1 ULKOASIAINMINISTERIÖ 14.06.2013 TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTO EU:N JA YHDYSVALTOJEN VÄLINEN KAUPPA- JA INVESTOINTIKUMPPANUUSSOPIMUS; SUOMEN TAVOITTEET YLEISTÄ EU ja Yhdysvallat perustivat kasvua ja työllisyyttä edistävän korkean tason työryhmän huippukokouksessaan 28.11.2011. Työryhmän tehtävänä oli selvittää keinoja tiivistää transatlanttisia kauppasuhteita talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Loppuraportti julkistettiin 12.2.2013. Työryhmä suositteli laaja-alaista ja kunnianhimoista transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuussopimusta, joka sisältäisi kolme osa-aluetta: markkinoillepääsyn, sääntelyn ja globaalit säännöt. Loppuraportin julkistamisen jälkeen sekä EU että Yhdysvallat käynnistivät sisäiset valmisteluprosessinsa. EU:n komissio hyväksyi ehdotuksen neuvotteluohjeiksi 12.3.2013. Yhdysvallat lähetti kongressille ilmoituksen neuvottelujen aloittamisesta EU:n kanssa transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta 20.3.2013. Edellä mainitusta päivästä käynnistyi 90 päivän kuulemisjakso, jonka aikana kongressilla on mahdollisuus esittää näkemyksensä neuvottelutavoitteista. EU:N KOMISSION EHDOTUS NEUVOTTELUOHJEIKSI 1. Yleiset periaatteet ja tavoitteet Komission neuvotteluohjeluonnoksen alussa määritellään sopimuksen yleiset tavoitteet, periaatteet ja lähtökohdat. Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus perustuu yhteisiin arvoihin, kuten ihmisoikeuksien, perusoikeuksien, demokratian, oikeusvaltion ja kansainvälisen turvallisuuden edistämiseen, sekä kestävän kehityksen periaatteisiin, kuten ympäristön ja luonnonvarojen suojeluun, täystyöllisyyteen ja kohtuullisiin työoloihin. Huomionarvoista on lisäksi, että sopimus ei rajoita EU:n (tai Yhdysvaltojen) oikeutta säännellä terveyden, turvallisuuden, työvoiman, kuluttajien ja ympäristön suojelua eivätkä sopimusmääräykset heikennä EU:n kuluttaja-, ympäristö-, työ-, työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä tai höllennä työvoimapolitiikkaa. Sopimus ei myöskään tule sisältämään määräyksiä, jotka voisivat heikentää EU:n kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Osapuolet sitoutuvat sopimuksessa myös noudattamaan Maailman kauppajärjestön, WTO:n sääntöjä. Lisäksi sopimuksen johdanto-osaan kirjataan, että sopimuksen tulee tukea monenkeskistä kauppajärjestelmää. WTO-säännöt edellyttävät, että osapuolet ilmoittavat WTO:lle vapaakauppasopimusneuvottelujen käynnistämisestä. Kun sopimus on valmis, WTO:n alueellisten kauppasopimusten komitea tarkastelee sopimuksen WTO-yhdenmukaisuutta. Sopimuksen tavoitteena on kunnianhimoinen, WTO-sitoumuksia pidemmälle menevä, laajaalainen ja vastavuoroinen kaupan vapauttaminen. Erityisenä painopisteenä on pienten ja keskisuurten yritysten markkinoillepääsyn parantaminen. Sopimus sisältää kolme kokonaisuutta: markkinoillepääsyn, sääntelykysymykset ja tullienulkopuoliset esteet sekä globaalit säännöt. Kaikista
2 kysymyksistä neuvotellaan samanaikaisesti, ja kaikki em. neuvottelualueet tulevat olemaan osa kokonaispakettia. 2. Markkinoillepääsy Tavarakaupassa tavoitteena on kaikkien tullien poistaminen siten, että suurin osa tulleista poistettaisiin heti sopimuksen voimaantultua tai lyhyen siirtymäajan kuluessa. Herkkiin tuotteisiin sovellettaisiin erityiskohtelua, ml. tullikiintiöitä. Lisäksi vientiin kohdistuvat maksut ja tullit sekä määrälliset rajoitukset poistettaisiin sopimuksen soveltamisen yhteydessä, ellei niitä sallittaisi sopimukseen sisältyvin poikkeusmääräyksin. Mandaattiin sisältyy myös suojalauseke, joka voidaan ottaa käyttöön hallitsemattoman tuonnin korjaamiseksi. Alkuperäsäännöillä määriteltäisiin vapaakaupan ehdot ja edellytykset kaupan menettelyjen helpottamista tukevalla tavalla. Kumulaation laajuutta arvioidaan komission laatiman talousanalyysin sekä kauppapoliittisen komitean konsultaation jälkeen. Palvelukaupassa pyrittäisiin sitomaan nykyisen lainsäädännön mukainen markkinoillepääsytaso, joka on neuvoteltu osapuolten kaikkein kunnianhimoisimmissa vapaakauppasopimuksissa, sekä saavuttamaan uutta markkinoillepääsyä purkamalla kahdenvälisiä palvelukaupan esteitä ottamalla samaan aikaan huomioon tietyt herkät palvelusektorit. Lisäksi sopimukseen sisällytettäisiin lupa- ja pätevyysvaatimuksien ja -menettelyjen avoimuutta, puolueettomuutta ja oikeusturvaa koskevia sitoumuksia sekä kehitettäisiin edelleen osapuolten aiempiin sopimuksiin sisältyviä sääntelyperiaatteita. Mandaatissa todetaan selkeästi, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden työlainsäädäntöä ja -oloja koskevaan lainsäädäntöön ei puututa. AV-palvelujen osalta todetaan vielä erikseen, että sopimus ei vaikuta EU:ssa tai sen jäsenmaissa voimassa oleviin mekanismeihin, valtiontuet suljetaan pois sopimuksen katteesta ja EU ja sen jäsenmaat säilyttävät mahdollisuuden sopeuttaa lainsäädäntönsä digitaaliseen ympäristöön. Investointien osalta tavoitteena olisi neuvotella investointien vapauttamista ja suojaa koskevista määräyksistä sekä sijoittaja-valtio-riitojenratkaisusta. Lähtökohtana olisivat kummankin osapuolen neuvottelemat kunnianhimoisimmat sopimusmääräykset. Investointien suojan tulisi kattaa laajasti sekä sijoittajat että sijoitukset, ml. teollis- ja tekijänoikeudet. Sopimus sisältäisi myös mm. pakkolunastukseen, kansalliseen kohteluun, suosituimmuuskohteluun sekä pääomien ja maksujen siirtoon liittyviä määräyksiä. Tavoitteena olisi niin ikään sisällyttää sopimukseen tehokas sijoittajan ja valtion sekä valtioiden välinen riitojenratkaisumenettely. Lisäksi on tarpeen edistää vastuullisia ja kestäviä sijoituksia. Sopimuksen velvoitteet ja riitojenratkaisua koskeva mekanismi eivät saa estää sopimuspuolia kehittämästä syrjimätöntä lainsäädäntöä ja mahdollisuutta ajaa esimerkiksi ympäristönsuojeluun liittyviä syrjimättömiä politiikkatavoitteita. Julkisissa hankinnoissa pyrittäisiin mahdollisimman kunnianhimoiseen lopputulokseen hallinnon kaikilla tasoilla täydentämällä WTO:n julkisten hankintojen tarkistettuun sopimukseen sisältyviä sitoumuksia. Komissio esitti puolustus- ja turvallisuushankintojen sisällyttämistä sopimuksen katteeseen, mutta neuvoston käsittelyssä viittaus em. hankintoihin on poistettu. Tavoitteena olisi myös purkaa kaupan esteitä, kuten kotimaisten tavaroiden ja palveluiden suosimista tarjouskilpailuissa. 3. Sääntely ja tullienulkopuoliset esteet
3 Markkinoillepääsyn ohella keskeisen neuvottelukokonaisuuden muodostavat sekä tavara- että palvelukauppaan liittyvät sääntelykysymykset ja tullienulkopuoliset esteet. Terveys- ja kasvinsuojelukysymyksissä lähtökohtana olisi WTO:n terveys- ja kasvinsuojelua koskevan sopimuksen (SPS) periaatteet (tieteellinen riskiarviointi, kansainväliset normit) sekä voimassa oleva kahdenvälinen eläinlääkintäsopimus. Tavoitteena olisi lisäksi kahdenvälisen yhteistyöfoorumin perustaminen SPS-kysymyksille. Sopimuksen kaupan teknisiä esteitä koskevat määräykset perustuisivat WTO:n kaupan teknisiä esteitä koskevaan sopimukseen (TBT), mutta tavoitteena olisi WTO:n teknisten kaupan esteiden sopimusta pidemmälle menevät sitoumukset. Kuten SPS- myös TBT-kysymyksissä tarkoituksena olisi perustaa kahdenvälinen yhteistyömekanismi, jonka yhteydessä voitaisiin sopimuksen voimaantulon jälkeen vaihtaa tietoja ja keskustella ajankohtaisista kysymyksistä. Sopimukseen sisältyisi myös eri sektoreita koskevia lisäsitoumuksia. Tavoitteena on, että erityisesti näillä sektoreilla alennetaan EU:n ja Yhdysvaltain välillä olevasta erilaisesta sääntelystä aiheutuvia kustannuksia, poistetaan olemassa olevia kaupanesteitä ja estetään uusia esteitä syntymästä. Mahdollisia sopimukseen kirjattavia sektoreita olisivat moottoriajoneuvot, kemikaalit, lääkkeet ja muut terveydenhoitoon liittyvät sektorit, informaatioteknologia ja rahoituspalvelut. Lista ei ole tyhjentävä. 4. Säännöt Teollis- ja tekijänoikeuksien osalta sopimuksessa puututtaisiin erityisesti teollis- tai tekijänoikeuksia sisältävän tavara- ja palvelukaupan edistämisen kannalta tärkeimpiin aloihin tavoitteena innovaatioiden tukeminen. Sopimuksella pyrittäisiin erityisesti parantamaan keskeisten maantieteellisten merkintöjen suojaa. Muista sopimukseen liitettävistä IPR-kysymyksistä päätetään myöhemmin neuvottelujen kuluessa yhteistyössä jäsenmaiden edustajista koostuvan kauppapoliittisen komitean kanssa. Sopimus ei tule sisältämään rikosoikeudellisia kysymyksiä. Kestävää kehitystä koskevassa osuudessa todetaan sopimukseen tulevan määräyksiä ympäristöystävällisten tuotteiden, palvelujen ja teknologioiden kaupan edistämisestä. Erikseen viitataan vihreisiin julkisiin hankintoihin sekä kuluttajien ostopäätösten tukemiseen. Sopimukseen sisältyisi myös mekanismeja, joilla pyritään tukemaan ihmisarvoista työtä panemalla täytäntöön Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja monenvälisten ympäristösopimusten keskeiset työstandardit, ja joilla tiivistetään yhteistyötä kestävän kehityksen kysymyksissä. Lisäksi sopimuksessa olisi määräyksiä yritysten sosiaalista vastuuta koskevista kansainvälisesti tunnustetuista standardeista sekä kestävien luonnonvarojen (puuvaranto, kasvisto, eläimistö) kestävästä hallinnoinnista ja niiden kaupan edistämisestä. Näihin määräyksiin liitetään mukaan seurantamekanismi, johon myös kansalaisyhteiskunta voi osallistua, sekä riitojenratkaisu. Neuvottelujen kuluessa laaditaan kestävää kehitystä koskeva vaikutusarvio, jossa arvioidaan sopimuksen vaikutuksia kestävään kehitykseen ja jonka valmisteluun kansalaisyhteiskunta osallistuu.
4 Sopimukseen sisältyisi myös tuontiin, vientiin ja kauttakuljetukseen sekä tullimenettelyihin ja muodollisuuksiin liittyviä määräyksiä, jotka täydentäisivät voimassa olevaa kahdenvälistä tulliyhteistyösopimusta. Sopimukseen tulisi määräyksiä kilpailupolitiikasta, kilpailunrajoituksista, yrityskeskittymistä, valtiontuista, energian ja raaka-aineiden kauppaan ja investointeihin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin liittyvistä näkökohdista. Sopimuksessa määrättäisiin pääomaliikkeiden ja maksujen täysimääräisestä vapauttamisesta. Sopimuksen ulkopuolelle jätettäisiin raha- ja valuuttakurssipolitiikka vakavien vaikeuksien yhteydessä sekä vakauttamistoimet ja verotus. Sopimukseen voidaan neuvottelujen kuluessa sisällyttää myös muita sääntelyaloja. Sopimukseen sisältyisivät tavanomaiset avoimuutta, riitojenratkaisua ja instituutioita koskevat määräykset. SOPIMUKSEN TALOUDELLISET JA YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Sopimuksen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittävät. EU:n komission vaikutusarvion mukaan EU:n bruttokansantuote kasvaisi vuosittain 0,48 prosenttia vuoteen 2027 asti eli noin 86 miljardia euroa ja EU:n vienti Yhdysvaltoihin lisääntyisi 28 prosentilla. Sopimuksella olisi myönteisiä vaikutuksia myös EU:n työmarkkinoihin ja palkkakehitykseen. Sopimus loisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia satojen miljardien eurojen arvosta, mikä toisi satoja tuhansia uusia työpaikkoja sekä EU:hun että Yhdysvaltoihin. Vaikutukset vaihtelisivat sektoreittain. Uusia työpaikkoja tulisi komission arvion mukaan erityisesti maatalouteen, kalastus- ja metsätalouteen, elintarvike-, kemian- ja autoteollisuuteen. Kouluttamattomien työntekijöiden palkat nousisivat EU:ssa 0,51 prosenttia ja koulutetun työvoiman 0,50 prosenttia. Sopimuksen taloudelliset vaikutukset ulottuvat myös muihin maihin, ml. kehitysmaihin. Transatlanttisen kaupan vapauttamisen ennustetaan vuosittain kasvattavan vuoteen 2027 mennessä maailman kokonaistuloa 238 miljardilla eurolla, josta 86 miljardia euroa kohdistuisi kolmansiin maihin. Eniten bruttokansantuote kasvaisi Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön, ASEAN-maissa (0,89 prosenttia) ja Itä-Euroopassa (0,33 prosenttia), mutta osansa saisivat myös matalan tulotason maat (0,20 prosenttia). Merkittävää on myös, että sopimus ei arvioiden mukaan vaikuta kielteisesti yhdenkään alueen tai maan kokonaistuloon. Sopimuksella voi olla myönteisiä vaikutuksia maailmanlaajuisesti myös sääntelyyn, sillä EU:n ja Yhdysvaltojen sopimat yhteiset standardit ja käytännöt voisivat toimia mallina muille maille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA selvitti 15.3.2013 julkaistussa, ulkoasiainministeriön rahoittamassa tutkimuksessa EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen vaikutuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Yrityskyselyn pohjalta yritykset arvioivat tuotannon arvonsa nousevan ja kannattavuutensa paranevan kumppanuussopimuksen seurauksena. Yritykset katsoivat myös henkilöstön määrän nousevan. Niin ikään ulkomaankauppa kasvaisi yritysten arvioiden mukaan sekä tavaroiden että palvelujen viennissä ja tuonnissa. Suorien sijoitusten määrä Yhdysvaltoihin kasvaisi samoin kuin osallistuminen julkisiin hankintoihin.
5 Kyselyn mukaan pienempien yritysten tuotannon arvo, henkilöstö ja kannattavuus Suomessa nousisivat suhteellisesti enemmän kuin suurempien yritysten. Pienet yritykset hyötyisivät suuria yrityksiä enemmän myös kaupan esteiden vähentämisestä ja poistamisesta. Lisäksi sopimus helpottaisi paitsi Yhdysvalloissa jo toimivien yritysten myös maassa liiketoimintaa harkitsevien yritysten liiketoimintaa. Kumppanuussopimus kohentaa ETLAn arvion mukaan myös kansalaisten taloudellista hyvinvointia. Pitkällä tähtäimellä sopimus vaikuttaisi myönteisesti tulotasoon, lisäisi kotitalouksien valintamahdollisuuksia kulutushyödykkeissä ja lyhyellä tähtäimellä toisi mahdollisesti positiivisia työllisyysvaikutuksia. SUOMEN TAVOITTEET Suomi kannattaa laaja-alaisen ja kunnianhimoisen transatlanttisen kauppa- ja investointisopimuksen neuvottelemista Yhdysvaltojen kanssa. Suomi tukee EU:n komission neuvotteluohjeisiin sisältyviä tavoitteita ja painopisteitä. Suomi pitää tärkeänä, että erityisesti palveluissa, julkisissa hankinnoissa, kaupan teknisissä esteissä ja tullimenettelyissä tavoitellaan kunnianhimoista sopimusta, joka avaisi kaikille eurooppalaisille yrityksille uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia ja johtaisi vastavuoroiseen kaupan vapauttamiseen. Suomi katsoo, että komission tulee informoida EU-jäsenmaita säännöllisesti ja kattavasti neuvottelujen etenemisestä. Neuvotteluihin kohdistuu laaja mielenkiinto kansalaisyhteiskunnan taholta, minkä vuoksi Suomi pitää tärkeänä, että avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota koko neuvottelujen ajan. Muistioon kirjattavat tavoitteet ovat yleisiä, ja niitä täsmennetään neuvottelujen kuluessa komissiolta saatavien ehdotusten ja tarjousten pohjalta. 1. Markkinoillepääsy Tavarakauppa Yhdysvallat on Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani ja Venäjän ja Kiinan jälkeen kolmanneksi suurin EU:n ulkopuolisista maista. Suomen kauppa Yhdysvaltojen kanssa on perinteisesti ollut ylijäämäistä. Vuonna 2012 vienti Yhdysvaltoihin oli 3,5 miljardia euroa ja tuonti 1,9 miljardia euroa. Päävientituotteet ovat öljytuotteet, moottorit ja erikoiskoneet, paperi ja pahvi, sähkökoneet ja - laitteet, kojeet ja mittarit sekä kemialliset aineet ja tuotteet. Tuonnista puolet koostuu kemiallisista aineista ja tuotteista, sähkökoneista ja -laitteista sekä moottoreista ja erikoiskoneista. Suomen tavoitteena on mahdollisimman laaja-alainen ja pitkälti heti sopimuksen voimaantulon yhteydessä tehtävä tullien poistaminen teollisuustuotteissa. Suomen ja Yhdysvaltojen maatalouskauppa on lievästi alijäämäistä. Vuonna 2012 Suomi vei Yhdysvaltoihin maataloustuotteita yli 38 miljoonan euron edestä ja toi runsaan 40 miljoonan euron arvosta. Yli puolet viennistä on juustoja, toiseksi suurin tuoteryhmä on vodka. Suurin tuontituote on etanoli ja etyylialkoholi. Lisäksi tuotiin hedelmiä ja pähkinöitä (tuoreet ja kuivatut viinirypäleet, rusinat, kuivatut luumut), elintarvike- ja lihavalmisteita sekä kalaa ja äyriäisiä.
6 Suomi tavoittelee lähtökohtaisesti kunnianhimoista ratkaisua maatalouden markkinoillepääsyssä. Tuemme samalla komission tavoitetta huomioida herkät tuotteet, joiden määrä tulisi olla rajattu. Mahdolliset markkina-avaukset tulisi herkissä tuotteissa toteuttaa yhteisen maatalouspolitiikan pohjalta ja ensisijaisesti tullikiintiöillä. Alustavasti herkiksi tuotteiksi olisi katsottava ainakin naudan-, sian- ja siipikarjanliha sekä vehnä. Meijerituotteissa EU:lla on sekä offensiivisia että defensiivisiä intressejä. Tuotekohtaisia ml. juustokiintiöön liittyviä tavoitteita tarkennetaan neuvottelujen edetessä. Alkuperäsäännöt EU:n ja USA:n alkuperäsäännöt poikkeavat huomattavasti toisistaan, ja alkuperäneuvotteluista odotetaankin tämän vuoksi suhteellisen haastavia. Neuvoteltavien alkuperäsääntöjen toivotaan vastaavan mahdollisimman pitkälle EU:n standardialkuperäsääntöjä, mutta järjestelmien poikkeavuuksien vuoksi tavoitteen haastavuus tiedostetaan. Tärkeää on, että neuvoteltavat alkuperäsäännöt ovat mahdollisimman yksinkertaiset, selkeät ja sallivat, jotta sopimuksen mukaisten tullietuuksien hyödyntäminen toteutuu mahdollisimman tehokkaasti. EU:n tavoitteena on myös selvittää mahdollisuus alkuperäkumulaatioon sellaisten kolmansien maiden kanssa, joilla on vapaakauppasopimukset sekä EU:n että USA:n kanssa. Suomi kannattaa tällaiseen kumulaatioon pyrkimistä mahdollisuuksien mukaan. Palvelujen kauppa, sijoittautuminen ja henkilöiden tilapäinen maahantulo Suomen palveluviennin kannalta Yhdysvallat on Ruotsin jälkeen toiseksi tärkein markkina. Sama tilanne on tuonnissa, jossa Yhdysvallat on toiseksi tärkein Saksan jälkeen. Yhdysvaltoihin suuntautuneen palveluviennin arvo vuonna 2011 oli 1,1 miljardia euroa, josta suuri osa koostuu rojalteista ja lisenssimaksuista saatavista tuloista. Palvelutuonnin arvo oli 1,4 miljardia euroa. Palvelukaupassa sopimuksen tavoitteena on pyrkiä sitomaan nykyisen lainsäädännön mukainen markkinoillepääsytaso, joka on neuvoteltu osapuolten kunnianhimoisimmissa vapaakauppasopimuksissa. Lisäksi pyritään saavuttamaan uutta markkinoillepääsyä purkamalla palvelukaupan esteitä. Tavoitteena on myös sisällyttää lupa- ja pätevyysvaatimusten ja -menettelyjen avoimuutta, puolueettomuutta ja oikeusturvaa koskevia sitoumuksia sekä kehittää edelleen osapuolten aiempiin sopimuksiin sisältyviä sääntelyperiaatteita eri sektoreilla, esimerkiksi informaatio- ja viestintäpalveluissa, sähköisessä kaupassa ja rahoituspalveluissa. Osana palvelukauppaa koskevia neuvotteluja neuvotellaan myös yritystoimintaan liittyvien luonnollisten henkilöiden tilapäisestä maahantulosta. Suomi tavoittelee palvelukaupassa kunnianhimoista sopimusta, joka avaisi suomalaisille yrityksille uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia ja toisi oikeudellista varmuutta markkinoilla jo toimiville yrityksille. Suomi pyrkii saamaan Yhdysvalloilta hyviä markkinoillepääsysitoumuksia muun muassa seuraavilla Suomen palveluviennin kannalta tärkeillä sektoreilla: informaatio- ja viestintäpalvelut, tuotekehityspalvelut, erilaiset tekniset asiantuntijapalvelut, huolto- ja korjauspalvelut, suunnittelupalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. EU:n ja Suomen markkinoillepääsysitoumuksia harkittaessa Suomi kannattaa tavoitetta vähintään vastaavan tasoisten markkinoillepääsysitoumusten tekemisestä, kuin mitä on aikaisemmissa EU:n sopimuksissa tehty. Samalla tulee kuitenkin huomioida
7 tiettyjen sektoreiden herkkyydet. Suomi kannattaa edelleen yritystoimintaan liittyvien henkilöiden liikkuvuuden helpottamista Suomen ja EU:ssa valmisteilla olevan lainsäädännön mukaisesti. Sopimuksen tulisi myös sisältää kattavasti määräyksiä eri sääntelykysymyksistä, jotta sääntelystä johtuvia esteitä pystytään purkamaan tai ennaltaehkäisemään. Suomi pitää perusteltuna, että neuvottelujen yhteydessä harkitaan myös uudenlaisten määräysten sisällyttämistä esimerkiksi informaatio- ja viestintäpalvelujen alalla erityisesti palvelujen ja kaupan digitalisoitumisesta johtuen. Koska merkittävä osa eri palvelualojen sääntelystä tapahtuu Yhdysvalloissa osavaltioiden toimesta, pitää Suomi keskeisenä, että sopimus sitoo myös osavaltioita. Investointien suoja ja markkinoillepääsy Suomella ei ole voimassa olevaa investointien edistämistä ja suojaamista koskevaa sopimusta Yhdysvaltojen kanssa. Perinteisesti taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n vanhojen jäsenmaiden välillä ei ole nähty tarvetta investointisuojasopimuksille. Mikäli investointien suojasta lähdetään Yhdysvaltojen kanssa neuvottelemaan osana laajaa sopimusta, katsomme, että sopimuksen on taattava sopimuspuolen alueelle lakien ja määräysten mukaan asettuneille sijoittajille ja näiden sijoituksille vähintään samantasoinen suoja ja oikeusvarmuus kuin Suomen omissa kahdenvälisissä sopimuksissa. Katsomme, että sopimuksen tulee perustua Suomen ja muiden jäsenmaiden kahdenvälisissä sopimuksissa määriteltyihin periaatteisiin, kuten oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen kohteluun, syrjimättömyyteen (suosituimmuuskohtelu ja kansallinen kohtelu), sijoittajien ja sijoitusten kohteluun täysi suoja ja turva" -periaatteen mukaisesti, suojaan pakkolunastusta vastaan (mukaan lukien oikeus riittävään, asianmukaiseen ja tehokkaaseen korvaukseen), sijoittajien vapauteen siirtää pääomia ja maksuja sekä muihin tehokkaisiin suojamääräyksiin. Katsomme, että sopimuksessa sijoittajien ja näiden sijoitusten markkinoillepääsy tulisi erottaa investointien suojasta. Sijoittajalle ei voida myöntää oikeutta haastaa sopimuspuolta kansainväliseen riitojenratkaisuun markkinoillepääsyyn liittyvistä kysymyksistä. Lisäksi lähdemme siitä, että sopimus tunnustaa suorien ulkomaisten sijoitusten yhteiskunnallisen ja ympäristöulottuvuuden merkityksen sekä sijoittajien oikeudet ja velvollisuudet erityisesti yritysten yhteiskuntavastuun alalla. Suomen kahdenvälisen sopimuksen mukaisesti Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltava sopimus ja siihen liittyvä sijoittajan ja sopimuspuolen välinen riitojenratkaisumekanismi ei saa estää sopimuspuolia ylläpitämästä ja toimeenpanemasta niin korkeaa ympäristö- tai työlainsäädäntöä kuin ne katsovat tarpeellisiksi kunhan lainsäädäntö on tasapuolista ja syrjimätöntä. Julkiset hankinnat Julkisissa hankinnoissa EU:n neuvottelutavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset. Sopimuksella tavoitellaan merkittävää markkinoillepääsyä EU-lainsäädännön asettamissa rajoissa siten, että WTO:n julkisten hankintojen sopimuksen piiriin kuuluvia sitoumuksia parannetaan. Suomi tukee osapuolten julkisten hankintojen markkinoiden avaamista vastavuoroisesti eurooppalaisia toimijoita syrjimättömällä tavalla. Sopimuksen tulisi täydentää GPA-sopimuksella sovittuja julkisten hankintojen sitoumuksia, ja EU:n sitoumukset voisivat yltää enintään sisämarkkinasitoumusten tasolle.
8 Sopimusneuvotteluissa tavoitellaan kattavia julkisten hankintojen sitoumuksia hallinnon kaikilla tasoilla niin keskus-, alue- kuin paikallishallinnossakin, sekä erityisaloilla. Sitoumusten tulisi sisältää pääsääntöisesti kaikki tavarahankinnat, ja palveluhankintojen osalta sopimuksen tulisi olla mahdollisimman kattava sisämarkkinalainsäädännön rajaukset huomioiden. Suomi kannattaa puolustusja turvallisuushankintojen sisällyttämistä sopimuksen piiriin. Suomi tavoittelee erilaisten USA:n syrjivien toimien poistamista sekä mahdollisimman tasapuolisesti eurooppalaisia toimijoita kohtelevia hankintamenettelyjä. Syrjivillä toimilla tarkoitetaan erityisesti eurooppalaisia toimijoita syrjiviä kotimaisuusvaatimuksia (Buy American) sekä pienten ja keskisuurten yritysten erityiskohtelua julkisissa hankinnoissa. 2. Sääntelykysymykset ja tullienulkopuoliset esteet Terveys- ja kasvinsuojelu, SPS Komission neuvottelumandaatissa esittämiä lähtökohtia ja tavoitteita ml. varovaisuusperiaatetta (SPSsopimuksen periaatteet ja kahdenvälinen eläinlääkintäsopimus) voidaan tukea. Suomi kuitenkin painottaa, että SPS-sopimuksen puitteissa tehtävässä riskinhallinnassa tulee huomioida kaikki olennaiset tekijät (erityisesti eläinten hyvinvointi, kestävä kehitys, tuotannon vastuullisuus ja läpinäkyvyys, kuluttajien tarpeet) tieteellisen riskiarvion ohella. Suomi suhtautuu avoimesti kaikkien SPS-kysymysten käsittelyyn ja myönteisesti tavoitteeseen perustaa kahdenvälinen yhteistyöfoorumi sekä yhteistyömekanismi SPS-kysymyksille, jotta sopimuksen voimaantulon jälkeen voitaisiin edistää alan yhteistyötä vaihtamalla tietoja ja keskustelemalla ajankohtaisista kysymyksistä. Kaupan tekniset esteet, TBT Suomalaisyritykset pitävät suurimpana Yhdysvaltain markkinoillepääsyn esteenä teknisiä kaupanesteitä, kuten syrjiviä ja/tai kohtuuttomia tuotemääräyksiä tai testaus- ja sertifiointimenettelyjä. Suomi pitää tärkeänä, että neuvotteluissa sovitaan näiden teknisten kaupanesteiden vähentämisestä. On tärkeää, että teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen, kuten testaus- ja sertifiointimenettelyjen osalta saadaan sovittua WTO:n teknisten kaupan esteiden sopimuksen määräyksiä pidemmälle menevistä sitoumuksista. EU:n ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltavan sopimuksen tavoitteena olisi saada aikaan avoimuutta ja yhdenmukaisuutta sääntelyyn ja vaatimuksiin sekä vähentää tarpeettomia ja raskaita testaus- ja sertifiointivaatimuksia. Suomi kannattaa näiden tavoitteiden saavuttamista, sillä tämä parantaisi Suomen ja Yhdysvaltain välistä kaupankäyntiä. Sääntöjen vastavuoroinen tunnustaminen sektorikohtaisesti sekä kansainvälisten standardien käyttö voisivat toimia osaltaan perustana kaupan teknisten esteiden vähentämiselle. Suomi pitää myös tärkeänä sitä, että sopimusosapuolten välille luodaan toimiva kahdenvälinen yhteistyömekanismi, joka mahdollistaa ajankohtaisten tekniseen sääntelyyn liittyvien kysymysten tehokkaan esille nostamisen. Erityissektorit Suomi pitää hyvänä, että sopimukseen sisältyisi myös eräitä erityissektoreita koskevia lisäsitoumuksia. Tavoitteena olisi, että näillä sektoreilla lisätään sääntelyn yhdenmukaisuutta, jotta erilaisesta sääntelystä aiheutuvat kustannukset alenisivat. Tavoitteena on myös poistaa näillä sektoreilla havaittuja
9 kaupanesteitä ja estää uusia esteitä syntymästä. Suomen kannalta neuvottelumandaatissa keskeisiä esille nostetuista sektoreista ovat kemikaalit, lääkkeet, terveydenhoitoon liittyvät laitteet sekä informaatioteknologia. Näiden osalta on varmistettava, ettei kauppapoliittisin perustein linjata kysymyksiä, joissa on tarve säilyttää asiat kansallisen päätösvallan piirissä. Suomi pitää kuitenkin tärkeänä, että myös sopimuksen horisontaaliset sitoumukset ovat kaikkien sektoreiden osalta riittävän pitkälle menevät. 3. Säännöt Teollis- ja tekijänoikeudet EU:n neuvottelumandaattiehdotus on teollis- ja tekijänoikeuksien osalta suppea ja antaa neuvotteluissa runsaasti liikkumavaraa komissiolle. Tekstissä ei viitata erityisesti tiettyihin suojamuotoihin maantieteellisiä merkintöjä lukuun ottamatta. ACTA-kritiikin välttämiseksi EU:n mandaattitekstissä ei mainita lainkaan teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa. Yhdysvaltojen neuvottelutavoitteet osoittavat, että Yhdysvallat on demandööri IPR-kysymyksissä. Tämä merkitsee, että EU:n on varauduttava teollis- ja tekijänoikeuksia koskeviin neuvotteluihin laajalla skaalalla. EU:n ja Yhdysvaltojen näkemykset ja tavoitteet IPR-kysymyksissä kolmansia maita kohtaan ovat monilta osin hyvin samansuuntaisia. Osapuolten järjestelmät poikkeavat kuitenkin toisistaan, mikä ennakoi tältä osin erittäin haasteellisia sääntöneuvotteluja. Suomella ei ole vahvoja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia offensiivisia tavoitteita sopimusneuvotteluissa. Neuvottelutuloksen tulisi helpottaa keskinäistä kauppaa ja poistaa teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä kaupan esteitä. Suomi katsoo, että sopimuksen määräysten tulisi täydentää TRIPS-sopimuksen määräyksiä ja että niiden tulisi olla EU:n lainsäädännön mukaisia. Sopimuksen tulee ottaa tasapainoisesti huomioon eurooppalaisten toimijoiden kannalta keskeiset teollis- ja tekijänoikeudet. Kestävä kehitys Suomen tavoitteena on sopimus, joka sisältää säännöksiä, joilla edistetään tosiasiallisesti kansainvälisten ympäristö- ja työelämän oikeuksia koskevien sopimusten ja standardien noudattamista ja toimeenpanoa, ml. yritysten yhteiskuntavastuu. Suomen tavoitteena on ympäristötuotteiden ja - palvelujen kaupan edistäminen sekä ympäristötuotteiden tullien poisto ja tehokas puuttuminen tuoteryhmän tullien ulkopuolisiin kaupan esteisiin. Suomen tavoite on, että näiden säännösten toimeenpanon seurantaa varten perustetaan tarpeelliset institutionaaliset järjestelyt, mikä mahdollistaa myös ei-valtiollisten toimijoiden osallistumisen sekä menettelyt mahdollisten sopimusosapuolten välisten riitojen ratkaisuun. Tullimenettelyt ja kaupan helpottaminen Suomen tavoitteena on mahdollisimman kunnianhimoinen ja kaupankäynnin sujuvuutta edistävä sopimus tullimenettelyjen osalta. Tuontiin, vientiin ja kauttakulkuun liittyvien määräysten ja käytäntöjen osalta tulisi pyrkiä WTO velvoitteet ylittäviin sitoumuksiin. Tavoitteiden tulee pohjautua ja täydentää EU:n ja USA:n voimassaolevaa kahdenvälistä tulliyhteistyösopimusta ja sen sisältämiä määräyksiä tulliviranomaisten yhteistyöstä kaupan sujuvoittamiseksi ja tullilainsäädäntöjen noudattamisen valvomiseksi. Lisäksi Suomen tavoitteena on kauppamenettelyjen yksinkertaistaminen.