieman avitetaan, Jukka Heinonen kertoo. Kuivuneet haarat poistetaan hyvälaatuisista puunrungoista. Vääräiset ja paksuoksaiset puut jätetään oman onnensa nojaan, sillä sanonnan mukaan karsimalla huonosta puusta ei tule hyvää, mutta hyvästä saa entistä paremman. Karsimisella tavoitellaan hyvälaatuista mäntytukkia, josta voi sahata nelimetrisiä oksattomia lautoja. Oksattomasta tukista maksetaan Heinosen mukaan parempaa hintaa kuin oksaisista. Karsiminen parantaa puun laatua. Oksattomalle puulle on myös paljon kysyntää, Heinonen sanoo. Anssi Vaskisalo karsii mäntyjä neljään metriin asti. Sitä korkeammalta ei sahata, koska työ hankaloituu merkittävästi. Oksan leikkausjäljen tulisi olla mahdollisimman tasainen, Oksasaha asetetaan oksan tyveen niin, ettei kanta jää törröttämään tai lommolle. Jukka Heinonen opastaa. mittakaavassa Kuhmoisissa. Anssi Vaskisalo on tällä haavaa Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen palkkalistoilla ainoa mies, joka puuhaa talviset päivänsä honkaoksiston parissa. Työtä on Jukka Heinosen mukaan yritetty koneellistaa, Harrastus, josta tosin huonoin tuloksin. tienaa Japanissa kehitettiin Männikön pystykarsintaa robotti, joka meni puun ei tehdä kovin suuressa runkoa pitkin ja pätki oksat mennessään. Ainoa vika siinä oli, ettei se meinannut tulla puusta alas, Heinonen kertoo. Anssi Vaskisalon työmaan harvennus on edennyt noin neljännekseen asti. Hän karsii kahdeksantuntisen työpäivän aikana hieman yli 100 mäntyä. Tämänhetkinen Ylä-Peltolan metsäpalsta ei kestä kuin muutaman päivän. Vaskisalolle työ on arvokasta sekä taloudellisesti että henkisesti. Tykkään luonnosta ja siellä liikkumisesta. Valmista työtä katsellessa mieli lepää, kun männikössä ei ole turhia oksia peittämässä näkökenttää. Kesällä Vaskisalo vaihtaa oksasahan raivaussahaan ja ryhtyy harvennustöihin. Keväällä ja syksyllä miestä työllistävät myös metsänistutustyöt. Vaskisalosta onkin eläkepäivillään muovautunut melkoinen metsien monitaituri. Vaikka harvennuksessa meinaa välillä käydä sääli. Sitä katsoo puuta ja pohtii, että tohtiiko tuota kaataa, vaikka tietää että pitäisi, Vaskisalo sanoo. Sitä tapahtuu kyllä kaikille, Jukka Heinonen lisää. Korkeasta iästään huolimatta rasitus ei käy Anssi Vaskisalolle ylivoimaiseksi. Pitkän tauon jälkeen hän saattaa ottaa ensimmäiset työpäivät rauhallisemmin. Entiselle automiehelle rehkimisestä on kuitenkin ollut ruumiillisen kunnon kannalta kiistatonta hyötyä. Selkäni ei ole koskaan ollut paremmassa kunnossa kuin nyt. Aikanaan autoillessa liikkuminen jäi tekemättä. Tässä ei ylirasitu, kunhan tuntee omat rajansa, Vaskisalo kertoo. Selän lisäksi Vaskisalon lantio lienee notkeassa vedossa, sillä vapaailtansa mies viettää harrastaen kilpatanssia. Harvennusta ja tanssia jatketaan niin kauan kuin Luoja suo ja vehkeet kestää. Vaskisalo suosittelee pystyharvennusta erinomaisena hyötyliikuntamuotona jokaiselle metsänomistajalle. Plussaa on vielä se, että tästä harrastuksesta tienaa, kun metsikkö aikanaan hakataan.
2 Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015 PÄÄKIRJOITUS 4.2.2015 Niina Huuhtanen Lapsuuteni metsä Metsällä on merkillinen vaikutus ihmisiin. Tutkimusten mukaan metsässä liikkuminen vähentää stressiä ja kohentaa mielialaa. Retken ei tarvitse olla pitkä. Metsäntutkimuslaitoksen Metlan mukaan jo viiden minuutin visiitti metsässä riittää parantamaan mielenlaatua. Kahdenkymmenen minuutin viherkylvyn jälkeen tapahtuu jo ihmeitä. Pulssi hidastuu, verenpaine laskee ja lihasjännitys vähenee. Metsä vaikuttaa hyvinvointiimme muuallakin kuin humisevassa hongistossa. Puu tekee nimittäin hyvää myös työhuoneen lipastosta käsin. Tutkimusten mukaan puun käyttö sisustuksessa alentaa stressiä ja puumateriaalien käytön on todettu lisäävän esimerkiksi vanhainkodin asukkaiden sosiaalisuutta ja parantavan heidän kykyään KOLUMNI Kirjoittajaurani Sanomissa alkoi 1950-luvun lopulla, kun yhteiskoulun raittiusyhdistys Tuikkeen tiedottajana vein Tuikkeen tapahtumauutisia silloiselle päätoimittajalle Emil Lättilälle. Hän piti vastaanottoaan maanantaisin Heinon kirjakaupassa. Emil Lättilä oli aikanaan pitäjän napamies, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja, paikallislehden päätoimittaja ja paljon muuta. Ossi Viidan kirjoittaman historian mukaan Emil Lättilä oli 36 valtuustovuodellaan pitkäaikaisimpia valtuuston jäseniä. Kun samaan aikaan kunnanhallituksen puheenjohtajana oli lähes kolme vuosikymmentä Emil Peltola, Ossi Viita kutsuu aikakautta Emileiden Kirjoittajakokemusten tuomia muistoja ajaksi, jota vielä täydensi kolmas Emil, Sahan omistaja ja toimitusjohtaja Emil Peltonen elinkeinoelämän lohkolla. Emil Lättilä suhtautui hyvin kannustavasti nuoreen koululaiseen, joka tarjosi juttujaan lehteen. Raittiusyhdistys oli tuon ajan keskikoulussa eräänlainen oppilaskunta, jonka illanvietoissa sai mennä piirileikkiä tyttöpoikapareina. Lukioluokilla oli teinikunta, jonka bileissä sai jopa tanssia. Emil Lättilän pyylevä hyväntahtoinen hahmo palaa elävästi mieleen vuosikymmenienkin takaa. Samaan aikaan aloitti kirjoittajauran oman ikäpolveni keskeinen vaikuttaja Seppo Unnaslahti. Hänen kuvitteellinen jatkokertomuksensa erään talon ja suvun vaiheista jäi mieleen mukavana lukukokemuksena. Nuori lupaava Pentti Rauhala kirjoittaja Sepon ohella oli Hannu Sarvala, jonka kohtaloksi koitui salamanisku Kylämän Kelkan kotipihaan. Sanavalmis, teräväkielinen kirjoittaja Kissakulmalta oli Pentti Linkola. Ajatukseni siirtyvät kymmenkunta vuotta eteenpäin. Kuhmalahden Pajulassa vaikutti korpikirjailija Veikko Pitkämäki, joka kulki kauppaamassa itsekustanteisia romaanejaan, joita olivat Ääni korvesta, Ihana välipala ja Ken itse sit ei hanki. Kirjoittelin noista romaaneista arvostelun Sanomiin. Veikko Pitkämäkeä oli kaikesta päätellen inspiroinut Väinö Linnan menestys. Ihan Linnan tasoon romaanit eivät yltäneet, mutta kirjallinen kulttuuriharrastus asutustilallisen kovan arjen keskellä oli ihailtavaa. Seuraava vaihe olivat huomioida ympäristöään. Noin puolet suomalaisista asuu enintään 200 metrin päässä metsässä. Terveyttä ja virkeyttä on siis helposti saatavilla, ainakin useimmilla meistä. Myös omien lapsuusvuosieni metsä löytyi läheltä. Takapihalta oli sinne matkaa vain muutama askellus. Kävimme tuossa metsässä usein isäni kanssa katsomassa vanhaa autonromua ja sammakkolampea. Samassa metsässä teki oman retkensä myös perheemme mäyräkoira, joka lähti kerran omatoimisesti jänisjahtiin. Karkumatka päättyi lopulta onnellisesti, kun jätkä palasi muutaman tunnin samoiltuaan takaisin kotiin. Jännittävä takaa-ajo epäilemättä virkisti mieltä, vaikka jänis sillä kertaa jäikin saamatta. Lapsuuden metsämaisemasta on tänä päivänä jäljellä enää murto-osa. Korkeuksiin kohoavien puiden tilalle on noussut keskiluokkainen lähiö, joka kasvaa kasvamistaan. Autonromu on siivottu pois jo aikapäiviä sitten ja sammakotkin lienevät nyt jossain muualla. Metsän muuttuminen hakkuuaukeaksi on aina pieni järkytys. Etenkin, jos kyseessä on metsä, johon liittyy jonkinlaisia muistoja. Ensin tulee sääli, kenties ärtymyskin, mutta jossain vaiheessa silmä tottuu uuteen maisemaan. Asiaa auttaa myös ymmärrys. Tieto siitä, että näinkin pienellä paikkakunnalla monen elanto on kiinni joko suoraan tai välillisesti metsästä. Onneksi useimmat metsät kasvavat jossain vaiheessa takaisin. Joskus ne kuitenkin häviävät betoniviidakolle. kyläkirjojen arvostelut. Niistä ensimmäinen oli Veikko Kilpasen ja Pertti Gyldénin toimittama Kylämän kyläkirja. Veikko Kilpanen ja Seppo Unnaslahti ovat olleet historian ja kuhmoislaisen sielun ainutlaatuisia tulkkeja, neuvosarvonimensä kumpikin moninkerroin ansainneita. Siinä sivussa tuli arvostelluksi Ossi Viidan kirjoittama historia kakkonenkin. Kolumnistiksi päätymiseni johtui Kylämän kyläkirjan arvostelusta, jota tarjosin silloiselle päätoimittajalle Ulla Kauhaselle, joka kysyi kiinnostustani kolumnistiksi. Kolumnistipalstan kirjoittajajoukko ja kirjoitusten aihepiirit ovat ainutlaatuisen laajat, mikä on suuri rikkaus ja osa kuhmoislaista sosiaalista pääomaa. LUKIJAPOSTIA Kirkkoherra tarvitaan Uusi kirkkovaltuusto myönsi ensimmäisessä kokouksessaan 26.1. kirkkoherra Jukka Erolalle työkyvyttömyyseläkkeen 1.2. alkaen. Päätöksen yhteydessä valtuusto keskusteli kirkkoherran viran täyttämisestä. Valtuutettujen puheenvuoroissa tuotiin esille näkemys, että täyttämistä ei pitkitettäisi. Sanomien numerossa 4/2015 sitä ei kerrottu, vaan tuomiokapitulin notaarin kanta, että viran täyttäminen vakituisella henkilöllä ei ole tarkoituksenmukaista. Keskustelussa todettiin, että viran täyttämisen pitkittäminen heikentää seurakunnan asemaa muiden seurakun- Seurakuntien papit ovat tuomiokapitulin alaisia työntekijöitä. Seurakunta ei valitse heitä eikä myöskään myönnä eroa, vaan tuomiokapituli antaa papeille virkamääräyksiä seurakunnissa oleviin virkoihin sekä toteaa niiden päättymisen. Eri papin viroissa (seurakuntapastori, kappalainen, kirkkoherra) viran täyttämisen menettelytavat ovat erilaiset. Nykyisin tuomiokapituli keskustelee kaikissa tilanteissa seurakunnan kanssa. Kirkkoherra johtaa seurakuntaa, joten hän usein edustaa seurakuntaa keskusteluissa ja neuvotteluissa. 12.1.2015 kokoontunut seurakunnan kirkkoneuvosto on tuomiokapitulin pyynnöstä keskustellut seurakunnan avoimeksi jäävästä kirkkoherran virasta ja vs. kirkkoherra on välittänyt kirkkoneuvostossa esiin tulleet näkökohdat tuomiokapitulille, johon viestiin on sisältynyt Risto Ojalankin Kiitos Kiitos sinulle, joka veit laukkuni S-Marketin kassalle viime viikon tiistaina. tien rinnalla esimerkiksi mahdollisissa yhteistyötai rakennekeskusteluissa. Kirkkoherran viran täyttäminen mahdollistaisi viran säilymisen. Kuhmoisissa on vahva itsenäisyystahto, jota seurakunnankin itsenäisyys tukisi. Notaari mainitsi viran täyttämisasiassa kolme mahdollisuutta, joista ensimmäisenä: virka täytetään (KJ 6:14 ). Mielestäni kirkkoneuvoston on aloitettava valmistelu viran täyttämiseksi. Vastine Risto Ojalan kirjoitukseen Risto Ojala kirkkovaltuutettu, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja esiin nostama näkökohta seurakunnan toiveena seurakunnan kirkkoherranviran mahdollisimman nopeasta täyttämisestä vakinaisella viranhaltijalla. Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin tehtävä on hoitaa koko hiippakuntaa ja se on nyt päätynyt ratkaisuun olla toistaiseksi julistamatta seurakunnan kirkkoherran virkaa auki ja nimennyt virkaa hoitamaan täysin valtuuksin määräaikaisen viranhaltijan. Kirkko ja samalla seurakunta elää monissa muutoksissa ja tulevaisuus on monin tavoin avoin. seurakunnan päättäjien tehtävänä on olla mukana luomassa seurakunnan tulevaisuutta yhdessä nykyisten työntekijöiden kanssa ja työtä tältä osin tehdään koko ajan. Auni Kaipia vs. kirkkoherra Kyllä helpotus oli suuri! Kirsti Palonen Yli 900 pyrki lammaspaimeneksi Niina Huuhtanen Kesällä järjestettävien lammaspaimenviikkojen suosio jatkaa kasvuaan. Tänä vuonna villaterapiaan tuli yhteensä 913 hakemusta. Isojärven, Kolin ja Pyhä- Häkin kansallispuistojen sekä Närängän luonnonmetsän ja Hiidenmaan perinnetilan maisemiin saatiin lähes 300 hakemusta enemmän kuin edellisvuonna. Lammaspaimenet arvotaan hakijoiden joukosta helmikuun aikana.
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015 3 Rikokset vähentyneet Niina Huuhtanen Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä on vähentynyt viime vuodesta Kuhmoisissa. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2014 Kuhmoisissa tehtiin 159 rikoslakirikosta, joka on 51 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoteen 2012 verrattuna rikoslakirikosten määrä on lisääntynyt Kuhmoisissa muutamalla. Kuhmoisissa tehtiin viime vuonna 2014 41 omaisuusrikosta. Omaisuusrikoksia oli 13 vähemmän kuin vuonna 2013 ja 2012, jolloin omaisuusrikoksia oli kumpanakin vuonna 54. Vuoden 2014 aikana tehdyistä omaisuusrikoksista noin kolmasosa oli varkauksia. Luvattomia tunkeutumisia tehtiin Kuhmoisissa yhteensä kahdeksan. Tunkeutumisista neljä tehtiin vapaaajan asuntoihin ja kaksi vakituisiin. Vuonna 2014 vapaa-ajan asuntoihin kohdistuneita murtoja oli yksi enemmän kuin vuonna 2013. Vuoteen 2012 verrattuna vapaa-ajan asuntoihin tehtyjen tunkeutumisten määrä on vähentynyt. Vuonna 2012 vapaa-ajan asuntoihin tehtiin Kuhmoisissa yhteensä 10 murtoa. Väkivaltarikoksien määrä on vähentynyt seitsemällä vuodesta 2013. Vuonna 2014 Kuhmoisissa tehtiin kuusi väkivaltarikosta, joista viisi oli pahoinpitelyjä. Pahoinpitelyistä kolme tehtiin julkisella ja kaksi yksityisellä paikalla. Kuhmoisissa ei ole ilmoitettu viimeisten kolmen vuoden yhtään törkeää pahoinpitelyä tai lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Henkirikoksia on tehty yksi vuonna 2013. Huumausainerikosten määrä pysyi suurin piirtein ennallaan vuoteen 2013 ja 2012 verrattuna. Viime vuonna huumausainerikoksia tehtiin kolme. Myös liikennerikosten määrä väheni vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 Kuhmoisissa tehtiin 86 liikennerikosta, joka on 45 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2014 liikennerikosten määrä oli suhteellisen sama kuin vuonna 2012, jolloin liikennerikoksia tehtiin 81. liikennerikoksista suurimmassa osassa, eli 45 tapauksessa, oli kyseessä liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Liikennerikkomusten määrä on vähentynyt sekä vuoteen 2013 ja 2012 verrattuna. Liikennerikkomuksia tehtiin viime vuonna 30, kun kahtena edellisenä vuotena liikennerikkomuksia tehtiin kumpaisenakin vuotena noin 80 kappaletta. Liikennerikoksista viidesosa oli rattijuopumuksia. Ratista käryämisiä tapahtui viime vuonna 18. Tapauksista 16:ssa oli kyseessä törkeä rattijuopumus. Vuonna 2014 rattijuopumuksia oli kolme vähemmän kuin vuonna 2013. Ratista narahtaneita oli viime vuonna kuitenkin kahdeksan enemmän kuin vuonna 2012. Padasjoella rötöksiä useammin Poliisin hälytystehtävien määrä nousi viime vuonna kahdesta edellisvuodesta. Poliisilla oli Kuhmoisissa viime vuonna yhteensä 396 hälytystehtävää, kun vuonna 2013 tehtäviä oli 360 ja vuonna 2012 327. Ylikonstaapeli Juha Ahola Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että poliisin tehtävistä eniten Kuhmoisissa ovat lisääntyneet erityisesti liikenteeseen liittyvät valvontatehtävät. Rikoslakirikoksia tehtiin Kuhmoisissa 66,0 tuhatta asukasta kohti. Vuoteen 2013 verrattuna määrä on vähentynyt noin neljäsosalla. Naapurikuntiin verrattuna Kuhmoisissa tehtiin rikoslakirikoksia vähemmän kuin Padasjoella ja Jämsässä. Padasjoella rötösteltiin tuhatta asukasta kohti 71,4 kertaa ja Jämsässä 80,3 kertaa. Kangasalaan verrattuna Kuhmoisissa rikoslakirikoksia kirjattiin hieman enemmän. Kangasalla tehtiin tuhatta asukasta kohti 61,5 rikoslakirikosta vuonna 2014. Nuuttila 27. Jämissä Kumun hiihtäjä Olli-Pekka Nuuttila kilpaili viikonloppuna Jämin SMhiihdoissa. Nuuttilan paras sijoitus tuli lauantaina miesten 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa, jossa hän oli 27 nopein ajalla 1:32:47,3. Perjantain sprinttikilpailussa Nuuttila jäi karsintaan ja lauantain 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa hän oli 50. ajalla 42:12,8. Osuuspankin palveluneuvoja Sanna-Maria Peltonen kertoo, että uuden erikoissijoitusrahaston OP-Metsänomistajan markkinointi käynnistyi todenteolla vuodenvaihteessa. Uusi rahasto houkuttelee sijoittamaan metsään Niina Huuhtanen OP-rahastoyhtiö on tuonut markkinoille piensijoittajille suunnatun metsärahaston OP-Metsänomistaja. Osuuspankin palveluneuvoja Sanna-Maria Peltonen kertoo, että vastaavanlaista metsärahastoa ei ole ollut Suomessa aiemmin tarjolla. Suomalaiset ovat kiinnostuneita sijoittamaan metsäkiinteistöihin, mutta osa saattaa karttaa metsänomistamista esimerkiksi oman osaamisen tai ajankäytön vuoksi. Rahastoyhtiö huolehtii metsän hoidosta, joten sijoittajan ei tarvitse tehdä muuta kuin odottaa tuottoa, joka maksetaan hänelle vuosittain. OP-Metsäomistaja sijoittaa varansa metsäomaisuuteen, pääasiassa suomalaisiin metsäkiinteistöihin. Vapailta markkinoilta ostettavia metsäkiinteistöjä hankitaan alkuvaiheessa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueilta. Sijoittaja pääsee hyötymään isojen metsäalueiden markkinoista ja paremmista hinnoista. Lisäksi rahaston kautta voi sijoittaa myös muihin metsätuotteisiin, kuten esimerkiksi osakkeisiin. Rahasto pyrkii saamaan tuottoa ensisijaisesti omistamiensa metsäkiinteistöjen puunmyynnistä. Lisätuottoa yritetään saada muun muassa mahdollisista maa-alueiden myynneistä, kaavoituksesta ja vapaa-ajan arvojen hyödyntämisestä. Rahasto jakaa vuosittain kokonaistuloksestaan vähintään 75 prosenttia osuudenomistajilleen. Pitkällä sijoitusajalla OP-Metsäomistajan tavoite on 4 prosentin nettotuotto sijoittajalle. Kuten sijoittamiseen yleensä, myös OP-Metsäomistaja-rahastoon liittyy riskejä. Seitsenportaisella asteikolla rahasto sijoittuu luokkaan viisi, mikä tarkoittaa sitä, että rahasto-osuuteen liittyy verrattain korkea riski hinnan vaihteluista. Koska rahaston ensisijainen tuotto perustuu puunmyyntiin, nousevat riskitkin. Pääsääntöisesti rahaston uskotaan kuitenkin olevan melko riskitön, koska puuhan kasvaa aina. Tavallisen ihmisen ulottuvilla Peltosen mukaan OP-Metsäomistaja-rahasto sopii erityisesti pitkäjänteiselle sijoittajalle. Rahasto onkin suunnattu pääasiallisesti sellaisille henkilöille, joiden sijoitusnäkymät ulottuvat vähintään kuuden vuoden päähän. Vaikka sijoittaja voi lunastaa oman rahasto-osuutensa myös puolivuosittain, suosittelee Peltonen kuitenkin malttamaan mielensä. Lunastuspalkkio on porrastettu sijoitusajan mukaan. Jos sijoittaja lunastaa osuutensa esimerkiksi puolen vuoden jälkeen, on lunastuspalkkio 5 prosenttia. Kuuden vuoden jälkeen lunastuspalkkio on enää prosentin. OP aloitti uuden rahastonsa markkinoinnin joulukuussa. Joulun pyhien takia markkinointiaika jäi kuitenkin lyhyeksi ja ensimmäinen merkintä ehti umpeutua jo vuodenvaihteessa. Kaikki halukkaat eivät ehtineet tehdä merkintää ajoissa, joten OP jatkaa merkintäaikaa maaliskuun loppuun asti. Tämän jälkeen rahasto on auki lunastuksille ja merkinnöille puolivuosittain. Osuuspankki ottaa jokaisesta rahastotallennuksesta neljän prosentin merkintäpalkkion, joka vastaa kiinteistökaupan varainsiirtoveroa. Tämän lisäksi kuluja tulee myös sijoituksen hallinnoinnista, josta veloitetaan 1,5 prosenttia vuodessa. Peltonen kertoo, että ensimmäisen sijoituksen vähimmäismäärä on 10 000 euroa, mutta tämän jälkeen sijoituksen koolla ei ole väliä. Tarkoituksena olisi, että metsärahastoon sijoittaminen olisi mahdollisimman monen ulottuvilla. Keskimääräisen puukaupan koko on 15 000 euroa, joten tästä syystä 10 000 rajan on uskottu olevan sellainen, jonka tavallisetkin ihmiset pystyvät sijoittamaan. Terveysaseman sisäilma kunnossa Tuomo Hyttinen terveysaseman sisäilma- ja kosteusmittaukset ovat valmistuneet. kunnan vs. rakennusmestari Mika Kyrö kertoo, että rakennus ei tutkimusten perusteella ole mahdoton korjattava. Kosteutta etsittiin kahdeksasta mittauspisteestä, joista kustakin kolmesta eri syvyydestä. Yhdessä paikassa kahdeksassa kosteusarvot olivat selvästi koholla ja yhdessä paikassa lievästi. Kuudessa muussa mitatussa paikassa kosteusarvot eivät ylittäneet sallittua rajaa. Sisäilman laatua mitattiin kuudesta paikasta. Terveysaseman B-osan kellarikerroksesta löytyi yksi paikka, jossa arvot ylittivät sallitut rajat. Kyrön mukaan kosteutta ja heikkoa sisäilmaa löytyi sieltä, mistä epäiltiinkin. Jo ennen tutkimuksen valmistumista korjasimme kohtaa, jossa sisäilma mitattiin heikoksi. Alipaineen avulla ilma on saatu kiertämään. Jos mittaukset tehtäisiin nyt, raja-arvot eivät todennäköisesti ylittyisi. Terveyskeskuksen saneeraus alkaa myöhemmin tänä vuonna suunnitelmien ja kilpailutuksen valmistuttua.
4 Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015 HARTAUSKIRJOITUS Tarja Koskela-Kivistö Taivaallista huolenpitoa Helluntaisrk. Toritie 44 EVANKELIUMIN-ILTA To 5.2. klo 19 Veikko ja Päivi Harjula Tervetuloa KOULURUOKA Tänään Naudanlihakastike, perunat, salaatti To Broilerkeitto, vihannes, sämpylä, runebergintorttu Pe Tomaattinen tonnikala-perunaviipalelaatikko, salaatti Ma Lindströminpihvit, perunat, salaatti Ti Broilerikastike, nuudelit, salaatti Ke Kinkkukiusaus, salaatti Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään! Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa kynttilänpäivänä 8.2. klo 10. Kirkkoherra Jukka Erola on jäänyt eläkkeelle ja pitää messussa lähtösaarnan. Messun jälkeen srkkodissa keittolounas ja juhlatilaisuus, jonne kaikki ovat tervetulleita! Perhekahvila ke klo 10-12, Päijännekodissa 4.2 ja srk-kodissa 11.2. Raamattupiiri Iltaruskossa ke 4.2. klo 13. Torstaituvan srk-hetkessä Kuhmolassa to 5.2. klo 11.30 vt. kirkkoherra Auni Kaipia. Lounastuokio srk-kodissa ti 10.2. klo 12. Ilosanomapiiri 7. taivaassa ti 10.2. klo 18. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa to 12.2. klo 18. Yhteisvastuun lipaskerääjät ovat K-Market Kipparissa ja S-Marketissa la 14.2. klo 9 lähtien. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Laila Tuulikki Sarvala Tuuloksen seurakunnasta 90 v. Kastettu: Saara Emilia Rantanen Kirkonkylästä HENGELLISET KIITOKSET VIIKON NIMET Tänään Ronja, Armi To J.L. Runebergin päivä, Asser Pe Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki La Riku, Rikhard Su Laina Ma Raija, Raisa Ti Elina, Ella, Ellen, Elna Ke Iisa, Isabella, Talvikki Kannanottoja tilkkutaiteessa Nainen tilkuttelee elämäänsä Lady Quilts the Blues 50 vuotta nykytilkkutaidetta Vuokko Isaksson pääkirjaston galleria Toritie 42 8.2. 12.4.2015 Vuokko Isaksson Tilkkutaiteeni alku? Oliko se silloin, kun ompelin ensimmäisen tilkkutäkin 14-vuotiaana? Vai silloin, kun sain ensimmäisen kerran työni, vauvan pussilakanan kuvan työohjeineen Kotilieteen vuonna 1966? Voisihan se olla sekin, kun kemiläisen kuvataiteilija Olavi Korolaisen kehotuksesta pidin ensimmäisen julkisen näyttelyn Kemin taidemuseossa syksyllä 1973. Joka tapauksessa käsitöitä intohimoisesti rakastavasta tytöstä kasvoi sekä tilkkutaiteilija että käsityönopettaja, luovan käsityönopetuksen uranuurtaja Suomessa. Vuonna 1996 pidin Suomen käsityön museossa retrospektiivisen 30-vuotisnäyttelyn Kotikäsityöstä taiteeksi. Lapsuuskaupunkini Kouvolan taidemuseo vietti 20-vuotisjuhliaan vuonna 2007. Siinä yhteydessä esillä olivat sekä taiteilijaminäni että luovan tilkkuilun KIITOKSET Sydämelliset Kiitokset ystäville ja omaisille muistamisesta merkkipäivänäni! Teitä lämmöllä ja kiitollisuudella muistaen ja siunaten Bertta opettajaminäni 40-vuotisjuhlanäyttelyssä Hirsimökki kultaisessa leikkauksessa, A Log Cabin in Golden Section. Siinä tutkin kuvataiteen ja tilkkutradition kohtaamista nykytilkkutaiteessa. 50-vuotisnäyttelykiertueeni Nainen tilkuttelee elämäänsä, Lady Quilts the Blues, käynnistyy pääkirjaston galleriassa Päivästä toiseen media on maalannut silmiemme eteen pelottavia ja ahdistavia kuvia maailmalta. Kotimaan uutiset ovat täyttyneet irtisanomisista ja säästöleikkauksista. Mistä löytyisi ilon ja toivon pilkahduksia päivittäiseen jaksamiseen? Jeesus kehotti taivaalliseen huolettomuuteen. Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa, eivätkä kokoa varastoihin ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Olettehan te ihmislapset paljon enemmän arvoiset kuin linnut, niin tottahan hän teistä huolehtii. Jeesuksen opetus on tullut mieleeni seuratessani lintujen touhuja pihamme ruokintapaikoilla. Uudenlainen rasvapötkö houkutteli iloksemme ennen käymättömiä vieraita viikon välein. Ensin pyrähti käpytikka ruokailemaan, sitten pikkutikka pariskunta. Niitä seurasi nokkavarpunen ja vielä kuusitiainen. Lintujen oma media oli toiminut hyvin. Päivittäiset ruokailijat ovat pirteät tali- ja sinitiaiset, viherpeipot, punatulkut ja mustarastaat. Kahtena yönä olen ihmetellen ja ihastellen kuunnellut talitintin iloista helskyttelyä pihakoivussa. Se oli kuin oodi keväälle! Tunnettu ruotsalainen runoilija Lina Sandell kirjoitti runoja jo 12-vuotiaana. Hän oli pienestä pitäen heikko ja sairaalloinen. Luonto oli hänelle tärkeä, niinpä hänellä oli tapana kiivetä kesäöinä kotinsa pihassa olevaan saarnipuuhun, kuunnella lintujen yöllistä viserrystä ja katsella tähtitaivasta. Tämä kokemus antoi hänelle aiheen lauluun Jonk on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa, kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla. ( virsi 397 ) Ihmettelen usein pienen lapsen energisyyttä leikeissään. Johtuisiko se siitä, ettei hän kanna huolia, jos vain on turvallinen koti ja Vuokko Isaksson Kalevalan 180-vuotisjuhlanäyttelyn avajaisissa Petroskoissa tammikuun 30. päivänä 2015. Leena Nummelin ja on pienimuotoinen ja sisällöltään henkilökohtaisin. Tilkkutaide on marginaalitaidetta Teokset ovat syntyneet elämäni kriisi- ja risteyskohdissa. Ne ovat eräänlaisia selviytymistarinoita. Tilkkuilun avulla olen käsitellyt niin avioeron, Perinteinen Punaisen Ristin osaston Ystäväkonsertti Päijännekodilla on jälleen ajankohtainen. Se pidetään sunnuntaina 8. helmikuuta ennen varsinaista ystävänpäivää. Tämän vuotisesta musiikillisesta puolesta vastaavat muun muassa Emma Kaakko ja Matleena Junttanen laulaen. Heitä säestää Paula Tervala pianolla. ruokaa. Tarvitsemme läheisyyttä, turvaa ja suojaa niin isot kuin pienet täällä maailmassa. Tarvitsemme syliä. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan syli rauhoittaa lapsen aivoja ja suojaa liioilta virikkeiltä. Myönteiset tunnealueet kehittyvät myös parhaiten läheisyydessä ja yhteydessä toisiin ihmisiin. Jeesuskin otti syliinsä lapsia ja siunasi heitä. Aikuisille hän sanoi: Tulkaa minun luokseni kaikki työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Luonto on monille se syli jossa voi levähtää ja kohdata Jumalansa. lapsen sairastumisen kuin kuoleman rajalla käynnin. Mukana on myös yhteiskunnallisia kannanottoja, sillä olen koko aikuisikäni ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen. Nykytilkkutaide on Suomessa, kaikesta huolimatta, edelleen marginaalitaidetta alkaen käsitteistä. Tekstiilitaidetta vai kuvataidetta? Jo sanasto on sekalainen ja selkiintymätön. Naisten kotikäsityön jatke vai vakavasti otettavaa visuaalista ilmaisua? Esillä taidemuseoissa, gallerioissa vai yleensä harrastustaiteelle tarkoitetuissa tiloissa? Oulun taidemuseossa avataan 5. kesäkuuta 2015 merkittävin koskaan Suomessa esillä ollut nykytilkkutaiteen näyttely. Esillä on kahdeksan amerikkalaista huipputason nykytilkkutaiteilijaa. kirjasto on tehnyt ansiokasta työtä suomalaisen nykytilkkutaiteen hyväksi. Jo vuosia on Lainan päivää vietetty esittelemällä suomalaisen nykytilkkutaiteen taiteilijoiden, Pisto-ryhmän jäsenten henkilökohtaisia näyttelyitä. Niin nytkin. Pisto-ryhmä viettää parhaillaan 10-vuotisjuhlavuottaan. Olen kuulunut tähän ryhmään alusta asti. Ystäväkonsertti Päijännekodilla SPR Hämeen piiri tuo tervehdyksen tilaisuuteen. Lopuksi laulamme yhdessä ystävänlaulun ja juomme kahvit. Mahdollinen konsertin tuotto menee laitosasukkaiden virkistystoimintaan.
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2014 ILMOITUSLIITE
ILMOITUSLIITE Keskiviikkona 4. helmikuuta 2014 LOKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET HAKKEEN KULJETUKSET VAIHTOLAVAKONTEILLA LIEKAIHA OY Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997, 0400 415 969 Y TILAAN KUHMOISTEN SANOMAT / 2015 alkaen 12 kk kestotilaus 65 (Hinnat kotimaahan) (sis. alv 10%) + 2 kk:n lehdet kaupan päälle uusille tilaajille 12 kk määräaik. 70 (sis. alv 10%) + 2 kk:n lehdet kaupan päälle uusille tilaajille Lehden saaja 15 28.2.20tehtyihin ä s iin s menne sikertatilauks o u v uusiin et d h e l n 2 kk: äälle! Muista Sanomat maksaa postimaksun np kaupa Postinumero Postitoimipaikka Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Maksajan nimi (jos on eri henkilö) Lähiosoite Sanomat Vastauslähetys Tunnus 5004639 17800 Kuhmoinen Ystävää 14.2. Y lahjalla, josta iloa ympäri vuoden, tilaa ystävälle tai itselle Sanomat Tilaaminen käy kätevästi viereisellä tilauskupongilla (postimaksu maksettu) tai soittamalla numeroon 040 515 2345 tai sähköpostitse osoitteella ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi. Tarkemmat yhteystietomme löytyvät tämän lehden viimeiseltä aukeamalta ja myös kotisivuiltamme www.kuhmoistensanomat.fi mukana myös facebookissa Y käy tykkäämässä!
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2014 ILMOITUSLIITE LIIKEHAKEMISTO ARKKITEHTISUUNNITTELU KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pää- suunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Talonmiespalvelu - Mökki- ja kiinteistöhuollot - Lokakaivojen tyhjennykset - Vaihtolavakuljetukset - Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi - hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14, Keskustie 6, Padasjoki p. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 Polar Granit Oy Korpilahti P. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 0400 783 630 Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. (03) 5551119 Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavetti- ym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 Metsä- ja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI- & KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Ark. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. tyhj. 0400 779 632 / 040 504 7374 Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTI- JA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi Mikan mökki- ja kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, Kysy lisää! 040 185 2727 OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 040 587 7830 Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 RAKENTAMISPALVELUT PERUNKIRJOITUS- JA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 0400 783 630, (03) 555 6137 Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 - perunkirjoitukset - testamentit - kauppakirjat PESULAPALVELUT JEC PESULA PALVELU OY Nuutinrinteentie 35, Kuhmoinen p. 040 136 3013, 045 636 3889 PITOPALVELU yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 Seurahuone Juhla- ja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Kattomestarit Oy Katot kuntoon, pesu- ja maalaustyöt kaikki pinnat, asennus pelti ja huopa. Ilmainen kustannusarvio. p. 046 544 9230 Pe-Ra Rakentajapalvelu - uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi Rakennushuolto P. Peltonen - Padaskeittiöt-kalusteet - kodinkoneet - rakennusalan työt p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com Siivouspalvelut - kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 MN-Putkiasennus Oy 050 461 7575 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila - sahatavaraa, myös kyllästettyä - polttopuita p. 0400 798143 p. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. (03) 555 6607 Sora Oy Olli Nummelin P. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy Puh. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. 555 1066, 040 708 7647 Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 - Vartiointipalvelut - Murtohälytysjärjestelmät S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 - hälytys- ja kamerajärjestelmät - vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikki- ym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 t se k u a r va 5 4 3 2 I 5 1 5 040 a til s u t i lmo Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 115,- e ja 10,- e/lisärivi (alv 0%)
ILMOITUSLIITE Keskiviikkona 4. helmikuuta 2014 Ovatko metsätilasi asiat kunnossa? Oletko kenties miettinyt puukauppaa, tai tarvitsetko neuvoja metsänhoitoon? Metsäasiantuntijamme Maija Vartiainen palvelee sinua kaikissa metsääsi liittyvissä asioissa. Sovi ilmainen metsäkäynti, niin voitte yhdessä kartoittaa metsäsi hoito- ja hakkuutarpeet. Maija Vartiainen Metsäasiantuntija (Akaa, Valkeakoski, Pälkäne & Kuhmoinen) p. 040 353 7369 maija.vartiainen@storaenso.com Viinikankatu 55, 33820 Tampere www.storaensometsa.fi koneellista PUUNKORJUUTA ammattitaidolla METSÄ -PALVELUT MÄNTY- JA KOIVUTUKILLE ON NYT KYSYNTÄÄ Saat asiantuntijaltamme parhaat neuvot onnistuneeseen puukauppaan ja metsänhoitoon. Ostamme nyt erityisesti järeitä mänty- ja koivutukkileimikoita. Ota yhteyttä paikalliseen metsäasiakasvastaavaamme ja sovi maksuton tapaaminen. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ www.metsämaailma.fi MATTI LANTTO metsäasiakasvastaava puh. 0204 16 0207 Kuhmoinen UPM METSÄ Metsäpalvelu Juha Simola T:mi J. KANKKUNEN 0400 379 735 METSÄPALVELU J. Kankkunen M et sä pa lv elut d ot Pi h a pu id en k a a p oltt op u ut en Pu id en ja r is uj r il la to k a k u lj et u s tr p. 0 4 0 0 5 6 0 3 4 4 w w w. k a n k ku l a. fi Kaivinkoneja traktorityöt Myös peltojen, valtaojien ja teiden reunojen puunkorjuu. Jari Ahola 040 501 3240 Muotoilija Lahdesta, osatoimitukset Asikkalasta ja Padasjoelta, valmistus Kuhmoisissa. Tämä tuoli on todellista hämäläistä lähiruokaa parhaimmillaan. Tilan rajojen ja rajapyykkien paikannus ja merkintä Henri Pasinen 0400 357 276
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015 Lämpöä läheltä, ei Lähi-Idästä Tuomo Hyttinen Valtava työkone repii ja raastaa puumassaa maahan. Poistettava puusto katkaistaan tyveltä ja nostetaan ajouran varteen kasoihin. Siitä metsätraktori ajaa raivauspuun metsätien varteen, jossa se aikanaan haketetaan. Meneillään on Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen järjestämä energiapuunäytös. Energiapuu on polttokäyttöön tarkoitettua puubiomassaa. Polttamisella tuotetaan sähköä, lämpöä tai molempia samaan aikaan. Puuperäiset polttoaineet kattoivat vuonna 2013 yli viidesosan Suomen energiankulutuksesta. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan metsähaketta käytettiin vuonna 2013 viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suomen energia- ja ilmastostrategiassa metsähakkeen käyttöä on tarkoitus lisätä miltei tuplasti vuoteen 2020 Kaivinkonekuljettaja Henri Rantala tekee energiapuuta Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen piirissä. Sen palkkalistoilla mennessä. työskentelee tällä hetkellä toinen kokoaikainen ja yksi osa-aikainen energiapuunkerääjä. Energiapuu syntyy itsestään Energiapuun korjuunäytöksessä metsänomistajille havainnollistettiin, kuinka harvennus kannattaa toteuttaa, jotta energiapuuta voitaisiin kannattavasti hyödyntää. Nuoren metsän hoito kuuluu talousmetsän normaaliin työkiertoon, joten energiapuu syntyy ikään kuin itsestään. Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Jukka Heinonen kertoo energiapuun myynnin kattavan harvennuksesta koituvat kulut. Menemätön meno, eli säästyvä raivauskustannus, on tämän menetelmän idea. Metsä saadaan sellaiseen kuntoon, että jatkossa normaali harvennushakkuu on mahdollista. Harvennus hoidetaan koneellisesti, koska metsähaketta on helpompi käsitellä. Heinosen mukaan raivaussahalla metsikköä harventava työmies ei pystyisi käsittelemään moista määrää energiapuuta, vaan metsähake jäisi niille sijoilleen lahoamaan. Totuus piilee latvoissa Markku Ruolahden 20 hehtaarisen metsäpalstan harvennuksessa erotellaan huonompi puuaines paremmasta. Heikko puuaines poistetaan, jotta hyvälaatuisten puiden neulaset saisivat enemmän valoa. Näin puuston yhteyttävä pinta-ala lisääntyy ja talousmetsän laatu paranee. Luonto ei välttämättä kasvata hyvälaatuista sahatukkia. Sen vuoksi sitä pitää hieman avittaa, Jukka Heinonen sanoo. Työn alla olevalla palstalla työskentelevät KantaHämeen metsänhoitoyhdis- tyksen sopimusurakoitsijat Henri Rantala ja Vesa Arrenius. Giljotiinikatkaisulaitteella varustetun kaivinkoneen puikoissa istuva Henri Rantala tietää, että totuus piilee latvoissa. Latvasta näkee ovatko puut hyviä vai huonoja. Tavoitteena on saada nuori puusto esille ja metsä tasaisen kokoiseksi. Rantala siirtyi maanraken- nusyrittäjästä energiapuun korjaajaksi kaksi vuotta sitten. Energiapuuta korjataan pääsääntöisesti talvisaikaan. Sulan maan aikaan Rantala ja Vesa Arrenius tekevät tienhoito- ja kaivuutöitä. Maanrakennushommat tuppaavat hiljentyä talven myötä. Tämä homma elättää ympäri vuoden. Se on todella tärkeää, Henri Rantala kertoo. Energiaa myös Kuhmoisiin Henri Rantala ja Jukka Heinonen ovat molemmat vakuuttuneita puun hyödyllisyydestä energiantuotannossa. Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella tuotettu energiapuu hyödynnetään lähialueiden voimalaitoksissa sähkön ja lämmön tuottamiseen. kaukolämpövoimala on yksi toimitusosoitteista. Kun metsä tuottaa energiaa, niin miksei sitä käytettäisi. Ennen risut jätettiin metsään, nyt niistä saadaan jotakin hyötyä, Henri Rantala pohtii. Suomi nousee lamasta töitä tekemällä, eikä puu lopu metsistä. Tämä on kansantaloudellisestikin todella tärkeää, Jukka Heinonen sanoo. Heinonen muistuttaa myös suosiollisista ilmastovaikutuksista. Öljyä joudutaan hakemaan Lähi-Idästä tai Venäjältä, vaikka energiaa saataisiin käyttöpaikkojen läheltäkin. Voimalasta löytyy suorituskykyä Päästötön puu? Tuomo Hyttinen kaukolämpövoimalan ensimmäinen talvi on sujunut moitteetta. Lassi Ruokola Lämpö Oy:stä kertoo, että kaukolämpökattilan suorituskykyä ei ole tänä talvena päästy toden teolla koettelemaan. Kapasiteettia löytyy vielä isompaankin lämmityskuormaan. Kaukolämpövoimalalta vaaditaan venymistä kahdessa tapauksissa. Ensinnäkin, mitä enemmän talouksia kaukolämmöllä lämmitetään, sitä enemmän kuumaa vettä tarvitaan. Toiseksi, mitä kylmempi ilma talvella on, sitä enemmän energiaa kuluu veden lämmittämiseen. Esimerkiksi -20 asteen pakkasessa kaukolämpövoimalan polttoaineena käytettävää haketta tarvitaan tuplasti enemmän nollakeleihin verrattuna. Kaukolämpövoimalan tiloissa makaa kerrallaan noin 300 400 kuutiota haketta. Painekattilassa lämmitetty vesi siirretään turkooseilla pumpuilla kaukolämpöverkkoon. Määrää täydennetään sen mukaan kuin tarvetta on, yleensä kuitenkin pari kertaa viikossa. Lämpö Oy:llä on myös erillinen paikka rangoille, joka voidaan tarvittaessa hakettaa kolmen neljän tunnin varoajalla. Tarvetta näin nopeaan hakettamiseen ei ole tullut vastaan kertaakaan ja on vaikea kuvitella mikä sellainen tilanne oikein olisi. Hakemäärää pystytään sään- nöstelemään sääennustusten avulla, Ruokola kertoo. Hiljaisuus kertoo toimivuudesta kaukolämpövoimala toimii hakevaraston täydennystä lukuun ottamatta täysin omatoimisesti. Kun keskustietokone huomaa hakkeen olevan vähissä, se pyytää täydennystä. Täydennyspyynnöstä hake kulkee hydraulisten tankopurkain- ten ja ruuvikuljettimien avulla tulipesään. Tulipesässä palava hake lämmittää kaukolämpöverkossa kiertävää vettä. Kovilla pakkasilla vesi lämmitetään lähelle kiehumispistettä. Kesällä verkostoon syötetään noin 90 asteista vettä ja lämpöä ylläpidetään vain sen verran kuin verkosto vaatii toimiakseen. Lämpö Oy:n henkilökunta käy tarkastamassa paikat vähintään kerran päivässä. Mikäli voimalassa käy tällä välin jotain epätavallista, lähtee siitä heti hälytys. Kerran pannuhuoneen ovi jäi hieman raolleen ja huoneen lämpötila laski. Tietokone ilmoitti siitä meille, ja kävimme sulkemassa oven. Kaiken kaikkiaan lämpölaitos on pysytellyt melko hiljaa. Huonoa kun ei kuulu, niin hyvin menee. Näinhän se tuppaa olemaa, Ruokola sanoo. Tuomo Hyttinen Suomalaiset kodit ovat lämmenneet vuosisatoja puuenergian voimalla. Maalaisjärki sanoo sen olevan päästötön energian tuotantomuoto, sillä kasvaahan kaadettu metsä takaisin ajan saatossa sitoen ilmakehälle haitallista hiilidioksidia. Tieteen näkökulmasta puuta ei kuitenkaan voi pitää päästöttömänä, vaikka se usein onkin parempi vaihtoehto vaikkapa polttoöljyyn verrattuna. Puun hiilisidonta on tapahtunut menneisyydessä. Puun polttaminen taas vaikuttaa ilmastoon tulevaisuudessa, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Jari Liski kertoo. Väärinkäsitys saattaa johtua kansainvälisen IPCC:n ilmastopaneelin päästölaskentaohjeista, jonka mukaan puunpolton vaikutuksia ei lasketa voimalan piipusta, vaan metsän hiilivaraston muutoksesta. Myös politii- 5 kalla on näppinsä pelissä, sillä Suomessa on vahva poliittinen tahto markkinoida puuta päästöttömänä energiamuotona. Ilmastokysymys puun päästöttömyydestä on kuitenkin noussut sitä mukaa, kun hakkeen merkitys energiantuotannossa on kasvanut. Liski sanoo, että puunpolton päästövaikutukset riippuvat siitä, millaista puumassaa käytetään. Metsähakkuiden sivutuotteena syntyvät risut ovat ilmaston kannalta parhaita. Seuraavaksi tulevat ensiharvennuksen muut sivutuotteet ja kannot. Sen sijaan varta vasten energiantuotantoon kaadettu ainespuu saattaa olla haitallisempaa kuin fossiiliset polttoaineet. Liski kertoo, että mitä pidempään tähteiden käyttö jatkuu, sitä suotuisammaksi sen ilmastovaikutukset muuttuvat. Lahoamisen myötä risujen hiilidioksidi vapautuisi kuitenkin ilmakehään.
6 Hissitalo keskustaan! As Oy Jussinhovissa on lämmöt jo päällä ja nyt valitaan keittiön kaapistoja ja pintamateriaaleja. Muuttamaan pääsee jo kesällä. Jokaisessa huoneistossa on mm. oma sauna ja tilavat lasitetut parvekkeet. Kaikissa huoneissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Muuta keskustan palveluiden äärelle tai osta sijoitusasunnoksi! Alustava velaton myyntihinnasto As. 1 2 krs. 3h+k+s 74,5 m2 As. 2 2 krs. 2h+kt+s 49,5 m2 As. 3 2 krs. 2h+k+s 61,5 m2 As. 5 3 krs. 2h+kt+s 49,5 m2 Liiketila 1 101,5 m2 Liiketila 2 30,5 m2 Autopaikat 2 000 / kpl 2h+k+s+lasitettu parveke 61,5 m2 Vmh 166 500 e Asukkaita kuullaan keväällä Tervetuloa tutustumaan toisen kerroksen huoneistoihin. Esittely perjantaina 6.2. klo 13.30 14.30. 193 200 e 135 200 e 166 500 e 139 600 e 220 000 e 72 000 e Keskuskatu 11 42100 Jämsä p. 0400 287 615 Esittelyssä mukana Jämsän OP-Kiinteistökeskus Oy/ Hellevi Laaksonen ja Tarja Mäkelä, Osuuspankki/ asuntoasiantuntijat, RTN Rakennus Oy/ Ilkka Nieminen. Jämsän kaupungin ja kunnan välisen kuntaliitoksen selvittäjä Pentti Meklin esitteli valmistuneen selvitysraportin keskeisiä kohtia kuntarakenneselvitystyön ohjausryhmälle Jämsässä maanantaina. Raportti julkistetaan maaliskuussa kuntien hallitusten kommenttikierroksen jälkeen. Selvitysraporttiin tehdään tarvittavat muutokset hallitusten kommenttien perusteella. Tämän jälkeen raportti toimitetaan kuntien valtuutetuille tutustumista varten. Suunnitelman mukaan kuntalaiskuulemiset järjestetään huhtikuussa ja liitoksesta päätetään valtuustoissa kesäkuussa. Sertifioinnille on olemassa vaihtoehtoja Niina Huuhtanen Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksissä muuttui vuoden vaihteessa vapaaehtoiseksi uuden metsänhoitoyhdistyslain astuttua voimaan. Lakisääteisen metsänhoitomaksun tilalle on tullut metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, jolla yhdistykset rahoittavat toimintaansa. Metsänhoitoyhdistys voi halutessaan tarjota metsäpalveluita nyt vain jäsenilleen eikä sillä ole lakisääteistä velvoitetta palvella kaikkia metsänomistajia tasapuolisesti kuten metsähoitomaksun aikaan. Monelle metsänomistajalle onkin tullut yllätyksenä, että yhdistyksestä eroamisen myötä metsänomistajan metsä ei enää kuuluukaan kansainvälisen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmän piiriin. Suomen talouskäytössä olevista metsistä noin 95 prosenttia on sertifioitu Suomen PEFC-järjestelmän mukaisesti. Metsäsertifikaatti kertoo puutuotteiden ostajille Suomessa ja maailmalla, että raaka-aine on tuotettu sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävien periaatteiden mukaan. PEFC-sertifiointi edistää metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä ja samalla varmistaa sen, että esimerkiksi metsässä työskentelevien työolosuhteet ovat vaatimusten mukaisia. Sertifikaatilla metsänomistaja voi myös tavallaan varmistaa puunsa menevän kaupaksi. Mikäli metsänomistaja Suomen talouskäytössä olevista metsistä lähes kaikki on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaan. ei halua kuulua metsänhoitoyhdistykseen, mutta toivoo puunsa olevan sertifioitua, voi metsäsertifiointiin liittyä esimerkiksi OTSO Metsäpalveluiden kautta. LounaisSuomen tiimiesimies Ville Tervo kertoo, että OTSO tarjoaa kaikille metsänomistajille mahdollisuutta liittyä OTSO:n ylläpitämään PEFC-metsäsertifiointiryhmään. Ainoa vaatimus on voimassaoleva metsäsuunnitelma. Sertifioinnista peritään vuosimaksua 25 euroa ja lisäksi 10 senttiä hehtaarilta. Näiden lisäksi tulee vielä 24 prosentin arvonlisävero. Uusien metsäsuunnitelmien tilaajat saavat ensimmäisen vuoden maksutta tilausetuna. Puun sertifioiminen onnistuu myös joulukuussa 2014 aloittaneen Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen kautta. Yhdistys hallinnoi aiemmin metsänomistajien liitoille kuuluneita alueellisia PEFC-ryhmäsertifikaatteja. Yhdistyksen perustajajäseniä ovat Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry sekä Suomen Sahat ry. Metsänomistajat voivat liittyä alueelliseen PEFCryhmäsertifiointiin joko metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta, ilmoittautumalla Kestävän Metsätalouden Yhdistykselle tai metsänomistajaa edustavan organisaation kuten puuhankintayrityksen kautta. Kun metsänomistaja ilmoittautuu suoraan Kestävän Metsätalouden Yhdistykselle, maksaa osallistuminen 30 euroa ja se on voimassa vuonna 2016 toteutettaviin vuosiauditoin- teihin saakka, sertifiointiasiamies Aija Rahikainen Kestävän Metsätalouden Yhdistyksestä kertoo. PEFC-ryhmäsertifioinnissa jokaista metsätilaa tai yritystä ei tarkasteta erikseen, vaan metsistä ja toimenpiteistä kerätään tietoa ja tarkastuksia tehdään alueella satunnaisotannalla. Näin sertifiointi on kustannuksiltaan kohtuullinen. MTK:n mukaan viime vuonna tehdyissä tarkastuksissa havaittiin puutteita eniten yritysten toimintaan liittyvissä asioissa. Parannettavaa on muun muassa sopimuskäytännöissä ja työterveyshuollossa. Metsänhoidossa puutteita oli esimerkiksi juurikäävän torjunnassa. Lieviä poikkeamia tuli tarkastuksissa esille kaiken kaikkiaan enemmän kuin edellisenä vuonna. Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015 Karvalakissa 40 kisaajaa Frisbeegolfin talvisen Karvalakki-sarjan osakilpailu käytiin viime lauantaina frisbeegolfradalla. Kahdeksanneksi sijoittunut Markus Pöysti lämmitteli ensimmäisen ja toisen kierroksen välissä. Kuva Tuomo Hyttinen TULOKSET Frisbeegolfin Karvalakki-sarja Kuhmoisissa 31.1.2015 Naiset: 1) Nina Hänninen, 68+68=136; 2) Kati Järvisalo, 72+67=139 Avoin: 1) Jukka Leinonen, 50+52=102; 2) Samuli Koskinen, 51+52=103; 3) Tero Hirvelä, 53+54=107; 4) Janne Ellonen, 56+52=108; 5) Tomi Korpinen, 54+55=109; 6 ) To m i N i e m i n e n, 56+54=110; 7) Henri Östman, 55+56=111; 8) Anssi Nurminen, 58+57=115; 8) Tuomas Seppä, 57+58=115; 8) Markus Pöysti, 63+52=115; 11) Janne Kupiainen, 63+53=116; 11) Sami Hellstén, 57+59=116; 13) Eero Leinonen, 60+58=118; 13) Kalle Lunkka, 61+57=118; 13) Mika Lindgren, 59+59=118; 16) Tapani Karppinen, 58+62=120; 17) Dmitri Putskov, 63+58=121; 17) Henri Salminen, 59+62=121; 17) Niko Kuosa, 67+54=121; 17) Pasi Pyykönen, 61+60=121; 21) Markus Leminen, 60+62=122; 22) Sami Koskinen, 62+61=123; 23) Mikko Putaja, 65+60=125; 24) Jani Leinonen, 67+60=127; 24) Niklas Ahonen, 62+65=127; 26) Joonas Karin-Oka, 66+62=128; 27) Jani Tyni, 69+60=129; 27) Mika Pirilä, 64+65=129; 29) Janne Hölttä, 70+60=130; 30) Heikki Kuusela, 67+64=131; 30) Jere Karppinen, 70+61=131; 30) Mane Jyrkäs, 64+67=131; 33) Kim Lindroos, 64+69=133, 33) Mika Greg, 64+69=133, 33) Tuomo Hauskanen, 66+67=133, 36) Mika Ojala, 68+67=135, 37) Edmo Ounapuu, 72+66=138; 38) Mikko Seppänen, 69+70=139 Kaiken teoria Kuhmolassa Kansainvälisenä naistenpäivänä Kuhmolassa esitetään elämänkertaelokuva Kaiken teoria, joka kertoo tiedemies Stephen Hawkingista. Hawking on kosmologi ja teoreettinen fyysikko, joka on tutkinut muun muassa mustia aukkoja ja säieteoriaa. Hawking on myös tunnettu tieteen kansantajuistaja, jonka teos Ajan lyhyt historia on myynyt maailmanlaajuisesti yli 10 miljoonaa kappaletta. Suuren yleisön keskuudessa Stephen Hawking tunnetaan myös ALS-tau- dista. Sairaus on aiheuttanut hänelle lähes täydellisen liikuntakyvyttömyyden. ALS-oireyhtymän vuoksi Hawking on menettänyt puhekykynsä ja viestii puhesyntetisaattorin avulla. Hawking jäi eläkkeelle Cambridgen yliopiston opettavan virasta vuonna 2009. Sunnuntaina 8. helmikuuta nähtävän elokuvan päärooleissa esiintyvät Eddie Redmayne ja Felicity Jones. Elokuva perustuu Stephen Hawkingin vaimon Jane Hawkingin muistelmiin. Hawking on kutsunut elokuvaa pääpiirteittäin todenmukaiseksi.
Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015 7 Kunta tiedottaa Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 mukainen KUULUTUS KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMINEN Ympäristöministeriö on 5.12.2014 antamallaan päätöksellä YM7/5222/2012 vahvistanut Keski-Suomen maakuntavaltuuston 14.11.2012 tekemän päätöksen, jolla on hyväksytty Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava. Päätöksessään ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella määrännyt, että maakuntakaava tulee voimaan ennen kun se on saanut lainvoiman. 3. vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa, suoluontoa ja tuulivoimaa. Ympäristöministeriön päätös ja vahvistetut asiakirjat ovat nähtävillä 6.2.2015-9.3.2015 Keski-Suomen liitossa, os. Sepänkatu 4, Jyväskylä sekä Keski-Suomen liiton jäsenkunnissa kunkin kunnan viraston aukioloaikaan. Päätös on myös ympäristöministeriön verkkosivulla osoitteessa www.ymparisto.fi. Vahvistetusta maakuntakaavasta saa tietoa Keski-Suomen liitosta ja verkko-osoitteesta www.keskisuomi.fi/3.vmk. Jyväskylässä 30. päivänä tammikuuta 2015 KESKI-SUOMEN LIITTO MAAKUNTAHALLITUS KUULUTUS MAASTOLIIKENNELUPAHAKEMUKSESTA Helsingin Moottorikerho ry hakee maastoliikennelain 30 :n mukaista lupaa 80.Päijänteen Ympäriajo -nimisen enduromoottoripyöräkilpailun maastokokeiden ajamiseksi kunnan alueella 21.3.2015. Lupahakemus reittikarttoineen on nähtävillä 2.2. 20.2.2015 teknisessä toimistossa sen aukioloaikoina (ma ke ja pe 9 15). Hakemuksen johdosta esitettävät muistutukset on toimitettava kirjallisina viimeistään 20.2.2015 kunnan rakennuslautakunnalle, Toritie 34, 17800 Kuhmoinen. Kuhmoisissa 2.2.2015 Rakennuslautakunta Liikuntaneuvoja Hannele Kaperi on paikalla keskiviikkoisin klo 8.30 16 Ajanvaraus ma pe klo 8 16 puh. 040 5524611 /hannelekaperi@phlu.fi Liikuntatoimi LIIKE- HAKEMISTO löytyy KESKI- AUKEAMALTA Hyvä Sanomien tilaaja, kun osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa meillekin! TEEMAPÄIVÄT 15.2. Koululla Laskiaisrieha klo 12 15 - mäenlaskua, makkaranpaistoa, hankifutista ym. 23.2. Kylpylä- ja shoppailureissu Hämeenlinna Aulanko - Koko perheen voimin kylpylään rentoutumaan - lähtö 9.00 ja paluu n. klo 19.00 - hinnat: 4 14v 15, aik. 20, alle 4v. ilm. - ilm. Satulle 040 5410 334 24.2. YÖKUHNU Nuorisotalolla yli 13-vuotiaat - Yhdessä olemista, kokkaillaan pizzaa, pelejä - ilm. Satulle 040 5410 334 25.2. Elokuva ja peli-ilta Seurakuntakodilla - Yhdessäoloa, leffa, herkut ym. 26.2. Luistelutapahtuma koululla klo 12 15 - Buffetti, musiikkia, ringetteä ym. järj. 4H, KUNTA, SRK Tarkemmat tiedot ilmoitustauluilla, nuorisotoimen verkkosivulla ja facebookissa. KOKOUKSET Sotainvalidit ry:n Naisjaoston VUOSI- KOKOUS ja PÄIVÄ- KAHVIT pidetään torstaina 12.2.2015 klo 13.00 Veljestuvassa, Kokonniementie 9. Tervetuloa! Hertun Erä ry VUOSIKOKOUS Pidetään su 15.2.2015 klo 14.00 Alpo Hellsténillä (Ruolahdentie 624) Tervetuloa! VUOSIKOKOUS ti 24.2.2015 klo 18.00 Päijännekodin kahviossa Sääntömääräiset asiat Martat ry/ hallitus Riistanhoitoyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS koulukeskuksessa ti 16.2.2015 klo 18.00. Kahvitarjoilu ja metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkistus klo 17.30. Tervetuloa! TAPAHTUMAT Helmikuu To 5.2. Torstaitupa Kuhmolassa To 5.2. Päiväuintiretki Jämsänkoskelle, järj. Liikuntatoimi Su 8.2. SPR:n perinteinen Ystävänpäivänkonsertti Päijännekodilla 8.2. Pääkirjaston galleriassa Vuokko Isakssonin näyttelyn avajaiset: Nainen tilkuttelee elämäänsä Ma 9.2. Kyläsuunnitteluilta Päijälän Pirtillä Ke 11.2. Maisemanhoitoinfotilaisuus Paloasemalla 12.2. Torstaitupa Kuhmolassa To 12.2. Metsäveroilta Osuuspankilla. Kunta tiedottaa KAIKEN TEORIA Esitys Kuhmolassa su 8.2. klo 17.00 Liput 6 K7/4 KUTSUT Avointen ovien päivä KOPOLASSA 11.2.2015 klo 12 18 Osoite Velisjärventie 50. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan taloon ja toimintaan! AVOIMET TYÖPAIKAT torilla ma 9.2. klo 10 11 Hyvää hiekkamaan PERUNAA van Gogh, Pito, Siikli, Nicola ym. säkeittäin sopivasti. Multaporkkanaa ym. juureksia. Oriveden karpaloa, puolukkasurvosta, suolasieniä, kotimaisia LOBO-omenoita ym. ym. Nevala SEURAT Kerran viikossa ilmestyvä paikallislehti hakee vakituiseen työsuhteeseen Torstaitupa Kuhmolassa 5.2. klo 10 13. Seurakuntahetkessä klo 11.30 vierailee vs. kirkkoherra Auni Kaipia. Tervetuloa iloiseen seuraan! Pe 6.2.2015 yhteislaulut Kuhmolassa klo 13. Sydänkerhon kevätkausi alkaa ma 9.2.2015 klo 13 Kuhmolassa. Pirkko Koivunen avartaa joogan maailmaa. Tervetuloa! Tervetuloa Marttojen lauluiltaan Eroloille (Toritie 28) ti 10.2 klo 18. Omat käsityöt mukaan! Kahviraha 2. Ilmoittautumiset Tytille 050-3455932 8.2. mennessä. Muistikerhossa jälleen mukavaa yhdessäoloa Kuhmolassa ti 10.2.15 klo 12.00. Muistattehan tulla! Seniorit ry TOIMISTONHOITAJAA huolehtimaan asiakaspalvelukonttorin monipuolisista tehtävistä, mm. markkinoinnista, tilaus- ja ilmoitusasioista, myös ilmoitusvalmistuksesta, ym. tavanomaisista toimistotöistä. Toimi täytetään sopimuksen mukaan ja viimeistään 1.7.2015 alkaen. Toivomme, että olet oma-aloitteinen, ripeä, myyntityöstä ja asiakaspalvelusta pitävä ja siitä kokemusta omaava, myönteisesti elämään suhtautuva, tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja olet valmis tarttumaan haasteellisiinkiin tehtäviin. Ammatillisen osaamisen suhteen odotamme sinulta kaupallista peruskoulutusta tai työkokemuksen myötä hankittuja vastaavia taitoja, sekä tietokoneen perusohjelmistojen (Word, Excel, Internet) osaamista. InDesignin, PhotoShopin, Corelin/Illustratorin ja YAP:n lehtiohjelmiston tuntemuksen katsomme eduksi. KIINNOSTUITKO? Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluettelon ja palkkatoivomuksen kera 6.2.2015 mennessä osoitteella, Ossi Simola, Toritie 52, 17800 Kuhmoinen, kuoreen merkintä toimistonhoitaja, tai sähkö-postitse ossi.simola@kuhmoistensanomat.fi. Tiedustelut toimitusjohtaja Ossi Simola p. 0400 640 622. (Ilmoitus julkaistu myös numerossa 3/2015) TORIMYYJÄT Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2792 (LT-2013) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi palaute@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUS- JA TILAUSASIAT p. 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30 15, ti, ke ja pe 9.30 13, to sulj. TOIMITUS Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Rauno Riihimäki Toimittaja Päivi Hotokka opintovapaalla 1.9.-14 31.5.-15 sijaisuutta hoitaa: Toimittaja Niina Huuhtanen 040 769 4777 Toimittaja Tuomo Hyttinen 040 358 1888 Ilmoitustilavaraukset, tilaukset ym. asiakaspalvelu Taija Kuivalainen 040 515 2345 Ilmoitusvalmistus Kati Sirén/Katinkontti Oy Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25,- e:n ilmoituksista on 4,- e. Hintoihin sisältyy alv 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tilaushinnat 2015 (kotimaa) (sis. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 65 e 12 kk / määräaik. tilaus 70 e Ilmoitushinnat 1.1.2015 alk. (sis. alv 24%) Etusivulla 1,79 e /pmm Tekstissä 1,55 e /pmm Takasivulla 1,62 e /pmm Seurapalsta 2,23 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 10,- e ja lisärivit 4,- e/rivi. Alle 25,- e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. Hintoihin sisältyy alv 24%. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan toimittajien kanssa erikseen. Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi, nimmerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa.
8 Keskiviikkona 4. helmikuuta 2015 Kunta tiedottaa KUTSU KYLÄSUUNNITTELUILTAAN kunta järjestää yhdessä Päijälän kyläyhdistyksen kanssa kyläsuunnitteluillan maanantaina 9.2.2015 klo 17 Päijälän Pirtillä, Päijäläntie 12. Tilaisuudessa tutustutaan Päijälän kylän asioiden ohella kyläsuunnitelman laatimisen käytäntöihin. Tilaisuus sopii sekä Päijälän kylätoiminnasta että yleisesti kyläsuunnitelmien laatimisesta kiinnostuneille! Kyläsuunnitelmatyöhön opastavat kunnan aluearkkitehti Marja Kuisma ja kyläasiamies Reena Laukkanen-Abbey Keski-Suomen kylät Ry:stä. Tervetuloa! Petri Liehun Ponsse-metsäkone raivasi talvileimikoita Ansiolahdella maanantaina. Metsää raivataan tarvittaessa ympäri vuorokauden, vaikka pimeys hieman hidastaakin työtahtia. Kuva Tuomo Hyttinen Leuto talvi tuo haasteita puunkorjuulle Niina Huuhtanen itäpuolen kangasmetsässä tehdään parhaillaan talvileimikoiden harvennushakkuuta yhdentoista hehtaarin alueella. Ansiolahdella Saametsäntien varrella työskentelevä Petri Liehu kertoo, että puunkorjuu on sujunut tähän mennessä hyvin. Leuto talvi on tuonut kuitenkin omat hankaluutensa työn suorittamiselle. Puunkorjuusta ei ole tänä talvena haasteita puuttunut. Alkusyksy oli märkä ja lämmin, ja sitten tammikuun runsaat lumisateet pilasivat pohjan jäätymisen. Jotkut pehmeämmät paikat odottavat edelleen kovempia pakkasia. Mutta puuta on korjattu ja korjataan edelleen täydellä höyryllä. Yli kaksikymmentä vuotta koneenkuljettajana toimi- neen Liehun päätoimiala on puunkorjuussa. Vuosien varrella Liehu on nähnyt monenlaisia talvia, mutta ihanteellisia kylmiä ja vähälumisia vain harvakseltaan. Talvileimikon hakkuille Liehu toivoisi 15 asteen pakkasta ja noin 10 senttimetrin lumikerrosta. Tu n t u u s i l t ä, e t t ä 2000-luvulla on tapahtunut jonkinlaista muutosta lämpöisempään suuntaan. Esimerkiksi viime talvena meillä jäi useita leimikoita harventamatta, koska talvi oli niin lyhyt. Tänä talvena yksi kohde on jäänyt tekemättä leudon sään takia ja muita saattaa jäädä kesken, mikäli kelit jatkuvat tällaisina. Lämmin talvi ei ole ainoa tekijä, joka tuottaa puunkorjuulle hankaluuksia. Liehun mukaan vaihteleva maasto on hakkuiden kannalta yksi haastavimmista Suomessa. Varsinkin Päijänteen rannat ovat hankalia, kun on kivikkoa ja jyrkkiä rinteitä, joiden yli ei pääse eikä niiden kiertäminenkään aina onnistu. Kuhmoisissa maasto on myös sellaista, että märkiä paikkoja on aina, oli leimikkorakenne minkälaista tahansa. Talvileimikoita huhtikuuhun asti Liehu kertoo, että mustikkatyyppisessä metsässä 10 senttimetrin paksuinen routakerros riittää kannattelemaan raskaita metsäkoneita. Suomailla routaa olisi hyvä olla ainakin puoli metriä. Talvi on tärkeää aikaa puunkorjuulle. Etenkin kuusikoissa ja koivikoissa tulee herkästi runko- ja juurivaurioita, jos metsään mennään ajamaan sulan maan aikana. Tämä taas lisää juurikääpäriskiä. Metsäkeskuksen mukaan Suomessa juurikäävän aiheuttaman tyvilahon ja tyvitervastaudin on arvioitu tuottavan jopa 50 miljoonan euron vuotuiset vahingot metsänomistajille. Puun juuria ja runkoa lahottava tauti voi johtaa pahimmillaan puun kuolemaan. Kuhmoisissa talvileimikoiden hakkuut aloitettiin tänä talvena joulunaikaan ja niitä olisi tarkoitus jatkaa niin pitkään kuin mahdollista. Ennen joulua tehtiin kelirikkoleimikoita. Viime talvena lopetimme talvileimikoiden korjuun huhtikuun puolenvälin paikkeilla. Keväällä kaikki riippuu teistä ja siitä miten hyvin ne kestävät koneiden painoa. Hirviä laskettiin kopterista Tuomo Hyttinen hirvikantaa on kartoitettu viime viikonlopun ja alkuviikon aikana. Sarvipäitä helikopterin kyydissä laskenut Unto Sarvala kertoo, että pinta-alasta on tutkittu puolet. Viikonlopun ja maanantain aikana kävimme läpi alueen kirkonkylästä länteen. Siitä jatkamme kohti itää. Alustavan laskennan mukaan hirvikanta näyttäisi olevan samansuuruinen kuin aikaisempina laskentaker- toina. Hirvet talvehtivat pääasiassa pohjoisosissa, jossa maasto on korkeampaa ja ruokamaat runsaampia. Lumisateinen sää on heikentänyt näkyvyyttä ja hankaloittanut laskijoiden työtä. Sarvala kertoo, että kartoittamisen jakaantuminen usealle päivälle ei juurikaan aiheuta päänvaivaa. Samoja eläimiä ei lasketa kahteen kertaan, sillä hirvet pääasiassa talvehtivat paikallaan. Pienellä liikkeelläkään ei ole merkitystä. kunta Keski-Suomen kylät Ry Maisemanhoitoinfot Onko sinulla hoitoa kaipaava maisema, niitty, metsälaidun, hakamaa, reunavyöhyke, metsäsaareke tai kosteikon paikka? Tiedätkö, mikä on maisemanhoitoalue ja miten sellaisen voi perustaa? Tule kuulemaan, millaisia mahdollisuuksia ja korvauksia alueiden hoitoon on tarjolla viljelijöille ja yhdistyksille: ke 11.2.2015 klo 14 Sahanranta, Paloaseman koulutustila (Vellahdentie 1, Kuhmoinen) ja ke 11.2.2015 klo 18 Hassin Mäntylä (Juuvantie 3, Jämsä).Tilaisuudet järjestää Mahdollisuutena maisema hanke. Kahvitarjoilu. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Paula Rantanen, puh. 043 824 9641, paula rantanen@maajakotitalousnaiset.fi Metsäseminaari Kuhmoinen, kirjasto, Toritie 42 pe 13.2.2015 klo 17.00 Erkki Lähde metsänhoidon emeritusprofessori METSÄN JATKUVA KASVATUS AVOHAKKUUN TILALLE Vuokko Isaksson Nainen tilkuttelee elämäänsä Lady Quilts the Blues 50 vuotta nykytilkkutaidetta 8.2. 12.4.2015 kirjaston galleria, Toritie 42 Avajaiset Lainan päivänä su 8.2. klo 11 15 Lainanpäivän perinteiset kakkukahvit Kaikki sydämellisesti tervetulleita! Juha Lahdenperän helikopteria tankattiin Nesteellä maanantaina. Unto Sarvala kertoo, että helikopterin liikehdintä on huomattu Kuhmoisissa. Lapset ja pilkkimiehet vilkuttavat, kun lennämme heidän yllään.