Syyttäj älaitoksen. toiminta- ja taloussuunnitelma ~~ "' ~

16.11.2009 Syyttäj älaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2011-2014 ~~ "' ~

16.11.2009 Sisällysluettelo: Syyttäjälaitoksen toiminta ja taloussuunnitelma vuosille 2011-2014...1 1. Johdon katsaus......1 2. Toimintaympäristön muutos...2 2.1 Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit......2 2.2 Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista edistävät toimenpiteet... 3 2.3 Toiminnalliset linjaukset ja rakenteelliset uudistukset.........4 3. Valtakunnansyyttäjänviraston keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet...5 3.1 Tuottavuustoimenpiteet... 5 3.2 T oimitilaratkaisut/toimitilastrategia... 6 3.3 IT -hankkeet...... 6 3.3.1 Laitteet ja järjestelmät... 6 3.3.2 Summaarinen rikosprosessi... 7 3.3.3 Rahoituksesta... 7 3.3.4 Sakari-järjestelmän kehittäminen ja uusiminen sekä yhdistäminen poliisin uuteen Vitjaj ärj estelmään......7 3.4 Muut...... 8 3.4.1 Syyttämättä jättämistä koskevien päätösten perustelemisvaatimus ja kevennetyt prosessikeinot......8 4. Suunnittelukauden toimenpiteet tunnuslukuineen tavoitteiden saavuttamiseksi...9 5. Syyttäjälaitoksen voimavaratarpeet (liitetaulukko)...10 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Syyttäjälaitoksen kehyslaskelma ja lisätarpeet Syyttäjälaitoksen voimavarat ja rahavirrat Tuloksellisuuden tunnusluvut Syyttäjälaitoksen henkilös1ösuunnitelma, toteutumat, tuottavuustavoitteet ja eläkepoistuma 2005-2015 Syyttäjälaitoksen tuottavuustoimenpiteet 2005-2015 WinCapita Valtioneuvoston periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 201-2011 Yhteenveto toimitilamuutoksista vuosina 20 i 0-2014

16.11.2009 Syyttäjälaitoksen toiminta ja taloussuunnitelma vuosille 2011-2014 1. Johdon katsaus Tiedossa olevila määrärahakehyksilä 2009 ja 2010 olisivat viimeiset vuodet, jolloin syyttäjähenkilötyövuosia olisi paikallsissa syyttäjäyksiköissä selvästi yli 300. Suunnittelukaudella määrä tulisi painumaan noin 300 henkilötyövuoteen, mikä olisi noin 40 vähemmän kuin oikeusministeriön asettamat työryhmät ovat laskeneet syyttäjien määräksi minimissään (OM 2005: 12 ja 2008:20). Rikollisuuden määrässä ja oikeudellisessa vaativuudessa ei tapahdu sellaista vähenemistä, että syyttäjälaitoksen voimavaroja voitaisiin vähentää. Rikosten kokonaismäärä pysynee jokseenkin ennallaan, mutta talousrikokset, kansainvälistyvä järjestäytynyt rikollisuus ja nopeasti kasvava verkko rikollisuus eri muodoissaan edellyttävät jo nykyistäkin selvästi suurempia syyttäjäresursseja. Mainittu rikollsuus edellyttää sekä tiivistä esitutkintayhteistyötä poliisin kanssa että usean syyttäjän työpanoksen keskittämistä yhteen juttukokonaisuuteen. Helsingin talousrikossyyttäjien työtilannetta on tarkasteltu liitteessä 7. Merkittävin osa ns. WinCapita- jutun oikeuskäsittelyistä ajoittuu suunnittelukaudelle, mutta erillisrahoitus ei kata syyttäjien työpanosta eikä tätä ole huomioitu määrärahakehyksissä (liite 6). Virastokoon suurentamisella ja palvelutoimistojen vähentämisellä ei ole saavutettavissa resurssien lisäystä, mutta niihin liittyvällä johtamisotteen tiivistymisellä voidaan työnjohdollisin keinoin päästä aiempaa parempaan resurssien ohjaukseen ja yhtenäistää sekä käytäntöjä että ratkaisuprofiileja. Nyt jo vireillä olevien yhdistämishankkeiden lisäksi suunnittelukaudella tulevat tarkasteltaviksi Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen syyttäjäntoimen järjestelyt. Oulun ja Lapin syyttäjänvirastojen kohdalla on paikallaan miettiä mahdollista yhteistoimintaan velvoittavaa oikeusministeriön määräystä, jotta koko tuon alueen talousrikokset ja muut suurimmat juttukokonaisuudet olisivat hallittavissa nykyistä paremmin. Palvelutoimistoja, joita on ensi vuoden alussa 33, vähennetään toiminnan tarpeita vastaavasti vuokrasopimusten päätyttyä. Asianhallintajärjestelmien kehittymisen myötä esitutkintayhteistyö varsinkaan tavanomaisissa rikosasioissa ei edellytä syyttäjän ja poliisin sijoittumista samalle paikkakunnalle. Toimistohenkilökunta on vielä jakautunut epätasaisesti eri yksiköiden kesken, mutta palvelutoimistoverkon tiivistyessä ja virkojen tullessa avoimeksi eroja voidaan tasoittaa. Toimistohenkilökunnan vähentäminen ei kuitenkaan mahdollista syyttäjähenkilötyövuosien lisäämistä, koska vähennys menee tuottavuusohjelman säästövelvoitteen kattamiseen.

2 Kirjallinen menettely, esitutkinnan rajoittaminen ja syyteharkinta-asioiden sihteerivalmistelu ovat jo tulostavoitteiden tasolla. Tilanteen vakiinnuttua ei näillä keinoilla ole enää odotettavissa resurssisäästöjä. Eräitä yksikkökohtaisia parannuksia tulee kuitenkin vielä tehdä. Syyttäjälaitoksen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että Sakariasianhallintajärjestelmä korvataan järjestelmällä, joka tukee aiempaa paremmin rikosprosessia ja joka sopii yhteen poliisin Vitja-hankkeeseen. Nykyiset kevennetyt prosessikeinot eivät riitä korvaamaan puuttuvia resursseja. Suunnittelukaudella tulisikin selvittää jonkinlaisen sopimismenettelyn käyttöön ottamisen vaikutus käsittelyn nopeuttamiseen tilanteissa, joissa rikoksesta epäilty haluaa edistää asian selvittämistä. 2. Toimintaympäristön muutos 2.1 PerustehtävIIn vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Rikosoikeudenhoidon ja syyttäjälaitoksen toimintaan lähitulevaisuudessa vaikuttavat muutokset liittyvät mahdolliseen syrjäytymiskehityksen voimistumiseen, rikollisuuden kansainvälistymiseen ja organisoitumiseen sekä rikosten toteutumiseen yhä enemmän sähköistä tiedonvälitystä ja internet-yhteyksiä hyödyntävällä tavalla. Tilastollisesti rikosten määrien on todettu korreloi van keskeisesti alkoholin kulutukseen ja yhteiskunnalliseen taloudelliseen eriarvoisuuteen. Näiden tekijöiden kohdalla voi jonkinlaisia muutoksia olla odotettavissa. Varsinkin taloudellsen hyvinvoinnin jakautumisessa ja yhteiskunnan perusturvassa saattaa tapahtua muutoksia, jotka ovat omiaan lisäämään syrjäytymistä. Tämän vaikutukset näkyisivät ensi sijassa ns. tavanomaisen rikollisuuden lisääntymisenä. Tästä syystä vaikutus syyttäjälaitoksen työtaakkaan ei kuitenkaan välttämättä olisi kovin suuri juttumäärän mahdollisesta kasvusta huolimatta. Rajat ylittävän rikollisuuden kasvu ja rikollisuuden organisoituminen ovat uhkakuvia, jotka osittaisesta toteutumisestaan huolimatta eivät ole toistaiseksi realisoituneet huomattavana juttumääränä. Tällaisten asioiden oikeudellisesti ja näytöllisesti vaativa luonne merkitsee tästä huolimatta sitä, että vaikutus työmääriin saattaa olla merkittävä. Esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden siirtyminen enenevässä määrin talousrikollisuuteen tekee nämä muutoinkin vaativat rikosasiat entistä haasteellisemmiksi. Verkossa tai muutoin sähköisesti toteutettavien rikosten voidaan olettaa lisääntyvän tulevaisuudessa. Petos ja rahankeräysrikostyyppisiä rikoksia, joihin usein liittyy veropetoksia ja muita rikoksia, voidaan tällä tavoin tehdä nopeasti hyvin laajaan asianomistajajoukkoon kohdistuen. Tällaiset tekotavat voivat hyvinkin nopeasti aiheuttaa huomattavia muutoksia rikollisuustilanteeseenjo pelkän rikosten lukumäärän vuoksi. Myös hyödyn hankkimiseksi tehtyjen tietomurtojen ja sitä lähellä olevien tietotekniikkarikosten lukumäärän voidaan olettaa lisääntyvän voimakkaasti

3 tulevaisuudessa. Tämä kehitys edellyttää myös, että syyttäjälaitoksessa kyetään varmistamaan riittävä asiantuntemus näiden asioiden hoitamiseen sekä esitutkintayhteistyössä, että myöhemmin oikeudenkäynneissä. 2.2 Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista edistävät toimenpiteet Edellä mainittuihin haasteisiin vastaamisessa keskeisessä asemassa on jo voimavarasyistä kevennettyjen prosessimuotojen tehokas käyttäminen. Vaativiin ja oikeudellisesti monimutkaisiin asioihin on mahdollista vapauttaa voimavaroja vain tavanomaisten asioiden käsittelyä jouduttamalla. Kirjallinen menettely on tällä hetkellä niin laajassa käytössä, ettei sen käyttöalaa voida enää merkittävästi nostaa. Vuoden 2010 aikana syyttäjälaitoksessa ryhdytään kokonaisvaltaisesti arvioimaan, miten toimenpiteistä luopumista koskevien ratkaisujen laatimis- ja perustelemiskäytäntöjä voitaisiin uudistaa toiminnan tehokkuutta ja asianosaisten oikeusturvaa paremmin huomioon ottaviksi. Arvioinnissa tulee pohdittavaksi myös mahdollisten toimenpiteistä luopumissäännöksiä koskevien lainmuutosesitysten tekeminen. Toteutuessaan kysymyksessä olevat uudistukset voivat lisätä toiminnan tehokuutta jo nyt puheena olevan suunnittelukauden aikana. Suunnittelukaudella syyttäjälaitos tulee tekemään aloitteen sen selvittämiseksi, voidaanko Suomen rikosprosessijärjestelmässä ottaa käyttöön jonkinlainen sopimismenettely, jolla vaikutetaan rajaavasti rikosoikeudenkäynnin kohteen määräytymiseen. Menettelyn tarkoituksena olisi nopeuttaa asian käsittelyä tilanteissa, joissa rikoksesta epäilty on halukas edistämään asian selvittämistä. Esikuvana tällaiselle kevennetylle prosessimuodolle voisi olla joko Norjassa ja Tanskassa taikka Saksassa noudatettu käytäntö. Suunnittelukaudella tehokkuutta voitaisiin lisätä rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyä kehittämällä ja niiden soveltamisalaa laajentamalla. Samoin rajoittamalla muutoksenhakua hovioikeuksiin voidaan voimavaroja säästää. Näitä menettelyjä koskevat lainmuutoshankkeet ovat tällä hetkellä eduskunnan käsittelyn kohteina. Siitä, miten lainmuutoksilla voidaan vaikuttaa toiminnan tehokkuuteen, on mahdollista lausua tarkemmin vasta, kun uudistusten sisältö on saanut lopullisen muotonsa. Näiden muutosten todennäköiset vaikutukset toiminnan tehokkuuteen jäänevät kuitenkin selvästi vähäisemmiksi kuin ne vaikutukset, joita voidaan saavuttaa edellisissä kappaleissa tarkoitetuila uudistuksila. Edellä mainittuun rajat ylittävän rikollisuuden oletettavaan kasvuun liittyen lähitulevaisuudessa lienee mahdollisuuksia tehostaa myös kansainvälistä ja erityisesti EU:n sisäistä yhteistyötä kansallista rikosoikeudenhoitoa edistävällä tavalla.

4 2.3 Toiminnallset linjaukset ja rakenteellset uudistukset Syyttäjälaitoksen tehtävänä on rikosvastuun toteuttaminen tehokkaasti, yhdenmukaisesti ja asianosaisten perusoikeudet turvaavalla tavalla. Syyttäjäntoiminnassa joudutaan puuttumaan kansalaisten perusoikeuksiin merkittävällä tavalla. Tällaisen vallan käytön tulee täyttää korkeat oikeudelliset laatuvaatimukset. Tarkasteltaessa yksittäisen syyttäjän asemaa lainkäyttäjänä on niukkenevissakin oloissa syytä korostaa, ettei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tai kansallisten lailisuusvalvontaviranomaisten ratkaisukäytännössä ole koskaan lainkäyttötyön ollessa kysymyksessä hyväksytty voimavarojen puutteeseen viittaamista perusteena yksittäistapauksessa tavalla tai toisella ilmenneeseen virheeseen tai muutoin työn laadusta tinkimiseen. Tästäkin syystä Valtakunnansyyttäjänviraston on keskushallintovirastona kyettävä kaikissa oloissa huolehtimaan siitä, etteivät yksittäiset syyttäjät joudu puheena olevassa suhteessa kestämättömään tilanteeseen. Syyttäjälaitos ei siten voi merkittävästi tehostaa toimintaansa ratkaisutehokkuutta lisäämällä. Toiminnan tuottavuutta ei ole mahdollista olennaisesti lisätä oikeudellisesta laadusta tinkimättä. Tässä yhteydessä on syytä mainita valtakunnansyyttäjän antama yleinen ohje syyteharkinta-asioiden priorisoinnista (VKS:2009:2). Siinä tuodaan esiin, että syyttäjän on arvioitava kiireellisyysperusteita kokonaisuutena kaikkien asianosaisten oikeusturvan kannalta. Ohjeessa todetaan myös, että syyttäjän velvollisuutena on priorisoida pitkään avoinna olleen asian ratkaiseminen istuntopäivien tasaisen täyttämisen edelle. Väistämätöntä ja hyväksyttävää on, että priorisointi johtaa vaila kiireellisyysperusteita olevien asioiden syyteharkinta-aikojen pitenemiseen. Ohjeessa korostetaan toisaalta, että syyttäjälaitoksen voimavaraongelmat eivät ole hyväksyttävä syy syyttäjäntoiminnan oikeudellisesta laadusta tinkimiseen. Osin toteutumatta ovat tällä hetkellä valtakunnansyyttäjän yleiseen ohjeeseen 2007:5 pohjautuvat tavoitteet esitutkintayhteistyön ja syyttäjäparien käytön lisäämisestä. Tavoitteiden asettamisessa suunnittelukaudelle on tästä syystä lähdetty siitä, että käytettävissä olevien voimavarojen muutokset vaikuttavat suoraan syyttäjälaitoksen toiminnan tuloksiin. Mainittu ohje esitutkintayhteistyön ja syyttäjäparien käytön lisäämisestä on laadittu rikosprosessilain lainvalmistelutöistä ilmenevin tarkoituksin varmistaa nykyaikaisen syyttäjäntyön rooli rikosjutun pääkäsittelyn valmistelun oikeudellisen laadun takaajana, taata prosessin sujuvuus kaikissa oloissa alusta loppuun isoimpienkin rikosjuttujen ollessa kysymyksessä sekä pyrkiä tilanteen niin vaatiessa ennakolta torjumaan syyttäjiin kohdistuvien uhkailujen tehoa. Näistä syistä yleisen ohjeen tavoitteista ei voida heikkenevänkään taloustilanteen yhteydessä ryhtyä tinkimään, vaan ratkaisut on etsittävä muualta. Syyttäjätoiminnan laadun ylläpitäminen ja parantaminen tarkoittaa kansainvälisliityntäisissä asioissa nykyistä suurempaa panostusta esitutkintayhteistyöhön sekä lisäksi

5 keskusviraston tarjoaman asiantuntija-avun nykyistä laajempaa suuntaamista vaativiin, kansainvälisliityntäisiin rikosasioihin. Valtakunnansyyttäjänvirasto on esittänyt Salpausselän syyttäjänviraston perustamista nykyisten Kaakkoi-Suomen ja Päijät-Hämeen syyttäjänvirastojen toimialueista sekä Länsi-Suomen syyttäjänviraston perustamista nykyisten Varsinais-Suomen ja Satakunnan syyttäjänvirastojen toimialueista. Nämä muutokset toteutunevat ennen suunnittelukautta. Pienimpien syyttäjäiivirastojen, eli Keski-Suomen, Kanta-Hämeen ja Lapin, mahdollisia uudelleenjärjestelytarpeita tullaan selvittämään suunnittelukaudella. Palvelutoimistoverkostoa tullaan edelleen tiivistämään nykyisestä 33 palvelutoimistosta noin 25 palvelutoimistoon. Tämä järjestely mahdollistaa toimistohenkilökunnan vähentämistä luonnollisen poistuman kautta suunnitelman mukaisesti. 3. Valtakunnansyyttäjänviraston keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet 3.1 Tuottavuustoimenpiteet Syyttäjälaitoksen toimintaan liittyvien oikeusministeriön tuottavuushankkeiden nykytilaa on käsitelty äskettäin valmistuneessa Syyttäjälaitoksen henkilöstötarvetta selvittävän työryhmän raportissa (oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2008:20). Käyttöönotettu sähköinen rangaistusmääräysjärjestelmä ei ole vähentänyt syyttäjien työmäärää. Sitä vastoin järjestelmä säästää työtä oikeusrekisterikeskuksessa. Rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyn uudistuksesta ei ole vielä varmuutta. Tämän vuoksi arviota uudistuksen vaikutuksesta ei ole tässä vaiheessa esitettävissä. Rikosasioiden kevennetty menettely (kirjallinen menettely) on jo laajassa käytössä (noin 40 prosenttia asioista käsitellään kirjallisessa menettelyssä). Tästä on tullut noin 15 henkilöt yö vuoden säästö. Säästö on toteutunut ennen suunnittelukautta, eikä lisäsäästöä enää ole odotettavissa. Lakivaliokunta totesi mietinnössään, ettei kirjallisesta prosessista saa tulla pääasiallinen menettelytapa. Samanaikaisesti kirjallisen prosessin kanssa otettiin käyttöön uudet säännöt esitutkinnan rajoittamisesta. Tämä menettely on arviolta tuonut noin kahden henkilötyövuoden säästön syyttäjälaitokselle. Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksen on arvioitu tuoneen kahden henkilötyövuoden säästön. Palvelutoimistoverkoston tiivistyttyä on paremmat edellytykset vähentää syyttäjänvirastojen toimistohenkilöstöä henkilöstötarvetta selvittäneen työryhmän ehdotusten mukaisesti. Vuoteen 2014 mennessä lienee mahdollista vähentää toimistohenkilöstön määrää noin 134 henkilötyövuoteen nykyisestä 158 henkilötyövuodesta. Vuoteen 2005 verrattuna toimistohenkilökunnan määrää on jo vähennetty 30 henkilötyövuodella (187,6 henkilötyövuodesta 158 henkilötyövuoteen). Oikeushallinnon palvelukeskuksen perustaminen ei juurikaan ole vähentänyt työmäärää syyttäjänvirastoissa. Tämä johtuu siitä, että palvelukeskuksen tehtäviin kuuluvat asiat lähtökohtaisesti hoidettiin aikaisemmin oikeusministeriön maksukeskuksissa.

6 3.2 Toimitilaratkaisut/toimitilastrategia Yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja oikeusministeriön oikeushallinto-osaston kanssa on käynnistetty Porin uuden oikeustalon ja Jyväskylän oikeustalon perusparannushankkeet. Näissä kahdessa hankkeessa on rakennuskonsultin avustuksella hakettu uusia ratkaisuja, jotka jatkossa voivat toimia suuntaa-antavina oikeustalohankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Suunnittelussa tullaan erityisesti panostamaan synergiaetujen selvittämiseen. Syyttäjänvirastojen palvelutoimistoverkostoa tullaan harventamaan. Tämä tarkoittaa toiminnan keskittämistä ensisijaisesti suurempiin keskuksiin. Pienillä paikkakunnila ollaan luopumassa palvelutoimistojen nykyisistä tiloista ja vastaavasti syyttäjänvirasto tarvitsee nykyistä suuremmat tilat päätoimipaikassaan ja alueen isommissa asutuskeskuksissa. Suunnittelu on myös tältä osin käynnistynyt yhteistyössä Senaattikiinteistöjen ja oikeusministeriön oikeushallinto-osaston kanssa. Työ on pitkäjänteistä johtuen siitä, että monet jo kihlakunnanviraston aikaiset vuokrasopimukset on solmittu jopa yli kymmeneksi vuodeksi. Selvittelyn yhteydessä kartoitetaan myös mahdollisuudet luopua osista tiloista nopeutetussa aikataulussa. Toiminnan keskityttyä harvemmille paikkakunnille, kokonaisneliömäärä voidaan arvioida vähentyvän. Toisaalta vuokrataso asutuskeskuksissa on korkeampi kuin pienilä paikkakunnila. Näin ollen ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia kokonaisvuokra kuluihin. Tiiviimpi toimitilaverkosto tuo kuitenkin toiminnallisia parannuksia. Samalla on mahdollista parantaa toimitilojen turvallisuutta. Suunnittelukaudella toimitilamuutoksia on tulossa ainakin Jyväskylään, Poriin, Vantaalle, Kuopioon, Seinäjoelle, Pietarsaareen, Ylivieskaan, Kemiin, Kotkaan ja Turkuun. Hankkeista ei vielä tässä vaiheessa ole esittää tarkempaa kustannuslaskentaa. Alustava yhteenveto toimitilamuutoksista vuosina 2010-2014 esitetään liitteessä 8. 3.3 IT -hankkeet 3.3.1 Laitteet ja järjestelmät Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen muuttaminen palvelukeskukseksi on siirtänyt OTTK:n palkkausmenoja syyttäjälaitoksen momentile. Tästä on vuodesta 2009 alkaen seurannut syyttäjälaitoksen IT-menoihin noin 314000 euron lisäys. Käyttöjärjestelmä on uusittu vuonna 2006 ja sen uusiminen tulee uudelleen ajankohtaiseksi vuonna 2011. Sähköposti- ja asianhallintajärjestelmien Lotus Notes - alustan tekniset ratkaisut tulevat arvioitaviksi vuonna 2012. Laitehankinnoissa on leasingin käyttö vakiintunut. Seuraavassa uusimiserässä (vuonna 2009 hankittujen laitteiden leasing-sopimus päättyy vuonna 2013) käytetään

7 mahdollsuuksien mukaan valtion yhteistä työasemaratkaisua. Perustietotekniikan osalta on oletettavissa, että yksikkökustannukset eivät suunnittelukaudella nouse. Leasingin ansiosta laitekustannukset pysyvät suunnitellulla tasolla. Syyttäjälaitoksen osuus laitehankinnoista on noin 130000 euroa. Merkittävimmän osan menoista muodostavat kuitenkin tuotannon kiinteät kustannukset (vakio- ja ylläpitopalvelut). 3.3.2 Summaarinen rikos prosessi 3.3.3 Rahoituksesta Keskeisenä keinona rikosvastuun toteuttamiseksi joutuisasti on summaaristen rikosasioiden käsittelyn yksinkertaistaminen yhdistämällä rikesakko- ja rangaistusmääräysmenettelyt (ns. sakkomenettelylaki) sekä Sakari-asiankäsittelyjärjestelmän kehittäminen ja tehokas hyväksikäyttö. Vuoden 2008 alusta on siirrytty syyttäjien sähköiseen rangaistusmääräyssovellukseen, josta aiheutuu ylläpito- ja kehittämismenoja. Kehittämismenot on suunnittelukaudella arvioitu olevan noin 25 000 euroa vuodessa. Sakkomenettelyn uusiminen ajoittunee vuodelle 2013, jolloin uusi RM-sovellus tulee rakennettavaksi vuonna 2012. Sovelluksen hinnaksi arvioidaan 250000 euroa, joka on huomattavasti vähemmän kuin mitä nykyinen sovellus tuli maksamaan (noin miljoona euroa). Tämän jälkeen kustannukset olisivat noin 50 000 euroa seuraavina vuosina. Syyttäjälaitoksen laskelmissa on vuonna 2011 varauduttu noin 2,1 miljoonan euron IT -menoihin. Suunnittelukauden loppupuolella menotaso olisi 1,7-1,9 miljoonaa euroa. 3.3.4 Sakari-järjestelmän kehittäminen ja uusiminen sekä yhdistäminen polisin uuteen Vitjajärjestelmään Syyttäjälaitoksessa käytetään edelleen 1990-luvun alkupuolella kehitettyä syyttäjien ja käräjäoikeuksien yhteistä Sakari-asianhallintajärjestelmää, jossa syyttäjä on keskeinen toimija esitutkintaviranomaisen ja tuomioistuimen välissä. Sakarin teknologia on vanhaa ja riskialtista. Sakarin välttämättöminä uudistustöinä tutkitaan sovelluskielen vaihtamista, joka maksaisi 233 600 euroa + 9000 euroa/vuosi ja toisena vaihtoehtona kokonaan uuden käyttöliittymän koodaamista Sakariin. Tämän hinta ei ole vielä tiedossa., mutta on joka tapauksessa tärkeä selvittää samoin kuin, mikä uuden käyttöliittymän aikataulu voisi olla. sopiva erityisesti poliisin suunnitteleman Vit- järjestelmän tulee vuonna 2014 olla valmis vastaanottamaan esitutkintaviranomaisten Vitjalla sähköisesti siirtämät tiedot. Uuden käyttöliittymän tulisi olla yhteen ja-järjestelmän kanssa. Joka tapauksessa syyttäjän Syyttäjien ja läheisimpien yhteistyötahojen eli poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja verottajan tietojärjestelmät ovat nykyisin huonosti yhteensopivia. Suunnittelukaudella on siis tarkoitus uusia Sakarin käyttö liittymä ja samanaikaisesti valmistautua myös Sakarin korvaamiseen uudella paremmin rikosprosessia tukevalla ja poliisin Vitja järjestelmään sopivalla järjestelmällä. Poliisin Vitja-hankkeessa on tavoitteena koko rikosasiain ketjun asian- ja dokumentinhallinnan uusiminen ja sähköistäminen niin, että

8 kerran tallennettu tieto on muiden ketjussa seuraavien käytettävissä joustavasti tarkoituksenmukaisella tavalla. Sakaria on silti koko ajan myös päivitettävä ja kehitettävä. Laajojen ja vaativien rikosasioiden käsittelyssä on tärkeää huomioida sähköisten mahdollisuuksien käyttäminen esitutkinta-aineiston laatimisessa, kokoamisessa ja siirtämisessä viranomaisilta toiselle sekä rikosprosessin myöhemmissä vaiheissa mm. eri oikeusasteissa. Järjestelmien tulee olla hyvin yhteensopivia. Uusilla järjestelmilä on myös saatavissa lisätehoa kirjalliseen prosessiin. Syyttäjälaitos on mukana myös yleisten tuomioistuinten asianhallinnan kehittämistyöryhmässä, jonka asian- ja dokumentinhallinnan hankkeen sisältö (mm. aineistopankki) määritellään vuoden 2010 aikana ja hankekokonaisuuden laajuus arvioidaan toimintopistelaskennan avulla. Hankkeen kokonaiskustannusarvio valmistuu loppuvuonna 2010. Tämäkin hanke on erittäin riippuvainen keväällä 2009 perustetusta poliisin Vitjasta,joka otetaan käyttöön vuonna 2014. 3.4 Muut 3.4.1 Syyttämättä jättämistä koskevien päätösten perustelemisvaatimus ja kevennetyt prosessikeinot Vuoden 2010 aikana syyttäjälaitoksessa ryhdytään kokonaisvaltaisesti arvioimaan, miten toimenpiteistä luopumista koskevien ratkaisujen laatimis- ja perustelemiskäytäntöjä voitaisiin uudistaa toiminnan tehokkuutta ja asianosaisten oikeusturvaa paremmin huomioon ottaviksi. Vuonna 2008 syyttäjät tekivät yhteensä n. 27 000 syyttämättä jättämistä koskevaa päätöstä. Esitutkinnan rajoittamispäätöksiä tehtiin samana vuonna n. 7000. Lukumäärät ovat olleet samalla tasolla vuosina 2006 ja 2007. Valtakunnansyyttäjä on yleisillä ohjeillaan 2007:2 (esitutkinnan rajoittaminen) ja 2007:4 (syyttämättäjättämispäätöksen laatiminen ja sisältö) antanut linjauksia siitä, miten syyttäjien tulee perustella kysymyksessä olevia ratkaisujaan. Syyttämättä jättämistä koskevien ratkaisujen osalta linjaukset ovat olleet pääosiltaan samankaltaiset 1990 luvun lopulta saakka. Selvää on, että näiden ratkaisujen perusteleminen sitoo merkittävän osan syyttäjälaitoksen käytettävissä olevista resursseista. Tämä työpanos vähentää sitä panostusta, jota syyttäjälaitos pystyy osoittamaan tuomioistuimiin siirrettävien asioiden hoitamiseen ja esimerkiksi esitutkintayhteistyön tekemiseen. Oikeudellsen ratkaisun laatu on ensisijaisesti arvioitavissa sen perustelujen kautta. Tämän vuoksi nyt puheena olevien ratkaisujen riittävä perusteleminen on tärkeää. Toisaalta nyt puheena olevien ratkaisujen perusteluvelvollisuudesta ei ole säädetty laissa. Nykyinen perusteluvelvollisuus perustuu siten ennen muuta ohjeistukseen ja perinteeseen. Tosiasia on myös, että ns. prosessuaalisten syyttämättäjättämispäätösten yhteydessä noudatettu perustelukäytäntö saattaa nykyisellään olennaisesti heikentää asianomistajan tosiasiallisia mahdollisuuksia ajaa samassa asiassa nostamaansa omaa syytettään menestyksellisesti tuomioistuimessa. Tämä on suoranainen epäkohta. Näiden

9 syiden vuoksi on aiheellsta arvioida, voidaanko prosessuaalisten syyttämättäjättämisratkaisujen laatimis- ja perustelukäytäntöjä uudistaa tavalla, joka vähentää syyttäjien työtä ja samalla kohentaa asianomistajan asemaa. Seuraamusluoteisessa syyttämättäjättämisessä noudatetaan puolestaan käytäntöä, jossa epäilylle luetaan syyksi tutkittu rikos, esitetään perustelut syyksi lukemiselle ja lopuksi esitetään perustelut, miksi syytettä ei kuitenkaan nosteta. Syyttäjille ei kuitenkaan ole laissa annettu nimenomaista toimivaltaa rikoksen syyksi lukemiselle. Tämä onkin luonnollista, koska syyttäjän ratkaisu perustuu esitutkinta-aineistoon, joka ei sellaisenaan kelpaa tuomion perustaksi. Näin ollen ja koska myös seuraamusluonteisten syyttämättä jättämiseen liittyvät nykyiset käytännöt sitovat paljon resursseja, on aiheellsta arvioida, onko myös seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä koskevia perustelu- ja muita käytäntöjä syytä uudistaa. Seuraamusluonteisen syyttämättäjättämisen osalta tähän antaa aiheen jo perustuslain 2 :n 3 momentissa säädetty vaatimus, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kysymyksessä olevien syyttämättä jättämiseen liittyvien käytäntöjen kokonaisvaltaisen arvioinnin yhteydessä tulee pohdittavaksi myös eräiden lainmuutosesitysten tekeminen. Tässä tilanteessa tiedossa olevien seikkojen perusteella tällaiset mahdolliset esitykset voisivat todennäköisesti koskea eräiden uusien syyttämättä jättämisperusteiden säätämistä ja myös voimassa olevien perusteiden soveltamisalojen laajentamista. Tällaiset muutosesitykset voisivat myös koskea eräiden uusien esitutkinnan rajoittamisperusteiden säätämistä tai olemassa olevien perusteiden soveltamisedellytysten laajentamista. Tiedot poliisin tutkinnassa olevien laajojen talousrikosasioiden määristä antavat aiheen olettaa, että oikeudenkäyntien viivästymisestä aiheutuneet ongelmat rikosprosessissamme tulevat jatkumaan, ellei maassamme ryhdytä toimiin toimintaedellytyksiä koskevien perusteellisten muutosten aikaan saamiseksi. Tämän vuoksi Valtakunnansyyttäjänvirasto tulee olemaan aloitteellinen sen suhteen, että Suomessa ryhdytään vakavasti selvittämään, voidaanko maamme rikosprosessijärjestelmässä ottaa käyttöön jonkinlainen sopimismenettely, jolla vaikutetaan rajaavasti rikosoikeudenkäynnin kohteen määräytymiseen. Menettelyn tarkoituksena olisi nopeuttaa asian käsittelyä tilanteissa, joissa rikoksesta epäilty on halukas edistämään asian selvittämistä. Esikuvana tällaiselle kevennetylle prosessimuodolle voisi olla joko Norjassa ja Tanskassa taikka Saksassa noudatettu käytäntö. Muitakin ulkomaisia malleja on olemassa. 4. Suunnittelukauden toimenpiteet tunnuslukuineen tavoitteiden saavuttamiseksi Esitetyillä kehyksilä syyttäjälaitoksen henkilöstömäärä vähenee voimakkaasti. Vähennys kohdistuu myös syyttäjien määrään. Tämä tulee olennaisesti heikentämään syyttäjälaitoksen tunnuslukuja. Syyttäjäntyö on lainkäyttöä. Tästä syystä on välttämätöntä pitää kiinni korkeasta laadusta. Rikosprosessia on lainsäädännöllä viime vuosina kevennetty. Nämä keinot on jo ennen suunnittelukautta täysimääräisesti hyödynnetty. Henkilöstövaje tulee ensisijaisesti aiheuttamaan pidempiä syyteharkintaaikoja. Painopiste tulee edelleen olemaan pitkään syyteharkinnassa olevissa asioissa. Tämä tulee aiheuttamaan pitempiä syyteharkinta-aikoja erityisesti alle kuusi kuukautta

10 syyteharkinnassa olleissa rikosasioissa. Syyteharkinnassa vireillä olevien asioiden määrä arvioidaan kasvavan 21 000 asialla suunnittelukaudella. Tuloksellsuuden tunnusluvut (liite 3) 5. Syyttäjälaitoksen voimavaratarpeet (liitetaulukko) Laskelmissa on otettu huomioon voimassa olevan virkaehtosopimuksen vaikutukset. Sitä vastoin laskelmissa ei ole otettu huomioon uuden vuoden 2010 alussa solmittavan virkaehtosopimuksen vaikutuksia vaan on oletettu, että siihen osoitetaan erilinen rahoitus. Ehdotetut kehykset johtavat siihen, että toimistohenkilökunnan eläköitymisen myötä syy ttäj änvirastoj en toimistohenkilömäärä vähenee tuottavuusohjelmaa edellyttämää määrää enemmän. Syyttäjälaitoksen henkilöstötarvetta kartoittanut työryhmä esitti myös syyttäjänvirastojen toimistohenkilömäärän vähentämistä. Samanaikaisesti on kuitenkin kehyksissä pysymiseksi vähennettävä myös syyttäjien määrää noin 16:llä vuoden 2010 tasosta. Edellä mainitun henkilöstötarvetta selvittäne en työryhmän tekemän laskelman mukaan vuoden 2007 työmäärillä laskettuna paikallisila syyttäjänvirastoilla tulisi olla 338 syyttäjää. Näin laskettuna kehysluvut aiheuttavat noin 50 syyttäjän vajauksen. Samanaikaisesti syyttäjien eläköityminen kiihtyy, jolloin vaarana on osaamisvaje. Viimeaikoina on myös ollut havaittavissa kokeneiden syyttäjien siirtyminen tuomarinvirkoihin. Tämä kehitys voidaan olettaa kiihtyvän tuomareiden eläköitymisen myötä. Tämä tulee olennaisesti vaikuttamaan syyttäjälaitoksen ratkaisukykyyn. Varovaisen arvion mukaan vireilä olevien asioiden määrä kasvaa suunnittelukaudella noin 21 000 asialla. Liitetaulukoissa on esitetty tarkemmat käsitykset vaikutuksista. Syyttäjälaitoksen kehyslaskelmaja lisätarpeet (liitel) Syyttäjälaitoksen voimavarat ja rahavirrat (liite 2) Syyttäjälaitoksen henkilöstösuunnitelma, toteutumat, tuottavuustavoitteet ja eläkepoistuma 2005-2015 (liite 4) Syyttäjälaitoksen tuottavuustoimenpiteet 2005-2015 (liite 5) WinCapita (liite 6) Valtioneuvoston periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 201-2011 (liite 7) Yhteenveto toimitilamuutoksista vuosina 2010-2014 (liite 8)

SYYTTÄJÄLAITOKSEN KEHYSLASKELMA JA LISÄYSTARPEET 2011-2014 Liite 1. TAE- Arvio Tavoite Voimavaratarpeet 2011-2014 Tot 2008 2009 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 Määrärahan käyttö 2008 ja arvio 2009 38 541 40 557 40 892 39 716 39 663 39 635 39 613 TAE 2010 ja sen mukaisesti tarkistettu kehyspäätös sekä vuoden 2014 peruslaskelma 40 893 39 783 39 783 39 783 39 783 Määrahatarpeet: WinCapita 743 868 868 434 434 5. VN: n periaateohjelma talousrikos ja harmaantalouden vähentämiseksi 525. i 050 i 050 i 050 i 050 Momentti 25.30.01 Syyttäjälaitoksen toimintamenot (S 2v) 2011 2013 2014 Vuoden 2009 varsinaisen talousarvion määräraha, 1000 euroina I 39 703 39 703 39 703 39 703 39 703 VN:n 26.3.2009 kehyspäätöksen muutokset vuoden 2009 talousarvioon verrattuna: - tuottavuustoimenpiteet -254-439 -439-439 -439 - palkkojen tarkistukset (VES, UPJ, eläkemaksun muutos) 598 598 598 598 598 - vuoden 2009 kertaluonteinen vähennys palkkausmäärärahoista 181 181 181 181 181 - keva-maksun poistaminen -632-488 -488-488 -488 - muut muutokset (palvelukeskusmaksujen aleneminen = OPK:n tuott.säästö) -2-3 -3-3 -3 VN:n 26.3.2009 kehys päätös (oletus. v. 2014 määräraha = v. 2013 kehys) 39 594 39 552 39 552 39 552 39 552 TAE 2010:n muutokset kehyspäätökseen verrattuna: - työnantajan VaEL-maksun muutos 2005-2010 208 208 208 208 208 - vuoden 2007 kehys päätöksen mukaisen VaEL-maksuleikkauksen poisto 23 23 23 23 23 - Ruanda ja WinCapita (kertameno) 1 068 0 0 0 0 TAE 2010 ja sen mukaisesti tarkistettu kehyspäätös sekä vuoden 2014 peruslaskelma 40 893 39 783 39 783 39 783 39 783 VKSV:n EHDOTUS * 525 1 918 1 918 1484 1 484, * Lisämäärärahatarve perusteltava muistiossa, josta ilmenee lisäresurssien käyttötarkoitus ja vaikuttavuus.

Syyttäjälaitokset taloudellset voimavarat ja rahavirrat LIITE 2 TAE- Tot Ennuste TUJO TTS TTS TTS TTS Taloudellset voimavarat Tot 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 TOIMINNAN TULOT JA MENOT, 1000 C 0 0 0 0 0 0 0 0 Tulot yhteensä - maksullinen toiminta - muut tulot Menot yhteensä 32 077 38 540 40 557 40 892 39 716 39 663 39 635 39 613 - henkilöstömenot 27 189 31 022 31 528 32 060 30 378 30 387 30 210 30210 - toimitilavuokrat 1 739 2945 3498 3614 3678 3744 3812 3880 - palvelujen ostot 858 1 375 1470 1272 1 375 1 375 1 375 1375 - muut toiminnan menot 2291 3 198 4061 3946 4285 4157 4238 4148 I A-I:- Tot Ennuste TUJO TTS TTS TTS TTS Ra havi rta laskelma Tot 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 TOIMINNAN RAHOITUS, 1000 - toimintamenomomentille budj. tulot 0 0 0 0 0 0 0 0 - toimintamenomomentille budj. menot 32 077 38 540 40 557 40 892 39 716 39 663 39 635 39 613 Toimintamenorahoitus, netto josta 32 077 38 540 40 557 40 892 39 716 39 663 39 635 39 613 - siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 1569 2069 1405 1406 1392 1432 1 501 1591 - talousarvio (TA+LTA) 32 098 39 041 39 893 40 893 39 703 39 703 39 703 39 703

TULOKSELLISUUDEN TUNNUSLUVUT LIITE 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS ennuste. Al: i-ujo Vaikuttavuus tot 2007 tot 2008 2009 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 sivu 1 SYL 030 Keskimääräinen svvteharkinta-aika, enintään I(k 2,09 2,65 2,07 2,3 2,8 3,4 3,9 4,4 SYL 040 6-12 I(k svvteharkinnassa olleita asioita avoinna, enintään I(pl 2730 2210 1 630 2000 5000 8000 12 000 15 000 SYL 050 Yli 12 kk svvteharkinnassa olleita asioita avoinna, enintään 1 359 353 258 220 400 700 1000 1 500 SYL 130 Erikoissvvttäiien ratkaisemien talousrikosasioiden keskimääräinen svvteharkinta-aika, enintään pv 207 216 239 250 250 250 250 250 Svvteharkinta-aika, tavanomaiset rikosasiat, enintään kk 1,62 2,14 1,64 2,2 2,5 2,8 3,1 3,5 Svvteharkinta-aika, erittelemättömät rilwsasiat, enintään kk 2,82 3,35 2,53 3,2 3,5 4,0 4,5 5,0 Svvteharkinta-aika vaativat rikosasiat enintään kk 4,39 5,41 4,35 5,0 ennuste TAl:. UJU 6,0 7,0 8,0 9,5 Toiminan laajuus Syyteharkintaan saapuneet asiat tot 2007 tot 2008 2009 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 86 309 85 801 83 000 83 000 83 000 83 000 83 000 83 000 SYL 020 Svvteharkinnassa ratkaistut asiat, kpl 86 3091 85 6101 83 000 81 000 77 000 78 000 78 000 78 000 ennuste TAE/TUlO Tuottavuus ja taloudellsuus tot 2007 tot 2008 2009 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 SYL 060 Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (kolw henkilöstö) 174 177 167 169 168 171 173 174 SYL 070 Tuottavuus, ratkaistut asiat/htv (svvttäjät) 275 271 253 260 260 259 259 259 Tuottavuusohjelman mukaiset HTV-vähennvl(set 2007-2009 (kumulativinen ) 26 29 Tuottavuusohjelman mukaiset HTV-vähennvkset vuosina 2007-2013 (kumulatiivinen) 7 14 27 36 36 SYL 080 Taloudellsuus, euroa (toiminta menot/ratkaisu) 335 374 429 430 432 427 426 427 Maksullinen toiminta 1000 : - Nettoutettavat tuotot yhteensä - - - - - - - -

TUOTOKSET, PROSESSIEN JA LAADUNHALLINTA ennuste IAC I UJU Aikaansaadut julkishyödykkeet tot 2007 tot 2008 2009 2010 TTS 2011 TiS 2012 TTS 2013 TTS 2014 LIITE 3 sivu 2 SYL 130 Erikoissyyttäiien ratkaisemat talous rikos asiat, kpl 318 346 300 300 300 300 300 300 ennuste TAE/TUlO Prosessien ja laadunhallnta tot 2007 tot 2008 2009 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 Syyttäjien esitykset I,irjallseen menettelyyn, %-osuus kaikista alioikeuteen siirretyista 38,9 39,9 40 40 40 40 40 SYL 340 Toimistohenkilökunnan valmistelemat haastehal,emukset, 0/0 30 30 30 30 30 30 30 Toiminnan vhdenmukaisuus SyyttåJlen paåtóksiin Ja menettelyyn kohdistuneet kantelut. jotka ovat aiheuttaneet toimenditeita. % ennuste TAE/TUlO HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA tot 2007 tot 2008 2009 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 Henkilöstömäärä, htv kaikkiaan: 516,0 541,0 532,0 517,0 496,0 492,0 488,0 485,0 VKSV yhteensä, josta 34,2 35,9 36,0 37,0 37,0 37,0 37,0 37,0 - johto ja valtionsyyttäjät 14,5 15,5 15,5 16,0 16,0 16,0 16,0 16,0 - muut henkilöstö 19,7 20,5 20,5 21,0 21,0 21,0 21,0 21,0 Syyttäjävirastot yhteensä, joista 468,8 490,2 496,0 480,0 459,0 455,0 451,0 448,0 - syyttäjät 304,0 329,1 325,0 312,0 296,0 301,0 301,0 301,0 - muut henkilöstö 164,8 161,2 158,0 155,0 150,0 141,0 137,0 134,0 - työllistetvt ia harioitteliiat 12,7 14,8 13 0 13 0 13 0 13,0 13 0 13 0 Henkilöstömenoien %-osuus kokonaiskuluista 848% 805% 777% 78,4% 76,5 % 766% 76,2 % 76,3 % Henkilöstön hyvinvointi: - Työtyytyväisyysindeksi 3,09 3,28 3,28 3,28 3,28 3,28 3,28 - Sairauspoissaolopvt /htv 3,29 8,39 8 8 8 8 8 8 Osaaminen: - Henkilöstön koulutustasoindeksi 6,00 6,00 6 6 6 6 6 6 - Henkilöstön koulututuspäivät/htv 2,85 4,97 6 6 6 6 6 6 IT-menot ja maksut (OPK:lle) valtion palvelukeskukselle ja Oikeushallnnon tietotekniikkakeskukselle ennuste TAE/TUlO IT-menot ja OTTK-maksu tot 2007 tot 2008 2009 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 Palvelukeskusmaksut OTTK:lle kaikkiaan 1000 1 122 1245 1582 1856 2318 2174 2238 2132 Tietotekniikan kehittämisinvestoinnit 1000 153 142 101 350 456 295 252 197 ennuste TAE/TUlO OPK-maksut tot 2007 tot 2008 2009 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 Palvelukeskusmaksut, 1000 386 428 420 420 420 420 420

VKSVn henkilöstö suunnitelma, toteumat, tuottavuustavoitteet ja eläkepoistuma 2005-2015, laskentapvm LIITE 4 Syyttäj älaito ksen tot tot tot tot ennuste TAE TTS-kausi henkilötyövuodet: toteumat, 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 sivu 1 VKSV yhteensä 34,6 35,5 34,2 35,9 36,0 37 37 37 37 37 37 johto ja valtionsyyttäjät 13,8 15,1 14,5 15,45 15,5 16 16 16 16 16 16 - eläköitymisennuste 2015 asti 0 0 0 0 1 1 1 muut henkilöstö 20,8 20,4 19,7 20,51 20,5 21 21 21 21 21 21 - eläköitymisennuste 2015 asti 0 0 2 1 1 1 2 Syyttäjävirastot yhteensä 511,7 500,2 468,8 490,2 496,0 480 459 455 451 448 448 syyttäjät 324,1 321,6 304,0 329,1 325 312 296 301 301 301 301 - eläköitymisennuste 20 i 5 asti 4 1 3 6 3 4 10 11 10 4 7 sihteerit ja muu henkilöstö 187,6 178,6 164,8 161,2 158 i 55 150 141 137 134 134 - eläköitymisennuste 20 i 5 asti 4 3 8 2 0 1 5 9 4 3 9 - harjoittelijat ja työllistetyt htv:nä 2,2 10,3 12,7 14,77 13 13 13 13 13 i 3 i 3 Syyttäjälaitos kaikkiaan, joista 548 546 516 541 545 517 496 492 488 485 485

LIITE 4 tot tot tot ennuste TAE TTS-kausi Tuottavuushankkeet ja niiden suunne suunnitellut HTV-vaikutukset yht 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Htv-tarvetta lisäävät tekijät SYYTT ÄJÄ TOIMINT A Esitutkintayhteistyö 12 12 15 15 20 20 20 20 A vainsyyttäjäjä~jestelmä 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 Poliisirikosten tutkinan johtajuus 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 Parisyyttäj äj ärj estelmä 1 1,8 11,8 15 15 20 20 20 20 Muut lisäykset ( 2008 v 1,5 me) Lisäykset yhteensä 34,4 34,4 40,6 40,6 50,6 50,6 50,6 50,6 sivu 2 Htv-tarvetta vähentävät tekijät organisaatiomuutos -2-2 -2-2 -2-2 -2-2 OPK 0 0 0 0 0 0 0 0 HO seulonta Kirjallinen prosessi -14,9-14,9-14,9-14,9-14,9-14,9-14,9-14,9 esitutkinan rajoittaminen -2-2 -2-2 -2-2 -2-2 sovittelu -2-2 -2-2 -2-2 -2-2 sihterityön käytön lissäminen -5,9-5,9-5,9-5,9-5,9-5,9-5,9-5,9 Syyttäjien SAKARI-järjestelmä Rankkari- ja rikesakkomenettely Vähennykset yhteensä -26,8-26,8-26,8-26,8-26,8-26,8-26,8-26,8 Nettovaikutus 7,6 7,6 13,8 13,8 23,8 23,8 23,8 23,8 SIHTERITOIMINTA sihteeritarpeen vähentyminen -9-23 -26-30 -33-38 -47-51 -54-54 tuottavuussäästö kumulativinen tuottavuussäästö/vuosi=t AE -2-7 -14-27 -36-36 -36-2 -5-7 -13-9 0 0

SYYTT AJALAITOKSEN TUOTTAVUUSTOIMENPITEET 2005-2015 Liite 5 IAC- I uoua- Tuottavuustoimenpiteet 2005 - Tavoite TUlO vuus 2015 2005 2006 2007 2008 2009 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTS 2013 TTS 2014 2015 1) Toteutuneet htv:t 548 546 516 541 531 517 2) Tuottavuusohjelman mukaiset htv-vähennykset yhteensä kumulatiivisesti -2-7 -14-27 -36-36 -36 2a) Toimenpiteet vuoteen 2011 mennessä( kumuloituva) -27-27 -27-27 -27-27 Organisaatiomuutos -2-2 -2-2 -2-2 Kirjallinen prosessi -14,9-14,9-14,9-14,9-14,9-14,9 Esitutkinnan rajoittaminen -2-2 -2-2 -2-2 Sovittelu -2-2 -2-2 -2-2 Sihteerit yön käytön lisääminen -5,9-5,9-5,9-5,9-5,9-5,9 Uudet toimenpiteet vuoden 2015 loppuun mennessä hanke/toimenpide C hanke/toimenpide D 3) Vähennyksiä vastaavat kokona ishen ki lötyövuosi mää rät 4 )Muut perustellut htv-muutokset (kumuloituva) 5) Kokona ishen ki lötyövuosi mää rät 548 546 516 541 531 517 Taulukko on sama kuin VM:n määräyksessä TM 0802, liite II-2

~~ ~ VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Syyteasiainyksikkä Ari-Pekka Koivisto Muistio Liite 6 12,11,2009 1 (2) WinCapitan vaatimat syyttäjäresurssit tänään sekä vuosile 2011-2012 Keskusrikospoliisin johtama WinCapita- esitutkinta on kautta aikain yksi Suomen laajimmista rikostutkinnoista. Valtakunnalliseksi kohdetorjuntakohteeksi eli valtakunnanmaaliksi valittua rikosasiaa on selvittänyt noin 30 päätoimista sekä noin kymmenen osatoimista tutkijaa, WinCapitan lukuja ja faktoja: - ilmeinen pyramidipetos - c1ubissa ainakin 10,000 sijoittajaa - clubin tilille suorituksia noin 100 miljoonaa euroa - jäsenistölle palautettu noin 90 miljoonaa euroa - noin 3.000 tutkintapyyntöä - ennakoidaan noin 2.000 korvausvaatimusta yhteismääräitään noin 35 miljoonaa euroa - takavarikossa noin 17 miljoonaa euroa - esitutkinnassa pääjuttu/ Hannu Kailajärvi ja noin 50 "koepalloa", joista jokainen vastaa laajaa talousrikosasiaa - KRP:llä kovat paineet saada juttukokonaisuus valmiiksi - edelleen puuttuu oikeusavuilla pyydettyjä tietoja, asiantuntijalausuntoja ja analyyseja Syyttäjiksi jutulle on määrätty Sari Aho, Mika Appelsin, Heikki Arjas, Lilja Limingoja, Tommi Hietanen, Pekka Mäkinen ja Kai Selander. Kyseiset syyttäjät hoitavat pääjutun ja suuren osan koepalloista. Jokainen syyttäjänvirasto tulee saamaan WinCapita -juttuja hoitaakseen kuitenkin siten, että määrällisesti suurimmat juttumassat osuvat pääkaupunkiseudulle, Varsinais-Suomeen, Ouluun, Pohjanmaalle, Pirkanmaalle sekä Itä-Suomeen, Minna Sihto on määrätty hoitamaan juttua Pirkanmaalla, Allekirjoittanut on määrätty seuraamaan ja koordinoimaan jutun esitutkintaa sekä syyttäjäntoimintaa, Pääjuttu/ Kailajärvi valmistunee syyteharkintaan 2009 aikana. Viiden vastaajan pääkäsittely Vantaan käräjäoikeudessa ajoittunee helmimaaliskuulle 2010. Rikosvastuun toteuttaminen aloitetaan pääjutulla ja muut jutut odottavat pääjutun tuomiota sekä pääkäsittelyn prosessiratkaisuja ja logistisia va- : Albertinkatu 25 A PL 333 00181 Helsinki li Puh 010 362 0800, 0100 86 300 Fax 010 362 0888

~~ ~ VALTAKU NNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Syyteasiainyksikkö Ari-Pekka Koivisto Muistio Liite 6 12,11.2009 2 (2) lintoja (mm, erittäin hankala asianomistajakysymys), Esitutkinta on alkuvuonna 2009 sitonut määrättyjen syyttäjien työpanoksesta 5-25 % vastaten yhteensä kahden talousrikossyyttäjän koko työpanosta (muiden syyttäjien osuus tässä vaiheessa pieni). Syyttäjien panostus on lisääntynyt loppuvuodesta 2009 vastaten neljän syyttäjän koko työpanosta. Alkuvuodesta 2010 arvioidaan asian vaativan noin kymmenen syyttäjän koko työpanoksen, koska juttukokonaisuuden koepallot siirtyvät syy teharkintaan loppuvuoden 2009 ja kevätkuukausien 2010 aikana, Esitutkintayhteistyö on tällä hetkellä voimallista ja vaativaa, Juttukokonaisuuden hoitamiseen tulee alkaen keväältä 2010 osallistumaan nimettyjen syyttäjien ohella myös muita syyttäjiä. Pääprosessin tuomion jälkeen (mitä ilmeisimmin langettava) muut rikosprosessit (koepallot) käynnistyvät tuomioistuinten määräämässä tahdissa, Näissä prosesseissa ei ole tutkintavankeja, joten pää käsittelyjen aikataulut eivät välttämättä noudata mitään sisäistä logiikkaa. Käytetyt pakkokeinot kuitenkin nopeuttavat pääkäsittelyjen alkamista. Ilmeistä on, että alioikeusprosesseja käydään alkaen keväästä 2010 aina vuoteen 2012, minkä jälkeen - ottaen huomion esitutkinnassa ja julkisuudessa esitetyt puolustuksen kommentit - kaikki rikosasiat käsitellään uudestaan hovioikeuksissa vuosina 2010-2014. WinCapitan muut rikosasiat (pl. pääjuttu ja koepallot) valmistuvat syyttäjille 2010-2012 ja niihin liittyvää monipolvista syyttäjäntoimintaa tehdään vuosina 2010-2015. Vuosina 2011-2012 WinCapita asian hoitamiseen mennee 10 syyttäjän työpanos. Vuosina 2013-2014 tulee varautua siihen, että WinCapita-juttukokonaisuus sitoo edelleen viiden syyttäjän työpanoksen, Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto : Albertinkatu 25 A PL 333 00181 Helsinki ~ Puh 010 362 0800, 010086300 Fax 0103620888

~~ ~ VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Hallintoyksikkö Christer Lundström Muistio Liite 7 16.11.2009 Dnro 1 (1) Valtioneuvoston periaatepäätös halltuksen toimintaohjelmaksi talousrikollsuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 2010-2011 Ohjelmassa esitetään talousrikosten ruuhkautuneen syyteharkinnan purkamiseksi 10 uutta talousrikossyyttäjää. Kustannusvaikutus voidaan arvioida olevan 1 050 000 euroa vuodessa. Syyttäjälaitoksessa on 31 talousrikoksiin erikoistunutta syyttäjää. Lisäksi eräissä syyttäjänvirastoissa toimii osatoimisia talousrikossyyttäjiä. Yksinomaan Helsingin syyttäjänviraston 12 talousrikossyyttäjillä on vastuullaan noin 215 esitutkintavaiheessa olevaa ja 80 syyteharkinnassa olevaa laajaa talousrikosasiaa. Samanaikaisesti käräjäoikeusvaiheessa pyörii 15 yli viikon mittaisen pääkäsittelyn vaativaa talousrikosasiaa. Edellä mainitut pääkäsittelyt sitonevat arviolta pari henkilötyövuotta. Pelkästään talousrikossyyttäjillä, jotka hoitavat laajimmat talous rikosasiat, on samanaikaisesti vireillä käräjäoikeudessa yli 70 muuta talousrikosasiaa. Lisäksi heillä on hovioikeusvaiheessa vireillä olevia 15 yli viikon pääkäsittelyn vaativaa juttukokonaisuutta. Näidenkin asioiden käsittely sitonee noin kaksi henkilötyövuotta. Helsingissä toimii lisäksi osatoimisia talousrikossyyttäjiä, jotka hoitavat edellä mainittuja tavanomaisempia talousrikosasioita. Muiden syyttäjänvirastojen talousrikossyyttäjien tilanne ei ole yhtä paha kuin Helsingin. Kuitenkin ruuhkautumista esiintyy monella paikkakunnalla. Kun poliisi ryhtyy purkamaan nykyistä noin 2 100 talousrikosasian ruuhkaa, nykyiset talousrikossyyttäjät eivät selviydy tästä työtaakasta, vaan jutut ruuhkaantuvat syyttäjälaitokseen. Alenevat kehykset eivät myöskään mahdollista käytettävissä olevien resurssien uudelleen kohdentamista talousrikoksiin. Tilanteen hallitsemiseksi talousrikossyyttäjien määrää tulee pysyvästi lisätä 10. Kustannusvaikutus on 1 050 000 euroa. C; Albertinkatu 25 A PL 333 00181 Helsinki ' Puh 010 362 0800, 0100 86 300 Fax 010 362 0888

Toimitilamuutoksia vuosina 2010-2014 Liite 8 SYYTTÄJÄ YKSIKÖiDEN TOIMITILA T Kustannukset / kk IAjankohta vuokra / kk I yhteensä vuodessa Käytöstä poistuvat tiat VUONNA 2010 Itä-Suomen syyttäjänvirasto Pieksämäki 30.6.2010 666,00 3996,00 Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto Kemiö 31.12.2009 204,92 2459,04 Loimaa 31.12.2009 613,67 7 364,04 Pohjanmaan syyttäjänvirasto Palvelutoimisto Kauhajoki 31.5.2010 560,72 3925,04 Lapin syyttäjänvirasto Palvelutoimisto Kemijärvi 01.01.2010 1 250,02 15 000,24 Palvelutoimisto Tornio 01.01.2010 1 131,35 13 576,20 Keski-Suomen syyttäjänvirasto - Jyväskylä 31.3.2010-7474,34 89692,08 Äänekoski 31.12.10 mennessä 2 092,61 25 111,32 VUONNA 2011..--. Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto Espoo 2011 11 885,00 - -- Pirkanmaan syyttäjänvirasto Valkeakoski 31.8.2011 726,60 2 906,40 Pohjanmaan syyttäjänvirasto Palvelutoimisto Pietarsaari 31.12.2010 431,12 5 173,44 Itä-Suomen syyttäjänvirasto Kuopio 31.10.2011 0,00 Oulun syyttäjänvirasto Haapajärvi 31.5.2011 909,99 6 369,93 Lapin syyttäjänvirasto Palvelutoimisto Kemi 31.12.2010 1 503,39 18 040,68 VUONNA 2012 Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto Lohja 2012 4 263,00 51 156,00 Tammisaari 2012 1 456,00 17 472,00 VUONNA 2014 Itä-Suomen syyttäjänvirasto Varkaus 31.12.2014 0,00 Aika määrittelemättä Oulun syyttäjänvirasto - Kalajoen toimip. 378,74

UUDET TILAT 2010 Keski-Suomen syyttäjänvirasto Jyväskylä 01.04.10 8 970,55 107 646,60 20-11 Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto Espoo 2011 16050,00 Itä-Suomen syyttäjänvirasto Kuopio 1.11.2011 ei arvioita Pohjanmaan syyttäjänvirasto Seinäjoki 1.5.2011 8 078,26 56547,82 Pietarsaari 31.12.2010 ei tietoa 0,00 Oulun syyttäjänvirasto Ylivieska 1.6.2011 suunnittelu käynnistyy 2010 Lapin syyttäjänvirasto Palvelutoimisto Kemi 01.01.2011 2 489,00 29868,00 Varsinais-Suomi Turku vuonna 2011 suunnittelu käynnissä ----- Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto Lohja 2012 1310,00 15720,00 Tammisaari 2012 420,00 5040,00 -~- 2012 -- Kaakkois-Suomi Kotka ajankohta määrittelemättä