Syyttäjälaitoksen toiminta lukuina 2009

Transkriptio

1 Syyttäjälaitoksen toiminta lukuina 29 t i l a s t o l i i t e 2 9

2 Toimitus Virve Streng, Valtakunnansyyttäjänvirasto Taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino Edita Prima Oy, Helsinki 21

3 t i l a s t o l i i t e Työtilanteen kehitys 4 2 Tulostavoitteiden saavuttaminen Joutuisuus ja yhdenvertaisuus Tuotokset ja suoritteet Prosessien- ja laadunhallinta Toiminnallinen tehokkuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 15 3 Syyttäjälaitoksen voimavarat Toimintamääräraha Henkilöstö 22 4 Valtakunnansyyttäjänviraston järjestämä koulutus 26 5 Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari 29

4 4 1 Työtilanteen kehitys Saapuneiden asioiden lukumäärä pysyi kertomusvuonna samalla tasolla kuin vuonna 28 eli noin 85 asiassa. Saapuneiden asioiden joukossa vaativien asioiden osuus hieman lisääntyi ollen kertomusvuonna 3 424, kun niitä vuonna 28 saapui Vaativien asioiden prosentuaalinen osuus kaikista saapuneista asioista oli 4,5 % (3,92 % vuonna 28). Kysymys on siten painotetun työmäärän kasvusta. Saapuneiden asioiden painotettu työmäärä oli vuonna 29 yhteensä (39 29 vuonna 28), joka edustaa 2,8 prosentin kasvua. Suoritemäärät 27 % 28 % 29 % Tavoite Erotus Avoinna aikavälin alussa Saapuneet asiat tavanomaiset ,39% ,65% ,21% erittelemättömät ,59% ,49% ,78% vaativat ,3% 331 3,87% ,2% Ratkaistut asiat Käsittelyratkaisut Asiaratkaisut tavanomaiset ,43% ,18% ,2% erittelemättömät ,66% ,89% ,93% Avoinna kauden lopussa Keskimääräinen syyteharkinta-aika vaativat 372 3,9% ,92% ,5% ,9 2,65 1,97 2,2,23 tavanomaiset 1,62 2,14 1,55 1,7,15 erittelemättömät 2,82 3,35 2,46 2,7,24 vaativat 4,39 5,41 4,17 4, -,17

5 t i l a s t o l i i t e 29 5 Vireillä 6 12 kk Vireillä yli 12 kk tavanomaiset ,52% 9 24,39% 34 18,68% erittelemättömät ,% ,17% 88 48,35% Asiaratkaisujen profiili vaativat ,48% ,44% 6 32,97% Syyte ,78% ,6% ,64% Rm ,13% ,67% ,57% SJP tpluop ,7% ,98% ,% SJP pros ,85% ,26% 595 7,39% ETL ,51% ,25% 492 5,12% ETL 4.4 pros 2,25% 124 1,21% ,52% ETL 4.4 kust 123,16% 858 1,1% 132 1,65% Toimenpideratkaisujen profiili S päätös ,83% ,69% ,75% S Ilmoitus 323,41% 283,33% 282,35% Syyte ,51% ,64% ,13% Rm ,32% ,77% ,64% SJP tpluop ,31% ,19% ,29% SJP pros ,37% ,81% ,97% ETL ,86% ,9% 555 4,94% ETL 4.4 pros 294,29% ,28% 178 1,74% ETL 4.4 kust 176,17% 179,98% ,58% Esitykset kirjalliseen menettelyyn 27 % 28 % 29 % Tavoite Erotus S päätös ,54% ,87% ,63% S Ilmoitus ,63% ,37% ,8% ,77% ,86% ,6% 38,% 3,6% Hylätyt KO:ssa 591 6,76% ,27% ,6% Syyttäjän valitukset KO:n ratkaisuista HO:een 33 3,43% ,61% ,38%

6 6 2 Tulostavoitteiden saavuttaminen 2.1 Joutuisuus ja yhdenvertaisuus Tulostavoite: Toteutetaan oikeudenmukainen syyteharkinta joutuisasti ja yhdenvertaisesti. Syyteharkinnan joutuisuutta koskeva tulostavoite 1,9 kuukautta voidaan katsoa kertomusvuonna saavutetun, koska kaikkia asiaryhmiä koskeva keskimääräinen syyteharkintaaika jäi uupumaan tavoitteesta vain,7 kuukautta. Keskimääräiset syyteharkinta-ajat paranivat kertomusvuonna edelliseen vuoteen verrattuna myös kaikissa asiaryhmissä. Merkittävänä parannuksena voidaan pitää vaativien asioiden keskimääräisen syyteharkinta-ajan nopeutumista. Kertomusvuonna se oli 4,17 kuukautta, kun se vuonna 28 oli 5,41 kuukautta. Syyteharkinnan yhdenvertaisuutta on mitattu niin sanottujen ratkaisuprofiilien sekä toimenpiteisiin johtaneiden kantelujen avulla. Ratkaisuprofiileissa ensisijainen on asian päättymistä tietyllä perusteella mittaava profiili. Tässä tarkastelussa syytteiden osuus kaikista syyteharkintaratkaisuista on pysynyt ennallaan. Syytteiden osuus muodosti sekä vuonna 28 että vuonna 29 noin 76 % asiaratkaisuista ja 59 % toimenpideratkaisuista. Esitutkinnan rajoittamispäätöksissä on tapahtui kertomusvuonna edelleen nousua. Lisäys koski kaikkia esitutkinnan rajoittamisperusteita. Syyttämättä jättämistä koskevien ratkaisujen osuus pysyi ennallaan. Tältä osin aikaisemmin tapahtunut johdonmukainen kehitys näyttää muuttuneen hieman, koska edellisenä vuonna havaittiin syyttämättäjättämispäätösten vähentyneen samalla, kun rajoittamisratkaisut lisääntyivät. Tilastoista ei ole pääteltävissä yksityiskohtaista syytä tähän muutokseen. Yleinen olettamus on, että rajoittamispäätösten lisääntyminen vähentää syyttämättä jättämistä koskevien päätösten määrää. Olettamus on perusteltu, koska esitutkinnan rajoittamisella lopetetaan sellaisten asioiden käsittely, joiden osalta on jo varhaisessa vaiheessa nähtävissä, etteivät ne tule johtamaan syytteen nostamiseen. Nämä asiat ratkaistaisiin syyttämättä jättämisellä, ellei mahdollisuutta esitutkinnan rajoittamiseen olisi käytettävissä. Kuten edellä todettiin, kehitys ei ole kaikilta osin ollut tällä tavoin johdonmukainen, koska rajoittamispäätösten lukumäärä on noussut ja syyttämättäjättämispäätösten lukumäärä on silti pysynyt samalla tasolla.

7 t i l a s t o l i i t e 29 7 Selvää syytä tähän kehitykseen ei ole tiedossa. Osasyy voi olla esimerkiksi se, että syyttäjille saapuvien asioiden joukossa on jonkin verran sellaisia asioita, joissa poliisi esittää esitutkinnan rajoittamista, vaikka samantyyppiset asiat aikaisemmin ratkaistiin esitutkintalain 43 :n nojalla tehtävällä poliisin omalla lopettamispäätöksellä. Toinen syy voi liittyä tietynlaiseen asioiden yleisen vaikeusasteen lisääntymiseen. On mahdollista, että monissa asioissa, joissa syyteharkintaratkaisuksi on lopulta tullut syyttämättä jättäminen, tiedot epäillystä rikoksesta ovat esitutkinnassa olleet siinä määrin tulkinnanvaraisia, että tutkinnanjohtaja on harkinnut perustellummaksi esitutkinnan valmiiksi saattamisen ja asian siirtämisen syyteharkintaan sen sijaan, että hän olisi esittänyt esitutkinnan rajoittamista. Tarkan syyn selvittäminen edellyttäisi tutustumista yksittäisten asioiden yksityiskohtiin. Näitä profiileja tukevana seurantana käytetään syytteiden hylkäysprosentin kehitystä alioikeudessa. Syytteiden osuuden muutoksilla pitäisi olla tietty korrelaatio hylkäysprosenttiin. Kertomusvuonna syytteiden hylkäysprosentti pieneni (6,7 % vuonna 29 ja 7,25 % vuonna 28), vaikka syytteiden osuus pysyi ennallaan. Syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuuden seurantaan liittyy myös se, missä määrin kantelujen nojalla syyttäjän ratkaisuja muutetaan taikka ryhdytään muutoin toimenpiteisiin syyttäjän menettelyn johdosta. Muutosprosentti oli kertomusvuonna 7 % (11 % vuonna 28), jos toimenpiteiksi lasketaan syytemääräykset, käsitykset ja ohjeet, päätökset syyttämättä jättämisestä ja muut määräykset. (Ks. Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari s. 29) Keskimääräinen syyteharkinta-aika (kk) Syyttäjänvirasto Luokittelemattomat Tavanomaiset Erittelemättömät Vaativat Kaikki kuukausina Koko maa 1,3 1,56 2,46 4,17 1,97 Helsinki 1,36 2,41 3,23 4,65 2,8 Länsi-Uusimaa 2,54 2,64 4,49 5,43 3,42 Itä-Uusimaa,18 1,67 2,4 4,17 1,92 Kanta-Häme,28 1,12 1,93 3,89 1,44 Päijät-Häme,63,75 1,71 2,9 1,9 Kaakkois-Suomi 1,15 1,61 2,22 4,15 1,96 Varsinais-Suomi,72 1,13 1,93 4,43 1,5 Pirkanmaa,23,89 1,46 3,46 1,19 Satakunta 1,39 2,16 3,21 1,75 Pohjanmaa,91 2,6 3,71 5,94 2,73 Keski-Suomi,26 1,5 2,2 2,62 1,74 Itä-Suomi,31 1,9 1,73 2,91 1,35 Oulu,64 1,25 2,23 4,9 1,66 Lappi 1,56 2,33 4,49 1,94 Ahvenanmaa,3 1,79 2,53 3,67 2,19 VKSV,1 2,37 4,51 5,47 4,61

8 8 Syyttämättäjättämispäätökset toimenpidekohtaisesti Prosessuaalinen syyttämättäjättäminen Seuraamusluonteinen syyttämättäjättäminen Syyttäjävirasto Yhteensä Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV

9 t i l a s t o l i i t e Jätän syytteen nostamatta, koska kyseessä ei ole rikos 2 Asiassa ei ole näyttöä rikoksesta tai todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. 3 Jätän syytteen nostamatta, koska epäillyn rikoksen syyteoikeus on vanhentunut 4 Jätän syytteen nostamatta, koska syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta 1 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 1 kohta 11 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 2 kohta 12 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 1 kohta 13 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 2 kohta 14 Tieliikennelaki 14 1 momentti 23 Rikoslaki 35 luku 7 24 Rikoslaki 5 luku 7 3 Muu lainkohta Syyttämättäjättämiset

10 1 2.2 Tuotokset ja suoritteet Tulostavoite: Suoritetaan syyteharkinta tehokkaasti. Ratkaistujen asioiden lukumäärän perusteella arvioiden vuoden 29 tulos oli heikompi kuin edellisen vuoden vastaava tulos. Kertomusvuonna ratkaistiin asiaa, mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin ratkaistiin asiaa. Vuodelle asetettua tavoitetta (86 ratkaistua asiaa) ei saavutettu. Kysymys on pitkälti ollut siitä, että ratkaistujen asioiden lukumäärässä palattiin tasolle, joka vallitsi vuonna 27. Sanottuna vuonna ratkaistiin asiaa. Ratkaistujen asioiden painotettu työmäärä oli vuonna 29 yhteensä (411 1 vuonna 28 ja vuonna 27). Lasku edelliseen vuoteen verrattuna oli kolme prosenttia. Asiaan vaikutti myös se, että Sakari-tietojärjestelmässä ei vuoden kahden viimeisen viikon aikana siirretty asioita käräjäoikeuksiin niiden organisaatiouudistuksen takia. Sen voidaan arvioida merkinneen noin 2 asian vähentymistä Siihen, että tulosta kokonaisuutena arvioiden voidaan luonnehtia myönteiseksi, vaikuttaa kuitenkin ennen muuta se, että pitkään vireillä olleiden asioiden lukumäärä vähentyi huomattavasti. Pitkään vireillä olleiden asioiden joukossa ongelmallisimman ryhmän muodostavat yli 12 kuukautta vireillä olleet asiat. Tähän ryhmään kuuluvia asioita oli kertomusvuonna ratkaisematta 182 kappaletta, kun vastaava lukumäärä oli vuoden 28 lopussa 369 kappaletta ja vuoden 27 lopussa peräti kappaletta. Tältä osin syyttäjälaitos myös alitti selvästi sille asetetun tavoitteen (2 asiaa). Trendi oli samankaltainen, joskaan ei yhtä jyrkkä, 6 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden ryhmässä. Lukumääristä on havaittavissa, että panostukset pitkään vireillä olevien asioiden lukumäärän vähentämiseen ovat tuottaneet toivottua tulosta.

11 t i l a s t o l i i t e Syyttäjänvirasto Vireillä olevien asioiden ikärakenne Vireillä alle 1 kk Vireillä 1-3 kk Vireillä 3-6 kk Vireillä 6-9 kk Vireillä 9-12 kk Vireillä yli 1 v Yhteensä Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Satakunta Kaakkois-Suomi Itä-Suomi Pirkanmaa Päijät-Häme Lappi Itä-Uusimaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Oulu Ahvenanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Helsinki Länsi-Uusimaa VKSV % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 1% Vireillä alle 6 kk Vireillä 6-9 kk Vireillä 9-12 kk Vireillä yli 1 v

12 Prosessien- ja laadunhallinta Tulostavoite: Käytetään tarkoituksenmukaisia prosessilajeja. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta kirjallisen menettelyn käyttöasteen ei tulisi minkään tuomioistuimen alueella poiketa olennaisesti valtakunnallisesta tasosta. Kirjallisen menettelyn käytössä syyttäjien esitykset kirjalliseen menettelyyn ylittivät tulostavoitteen. Tavoitteena oli säilyttää edellisenä vuonna saavutettu taso, joka oli 35 % syyttäjän käräjäoikeuteen siirtämistä asioista. Kertomusvuonna toteutuma ylitti tämän ollen 41,75 %. Syyttäjälaitoksen sisäisessä tulosohjauksessa syyttäjänvirastoille on lisäksi asetettu eräitä yksityiskohtaisempia laadullisia tulostavoitteita. Keskeisimmät näistä ovat seuraavat virastojen Valtakunnansyyttäjänvirastolle raportoimat asiat: 1. haastehakemusten todistelun teemoittelu 2. kirjallisen tutkintasuunnitelman laadintaan osallistuminen muiden esitutkintaviranomaisten kanssa 3. parisyyttäjien käyttö 4. rasististen ja muiden viharikosten tunnistaminen syyttäjätoiminnassa.

13 t i l a s t o l i i t e Ratkaisut syyttäjänvirastoittain Syyttäjänvirasto Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Käsiteltävät asiat Avoinna kauden alussa Saapuneet asiat Yhteensä ,% 1,% 1,% ,% 15,14% 22,58% ,% 6,99% 12,22% ,% 6,53% 6,36% ,% 6,49% 5,11% ,% 4,22% 1,88% ,% 5,55% 5,54% ,% 8,51% 7,1% ,% 8,19% 4,36% ,% 3,95% 3,43% ,% 6,36% 8,72% ,% 4,8% 3,69% ,% 9,82% 7,36% ,% 8,45% 6,35% ,% 4,12% 4,1% ,%,83% 1,2% ,%,5%,16% Ratkaisujen lajit Käsittelyratkaisut Yhdistetty Siirretty Syyte Rm SJP tpluop SJP pros ETL 4.3 ETL 4.4 pros 3 3 1,% ,76% ,28% 115 3,8% 164 5,41% 18 3,56% 148 4,88% 193 6,37% 26 6,8% 127 4,19% 146 4,82% 126 4,16% 197 6,5% 278 9,17% 119 3,93% 11,36%,% ,% 17 14,18% ,26% 111 9,26% ,9% 46 3,84% 56 4,67% 58 4,84% 68 5,67% 91 7,59% 79 6,59% 58 4,84% 87 7,26% 56 4,67% 15 1,25% 9,75% 3,25% ,52% 5,12% 7,4% 5,% 1,57% 75,64% ,77% 1,13% 5,7% 4,37%,36% 72,85% ,81% 7,88% 8,58% 5,61%,83% 71,76% ,3% 6,7% 7,4% 5,95% 4,37% 67,5% ,78% 5,81% 6,96% 5,59% 1,39% 75,97% ,77% 2,78% 6,97% 3,9%,71% 82,61% ,19% 4,73% 7,49% 5,4% 1,24% 74,84% ,16% 3,77% 6,95% 5,15% 1,75% 76,35% ,% 2,4% 7,77% 3,62%,97% 8,8% ,29% 2,61% 1,33% 5,12% 1,87% 77,12% ,54% 2,12% 8,44% 5,12% 1,13% 8,2% ,47% 1,76% 8,74% 4,48% 1,9% 81,38% ,62% 1,32% 9,1% 5,36% 1,95% 78,96% ,4% 7,34% 6,44% 5,1% 1,62% 74,87% ,81% 6,16% 7,54% 5,86% 4,63% 67,59% ,88% 7,26% 6,6% 5,15%,13% 67,41% ,41% 7,41% 24,7% 2,37%,% 29,63% ETL 4.4. kust ,65% 411 3,41% 117 2,2% 149 2,88% 55 1,8% 19,56% 72 1,54% 143 2,8% 65,98% 19,61% 44,87% 16,42% 26,33% 9 1,35% 68 2,9% 24 3,17% 2 3,7% S päätös ,75% 218 1,81% 115 2,16% 194 3,75% 56 1,1% 45 1,33% 53 1,13% 162 2,36% 117 1,76% 18,58% 47,93% 2,53% 156 1,96% 19 1,64% 41 1,26% 41 5,41% 4 7,41% S ilmoitus 282,35% 29,24% 9,17% 7,14% 17,33% 13,38% 2,43% 3,44% 47,71% 15,48% 32,64% 12,32% 33,41% 16,24% 2,6%,%,% Yhteensä Avoinna kauden lopussa ,% 1,% ,71% 1,% ,81% 1,% ,98% 1,% ,48% 1,% ,11% 1,% ,11% 1,% ,38% 1,% ,51% 1,% ,43% 1,% ,15% 1,% ,18% 1,% ,65% 1,% ,37% 1,% ,57% 1,% ,48% 1,% 1 54,7% 1,% Syyteharkinta-aika (kk) 1,97 2,8 3,42 1,92 1,44 1,9 1,96 1,5 1,19 1,75 2,73 1,74 1,35 1,66 1,94 2,19 4,61

14 Toiminnallinen tehokkuus Tulostavoite: Toteutetaan rikosvastuu tuottavasti ja taloudellisesti Tavoite Tuottavuus (koko henk.) ratk./htv Tuottavuus (syyttäjät) ratk./htv Taloudellisuus /ratk Tuottavuus koko henkilökunnalla mitattuna laski vuodesta 27 noin kahdella prosentilla ja vuodesta 28 vajaalla neljällä prosentilla. Vastaavasti syyttäjillä mitattuna tuottavuus laski vuodesta 27 noin seitsemällä prosentilla ja vuodesta 28 noin 12 prosentilla. Asetettua tavoitetta tuottavuudelle ei saavutettu. Perinteisesti tuottavuus on laskettu jakamalla syyttäjänvirastojen ratkaistujen asioiden määrä henkilötyövuosimäärällä. Tässä laskelmassa tavanomainen rikosasia on samanarvoinen esimerkiksi talousrikoksen kanssa. Tämä ei tee täyttä oikeutta kehitykselle tilanteessa, jossa juttukanta on vaikeutunut. Painotetulla työmäärällä laskettuna tuottavuus koko henkilökuntaa ja syyttäjää kohden on laskenut vuodessa noin prosentilla. Tähän on saattanut vaikuttaa syyttäjien keskittyminen pitkään syyteharkinnassa olleisiin asioihin. Pitkään syyteharkinnassa olleisiin asioihin liittyy usein jokin erityisongelma, joka vie työpanosta. Taloudellisuuslukuun vaikutti oleellisesti eräiden menoerien siirtyminen kihlakunnanvirastoilta syyttäjänvirastoille. Asetettua tavoitetta taloudellisuudelle ei saavutettu. Siihen on vaikuttanut tuottavuuden jääminen tavoitetasoa alhaisemmalle tasolle.

15 t i l a s t o l i i t e Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoite: Huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista. Syyttäjälaitoksessa on vuosittain toteutettu VMBaro -työtyytyväisyyskysely. Työtyytyväisyysindeksi on kehittynyt seuraavasti: Työtyytyväisyysindeksi 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 3,1 3,16 3,28 3,28 3,25 3,31 3,3 3,33 3,34 3,35 3, Tavoite 29 Tavoite Koko syyttäjälaitos Oikeushallinnossa Valtiolla yleensä Syyttäjälaitoksen syksyllä 29 toteutetussa työtyytyväisyyskyselyssä työtyytyväisyysindeksi nousi ollen 3,33. Tältä osin asetettu tavoite toteutui. Kyselyn pääkohtien keskiarvot johtamisosiota lukuun ottamatta nousivat edellisestä mittauksesta. Selvimmin nousivat työoloja ja palkkausta koskevat osiot. Eniten myönteisiä vastauksia annettiin työn haastavuudesta, oikeudenmukaisesta ja inhimillisestä kohtelusta työtovereiden taholta sekä sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta työyhteisössä.

16 16 Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus marraskuussa 29 Johtaminen Työn sisältö ja haasteellisuus Palkkaus Kehittymisen tuki Työilmapiiri ja yhteistyö Työolot Tiedon kulku Työnantajakuva Kohtien 1 8 keskiarvo yhteensä VKSV Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Vastauksen keskiarvo yhteensä Oikeushallinnon keskiarvo Valtion keskiarvo 3,28 3,54 3,4 3,4 3,59 3,7 2,81 3,4 3,39 2,99 3,4 2,45 3,14 3,35 3,37 2,64 2,74 3,4 3,49 3,86 2,79 3,48 4,4 3,65 3,2 3,35 3,49 3,19 3,62 3,11 3,73 3,76 3,37 3,15 3,23 3,39 3,4 3,64 2,82 3,43 3,94 3,5 3,2 2,8 3,36 3,63 3,76 3,21 3,42 3,74 3,69 3,28 3,46 3,55 2,83 3,56 2,87 3,28 3,47 3,35 2,91 2,96 3,17 3,78 3,75 3,15 3,64 4, 3,56 3,39 3,42 3,6 3,56 3,81 3,1 3,73 3,93 3,86 3,79 3,59 3,65 3,55 3,93 3,14 3,77 3,95 3,91 3,41 3,56 3,66 3,2 3,65 2,99 3,45 3,52 3,31 2,76 2,99 3,27 3,22 3,43 2,53 3,37 3,61 3,18 3,16 2,61 3,15 3,38 3,6 2,73 3,43 3,76 3,6 3,49 3,34 3,41 3,4 3,44 2,73 3,4 3,74 3,59 2,88 2,76 3,22 2,6 3,36 2,35 2,83 3,39 3,33 2,22 2,8 2,91 3,26 3,6 2,83 3,41 3,7 3,52 3,7 3,12 3,33 3,31 3,67 2,81 3,23 3,63 3,56 3,2 3,24 3,34 3,36 3,68 2,82 3,24 3,67 3,49 3,8 3,19 3,35

17 t i l a s t o l i i t e Lisäksi on seurattu sairauspäivien lukumäärää henkilötyövuotta kohden. Tämä luku on kehittynyt seuraavasti: 1 Sairauspoissaolo pv/htv ,8 8,4 7,8 7,1 8, Tavoite 29 Tavoite Toteuma Sairauspoissaoloja syyttäjänvirastoissa oli kertomusvuoden aikana yhteensä työpäivää. Niiden määrä laski lähes 83 työpäivää edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti pitkien sairauslomien osalta. Syyttäjälaitoksen terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja vuoden aikana olleiden henkilöiden määrän %-osuus koko henkilöstöstä) oli 43,9 %, edellisenä vuonna luku oli 41,6 %.

18 18 Syyttäjänvirastojen sairauspoissaolot työpäivinä päivää 4 6 päivää yli 6 päivää Myös koulutuspäivien määrää on seurattu. Niiden määrä henkilötyövuotta kohden on Prima-henkilöstötietojärjestelmästä saadun tiedon mukaan kehittynyt seuraavasti: 1 Koulutukseen osallistuminen pv/htv ,9 4,7 8,5 4,2 7, Tavoite 29 Tavoite Toteuma Koulutuspäivien seurannasta ilmenee, että asetetuista tavoitteista on jäätiin sekä vuonna 29 että vuonna 28. Toteutumat jäivät molempina vuosina asetetuista tavoitteista olennaisesti (vuonna 29 noin 4 % ja vuonna 28 noin 45 %). Vuoden 29 aikana tehtyjen havaintojen mukaan koulutuspaikkoja jäi käyttämättä varsinkin loppuvuodesta järjestetyillä kursseilla. Syyttäjänvirastoilta saatujen tietojen mukaan syyttäjiä jäi lähtemättä koulutukseen määrärahojen niukkuuden ja virastojen työtilanteen vuoksi.

19 t i l a s t o l i i t e Syyttäjälaitoksen voimavarat 3.1 Toimintamääräraha Syyttäjälaitoksen toimintamääräraha (1 ) TP 27 TP 28 TP 29 TA 29 Muutos % Valtakunnansyyttäjänvirasto Paikalliset syyttäjävirastot , ,7 Muut ,3 Yhteensä ,4 Toimintamääräraha ,4 Syyttäjälaitoksen kokonaismenot vuonna 29 olivat 4,2 miljoonaa euroa. Syyttäjälaitos käytti vuodelle myönnetyn 39,9 miljoonan euron määrärahan lisäksi 35 euroa vuodelta 28 siirtynyttä määrärahaa. Syksyn 28 tulosneuvottelussa oli suunniteltu käytettäväksi 96 euroa siirtyvää määrärahaa, mutta talousnäkymien heikennyttyä ministeriö edellytti syyttäjälaitoksen käyttävän siirtyvää määrärahaa suunniteltua vähemmän. Säästösuunnitelma toteutui. Lisätalousarviossa syyttäjälaitokselle myönnettiin 19 euron lisämääräraha Ruandan kansanmurhaan liittyvää oikeudenkäyntiä varten. Tämä oikeudenkäynti aiheutti vuonna 29 syyttäjälaitokselle kuluja yhteensä euroa (palkat 176 2, matkakulut 46 4, muut kulut 4 9). Syksyn aikana oli tarkoitus kuulla vastaajan todistajia jossakin Afrikan maassa. Tämä matka, joka toteutui Tansaniaan, siirtyi vuoden 21 puolelle syyttäjistä riippumattomista syistä. Muut menot, jotka eivät suoraan liity Valtakunnansyyttäjänvirastoon tai yksittäisiin syyttäjänvirastoihin, koostuivat yhteisistä tietohallinnon ja oikeushallinnon palvelukeskuksen menoista. Vuonna 29 niihin vaikutti lisäksi merkittävä aikaisempiin vuosiin liittyvä eläkemaksu (464 euroa).

20 2 Henkilöstömenot olivat yhteensä 32 miljoonaa euroa eli 79,5 prosenttia kokonaismenoista. Henkilöstömenot nousivat 982 eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävin nousu aiheutui virkaehtosopimuksen vaikutuksista (yleiskorotuksen kustannusvaikutus 2,3 prosenttia sekä paikallis- ja kehittämiserien osuus 1,96 prosenttia syyttäjien ja 2,21 prosenttia toimistohenkilökunnan osalta). Toimitilamenot olivat 3,89 miljoonaa euroa eli 9,7 prosenttia kokonaismenoista. Toimitilamenot nousivat 591 eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannusten nousu johtui ensisijaisesti uusista toimitiloista, joiden vuokrataso on edellisiin verrattuna korkeampi (Tampere, Mikkeli, Järvenpää, Hämeenlinna ja Rovaniemi). Vuokrakuluja tulee jatkossakin kasvattamaan vuokranantajien pyrkimys nostaa vuokratasoa markkinatasolle sopimusten uusimisten yhteydessä. Tietohallintomenot olivat yhteensä euroa. Kulut nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 168 eurolla. Tämä johtui siitä, että oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen palkkausmenot 35 euroa sisältyivät ensimmäistä kertaa menoihin. Muut tietohallintomenot vähenivät 182 eurolla (14,6 prosentilla). Euromääräisesti mitattuna suurin vähennys kohdistui vakiopalveluihin (136 euroa). Suhteellisesti suurin vähennys kohdistui kehittämiseen (47 prosenttia). Muut menot olivat yhteensä 2,9 miljoonaa euroa eli 7,3 prosenttia kokonaismenoista. Muut menot laskivat 39 eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. 45 Syyttäjälaitoksen menot vuosina menolajeittain (1 ) Henkilöstömenot Toimitilamenot Tietohallintomenot Muut menot

21 t i l a s t o l i i t e Syyttäjälaitoksen määräraha ja sen käyttö TP-27 TP-28 TP-29 Muutos-% 8-9 TA 29 Poikkeama TA Poikkeama % VALTAKUnnansyyTTäjänVIRASTO Palkat ,6 % ,3 % Toimitilat ,6 % ,8 % Investoinnit ,8 % ,1 % Muut menot ,6 % ,5 % Nettoutettavat tulot -9 9 Valtakunnansyyttäjänvirasto yhteensä ,1 % ,3 % PAIKALLISET syyttäjänvirastot Palkat ,3 % ,2 % Toimitilat , % ,5 % Investoinnit , % ,8 % Muut menot ,5 % , % Nettoutettavat tulot Paikalliset syyttäjänvirastot yhteensä ,5 % ,2 % KAIKKI SyyTTäjän- VIRASTOT yhteensä ,7 % , % SyyTTäjäLAITOKSEn yhteiset menot Tietohallintomenot ,5 % ,7 % Oikeushallinnon palvelukeskus ,7 % ,9 % Eläkemaksun lisämaksu Kaikki menot yhteensä ,4 % , % MääräRAHA Talousarvio ,4 % Lisätalousarvio Yhteensä ,2 % Aik. vuosilta siirtyneet Käytettävissä Seuraavalle vuodelle siirt

22 22 Paikallisten syyttäjänvirastojen toimintamenot vuosina Virasto TP 27 TP 28 TP 29 Määrärahat vuodelle 29 Säästön jälkeen käytettävissä 29 Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä Henkilöstö Vuonna 29 paikallissyyttäjien henkilötyövuosimäärä oli 324, joka oli edelliseen vuoteen verrattuna 5 henkilötyövuotta vähemmän. Tulosneuvottelussa syksyllä 28 sovittu siirtyvien määrärahojen runsaampi käyttäminen olisi mahdollistanut edellisen vuoden suuruisen käytön, mutta heikentyneet taloudelliset näkymät edellyttivät jo vuoden 29 aikana säästötoimenpiteitä. Toimistohenkilöstön määrä on vähentynyt ennakoitua nopeammin. Valtakunnansyyttäjänvirastossa henkilötyövuosia käytettiin kertomusvuonna kaikkiaan 36,9 (37,6 vuonna 28), ilman harjoittelijoita luku oli 36,4. Henkilötyövuosien määrän laskuun vaikuttivat muun muassa virastossa täyttämättä olleiden valtionsyyttäjien virat sekä harjoittelijoiden määrän lasku. Vuoden 27 lopussa runsaat puolet syyttäjistä oli vaativuustasolla S12 tai ylempänä. Vuoden 29 lopussa syyttäjistä kaksi kolmasosaa oli jo vastaavilla vaativuus-

23 t i l a s t o l i i t e tasoilla. Tämä vastaa henkilöstösuunnitelmassa asetettua tavoitetta. Vastaavasti puolet toimistohenkilökunnasta oli vuonna 27 vaativuustasolla Y8 tai ylempänä. Vuoden 29 lopussa 6 prosenttia toimistohenkilökunnasta oli vastaavilla vaativuustasoilla. Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet 5 6,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12, ,2 182,7 187,6 178,7 164,8 161,2 155, ,5 325,3 324,1 321,6 34, 329,1 324, Työllistetyt ja harjoittelijat Sihteerit Syyttäjät Paikallisten syyttäjänvirastojen syyttäjien lukumäärä (miehet ja naiset) Miehet Naiset

24 24 Henkilöstön rakenteen kehitys Virat ja tehtävät (lkm) Joht. kihlakunnansyyttäjät Apulaispäälliköt Erikoissyyttäjät KiS S KiS S Apulaissyyttäjät S SYYTTÄJÄT YHTEENSÄ Hallintosihteerit Y Hallintosihteerit Y Sihteerit Y Sihteerit Y Sihteerit Y SIHTEERIT YHTEENSÄ Syyttäjälaitoksen henkilöstön keski-ikä oli kertomusvuonna 47,4 vuotta. Paikallisissa syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 47,2 ja Valtakunnansyyttäjänvirastossa 5,7 vuotta. Syyttäjälaitoksen henkilökunnan ikärakenne painottuu 45-vuotiaisiin ja sitä vanhempiin. Keski-ikä paikallisissa syyttäjänvirastoissa vuotta 5 49,1 49,2 49,1 48,5 47,8 46,8 47, 46,9 47,2 45,6 46, 46,1 44,8 44,3 4 35, ,5 36,7 37,1 34,8 35, keski-ikä syyttäjänvirastoissa vakinaisten keski-ikä määräaikaisten keski-ikä

25 t i l a s t o l i i t e hlöä 2 15 Henkilökunnan ikäjakauma alle 35 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat 55-vuotiaat ja yli miehet naiset yhteensä Koko syyttäjälaitoksen henkilökunnasta 64 henkilöä saavuttaa eläkeiän vuoteen 214 mennessä. Tällä hetkellä nämä henkilöt ovat 59-vuotiaita taikka vanhempia. hlöä 15 Paikallisten syyttäjänvirastojen ikärakenne, vuotiaat saavuttaa eläkeiän (65 v.) vuonna tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä vuotta

26 26 4 Valtakunnansyyttäjänviraston järjestämä koulutus Koulutuspäivät Kertomusvuonna ei järjestetty syyttäjien peruskoulutusohjelmaa eikä laajoja koulutuskokonaisuuksia ollut, jolloin koulutuspäivien lukumäärä laski edellisestä vuodesta. Kurssilaisten lukumäärä

27 t i l a s t o l i i t e Oppilaspäivät Oppilaspäivien lukumäärä kertoo kertomusvuonna järjestettävien koulutuspäivien kokonaismäärän. Sekä syyttäjien että hallintosihteereiden koulutuspäivien keskiarvo oli kertomusvuonna on 4 päivää. Kertomusvuonna muulle toimistohenkilökunnalle ei järjestetty koulutusta. Alueellisen tilauskoulutuksen tilaisuuksien määrä Lääke- ja dopingrikokset Teemoittelun haasteet Työrikokset Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset Tiedonhaku Jokapojan IT-taidot

28 28 Alueellisen tilauskoulutuksen osallistujamäärät Lääke- ja dopingrikokset Teemoittelun haasteet Työrikokset Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset Tiedonhaku Jokapojan IT-taidot Kertomusvuonna alkoi alueellinen tilauskoulutus. Virastot tilaavat omien koulutustarpeidensa mukaan alueellista koulutusta Valtakunnansyyttäjänvirastolta, joka vastaa koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta.

29 t i l a s t o l i i t e Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari Ratkaistut ja vireillä olevat asiat (tilanne ) Valtakunnansyyttäjän hallintoasiat yhteensä 68 ratkaistu vireillä Nimitysasiat 3 1 Henkilöstöhallinto 22 1 Muut viraston hallintoasiat 36 5 Syyttäjälaitoksen hallintoasiat yhteensä 97 ratkaistu vireillä Nimitysasiat 3 Henkilöstöhallinto 39 3 Taloushallinto 2 1 Muut hallintoasiat 18 4 Syyteasiat yhteensä 712 ratkaistu vireillä Muutosharkinta-asiat EK:n, OM:n, OKA:n tai EOA:n syytemääräykset 3 RL 1 luvun muut syytemääräysasiat 8 Varsinainen muutoksenhaku KKO:ssa 96 7 Ylimääräinen muutoksenhaku KKO:ssa 19 3 Syyttäjänmääräysasiat 81 4 Sananvapausrikosasiat Muut syyteasiat 4 1 Muut lausunnot ja asiantuntijatehtävät 1 Kehittäminen, ohjaus ja koulutus yhteensä 51 ratkaistu vireillä Valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet 2 Muut ohjeet ja määräykset 5 2 Syyttäjälaitoksen koulutus 23 4 Kehittämis- ja tutkimushankkeet, työryhmät yms. 7 8

30 3 Valvonta yhteensä 239 ratkaistu vireillä Kantelut Muut kantelut Syyttäjätarkastukset 2 1 Rangaistusmääräysasioiden valvonta 2 2 Muu valvonta 4 4 Kansainväliset asiat yhteensä 7 ratkaistu vireillä Kansainvälinen oikeusapu 17 1 Pohjoismainen ja muu lähialuetoiminta 3 EU- ja EN-asiat 11 1 Muu oikeudellinen yhteistyö 1 Muut kansainväliset asiat 8 3 Ihmisoikeustuomioistuinasiat 25 Asiantuntijatehtävät yhteensä 122 ratkaistu vireillä Lainvalmisteluun liittyvät lausunnot ja esitykset 36 1 Muut lausunnot ja asiantuntijatehtävät 7 15 Muut asiat yhteensä 9 ratkaistu vireillä Tiedoksi tulleet 5 1 Muut asiat 2 1 Kaikki asiat yhteensä ratkaistu vireillä

31 t i l a s t o l i i t e Ratkaistut hallintoasiat toimenpiteittäin 29 Ad-acta 43 Ei toimenpidettä 346 Esitys 5 Huomautus 1 Jätetty tutkimatta 24 Kurssi tai seminaari 23 Käsitys tai ohje 22 Lausunto 127 Mietintö 1 Muistio 7 Muu hallinnollinen päätös 94 Muu määräys 6 Muu päätös 28 Nimittämiskirja 32 Palautettu 3 Siirretty 55 Syyte 1 Syytemääräys 62 Syyttäjänmääräys 86 Syyttämättäjättämispäätös 4 Varsinainen muutoksenhaku 44 Vastaus 6 Virkavapauspäätös 9 Yleinen ohje tai määräys 7 Ylimääräinen muutoksenhaku YHTEENSÄ 1 95

32 Valtakunnansyyttäjänvirasto PL 333, 181 HELSINKI Albertinkatu 25 A Puhelin Tiedotus Faksi VKSV@oikeus.fi