Johdatus L A TEXiin. 5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista ja vähän muustakin Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Samankaltaiset tiedostot
Johdatus L A TEXiin. 5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista ja vähän muustakin Markus Harju. Matemaattiset tieteet

MATEMATIIKAN LATOMINEN LA T EXILLA, OSA 1

Johdatus L A TEXiin. 8. Taulukot ja kuvat. Matemaattisten tieteiden laitos

Johdatus L A TEXiin. 6. Omat komennot ja lauseympäristöt Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Johdatus L A TEXiin. 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta. Matemaattisten tieteiden laitos

Johdatus L A TEXiin. 8. Sekalaisia asioita. Matemaattinen teksti. Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus

Johdatus L A TEXiin. Matemaattisten tieteiden laitos. Tunti 1: Alkeet. Markus Harju, M226, markus.harju at oulu.fi

Johdatus L A TEXiin. 8. Taulukot ja kuvat. Matemaattisten tieteiden laitos

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus

Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat. Dept. of Mathematical Sciences

Johdatus L A TEXiin. Dept. of Mathematical Sciences. Tunti 1: Alkeet. Markus Harju, markus.harju at oulu.fi, M207

ATK tähtitieteessä. 26. syyskuuta Osa 6 - LATEX

Johdanto Mikä L A TEX on? Suomenkielinen L A TEX-tiedostopohja. Perusteet Tekstin kirjoittaminen Matematiikkatila

Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat. Dept. of Mathematical Sciences

BACKLOG: featureiden priorisointia

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 10: L A T E X

Johdatus L A TEXiin. 9. Sivun mitat, ulkoasu ja kalvot. Matemaattisten tieteiden laitos

Esimerkkejä L A TEXin käytöstä laboratoriotyöselostusten kirjoittamiseen

Johdatus L A TEXiin. 9. Sivun mitat, ulkoasu ja kalvot. Matemaattisten tieteiden laitos

linux: Ympäristömuuttujat

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Harjoitus 1: Matlab. Harjoitus 1: Matlab. Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1. Syksy 2006

Fx-CP400 -laskimella voit ratkaista yhtälöitä ja yhtälöryhmiä eri tavoin.

Johdatus L A TEXiin. Dept. of Mathematical Sciences. Tunti 1: Alkeet. Markus Harju, markus.harju at oulu.fi, M207

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Datatähti 2019 alku. task type time limit memory limit. A Kolikot standard 1.00 s 512 MB. B Leimasin standard 1.00 s 512 MB

L A TEX:n perusteita. Tero Pirinen. 29. maaliskuuta 2012

Johdatus L A TEXiin. 4. Matematiikkaa II Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Johdatus L A TEXiin. 6. Omat komennot ja lauseympäristöt Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Matriisilaskenta (TFM) MS-A0001 Hakula/Vuojamo Ratkaisut, Viikko 47, 2017

Matematiikan viestintä (3 op)

Johdatus L A TEXiin. 4. Matematiikkaa II Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus, osa 2

linux: Ympäristömuuttujat

Peto saalis-mallit. Ewert Kupiainen. Matematiikan aine Turun yliopisto

Matematiikan viestintä (3 op)

linux: komennoista linux linux

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, FYSIIKAN LAITOS. Microsoft Word Käyttöohje. Jasmin Kilpeläinen

Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta

Radiaanit. Kun kulman α suuruus nyt mitataan tämän kaaren pituutena, saadaan kulmaan arvo radiaaneissa.

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki

Johdatus L A TEXiin. 2. Dokumentin rakenne Markus Harju. Matemaattiset tieteet

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

Osa VI. Viisauden hippusia

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

Huom! (5 4 ) Luetaan viisi potenssiin neljä tai viisi neljänteen. 7.1 Potenssin määritelmä

Työ 0. Esimerkki selostuspohjasta. Työvuoro 82 pari 3. Omanimi Omasukunimi oppilasnumero Parinnimi Parinsukunimi oppilasnumero

L A TEX. 31. maaliskuuta 2015

Matematiikan kirjoittamisesta

Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1

= 2 L L. f (x)dx. coshx dx = 1 L. sinhx nπ. sin. sin L + 2 L. a n. L 2 + n 2 cos. tehdään approksimoinnissa virhe, jota voidaan arvioida integraalin

LIBRE OFFICE WRITER. Lyhyt opas LOHJAN YHTEISLYSEON LUKIO AT1 SÄHKÖINEN YLIOPPILASTUTKINTO

Ala- ja loppuviite. Viitteen lisääminen

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

Työn osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

9. Kappale -ryhmä - Kappalemuotoilut

Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta: L A TEX

Johdatus L A TEXiin. 2. Dokumentin rakenne Markus Harju. Matemaattiset tieteet

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki

Joku Muu. Vielä Yksi

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla

= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.

Algebra I, harjoitus 5,

L Y X 2.0-editori pikaopas

keskenään isomorfiset? (Perustele!) Ratkaisu. Ovat. Tämän näkee indeksoimalla kärjet kuvan osoittamalla tavalla: a 1 b 3 a 5

Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15

plot(f(x), x=-5..5, y= )

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät ja B = Olkoon A = a) A + B b) AB c) BA d) A 2 e) A T f) A T B g) 3A

Työvälineistä komentoihin

A4-leveys Suunta Autom.CR LFn jäl Tiheys Autom.LF CRn jäl Pistekoko. Fontin nimi Symbolijoukko Fonttilähde Lokeron uud.num.

Vesa Ollikainen, päivitys Juha Haataja

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e) A =

3.4 Juttukentän tiedot

Rekursio. Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on

KAPPALEMUOTOILUT. Word Kappalemuotoilut

2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)

Symbolinen laskenta (MAT180,1ov)

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e)

Jaollisuus kymmenjärjestelmässä

CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia.

KANSILEHDEN MALLISIVU

Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen

Topologia I Harjoitus 6, kevät 2010 Ratkaisuehdotus

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset jatkuu Harri Laine 1

a b c d

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

DI matematiikan opettajaksi: Täydennyskurssi, kevät 2010 Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle 13: ti klo 13:00-15:30 ja to 1.4.

Harjoitus 3 -- Ratkaisut

Derivaatta graafisesti, h- ja keskeisdifferenssimuodot GeoGebralla Valokuva-albumi

Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.

Excel funktiot. Sisällys

Transkriptio:

Johdatus L A TEXiin 5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista ja vähän muustakin Markus Harju Matemaattiset tieteet

a Ristiviittauksista I Jos johonkin kirjoitelman osioon, yhtälöön tai kaavaan halutaan viitata, niin se tulee ensin nimetä antamalla sille ns. viittausavain \label{avain} komennolla (ei erikoismerkkejä!) Tämä komento ei tulosta mitään näkyvää Viittausavaimeen voidaan viitata \ref{avain} ja \pageref{avain} komennoilla, jotka tulostavat viittausavainta vastaavan numeron ja sivunumeron. Esim. nimetään osion otsikko ja viitataan siihen: \section{funktioista}\label{sec:funk}... Luvussa \ref{sec:funk} sivulla \pageref{sec:funk} todistettiin... Luvussa 2 sivulla 13 todistettiin... Tätä automaattista järjestelmää on syytä käyttää! 5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista Johdatus ja vähän LaTeXiin muustakin (2/10)

. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista Johdatus ja vähän LaTeXiin muustakin (3/10) Ristiviittauksista II a Numeroituihin yhtälöihin viitataan samalla tekniikalla Esim. nimetään yhtälö ja viitataan siihen: Tällöin \begin{equation}\label{eq:sin} y = x-\sin x. \end{equation} Yhtälön (\ref{eq:sin}) nojalla... Tällöin y = x sin x. (1) Yhtälön (1) nojalla... Huomaa, että \ref{...} komento tulostaa vain numeron, ei sulkuja! amsmath paketin \eqref{...} vastineella myös sulut tulostuvat.

1 M. Born (1882 1970) 5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista Johdatus ja vähän LaTeXiin muustakin (4/10) Ristiviittauksista III a Myös numeroitujen listojen yksiköihin voidaan viitata: \begin{enumerate} \item Jos $n$ on parillinen,...\label{kohta1} \item Jos $n$ on pariton,...\label{kohta2} \end{enumerate} Kohdan \ref{kohta2} nojalla... 1. Jos n on parillinen,... 2. Jos n on pariton,... Kohdan 2 nojalla... Alaviitteitä voi tehdä \footnote{...} komennolla. Esim. Bornin\footnote{M. Born (1882 1970)} approksimaatio. Bornin 1 approksimaatio.

a Moniriviset kaavat I Monirivisille kaavoille, yhtälöille ja laskuille löytyy amsmath paketista hyödyllisiä ympäristöjä. Yhdelle kaavalle tai yhtälölle kannattaa käyttää split ympäristöä. Tasaus tehdään & merkillä ja rivinvaihto kahdella kenoviivalla \\ (vrt. matriisit). Esim. \begin{equation} \begin{split} f(x)=1&+xˆ2+xˆ4+xˆ6+xˆ8+xˆ{10}+xˆ{12}\\ &+xˆ{14}+xˆ{16}+xˆ{18}+xˆ{20} \end{split} \end{equation} f(x) = 1 + x 2 + x 4 + x 6 + x 8 + x 10 + x 12 + x 14 + x 16 + x 18 + x 20 (2) Tämä toimii myös displaymath ympäristön kanssa (mutta 5. Ristiviittauksista, ei $$...$$ monirivisistä kanssa). kaavoista Johdatus ja vähän LaTeXiin muustakin (5/10)

a Moniriviset kaavat II Useiden rivien numerointiin on align ympäristö. Tasaus ja rivinvaihto kuten edellä. Numeroimaton vastine on align*. Numeroinnin saa pois \notag komennolla. \label{} komento toimii normaalisti rivin lopussa (ennen \\). Esim. \begin{align} aˆ4-bˆ4&=(aˆ2-bˆ2)(aˆ2+bˆ2)\notag\\ &=(a-b)(a+b)(aˆ2+bˆ2) \end{align} a 4 b 4 = (a 2 b 2 )(a 2 + b 2 ) = (a b)(a + b)(a 2 + b 2 ) (3) Huom! align ja align* ovat itsessään jo matemaattisia ympäristöjä. Ne eivät siis tule equation tai displaymath ympäristön sisään (toisin kuin split). Huom! \left...\right ei toimi rivinvaihtojen yli, vaan niiden pariksi täytyy laittaa samalle riville tyhjä vastinerotin \left. 5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista Johdatus ja vähän LaTeXiin muustakin (6/10)

a + c = b + d jos c = d 5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista Johdatus ja vähän LaTeXiin muustakin (7/10) a Välistyksestä I Matematiikkatilassa voidaan lisätä tyhjää tilaa vaakasuunnassa seuraavilla komennoilla, joiden koko ilmenee alta: \! (negatiivinen tyhjä tila) (oletusväli) \, \: \; \quad \qquad Tärkein näistä on \quad. Matematiikkatilaan saa tavallista tekstiä \mbox{...} tai \text{...} (amsmath) komennoilla. Esim. (huomaa välistys) \[ a+c=b+d \quad \mbox{jos} \quad c=d\]

a Välistyksestä II Desimaalipilkun ympärille tarvitaan aaltosulut estämään turha välistys matematiikkatilassa. Desimaalipisteen kanssa tätä ilmiötä ei ole: $3,14$ 3, 14 (väärin) $3{,}14$ 3,14 (oikein) $3.14$ 3.14 (oikein) Mittayksiköt tulisi erottaa lukuarvoista pienellä välillä \,. Esim. $9{,}81\,\mathrm{m/sˆ2}$ 9,81 m/s 2 5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista Johdatus ja vähän LaTeXiin muustakin (8/10)

5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista Johdatus ja vähän LaTeXiin muustakin (9/10) a Kirjasintyyleistä Matematiikkatilassa on käytössä seuraavat kirjasintyylit: \mathcal{} A \mathrm{} d \mathbf{} A \mathsf{} A \mathit{} A \mathtt{} A amsmath paketti tarjoaa lisäksi \boldsymbol{...} komennon, joka eroaa hieman \mathbf{...} komennosta: teksti \mathbf{teksti} \boldsymbol{teksti} xyz xyz xyz A \cap B A B A B \alpha\beta αβ αβ

5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista Johdatus ja vähän LaTeXiin muustakin (10/10) a Yllä ja alla {n \choose k} rakenne tuottaa binomikerroinmaisen rakenteen ( ) n k Tämä aiheuttaa varoituksen amsmath paketin kanssa. Silloin vaihtoehtona on käyttää komentoa \binom{n}{k}. Viivat \overline ja \underline komennoilla: \overline{z_1+z_2+z_3} z 1 + z 2 + z 3 Aaltosulut \overbrace ja \underbrace komennoilla (harvoin tarpeen!): n \overbrace{1+1+\cdots+1}ˆn {}}{ 1 + 1 + + 1 \underbrace{1+1+\cdots+1}_n Pinotut symbolit \stackrel{}{}: x_n\stackrel{n\to\infty}{\to}0 1 } + 1 + {{ + 1 } n x n n 0