2012 Vuosikertomus Kalliolan Kannatusyhdistys ry
SISÄLLYS 1. Johdanto Ihmisistä hyvä tulee 4 Kalliolan arvot 5 Kalliolan toiminta-ajatus 6 Setlementtiliike 7 Toiminnanjohtajan katsaus 8 Yhdessä ihmisten kanssa muuttuvassa maailmassa 10 2. Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla Kalliolan kansalaisopisto 12 Lastensuojelutyö 14 Päihdetyö 18 Vammaistyö 21 Kansalaistoiminta 22 3. Säätiöt ja yhtiöt Kalliolan Senioripalvelusäätiö 27 Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola 29 S-Asunnot Oy 29 4. Hallinto ja tukipalvelut Hallinto 30 Talous- ja tietohallinto 30 Henkilöstö 31 Viestintä 32 Kuva: Henrik Kettunen 5. Tilinpäätös Toimintakertomus 34 Tase 36 Tuloslaskelma 38 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012 1
Vuoden 2012 tapahtumia 15.2. 29.3. 26.4. Kalliolan setlementin ja Suomen Setlementtiliiton yhdessä järjestämä, jo perinteeksi muodostunut Sipin päivän aamiainen keräsi Kalliolan setlementtitalolle suuren joukon yhteistyökumppaneita ja ystäviä. Sipin päivä on saanut nimensä suomalaisen setlementtiliikkeen perustajan Sigfrid Sireniuksen mukaan. Vanhuus Rokkaa on moderni suomalaisen seniori- ja vanhustyön tukemiseen suunniteltu hyväntekeväisyyskonserttikiertue, jonka avulla autetaan seniori- ja vanhustyötä tekeviä järjestöjä ja ihmisiä. Vuoden 2012 konserttikiertueen tuotoilla tuettiin muun muassa Kalliolan setlementin seniorityötä. Helsingissä järjestetty konserttikiertueen päätösspektaakkeli keräsi satoja ihmisiä seniorityön ja musiikin äärelle. Kalliolan henkilöstön vuoden 2012 koulutuspäivä Onni&Ilo alkoi Hakaniemen torilla aamukahvien merkeissä. Kahvittelun jälkeen liikuttiin ja tanssittiin yhdessä ohikulkijoiden kanssa. Kesäkuu Kesä 6.10. Kalliolan setlementti koordinoi Euroopan komission tuella toteutettavaa senioreiden vapaaehtoisvaihdon projektia. Projekti jatkui vuonna 2012 kun Kalliolan vieraiksi saapui kuusi vapaaehtoista Baskimaasta tutustumaan vapaaehtoistyöhön Suomessa. Helsingin Laajasalossa sijaitseva Kalliolan kesäkoti remontoitiin vuonna 2012. Kesäkodissa voi käydä kesäaikaan viettämässä päivää yhdessä ystävien kanssa tai vaikkapa pitämässä kokouksia. Kesäkoti on vapaasti kaikkien kaupunkilaisten vuokrattavissa ja kesällä sauna lämmitettiin kaupunkilaisille joka kesälauantai. Vuonna 2011 käynnistynyt Kalliolan Nuorten Poikien Talo toiminta vastaa syrjäytymisvaarassa olevien poikien ja nuorten miesten tarpeisiin. Poikien Talo järjesti syksyllä Suomen ensimmäinen pahvisten robottien robottimarssin Helsingin Töölönlahdella. 2 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012
10.10. 11.10. 17.10. Asukastalo Kylämajan 1-vuotissyntymäpäiviä vietettiin lokakuussa. Ensimmäisen toimivuotensa aikana asukastalon toiminta Espoon Matinkylässä vakiintui ja kävijöitä vuoden aikana oli reilut 14 000. Vanha ja uusi tavara vaihtoi omistajaa Kalliolan kansalaisopiston järjestämässä Elämää ja ekologiaa -päivässä. Kalliola oli mukana järjestämässä Asunnottomien yön tapahtumia Helsingissä ja Espoossa. Espoon Asunnottomien yön tapahtumassa oli osallistujia enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja tapahtuma sai myös paljon julkisuutta. Asunnottomien yön tulet sytytti tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 23.11. 30.11. 1.12. Kalliolan 93-vuotissyntymäpäiviä juhlistettiin oman henkilöstön kesken setlementtitalolla. Juhlassa esiintyi laulaja/säveltäjä Petri Laaksonen. Espoon keskuksessa sijaitsevan Askeleen pikkujoulukahvit tarjoiltiin perjantaina 30.11. Huolimatta Antti-myrskystä ja ulkoilman kylmästä viimasta sisällä vallitsi lämmin tunnelma. Kalliolan vapaaehtoistoimintaa esiteltiin vapaaehtoistoiminnan MENU-messuilla. Kalliolassa vapaaehtoisilla on mahdollisuus tehdä juuri omanlaistaan vapaaehtoistoimintaa ja vapaaehtoiset toimivat monenlaisissa tehtävissä mm. tukihenkilöinä, läksykerhojen vetäjinä tai atk-tutoreina. kalliolan setlementti vuosikertomus 2012 3
1. Johdanto Ihmisistä hyvä tulee Kalliolan setlementti on vuonna 1919 perustettu monialayhdistys, jonka toiminta perustuu setlementtiarvoille. Kalliolan setlementin muodostavat Kalliolan Kannatusyhdistys ry, Kalliolan Nuoret ry, Kalliolan Senioripalvelusäätiö ja Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola. Kalliolan setlementin toiminnan keskiössä ovat kansalaisopistotoiminta, lastensuojelutyö, sosiaalinen nuorisotyö, päihdetyö, vammaistyö, seniorityö sekä kansalais- ja vapaaehtoistoiminta. Kalliola on Suomen Setlementtiliiton jäsen. Se omistaa yhdessä Suomen Setlementtiliiton kanssa sosiaaliseen asumistuotantoon keskittyvän S-Asunnot Oy:n. Kalliolan asiakaskunnan muodostavat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun asukkaat ja palveluja ostavat pääkaupunkiseudun kunnat. Vain Kalliolan päihdetyö tuottaa valtakunnallisia palveluja. Verkostotyö on yksi Kalliolan setlementin keskeisiä toimintatapoja. Syvempää yhteistyötä tehdään kumppanuussopimusten pohjalta. 4 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012
Kalliolan arvot Kalliolan setlementin toimintaa ohjaavat seuraavat perusarvot: Erilaisuuden hyväksyminen luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen kalliolan setlementti vuosikertomus 2012 5
Kalliolan toiminta-ajatus Kalliolan setlementin toimintaajatuksena on läpi elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä yhteisöllisyyden toteuttaminen. 6 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012
Setlementtiliike Kalliolan setlementti on Suomen Setlementtiliiton jäsen. Vuonna 1918 perustettu Suomen Setlementtiliitto on sivistys- ja sosiaalityötä tekevä elämänkulkujärjestö, jonka muodostavat 36 paikallista setlementtiä ja 8 setlementtinuorten piirijärjestöä ympäri Suomen. Suomalaisen setlementtiliikkeen palveluksessa on runsaat 3000 ammattilaista ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee iso joukko vapaaehtoisia. kalliolan setlementti vuosikertomus 2012 7
Toiminnanjohtajan katsaus Kalliolan setlementin toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa Kalliolan setlementin vuotta 2012 väritti jo edellisenä vuonna käynnistetty strategiaprosessi. Erityisenä painopisteenä olivat kunkin työalan, talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon sekä viestinnän tukipalvelujen toimintastrategioiden käytäntöön laittaminen arjen työssä. Kalliolan strategiassa kiinnitetään huomiota erityisesti viiteen eri näkökulmaan. Ensinnäkin Kalliolan setlementti on vastuullinen edelläkävijä. Tämä merkitsee, että Kalliolassa toimitaan setlementtiarvojen mukaisesti, jolloin erityisenä haasteena on arvojen jalkauttaminen arjen työhön. Tavoitteena on toiminnan laajentaminen hankkimalla uusia yhteistyö- ja kumppanuustahoja ja vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Innovatiivisuus ja uusien työtapojen kehittäminen ovat leimallisia kaikessa toiminnassa. Toiminnan tunnettavuutta vahvistetaan. Toisena näkökulmana ovat asiakkaat ja kumppanit. Tavoitteena on parantaa Kalliolan asiakkaiden hyvinvointia vuorovaikutteisen osallistamisen avulla. Samalla syvenne- 8 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012
Kalliolan toiminnan keskiössä ovat pääkaupunkiseudun asukkaiden syrjäytymisen ennaltaehkäisy, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asuttaminen ja asumisen tukeminen sekä jo syrjäytyneiden ihmisten elämänhallinnan palauttaminen. tään verkostotyötä. Kolmanneksi Kalliolassa sitoudutaan jatkuvaan laatu- ja kehittämistyöhön ja toiminnan tuloksellisuuden osoittamiseen. Tämä edellyttää muutosvalmiutta ja rohkeutta uusien työmuotojen ja tapojen käynnistämiseen. Myös asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Neljäntenä strategisena päämääränä on kehittää hyvää henkilöstöpolitiikkaa, johtamista ja esimiestyötä. Erityistä huomiota kiinnitetään työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen sekä talon sisäisen, eri työalojen välisen yhteistyön vahvistamiseen. Henkilöstön osaamista kehitetään varmistamalla jokaiselle työntekijälle mahdollisuus suunnitelmalliseen täydennys- ja lisäkoulutukseen. Viidentenä strategisena päämääränä on talouden tasapainottaminen, toiminnallisen ja taloudellisen tulosvastuuajattelun jalkauttaminen ja toimintaa hyvin palvelevien tietohallinnon ratkaisujen ylläpitäminen ja kehittäminen. Setlementtiarvot arjen työssä Kalliolan setlementin ylläpitämä kansalaistoiminta laajeni toimintavuonna entisestään. Kalliola ylläpiti useita asukastaloja ja kansalaistoiminnan keskuksia Espoossa ja Helsingissä. Näitä olivat Pasilan asukastalo, Matinkylässä toimiva Asukastalo Kylämaja, Espoon Keskuksessa sijaitseva Askel, Kalliossa Kolmannella linjalla sijaitseva neuvontapiste Ne-Rå, Kalliolan setlementtitalossa sijaitseva vapaaehtoistoiminnan keskus, senioreille tarkoitettu Sandels Töölössä sekä nuorille suunnatut Tyttöjen Talo ja Poikien Talo. Kävijämäärät jokaisessa kansalaistoiminnankeskuksessa kasvoivat voimakkaasti edellisvuoteen verrattuna. Kalliolan Nuoret vastaa Kalliolan setlementissä tehtävästä nuorisotyöstä. Kalliolan Nuoret on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista nuorisojärjestöistä. Sen toiminta on keskittynyt sosiaaliseen nuorisotyöhön. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja voimaannuttaa jo syrjäytyneitä nuoria. Kalliolan Nuorten palveluksessa toimii noin 50 päätoimista työntekijää. Kalliolan Nuorten vuoden 2012 vuosikertomus ja sosiaalinen tilinpäätös löytyvät rinnakkaisesta julkaisusta. Kalliolan lastensuojelutyö tarjoaa vastaanotto- ja avopalveluja, pitkäaikaista sijaishuoltoa, perhetyötä, kuntouttavia päihdepalveluja ja tukea psyykkisesti oireileville nuorille. Kalliola ylläpitää kahdeksaa lastensuojelulaitosta, vastaanottokeskusta ja avopalveluyksikköä. Tämän lisäksi Kalliolan lastensuojelun käytössä on Salon Kiskossa sijaitseva Kärkelän toimintakeskus, joka palvelee perhetyön intervallihoitokeskuksena ja nuorten viikonloppu- ja lomakohteena. Kalliolan päihdetyö on ollut jo usean vuoden ajan suuren muutosprosessin kohteena, kun päihdetyön painopistettä on Suomessa muutettu laitoskuntoutuksesta lyhytkestoisiin avopalveluihin ja kun samaan aikaan on päihdetyöhön käytettävissä olevien kuntoutusmäärärahojen määrä vähentynyt. Kalliolassa tämä on merkinnyt laitospaikkojen rajua vähentämistä, Kiskon kuntoutusklinikan sulkemista ja myös työntekijöiden irtisanomisia. Samalla painopistettä on siirretty avohoitopalvelujen, kuntouttavien asumispalvelujen ja perhetyön kehittämiseen. Kalliolan kansalaisopistolla on jo yli 90 vuoden perinteet. Se on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa kaikenikäisille elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Sen toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Seniorityö on Kalliolan uusin työala. Tosin seniorityötä on Kalliolassa tehty aina, mutta omaksi työalakseen se järjestäytyi toimintavuoden 2012 aikana. Kalliolan setlementissä tehtävä seniorityö rakentuu ikäihmisille suunnattujen liikunta- ja kuntoilupalvelujen tuottamiseen (Kalliolan Senioripalvelusäätiö), oman, seniori-ikäisille tarkoitetun kansalaistoiminnan keskuksen ja vapaaehtoistyön kehittämiseen sekä kansalaisopistokurssien järjestämiseen ikäihmisille. Vammaistyötä Kalliola tekee tuottamalla vaikeasti vammaisille nuorille tukiasumista Ryhmäkoti Jatkossa, joka sijaitsee Helsingissä Pohjois-Haagassa. Kalliolan setlementin rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana on vahvistunut entisestään. Kalliolan eri työalat, kansalaistoiminnan keskukset ja asukastalot, niiden asiakkaat ja työntekijät ovat vahvasti mukana vaikuttamassa omien asuinalueidensa ongelmien ratkaisemiseen yhdessä niin kaupunkien työntekijöiden kuin poliittisten vaikuttajienkin kanssa. Kalliolan toiminnan keskiössä ovat pääkaupunkiseudun asukkaiden syrjäytymisen ennaltaehkäisy, nuorten ja pitkäaikaisasunnottomien asuttaminen ja asumisen tukeminen sekä jo syrjäytyneiden ihmisten elämänhallinnan palauttaminen. Kaiken tämän taustalla ovat setlementtiarvot, joista keskeisimpiä ovat luottamus ihmisessä ja ihmisten muodostamissa yhteisöissä oleviin voimavaroihin, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus sekä yksilön oikeuksien kunnioittaminen. Timo Lemmetyinen toiminnanjohtaja kalliolan setlementti vuosikertomus 2012 9
Yhdessä ihmisten kanssa muuttuvassa maailmassa Kalliolan setlementti on monialayhdistys, joka toimii palvelujen tuottajana, järjestää nuorisotoimintaa ja kansalaistoimintaa sekä toimii vapaan sivistystyön kentässä ylläpitämällä kansalaisopistoa. Toimintaympäristö, jossa Kalliola työskentelee, on rajussa muutosprosessissa. Näyttää siltä, että väestö on keskittymässä entistä vahvemmin pääkaupunkiseudulle. Uusia lähiöitä ja isoja asuinalueita rakennetaan ja osa näistä tulee aivan Helsingin kantakaupungin alueelle. Suuri osa tästä väestönkasvusta tapahtuu maahanmuuton kautta. Siksi monikulttuuriseen työhön ja sen kehittämiseen on Kalliolassakin kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota. Palvelujen tuottamisen kannalta pääkaupunkiseutu on muuttumassa perinteisestä ostopalvelukulttuurista business-kulttuuriin, jossa hinnat ratkaisevat ja jossa vaarana on, että suuret syövät pienet ja palvelutuotanto keskittyy vain muutamille toimijoille. Tässä uudessa järjestelmässä kuntien ja valtion roolina on toimia kilpailuttajana ja palveluja tuottavat tahot, kuten järjestöt, ovat pakotettuja toimimaan puhtaasti markkinaehtoisesti. Tämä taas heijastuu järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja estää pitkälle vietyä verkostoitumista. Näyttää myös siltä, että syrjäytymisen riski nuorten, maahanmuuttajien ja ikäihmisten keskuudessa lisääntyy. Tämä näkyy muun muassa nuorisotyöttömyyden kasvuna ja erityisryhmien työllistymisen vaikeutumisena. Väitetään, että yhteiskunnan kahtiajako syvenee entisestään, jolloin osa ihmisistä syrjäytyy ja köyhtyminen syvenee. Tämä haastaa Kalliolan setlementtiä, erityisesti sen kansalaistoimintaa, mutta myös sen palvelutuotantoa jatkamaan uudenlaisen kaupunkisosiaalityön kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on, että kolmannen sektorin toimijat ja kaupunki panostaisivat yhdessä entistä enemmän asukastaloissa ja kansalaistoiminnan keskuksissa tehtävän kansalaislähtöisen toiminnan kehittämiseen. Tarkoituksena on toimia yhdessä ihmisten kanssa heidän elämäänsä hyödyttävällä, useissa toiminnoissa myös paikallisia olosuhteita parantavalla tavalla. Ja tästähän Kalliolan setlementillä on jo hyvät kokemukset usean vuoden ajalta. Hyvin organisoitu ja resursoitu kansalaistoiminta on tehokasta syrjäytymistä ennalta ehkäisevää toimintaa ja samalla se on myös jo syrjäytyneitten ihmisten elämänhallinnan uudelleen löytämistä. Kalliolan setlementti Kalliolan setlementti Kalliolan Nuoret ry Johtokunta Kalliolan Kannatusyhdistys ry Hallitus Kalliolan Senioripalvelusäätiö Hallitus Kalliolan setlementin johtoryhmä Keskustoimisto: talous-, tieto- ja henkilöstöhallinto, viestintä Nuorisotyö Kansalaisopisto Seniorityö Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Lastensuojelutyö Päihdetyö Vammaistyö 10 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012
Kalliolan kannatusyhdistys ry Kalliolan Kannatusyhdistys ry Kalliolan setlementin johtoryhmä Keskustoimisto: talous-, tieto- ja henkilöstöhallinto, viestintä Kansalaisopisto Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Lastensuojelutyö Päihdetyö Vammaistyö Askel Avo- ja tukipalvelut Nurmijärven klinikka Ryhmäkoti Jatko Asukastalo Kylämaja Ne-Rå Perhetyö Ammatillinen tukihenkilötoim. Itsenäistymisen tuki Vastaanottopalvelut Avokuntoutus Avomylly Avokisko Kalliolan vastaanottokoti Asumispalvelut Pasilan asukastalo Vahvasenioriverkosto Vapaaehtoistoiminta ja asumisen tukeminen Laitospalvelut Lintuvaaran nuorisokoti Matarin nuorisokoti Kilon nuorisokoti Saunalahden nuorisokoti Mäkirinteen nuorisokoti Tiirakallion nuorisokoti Kalliolan nuorisokoti Majakan nuorisokoti Kuvernöörinien asumisyhteisö Itäviitta-yhteisö Vahvasti tukien -projekti Kalliolan nuoret ry Kalliolan Nuoret ry Johtokunta Kalliolan Nuorten johtoryhmä Iltapäivä kerhotoiminta Lähiötyö Tyttöjen Talo Saunalahden tukiasunto yhteisötoiminta Kehittämishankkeet Kannelmäki I Kivikko Perustoiminta AINO & ILMARI Kannelmäki II Itä-Pasila Sisters monikulttuurinen tyttötyö MY W.A.Y. Nuorten työllistämishanke Kannelmäki III Kallahti Pihkapuisto Puistola Seksuaalineuvonta ja -kasvatus Nuoret äidit -toiminta Seksuaalinen väkivaltatyö SOPU kunniakonflikteja ennaltaehkäisevä yhteisötyö Poikien Talo Perustoiminta Pihlajisto Vapaaehtoistoiminta Seksuaalikasvatus ja -neuvonta Punakivi Monikulttuurinen poikatyö kalliolan setlementti vuosikertomus 2012 11
2. Setlementtityötä pääkaupunkiseudulla Kalliolan kansalaisopisto Kalliolan kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää kurssitoimintaa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminta pohjautuu setlementtiarvoihin ja ihmiskuvaan, jossa ihminen käsitetään kokonaisuutena. Opiston toiminta on kaikille avointa asuinpaikasta riippumatta. Islantia, skräppäystä ja joogaa Kalliolan kansalaisopistolla Kalliolan kansalaisopiston opetusalueita ovat kielet, liikunta ja tanssi, kehoilmaisu, kuvataide ja soveltava kuvaamataito, käytännön taidot, ilmaisutaito, kulttuuri ja yhteiskunnalliset aineet, itsetuntemus ja elämisentaito sekä tietotekniikka. Opetusvalikoimaa laajennetaan ja muokataan jatkuvasti kysynnän ja tarpeiden mukaan. Kielet ovat yksi opiston suurimmista opetusaloista ja kieltenopetuksen tarjonta on monipuolista. Vuonna 2012 uusiksi kieliksi opiston kurssivalikoimaan tulivat saame ja islanti. Nämä olivat suosittuja uutuuksia ja islannista muodostui heti alkeis- ja jatkoryhmät. Runsaimmin opiskelijoita vetivät espanjan, ranskan ja italian kielet. Suomen kieltä opetettiin Kyläsaaren, Kaarlenkadun ja Punavuoren vastaanottokeskuksien asukkaille. Käytännön taitojen kursseista vuonna 2012 menestyivät erityisesti lyhyet teemoitetut kurssit, kuten Skräppäys, Kierrätyskortit, Lasikoru ja Tutustu rakupolttoon. Erityisen kysyttyjä olivat tietoiseen läsnäoloon keskittyvät Mindfulness- ja meditaatio -kurssit. Vapaamuotoisempaa työpajatyyppistä oppimista kokeiltiin joululahjavalvojais illassa. Myös internetiä hyödynnettiin opetuksen välineenä ja verkko-opetuksena järjestettiin englannin kielen kurssi Speak Better English sekä yhteistyössä Pro-Edun kanssa lääkelupakoulutus. Esteettömyys on tullut entistä tärkeämmäksi osaksi opiston toimintaa ja Helsingin kaupungin avustuksella rahoitettiin esteettömyyteen liittyvää toimintaa. Työttömille myönnettiin 30 prosentin alennus lähes kaikista kursseista. Lisäksi kokonaan maksuttomina työttömille ja muille erityisryhmille on järjestetty liikuntaan ja taide- ja taitoaineisiin liittyviä kursseja, kuten joogaa, virkistävää aamujumppaa sekä taidekurssi vaikeavammaisille. Psyykkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen liittyen opistossa oli useita matalankynnyksen kursseja, kuten Ryhmä joka ei osaa laulaa sekä Maalausta aloitteleville ja hapuileville. Teatteritoiminta oli vuoden aikana vilkasta. Improvisaatio- ja teatteri-ilmaisun kurssien lisäksi opiston yhteydessä toimiva Kalliolan kellariteatteri toimi aktiivisesti ja valmisti Johanna Torasvirran ohjauksessa keväällä Emilia Pöyhösen käsikirjoittaman Valitut -näytelmän, syksyn aluksi Onnistumisia Opistossa oli vuoden aikana useita opetusharjoittelijoita Helsingin yliopiston opettajan pätevöitymisopinnoista. Oman opetuksensa lisäksi opetusharjoittelijat seurasivat oppitunteja, keskustelivat niistä yhdessä opettajien kanssa ja näin kehittivät koko kansalaisopiston opetusta. Tapahtumia vuonna 2012: Elämää ja ekologiaa -päivä 11.10. Kambodzhalainen uudenvuoden juhla 14.4. Kalliolan viihdeorkesterin konsertti 15.4. Taide- ja taitoaineiden kevätnäyttely 23. 29.4. Kalliolan setlementin kansanjuhla Kalliolassa 27.5. Taidehistoriaa retkeillen, Tuusula ja Järvenpää 27.9. Pikkujoulutapahtuma 10.12. 12 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012
Tiesitkö, että Suomessa on 197 kansalaisopistoa ja setlementtiliikkeellä 17. Aleksis Kiven ja Johanna Torasvirran Yö ja Paivä -näytelmän sekä myöhemmin syksyllä Andrus Kivirähkin romaanista Anna Veijalaisen ja Jarkko Mikkolan dramatisoiman Riihiukko-nimisen näytelmän. Kesällä teatteriryhmä esitti Katri Valan puistossa ja Pasilassa lapsille suunnatun Taikaa peikkometsässä -näytelmän. Vuorovaikutteisuutta toteutettiin järjestämällä opiskelijoille laaja palautekysely keväällä. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin syksyn kurssisuunnittelussa ja esille tulleita asioita käsiteltiin yhdessä opettajien kanssa. Opistossa oli vuoden aikana useita opetusharjoittelijoita Helsingin yliopiston opettajan pätevöitymisopinnoista. Opetusharjoittelu tapahtui viron ja ranskan tunneilla ja kahdella luentosarjalla, joista toinen keskittyi japanilaiseen elämänmuotoon ja toinen lääkkeiden turvalliseen käyttöön. Yhteistyötä rakentamassa Yhteistyö muiden järjestöjen ja opistojen sekä setlementtiliikkeen muiden opistojen kanssa on tärkeä osa Kalliolan kansalaisopiston toimintaa. Vuonna 2012 opistossa on etsitty aktiivisesti uusia yhteistyötahoja ja kehitetty kursseja ja menetelmiä heidän kanssaan. Yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton eroryhmätoiminnan kanssa järjestettiin syksyllä eroryhmä, jossa käytettiin toimintamenetelminä myös liikettä, tanssia ja kirjoittamista. Kurssi toteutettiin Opetushallituksen laatu- ja kehittämisrahoituksella. Yhteistyössä Suomen Setlementtiliiton Tyttötyön verkosto-hankkeen kanssa pidettiin Voimaneidot -kurssi, jolla käytiin läpi tunnetaitojen ja syventävän tunnekasvatuksen teoriaa ja toiminnallisia harjoituksia. Ikäihmisten yliopiston kanssa jatkettiin taidehistoriaan painottuvaa yhteistyötä. Kalliolan setlementin neuvontapiste Ne-Rå oli kumppanina Suomalaisen byrokratian ABCkurssin ja vuokralaisen velvollisuuksia ja oikeuksia koskevien luentojen järjestelyissä. Helsingin yliopiston Kotitalousopettajankoulutuslaitoksen kanssa järjestettiin ruokakursseja ja demonstraatioita. Opisto jatkoi yhteistyötään myös setlementtiliikkeen muiden opistojen kanssa. Yhteistyössä Oulun, Rovaniemellä sijaitsevan Rovalan ja Helsingissä sijaitsevan Toimelan kanssa toteutettiin Opetushallituksen laatu- ja kehittämisrahoituksella pedagogiseen kehittämiseen suuntautuvaa hanketta. Opintosetelirahoituksella mahdollistettiin työttömien, seniori-ikäisten, eläkkeellä olevien ja maahanmuuttajatyttöjen osallistuminen opetukseen joko kokonaan ilmaiseksi tai viiden euron opintomaksulla. Opintosetelitoiminnan piirissä oli joogaa, liikuntaa, piirustusta, keramiikkaa ja italian kieltä. Henkilöstö: Opiston päätoimiseen henkilökuntaan vuonna 2012 kuuluivat rehtori, koulutuspäällikkö, opistosihteeri ja toimistosihteeri. Lisäksi toimistossa oli yksi tuntityöntekijä ja iltavahtimestareina neljä tuntityöntekijää. Opetus tapahtui 140 tuntiopettajan voimin. Talous: Valtionosuus 606 773 euroa (591 639 euroa vuonna 2011) Valtionosuuteen oikeuttava tuntimäärä 11 476 (11 743 tuntia vuonna 2011) Helsingin kaupungin avustus 18 000 euroa (15 300 euroa vuonna 2011) kalliolan setlementti vuosikertomus 2012 13
Lastensuojelutyö Kalliolan lastensuojelutyö tarjoaa sijaishuoltoa 12-18-vuotiaille nuorille, jotka eivät voi asua kotona ja joita ei voida hoitaa tukipalveluin tai perhehoidossa. Kalliolan lastensuojelu tarjoaa tarvittaessa myös jälkihuoltoa kunnes nuori täyttää 21 vuotta. Kalliolan lastensuojelutyön käytössä on kuusi asumisharjoitteluasuntoa itsenäistyville nuorille. Kalliolan ylläpitämät nuorisokodit ovat profiloituneet setlementin lastensuojelulaitoksiksi, joissa painotetaan Kalliolan arvoja. 14 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012
Kalliolan lastensuojelutyön yksiköihin sijoitetut nuoret olivat entistä haastavampia ja vaikeahoitoisempia. Muutokseen vastattiin jatkamalla Kalliolan lastensuojelutyön yksiköiden profiloitumista erityisyksiköiksi. Onnistumisia Kalliolan lastensuojelutyö pärjäsi vuonna 2012 loistavasti avo- ja tukipalveluiden kilpailutuksissa. Avopalvelut tuotteistettiin vuoden aikana ja niistä saatiin selkeät prosessien kuvaukset työntekijöiden käyttöön. Kalliolan lastensuojelun avo- ja tukipalvelut tulevatkin tulevina vuosina laajenemaan ja kasvamaan. Toimintavuonna Kärkelän toimintakeskus kunnostettiin lastensuojelutyön käyttöön. Tila tarjoaa erinomaiset puitteet nuorisokotien, työryhmien, koulutusten ja ennen kaikkea avopalveluiden intervallijaksojen käyttöön. Kalliolan setlementin lastensuojelutyö on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämää ja Etelä-suomen aluehallintoviraston luvanalaista sekä valvomaa toimintaa. Kalliolan lastensuojelutyön kokonaisuus muodostui toimintavuonna yhdeksästä erillisestä lastensuojelulaitoksesta. Kokonaisuuteen kuuluivat Kalliolan nuorisokoti, Kalliolan vastaanottokoti, Kilon nuorisokoti, Lintuvaaran nuorisokoti, Matarin nuorisokoti, Nuorisokoti Majakka, Mäkirinteen nuorisokoti, Saunalahden nuorisokoti ja Tiirakallion nuorisokoti. Lastensuojelulaitoksissa oli yhteensä 67 hoitopaikkaa. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu vastaanottokodin yhteydessä toimiva tehostetun perhetyön yksikkö. Kaikki hoitopaikat myytiin sgei- ja ostopalvelusopimuksilla pääkaupunkiseudun kunnille. Kilpailutusten ja kehittämistyön vuosi Kalliolan lastensuojelutyö osallistui vuonna 2012 kolmeen eri kilpailutukseen ja menestyi niissä kaikissa hyvin. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit kilpailuttivat sijaishuoltopalveluja keväällä 2012. Helsingin kaupunki kilpailutti lastensuojelupalvelut kesällä 2012 ja samalla irtisanoi Kalliolan ja Mäkirinteen nuorisokotien ostopalvelusopimukset. Jatkossa molempien nuorisokotien hoitopaikat myydään maksusitoumuksella pääkaupunkiseudun kunnille. Vantaan kaupunki kilpailutti lastensuojelutyön avopalvelut toimintavuoden syksyllä ja solmi puitesopimuksen Kalliolan lastensuojelutyön avopalveluiden kanssa. Kalliolan lastensuojelutyössä jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua avo- ja tukipalveluiden kehittämistyötä. Vastaanottokodin johtaja toimi syksyllä 2012 kahden kuukauden ajan työalan projektityöntekijänä ja tuotteisti työalan avopalvelut. Samalla hän ideoi perhekuntoutukseen liittyviä intervallijaksoja, jotka on tarkoitus järjestää Kärkelän toimintakeskuksessa. Kärkelän toimitilat remontoi- tiin syksyllä vastaamaan perhekuntoutuksen intervallijaksojen tarpeita. Toimitiloja hyödynnetään koko työalan toiminnassa. Kalliolan lastensuojelulaitoksiin tehtiin toimintavuoden aikana jonkin verran muutos- ja korjaustöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa laadukkaan hoito- ja kasvatustyön pitkäjänteinen kehittämistyö. Tiirakallion nuorisokodissa todettiin laajamittainen sisäilmaongelma ja sitä selviteltiin yhteistyössä Espoon kaupungin ja työterveyshuollon kanssa. Työalan myynti- ja markkinointitoimintaa kehitettiin yhteisen koulutuksen avulla. Myynti- ja markkinointitoiminnasta laadittiin erillinen toimintasuunnitelma, jota ryhdytään toteuttamaan vuoden 2013 alusta alkaen. Laitoshoidosta erityisyksiköiksi Kalliolan lastensuojelutyön yksiköihin sijoitetut nuoret olivat entistä haastavampia ja vaikeahoitoisempia. Psyykkinen pahoinvointi ja nuorten käytösongelmat lisääntyivät vastaanotto- ja nuorisokoteihin sijoitettujen nuorten keskuudessa. Tästä syystä toimintavuonna kiinnitettiin huomiota yhteistyöverkostojen rakentamiseen sekä hoitopolkujen suunnitteluun. Työalan yksiköiden hoitoprosesseja päivitettiin vastaamaan nuorten muuttuneita tarpeita. Lisäksi henkilökunnalle järjestettiin täydennys- ja lisäkoulutusta, kuten neuropsykiatrinen valmentajakoulutusta, traumakoulutusta, hoitosuhdekoulutusta, voimavarakeskeistä koulutusta ja yhteisöhoidon koulutusta. Lastensuojelulain mukaisia rajoituspäätöksiä tehtiin enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten tehtiin henkilökatsastuksia, omaisuuden tai lähetyksen tarkistuksia ja liikkumavapauden rajoituksia. Yksiköiden toiminnan turvaamiseksi jouduttiin käyttämään ulkopuolista lisäresurssia reilusti enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Muutokseen vastattiin jatkamalla Kalliolan lastensuojelutyön yksiköiden profiloitumista erityisyksiköiksi. Mäkirinteen ja kalliolan setlementti vuosikertomus 2012 15
Vuoden aikana henkilökunnalle järjestettiin täydennysja lisäkoulutusta, kuten neuropsykiatrinen valmentajakoulutusta, traumakoulutusta, hoitosuhdekoulutusta, voimavarakeskeistä koulutusta ja yhteisöhoidon koulutusta. Saunalahden nuorisokotien profiilia vahvistettiin yhteisen yhteisöhoidon koulutuksen avulla. Tavoitteena oli vastata alaikäisten päihdeongelmaisten nuorten hoitoon kohdennetummin yhteisöhoidon menetelmillä. Nuorisokoti Majakka jatkoi profiloitumistaan vaativan kasvatuksen yksiköksi, jossa hoidetaan intensiivistä tukea tarvitsevia nuoria. Kalliolan nuorisokoti käynnisti syksyllä profiloitumisen vaativaa laitoshoitoa tarjoavaksi yksiköksi, jossa palvelut suunnataan lapsi- ja nuorisopsykiatrista tukea tarvitseville nuorille. Nuorisokoti osallistui neuropsykiatriseen valmentaja koulutukseen yhdessä Tiirakallion nuorisokodin henkilökunnan kanssa. Tiirakallion nuorisokodissa jatkettiin vaativaa laitoshoitoa tarvitsevien nuorten hoito- ja kasvatusmallin kehittämistyötä koko toimintavuoden ajan. Lastensuojelun muuttuessa haastavammaksi kiinnitettiin erityistä huomiota myös henkilökunnan työhyvinvointiin. Työalan työnohjauskäytännöt kartoitettiin ja työnohjaukset muutettiin palvelemaan henkilökunnan työssä jaksamista, yksiköiden perustehtävästä suoriutumista sekä johtamista. Tavoitteena on turvata kaikille työntekijöille työhyvinvointia tukevat rakenteet. Jokaisen nuorisokodin toiminnassa korostettiin nuorten itsenäistymisen tukemisen merkitystä. Nuoria rohkaistiin itsenäiseen asioiden hoitoon, päihteettömyyteen, koulutukseen ja työelämään. Kasvatus- ja hoitotoiminta oli tavoitteellista ja sitä arvioitiin ja kehitettiin säännöllisesti. Perhetyötä tekeville työntekijöille järjestettiin erityistä konsultaatiota. Nuorten neuvotteluja pidettiin säännöllisesti. Neuvotteluihin osallistuivat nuoren ja perheen lisäksi nuoren sosiaalityöntekijä, koulun edustajat, omaohjaajat tai -hoitajat ja yksikön johtaja tai hoitotyön vastaava. Jokaiselle nuorelle oli nimetty omaohjaaja/ -hoitaja tai omaohjaaja/-hoitajaparit, jotka vastasivat nuoren asioiden hoidosta yhteistyössä vanhempien ja muun verkoston kanssa. Nuorten yhteydenpitoa vanhempien ja muun sukulaisverkoston kanssa tuettiin perheen tilanteen mukaan. Vuoden aikana nuorille järjestettiin lisäksi monenlaista harrastustoimintaa, kuten nuorten hiihtoloma- ja kesälomaretkiä, päiväretkiä, nuorten koti-iltoja, harrastusiltoja, elokuvakäyntejä sekä nuorten viikonloppuretkiä. 16 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012
Nuorille järjestettiin vuoden aikana monenlaista harrastustoimintaa, kuten hiihto- ja kesälomaretkiä, harrastusiltoja ja elokuvakäyntejä. Nuoret: Lastensuojelulaitoksissa asui toimintavuoden aikana 148 nuorta, joista 87 oli tyttöjä ja 61 poikia. Nuoret olivat iältään 12 18 vuotiaita. Nuoret kävivät peruskoulua, ammatillisia opintoja tai lukiota. Lisäksi nuoria kävi työssä, valmentavassa koulutuksessa, työvalmennuksessa sekä työharjoittelussa. Kaikille nuorille järjestettiin säännöllistä päivätoimintaa. Kulosaaressa, Itä-Pasilassa, Kilossa, Espoonlahdessa ja Pajupolulla sijaitsevat asumisharjoitteluasunnot olivat koko ajan käytössä. Tehostetussa perhetyössä oli 44 asiakasta, joista tyttöjä oli 21 ja poikia 23. Jakson pituuden keskiarvo oli 4,35 kk. Tyttöjen ikäjakauma oli 13 17 vuotta ja poikien 9 17 vuotta. Henkilöstö: Kalliolan lastensuojelussa työskenteli vuonna 2012 112 päätoimista työntekijää. Kesälomakautena kussakin yksiköissä työskenteli 1 2 kesätyöntekijää. Osaaikaisia sijaisia oli vuoden aikana noin 100. Lisäksi yksiköissä oli vuoden aikana noin 30 opiskelijaharjoittelijaa, jotka tekivät myös työelämälähtöisiä opinnäytetöitä Kalliolan lastensuojelutyöhön. Talous: Pääkaupunkiseudun kunnat ostivat toimintavuoden aikana yhteensä 24 156 hoitovuorokautta. Yhteensä käytettyjä hoitovuorokausia kertyi 22 232 (92,04 %). Espoon kaupunki osti tehostetun perhetyön yksikön palvelut koko toimintavuoden ajalta. kalliolan setlementti vuosikertomus 2012 17
Päihdetyö Kalliolan päihdekuntoutuksessa on mahdollista tavoittaa riippuvuuksista vapaa, päihteetön elämäntapa. Ihminen voi tehdä valintoja ilman, että päihteet ja niiden käyttö ovat elämän keskiössä. Tavoite saavutetaan tarjoamalla mahdollisuus liittyä yhteisöön, jonka jäsenet jakavat saman kokemuksen ja ymmärryksen päihderiippuvuudesta. Vaikka kaikkien Kalliolan päihdetyön hoito-ohjelmien tavoitteena on toipuminen päihteistä ja päihteetön elämäntapa eroavat kohderyhmät kuitenkin toisistaan eri toiminnoissa. Myllyhoito palvelee ensisijaisesti työelämästä hoitoon ohjattuja asiakkaita ja Kiskon yhteisöhoidossa asiakkaat ovat taustaltaan huumeiden käyttäjiä. Kalliolan päihdetyölle on ominaista vertaistuen ja 12-askeleen ryhmien vahva rooli. Kaikissa hoitomalleissa on yhteisöhoidollinen pohja ja hoito-ohjelmissa on selkeä rakenne. Henkilöstö: Kalliolan päihdetyössä työskenteli vuoden 2012 lopussa 21 vakituista työntekijää ja tuntipalkkalaisia oli noin 10. Henkilökunta joutui vuoden aikana sopeutumaan sekä organisaation muutosprosessiin että ulkoapäin tuleviin talouspaineisiin. Yt-neuvottelut koskivat toimivuoden aikana Helsingin kaupungin kilpailutuksessa hävinneitä toimintoja sekä työntekijöitä, joilla ei ollut sosiaalija terveysalan peruskoulutusta. Kalliolan Nurmijärven klinikka Kalliolan Nurmijärven klinikka tarjoaa kuntoutusta päihderiippuvaisille ja heidän läheisilleen. Klinikka on erikoistunut työelämän päihdeongelmien hoitoon ja tekee tiivistä yhteistyötä työpaikkojen sekä työterveyshuollon kanssa. Klinikan palvelut perustuvat Minnesota-malliin, joka kehitettiin USA:ssa noin 60 vuotta sitten. Malli tunnetaan Suomessa nimellä Myllyhoito. Klinikan käyttöasteet olivat vuoden alussa kohtuulliset. Alkuvuonna hoitoon ei ohjautunut helsinkiläisiä asiakkaita johtuen vuoden vaihteessa päättyneen Helsingin kaupungin kilpailutuksen käytänteiden epäselvyyksistä. Syksyllä kilpailutuskierroksilla Nurmijärven klinikka pärjäsi kuitenkin hyvin ja selviytyi palveluntuottajaksi viidessä pääkaupunkiseudun kunnassa. Uutena tuotteena tarjottu lapsiperhekuntoutus pääsi myös kuntien hankintalistalle. Vuoden aikana klinikalla toteutettiin yhteensä 6206 (edellisenä vuonna 6793) hoitovuorokautta. Hoitovuorokaudet jakautuivat seuraavasti: perushoito ja arviointi 5826 (7100) vrk, läheishoito 64 (27) vrk sekä intervalli, interventio ja kriisihoidot 858 (880) vrk. Jatkohoitokursseilla toteutui 65 (65) hoitovuorokautta. Potilaita klinikalla oli yhteensä 279 joista 105 (96) oli naisia ja 174 (193) miehiä. Elokuussa klinikalla pidettiin perinteinen tukihenkilöpäivä, johon kokoontui noin sata entistä asiakasta viettämään mukavaa kesäpäivää. Työterveysasemilla, työpaikoilla, sosiaalitoimistossa sekä A-klinikoilla tehtiin vuoden aikana useita hoidon esittelyitä. Klinikan ja AA:n välistä yhteistyötä organisoi aikaisempien vuosien tapaan AA:n Kalliolatoimikunta. Vuosien tauon jälkeen klinikkaa myös remontoitiin: sisällä tehtiin pientä pintaremonttia, jonka lisäksi klinikan ulkokatot maalattiin. Kalliolan avo- ja asumispalvelut Kalliolan päihdetyön avopalvelut tarjoavat päihdekuntoutusta avomuotoisena. Avomylly on Nurmijärven klinikan Myllyhoidon avohoidollista kuntoutusta. Sen ryhmämuotoisessa avohoito-ohjelmassa ryhmät kokoontuvat kuuden viikon mittaisen hoitojakson aikana noin kolmesti viikossa. Asiakkaat ohjautuvat Avomyllyyn ensisijaisesti työelämästä käsin. Kiskon klinikan sulkemisen jälkeen on Kiskon yhteisöhoitoa toteutettu soveltaen edelleen Avokiskossa, asumisyhteisöissä sekä Keravan vankilan Kisko-osastolla. Myös koevapausvangeille suunnattu Vahvasti tukien projekti on hyödyntänyt hoitomallin menetelmiä. Onnistumisia Kalliolan päihdetyö pärjäsi kilpailutuksissa uudella tuotteella. Kalliolan päihdetyön ja lastensuojelutyön yhteistyöllä toteutettava Lapsiperhekuntoutus alkaa Nurmijärven klinikalla keväällä 2013. Alkuvuoden vaikeuksista huolimatta Kalliolan avopalveluiden asiakasmäärät kasvoivat tasaisesti koko vuoden ajan. Vuoden vaihteeseen tultaessa huumausaineiden käyttäjille suunnattuun Avokiskoon oli jopa jonoa ja hoito-ohjelman oppilaat olivat sitoutuneita hoitamaan itseään yhteisöllisessä, terapeuttisessa avokuntoutusohjelmassa. Avomylly avohoitoa päihdeongelmaisille Avomyllyn tavoitteena on antaa tietoa päihderiippuvuudesta, tarjota välineitä siitä vapautumiseen sekä luoda edellytyksiä hyvinvoinnin kasvulle. Hoidon kesto on kuusi viikkoa ja se on tarkoitettu aikuisille päihdeongelmaisille sekä heidän läheisilleen. Avomylly tarjoaa myllyhoidollista arviointi- ja hoitopalvelua iltapainotteisena, kurssimuotoisena ryhmätoimintana. Avomylly on palvellut 20 vuoden ajan pääosin helsinkiläisiä asiakkaita, mutta kilpailutuksen seurauksena Avomylly putosi pois Helsingin kaupungin palveluvalikosta. Tästä huolimatta avopalveluyksikössä järjestettiin Avomylly-kurssitoimintaa, jonka lisäksi järjestettiin kolme Avomylly-kurssia Vantaan päihdehuollon omissa tiloissa Tikkurilan A-klinikalla ja Myyrmäen A-klinikalla. Kaiken kaikkiaan neljällä Avomylly-kurssilla oli toimintavuoden aikana asiakkaita 33 (edellisenä vuonna 46), joista naisia oli 15 (18) ja 18 kalliolan setlementti vuosikertomus 2012