Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan aikaan 2011-2012 Kirkonkylänojan automaattimittaukset ja näytteenotto syksyllä 2011 Kylmäojalla kuormituksen alueellinen tarkentaminen kannettavalla anturilla Keravanjokeen laskevia virtavesiä Molemmilla valuma-alueilla teollisuus- ja liikennealueita, Kirkonkylänojaan vesiä myös lentoasemalta Kylmäoja potentiaalinen taimenpuro
Kylmäojan mittaukset 2011 Korven ylä (IN)- ja alapuolella (OUT) mitattiin 2011 veden sameutta, sähkönjohtokykyä, lämpötilaa, happipitoisuutta ja pinnankorkeutta Vantaan kaupunki
Kylmäojan mittaukset 2012 Korven yläpuolella (D) ja Koivukylänväylän tuntumassa (E) mitattiin 2012 veden sameutta, sähkönjohtokykyä, lämpötilaa, ja pinnankorkeutta Vantaan kaupunki
Mikä vaikuttaa kylmäojan itäisen haaran veden laatuun? Rakennustoiminnan aiheuttama samennus jota Kylmäojan korpi puskuroi Korkeat sähkönjohtavuudet lumen sulamisen yhteydessä johtuvat piha- ja tiealueilta huuhtoutuvista suoloista
pvm E.coli Enterokokit sameus SS (npc) väri ph Sähkönjoht NO2+3-N TN PO4-P TP TOC kloridi sulfaatti Fe mpn/100 mpmy/100ml FNU mg Pt/l µs/cm mg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l E Koivukylänväylä 19.3.2012 4 3 12 8 90 7 708 1,3 1,8 <2 24 14 170 23 800 29.3.2012 5 7 21 20 120 6,9 389 1,4 2,3 3 37 18 80 24 1160 23.4.2012 61 1 13 13 160 6,9 186 0,88 1,5 3 27 20 28 13 756 D Kylmäojankorpi 19.3.2012 3 2 19 14 110 6,7 1370 0,47 1,2 3 36 16 360 28 2460 29.3.2012 3 16 20 20 180 6,7 638 0,46 1,4 3 41 20 150 24 1460 23.4.2012 26 1 15 27 200 6,5 304 0,25 0,94 3 32 23 62 14 881 C Kulokukkula Kulomäen haara 19.3.2012 67 4 12 8 90 7 341 3,2 4,1 3 26 22 26 29 510 29.3.2012 10 1 12 12 120 6,9 278 3,6 5,4 3 31 20 25 37 910 23.4.2012 290 1 8,8 9,3 140 6,8 191 2,4 2,7 2 23 19 12 19 691 A-allas tuleva 29.3.2012 110 29 40 22 70 6,9 1260 0,33 1,4 <2 66 12 12 290 4490 23.4.2012 2400 140 45 25 80 6,8 2950 0,28 6,5 74 400 19 770 53 4920 A-allas lähtevä 19.3.2012 190 8 26 28 100 6,5 1870 0,41 1,7 6 88 14 570 26 7180 29.3.2012 370 44 30 12 80 6,8 778 0,33 1,2 5 72 12 180 35 2730 23.4.2012 550 28 24 17 80 7,1 859 0,18 0,82 5 67 13 160 41 2700 B-allas tuleva 29.3.2012 1 2 22 20 240 6,5 781 0,22 1,3 2 39 30 210 25 1760 23.4.2012 3 1 14 13 230 6,1 3910 0,17 0,86 <2 32 28 1200 37 1330 B-allas lähtevä 19.3.2012 <1 0 10 10 200 6,5 1150 0,17 1,1 3 24 25 320 30 2180 29.3.2012 <1 3 19 18 240 6,6 901 0,26 1,3 2 33 28 230 27 1600 23.4.2012 1 1 15 12 230 6,3 352 17 0,92 <2 25 28 82 12 1300
Kuormituksen alueellinen tarkentaminen 1. Sameus
Kuormituksen alueellinen tarkentaminen 2. Sähkönjohtokyky
3 näytteessä todettiin öljyä
Rakennustoiminta ja maamassojen läjitys
Kirkonkylänojan seuranta 2011 (7.11.-13.2.2011) Mittauspiste 1: YSI: sameus, sähkönjohtavuus, lämpötila ja pinnankorkeus + vesinäytteet Mittauspisteet 2 ja 3: vesinäytteet
Mittausjakson sademäärä 99 mm
Korkeimmat kloridipitoisuudet Kehä III:sen suunnasta tulevassa haarassa! Sähkönjohtavuuden vaihteluväli 70-1 402 µs/cm Tyypillistä laimeneminen virtaaman noustessa Paitsi pakkasjaksojen jälkeen virtaaman noustessa korkeat piikit liukkaudentorjuntaan käytettävät suolat Samennusta aiheuttavan kiintoaineen alkuperä vaihteli Kuorma 8 400 kg, josta 20 % huippuvirtaaman yhteydessä ja 5 % sameuspiikin yhteydessä
770 NTU Sääolosuhteista riippumaton samennus 22 NTU
Kehärata-tunnelin työmaan kuivatusvedet Säännöllinen pumppausrytmi Sähkönjohtokyvyn muutokset vastaavassa tahdissa
2 näytteessä glykolia ja sen hajoamistuotteita Jätevesisientä HAJU! Öljyä
Yhteenveto Kylmäojan itäistä haaraa kuormittavat tie- ja teollisuusalueilta huuhtoutuvat suolat, jätevesi ja öljy sekä rakentamistoiminnan aiheuttama kuormitus Kirkonkylänojaa kuormittavat lentokenttäalueen liukkauden torjuntaan ja jäänestoon käytettävät aineet, tiealueiden suolaus ja tunnelin rakentamisesta aiheutunut kuivatusvesien pumppaus Molemmat ojat huonossa tilassa, mutta Kylmäojan korven ansioista Kylmäojan itäinen haara kuormitukseensa nähden paremmassa kunnossa
Johtopäätöksiä Hulevesien käsittely mahdollisimman lähellä kuormituksen alkuperää kiinteistökohtainen käsittely? Virtaavasta vedestä haitallisten aineiden poistaminen on vaikeaa Kylmäojan korven kaltaisten luonnollisten kosteikkoalueiden suojelu on ensisijaisen tärkeää Virtavesien tilan parantamisen tulee olla valuma-aluelähtöistä Kuntien välinen yhteistyö Vesi ei tunne hallinnollisia rajoja!
Vesiensuojeluyhdistyksen julkaisu 71/2013 www.vhvsy.fi ajankohtaista julkaisut