Syyttäjälaitos lukuina 2010

Transkriptio

1 Syyttäjälaitos lukuina 2010

2 Toimitus: Virve Streng, Valtakunnansyyttäjänvirasto Taitto: Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino: Edita Prima Oy, Helsinki 2011

3 Syyttäjälaitos lukuina Sisällysluettelo Lukijalle 5 1 Työtilanteen kehitys 6 2 Tulostavoitteiden saavuttaminen Joutuisuus Yhdenvertaisuus Tuotokset ja suoritteet Prosessien- ja laadunhallinta Toiminnallinen tehokkuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 23 3 Syyttäjälaitoksen voimavarat Toimintamääräraha Henkilöstö 30 4 Syyttäjälaitoksen koulutus 34 5 Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari Muutosharkinta-asiat Kantelut Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa 41 6 Poliisirikosasiat 43

4

5 Syyttäjälaitos lukuina Lukijalle Pidämme tärkeänä kertoa toimintamme tuloksista myös lukujen valossa kaikille niistä kiinnostuneille. Kädessäsi on ilmeeltään ja osittain myös sisällöltään uudistettu tilastollinen katsaus syyttäjälaitoksen vuoteen Olen tyytyväinen kertomusvuoden tulokseen. Syyttäjänvirastoissa ratkaistiin asioita (85 968) enemmän kuin niihin saapui (84 399) eli pystyimme pienentämään jutturästiämme asialla. Lisäksi syyttäjät vahvistivat viime vuoden aikana poliisin, tullin ja rajavartioston kirjoittamaa sakkoa. Asiamäärän nimellisestä vähenemisestä huolimatta syyttäjälaitoksen todellinen kokonaistyömäärä kuitenkin kasvoi, mikä johtui runsaasti työtä edellyttävien vaativien asioiden lukumäärän kehityksestä. Kolme neljästä syyttäjien ratkaisuista tarkoitti syytteen nostamista (61169 asiaa). Käräjäoikeudessa syytteistä hylättiin kokonaan tai osittain 5,4 prosenttia. Syyttäjät valittivat hovioikeuteen noin kolmessa prosentissa käräjäoikeuden ratkaisuista. Asia päättyi syyttämättä jättämiseen 12 prosentissa asioista. Lisäksi noin yhdeksässä prosentissa asian käsittely lopetettiin syyttäjän päätöksellä jo esitutkintavaiheessa. Syyttäjät ratkaisivat yli puolet kaikista asioista alle kolmessa viikossa ja keskimääräinen ratkaisuaika oli kaksi kuukautta. Parantamisenkin varaa toki on. Vuoden 2010 lopussa syyttäjänvirastoissa oli yhteensä 189 asiaa, jotka olivat olleet syyttäjällä vireillä yli vuoden. Niistä noin joka viides oli lisätutkinnassa esitutkintaviranomaisella. Näiden vanhimpien asioiden määrää on viime vuosina saatu määrätietoisella työllä merkittävästi vähennettyä, koska niihin tunnetusti liittyvät suurimmat oikeusturvariskit ja -ongelmat. Matti Nissinen valtakunnansyyttäjä

6 6 Syyttäjälaitos lukuina Työtilanteen kehitys Kertomusvuonna saapui syyteharkintaan asiaa. Saapuneiden asioiden lukumäärässä ei tapahtunut olennaista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Vaativien asioiden osuus lisääntyi hieman. Suuntauksena näyttäisi olevan, että vaativien asioiden vaativuusaste lisääntyy entisestään. Vaikka näiden asioiden prosentuaalinen osuus kaikista asioista on edelleen melko pieni (alle 5 %), on niiden resursseja sitova vaikutus huomattava ja kasvava. Tämän vuoksi voidaan olettaa, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa käytössä olevista resursseista on kohdennettava vaativien asioiden käsittelyyn. Tilanteessa, jossa olennaisia resurssilisäyksiä ei ole saatavissa, tämä edellyttää muiden asioiden käsittelyn jatkuvaa tehostamista.

7 Syyttäjälaitos lukuina Syyttäjälaitoksen suoritemäärät Muutos Muutos Tavoite Erotus % % % % 2010 Avoinna kauden alussa ,8 Saapuneet asiat , tavanomaiset , , , ,4 erittelemättömät , , , ,9 vaativat , , , ,7 Ratkaistut asiat , Käsittelyratkaisut ,5 Asiaratkaisut ,0 tavanomaiset , , , ,3 erittelemättömät , , , ,8 vaativat , , , ,2 Avoinna kauden lopussa ,8 Keskimääräinen syyteharkinta-aika kk 2,65 1,97 1,99 0,03 1,4 2,20-0,21 tavanomaiset 2,14 1,55 1,59 0,03 2,2 1,70-0,11 erittelemättömät 3,35 2,46 2,49 0,02 0,9 2,70-0,21 vaativat 5,41 4,17 3,77-0,40-9,6 4,00-0,23 Vireillä 6-12 kk , Vireillä yli 12 kk , tavanomaiset 90 24, , , ,5 erittelemättömät , , , ,2 vaativat , , , ,1 Asiaratkaisujen profiili ,0 Syyte , , , ,3 Rm , , , ,3 SJP tpluop , , , ,2 SJP pros , , , ,6 ETL , , , ,4 ETL 4.4 pros , , , ,2 ETL 4.4 kust 858 1, , , ,3 S päätös , , , ,2 S Ilmoitus 283 0, , , ,2 Toimenpideratkaisujen profiili ,8 Syyte , , , ,3 Rm , , , ,4 SJP tpluop , , , ,3 SJP pros , , , ,8 ETL , , , ,7 ETL 4.4 pros , , , ,6 ETL 4.4 kust , , , ,5 S päätös , , , ,8 S Ilmoitus , , , ,7 Esitykset kirjalliseen menettelyyn , , , ,6 40,00 0,23 Hylätyt KO:ssa , , , ,4 Syyttäjän valitukset KO:n ratkaisuista HO:een , , , ,0

8 8 Syyttäjälaitos lukuina Tulostavoitteiden Saavuttaminen 2.1 Joutuisuus Tulostavoite Toteutetaan oikeudenmukainen syyteharkinta joutuisasti ja yhdenvertaisesti. Kertomusvuonna saavutettiin syyteharkinnan joutuisuutta koskevat tulostavoitteet. Tämä koskee sekä kaikkia saapuneita asioita koskevaa keskimääräistä syyteharkinta-aikaa että yksittäisten asiaryhmien (tavanomaiset asiat, erittelemättömät asiat ja vaativat asiat) keskimääräisiä syyteharkinta-aikoja. Keskimääräinen syyteharkinta-aika parani kertomusvuonna erityisesti vaativien asioiden ryhmässä. Kun otetaan huomioon se, että vaara oikeudenkäynnin viivästymisestä tyypillisesti liittyy juuri laajojen ja vaativien asioiden käsittelyyn, on syyteharkinta-ajan nopeutumista nimenomaan tässä asiaryhmässä pidettävä varsin myönteisenä kehityksenä. Syyteharkinta-ajan nopeutuminen voi johtua useasta syystä. Koska merkityksellisiä muutoksia käytettävissä olevien resurssien määrässä ei ole tapahtunut, voidaan olettaa, että jatkuvasti tehostuva esitutkintayhteistyö on osaltaan vaikuttanut myönteiseen kehitykseen. Näin on oletettavasti ollut etenkin vaativien asioiden ryhmässä. Tehokas esitutkintayhteistyö on omiaan

9 Syyttäjälaitos lukuina lyhentämään syyteharkintavaihetta, koska sen yhteydessä syyttäjälle avautuu varhaisessa vaiheessa tilaisuus tutustua asiakokonaisuuteen sekä vaikuttaa tutkinnan kohdentamiseen ja aineiston keräämiseen. Myös tarve viivästystä aiheuttavien lisätutkintapyyntöjen tekemiseen jää pois. Valtakunnallinen kaikkia asioita koskeva keskimääräinen syyteharkintaaika ylitettiin selvimmin Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Pohjanmaan syyttäjänvirastoissa. Näissä virastoissa tämä aika oli vajaan kuukauden pidempi kuin koko maassa keskimäärin. Näiden kolmen syyttäjänviraston syyteharkinta-aikojen yhteinen mediaani oli noin yksi kuukausi valtakunnallisen vastaavan mediaanin ollessa runsas 0,7 kk. Helsingin ja Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastojen toimialueet kattavat Etelä-Suomen tiheimmin asutut alueet, joille myös suuri osa maamme elinkeinoelämästä on keskittynyt. Nämä tosiasiat heijastuvat syyttäjänvirastojen saapuneiden asioiden määriin ja myös niiden keskimääräiseen vaikeusasteiseen. Voidaan olettaa, että nämä tosiasiat vaikuttavat kysymyksessä olevien virastojen keskimääräistä pidempiin syyteharkinta-aikoihin. Pohjanmaan syyttäjänviraston tilanteeseen vaikuttanevat muut syyt. Keskimääräinen syyteharkinta-aika, kk Syyttäjänvirasto Luokittele- Tavan- Erittele- Vaativat Kaikki mattomat omaiset mättömät kuukausina Koko maa 1,23 1,59 2,49 3,77 1,99 Helsinki 1,38 2,32 3,42 4,44 2,82 Länsi-Uusimaa 2,33 2,24 3,86 5,28 2,92 Itä-Uusimaa 0,41 1,90 2,22 3,67 2,10 Kanta-Häme 0,09 1,23 2,03 4,00 1,60 Päijät-Häme 0,41 0,65 1,43 2,73 0,93 Kaakkois-Suomi 0,71 1,52 2,06 2,79 1,77 Varsinais-Suomi 0,60 1,17 1,81 3,36 1,46 Pirkanmaa 0,10 0,88 1,40 2,84 1,15 Satakunta 1,32 1,25 2,03 2,48 1,58 Pohjanmaa 1,17 2,13 3,77 5,72 2,82 Keski-Suomi 1,15 1,62 2,77 3,21 2,03 Itä-Suomi 0,78 1,17 1,76 3,09 1,44 Oulu 1,54 1,55 2,42 3,94 1,93 Lappi 0,53 1,85 2,80 3,44 2,28 Ahvenanmaa 0,46 0,69 0,84 2,23 0,85 VKSV 1,66 0,85 1,54 1,29 1,49

10 10 Syyttäjälaitos lukuina Yhdenvertaisuus Olennainen osa syyttäjäntoiminnan yhdenvertaisuuden seurannasta perustuu siihen, että yksittäisten syyttäjänvirastojen lukuja verrataan valtakunnalliseen keskiarvoon ja samantyyppisten syyttäjänvirastojen vastaaviin lukuihin. Olennaisten poikkeamien esiintyessä Valtakunnansyyttäjänvirasto ryhtyy selvittämään poikkeamien syitä ja arvioi niiden hyväksyttävyyttä toiminnan yhdenvertaisuutta koskevan vaatimuksen kannalta. Mittareina syyteharkinnan yhdenvertaisuuden seurannassa on käytetty ns. ratkaisuprofiileja ja toimenpiteisiin johtaneita kanteluja. Ratkaisuprofiilien osalta huomio kiinnittyy ensisijaisesti asiaratkaisuihin. Syytteiden osuus kaikista syyteharkintaratkaisuista on yksi tärkeimmistä mittareista arvioitaessa syyttäjälaitoksen toimintaa. Se kertoo kuinka moni syyteharkintaan saapunut asia toimitettiin edelleen tuomioistuimessa tutkittavaksi. Tarkasteltaessa valtakunnallista keskiarvoa voidaan todeta, että syyte nostettiin noin 75:ssä prosentissa asioita. Syytteiden osuus kaikista syyteharkintaratkaisuista on viime vuosina pysynyt suunnilleen ennallaan. Syytteiden osuus kaikista toimenpideratkaisuista on hieman pienempi kuin asiaratkaisuissa, koska asiassa, jossa syyte nostetaan, saatetaan osa siitä ratkaista kuitenkin syyttämättä jättämisellä. Tarkasteltaessa yksittäisiä syyttäjänvirastoja ilmenee, että syytteiden osuus oli keskimääräistä suurempi Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan syyttäjänvirastoissa. Ero valtakunnalliseen keskiarvoon on kuitenkin vain noin viisi prosenttia. Suhteellisesti ottaen vähiten syytteitä nostettiin Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirastossa, noin 60:ssa prosentissa asioita. Tähän eroavuuteen on todennäköisesti vaikuttanut se, että Ahvenanmaalla tehtiin suhteellisesti ottaen selvästi eniten esitutkinnan rajoittamispäätöksiä. Suurista syyttäjänvirastoista suhteellisesti vähiten syytteitä nostettiin Itä-Uudenmaan ja Lapin syyttäjänvirastoissa, noin 10 prosenttiyksikköä vähemmän verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Todennäköisin syy eniten ja vähiten syytteitä nostaneiden (suurten) syyttäjänvirastojen välisen eroon liittynee saapuneiden asioiden laatuun ja piirteisiin. Koska asia on toimitettava syyteharkintaan syytä epäillä rikosta -edellytyksen täyttyessä ja koska syyte on nostettava korkeamman, todennäköiset

11 Syyttäjälaitos lukuina syyt -edellytyksen täyttyessä, on jo näytöllisten seikkojen vuoksi selvää, ettei syytteen nostaminen tule kysymykseen kaikissa syyttäjälle saapuneissa asioissa. Se, että syyte on valtakunnan tasolla tarkasteltuna nostettu 80:ssa prosentissa asioista, tukee sellaisenaan käsitystä syyteharkintaan saapuneiden rikosepäilyjen saattamisesta riittävässä laajuudessa tuomioistuinten tutkittaviksi. Syytteiden hylkäysprosentti oli varsin alhainen (alle 5,5 %). Se saattaa toisaalta viitata siihen, että tuomioistuimiin on voinut jäädä toimittamatta asioita, joita olisi ollut perusteltua viedä niiden käsiteltäviksi. Syytteiden hylkäämisprosentti on alentunut kahdessa vuodessa yli kaksi prosenttiyksikköä. Suuntauksen mahdollinen jatkuminen tällaisena on rikosvastuun toteutumisen kannalta pikemminkin ongelmallista kuin myönteistä kehitystä. Tarkasteltaessa yksittäisiä syyttäjänvirastoja voidaan todeta, että syytteiden hylkäysprosentit olivat yleensä korkeimmat niissä syyttäjänvirastoissa, joissa myös syytteitä nostettiin suhteellisesti eniten. Ahvenanmaalla, jossa nostettujen syytteiden suhteellinen osuus oli pienin, syytteiden hylkäysprosentti oli toiseksi pienin. Sinänsä on johdonmukaista, että korkea nostettujen syytteiden määrä heijastuu suurempana syytteiden hylkäämisprosenttina. Yhdenvertaisuuden kannalta tavoitteena on pidettävä sitä, että erot sekä nostettujen että hylättyjen syytteiden suhteellisissa osuuksissa olisivat mahdollisimman pienet syyttäjänvirastojen kesken. Nyt havaittavissa olevat syyttäjänvirastojen väliset eroavuudet ovat kaiken kaikkiaan pieniä. Lisäksi tämän mittarin antaman tiedon luotettavuutta heikentää jossakin määrin käräjäoikeuksien vaihteleva käytäntö siinä, merkitäänkö hylätyksi vain asia, jossa syyttäjän kaikki tai ainoa syyte hylättiin, vai myös asia, jossa yksikin syyte (muiden joukossa) hylättiin. Tilastot eivät siten välttämättä anna aihetta päätellä, että samantyyppisiä tekoja käsiteltäisiin olennaisesti eri tavoin maan eri syyttäjänvirastoissa. Syyttäjät hakivat kertomusvuonna muutosta käräjäoikeuden tuomioihin harvemmin kuin edellisenä vuonna. Vähennys on suhteellisesti samaa luokkaa kuin syytteiden hylkäämisprosentin alentuminen kyseessä olevana aikana. Mitä harvemmin syytteitä hylätään, sitä harvemmin syyttäjillä on tarvetta hakea muutosta. Kehitys on tähän nähden ollut johdonmukainen. Tämän suuntauksen mahdollinen jatkuminen on edellä todetuista syistä kuitenkin ongelmallista.

12 12 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Esitutkinnan rajoittamispäätösten lukumäärä on noussut. Kertomusvuonna lisäys koski kaikkia esitutkinnan rajoittamisperusteita. Näiden ratkaisujen lukumäärä nousi myös edellisvuonna. Tarkasteltaessa erityisesti esitutkintalain 4 :n 3 momentin nojalla tehtyjen rajoittamispäätösten lukumääriä havaitaan, että suhteellisesti eniten tällaisia asiaratkaisuja tehtiin Ahvenanmaalla. Suurista syyttäjänvirastoista vastaavia rajoittamispäätöksiä tehtiin eniten Helsingin sekä Länsi- ja Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastoissa. Näitä rajoittamispäätöksiä eniten ja vähiten tehneiden (suurien) syyttäjänvirastojen ero nousi noin kahdeksaan prosenttiyksikköön. Huomionarvoista on, että rajoittamispäätösten lisääntyminen ei ole vähentänyt syyttämättä jättämistä koskevien päätösten määrää. Yleensä oletetaan, että rajoittamispäätösten lisääntymisen tulisi johtaa vähentyneeseen syyttämättä jättämiseen. Olettamus perustuu siihen, että esitutkinnan rajoittamisella lopetetaan sellaisten asioiden käsittely, joiden osalta on jo varhaisessa vaiheessa nähtävissä, etteivät ne tule johtamaan syytteen nostamiseen. Nämä asiat ratkaistaisiin toisin sanoen syyttämättä jättämisellä, ellei mahdollisuutta esitutkinnan rajoittamiseen olisi käytettävissä. Osasyy siihen, miksi lisääntynyt esitutkinnan rajoittaminen ei ole vähentänyt syyttämättäjättämisratkaisujen lukumäärää, lienee se, että kertomusvuonna ratkaistiin selvästi enemmän asioita kuin edellisenä vuonna. Lukujen valossa näyttäisi siis siltä, että syyttäjänvirastot ovat ainakin osittain purkaneet asiavarastojaan syyttämättä jättämisen muodossa. Tämä on ongelmallista, jos tuomioistuimiin on jäänyt saattamatta asioita, joissa syytteen nostaminen olisi rikosvastuun toteuttamisen kannalta ollut perustellumpi ratkaisu. Kertomusvuodesta saatujen tilastolukujen perusteella tällaista johtopäätöstä ei voi suoraan vetää. Kehitykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota tulevaisuudessa. Syyttäjäntoiminnan yhdenvertaisuuden seurantaan liittyy myös se, missä määrin syyttäjien ratkaisuja muutetaan kantelujen perusteella tai ryhdytään muutoin toimiin syyttäjän menettelyn johdosta. Muutosprosentti oli kertomusvuonna 8,2 %. Tällöin toimenpiteeksi lasketaan syytemääräykset, käsitykset ja ohjeet, päätökset syyttämättä jättämisestä sekä muut määräykset. Vastaava muutosprosentti oli vuonna 2009 seitsemän prosenttia. (Ks. Valtakunnansyyttäjänviraston hallinnollinen diaari s. 37).

13 Syyttäjälaitos lukuina Tuotokset ja suoritteet Tulostavoite Suoritetaan syyteharkinta tehokkaasti. Kertomusvuonna ratkaistiin lähes asiaa. Tämä tarkoittaa, että vuodelle asetettu tavoite ylitettiin melkein 5 000:lla ratkaistulla asialla. Ratkaistujen asioiden lukumäärän perusteella vuoden 2010 tulos oli myös edellistä vuotta selvästi parempi. Tulosta voidaan luonnehtia myönteiseksi, koska käsittelyajat ovat nopeutuneet ja asiavarastoa on voitu vähentää. Selvää on, että tällaiseen kehitykseen voi kuitenkin myös liittyä ongelmia syyttäjäntoiminnan perustehtävän toteuttamisen kannalta. Pitkään vireillä olleiden asioiden joukossa ongelmallisimman ryhmän muodostavat yli 12 kuukautta vireillä olleet asiat. Tähän ryhmään kuuluvia asioita oli kertomusvuoden lopussa ratkaisematta 189 asiaa. Tältä osin asetettua tavoitetta, 175 asiaa, ei saavutettu ja erotukseksi jäi 14 asiaa. Noin kolmasosa kaikista yli 12 kuukautta vireillä olleista asioista oli vaativia rikosasioita. Mainittuihin 189 asiaan sisältyy joitakin tosiasiallisesti jo ratkaistuja asioita, mutta joissa on kuitenkin jäänyt asian tekninen finalisointi asiankäsittelyjärjestelmässä suorittamatta. Lisäksi vajaa kolmannes näistä 189 asiasta oli esitutkintaviranomaisella lisätutkinnassa ja niiden ratkaiseminen ei ole käytännössä mahdollista ennen lisätutkinnan valmistumista. Syyttäjänvirastokohtaisessa tarkastelussa havaitaan, että yli 12 kuukautta vireillä olleita asioita oli eniten Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Pohjanmaan syyttäjänvirastoissa eli samoissa syyttäjänvirastoissa, joissa keskimääräiset syyteharkinta-ajatkin olivat pisimmät.

14 14 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Selostettu kehitys tarkoittaa, että vuosina jatkunut merkittävä aleneva suuntaus on nyt pysähtynyt. Siitä, että muutos parempaan oli erityisen merkittävä vuosien 2007 ja 2008 välillä on pääteltävissä, että käsittelyajan nopeuttamiseksi jo käyttöön otettujen keinojen suurin vaikutus on olennaisilta osin toteutunut. Niistä ei siten enää ole odotettavissa vastaavaa vaikutusta. Pitkään vireillä olleiden asioiden lukumäärän merkittävä ja nopea vähentäminen nykyresursseilla edellyttää uusien keinojen löytämistä ja käyttöönottoa. Asetetusta tavoitteesta jäätiin myös 6 12 kuukautta avoinna olevien asioiden ryhmässä. Erotus siinä oli 209 asiaa. Ilmeisenä vaarana on, että tämä rästi siirtyy osittain yli 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden ryhmään.

15 Syyttäjälaitos lukuina Vireillä olevien asioiden ikärakenne Syyttäjänvirasto Vireillä Vireillä Vireillä Vireillä Vireillä Vireillä Yhteensä alle 1 kk 1 3 kk 3 6 kk 6 9 kk 9 12 kk yli 1 v Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV Vireillä alle 6 kk Vireillä 6 9 kk Vireillä 9 12 kk Vireillä yli 1 vuosi Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

16 16 Syyttäjälaitos lukuina Prosessien- ja laadunhallinta Tulostavoite Käytetään tarkoituksenmukaisia prosessilajeja. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta kirjallisen menettelyn käyttöasteen ei tulisi minkään tuomioistuimen alueella poiketa olennaisesti valtakunnallisesta tasosta. Kirjallisen menettelyn käyttö saavutti tulostavoitteen. Kirjallinen menettely mahdollistaa hyvinkin joutuisan ja resurssien kannalta tehokkaan käsittelyn niissä asioissa, jotka ovat sen soveltamisalueen piirissä. Kirjallisen menettelyn mahdollisimman laaja käyttö edesauttaa siten syyttäjälaitoksen resurssien kohdentamista esimerkiksi vaativien rikosasioiden käsittelyyn. Samalla on tärkeää, että kirjallista menettelyä sovelletaan valtakunnallisesti mahdollisimman yhdenmukaisesti. Kirjallisen menettelyn soveltamisaste on tällä hetkellä valtakunnallisesti niin korkealla tasolla, ettei sitä ole mahdollista olennaisesti enää lisätä. Paikallisesti alueilla, missä kirjalliseen menettelyyn soveltuvia asioita esiintyy poikkeuksellisen paljon, saattaa käyttöasteen lisäys olla vielä mahdollinen. Yksittäisiä syyttäjänvirastoja koskevassa tarkastelussa huomio kiinnittyy siihen, että kirjallisessa menettelyssä käsiteltyjen asioiden määrä on Helsingin syyttäjänvirastossa selvästi alhaisempi kuin muissa syyttäjänvirastoissa. Ero selittyy suurelta osin Helsingin syyttäjänvirastoon saapuneiden asioiden erityispiirteillä, muun muassa ulkomaalaisten vastaajien suurella osuudella.

17 Syyttäjälaitos lukuina Ratkaisut syyttäjänvirastoittain ,74% ,81% ,69% ,19% ,98% ,79% ,48% ,25% ,11% ,97% ,11% ,63% ,38% ,10% ,52% ,29% ,43% ,16% ,15% ,21% Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa Käsiteltävät asiat VKSV Avoinna kauden alussa ,18% ,50% ,65% ,59% ,36% ,13% ,57% ,90% ,48% 620 0,73% ,07% 735 0,87% ,40% ,86% ,44% ,87% 184 5,95% 130 8,92% 101 3,27% 143 9,81% 108 3,50% 40 2,75% 141 4,56% 38 2,61% 145 4,69% 59 4,05% 235 7,61% 54 3,71% 116 3,75% 34 2,33% 168 5,44% 80 5,49% 167 5,40% 63 4,32% 161 5,21% 90 6,18% 225 7,28% 56 3,84% 91 2,94% 18 1,24% 5 0,16% 5 0,34% 12 0,39% ,67% ,13% ,14% ,04% ,76% ,87% ,75% ,73% ,91% ,58% ,55% ,85% ,67% ,16% ,91% ,89% ,47% 15 5,19% ,40% 56 0,42% 29 0,53% 242 4,52% 63 1,32% 56 1,71% 56 1,27% 104 1,49% 60 0,88% 44 1,31% 60 1,11% 94 2,62% 124 1,58% 65 0,98% 82 2,50% 2 0,30% 0 0,00% ,96% 457 3,44% 327 5,95% 354 6,62% 273 5,70% 130 3,98% 207 4,71% 359 5,13% 252 3,72% 212 6,31% 264 4,88% 163 4,54% 437 5,55% 399 6,03% 176 5,36% 22 3,35% 6 2,08% ,14% 670 5,05% 379 6,90% 388 7,25% 295 6,16% 257 7,87% 272 6,19% 475 6,79% 473 6,97% ,45% 452 8,35% 312 8,69% 700 8,89% 457 6,91% 281 8,56% 39 5,95% 9 3,11% ,65% ,73% ,61% 231 1,74% 546 9,94% 104 1,89% 418 7,81% 121 2,26% 275 5,74% 93 1,94% 95 2,91% 18 0,55% 268 6,10% 180 4,09% 276 3,95% 55 0,79% 255 3,76% 84 1,24% 53 1,58% 33 0,98% 150 2,77% 39 0,72% 54 1,50% 27 0,75% 122 1,55% 114 1,45% 462 6,98% 103 1,56% 246 7,49% 160 4,87% ,24% 42 6,40% 3 1,04% 4 1,38% ,06% 423 3,19% 137 2,49% 238 4,45% 86 1,80% 12 0,37% 78 1,77% 213 3,05% 81 1,19% 27 0,80% 66 1,22% 19 0,53% 75 0,95% 78 1,18% 107 3,26% 38 5,79% 1 0,35% ,62% 173 1,30% 120 2,18% 121 2,26% 51 1,07% 43 1,32% 35 0,80% 126 1,80% 69 1,02% 25 0,74% 30 0,55% 39 1,09% 86 1,09% 83 1,25% 34 1,04% 36 5,49% ,85% 259 0,32% 14 0,11% 4 0,07% 3 0,06% 19 0,40% 18 0,55% 15 0,34% 7 0,10% 43 0,63% 9 0,27% 30 0,55% 22 0,61% 61 0,77% 13 0,20% 1 0,03% 0 0,00% 0 0,00% ,99% ,29% ,32% ,01% 246 1,90% 774 5,98% 707 5,46% 582 4,49% 501 3,87% 910 7,03% 580 4,48% ,35% ,00% 563 4,35% 23 0,18% 172 1,33% 1,99 2,82 2,92 2,10 1,60 0,93 1,77 1,46 1,15 1,58 2,82 2,03 1,44 1,93 2,28 0,85 1,49 Saapuneet asiat Yhteensä Käsittelyratkaisut Yhdistetty Siirretty Syyte Rm SJP tpluop SJP pros Ratkaisujen lajit ETL 4.3 ETL 4.4 pros ETL 4.4. kust S päätös S ilmoitus Yhteensä Avoinna kauden lopussa Syyteharkintaaika (kk)

18 18 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Ratkaisut syyttäjänvirastoittain Syyteratkaisut Muut ratkaisut Käsittelyratkaisut Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päätökset ja määräykset Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa Rangaistusmääräykset Esitutkinnan rajoittamispäätökset Syyttämättäjättämispäätökset Syyttäjän päätökset ja ilmoitukset VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

19 Syyttäjälaitos lukuina Syyttämättäjättämispäätökset Toimenpideluonteiset Prosessuaaliset Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Esitutkinnan rajoittamispäätökset ETL 4.3 (seuraamusluonteinen) ETL 4.4 (prosessuaalinen) ETL 4.4 (kustannusperusteinen) Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

20 20 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Syyttämättäjättämiset toimenpidekohtaisesti, kpl Prosessuaalinen Seuraamusluonteinen syyttämättäjättäminen syyttämättäjättäminen Yhteensä Koko maa Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa VKSV

21 Syyttäjälaitos lukuina Syyttämättäjättämiset toimenpidekohtaisesti, % 01 Jätän syytteen nostamatta, koska kyseessä ei ole rikos 02 Asiassa ei ole näyttöä rikoksesta tai todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi 2,31 % 63,78 % 03 Jätän syytteen nostamatta, koska epäillyn rikoksen syyteoikeus on vanhentunut 2,25 % 04 Jätän syytteen nostamatta, koska syyttäjällä ei ole asiassa syyteoikeutta 6,12 % 10 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 1 kohta 9,14 % 11 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 7 2 kohta 1,55 % 12 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 1 kohta 10,18 % 13 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 1 luku 8 2 kohta 3,56 % 14 Tieliikennelaki momentti 0,31 % 23 Rikoslaki 35 luku 7 0,03 % 24 Rikoslaki 50 luku 7 0,71 % 30 Muu lainkohta 0,05 %

22 22 Syyttäjälaitos lukuina Toiminnallinen tehokkuus Tulostavoite Toteutetaan rikosvastuu tuottavasti ja taloudellisesti. Koko henkilöstöllä mitattuna tuottavuus parantui hiukan edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaavasti syyttäjillä mitattuna tuottavuus pysyi edellisvuoden tasolla. Asetettu tavoite tuottavuuden osalta ylitettiin selvästi. Tämä johtunee siitä, että tavoite on aikanaan asetettu melko alhaiselle tasolle. Siinä on ilmeisesti otettu huomioon silloin tiedossa ollut henkilöstön vähentämistarve, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Sillä otaksuttiin olevan kielteisiä vaikutuksia myös tuottavuuteen. Nykyinen tuottavuusmittari ei ota huomioon juttukannassa tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia. Tästä syystä on harkittu uuden mittarin käyttöönottoa. Se perustuisi painotettuun työmäärään. Taloudellisuus heikentyi hieman. Yksi päätös maksoi vajaat yhdeksän euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitenkin myös taloudellisuudelle asetettu tavoite saavutettiin. Toiminnallinen tehokkuus Tavoite Tuottavuus (koko henkilöstö) ratkaistut asiat/htv Tuottavuus (syyttäjät) ratkaistut asiat/htv Taloudellisuus euroa/ratkaisu

23 Syyttäjälaitos lukuina Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoite Huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista. VMBaron luvuilla mitattuna syyttäjälaitoksen työtyytyväisyys parantui kertomusvuonna selkeästi. Vuoden aikana panostettiin erityisesti sisäiseen viestintään ja henkilöstöjohtamiseen. Molemmat panostukset näkyivät luvuissa. Vuoden 2011 aikana käynnistetään syyttäjälaitoksen strategiatyö vuorovaikutteisesti syyttäjänvirastojen kanssa. Myös tässä työssä otetaan huomioon työtyytyväisyyteen liittyviä näkökohtia. Työtyytyväisyysindeksi Vuonna ,28 Vuonna ,44 Vuonna ,30 Tavoite 3,28

24 Syyttäjälaitos lukuina VKSV Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Vastausten keskiarvo yhteensä Oikeushallinnon keskiarvo Valtion keskiarvo Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyystutkimus ,46 3,26 3,90 3,07 3,27 4,13 3,50 4,11 3,76 3,70 3,27 3,24 3,18 3,43 2,28 3,42 3,27 3,36 Johtaminen Työn sisältö ja haasteellisuus Palkkaus Kehittymisen tuki Työilmapiiri ja yhteistyö Työolot Tiedon kulku Työnantajakuva Keskiarvo yhteensä 3,73 3,65 4,19 3,75 3,54 3,82 3,91 3,99 3,91 3,96 3,63 3,60 3,39 3,79 3,46 3,74 3,66 3,64 2,99 2,67 3,23 3,07 3,09 3,14 3,17 3,40 2,99 3,08 3,08 2,59 2,64 2,90 2,43 2,93 2,80 2,80 3,39 3,05 3,55 3,25 3,31 3,39 3,71 3,72 3,61 3,50 3,39 3,37 3,13 3,38 2,54 3,32 3,15 3,17 3,66 3,57 4,29 3,75 3,85 4,20 4,14 4,38 3,84 4,04 3,44 3,80 3,67 3,98 3,03 3,82 3,59 3,69 3,74 3,61 3,80 3,54 3,19 3,80 3,67 3,89 4,05 3,85 3,19 3,34 3,57 3,73 3,38 3,64 3,56 3,51 3,38 2,64 3,35 2,98 3,00 3,86 3,75 3,52 3,86 3,33 2,74 3,09 2,92 3,33 2,08 3,17 2,96 3,05 3,44 3,27 3,75 3,29 2,67 3,58 3,27 3,74 3,61 3,39 3,00 2,94 3,23 3,40 2,63 3,30 3,26 3,17 3,49 3,26 3,80 3,36 3,27 3,76 3,64 3,88 3,69 3,64 3,26 3,26 3,24 3,51 2,76 3,44 3,31 3,33

25 Syyttäjälaitos lukuina Sairaspoissaolopäivät henkilötyövuotta kohden nousivat viime vuoteen verrattuna selvästi. Nousu liittyi ensisijaisesti fyysisiin sairauksiin, johon henkilökunnan ikääntyminen on osaltaan vaikuttanut. Koulutuksiin on osallistuttiin hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Siihen on osaltaan vaikuttanut syyttäjien peruskurssi, joka toteutettiin kertomusvuonna. Sekä sairauspoissaoloissa että koulutukseen osallistumisessa jäätiin jonkin verran tavoitetasosta. Sairauspoissaolot päivää/htv Toteutunut Tavoite ,4 7,8 6,9 8,0 8,5 8, Syyttäjänvirastojen koulutuspäivät

26 26 Syyttäjälaitos lukuina Syyttäjälaitoksen Voimavarat 3.1 Toimintamääräraha Syyttäjälaitoksen menot nousivat vajaalla 1,3 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna, mikä vastaa hieman yli kolmen prosentin kasvua. Inflaatio ja henkilöstölisäykset huomioon ottaen kehitys on hyvin maltillinen. Palkkausmenot nousivat noin 1,5 miljoonalla eurolla. Vuonna 2009 maksettiin vajaan 0,5 miljoonan euron edestä eläkemaksun lisämaksua. Vuonna 2010 siirryttiin uuteen järjestelmään, joka ottaa huomioon myös tämän erän varsinaisessa eläkemaksussa. Vertailukelpoinen nousu on siten noin 1,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 oli käytössä noin seitsemän syyttäjähenkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä tuo runsaan 0,5 miljoonan euron kustannusvaikutuksen. Muu kustannusvaikutus on lähinnä johtunut valtion virkaehtosopimuksen mukaisesta yleiskorotuksesta (2,2 % ja 0,55 % ) sekä tarkentavasta virkaehtosopimuksesta (noin 2 % ja 0,43 % ). Toimitilamenoissa on saavutettiin pieni säästö verrattuna vuoteen Varsinaiset toimitilavuokrat pysyivät vuoden 2009 tasolla. Tämä on ollut mahdollista ainoastaan karsimalla palvelutoimistoverkostoa sekä noudattamalla uusissa toimitilahankkeissa yhdessä ministeriön kanssa laadittua toimitilakonseptia. Siivouksessa saavutettiin säästöä. Syyttäjänvirastojen muissa menoissa kasvu on ollut hyvin maltillinen. Tietohallintomenot nousivat yli 20:lla prosentilla. Rahallisesti suurin lisäys oli vakio- ja ylläpitopalveluissa, jotka vievät noin 67 prosenttia tietohallinnon kokonaismäärärahasta. Kehittämiseen käytettiin yli kaksinkertainen

27 Syyttäjälaitos lukuina määräraha edelliseen vuoteen verrattuna. Tietohallinnon kokonaismäärärahasta ainoastaan noin yhdeksän prosenttia käytettiin kehittämiseen. Tämä on huolestuttavan alainen osuus. Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen vajavaisista henkilöstöresursseista sekä muiden sektoreiden niukoista määrärahoista johtuen muutama tärkeä kehittämishanke jäi vielä kesken tai kokonaan toteuttamatta. Merkittävimmät niistä olivat eräät infraan liittyvät hankkeet sekä Sakari-järjestelmän migraatio uudelle alustalle. Viimeksi mainitulla hankkeella pyritään turvaamaan Sakari-järjestelmän toimivuus kunnes uusi tietojärjestelmä saadaan käyttöön. Erityispalvelut liittyvät lähinnä puhelinvälitystoimintaan. Nousu liittyy osin siihen, että kustannukset kohdentuvat nykyään oikeudenmukaisemmin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Talousarvioon nähden käyttö oli vajaat miljoona euroa pienempi. Tämä johtuu osin siitä, että lopullinen määräraha varmistui vasta helmikuun puolella, jolloin syyttäjänvirastot olivat varautuneet pienempään määrärahaan. On kuitenkin ilahduttavaa havaita, että syyttäjähenkilöstön määrä vastasi tulosneuvotteluissa asetettua tavoitetta. Näin talousarviota pienemmällä toimintamenomäärällä on kyetty ylläpitämään suurempi syyttäjämäärä. Vuodelle 2011 siirtyvä määräraha oli yli 3 miljoonaa euroa ja vastasi noin 7,2 prosenttia kokonaismäärärahasta. Ministeriö on pitänyt 7,8 prosenttia tyydyttävänä tasona ja kiinnittänyt huomiota siihen, että siirtyvän määrärahan osuus monella muulla virastolla valtiohallinnossa on yli kymmenen prosenttia. Syyttäjälaitoksen siirtyvä määräraha on näin palautunut lähes tyydyttävälle tasolle.

28 28 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Syyttäjälaitoksen määräraha ja sen käyttö Valtakunnansyyttäjänvirasto tp tp tp Muutos Muutos TA Poikkeama Poikkeama % 2010 talousarviosta % Palkat ,8 % ,1 % Toimitilat ,5 % ,4 % Investoinnit ,9 % ,2 % Muut menot ,1 % ,4 % Nettoutettavat tulot ,0 % Yhteensä ,1 % ,7 % Paikalliset syyttäjänvirastot Palkat ,2 % ,1 % Toimitilat ,7 % ,7 % Investoinnit ,8 % Muut menot ,5 % ,5 % Nettoutettavat tulot ,7 % -710 Yhteensä ,4 % ,7 % Kaikki syyttäjänvirastot yhteensä ,0 % ,9 % Syyttäjälaitoksen yhteiset menot Tietohallintomenot ,6 % ,3 % - vakiopalvelu ,3 % ,2 % - ylläpitopalvelut ,2 % ,6 % - kehittäminen ,6 % ,9 % - erityispalvelut ,4 % ,6 % - OTTK:n palkkausmenot ,8 % ,1 % Oikeushallinnon palvelukeskus ,2 % ,8 % Eläkemaksun lisämaksu ,0 % Kaikki menot yhteensä ,2 % ,3 % Määräraha Talousarvio ,2 % ,0 % Lisätalousarvio ,4 % Yhteensä ,6 % ,9 % Aik. vuosilta siirtyneet ,9 % ,0 % Käytettävissä ,4 % ,9 % Seuraavalle vuodelle siirtyvät ,4 % ,0 %

29 Syyttäjälaitos lukuina Syyttäjälaitoksen menot vuosina menolajeittain, Henkilöstömenot Toimitilamenot Tietotekniikkamenot Muut menot yht yht yht yht Paikallisten syyttäjänvirastojen toimintamenot tp tp tp tp Määrärahat Säästön jälkeen vuodelle 2010 käytettävissä 2010 Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä

30 30 Syyttäjälaitos lukuina Henkilöstö Syyttäjälaitoksessa oli vuonna 2010 käytettävissä yhteensä 536 henkilötyövuotta. Tämä oli noin kuusi henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti syyttäjien määrää on lisätty ja vastaavasti toimistohenkilöstön määrää vähennetty. Toimistohenkilöstön määrään väheneminen on ollut ennakoitua nopeampaa. Sitä on edelleen vähennettävissä noin kahdeksalla henkilötyövuodella. Oikeustieteiden opiskelijat ovat vakiinnuttaneet asemaansa harjoittelijoina syyttäjälaitoksessa. Heitä käytetään sekä kolmen kuukauden kesäharjoittelijoina että kuukauden harjoittelijoina. Määräaikaisten syyttäjien määrä näyttäisi olevan nousussa (77 vuoden 2010 lopussa). Määräaikaisista syyttäjistä suuri osuus on naisia (55). Osin ilmiö liittyy siihen, että samanaikaisesti syyttäjälaitoksessa oli menossa noin 40:n vakinaisen syyttäjänviran täyttäminen. Syyttäjälaitoksessa oli vuodenvaihteessa seitsemän osa-aikaista syyttäjää. Tämä määrä näyttäisi pysyvän melko vakiona. Toimistohenkilöstöstä 12 toimi kertomusvuoden lopussa määräaikaisena. Alhainen luku johtuu osittain siitä, että toimistohenkilöstön määrää on vähennetty, jolloin avoimeksi tulevat virat on jätetty täyttämättä. Osa-aikaisena toimi kahdeksan toimistohenkilökuntaan kuuluvaa. Toimistohenkilöstön korkea keski-ikä huomioon ottaen määrä ei ole suuri. Paikallisissa syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 46,5 vuotta. Miesten keski-ikä oli 48,3 vuotta ja naisten 45,3 vuotta. Keski-ikä laski edellisestä vuodesta lähes vuodella. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 49,2 vuotta ja määräaikaisen 33,7 vuotta. Syyttäjien keski-ikä oli 44,9 vuotta ja toimistohenkilökunnan 50,3 vuotta. Moni syyttäjänvirasto on viime vuosien aikana saavuttanut henkilöstösuunnitelmassa asetetun henkilöstön tavoitetason, minkä johdosta näissä syyttäjänvirastoissa myös uusrekrytointi on alkanut. Uusrekrytointi on hyvin tarpeellista tasaisemman ikäjakautuman saavuttamiseksi. Vuosien aikana syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 144 henkilöä saavuttaa eläkeiän.

31 Syyttäjälaitos lukuina Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet Syyttäjät Sihteerit Työllistetyt ja harjoittelijat 500 6,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 15, ,2 182,7 187,6 178,7 164,8 161,2 155,8 152, ,5 325,3 324,1 321,6 304,0 329,1 324,1 331, Paikallisten syyttäjänvirastojen syyttäjien lukumäärä, miehet ja naiset Miehet naiset

32 32 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Paikallisten syyttäjänvirastojen henkilötyövuodet nimikkeittäin Nimikkeet (henkilötyövuodet) apulaissyyttäjä 19,2 0,6 16,6 16,4 7,4 johtava kihlakunnansyyttäjä 57,7 24,4 14,3 14,3 14,2 johtava maakunnansyyttäjä 0,8 1,0 1,0 1,0 kihlakunnansyyttäjä 243,8 277,0 295,8 291,3 307,2 maakunnansyyttäjä 2,0 1,2 1,4 1,1 1,5 lakimiesharjoittelija 0,2 SYYTTÄJÄT YHTEENSÄ 322,7 304,0 329,1 324,3 331,3 hallintosihteeri 9,8 13,3 13,6 13,0 henkilöstösihteeri 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 osastosihteeri 26,0 17,1 14,0 13,0 11,4 toimistosihteeri 156,2 144,6 138,9 133,5 134,1 virastomestari 1,5 1,5 1,5 1,5 1,3 siivooja 0,3 0,2 0,2 0,2 0,0 harjoittelija 2,2 0,8 2,3 1,7 3,0 korkeakouluharjoittelija 1,3 3,0 3,7 3,8 MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 187,0 176,4 174,3 168,1 167,7 YHTEENSÄ 509,7 480,4 503,3 492,4 499,0 Keski-ikä paikallisissa syyttäjänvirastoissa Keski-ikä syyttäjänvirastossa Vakinaisten keski-ikä Määräaikaisten keski-ikä 50 vuotta 46,8 47,0 47,8 48,5 49,1 49,2 49,1 49,2 44,3 44,8 45,6 46,0 46,9 46,1 47,2 46,5 40 vuotta 35,2 35,5 35,5 36,7 37,1 34,8 35,8 33,7 30 vuotta

33 Syyttäjälaitos lukuina Henkilökunnan ikäjakauma paikallisissa syyttäjänvirastoissa Miehet Naiset Yhteensä 150 hlöä hlöä hlöä hlöä 18 alle 35-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 55-vuotiaat ja yli Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttavat henkilöt vuosina Sihteerit Syyttäjät 12 hlöä 10 hlöä 8 hlöä 6 hlöä 4 hlöä 2 hlöä 0 hlöä vuotta saavuttaa eläkeiän (65 v.) vuonna

34 34 Syyttäjälaitos lukuina Syyttäjälaitoksen koulutus Valtakunnansyyttäjänvirasto suunnittelee ja toteuttaa koko syyttäjälaitoksen henkilöstön ammatillisen täydennyskoulutuksen. Asiantuntijaorganisaatiossa koko henkilöstön tulee olla osaavaa ja ammattitaidon on kehityttävä muutosten mukana. Syyttäjien ja sihteereiden ammattitaitoa ja osaamista ylläpidetään laaja-alaisella koulutuksella. Syyttäjälaitoksen koulutus rakentuu keskitetystä ja alueellisesta koulutuksesta. Keskitetty koulutus vuonna 2010 Osanottajia 591 Koulutuspäiviä 84 Oppilaspäiviä 1 412

35 Syyttäjälaitos lukuina Syyttäjänvirastoilla on ollut vuodesta 2009 lähtien mahdollisuus tilata alueellista koulutusta Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Valtakunnansyyttäjänvirasto koordinoi koulutuksia ja suunnittelee paikallisten syyttäjänvirastojen kanssa uusia tilauskoulutusteemoja. Alueellisen koulutuksen kesto on noin kolme tuntia ja sen tavoitteena on käsitellä perusasioita koulutusteeman tiimoilta. Kukin koulutusteema on tilattavissa kahden vuoden ajan. Alueellinen tilauskoulutus tilaisuuksia Osallistujia Lääke- ja dopingrikokset Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset Työrikoksiin liittyvä koulutus Teemoittelun haasteet Tiedonhaku Jokapojan IT-taidot Vuonna 2010 tilauskoulutustarjontaan lisättiin alla olevia teemoja. Muutoksenhaku käräjäoikeudesta -koulutus toteutettiin kertomusvuonna jokaisessa virastossa ennen lain astumista voimaan Alueellinen tilauskoulutus 2010 tilaisuuksia Osallistujia Kirjanpitorikokset 1 15 Sananvapausrikokset, rasistiset ja muut viharikokset 4 75 Virkarikokset 3 57 Muutoksenhaku käräjäoikeudesta

36 36 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Alueellisten tilauskoulutusten lukumäärät vaihtelivat virastoittain, koska koulutustarpeet olivat yksilöllisiä. Osa tilauskoulutuksista toteutettiin samassa virastossa kaksi tai kolme kertaa. Syyttäjälaitoksen koulutukseen osallistuu myös sidosryhmän edustajia. Alueellisten tilauskoulutusten lukumäärät virastoittain Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa Kertomusvuonna 18 (19 vuonna 2009) syyttäjää osallistui oikeusministeriön järjestämään koulutukseen ja 32 (42) syyttäjää poliisihallinnon koulutukseen.

37 Syyttäjälaitos lukuina Valtakunnansyyttäjän- Viraston hallinnollinen diaari Ratkaistut ja vireillä olevat asiat (tilanne ) ratkaistu vireillä Valtakunnansyyttäjän hallintoasiat yhteensä 42 Nimitysasiat 4 2 Henkilöstöhallinto 17 5 Muut viraston hallintoasiat 9 5 Syyttäjälaitoksen hallintoasiat yhteensä 99 Nimitysasiat 17 9 Henkilöstöhallinto 48 6 Taloushallinto 0 3 Muut hallintoasiat 17 8 Syyteasiat yhteensä 682 Muutosharkinta-asiat EK:n, OM:n, OKA:n tai EOA:n syytemääräykset 1 1 RL 1 luvun muut syytemääräysasiat 7 1 Varsinainen muutoksenhaku KKO:ssa Ylimääräinen muutoksenhaku KKO:ssa 28 3 Syyttäjänmääräysasiat 58 0 Sananvapausrikosasiat Muut syyteasiat 5 3 Muut lausunnot ja asiantuntijatehtävät 1 0

38 38 Syyttäjälaitos lukuina 2010 ratkaistu vireillä Kehittäminen, ohjaus ja koulutus yhteensä 53 Valtakunnansyyttäjän yleiset ohjeet 2 0 Muut ohjeet ja määräykset 7 2 Syyttäjälaitoksen koulutus 26 2 Kehittämis- ja tutkimushankkeet, työryhmät yms. 5 9 Valvonta yhteensä 193 Kantelut Muut kantelut Rangaistusmääräysasioiden valvonta 1 1 Muu valvonta 7 1 Kansainväliset asiat yhteensä 58 Kansainvälinen oikeusapu 20 1 Pohjoismainen ja muu lähialuetoiminta 2 2 EU- ja EN-asiat 3 1 Muu oikeudellinen yhteistyö 2 0 Muut kansainväliset asiat 14 1 Ihmisoikeustuomioistuinasiat 11 1 Asiantuntijatehtävät yhteensä 120 Lainvalmisteluun liittyvät lausunnot ja esitykset Muut lausunnot ja asiantuntijatehtävät Muut asiat yhteensä 10 Tiedoksi tulleet 3 0 Muut asiat 7 0 Kaikki asiat yhteensä

39 Syyttäjälaitos lukuina Muutosharkinta-asiat Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 :n 2 momentin ja yleisistä syyttäjistä annetun lain 10 :n nojalla valtakunnansyyttäjä voi omasta aloitteestaan tai esimerkiksi kantelun johdosta ottaa uudelleen käsiteltäväksi alaisensa syyttäjän ratkaiseman asian. Näissä ns. muutosharkinta-asioissa on kysymys siitä, että kantelija on tyytymätön syyttäjän syyteharkinnan lopputulokseen. Muutosharkinta-asiat ratkaisee valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen työnjaon mukaan pääsääntöisesti apulaisvaltakunnansyyttäjä. Valtionsyyttäjä voi ratkaista muutosharkinta-asian, jos asiaa ei ole tarpeen enemmälti tutkia, koska ei ole ilmennyt tarvetta muuttaa syyttäjän päätöstä eikä asialla laatunsa tai laajuutensa puolesta ole tavanomaista suurempaa merkitystä (Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestys 17 ). Muutosharkinta-asioita saapui kertomusvuonna 233 (lisäksi edellisiltä vuosilta siirtyneitä oli 79) ja niitä ratkaistiin 180, joista syytemääräyksiin johti kaksi asiaa. Vuodelle 2011 siirtyi 53 muutosharkinta-asiaa. Kertomusvuonna muutosharkinta-asioiden keskimääräinen käsittelyaika Valtakunnansyyttäjänvirastossa oli viisi kuukautta 20 päivää. 5.2 Kantelut Syyttäjän päätöksiin kohdistuvien muutosharkintapyyntöjen lisäksi kantelu voi kohdistua myös syyttäjän menettelyyn. Usein kysymyksessä on syyteharkinnan viivästyminen. Niin sanotussa välittömässä menettelyssä käsitellään muun viranomaisen kuin syyttäjän menettelyyn kohdistuvat kantelut, joissa valtakunnansyyttäjällä ei yleensä ole toimivaltaa, sekä selvästi laillisuusvalvojille kuuluvat kantelut, jotka siirretään. Kertomusvuonna valtakunnansyyttäjänvirastoon saapui 45 kantelua, jotka kohdistuivat syyttäjän menettelyyn. Vuonna 2010 ratkaistiin 30 kantelua. Näiden keskimääräinen käsittelyaika Valtakunnansyyttäjänvirastossa oli yhdeksän kuukautta seitsemän päivää. Toimivaltaan kuulumattomia kanteluita saapui 74.

40 40 Syyttäjälaitos lukuina 2010 Ratkaistut hallintoasiat toimenpiteittäin 2010 Ad-acta 29 Ei toimenpidettä 337 Esitys 6 Huomautus 1 Jätetty tutkimatta 14 Kurssi tai seminaari 24 Käsitys tai ohje 23 Lausunto 104 Mietintö 4 Muistio 3 Muu hallinnollinen päätös 95 Muu määräys 5 Muu päätös 23 Nimittämiskirja 23 Palautettu 4 Siirretty 51 Syytemääräys 73 Syyttäjänmääräys 55 Syyttämättäjättämispäätös 8 Tiedoksi 2 Todettu virhe 1 Varsinainen muutoksenhaku 48 Vastaus 80 Virkavapauspäätös 4 Yleinen ohje tai määräys 3 Ylimääräinen muutoksenhaku Yhteensä 1 030

41 Syyttäjälaitos lukuina Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa Valtakunnansyyttäjän yhtenä tehtävänä on syyttäjien edustaminen korkeimmassa oikeudessa. Valtakunnansyyttäjä päättää syyttäjän valituslupahakemuksen tai ylimääräistä muutoksenhakua koskevan hakemuksen toimittamisesta korkeimmalle oikeudelle. Korkeimmassa oikeudessa syyttäjänä toimii pääsääntöisesti se syyttäjä, joka on ajanut asiaa alemmissa tuomioistuimissa. Varsinainen muutoksenhaku Syyttäjän valituslupahakemuksia korkeimpaan oikeuteen tehtiin kertomusvuonna 48. Tilastojulkaisua laadittaessa korkein oikeus oli myöntänyt luvan kuudessa tapauksessa, 16 tapauksessa lupaa ei myönnetty ja 26 oli vielä ratkaisematta. Syyttäjän vastauksia muun asianosaisen valituslupahakemuksen tai valituksen johdosta annettiin kertomusvuonna 54. Ylimääräinen muutoksenhaku Ylimääräistä muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen koskevia asioita oli kertomusvuonna 12 kappaletta. Näistä seitsemän hakemusta koski tuomion purkua ja viisi rangaistusmääräyksen purkua. Korkeimman oikeuden vastauspyyntöjä syyttäjiltä muiden asianosaisten hakemusten johdosta oli 16.