YMPÄRISTÖMINISTERIÖ TAUSTAMUISTIO Anna-Maija Pajukallio, Magnus Nyström, Merja Huhtala 10.9.2012 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Kalervo Jolma ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTAVALMIUDEN KEHITTÄMINEN Kokonaisselvityksen 1 tavoitteiden saavuttaminen ja rahoitustarve vuoteen 2018 1. TAUSTAA JA TAVOITTEITA Suomen nykyinen öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntavalmius on hyvä, mutta ei riittävä. Suomen ympäristövahinkojen torjunnan kehittäminen tähtää torjuntavalmiuteen, jolla kyetään yhdessä naapurimaiden kanssa torjumaan merellä Suomenlahdella 30 000 tonnin, Saaristomerellä 20 000 tonnin ja Pohjanlahdella 5 000 tonnin suuröljyvahinko avovesiolosuhteissa kolmen vuorokauden ja jääolosuhteissa kymmenen vuorokauden kuluessa. Meren saaristo- ja rannikkovesillä vastaavat suuröljyvahingot on kyettävä torjumaan vesillä niin, että öljyn pääsy sisäsaaristoon sekä mantereen rannoille voidaan estää ja kerätä öljy talteen valtion ja pelastuslaitosten toimin kuukauden kuluessa. Rannikolla tavoitteena on rantojen puhdistustyön pääosan suorittaminen kolmen kuukauden kuluessa. Tavoitevalmius pyritään saavuttamaan pääosin vuonna 2015 ja kokonaisuudessaan 2018 loppuun mennessä. Merellä ja rannikolla öljykuljetusten ja muun meriliikenteen kasvu lisäävät Suomeen kohdistuvien öljyvahinkojen uhkaa. Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa erityisesti Suomenlahdella on edelleen tehostettava. Öljyntorjuntakykyä on hankittava lisää muun muassa avomeren aallokko-olosuhteisiin, jääolosuhteisiin, rannikon ja saariston mataliin vesiin, huonon näkyvyyden olosuhteisiin sekä uponneen öljyn löytämiseen ja poistamiseen. Edelleen lisää kapasiteettia tarvitaan kerätyn öljyn välivarastointiin merellä ja rannikolla. Tämä kaikki vaatii paitsi hankintoja myös puuttuvien menetelmien kehittämistä erityisolosuhteisiimme. Suomenlahdella ja Itämeren alueella ei ole myöskään riittävää hätähinaus- ja aluspalojen sammutuskapasiteettia. Tavoitevalmiuden saavuttamiseksi tarvitaan muun muassa vielä yksi suomalainen öljyn- ja mielellään myös kemikaalientorjuntaan vaikeissa tuuli- sekä jääolosuhteissa kykenevä monikäyttöalus nykyisten alusten ja Rajavartiolaitoksen rakenteilla olevan uuden monikäyttöaluksen lisäksi, vähintään kymmenen kilometriä lisää raskasta avomeripuomia, välivarastosäiliöitä ja öljyn havaintolaitteita aluksille. Tavoitteen saavuttamisen edellytyksenä on myös, että Venäjä ja Viro hankkivat yhteensä neljä avomeritorjuntaan kykenevää alusta. Lisäksi suunnitteilla on yhteensä kymmenen suuren niin kutsutun I-luokan öljyntorjuntaveneen hankinta Suomenlahden ja Saaristomeren alueille valtion viranomaisten ja pelastuslaitosten yhteishankintoina. Osa Suomen öljyntorjunta-aluksista alkaa olla iäkkäitä ja ne tarvitsevat lähivuosina peruskorjausta. 2. ÖLJYNTORJUNTAVALMIUTTA KOSKEVA TILANNEKATSAUS 2.1 Itämeriselonteon toimenpiteet öljyntorjuntavalmiuden parantamiseksi Valtioneuvoston Itämeriselontekoon (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 23/2009) sisältyivät kaikki öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan kehittämistä koskevat keskeiset seikat, joita SYKEssä vuoden 2009 alussa tehdyssä asiaa koskevassa Kokonaisselvityksessä on esitetty. Itämeriselonteon toimenpiteet öljyntorjuntavalmiuden parantamiseksi olivat seuraavat: 1 SYKE 2009: Kokonaisselvitys valtion ja kuntien öljyntorjuntavalmiuden kehittämisestä 2009 2018 http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=127262&lan=fi
2 (8) "48. Ajetaan kansainvälisissä yhteyksissä sitä, että kaikkien Itämeren maiden tulisi tehostaa öljyntorjuntavalmiuttaan vastaamaan lisääntyvien öljykuljetusten aiheuttamia uhkia hankkimalla tähän tarkoitukseen varustettuja uusia torjunta-aluksia ja muuta kalustoa. 49. Laaditaan käytettävissä olevien kuljetustietojen ja BRISK-riskiarvion 2 pohjalta yhdessä Ruotsin, Viron ja Venäjän kanssa konkreettiset suunnitelmat Itämeren öljyntorjuntavalmiuden takaamiseksi ja kalustovajeiden korjaamiseksi vuoteen 2016 mennessä. 50. Hankitaan vuoteen 2015 mennessä kaksi uutta suurehkoa avomerellä ja jäissä toimintakelpoista monitoimialusta. 51. Yhteysalusten kalustoa uudistettaessa hankitaan sellaista kalustoa, jota voidaan tarvittaessa käyttää myös öljyntorjuntatehtäviin. 52. Parannetaan aluepelastuslaitosten ja muiden viranomaisten toimintavalmiuksia suurten öljyonnettomuuksien varalta erityisesti Suomenlahden rannikolla. 53. Keräilykapasiteetin lisäämiseksi nykyistä aluskalustoa peruskorjataan ja uudistetaan sekä nostetaan niiden lähtövalmiutta. 54. Selvitetään vuoden 2010 loppuun mennessä mahdollisuudet käyttää öljyntorjunnassa hyväksi puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, Merenkulkulaitoksen sekä Metsähallituksen öljyvahinkojen torjuntaan puomittamiseen, nuottaamiseen ja kuljetuksiin soveltuvaa kalustoa. 55. Pyritään varmistamaan tutkimus ja kehitystyön avulla, että Suomessa on korkeatasoista osaamista toimia muun muassa vaikeiden sää- ja jääolosuhteiden ja matalien rannikkovesien vaatimissa haasteellisissa öljyntorjunnan olosuhteissa. 56. Annetaan eduskunnalle kesällä 2009 öljynsuojamaksun korotusesitys. 57. Öljyntorjunnan osaamiskeskuksen toiminta pyritään saamaan nopeasti käyntiin. Tästä näkökulmasta on myös tärkeää, että aluesuunnittelu saadaan tehdyksi ja tilojen rakennuttaminen käynnistetyksi aikataulussa. 58. Vähennetään laittomia öljypäästöjä ajamalla aktiivisesti sekä naapurimaiden välisessä yhteistyössä että EU- ja HELCOM- yhteistyössä päästövalvonnan tehostamista ja satamien öljyisten jätevesien vastaanottojärjestelmien parantamista." 2.2 Tapahtunut kehitys Selonteon ja kokonaisselvityksen valmistumisen jälkeen öljyvahinkojen torjunnassa on jo tapahtunut tai tapahtumassa seuraavaa: Lainsäädäntö, ohjeet, järjestelmät, hankkeet Torjuntaa koskeva lainsäädäntö on päivitetty säätämällä uusi öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009), joka tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Öljysuojamaksu on korotettu kolminkertaiseksi ajalle 2010-2012 (Laki öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 1791/2009). o Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan öljysuojamaksun tasokorotusta jatketaan määräaikaisesti. Hallituksen esitys öljysuojarahastolain muuttamisesta on tarkoitus käsitellä eduskunnassa syyskaudella 2012. Ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä on laadittu valmiussuunnitelma "Toiminta isoissa alusöljyvahingoissa, torjunnan järjestäminen, johtaminen ja viestintä", joka valmistui syksyllä 2011 (YmRA 26/2011). Öljyntorjunnan tilannekuvajärjestelmän 2-vuotinen uusimisprojekti (BORIS 2) on käynnissä ja järjestelmä otettiin koekäyttöön öljyntorjuntaharjoituksessa elokuussa 2012. Öljyntorjuntaveneiden hankintaan liittyvää selvitys- ja kehitystyötä on tehty monin tavoin: o Kokonaisselvityksessä esitettyjen noin kymmenen 15-24 metrin ns. I-luokan öljyntorjunta/ monitoimiveneiden ominaisuuksia on selvitetty. 2 BRISK = Itämeren suojelukomission (HELCOM) puitteissa ja mm. EU:n rahoituksella toteutettu projekti Itämeren alusonnettomuuksista aiheutuvista ympäristöriskeistä. Sub-regional risk of spill of oil and hazardous substances in the Baltic Sea.
3 (8) o SYKEn öljyntorjuntaveneiden hankintaopas on päivitetty (OH2/2011). o Viranomaisten yhteistyötä venekaluston hankinnassa ja käytössä selvittävä SM:n työryhmä sai työnsä valmiiksi kesäkuussa 2010. Työn jatkoksi pelastuslaitosten venekalustohankintoihin liittyvän yhteistyön ohjauksen ja hallinnon kehittämistä selvittänyt työryhmä on toukokuussa 2011 luovuttanut raporttinsa ja toinen jatkotyöryhmä, joka valmistelee valtion venekaluston yhteiskäyttöä, jatkaa vuoden 2013 loppuun. o Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) on perustanut vuonna 2011 öljyntorjuntaalustyöryhmän, jonka toimintaan Suomi osallistuu. Luonnos öljyntorjunnan uudeksi kalusto-ohjeeksi pelastuslaitoksille on valmistunut ja on ollut lausuntokierroksella. Ohje julkaistaan vuoden 2012 aikana. HELCOM- vetoinen EU-rahoitteinen niin kutsuttu BRISK-projekti, jossa arvioitiin ympäristövahinkoriskiä ja torjuntakaluston riittävyyttä Itämeren kunkin eri merialueen osalta, valmistui joulukuussa 2011. Työtä jatketaan vielä osa-aluekohtaisesti muun muassa Suomenlahdelle (Viro-Suomi- Venäjä). Öljyntorjuntakeskuksesta valmistui alustava rakennussuunnitelma 2010, mutta keskusta ei ole päätetty toteuttaa. Kalusto Merivoimien öljyntorjunta-alus Hallin peruskorjaus (12 milj. ), valmistui kesällä 2010. Merivoimien uusi avomerellä ja jääolosuhteissa toimintakelpoinen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan monitoimialus Louhi (48 milj. ) valmistui keväällä 2011. o Siihen tulee vuoden 2012 aikana erillishankintana uudentyyppiset öljyn keräyslaitteet jääolosuhteisiin (2 milj. ). Hallituksen vuoden 2013 talousarvioesitykseen sisältyy määräraha Merivoimien öljyntorjunta-alus Hylkeen peruskorjauksen suunnitteluun (0,5 milj ). Hallituksen vuoden 2013 talousarvioesitykseen sisältyy uuden jäänmurtajan hankkiminen (27 milj. ). Hankinnan kokonaisvaltuutukseen (125 milj. ) sisältyy öljyntorjuntakapasiteetin hankinta. Rajavartiolaitos on saanut tilausvaltuuden (97 milj. ) yhden uuden avomerellä ja jäissä toimintakelpoisen monitoimialuksen (öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta-alus/ulkovartiolaiva) hankkimiseen. Aluksen hankintasopimus allekirjoitettiin 21.12.2011. Alus valmistuu vuoden 2013 lopulla ja otetaan käyttöön 2014 aikana. Aluksen hankinta sisältyy Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan. Toisen vastaavan aluksen hankkiminen on ollut esillä, mutta konkreettista hanketta ei ole tällä hetkellä vireillä. Kahden valvontalentokoneen ympäristövahinkojen/öljypäästöjen havaintolaitteet on uusittu v. 2009 (yht. 5 milj. ). Näiden lentokoneiden muut valvontalaitteet uusitaan vuoden 2012 aikana (6,5 milj., v. 2012). Laitteet palvelevat myös päästöjen valvontaa ja vahinkojen havainnointia. Kahden uuden öljyntorjuntalaitteistolla varustetun yhteysaluksen palvelujen hankkiminen vuosille 2013-2022 Kotka Pyhtää reittialueelle ja Hiittisten reittialueelle on kilpailutettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa ja hankintapäätökset on tehty kesäkuussa, mutta toisesta päätöksestä on valitettu. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa suunnitellut ja toteutetut hinattavat välivarastosäiliöt ovat valmistuneet. Pienempi näistä (100m³) on sijoitettu Turkuun ja suurempi (200m³) Rahjaan. Valtion vuoden 2011 talousarviossa myönnettiin SYKElle 0,8 milj. meripuomien hankintaan. Puomit on toimitettu. Venäjä on ilmoittanut suunnitelmistaan hankkia vuoden 2015 loppuun mennessä 42 öljyntorjuntaja meripelastusalusta. Niistä Itämerelle tuli kaksi veneluokan alusta käyttöön vuonna 2010 ja yksi iso (73 m) pelastusalus (Karev) tulee vuonna 2012 sekä lisäksi vielä kolme muuta alusta 2012-2015. Pietarissa on valmistunut jo aikaisemmin 2 uutta jäänmurtajaa (Moskva ja St. Petersburg) sekä laskettu vesille uusi satamajäänmurtaja (Nevskaja Zastava ), jotka on varustettu öljyntorjuntalaitteilla. Venäjän liikenneministeriö tilasi 2011 joulukuussa uudentyyppisen jäätä murtavan öljyntorjuntaan soveltuvan monitoimipelastusaluksen Arctech Helsinki Shipyard Oy:ltä. Tilauksen arvo on noin 76 miljoonaa. Alus luovutetaan tilaajalle joulukuussa 2013. Runko rakennetaan Kaliningradissa ja alus varustellaan Helsingin Hietalahdessa. Viro on tilannut yhden uuden öljyntorjunta-aluksen Suomesta Uudenkaupungin Työvene Oy:ltä. Se otetaan käyttöön vuonna 2013. Alukselle suoritetaan jo merikokeita. Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) on tehnyt Pohjois-Itämerta koskevan sopimuksen suomalaisen Arctia Shipping Oy:n kanssa jäänmurtaja Kontiosta, joka on käytettävissä öljyntorjuntaan Pohjoisella Itämerellä 31.3.2013 asti ja mahdollisesti vielä lisäksi kolmen vuoden ajan. Kon-
4 (8) tiossa on muun muassa öljynkeräyslaitteet, öljyhavaintotutka ja 2033 kuutiometrin varastotilavuus kerätylle öljylle. Alus voi toimia avovesiolosuhteissa sekä kaikissa Itämeren jääolosuhteissa. Aluksella on merkittävä 160 tonnin paaluvetokyky hätähinauksia ajatellen ja hyvä siirtymisnopeus (18,5 solmua avovedessä, 10 solmua 80 cm:n kiintojäässä). Alus parantaa osaltaan öljyvahinkojen torjuntakykyä Suomessa ja lähialueilla, mutta ei täytä sitä suurta kapasiteettivajausta, joka on edelleen olemassa ja jonka poistamiseen edellä mainituilla muilla toimilla pyritään. Satelliittikuvapalvelua on alettu käyttää alusten tahallisten öljypäästöjen valvonnassa sekä öljyvahinkojen havainnoinnissa. 2.3 Puutteet öljyntorjunnassa Öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen muodostaa kokonaisuuden, jossa kaikista hankinnoista ei voi päättää samaan aikaan lukkoon ja jossa hankinnat vaikuttavat myös toisiinsa. Suurimmat kustannukset syntyvät alushankinnoista. Alukset hankitaan Suomessa aina monikäyttöisinä ja öljyntorjunnan kustannukset ja niiden osuus hankinnasta vaihtelevat konseptista riippuen. Osa alushankinnoista voi olla myös palveluhankintoja. Kokonaisselvityksessä esitetyistä alushankinnoista ei ole rahoituspäätöksiä seuraavien alusten osalta: Öljyn- ja kemikaalientorjuntaan vaikeissa tuuli- sekä jääolosuhteissa kykenevän monikäyttöaluksen hankinta o Tavoitetilan mukaista on ollut hankkia uusi suurehko ympäristövahinkojen torjuntakyvyltään sekä valmiudeltaan monitoimialus Louhen tai tilatun ulkovartiolaivan veroinen, avomerellä ja jäissä toimintakelpoinen monitoimialus. Öljyntorjunnan suorituskyvyn osuus hankinnasta olisi tällöin arviolta 46 milj.. o Torjuntakapasiteettia voidaan lisätä myös muilla monitoimialusratkaisuilla. Hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2013 sisältyvä jäänmurtaja on tarkoitus varustaa öljyntorjuntaan. Öljyntorjunnan investointikulut ovat 5 milj.. Alus on mahdollista varustaa myös jääolosuhteisiin sopivilla öljynkeruulaitteilla, jolloin tarvittaisiin n. 3 milj.. lisäinvestointi. Jäänmurtaja neljän tunnin ympärivuotisella öljyntorjuntavalmiudella parantaa olennaisesti öljyvahinkojen torjuntaa avomerellä. Riittävä valmiustaso matalilla alueilla tapahtuvaan öljyntorjuntaan voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kehittämällä nykyisten tai uusien yhteysaluksien öljyntorjuntavalmiutta. Yhden yhteysaluksen vuotuinen palvelumaksu olisi luokkaa 0,2 milj.. Kahden öljyntorjunta-aluksen peruskorjaus o Öljyntorjunnan osuus kustannuksista olisi arviolta luokkaa 18 milj. o Kiireellisimpänä tulisi peruskorjata Merivoimien öljyntorjunta-alus Hylje, (jonka suunnitteluun hallituksen talousarvioesityksessä osoitetaan 0,5 milj..) Kymmenen n. 15 24 metrin pituisen niin kutsutun I-luokan öljyntorjuntaveneen hankinta Suomenlahden ja Saaristomeren alueille. o Öljyntorjunnan osuus kustannuksista 15 38 milj.. o Pääosa näistä venehankinnoista tapahtunee valtion viranomaisten ja pelastuslaitosten yhteishankintoina. Esillä on ollut myös pelastuslaitoksen ja vapaaehtoisjärjestön yhteinen alus sekä valtionyhtiön alus. Avomerikelpoinen kalusto (avomeripuomit, skimmerit ym. vastaavat) on torjunnan kannalta olennaista. Tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavan lisäkaluston kokonaiskustannus olisi luokkaa 60 milj., josta pelastustoimen osuus olisi n. 55 milj..
5 (8) Lisäksi on suunniteltu seuraavia valtion kalustoa koskevia, torjuntakykyä merkittävästi parantavia hankkeita, joissa öljyntorjunnan osuus kustannuksista olisi kaikkien esitettyjen hankkeiden toteutuessa yhteensä 12 milj.. jääolosuhteisiin soveltuvat öljynkeräyslaitteet isoihin ulkovartiolaivoihin sekä kolmeen pienempään alukseen ja mahdolliseen uuteen monitoimialuksen hinattavat välivarastosäiliöt (100 200 m 3 /varastosäiliö) 12 alukseen öljyn pimeähavaintolaitteet kahdeksaan alukseen o pimeätyöskentelyn parantaminen lisää BRISK-projektin mukaan huomattavasti torjuntakykyä 3. RAHOITUS, ÖLJYSUOJARAHASTON ROOLI Alusöljyvahinkojen torjuntaan varautuvat valtion viranomaiset ovat viime vuosina hankkineet aluksia, peruskorjanneet vanhoja sekä hankkineet avomeripuomia ja muuta kalustoa. Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivaa ja valvontalentokoneen muita valvontalaitteita kuin öljyvalvontalaitteita lukuun ottamatta valtion öljyntorjunta-alusten ja -kaluston hankinnat on rahoitettu ympäristöhallinnon momenteilta. Rajavartiolaitoksen laivojen ja lentokoneen valvontalaitteiden rahoitus on osoitettu sisäasianministeriön hallinnonalan momentille. Momenttiperustelujen selvitysosassa ko. hankintojen osalta viitataan yleensä öljysuojarahastosta mahdollisesti saatavaan korvaukseen. Öljysuojarahastosta, öljysuojamaksusta ja rahastosta maksettavista korvauksista säädetään öljysuojarahastosta annetussa laissa (1406/2004). Rahasto korvaa valtion hankintoja harkinnanvaraisesti ja korvausprosentti vaihtelee niin rahaston maksukyvystä kuin hankinnan luonteesta riippuen. Kappaleen 2.2 mukaisten valtion alus- ja kalustohankintojen mahdolliset öljysuojarahastokorvaukset on esitetty tämän muistion liitteessä 1. Öljysuojarahasto korvaa pelastuslaitoksille hyväksyttyjen öljyntorjuntasuunnitelmien mukaiset kalustohankinnat. Rahaston hallitus päättää kuitenkin aina tapauskohtaisesti isojen venehankintojen korvaamisesta. Öljysuojamaksun tilapäinen korotus vuosille 2010 2012 (kertymä noin 23 milj. vuodessa) ja sen jälkeinen normaali noin 8 milj. :n vuotuinen maksukertymä on mahdollistanut korvauspäätöksien tekemisen osalle tavoitevalmiuden saavuttamiseksi tarpeellisista hankkeista. Maksukertymä on mahdollistanut tai arviolta vielä mahdollistaa öljyntorjunta-alus Louhen varustelun, öljyntorjunta-alus Hallin peruskorjauksen ja valvontalentokoneiden valvontalaitteiden uusimisen korvaamisen sekä merkittävän osan avomerikalustohankinnoista vuoteen 2015 mennessä. Sen sijaan esimerkiksi Rajavartiolaitoksen rakenteilla olevan monitoimialuksen hankinnasta korvattavaksi esitetystä 23 milj. :n osuudesta on voitu tehdä ennakkopäätös vain 3 milj. :n korvaamisesta. Muita suurempia hankkeita, kuten mahdollisen toisen Itämeriselonteon mukaisen suurehkon avomerellä, rannikolla ja saaristossa myös jääolosuhteissa toimiva öljyja kemikaalitorjuntaan kykenevän monikäyttöaluksen varustamista öljyntorjuntaan, esimerkiksi kahden vanhan öljyntorjunta-aluksen peruskorjausta ja kokonaisselvityksessä esitettyä pelastuslaitosten meritoimintavalmiuden parantamista, kuten I-luokan öljyntorjuntaveneiden hankintoja, rahastosta ei tämän maksukertymän puitteissa ole mahdollista merkittävästi korvata. Kokonaisselvityksen 3 mukaan torjuntavalmiuteen tarvittavien investointien suuruus vuosina 2009 2018 on valtion osalta 100 ja pelastuslaitosten osalta 200 milj.. Lähivuosien (2013 2018) öljyntorjuntainvestointitarpeet sekä öljyntorjuntamenot on koottu tämän muistion liitteessä 2 oleviin taulukoihin. Tavoitevalmiuden tavoitetason mukaisten öljyntorjuntahankkeiden toteuttaminen vaatisi arviolta vielä noin 100 140 miljoonan :n rahoituksen. Arvio ei pidä sisällään Rajavartiolaitoksen tilaaman ja rahoituksen osalta talousarviossa jo sovitun ulkovartiolaivan kustannuksia. Lisäksi on huomattava, että torjuntakyvyn kasvattaminen on lisännyt ja lisää myös vuotuisia käyttö- ja valmiuskustannuksia merkittävästi. Öljyvahinkojen torjunnan tavoitetason saavuttamiseksi tarpeellisten hankintojen rahoitukseen tarvitaan niin budjettivaroja kuin öljysuojarahaston korvauksia. Kolmivuotinen korotus mahdollistaisi hankkeiden 3 SYKE 2009: Kokonaisselvitys valtion ja kuntien öljyntorjuntavalmiuden kehittämisestä 2009 2018 http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=127262&lan=fi
6 (8) toteutuksen karsittuina esim. siten, että puuttuva monitoimialus toteutettaisiin tavalla tai toisella riisuttuna vaihtoehtona ja osa tärkeistä avomerikalustohankinnoista ja toisen öljyntorjunta-aluksen peruskorjaus siirtyisivät pitkälle tulevaisuuteen.
7 (8) LIITE 1 VALTION ÖLJYNTORJUNTAKALUSTOHANKINNAT JA KORVAUSHAKEMUKSET ÖLJYSUOJARA- HASTOLLE VUOSINA 2010 2012 Valtiolle on aiheutunut ja aiheutumassa kappaleessa 2.2 mainituista jo toteutetuista, tilatuista tai valtuuttuksen perusteella toteutettavista öljyntorjunta-alusten ja -kaluston merkittävimmistä hankinnoista seuraavat kokonaiskustannukset (sulkuihin on merkitty arvioitu öljyntorjunnan korvausosuus öljysuojarahastosta ja korvausten maksamisaika): Merivoimien Louhi monitoimialus 48 milj. (50 %, eli yhteensä noin 24 milj. vuosina 2009 2012) Merivoimien öljyntorjunta-alus Hallin peruskorjaus 12 milj. (70 % eli yhteensä noin 8,4 milj. vuonna 2011) Kahden valvontalentokoneen öljyvalvontalaitteet (SYKE) yhteensä 5 milj. (50 %, eli yhteensä noin 2,5 milj. vuonna 2010) Kahden valvontalentokoneen muut valvontalaitteet (RVL) yhteensä noin 6,5 milj. vuosina 2010 2012 (50 %, eli yhteensä enintään 3 milj. vuonna 2012) Merivoimien Louhi monitoimialuksen öljynkeräyslaitteet jääolosuhteisiin erillishankintana (100 %, eli noin 2 milj. vuonna 2012) Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivan UVL 10 tilausvaltuus 97 milj. (öljyntorjunnan suorituskyvyn arvioitu kustannus on 46 milj., josta 50 %, eli yhteensä 23 milj. tästä 3 milj. on sidottu korvattavaksi 2012 ja loput 20 milj. vuosina 2013 2015 rahatilanteen salliessa) Avomeripuomia (100%, 0,8 milj. vuonna 2012)
8 (8) LIITE 2 Lähivuosien 1 öljyntorjuntainvestoinnit ja -menot Valtioneuuvoston itämeriselonteko 23/2009 ja SYKE:n kokonaisselvitys öljyntorjuntavalmiuden kehittämisestä 2009 2018 HANKINTA (Öljyntorjuntaosuuden) HINTA [1 000 000 ] Vähintään Enintään Vähintään Enintään Avomerikelpoinen kalusto kuten puomit (SYKE) 5,4 6,2 5,4 6,2 Puomikalusto ym. (Pelastuslaitokset) 55 55 55 55 10 kpl I-luokan monitoimivenettä (Valtio ja pelastuslaitokset) 15 38 15 30 Monitoimialus (kansilastialus, murtaja, viranomaisalus tms.) 2 4 8 2 4 Öljyntorjunta-alus Hylkeen peruskorjaus (SYKE) 12 12 8 Ulkovartiolaiva Merikarhun peruskorjaus (Rajavartiolaitos) 6 6 3 Öljynkeräyslaitteet aluksille jääolosuhteisiin 2 5 2 5 Hinattavat öljysäiliöt 0,3 4 0,3 4 Öljyn pimeähavaintolaitteet aluksille 0,4 3 0,4 3 100,1 137,2 Lisäksi: Rajavartiolatoksen rakenteilla olevan ulkovartiolaivan öljyntorjuntavalmiuteen öljysuojarahasto on sitoutunut maksamaan 3 milj. ja maksaa mahdollisesti 20 milj. lisää. Aluksen öljyn- ja kemikaalitorjuntaosuuden kokonaiskustannus on 46 milj.. Alusten VALMIUS ja KÄYTTÖ Kustannus/vuosi [1 000 000 /a] Vaihtoehto [1 000 000 /a] Uusi monitoimialus/murtaja 3 0,5 Ulkovartiolaiva UVL10 0,2 Uudet yhteysalukset 0,4 (2 kpl) 0,8 (4 kpl) Muiden alusten valmius ja käyttö (16 kpl) 3,6 1) "lähivuosien" tarkoittaa pääosin vuosia 2013-2018 2) Louhen tai ulkovartiolaivan kaltaisen monitoimialuksen öljyntorjunnan hinta olisi noin 46 milj.. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2013 esitetään jäänmurtajan varustamista öljyntorjuntaan. Murtajan öljyntorjuntainvestointikulut ovat 5-8 milj. 3) Jäänmurtajan öljyntorjunnan neljän tunnin valmiuskustannus. Öljysuojarahaston arvioitu osuus [1 000 000 ]