SPCT 5D54 Jälleenkytkentärelemoduuli Käyttöohje ja tekninen selostus O I AR1 AR2 AR3 AR4 IRF Shot 1 RESET STEP Shot 2 Shot 3 Shot 4 Shot 5 Final trip t r t d SGF PROGRAM SGB SGR DEF TRIP 1722 SPCT 5D54
1MRS 750814-MUM FI Julkaistu 97-08-26 Versio A (korvaa 34 SPCT 7 1 FI1) Tarkastanut KJ Hyväksynyt TK SPCT 5D54 Jälleenkytkentärelemoduuli Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta Sisältö Ominaista... 2 Käyttötarkoitus... 3 Termejä... 4 Toimintaselostus... 5 Toimintakaavio... 5 Toimintaportaat... 6 Toimintaosoitin... 6 Toimintaportaan käynnistys... 7 Jälleenkytkentäportaat... 9 Jälleenkytkennän keskeytyminen... 9 Lopullisen laukaisun toimintaporras... 9 Hälytys DEF.TRIP... 9 Katkaisijan valvontalogiikka... 10 Katkaisijan huoltolaskuri... 10 Hälytys CBFAIL... 10 Toiminta ohjattaessa katkaisija käsin kiinni... 11 Tahdissaolon valvonta ARSYNC... 11 Katkaisijan kiinniohjauksen esto CINH... 11 Jälleenkytkennän esto ja keskeytys ARINH... 11 Jälleenkytkennän onnistumisen rekisteröiminen... 11 Kuittaukset... 11 Lohkokaavio... 12 Etupaneeli... 14 Toimintamerkit... 15 Asettelut... 16 Ohjelmointikytkimet... 18 Rekisteröidyt tiedot... 22 Asetteluiden ja rekistereiden pää- ja alavalikko... 26 Tekniset tiedot... 28 Tapahtumakoodit... 28 Kaukosiirrettävät tiedot... 31 Virhetilat... 37 Ominaista Valittavissa yhdestä viiteen perättäistä jälleenkytkentää Kolme sisäistä JK:n käynnistyslinjaa ylivirta- ja maasulkuportailta Yksi ulkoinen JK:n käynnistyslinja JK:n käynnistys havahtumis- tai laukaisusignaalilla Lopullinen laukaisu voidaan tehdä suojarelemoduulin laukaisusta tai JK-moduulilta aseteltavan toimintaviiveen jälkeen Katkaisijan ohjaus sarjaportin ja optisen väylän kautta Asettelu- ja rekisteriarvojen digitaalinäyttö Asetteluarvojen syöttö moduulin etupaneelin painikkeiden tai tietokoneen avulla Relemoduulin elektroniikan ja ohjelmiston jatkuva itsevalvonta Sisäisessä viassa toimii suojareleen itsevalvontarele ja moduulin lähdöt lukitaan. 2
Käyttötarkoitus Valtaosa (noin 80 85 %) keskijänniteavojohtoverkon vioista on luonteeltaan ohimeneviä valokaarivikoja, ts. vikoja, joita ei tarvitse korjata. Vika poistuu itsestään, kun vikapaikka tehdään lyhyeksi hetkeksi virrattomaksi. Lopuista vioista (15 20 %) suurin osa voidaan selvittää pitemmällä katkoksella. Vikapaikan ohjaus virrattomaksi halutuksi ajaksi tehdään jälleenkytkentäreleistyksellä. Jälleenkytkentäreleistyksellä suurin osa vioista pystytään selvittämään ilman käyttötoimenpiteitä. Vian ollessa pysyvä suoritetaan jälleenkytkentöjen jälkeen ns. lopullinen laukaisu. Pysyvä vika täytyy paikallistaa ja korjata ennenkuin vikapaikka voidaan tehdä virralliseksi. Jälleenkytkentämoduuli SPCT 5D54 soveltuu jälleenkytkentöjen suorittamiseen kaikenlaisille jälleenkytkentäkelpoisille katkaisijoille. Moduulissa on viisi ohjelmoitavaa jälleenkytkentäporrasta. Portaat ovat vapaasti ohjelmoitavissa suorittamaan yhdestä viiteen halutun tyyppistä ja kestoista jälleenkytkentää, esimerkiksi yhden pika- ja yhden aikajälleenkytkennän. Jälleenkytkentämoduulilla voidaan myös suorittaa lopullinen laukaisu vian ollessa pysyvä. Kuvassa 1 on esitetty tyypillinen jälleenkytkentätoiminta, jossa suojareleen havaittua vian on suoritettu yksi jälleenkytkentä. Tapauksessa a) on jälleenkytkentä käynnistetty suojareleen havahtumisesta ohjelmoitavan viiveen jälkeen. Tapauksessa b) jälleenkytkentä on käynnistetty suojareleen laukaistessa katkaisijan. Molemmissa tapauksissa jälleenkytkentä on onnistunut. Vikahetki Suojarelemoduuli Havahtumissignaali Toiminta-aika Havahtumisesta käynnistynyt jälleenkytkentä Jälleenkytkentärelemoduuli Aukiohjaus Jännitteetön aika 1 Porras 1 Kiinniohjaus Lukitusaika Katkaisija (CBPOS) Auki Kiinni Laukaisusta käynnistynyt jälleenkytkentä Suojarelemoduuli Havahtumissignaali Jälleenkytkentärelemoduuli Laukaisusignaali Toiminta-aika Kiinniohjaus Jännitteetön aika 1 Porras 1 Lukitusaika Katkaisija (CBPOS) Auki Kiinni Kuva 1. Jälleenkytkentä signaalikaaviona esitettynä 3
Termejä Jälleenkytkentä Toimenpide, missä katkaisija ohjataan automaattisesti kiinni asetellun ajan kuluttua (suojareleen suorittamasta) katkaisijan aukiohjauksesta. Jälleenkytkentäsekvenssi Jälleenkytkentäsekvenssillä tarkoitetaan (samasta) verkon viasta tehtyjä toimenpiteitä. Tähän voi kuulua yhdestä viiteen jälleenkytkentää, lopullinen laukaisu ja hälytys lopullisesta laukaisusta. Lopullinen laukaisu (Final trip) Mikäli verkon vika ei poistu jälleenkytkennöillä, suoritetaan jälleenkytkentäyritysten jälkeen katkaisijan aukiohjaus. Katkaisija jää auki, siksi aukiohjausta nimitetään lopulliseksi laukaisuksi. Lukitusaika (t r ) Lukitusaika on aika, jonka kuluttua minkä tahansa portaan suorituksen jälkeen verkon vian oletetaan poistuneen, tai seuraavaan portaan käynnistyneen. Lukitusaika voi käynnistyä myös mm. katkaisijan käsin suoritetusta kiinniohjauksesta tai ulkoisesta ohjaustulosta. et illä viivästetään toimintaportaiden käynnistymistä. Käynnistävän signaalin pitää olla aktiivisena yli käynnistysviiveen ajan jotta toimintaporras käynnistyisi. Jännitteetön aika (dead time) Katkaisijan aukiohjauksen ja kiinniohjauksen välinen aika, ts. jälleenkytkennän kestoaika. Toimintaporras Jälleenkytkennät (portaat 1 5) ja lopullisen laukaisun toiminta (porras 6) on muodostettu itsenäisiksi portaiksi. Näitä kutsutaan toimintaportaiksi. Toimintaosoitin Toimintaosoittimen tehtävänä on ohjata toimintaportaiden suoritusjärjestystä jälleenkytkentäsekvenssin aikana. Lukitusajan tr päättyminen palauttaa toimintaosoittimen alkuarvoon yksi, minkä jälkeen moduuli on valmis uuteen jälleenkytkentäsekvenssiin. Diskriminointiaika (t d ) Diskriminointiaika käynnistyy portaan 1 4 suorittamasta katkaisijan kiinniohjauksesta. Uusi jälleenkytkennän käynnistämisyritys diskriminointiajan kuluessa johtaa jälleenkytkentöjen estämiseen ja lopulliseen laukaisuun. 4
Toimintaselostus Toimintakaavio AR1 AR4 1. porras KÄYNN. t 1 ESTO 1 & S R Jännitteetön aika t td1 t tr t 2. porras 3. porras 4. porras 5. porras 6. porras (lopullinen laukaisu) KÄYNN. Lopullisen laukaisun laukaisuaika t 1 & DEF. TRIP -hälytyksen muodostus Lopullinen laukaisu suojarelemoduulilta 1 DEF. TRIP hälytys CBPOS, ARINH CINH, ARSYNC Huoltolaskuri Toimintaosoitin Katkaisijan ohjauslogiikka CBOS, CBCS CBFAIL Kuva 2. Jälleenkytkentärelemoduulin SPCT 5D54 toimintakaavio 5
Toimintaportaat Käytettävissä on viisi jälleenkytkentäporrasta ja kuudentena portaana lopullinen laukaisu. Jälleenkytkentämoduuli saa toimintaportaiden käynnistyssignaalit suojareleen ylivirta- ja maasulkurelemoduuleilta (käynnistyslinjat AR1, AR2 ja AR3) tai ulkoisen ohjaustulon AR4 kautta. Käynnistyssignaalina voi olla joko suojarelemoduulin havahtumis- tai laukaisusignaali. Jokaiselle toimintaportaalle on erikseen aseteltavissa, miltä käynnistyssignaalilta portaan toiminta käynnistetään. Jälleenkytkentäportaille 1 5 on lisäksi aseteltavissa estetäänkö portaan käynnistys jollain käynnistyssignaalilla. Käynnistymiselle voidaan myös asettaa käynnistymisviive. Jälleenkytkentäportaan käynnistyessä suoritetaan katkaisijan aukiohjaus (aseteltavissa) ja käynnistetään jännitteetön aika (dead time). Jännitteettömän ajan jälkeen suoritetaan katkaisijan kiinniohjaus. Lopullinen laukaisu tehdään portaalla 6 tai vaihtoehtoisesti suojarelemoduulilla. Vian ollessa pysyvä saadaan aikaan nopea laukaisu käyttämällä porrasta 6. Toimintaosoitin Käynnistyslinja AR1 Käynnistyslinja AR2 Käynnistyslinja AR3 Ulk. käynn. linja AR4 Katkaisijan kiinniohjaus Porras 1 (1) Käynn. Käynn. Käynn. Käynn. Jännitteetön aika 1 td1 Porras 2 (2) Esto Käynn. Käynn. - Jännitteetön aika 2 td2 Porras 3 (3) - - - - Jännitteetön aika 3 td3 Porras 4 (4) - - - - Jännitteetön aika 4 td4 Porras 5 (5) - - - - Jännitteetön aika 5 Lop.lauk. (6) Kyllä Kyllä Ei Kyllä Lopullinen laukaisu Lukittu (7) Palautumisaika Toimintaosoitin = Porras 1 Valmis seuraavaan jälleenkytkentään Kuva 3. Jälleenkytkentäsekvenssin suoritus Toimintaosoitin Toimintaportaiden suoritusjärjestystä ohjaa toimintaosoitin. Toimintaosoitin osoittaa seuraavaksi käynnistettävää porrasta. Porrasta, jonka numero on pienempi kuin toimintaosoittimen arvo ei voida käynnistää, mutta kaikkien muiden portaiden käynnistyminen on sallittu. Useamman portaan saadessa samanaikaisesti käynnistyssignaalin käynnistetään aina toimintaosoittimen osoittama porras, tai mikäli siltä puuttuu käynnistyssignaali, käynnistetään sitä lähinnä oleva seuraava porras. Toimintaosoittimen arvo on aluksi 1. Jokaisen portaan suorituksen jälkeen toimintaosoitin siirtyy näyttämään seuraavaksi käynnistettävää porrasta (= suoritettu porras + 1). Samalla käynnistyy lukitusaika t r. Mikäli lukitusajan kuluessa ei ole tullut uutta (seuraavan portaan) käynnistystä palaa toimintaosoitin alkuarvoon 1. Kun viimeinen toimintaporras (6) on suoritettu siirtyy toimintaosoitin arvoon 7 (LUKITTU), jolloin kaikkien portaiden suoritus on lukittu. Toimintaosoitin saa arvon 7 myös seuraavissa tilanteissa: - hälytyksestä DEF.TRIP - katkaisijan ohjauksen epäonnistuessa - katkaisijan huoltolaskurin ollessa nolla (riippuu asettelusta SGF2/7) - ohjattaessa katkaisija (mekaanisesti) käsin kiinni jälleenkytkennän aikana - ohjattaessa katkaisija käsin kiinni (riippuu asettelusta SGF1/6 7) - ulkoinen jälleenkytkennän esto- ja keskeytystulo (ARINH) on aktiivinen - jälleenkytkennät on aseteltu pois käytöstä Lukituksen aiheuttaneen signaalin tai tilanteen palauduttua käynnistyy lukitusaika t r, minkä kuluttua toimintaosoitin palautuu arvoon 1. 6
Toimintaportaan käynnistys Toimintaportaille on erikseen aseteltavissa käynnistyssignaalien aktivoitumisen vaikutus toimintaan: - = ei vaikutusta, KÄYNN. = porras käynnistetään, ESTO = portaan käynnistyminen estetään. Portaassa 6 valitaan vain suoritetaanko toiminta (KYLLÄ) vai ei (EI). Kuvan 3 esimerkissä porras 1 käynnistetään kaikista käynnistyssignaaleista AR1 AR4, mutta porras 2 käynnistetään vain signaalista AR2 tai AR3 edellyttäen, että AR1 ei ole samanaikaisesti aktiivisena. Esimerkki (kuva 3): Oletetaan, että toimintaosoittimen arvon ollessa 2 (porras 1 on juuri suoritettu) aktivoituvat käynnistyssignaalit AR1 ja AR2. Porras 2 olisi seuraavana suoritusvuorossa, mutta AR1 estää sen käynnistymisen. Portaille 3 5 ei ole aseteltu käynnistystä kummastakaan, mutta lopulliselle laukaisulle (6) sitävastoin on. Seuraavaksi suoritetaan siis porras 6. 1 Toimintaportaiden käynnistymiselle on voimassa seuraavat ehdot: 1) Toimintaporrasta, jonka numero on pienempi kuin toimintaosoittimen arvo, ei voida käynnistää 2) Käynnistymissignaali (AR1 4) pitää olla aktiivisena ja sitä vastaava asettelu pitää olla KÄYNN. 3) Mikään käynnistystä estävä (ESTO) käynnistyssignaali ei ole aktiivinen 4) Mikään alempi porras ei ole käynnistymässä 5) Mikäli käynnistymiselle on aseteltu käynnistysviive (ks. toimintaportaan käynnistys suojarelemoduulin havahtumisesta), pitää käynnistyssignaalin olla aktiivisena yli asetellun käynnistymisviiveen ajan, jotta porras käynnistyisi Toimintaosoitin? Arvo > porras 2 KÄYNN? Käynnistystä ei valittu 3 ESTO? Esto aktiivisena Käynnistyskriteerit voimassa 4 Muut portaat Alempi porras käynnistymässä 5 Viive ei ole vielä kulunut loppuun KÄYNNISTYS Ei käynnistetä (vielä) Kuva 4. Toimintaportaiden käynnistymisehdot 7
Toimintaportaan käynnistys suojarelemoduulin havahtumisesta Toimintaportaan käynnistystä voidaan hidastaa aseteltavalla käynnistysviiveellä (ei näy kuvassa 3). Asettelu on sekä toimintaporras- että käynnistyssignaalikohtainen (6 x 4 asettelua). Silloin kun portaan käynnistys on valittu suojarelemoduulin havahtumisesta (SGF1/1 5=1), suoritetaan katkaisijan aukiohjaus jälleenkytkentämoduulin toimesta. Aukiohjaus tapahtuu jälleenkytkentäportaan käynnistyessä asetellun käynnistysviiveen jälkeen. en voi asetella myös arvoon nolla. en kannalta on merkitystä vain sillä, että vastaava käynnistyssignaali on koko ajan aktiivisena. Mikäli käynnistyssignaali palautuu välillä, alkaa viive alusta. Jonkin toisen käynnistyssignaalin käyttäminen jälleenkytkennän käynnistyksen estona ei vaikuta itse käynnistysviiveen ajan kulumiseen. Kuvan 5 esimerkissä tulo AR2 on käynnistävä ja AR1 estävä. Kohdassa a) tulon AR1 hetkellinen aktivoituminen ei vaikuta jälleenkytkennän käynnistymiseen tai käynnistysviiveeseen. Kohdassa b) estona käytetty tulo AR1 on aktiivisena pitempään kuin AR2:n käynnistysviive. Jälleenkytkentä käynnistyy vasta 50 ms kuluttua eston AR1 poistumisesta. Huom! Em. tilanteissa yhden portaan ollessa estettynä voi jokin toinen porras, jolla ei ole estoa, käynnistyä ennenkuin esto poistuu. AR2 (KÄYNN.) 50 ms viive estosignaalin palautumisen jälkeen AR2 50 ms viive estosignaalin palautumisen jälkeen AR1 (ESTO) Porras käynnistynyt AR1 a) b) Porras käynnistynyt Kuva 5. Esimerkkejä jälleenkytkennän käynnistymisestä Toimintaportaan käynnistys suojarelemoduulin laukaisusta Silloin kun toimintaporras käynnistetään suojarelemoduulin laukaisusta (SGF1/1 5 = 0) käynnistyy jälleenkytkentäporras välittömästi. Katkaisijan aukiohjauksen suorittaa suojarelemoduuli. 8
Jälleenkytkentäportaat 1 5 Jälleenkytkentäportaan käynnistyessä suoritetaan katkaisijan aukiohjaus, jos moduuli on niin aseteltu (SGF1/1 5). Samalla käynnistetään jännitteetön aika (dead time). Jännitteettömän ajan kuluttua loppuun, suoritetaan katkaisijan kiinniohjaus. Portaiden 1 4 kiinniohjauksesta käynnistetään myös vastaava diskriminointiaika t d. Mikäli jokin käynnistyssignaaleista AR1 4 aktivoituu uudelleen diskriminointiajan kuluessa, siirtyy toimintaosoitin suoraan arvoon 6, jolloin jälleenkytkentäportaiden käynnistystä ei enää sallita, vaan seuraa lopullinen laukaisu. Tätä käytetään yleensä käänteisaikaisten suojaustoimintojen yhteydessä rajoittamaan suoritettavien jälleenkytkentöjen lukumäärää vian pahentuessa (suojarelemoduulin laukaisuaika lyhenee). Diskriminointiaika t d on mahdollista asetella myös pois käytöstä arvoon 0. Jälleenkytkennän keskeytyminen Jälleenkytkentätoiminta (portaat 1 5) on mahdollista keskeyttää tai se keskeytyy seuraavista syistä: - katkaisijan auki- tai kiinniohjaus epäonnistuu (asentotieto, jos se on käytössä, ei vaihdu) - katkaisijan kiinniohjausta ei voida suorittaa jonkin syyn vuoksi. - katkaisijan asentotieto muuttuu tilasta"auki" tilaan "kiinni" jälleenkytkennän jännitteettömän ajan kuluessa, esimerkiksi käsin tehdyn kiinniohjauksen seurauksena - jälleenkytkennän esto- ja keskeytystulo ARINH aktivoituu - katkaisija ohjataan sarjaliikenteen kautta auki (parametri V1) - jälleenkytkennät ohjelmoidaan pois käytöstä - suojareleeltä katoaa apusähkö tai jälleenkytkentämoduulin sisäinen itsevalvonta huomaa vian Sarjaliikenteen kautta on kaikissa em. tapauksissa saatavissa eritelty tieto jälleenkytkennän keskeytymisen syystä. Lopullinen laukaisu (toimintaporras 6) Lopullinen laukaisu on mahdollista suorittaa joko suojarelemoduulin laukaisusta tai jälleenkytkentämoduulin toimintaportaalta 6. Käytettäessä porrasta 6, voidaan lopullinen laukaisu suorittaa suojarelemoduulin laukaisuaikaa nopeammin. Portaalle 6 on aseteltavissa käynnistyssignaalikohtaisesti haluttu laukaisuaika. Hälytys DEF.TRIP Tarkoituksena on antaa hälytystieto katkaisijan sellaisesta aukiohjauksesta, johon ei liity jälleenkytkennän käynnistymistä. Hälytys annetaan: - toimintaportaan 6 toiminnasta - suojarelemoduulin laukaisusta (katkaisija ohjautui auki, jokin käynnistyssignaali oli aktiivisena, eikä jälleenkytkentää käynnistetty) - jos jokin käynnistyssignaaleista AR1 4 jää jatkuvasti aktiiviseksi yli kahden minuutin ajaksi. Hälytys pysyy aktiivisena kunnes vika poistuu. Hälytys on kuitenkin aina vähintään 0,2 sekunnin pituinen. Käytössä on neljä eri lähtösignaalia, yksi kutakin käynnistymissignaalia kohti. Tämä mahdollistaa eri hälytysten erottelun esim. maasulusta ja oikosulusta. Mikäli useampi kuin yksi käynnistyssignaali on samanaikaisesti aktiivisena, annetaan kuitenkin vain yksi hälytys (numeroltaan pienin). Esim. jos laukaisuhetkellä sekä AR2 ja AR4 ovat aktiivisena annetaan hälytys 'DEF.TRIP AR2:sta'. Kun katkaisijan asentotietoa CBPOS ei ole käytettävissä ja lopullinen laukaisu halutaan suorittaa suojarelemoduulilta joudutaan erikoisjärjestelyyn. Tällöin käyttämätön CBPOS-tulo kytketään katkaisijan aukiohjauskelan rinnalle. Asetellaan SGF2/7=1 ja SGF2/8=1. Jälleenkytkentämoduuli saa nyt tiedon katkaisijan aukiohjauksesta CBPOS -tulon kautta ja käyttää tätä tietoa DEF.TRIP -hälytyksen muodostamiseen. 9
Katkaisijan valvontalogiikka Jälleenkytkentämoduulin suorittaessa katkaisijan ohjaustoimintoja se myös tarkistaa, että katkaisijan asentotieto muuttuu oikeaksi ohjelmoidun toiminta-ajan kuluessa. Asentotiedon tarkistusta varten jälleenkytkentämoduuli tarvitsee tiedon katkaisijan asennosta (CBPOS). Jälleenkytkentämoduuli kykenee toimimaan myös ilman tätä asentotietoa jos niin halutaan. Tällöin ohjaustoimintojen onnistumista ei valvota. Katkaisijan ohjausta varten moduulissa on asettelut sekä auki- että kiinniohjauksen kestoajalle. Nämä ovat maksimiaikoja. Mikäli katkaisijan asentotietoa ei ole käytettävissä, ohjauspulssit ovat aina asettelujen mukaiset. Auki- ja kiinniohjaukset eivät kuitenkaan voi samanaikaisesti olla aktiivisia, vaan aukiohjaus keskeyttää kiinniohjauspulssin. Katkaisijan asentotiedon ollessa käytössä keskeytyy pulssin aika heti, kun katkaisijan asento on vaihtunut. Mikäli asento ei vaihdu asetetun ohjauksen kestoajan kuluessa annetaan siitä katkaisijahälytys (CBFAIL). Ennen katkaisijan kiinniohjausta tarkistetaan lisäksi seuraavat ehdot: - katkaisija on auki - jälleenkytkennän käynnistyssignaalit AR1 4 eivät ole aktiivisia - kiinniohjauksen estotulo CIHN ei ole aktiivisena - katkaisijan huoltolaskurin arvo on suurempi kuin nolla jos laskuri on aseteltu estäväksi - mikäli tahdissaolotarkistus on aseteltu suoritettavaksi, pitää tahdissaolotiedon ARSYNC olla aktiivisena Katkaisijan kiinniohjaus suoritetaan heti em. ehtojen tultua voimaan. Ehtojen voimaantuloa odotetaan korkeintaan 2 sekuntia. Mikäli yksi tai useampi ehto estää kiinniohjauksen annetaan 2 sekunnin kuluttua hälytys CBFAIL. Katkaisijan huoltolaskuri Huoltolaskurin tarkoituksena on antaa hälytys ja mahdollisesti estää kiinniohjaus tietyn katkaisijan käyttömäärän jälkeen. Huoltolaskurin toiminta perustuu katkaisijan kuormituskertojen laskentaan. Huoltolaskuri askeltaa alaspäin jälleenkytkentämoduulin todetessa tai suorittaessa katkaisijan aukiohjauksen. Laskenta on painotettavissa katkaisijan kuormituksen mukaan siten, että esimerkiksi ylivirrasta vähennetään 20 lukemaa ja käsin aukiohjauksesta vain 1. Tätä varten jälleenkytkentämoduulissa on viisi painotuskerrointa: aukiohjaus AR1:stä, AR2:sta, AR3:sta, AR4:stä ja aukiohjaus käsin. Huoltolaskurin saavuttaessa lukeman nolla annetaan tästä pysyvä CBFAIL-hälytys. Huoltolaskuri on aseteltavissa (SGF2/7) niin, että arvolla nolla katkaisijan kiinniohjaus ja jälleenkytkennät estetään. Hälytys poistetaan asettelemalla katkaisijan huoltolaskurille uusi arvo. Huoltolaskurissa on myös aseteltava esihälytystaso. Laskurin lukeman saavuttaessa esihälytystason, tai lukeman ollessa alle esihälytystason, annetaan jokaisen aukiohjauksen yhteydessä pulssimainen CBFAIL-hälytys. Esihälytys voidaan ohjelmoida pois asettamalla sen arvoksi nolla (0). Huoltolaskuri voidaan ohjelmoida pois käytöstä asettamalla kaikki painotuskertoimet nolliksi. Hälytys CBFAIL Hälytys CBFAIL on 0,2 s mittainen pulssi, joka annetaan katkaisijan ohjaustoimenpiteen epäonnistuttua tai huoltolaskurin arvon saavuttaessa tai alittaessa asetellun esihälytysrajan. Epäonnistuneesta ohjaustoimenpiteestä keskeytetään mahdollisesti menossa olevat jälleenkytkennät. 10
Toiminta ohjattaessa katkaisija käsin kiinni Jälleenkytkentämoduuli on aseteltavissa (SGF 1/6 7) siten, että havaitessaan katkaisijan kiinniohjauksen se käynnistää lukitusajan t r sekä estää jälleenkytkentöjen käynnistymisen. Edelleen toiminta on aseteltavissa niin, että tässä tilanteessa sallitaan tai ei sallita portaan 6 toiminta. Tahdissaolon valvonta ARSYNC Tuloa ARSYNC käytetään mm. useammasta päästä syötettyjen johtojen kiinniohjauksen viivästämiseen tai estämiseen, kun verkon osien vaihekulmaero on liian suuri. Mikäli tahdissaolotietoa ei saada 2 sekunnin kuluessa jännitteettömän ajan päättymisestä, keskeytyy jälleenkytkentä ja kiinniohjauksen suorittamatta jättämisestä tulee CBFAIL-hälytys. ARSYNC -tulon ollessa aktiivinen (jännitteinen) on tahdissaoloehto voimassa. Kytkimillä SGF2/1 5 voidaan jälleenkytkentäporraskohtaisesti asetella, vaaditaanko kiinniohjaukseen tahdissaolotietoa. Mikäli jännitteetön aika on lyhyt, voidaan kiinniohjaus suorittaa ilman että tahdissaolo menetettäisiin. Katkaisijan kiinniohjauksen esto CINH Tulolla CINH voidaan kiinniohjaus estää esimerkiksi tilanteissa, joissa katkaisijan jousi ei ole vireessä tai katkaisijan kaasun paine on alle rajan. CINH -tulon ollessa aktiivisena (jännitteinen) on kiinniohjaus estetty. Kahden sekunnin kuluttua jännitteettömän ajan päättymisestä keskeytyy jälleenkytkentä ja kiinniohjauksen suorittamatta jättämisestä tulee CBFAIL-hälytys. Jälleenkytkennän esto ja keskeytys ARINH Tulon ARINH aktivoiminen keskeyttää menossa olevat jälleenkytkennät ja estää niiden suorituksen. ARIHN -tiedon poistuessa käynnistyy lukitusaika t r, ja vasta tämän kuluttua loppuun on jälleenkytkentöjen suoritus mahdollista. Jälleenkytkennän onnistumisen rekisteröiminen Jälleenkytkentämoduuli rekisteröi suoritetut jälleenkytkennät. Sarjaliikenteen kautta on luettavissa rekisterit myös onnistuneiden jälleenkytkentöjen määristä. Tieto jälleenkytkennän onnistumisesta on saatavissa myös tapahtumaraportoinnin kautta. Mikäli jälleenkytkentäsekvensissä ei annettu DEF.TRIP -hälytystä eikä jälleenkytkentä ole keskeytynyt, päättelee jälleenkytkentämoduuli jälleenkytkennän (viimeksi suoritettu porras) onnistuneeksi. Päättely tehdään vasta lukitusajan t r kuluttua loppuun. Kuittaukset Relemoduulin etupaneelin toimintamerkit ja näytön toimintakoodit sekä relemoduulin rekisterit voidaan kuitata etupaneelin painikkeilla, ulkoisella ohjaussignaalilla tai sarjaliikenneparametrilla oheisen taulukon mukaisesti. Kuittaustapa Toimintamerkkien Rekistereiden nollaus kuittaus RESET x PROGRAM x RESET & x x PROGRAM Ulkoinen ohjaussignaali ARCTRL, BS2 ja RRES, kun: SGB_/4=1 x SGB_/5=1 x x Parametri V101 x Parametri V102 x x 11
Lohkokaavio X1 X3 AR1 AR2 AR3 CBPOS ARINH ARCTRL BS2 SGB1 SGB2 SGB2/6 SGB1...2/1 SGB1...2/2 SGB1...2/3 AR1 AR2 AR3 AR4 ARSYNC CINH Shot 1 due Shot 2 due Shot 3 due Shot 4 due Shot 5 due/tr due Def trip AR1 Def trip AR2 Def trip AR3 Def trip AR4 CBOS CBFAIL CBCS SGF3/1 SGF3/2 SGF3/3 SGF3/4 SGF3/5 SGF3/6 SGR1 SGR2 SGR3 SGR4 SGR5 SGR6 SGR7 SGR8 SGR9 SGR10 SGR11 1 2 3 4 5 6 7 SS1 TS1 SS2 TS2 SS3 TS3 SS4 CBCS RRES SGB3 RRES SGB1..3/4 SGB1..3/5 TOIMINTAMERKKIEN KUITTAUS TOIMINTAMERKKIEN JA REKISTERIEN KUITTAUS RESET SPCT 5D54 DEF TRIP Kuva 6. Jälleenkytkentärelemoduulin SPCT 5D54 yksinkertaistettu lohkokaavio 12
JK:n käynnistyssignaalit AR1 Sisäinen JK:n käynnistyslinja suojarelemoduuleilta AR2 Sisäinen JK:n käynnistyslinja suojarelemoduuleilta AR3 Sisäinen JK:n käynnistyslinja suojarelemoduuleilta AR4 JK:n käynnistyslinja ulkoiselta ohjaustulolta JK:n ohjaus- ja takaisinkytkentäsignaalit CBPOS Katkaisijan asentotietosignaali (jännitteinen = katkaisija on auki) ARINH JK:n keskeytys- ja estosignaali ARCTRL Ulkoinen JK:n ohjaussignaali, määriteltävissä SGB-kytkimillä BS2 Ulkoinen JK:n ohjaussignaali, määriteltävissä SGB-kytkimillä RRES Sisäinen JK:n kuittaussignaali, määriteltävissä SGB-kytkimillä ARSYNC Ulkoinen JK:n tahdistuksenvalvontasignaali (jännitteinen = lupa) CINH Ulkoinen katkaisijan kiinniohjauksen estosignaali (jännitteinen = esto) Määriteltävät lähtösignaalit SHOT1DUE "1. JK käynnissä" - signaali SHOT2DUE "2. JK käynnissä" - signaali SHOT3DUE "3. JK käynnissä" - signaali SHOT4DUE "4. JK käynnissä" - signaali SHOT5DUE "5. JK käynnissä" - signaali DEFTRIP AR1 Hälytys "Epäonnistunut JK tai lopullinen laukaisu linjan AR1 kautta" DEFTRIP AR2 Hälytys "Epäonnistunut JK tai lopullinen laukaisu linjan AR2 kautta" DEFTRIP AR3 Hälytys "Epäonnistunut JK tai lopullinen laukaisu linjan AR3 kautta" DEFTRIP AR4 Hälytys "Epäonnistunut JK tai lopullinen laukaisu linjan AR4 kautta" CBOS Katkaisijan aukiohjaussignaali (laukaisu) CBFAIL Hälytys "Katkaisijan auki- tai kiinniohjausvika" Lähtöreleet SS1 SS4 TS1 TS3 CBCS Hälytysreleet Vahvavirtareleet, yksinapainen katkaisijan ohjaus Vahvavirtarele, kaksinapainen katkaisijan kiinniohjaus Ohjelmointikytkimet SGF Toimintojen kytkinryhmä SGB Ohjaustulojen kytkinryhmä SGR Lähtösignaalien kytkinryhmä Lyhenteiden selitykset AR Jälleenkytkentä (auto-reclose) CB Katkaisija (circuit breaker) AR_ JK:n käynnistyslinjat AR1 AR4 CBOS Katkaisijan aukiohjaussignaali (CB open signal) CBCS Katkaisijan kiinniohjaussignaali (CB close signal) CBFAIL Katkaisijavikasignaali Def trip Hälytys lopullisesta laukaisusta (definite trip) t r Lukitusaika (reclaim time) Diskriminointiaika (discriminate time) t d 13
Etupaneeli O I Kojetunnus Keltaiset toimintamerkit AR1 AR2 AR3 AR4 IRF Itsevalvonnan toimintamerkki Numeronäyttö Shot 1 Shot 2 Shot 3 RESET STEP Palautus- ja näytön askelluspainike Asettelujen toimintamerkit Shot 4 Shot 5 Final trip t r t d SGF SGB PROGRAM Ohjelmointipainike 1722 SGR DEF TRIP SPCT 5D54 Toimintamerkki Relemoduulin lajimerkki Kuva 7. Jälleenkytkentämoduulin SPCT 5D54 etupaneeli 14
Toimintamerkit Jälleenkytkentämoduuli on varustettu ohjelmoitavalla DEF. TRIP toimintamerkillä. Normaalisti toimintamerkki syttyy viimeisen ohjelmoidun jälleenkytkennän epäonnistuttua. Toimintamerkki jää palamaan kunnes se kuitataan etupaneelin kuittauspainikkeella, sarjaliikenteen avulla tai ulkoisella ohjauskäskyllä. Numeronäytön yläpuolella olevat keltaiset toimintamerkit ilmoittavat, mitkä AR-käynnistyssignaalit olivat aktiivisia moduulin suoritettaessa jonkin toimenpiteen. Numeronäytön vasemmanpuoleisinta näyttöpaikkaa käytetään myös toiminnan indikointiin. Indikoinnit A1 A6 voidaan kuitata käsin. Jos niitä ei ole kuitattu, ne poistuvat itsestään seuraavan jälleenkytkentäportaan käynnistyessä. Muut indikoinnit kuittaantuvat aina automaattisesti. Näyttö Selitys Kuittaus 1 1. JK-porras käynnissä itsekuittautuva 2 2. JK-porras käynnissä itsekuittautuva 3 3. JK-porras käynnissä itsekuittautuva 4 4. JK-porras käynnissä itsekuittautuva 5 5. JK-porras käynnissä itsekuittautuva 6 Lopullinen laukaisu aktivoitu itsekuittautuva 7 Diskriminointiaika käy itsekuittautuva 8 Lukitusaika käy itsekuittautuva A1 Katkaisijan aukiohjaus epäonnistunut käsin- tai itsekuittautuva A2 Katkaisijan kiinniohjaus epäonnistunut käsin- tai itsekuittautuva A3 Kiinniohjaus estetty (ARSYNC, CINH) käsin- tai itsekuittautuva A4 Katkaisijan huoltolaskurin esihälytys käsin- tai itsekuittautuva A5 Katkaisijan huoltolaskurin hälytys käsin- tai itsekuittautuva A6 AR-käynnistyssignaali aktiivisena yli 2 min käsin- tai itsekuittautuva Itsevalvontahälytyksen merkkivalo IRF syttyy, kun relemoduulin itsevalvonta on huomannut pysyvän vian. Merkkivalo syttyy punaisena vian havaitsemisen jälkeen. Samalla relemoduuli antaa ohjauksen releyhdistelmän itsevalvontakoskettimille. Lisäksi useimmissa vikatapauksissa relemoduulin näyttöön syttyy vikakoodi, joka kertoo, minkä tyyppisestä viasta on kysymys. Vikakoodi koostuu punaisesta ykkösestä ja vihreästä koodinumero-osasta, jotka eivät ole kuitattavissa pois näytöstä. Vian sattuessa vikakoodi tulee kirjoittaa muistiin ja ilmoittaa huoltoyhteydenotossa. 15
Asettelut Kaikki asettelut voidaan tehdä etupaneelin painikkeiden ja näytön avulla tai sarjaportin kautta. Asetteluarvot ilmaistaan näytön kolmella oikeanpuoleisella numerolla. Etupaneelin asetteluarvon symbolin vieressä oleva toimintamerkki näyttää palaessaan, mikä asetteluryhmä tai asetteluarvo kulloinkin on näytössä. Manuaalinen asettelutapa on esitetty jaksossa "Asetteluiden ja rekistereiden pää- ja alavalikko". Asettelu Selitys Asettelualue/ oletusarvo 1. JK-porras Käynnistyssignaalien AR1 3 toimintamuodon valinta: (SHOT 1) AR1 (kolmas numero oikealta) 0 2 / 0 AR2 (toinen numero oikealta) 0 2 / 0 AR3 (oikeanpuoleinen numero näytössä) 0 2 / 0 0 = ei toimintoa 1 = 1.JK-porras käynnistyy 2 = 1.JK-portaan käynnistyksen esto Käynnistyssignaalin AR4 toimintamuodon valinta 0 2 / 0 (oikeanpuoleinen numero näytössä): 0 = ei toimintoa 1 = 1.JK-porras käynnistyy 2 = 1.JK-portaan käynnistyksen esto 1. JK:n jännitteetön aika 0,2 300 s / 5 s - käynnistyssignaalille AR1 0 10 s / 0 s - käynnistyssignaalille AR2 0 10 s / 0 s 2. JK-porras Ks. 1. JK-porras 3. JK-porras Ks. 1. JK-porras 4. JK-porras Ks. 1. JK-porras 5. JK-porras Ks. 1. JK-porras - käynnistyssignaalille AR3 0 10 s / 0 s - käynnistyssignaalille AR4 0 10 s / 0 s Lopullinen Käynnistyssignaalien AR1 3 toimintamuodon valinta: laukaisu AR1 (kolmas numero oikealta) 0 1 / 0 (Final Trip) AR2 (toinen numero oikealta) 0 1 / 0 AR3 (oikeanpuoleinen numero näytössä) 0 1 / 0 0 = ei lopullista laukaisua JK-moduulilta 1 = lopullinen laukaisu JK-moduulilta Käynnistyssignaalin AR4 toimintamuodon valinta (oikeanpuoleinen numero näytössä) 0 1 / 0 0 = ei lopullista laukaisua JK-moduulilta 1 = lopullinen laukaisu JK-moduulilta Lopullisen laukaisun laukaisuaika - käynnistyssignaalista AR1 0 5,0 s / 0 s - käynnistyssignaalista AR2 0 5,0 s / 0 s - käynnistyssignaalista AR3 0 5,0 s / 0 s - käynnistyssignaalista AR4 0 5,0 s / 0 s 16
Asettelu Selitys Asettelualue/ oletusarvo Lukitusaika t r Lukitusaika 0,2 300 s / 10 s Katkaisijan Kiinniohjauspulssi 0,1 2,0 s / 0,2 s ohjaus- Aukiohjauspulssi 0,1 2,0 s / 0,2 s pulssin Huom! Ohjauspulssi loppuu aina, kun katkaisijalta pituus saadaan asentotietomuutos Diskrimi- 1. JK-portaan diskriminointiaika 0 30 s / 0 s nointiaika t d 2. JK-portaan diskriminointiaika 0 30 s / 0 s 3. JK-portaan diskriminointiaika 0 30 s / 0 s 4. JK-portaan diskriminointiaika 0 30 s / 0 s Kytkinryhmät Ks. jakso "Ohjelmointikytkimet" tarkempia tietoja varten SGF1 4 Toimintavalintojen kytkinryhmät 0 255 SGB1 3 Lukitusten ja ohjauksien valintojen kytkinryhmät 0 255 SGR1 11 Lähtöreleiden ryhmitysvalintojen kytkinryhmät 0 255 1 Katkaisijan huoltolaskuri Painotuskerroin aukiohjaukselle, joka - tapahtui käsin 0 50 / 0 - käynnistyi signaalista AR1 0 50 / 0 - käynnistyi signaalista AR2 0 50 / 0 - käynnistyi signaalista AR3 0 50 / 0 - käynnistyi signaalista AR4 0 50 / 0 2 Huoltolaskurin arvo 0 999 / 999 Esihälytysraja 0 50 / 0 17
Ohjelmointikytkimet Sovellutuskohtaiset lisätoiminnot valitaan ohjelmointikytkinryhmien SGF1 4, SGB1 3 ja SGR1 11 avulla. Kytkinten numerot 1 8, sekä asennot 0 ja 1 ovat näytössä näkyvissä silloin, kun kytkimiä asetellaan. Normaalisti näkyvissä ovat vain kytkinryhmien tarkistussummat, jotka löytyvät relemoduulin päävalikosta, ks. jakso "Asetteluiden ja rekistereiden pää- ja alavalikko". Taulukoiden yhteydessä on esitetty kytkinten tehdasasettelut ja tehdasasetteluita vastaava tarkistussumma. Kytkinryhmä SGF1 Kytkin Toiminta Tehdasasettelu SGF1/1 1. JK-portaan käynnistys 0 SGF1/2 2. JK-portaan käynnistys 0 SGF1/3 3. JK-portaan käynnistys 0 SGF1/4 4. JK-portaan käynnistys 0 SGF1/5 5. JK-portaan käynnistys 0 Kun kytkin = 0, käynnistyy jälleenkytkentäporras suojausportaan laukaisusignaalista Kun kytkin = 1, käynnistyy jälleenkytkentäporras suojausportaan havahtumissignaalista asetellun käynnistysviiveen jälkeen SGF1/6 Toiminta ohjattaessa katkaisija kiinni käsin. 0 SGF1/7 Huom! Jos katkaisija ohjataan kiinni käsin jännitteettömän ajan 0 käydessä, keskeytyy jälleenkytkentä aina SGF1/6 SGF1/7 Selitys 0 0 Jälleenkytkennät ja lopullinen laukaisu JK- moduulilta estetään lukitusajaksi 1 0 Jälleenkytkennät estetään lukitusajaksi. Lopullinen laukaisu JK-moduulilta on mahdollista suorittaa. 0 1 Kiinniohjauksella ei ole vaikutusta toimintaan. 1 1 Ei käytössä (sama kuin 0-0) SGF1/8 Ei käytössä 0 SGF1 0 18
Kytkinryhmä SGF2 Kytkin Toiminta Tehdasasettelu SGF2/1 Tahdissaolon tarkistus 1. JK:n kiinniohjauksessa 0 SGF2/2 Tahdissaolon tarkistus 2. JK:n kiinniohjauksessa 0 SGF2/3 Tahdissaolon tarkistus 3. JK:n kiinniohjauksessa 0 SGF2/4 Tahdissaolon tarkistus 4. JK:n kiinniohjauksessa 0 SGF2/5 Tahdissaolon tarkistus 5. JK:n kiinniohjauksessa 0 Kun kytkin = 0, tahdissaolon tarkistusta ei tehdä Kun kytkin = 1, ARSYNC-signaali pitää olla aktiivinen ennenkuin katkaisija ohjataan kiinni (maks. 2 s odotusaika) SGF2/6 Katkaisijan huoltolaskurin toiminta, kun huoltolaskurin arvo on nolla 0 Kun SGF2/6=0, huoltolaskuri on vain hälyttävä Kun SGF2/6=1, huoltolaskuri estää kiinniohjauksen ja jälleenkytkennät SGF2/7 Katkaisijan asentotietotulon CBPOS käyttö 0 Kun SGF2/7=0, on katkaisijan asentotieto käytettävissä ja johdotettu CBPOS-tuloon. Kun SGF2/7=1, asentotieto ei ole käytettävissä, ks. SGF2/8 SGF2/8 Katkaisijan laukaisutiedon (aukiohjauskelan jännite) käyttö CBPOS- 0 asentotiedon tilalla. Tällä kytkimellä on merkitystä vain, jos SGF 2/7=1. Kun SGF2/8 =0, on CBPOS-tulo käyttämättä. Kun SGF2/8 =1, tuodaan katkaisijan aukiohjauskelan jännite CBPOStuloon. Silloin, kun katkaisijan asentotietoa ei ole saatavilla ja lopullinen laukaisu suoritetaan suojarelemoduulin laukaisusta, ei JK-moduuli kykene antamaan lopullisesta laukaisusta DEF.TRIP-hälytystä paitsi, jos CBPOS-tuloon tuodaan katkaisijan asentotiedon sijasta katkaisijan aukiohjauskelan jännite ja SGF2/8=1. SGF2 0 Kytkinryhmä SGF3 Kytkin Toiminta Tehdasasettelu DEF. TRIP-toimintamerkki syttyy SGF3/1 - def.trip AR1 -signaalin aktivoituessa 1 SGF3/2 - def.trip AR2 -signaalin aktivoituessa 1 SGF3/3 - def.trip AR3 -signaalin aktivoituessa 1 SGF3/4 - def.trip AR4 -signaalin aktivoituessa 1 SGF3/5 - def.trip CBOS -signaalin aktivoituessa 0 SGF3/6 - def.trip CBFAIL -signaalin aktivoituessa 1 SGF3/7 "5. JK käynnissä" -signaalin toimintamuodon valinta (ks. kuva 6). 0 Kun SGF3/7 = 0, jälleenkytkentäsignaali on aktiivisena "5. JK käynnissä" -signaalin aikana Kun SGF3/7 = 1, jälleenkytkentäsignaali on aktiivisena "t r " -signaalin (lukitusajan) kuluessa loppuun SGF3/8 Ei käytössä 0 SGF3 47 19
Kytkinryhmät SGB1 3 Kytkinryhmillä SGB1 3 ohjelmoidaan ohjaussignaalien ARCTRL, BS2 ja RRES käyttötapa. Ohjelmoinnissa voidaan käyttää apuna ao. matriisia. Ohjaussignaalit yhdistetään kuvan yläreunassa oleviin toimintoihin esimerkiksi ympyröimällä viivojen risteämiskohta. Jokaiseen risteämiskohtaan on merkitty kytkinnumero ja taulukon alareunaan kytkinnumeroa vastaava painotuskerroin. Laskemalla kunkin kytkinryhmän kohdalta yhteen valittujen kytkinten painotuskertoimet saadaan taulukon oikeaan reunaan kytkinryhmien tarkastussummat. Huom! Tarkista ennen ohjelmointia, ovatko kaikki relemoduulin SPCT 5D54 ohjaussignaalit käytössä ko. suojareleessä. Ohjaustulot AR4 AR SYNC CINH Toimintamerkkien kuittaus Relemoduulin kuittaus AR3 Tarkistussumma (tehdasasettelu) ARCTRL BS2 RRES 1 1 1 2 3 4 5 2 3 4 5 2 3 4 5 6 SGB1= ( =0) SGB2= ( =0) SGB3= ( =0) Painotuskerroin 1 2 4 8 16 32 Kuva 8. Jälleenkytkentärelemoduulin SPCT 5D54 ohjaussignaalimatriisi Kytkin SGB_/1 SGB_/2 SGB_/3 SGB_/4 SGB_/5 SGB2/6 SGB1,3/6 SGB_/7 SGB_/8 Toiminta Jälleenkytkennän käynnistys AR4 Tahdissaolon tarkastus ARSYNC Katkaisijan kiinniohjauksen esto CINH Etupaneelin toimintamerkkien kuittaus Toimintamerkkien ja rekistereiden kuittaus BS2 yhdistettynä AR2 Ei käytössä Ei käytössä Ei käytössä 20
Kytkinryhmät SGR1 11 Kytkinryhmillä SGR1 11 ohjelmoidaan eri toimintasignaalit halutuiksi lähtösignaaleiksi SS1 SS4 tai TS1 TS3. Ohjelmoinnissa voidaan käyttää apuna ao. matriisia. Eri signaalit yhdistetään haluttuun lähtösignaaliin SS1 SS4 tai TS1 TS3 esimerkiksi ympyröimällä signaalien risteämiskohta. Jokaiseen risteämiskohtaan on merkitty kytkinnumero ja taulukon alareunaan kytkinnumeroa vastaava painotuskerroin. Laskemalla kunkin kytkinryhmän kohdalta valittujen kytkinten painotuskertoimet yhteen saadaan taulukon oikeaan reunaan kytkinryhmien tarkastussummat. Sulkuihin on merkitty kytkinryhmän tehdasasettelun tarkistussumma. Huom! Tarkista ennen ohjelmointia, ovatko kaikki relemoduulin SPCT 5D54:n lähtösignaalit käytössä ko. suojareleessä. Lähtösignaali Toimintasignaali Shot 1 due Shot 2 due Shot 3 due Shot 4 due Shot 5/ tr due Def.trip AR1 Def.trip AR2 Def.trip AR3 Def.trip AR4 CBOS CB FAIL Painotuskerroin SS1 TS1 SS2 TS2 SS3 TS3 SS4 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 1 2 4 8 16 32 64 Tarkistussumma (tehdasasettelu) SGR1 = ( = 0) SGR2 = ( = 0) SGR3 = ( = 0) SGR4 = ( = 0) SGR5 = ( = 0) SGR6 = ( = 0) SGR7 = ( = 0) SGR8 = ( = 0) SGR9 = ( = 0) SGR10 = ( = 0) SGR11 = ( = 0) Kuva 9. Jälleenkytkentämoduulin SPCT 5D54 lähtörelematriisi 21
Rekisteröidyt tiedot Näytön punainen numero ilmaisee rekisterin osoitekoodin ja kolme vihreää numeroa rekisterin arvon. Rekisteri/ STEP Rekisteröity tieto 3 Suoritettujen 1. JK:jen kokonaislukumäärä (0 999). Rekisterillä 3 on neljä alarekisteriä, joiden sisällöt ovat: Suoritettujen 1. JK:jen lukumäärä (0 255), käynnistys 1) signaalista AR1 2) signaalista AR2 3) signaalista AR3 4) signaalista AR4 4 Suoritettujen 2. JK:jen kokonaislukumäärä (0 999). Rekisterillä 4 on neljä alarekisteriä, joiden sisällöt ovat: Suoritettujen 2. JK:jen lukumäärä (0 255), käynnistys 1) signaalista AR1 2) signaalista AR2 3) signaalista AR3 4) signaalista AR4 5 Suoritettujen 3. JK:jen kokonaislukumäärä (0 999). Rekisterillä 5 on neljä alarekisteriä, joiden sisällöt ovat: Suoritettujen 3. JK:jen lukumäärä (0 255), käynnistys 1) signaalista AR1 2) signaalista AR2 3) signaalista AR3 4) signaalista AR4 6 Suoritettujen 4. JK:jen kokonaislukumäärä (0 999). Rekisterillä 6 on neljä alarekisteriä, joiden sisällöt ovat: Suoritettujen 4. JK:jen lukumäärä (0 255), käynnistys 1) signaalista AR1 2) signaalista AR2 3) signaalista AR3 4) signaalista AR4 22
Rekisteri/ STEP Rekisteröity tieto 7 Suoritettujen 5. JK:jen kokonaislukumäärä (0 999). Rekisterillä 7 on neljä alarekisteriä, joiden sisällöt ovat: Suoritettujen 5. JK:jen lukumäärä (0 255), käynnistys 1) signaalista AR1 2) signaalista AR2 3) signaalista AR3 4) signaalista AR4 8 Suoritettujen DEF.TRIP-hälytysten kokonaislukumäärä (0 999). Rekisterillä 8 on neljä alarekisteriä, joiden sisällöt ovat: Suoritettujen DEF.TRIP-hälytysten lukumäärä (0 255), käynnistys 1) signaalista AR1 2) signaalista AR2 3) signaalista AR3 4) signaalista AR4 9 Päärekisterissä on viimeisessä JK-sekvenssissä suoritettujen jälleenkytkentöjen lukumäärä (0 5). Mikäli toimintaporras 6 toimi, rekisterin arvoon on lisätty luku 10. Päärekisteri ja sen neljä alarekisteriä muodostavat muistipinon. Kun uusi arvo tallentuu päärekisteriin, siirtyy sen vanha arvo 1. alarekisteriin, minkä vanha arvo siirtyy 2. alarekisteriin jne. Neljännen alarekisterin vanha arvo häviää. Alarekistereiden sisällöt ovat: Suoritettujen jälleenkytkentöjen lukumäärä 1) toiseksi viimeisessä JK-sekvenssissä 2) kolmanneksi viimeisessä JK-sekvensissä 3) neljänneksi viimeisessä JK-sekvensissä 4) viidenneksi viimeisessä JK-sekvensissä 23
Rekisteri/ STEP Rekisteröity tieto 0 Ulkoisten ohjaussignaalien näyttö Oikeanpuoleisin numero näyttää ARINH-, ARCTRL- ja BS2-signaalien tilat. Tilat indikoidaan numeroilla 0 7. Kutakin signaalia vastaa painotusarvo. Näytössä näkyvä arvo on aktivoituneena olevien signaalien yhteenlaskettu painotusarvo. Signaalien painotusarvot ovat: 1 = ARINH aktivoitunut 2 = ARCTRL aktivoitunut 4 = BS2 aktivoitunut Keskimmäinen vihreä numero näyttää katkaisijan tilan: 0 = Katkaisija auki 1 = Katkaisija kiinni Vasemmanpuoleinen vihreä numero näyttää AR1-, AR2- ja AR3-signaalien tilat. Tilat indikoidaan numeroilla 0 7. Kutakin tulosignaalia vastaa painotusarvo. Näytössä näkyvä arvo on aktivoituneena olevien signaalien yhteenlaskettu painotusarvo. Signaalien painotusarvot ovat: 1 = AR1 aktivoitunut 2 = AR2 aktivoitunut 4 = AR3 aktivoitunut Rekisteristä 0 voidaan siirtyä TEST-toimintamuotoon, jossa relemoduulin lähdöt voidaan aktivoida vuorollaan. Asettelujen toimintamerkit vastaavat lähtösignaaleja allaolevan taulukon mukaan. Huom! Katkaisijan kiinniohjaussignaali voidaan myös aktivoida TEST-toimintamuodossa. Kun kaikki asettelun toimintamerkit vilkkuvat, voidaan CBCS-signaali aktivoida painamalla STEP ja PROGRAM-painikkeita samanaikaisesti. Ennen kuin koestukseen ryhdytään on varmistettava, että katkaisija voidaan turvallisesti ohjata kiinni. Asettelun toimintamerkki Ei näyttöä SHOT 1 SHOT 2 SHOT 3 SHOT 4 SHOT 5 Final trip t r t d SGF SGB SGR Kaikki vilkkuvat Lähtösignaali Itsevalvonta IRF 1. JK käy 2. JK käy 3. JK käy 4. JK käy 5. JK käy DEF.TRIP-hälytys AR1:stä DEF.TRIP-hälytys AR2:sta DEF.TRIP-hälytys AR3:sta DEF.TRIP-hälytys AR4:stä CBOS-signaali CBFAIL-signaali CBCS-signaali 24
Rekisteri/ STEP A Rekisteröity tieto Jälleenkytkentärelemoduulin tietoliikenteen vaatima osoitetieto. Rekisterillä A on neljä alarekisteriä, joiden sisällöt ovat: 1) Sarjaliikenteen tiedonsiirtonopeuden valinta. Valittavissa olevat arvot 4800 tai 9600 Bd (4,8 tai 9,6 kbd) 2) Tietoliikenteen valvontalaskuri. Jos relemoduuli on kytketty tiedonsiirtojär - jestelmään, joka on käytössä, on valvontalaskurin arvo 0. Jos tietoliikenne häiriintyy pyörivät numerot 0 255 valvontalaskurissa. 3) Relemoduulin kaukoasettelun vaatima tunnussana 4) Jälleenkytkentärelemoduulin toimintatilan valinta. Kun rekisterin arvo on yksi (1) ovat toimintaportaat pois käytöstä ja kun arvo on nolla (0) ovat toimintaportaat käytössä. Rekisterit nollataan painamalla RESET- ja PRO- GRAM-painikkeita samanaikaisesti. Rekisterit, relemoduulin osoitetieto, tiedonsiirtonopeus ja tunnussana eivät katoa jännitekatkoksen aikana. Osoitetiedon ja tiedonsiirtonopeuden asettelu esitetään D-tyypin relemoduulien yleiskäyttöohjeessa. 25
Asetteluiden ja rekistereiden pää- ja alavalikko Tarvittavat toimenpiteet siirryttäessä alavalikkoon tai asettelutilaan, asetteluiden suorittaminen ja TESTI-tilan käyttäminen on kuvattu yksityiskohtaisesti käyttöohjeessa 34 SPC 3 FI 1; "D-tyypin SPC-relemoduulien yleiset ominaisuudet". Yksinkertaistettu toimintaohje on annettu seuraavalla sivulla. PÄÄVALIKKO ALAVALIKKO STEP 0.5 s PROGRAM 1s TAAKSE STEP 0.5 s ETEEN STEP 1 s Normaali tila, näyttö pimeä 1. JK:n toiminnan valinta (AR1, AR2, AR3) 1. JK:n toiminnan 1 valinta (AR4) 2 1. JK:n jännitteetön aika 2. JK:n toiminnan valinta (AR1, AR2, AR3) 1 2. JK:n toiminnan valinta (AR4) 2 2. JK:n jännitteetön aika A S K E L 3. JK:n toiminnan valinta (AR1, AR2, AR3) 4. JK:n toiminnan valinta (AR1, AR2, AR3) 1 1 3. JK:n toiminnan valinta (AR4) 4. JK:n toiminnan valinta (AR4) 2 2 3. JK:n jännitteetön aika 4. JK:n jännitteetön aika T A A K S E 5. JK:n toiminnan valinta (AR1, AR2, AR3) Lopullisen laukaisun toiminnan valinta (AR1, AR2, AR3) 5. JK:n toiminnan 1 valinta 2 (AR4) Lop. lauk. toimin- 1 nan valinta (AR4) 2 5. JK:n jännitteetön aika Lop. lauk. laukaisuaika signaalista AR1 S T E P.5 s P Ä Ä V A L I K K O A S K E L E T E E N S T E P 1 s 1 2 4 5 1 Lukitusaika tr Kytkinryhmän SGF1 tarkistussumma 1 Kytkinryhmän SGB1 tarkistussumma 1 Kytkinryhmän SGR1 tarkistussumma Huoltolaskurin painotuskerroin käsin aukiohjaukselle Huoltolaskurin painotuskertoimen arvo 1 Kiinniohjauspulssi 2 2 2 Kytkinryhmän SGF2 tarkistussumma Kytkinryhmän SGR2 2 tarkistussumma 3 Kytkinryhmän SGR7 7 tarkistussumma 8 3 1. JK:jen kokonaislukumäärä 1 1. JK:jen lukumäärä, 2 käynnistys AR1:stä 2. JK:jen kokonaislukumäärä 3. JK:jen kokonaislukumäärä 1 1 Kytkinryhmän SGB2 tarkistussumma Painotuskerroin signaalille AR1 Huoltolaskurin esihälytystaso 2. JK:jen lukumäärä, 1 käynnistys AR1:stä 2 1 3. JK:jen lukumäärä, 2 käynnistys AR1:stä 3 3 2 Aukiohjauspulssi Diskriminointiaika td, 1. JK 1 Diskrim.aika td, 2.JK 2 Diskrim.aika td, 3.JK Kytkinryhmän SGF3 tarkistussumma Kytkinryhmän SGB3 tarkistussumma Kytkinryhmän SGR3 tarkistussumma Kytkinryhmän SGR8 tarkistussumma Painotuskerroin signaalille AR2 1. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR2:stä 2. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR2:stä 3. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR2:stä 6 4. JK:jen kokonaislukumäärä 4. JK:jen lukumäärä, 1 käynnistys AR1:stä 2 4. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR2:stä 7 5. JK:jen kokonaislukumäärä 1 5. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR1:stä 2 5. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR2:stä 8 DEF.TRIP-hälytysten kokonaislukumäärä DEF.TRIP-hälytysten luku- 1 määrä, käynnistys AR1:stä 2 DEF.TRIP-hälytysten lukumäärä, käynnistys AR2:stä JK:jen lukumäärä viimeisessä (n) JK:jen lukumäärä, 9 JK-sekvenssissä 1 sekvenssi 2 (n-1) JK:jen lukumäärä, sekvenssi (n-2) 0 Ulkoisten ohjaussignaalien tilatieto 1 000 IRF 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 CBCS A Relemoduulin osoite sarjaliikennettä varten 1 Tiedonsiirtonopeuden asettelu 2 [kbd] Yhteyskatkoslaskuri 0 255 Kuva 10. Jälleenkytkentärelemoduulin SPCT 5D54 pää- ja alavalikko 26
3 Alarekisterit on osoitettu vilkkuvilla numeroilla Arvoa voidaan muuttaa asettelutilassa Haluttu porras tai toiminta Painike Toimenpide Askellus eteen pää- tai alavalikossa STEP Paina > 0,5 s Nopea askellus eteen päävalikossa STEP Pidä painettuna Askellus taakse pää- tai alavalikossa STEP Paina < 0,5 s Siirto päävalikosta alavalikkoon PROGRAM Paina 1 s Siirto asettelutilaan tai asettelutilasta PROGRAM Paina 5 s Arvon kasvatus asettelutilassa STEP Paina noin 0,5 s Kohdistimen siirto asettelutilassa PROGRAM Paina noin 1 s Arvon tallennus asettelutilassa STEP & PROGRAM Paina samanaikaisesti Tallennetun arvon nollaus STEP & PROGRAM Paina samanaikaisesti (AR1) 4 viive (AR2) 5 viive (AR3) 6 Käynnistys- Käynnistys- 3 (AR1) 4 viive (AR2) 5 viive (AR3) Käynnistys- Käynnistys- 3 6 3 (AR1) 4 (AR2) 5 (AR3) 6 3 (AR1) 4 (AR2) 5 (AR3) 6 (AR1) 4 viive (AR2) 5 viive (AR3) Käynnistys- Käynnistys- 3 6 (AR4) (AR4) (AR4) (AR4) (AR4) 3 Lop. lauk. laukaisuaika signaalista AR2 Lop. lauk. laukaisuaika signaalista AR3 4 5 Lop. lauk. laukaisuaika signaalista AR4 3 Diskrim.aika td, 4.JK 4 Kytkinryhmän SGR4 5 Kytkinryhmän SGR5 6 tarkistussumma tarkistussumma Kytkinryhmän SGR6 tarkistussumma Kytkinryhmän SGR9 Kytkinryhmän SGR10 Kytkinryhmän SGR11 9 tarkistussumma 0 tarkistussumma 11 tarkistussumma Painotuskerroin 3 signaalille AR3 4 Painotuskerroin signaalille AR4 3 1. JK:jen lukumäärä, 4 käynnistys AR3:stä 3 2. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR3:stä 4 3 3. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR3:stä 4 3 4. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR3:stä 4 3 5. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR3:stä 4 3 DEF.TRIP-hälytysten lukumäärä, käynnistys AR3:stä 4 3 JK:jen lukumäärä, sekvenssi (n-3) 4 1. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR4:stä 2. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR4:stä 3. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR4:stä 4. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR4:stä 5. JK:jen lukumäärä, käynnistys AR4:stä DEF.TRIP-hälytysten lukumäärä, käynnistys AR4:stä JK:jen lukumäärä, sekvenssi (n-4) 3 Salasana 4 JK-moduuli toiminnassa (0) / ei toiminnassa (1) 27
Tekniset tiedot Peräkkäisten jälleenkytkentöjen maksimilukumäärä sekvenssissä 5 0,00 10,0 s Jännitteetön aika 0,20 300 s Diskriminointiaika 0,00 30,0 s Lukitusaika 0,20 300 s Lopullinen laukaisuaika 0,00 5,00 s Katkaisijan kiinniohjauspulssi 0,10 2,00 s Katkaisijan aukiohjauspulssi 0,10 2,00 s Toiminta-ajan tarkkuus ±2 % asetteluarvosta tai ±40 ms Tapahtumakoodit Kun jälleenkytkentärelemoduuli kytketään tiedonsiirtoyksikköön SPA-väylän kautta, generoi moduuli tapahtumia, jotka voidaan tulostaa esim. kirjoittimella. Tapahtumat tulostuvat muodossa: aika, teksti, tapahtumakoodi. Tapahtuman teksti on käyttäjän määriteltävissä. Useimmat tapahtumat voidaan sisällyttää tapahtumaraportointiin tai sulkea siitä pois kirjoittamalla moduulille ns. tapahtumamaski (V155 V158). Tapahtumamaskin parametrit esitetään alla olevissa tapahtumataulukoissa. Tapahtumakoodeja E50 E54 vastaavia tapahtumia ei voi sulkea pois tapahtumaraportoinnista. Tapahtumapuskuriin mahtuu maks. kahdeksan tapahtumaa. Jos yhdeksäs tapahtumaviesti saapuu tallentuu puskuriin koodi E51. Parametrillä WC = 0 nollataan puskuri ja koodi E51. Tapahtumakoodit E52 E54 generoituvat tiedonsiirtoyksikössä (Esim. SACO 100M, SRIO 1000M jne.) Lisätietoa SPA-väylän liikenteestä löytyy käyttöohjeesta "SPA Bus Communication Protocol", 34 SPACOM 2EN1. Kanava Koodi Tapahtuma Painotus- Oletuskerroin arvo Yleiset tapahtumat 0 E1 JK (portaat 1 5) käynnistynyt 1 1 0 E2 JK (portaat 1 5) käynnistynyt linjalta AR1 2 0 0 E3 JK (portaat 1 5) käynnistynyt linjalta AR2 4 0 0 E4 JK (portaat 1 5) käynnistynyt linjalta AR3 8 0 0 E5 JK (portaat 1 5) käynnistynyt linjalta AR4 16 0 0 E6 JK (portaat 1 5) päättynyt 32 1 0 E7 JK-sekvenssi onnistunut 64 0 0 E8 JK-sekvenssi onnistunut linjalta AR1 128 0 0 E9 JK-sekvenssi onnistunut linjalta AR2 256 0 0 E10 JK-sekvenssi onnistunut linjalta AR3 512 0 0 E11 JK-sekvenssi onnistunut linjalta AR4 1024 0 0 E50 Moduulin uudelleenkäynnistys * - 0 E51 Tapahtumarekisterin ylivuoto * - 0 E52 Hetkellinen tietoliikennehäiriö * - 0 E53 Ei vastausta moduulilta väylän kautta * - 0 E54 Moduuli vastaa jälleen väylän kautta * - Tapahtumamaski V155 = 33 28
Kanava Koodi Tapahtuma Painotus- Oletuskerroin arvo Katkaisijan tapahtumat 0 E12 Katkaisijan tilamuutos: 1 -> 0 (auki) 1 1 0 E13 Katkaisijan tilamuutos: 0 -> 1 (Kiinni) 2 1 0 E14 Katkaisijan aukiohjaus käsin 4 1 0 E15 Katkaisijan kiinniohjaus käsin 8 1 0 E16 OPEN-lähtö aktivoitu 16 0 0 E17 OPEN-lähtö resetoitu 32 0 0 E18 CLOSE-lähtö aktivoitu 64 0 0 E19 CLOSE-lähtö resetoitu 128 0 Tapahtumamaski V156 = 15 Hälytystapahtumat 0 E20 Katkaisija ei avautunut 1 1 0 E21 Katkaisija ei sulkeutunut 2 1 0 E22 Kiinniohjaus estetty 4 1 0 E23 Katkaisijan huoltolaskurin hälytys 8 1 0 E24 Katkaisijan huoltolaskurin hälytys palautunut 16 1 0 E25 Käynnistyssignaalit AR1 4 aktiivisina > 2 min 32 1 0 E26 Hälytys E25 palautunut 64 1 0 E27 Lähdön aktivointipyrkimys ilman auki/kiinni-valintaa 128 1 Tapahtumamaski V157 = 255 Jälleenkytkentätapahtumat 0 E28 JK käytössä 1 1 0 E29 JK ei käytössä 2 1 0 E30 JK keskeytetty ARINH-signaalilla 4 1 0 E31 JK keskeytetty katkaisijan kiinniohjauksella JK:n aikana 8 1 0 E32 JK keskeytetty katkaisijan aukiohjauskäskyllä 16 1 0 E33 t d käynnistynyt 32 0 0 E34 t d päättynyt 64 0 0 E35 t r käynnistynyt tai uudelleenkäynnistynyt 128 0 0 E36 t r päättynyt 256 0 Tapahtumamaski V158 = 31 1. JK:n tapahtumat 1 E1 1. JK käynnistynyt 1 1 1 E2 1. JK käynnistynyt linjalta AR1 2 0 1 E3 1. JK käynnistynyt linjalta AR2 4 0 1 E4 1. JK käynnistynyt linjalta AR3 8 0 1 E5 1. JK käynnistynyt linjalta AR4 16 0 1 E6 1. JK päättynyt 32 0 1 E7 1. JK onnistunut 64 0 Tapahtumamaski 1V155 = 1 2. JK:n tapahtumat 2 E1 2. JK käynnistynyt 1 1 2 E2 2. JK käynnistynyt linjalta AR1 2 0 2 E3 2. JK käynnistynyt linjalta AR2 4 0 2 E4 2. JK käynnistynyt linjalta AR3 8 0 2 E5 2. JK käynnistynyt linjalta AR4 16 0 2 E6 2. JK päättynyt 32 0 2 E7 2. JK onnistunut 64 0 Tapahtumamaski 2V155 = 1 29