NUORTEN HYVINVOINTI NYT JA TULEVAISUUDESSA MOODI16 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Olli Joensuu @OlliJoensuu, olli.joensuu@alli.fi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry
NUORISTA SUOMESSA KATSAUS NUORTEN HYVINVOINTIIN Seuraavat tiedot on poimittu Nuorista Suomessa -tilastokoosteesta, joka julkaistaan 11.10. 2016. Tilastotietoa eri elämänalueilta muodostaen kokonaiskuvan Suomessa asuvista nuorista, heidän elinoloistaan ja elämästään. Hakuteos, josta löytyy helposti monista eri tutkimuksista koottua tietoa. Eri alojen asiantuntijoiden kommenttitekstit avaavat tilastotietoja ja taustoittavat niitä esittäen myös muutos- tai ratkaisuehdotuksia. Nuorista Suomessa julkaistaan joka toinen vuosi. Aineisto on maksuton, yli 5 euron postimaksut laskutetaan.
SUUNTA PAREMPAAN JA HUONOMPAAN
YHTEENVEDON TÄRKEÄ HUOMIO HETI ALKUUN Kasvussa olevat nuorten ongelmat eivät ole niitä, jotka me aikuiset olemme perinteisesti tottuneet näkemään nuoruuteen liittyvinä uhkina. Monet nuorten omista valinnoista ja elämäntavoista johtuvat tilastot ovat kääntyneen parempaan suuntaan. Nuoret ovat kunnollisempia. Samaan aikaan monet niistä tilastoista, joihin selkeimmin vaikuttavat yhteiskunnallinen tilanne, talous ja poliittiset päätökset, ovat jatkuvasti heikentyneet.
SUUNTA PAREMPAAN
NUORET OVAT TYYTYVÄISIÄ ELÄMÄÄNSÄ Ylivoimainen enemmistö nuorista kertoo olevansa tyytyväisiä niin elämäänsä kokonaisuutena kuin sen osa-alueisiin. Eniten tyytyväisiä nuoret ovat ihmissuhteisiin ja terveydentilaan. Vähiten tyytyväisiä nuoret ovat fyysiseen kuntoonsa ja taloudelliseen tilanteeseensa.
HARRASTAMINEN KASVANUT Harrastavien nuorten määrä kasvanut vuodesta 2013.
KIUSATTUJEN MÄÄRÄ VÄHENTYNYT Suurin osa suomalaisista nuorista viihtyy koulussa. Koulukiusaamisen kohteeksi joutuneiden nuorten määrä on vähentynyt joitakin prosenttiyksikköjä viimeisen kymmenen vuoden aikana.
YHÄ HARVEMPI TUPAKOI Kouluterveyskyselyn mukaan tupakoimattomien nuorten osuus on kasvanut selvästi 2000- luvulla. Peruskoululaisista 9 %, lukiolaisista 6% ja ammattiin opiskelevista 30 % tupakoi.
MONTA MUUTAKIN PARANNUSTA Kouluterveydenhuoltoon pääsy on helpottunut. Vuoden 2012 jälkeen tilanne parantunut huomattavan nopeasti. Peruskouluissa terveydenhoitaja lähes joka koulussa, lääkäri 87 %, psykologi 88 % ja kuraattori 95 %. Nuorten viikoittainen alkoholinkäyttö on vähentynyt niin peruskoululaisilla, lukiolaisilla kuin ammattikoululaisilla ja täysraittiiden osuus kasvanut. 1990-luvulla syntyneet nuoret juovat vanhempia ikäluokkia vähemmän alkoholia 12-, 14- ja 16- vuotiaina. 18 ikävuoteen mennessä ero vanhempiin ikäluokkiin oli hävinnyt. Nuorten liikennekuolemien määrä on puolittunut ja loukkaantumisten määrä on laskenut viidenneksellä kymmenen vuoden aikana. Pikavippiuudistus on vähentänyt nuorten velkomustuomioita. Tosin vaikka velkapääomat ovat kappalemääräisesti vähentyneet, niihin liittyvän keskimääräisen velan suuruus velallista kohden on kasvanut. Raskaudenkeskeytysten lukumäärä on laskenut viime vuosina ja oli vuonna 2014 alimmillaan yli 15 vuoteen. Erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt 2000-luvulla.
SUUNTA HUONOMPAAN
NUORTEN MÄÄRÄ JA OSUUS VÄHENEE Ikäluokat pienevät koko ajan. Nyt ikäluokka on noin 60 000 nuorta. Ennustetaan, että vuonna 2030 alle 15-vuotiaita on 882 000. Viimeksi Suomessa on ollut 15-vuotiaita näin vähän vuonna 1894. 1980-luvun alussa 1/5 suomalaisista oli alle 15-vuotiaita. Ennustetaan, että alle 15-vuotiaiden osuus pienenee 14 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.
HUOLTOSUHDE HEIKKENEE Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee jatkuvasti. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2014 lopussa 57,1. Ennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyy vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuoteen 2032 mennessä. Maantieteellisesti erot taloudellisessa huoltosuhteessa ovat suuria.
NUORTEN YKSINÄISYYS LISÄÄNTYY 9 % peruskoululaispojista ilman läheistä ystävää, lukiolaisista 7 % ja ammattiin opiskelevista 8 %. Yksinäisyys on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Yksinäiseksi itsensä tunteminen väheni kaikilla kouluasteilla vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen se on lähtenyt jälleen kasvuun.
RAHA VAIKUTTAA HARRASTUKSIIN 34 % nuorista on joutunut jättämään jonkin harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen takia, vieraskielisistä nuorista peräti 47 %. Nuorista 18 % on joutunut lopettamaan harrastuksen rahanpuutteen takia, vieraskielisistä 27 %. Perheen taloudellinen tilanne heijastuu erityisen selvästi liikunta-aktiivisuuteen.
KOULUTUSTASO LASKEE On oletettu, että nuorimmat ikäluokat saavuttavat saman koulutustason, mikä tällä hetkellä on korkeimmin koulutetulla ikäluokalla eli 40-44-vuotiailla. Matalasti koulutettujen määrä on nousussa ja korkeasti koulutettujen laskussa. Työmarkkinoille siirtyvien korkeasti koulutetun määrä ei ole 20 vuoteen noussut toisin kuin useimmissa muissa OECD-maissa. Suomen työikäisen väestön koulutustason ennustetaan vuonna 2030 olevan alle EU- ja OECD-maiden keskiarvon.
TYÖSSÄKÄYNTI JA TYÖTTÖMYYS Peräti 30 prosenttia 18-30- vuotiaista työttömistä ei ole koskaan ollut varsinaisissa töissä. Nuorten työttömyysjaksojen kesto on pidentynyt. Joka viides nuori mies on koulutuksen ulkopuolella työttömänä tai työvoiman ulkopuolella.
NUORTEN ASUNNOTTOMUUS KASVAA Nuorten asunnottomuus pääkaupunkiseudulla on kasvanut reilusti. Opiskelijoiden opintotuki menee asumismenoihin. Yli puolet asumistuen saajista on alle 30-vuotiaita. Omistusasunto hankitaan yhä vanhempana ja sen hankkiminen edellyttää yhä suurempaa lainaa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten asema asuntomarkkinoilla on selvästi kantaväestöä heikompi.
TALOUDEN AHDINK0 VAIKUTTAA Asenteiden ohella taloussuhdanteet vaikuttavat nuorten taloudellisiin valintoihin. Lapsiperheiden pienituloisuus on muutaman vuoden laskun jälkeen kääntynyt taas nousuun. Nuoruudessa perheen taloudellinen ahdinko on merkittävä hyvinvoinnin riskitekijä.
NUORTEN KÖYHYYS LISÄÄNTYY Alle 35-vuotiaiden kotitalouksien elintaso ei juurikaan ole noussut vuosien 1990 ja 2013 välillä. Sen sijaan vanhempien, mutta alle 55-vuotiaiden kotitalouksien tulotaso on noussut noin 10 prosenttia korkeammaksi kuin edeltävällä sukupolvella.
ALLIANSSI VAATII PÄÄTTÄJILTÄ TEKOJA
ALLIANSSI VAATII Suomella ei ole varaa synnyttää väliinputoajien sukupolvea - koko väestön tuleva hyvinvointi riippuu nuorten pärjäämisestä. Nuorten syrjäytyminen pitää estää. Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen varallisuudesta riippumatta. Kohtuuhintaisten pienvuokra-asuntojen tuotanto on turvattava ja nuorisoasuntojen tarjonnalla parannettava nuorten asemaa. Kuntalaissa edellytetään nuorten kuulemista nuoria on kuultava myös maakuntatasolla. Vammaisille nuorille on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkumiseen. Nuoret olisivat valmiita vapaaehtoistoimintaan jos tietäisivät mahdollisuuksistaan. Kansalaisjärjestöjä pitää esitellä koulussa enemmän.
TARVITAAN VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ Nuoret voivat hyvin, kun kunnissa ja laajemmin koko yhteiskunnassa tehdään viisaita, pitkälle näkeviä päätöksiä, joissa huomioidaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Nuoret tarvitsevat tilaa ja mahdollisuuksia tehdä ja toimia sekä aikuisia kasvunsa tueksi. Nuoret ovat kuntapalveluiden suurin käyttäjäryhmä. Kevään kuntavaalit avainasemassa. Nuorten hyvinvointi on yhteiskuntamme perusta jokainen yhteisö voi yhtä hyvin kuin sen nuoret. Nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan meitä kaikkia.
KIITOS! Olli Joensuu, pääsihteeri olli.joensuu@alli.fi olli.joensuu@alli.fi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Allianssi-talo Asemapäällikönkatu 1 00520 Helsinki