Tarkasteltavassa ongelmassa useita eri ulottuvuuksia Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden Haasteena tarkastelu lukuisat Pirkanmaan eri ulottuvuudet järvillä Kevään 2016 työpajojen tulokset Jyri Mustajoki, Suomen ympäristökeskus Pirkanmaan säännöstelyjen seurantaryhmän kokous, 26.10.2016 1
Haasteena säännöstelyssä lukuisat eri ulottuvuudet Pirkanmaan järvien säännöstelyssä useita eri ulottuvuuksia: Kuusi eri järveä kytkettyinä toisiinsa Eri sidosryhmiä, joilla erilaiset mieltymykset Erilaisia mahdollisia säännöstelyvaihtoehtoja Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset tulevaisuudessa Erilaisia tavoitteita, mm. luonto, voimatalous, tulvat virkistyskäyttö Erilaiset vesivuodet Monet tavoitteista ristiriidassa keskenään Millään säännöstelykäytännöllä pystytä vastaamaan kaikkiin tavoitteisiin Päämääränä löytää säännöstelykäytäntöjä, jotka mahdollisimman hyvin täyttäisivät eri sidosryhmien tavoitteet 2
Tavoitteita yhteen sovittava lähestymistapa Pirske-hankkeessa Eri sidosryhmien tavoitteiden järjestelmällinen ja eritelty tarkastelu: Ongelmaan liittyvien oleellisten tavoitteiden tunnistaminen ja jäsentely loogisiin kokonaisuuksiin Eri vaihtoehtojen arviointi eri tavoitteiden suhteen Eri tavoitteiden merkittävyyksien arviointi eri sidosryhmien näkökulmista katsoen Näiden perusteella pyrkimys löytää säännöstelykäytäntöjä, joiden avulla eri sidosryhmien tavoitteet täyttyisivät mahdollisimman hyvin Yhtenä tavoitteena myös oppimisprosessi Lisääntynyt ymmärrys eri vaihtoehtojen vaikutuksista eri asioihin 3
Kevään 2016 työpajat Toteutus PIRELYn ja SYKEn yhteistyönä Työpaja 1: Ongelman on hahmottelu ja sisäistys Ti 10.5.2016, 9 15, UKK-instituutti, Tre, 26 osallistujaa Ennen työpajaa osallistujille lähetettiin taustamateriaalia alustavista vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista Työpajan tavoitteena saada osallistujille kuvattua, minkälaisia vaikutuksia eri säännöstelyvaihtoehdoilla on kerätä osallistujilta kommentteja vaikutusarvioista sidosryhmien tavoitteiden kuuleminen ja paikallisen tiedon kerääminen Työpaja 2: Vaikutusten merkittävyyden arviointi Ti 24.5.2016, 9 15, UKK-instituutti, Tre, 25 osallistujaa Työpajan tavoitteena selvittää, mitkä vaikutukset sidosryhmät kokevat kaikkein merkittävimpinä ja miksi 4
Hyvän säännöstelyn tavoitteet Vedenkorkeustavoite Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Rantavyöhyke Tulvan puhdistusvaikutus Kasvillisuuden vyöhykkeisyys Siian ja muikun kutu Hyvän säännöstelyn tavoitteet Kalat Linnut Pohjalajit Virkistyskäyttö Tulvat/Vettyminen Voimatalous Hauen kutu Toutaimen nousu Pesintä Jäätymisriski Jäänpainama Ranta-asutus Veneily Tulviin varautuminen Maatalouden vettymishaitta Vesivoiman tuotanto Tavoitteena: Vedenpinnan nousu Vedenpinnan lasku Vedenpinnan pysyminen tasaisena Tietty vedenpinnan taso
Neljä esimerkkivaihtoehtoa säännöstelyksi Tässä esimerkkinä vaihtoehtojen vedenkorkeudet Näsijärvellä 6
Esimerkki vaikutusarvioista Linnut Linnut Mittarit Kuvaus Ilm.muut. vaikutus NYKY SOPEUTUVA EKO VIRKI Huomioitavaa Vedenpinnan nousu lintujen pesintäaikana (m) - Monet vesilinnut ja kaikki lokkilinnut pesivät lähellä vesirajaa. - Vedenpinnan suuri nousu alkukesällä pesintäaikana voi tuhota matalimmalla sijaitsevia pesiä.. - Lisäksi aallokko voi aiheuttaa tuhoa. - Säännöstelystä eniten kärsiviä lajeja ovat kuikka, kalalokki, kalatiira, lapintiira, naurulokki, tukkasotka ja ruskosuohaukka. Kevättulvanousun loiveneminen voi periaatteessa parantaa tilannetta, mutta suuri merkitys on sillä miten tulvan nousu ajoittuu pesintäaikaan nähden. Pesinnän ajoittumisesta ilmaston muuttuessa ei ole tietoa, mutta tarkasteluissa sen on oletettu aikaistuvan ilmaston lämmetessä. L Mikäli lintujen pesintä aikaistuu ja kevätkuoppa tehdään kuten nykyään, voi vedenkorkeuden nousu ajoittua hieman voimakkaammin pesintäkaudelle J Pesinnän aikainen vedenkorkeuden nousu vähenee sellaisina vuosina joina kevätkuoppaa loivennetaan. J Kevätkuopan loiventaminen ja vedenkorkeuden aikaisempi nousu vaikutta myönteisesti siten että useina vuosina vedenkorkeus ei nouse niin paljon pesintäkaudella. J Kts. EKO Mittari on herkkä pesinnän ajankohdalle. Oletuksena tarkastelussa on, että lämpimämpinä keväinä pesintä aikaistuu. Vertailun vuoksi tarkastelu tehtiin myös oletuksella, että pesintäaika pysyy samana.. 7
Vertailutaulukko Vuosina 2020 2049 ottaen huomioon ilmastonmuutos Nyky Sopeutuva Eko Virki Tavoite Mittari N V P K M R N V P K M R N V P K M R N V P K M R RANTAVYÖHYKE Tulvan puhdistusvaikutus Kevättulva - 0 0-0 0 0-0 -- 0 0 ++ + ++ 0 + ++ + - 0 -- 0 0 Kasvillisuuden vyöhykkeisyys Vedenkork. lasku - - - - 0 - + 0 - - - 0 ++ + + + + + + + + - - - Saraikko 0 0 0-0 0 - - 0 -- - 0 0 + + 0 + ++ 0-0 -- - 0 KALAT Siian ja muikun kutu Talvialenema 0 0 0 0 0 0 + + + + 0 + ++ + + + 0 ++ ++ + + + 0 + Hauen kutu Minimisyvyys - - - - 0 - ++ 0-0 - 0 +++ ++ ++ ++ + ++ ++ 0 ++ - - 0 Tulvan lasku 0 0 0 + 0 0 0 0 0 ++ 0 0 0 0 0 + 0 0 0-0 ++ 0 0 LINNUT Pesintä - 0-0 0 0 ++ 0-0 0 0 ++ + 0 0 0 0 ++ ++ + 0 0 0 JÄÄTYMISELLE HERKÄT KASVI- JA ELÄINLAJIT Jäätymisriski Talvialenema 0 0 0 0 0 0 + + + + 0 + ++ + + + 0 ++ ++ + + + 0 + Jäänpainama Vyöhyke 0 + 0 + 0 0 + + + + 0 + + + + + 0 + + + + + 0 + VIRKISTYSKÄYTTÖ Ranta-asutus 1.5.-30.9. - - - - - 0 ++ + 0 ++ ++ 0 + --- -- -- -- --- ++ + + +++ ++ 0 Veneily 1.6.-31.8. 0 0 0 - - 0 0 + 0 ++ + 0 0 --- -- -- - -- 0 + 0 +++ + - TULVAT JA VETTYMINEN Talvitulvaan varautuminen Varastotilavuus 0 0 0 0 0 0 - -- 0 0 0 0 ++ + ++ ++ 0 + + - + + 0 0 Maatalouden vettymishaitta P-a, jolla vett.riski 0 + 0 0 - - 0 0 -- --- - 0 - -- - 0 VOIMATALOUS Energiantuotanto GWh + + ++ + Merkkien selitykset: N=Näsijärvi P=Pyhäjärvi M=Mahnalanselkä V=Vanajavesi K=Kyrösjärvi R=Rautavesi 8
Vaikutusten merkittävyyden arviointikysely Tavoitteena selvittää, kuinka paljon arvioijat arvostavat vaikutuseroja eri vaikutusten välillä Toteutettiin toisessa sidosryhmätyöpajassa (19 vastaajaa) Kyselyssä pyydettiin: Tietoja taustasta (elinkeinojen edustaja, luonnonsuojelu, kalastus, viranomainen, virkistyskäyttäjä, voimatalous) Arviomaan asteikolla 1 4, kuinka merkittävänä näkee eron hyvän ja huonon tilanteen välillä normaalina vesivuotena. Asteikko: 1 = vähäinen 2 = kohtalainen 3 = suuri 4 = erittäin suuri Perustelut arviolle Myös tarkennuksia, mikäli esim. järvet eroavat vaikutuksiltaan toisistaan 9
Arviointilomake Esimerkkejä vaikutuskuvauksista VIRKISTYSKÄYTTÖ TULVAT JA VETTYMINEN Tulvan puhdistusvaikutus Rantaasutus Talvitulvaan varautuminen Kevättulva huuhtoo kuolleen kasviaineksen ylemmälle rantavyöhykkeelle, mikä hidastaa rehevien lahtien umpeenkasvua Vedenpinta on hyvällä virkistyskäyttövyöhykkeellä toukokuun alusta syyskuun loppuun. Mahdollisiin talvisiin suuriin virtaamiin ja hyyderiskiin on varauduttu laskemalla järvien vedenkorkeuksia jo syksyllä 30 cm säännöstelyn ylärajoen alapuolelle. Tämä vähentää jonkin verran todennäköisyyttä sille, että järvisäännöstelyjen ylärajoja ylitettäisiin tai tulvavahinkoja syntyisi Kokemäenjoella. Kevättulvaa ei esiinny ja edellisen vuoden kuollut kasviaines jää rantaveteen kiihdyttäen suojaisten lahtien umpeenkasvua Vedenpinta on hyvällä virkistyskäyttövyöhykkeellä vain alkukesästä, mutta heinä elokuussa 20 30 cm ja syyskuussa 40 50 cm alempana. Suuret virtaamat talvella ja hyydetilanteet aiheuttavat keskimäärin joka toinen vuosi tilanteita, joissa mahdollisuus säännösteltyjen järvien ylärajojen ylityksiin kasvaa (erityisesti Vanajavesi, Näsijärvi, Pyhäjärvi ja Iso-Kulovesi), koska järviin joudutaan varastoimaan vettä hyydetulvariskin vähentämiseksi Kokemäenjoella. Vaikutus Hyvä tilanne Huono tilanne Merkittävyys RANTAVYÖHYKE Perustelut 10
Tulokset Merkittävyysarviot 4,0 Sidosryhmien keskiarvot Luonnonsuojelu (n=3) Kalastus (n=8) Viranomainen (n=7) Virkistyskäyttäjä (n=9) Voimatalous (n=5) Keskiarvo (n=19) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 11
Huomioita Kaikki sidosryhmät pitivät seuraavia vaikutuksia vähintään kohtalaisina: 1) Talvitulvat, 2) Ranta-asutus ja veneily, 3) Tulvan puhdistusvaikutus Talvitulvien ehkäisyä ovat kaikki sidosryhmät pitäneet keskimäärin vähintään yhtä merkittävänä kuin maatalouden vettymishaittaa Huonossakin tilanteessa maatalouden vettymishaitta koskee vain joitakin hehtaareita per järvi Kasvillisuuden alla kaikki sidosryhmät pitäneet tulvan puhdistusvaikutusta vähintään yhtä merkittävänä kuin kasvillisuuden vyöhykkeisyyttä Suurinta vaihtelu eri ryhmien välillä on pohjalajien, kalojen, lintujen ja energian kohdalla Yksittäisten vastaajien vastauksissa on jonkin verran eroja siinä, mitä kalalajeja on pidetty tärkeinä (ei näy kuvassa, mutta selviää datasta) 12
Vastausten jakauma sidosryhmittäin Virkistyskäyttöä luonnollisesti pidetty merkittävänä, mutta melko tasaisesti myös muita asioita Heterogeeninen ryhmä Eri edustajilla eri intressejä 13
Vastausten jakauma sidosryhmittäin Kalastovaikutukset luonnollisesti merkittäviä, mutta tämän lisäksi myös virkistyskäyttö, talvitulvien ehkäisy, kasvillisuus ja pohjalajit. 14
Vastausten jakauma sidosryhmittäin Kaikkia eri vaikutuksia pidetty melko tasaisesti merkittävinä eikä mikään yksittäinen vaikutus korostu 15
Vastausten jakauma sidosryhmittäin Vaikutukset energiantuotantoon arvioitu vähintään suureksi Lisäksi talvitulvien ehkäisyä pidetty merkittävänä, mutta kaikkia muita vaikutuksia selvästi vähämerkityksellisempinä 16
Vastausten jakauma sidosryhmittäin Kaikki asiat melko tasaisesti merkittäviä Tässä ryhmässä vain kolme edustajaa, minkä vuoksi otos ei kovin kattava. 17
Korrelaatiot vaikutusten merkittävyyksien välillä Tulva - Puhdistus Kasv. vyöhyke Siika/muikku Hauki Toutain Linnut Tulva - Puhdistus 1,00 0,74 0,41 0,49 0,00 0,46 0,33 0,06-0,05 0,14-0,24 0,25-0,53 Kasv. vyöhyke 0,74 1,00 0,42 0,42 0,12 0,24 0,32-0,30-0,29-0,04-0,11-0,09-0,21 Siika/muikku 0,41 0,42 1,00 0,39 0,26-0,05 0,50 0,20 0,19 0,58-0,01-0,03-0,47 Hauki 0,49 0,42 0,39 1,00 0,51 0,45 0,55 0,14 0,13 0,14 0,10 0,34-0,11 Toutain 0,00 0,12 0,26 0,51 1,00 0,03 0,38-0,14 0,04 0,16 0,20 0,16 0,25 Pohjalajit Ranta-asutus Veneily Talvivirkistys Talvitulvat Maatalous Energia Linnut 0,46 0,24-0,05 0,45 0,03 1,00 0,17 0,36 0,44 0,02-0,02 0,50-0,03 Pohjalajit 0,33 0,32 0,50 0,55 0,38 0,17 1,00 0,37 0,49 0,55-0,28-0,17-0,41 Ranta-asutus 0,06-0,30 0,20 0,14-0,14 0,36 0,37 1,00 0,90 0,70-0,02 0,49-0,31 Veneily -0,05-0,29 0,19 0,13 0,04 0,44 0,49 0,90 1,00 0,69 0,01 0,38-0,13 Talvivirkistys 0,14-0,04 0,58 0,14 0,16 0,02 0,55 0,70 0,69 1,00 0,06 0,25-0,40 Talvitulvat -0,24-0,11-0,01 0,10 0,20-0,02-0,28-0,02 0,01 0,06 1,00 0,23 0,51 Maatalous 0,25-0,09-0,03 0,34 0,16 0,50-0,17 0,49 0,38 0,25 0,23 1,00 0,10 Energia -0,53-0,21-0,47-0,11 0,25-0,03-0,41-0,31-0,13-0,40 0,51 0,10 1,00 18
Yleisiä huomioita vietäväksi suunnitteluun Yleisesti ottaen merkityksellisimpiä vaikutuseroja: virkistyskäyttö, talvitulvien ehkäisy ja tulvan puhdistusvaikutus Luontovaikutusten osalta arvioissa hajontaa Osin johtuu siitä, että eri asioita arvostetaan eri tavalla Myös eroja näkemyksissä siitä, miten säännöstely vaikuttaa eri asioihin Maatalouden vettymishaittaa ei nähty kovin merkittävänä Tosin paikan päällä ei maatalouden edustajaa Onko vettymisherkillä alueilla tarpeen ylipäänsä viljellä peltoja, sillä vaikuttaa veden laatuun? Kysymyksenä laajempi kuin säännöstelykäytäntöjen arviointi Energiantuotannon osalta näkemyseroja siitä, miten suuri arvioitu energiamenetys on suhteessa muihin vaikutuksiin Vaikutusero (300 000 ) itsessään saatettiin nähdä suurena, mutta suhteutettuna koko energiantuotannon määrään ei niin merkittävä 19