Hannu Piekkola yhteistyössä myös Johnny Åkerholm Aineeton pääoma, Suomen tuottavuus ja kilpailukyky 27.3.2014 Tekes pyöreän pöydän kokous
12% 11% 10% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Kuvio 1. Aineettoman pääoman työntekijöiden osuuden kehitys 1998-2012 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Organizational work R&D work ICT work Nykyisin 19 % työntekijöistä asiantuntijoita (luovat aineettomia) Vaasan yliopisto Taloustiede INNOEUROPE Tekesin rahoittama hanke 2
Millaisia ovat yritykset investointien suhteen Yritysten sijoittuminen eri aloille investointien ei perinteisten toimialojen mukaan. Alalla käytetään yhtäläisin tavoin kiinteää ja aineetonta pääomaa (jälkimmäistä organisaatio, tutkimus- ja tuotekehitys ja/tai informaatioteknologia) Valinta tilastollisesti siten, että yritysten poikkeamat ovat kullakin alalla mahdollisimman pienet tuotannontekijöiden käytön suhteen. Tarkastelusta pois finanssiala, terveydenhoito, koulutus, Nokia (ETLA 2.5 BKT:n laskusta 2009), julkiset liikelaitokset Hannu Piekkola ja Johnny Åkerholm 2013 Muistio talousneuvostolle Yritystoiminnan rakennemuutoksesta tulevaisuuteen investoivat alat Vaasan yliopisto Taloustiede INNOEUROPE Tekesin rahoittama hanke 3
Taulukko 1. Tulevaisuuteen tähtäävät ja muut alat Aineettomien investointien alojen 1 ja 2 osuus 31 %, työvaltaisten 46 % ja pääomavaltaisten 23 % Alan Alat (suluissa toimialan arvonlisäosuudet Havaintoja arvon- R&D (i) ICT (i) Kiinteä osuus OC prosentteina) pääoma lisästä % 1 Organisaatiopääomavaltainen 41.2: wholesale, retail (0.5), information (0.2), transportation (0.1), administrative (0), 3,983 17.2 41.2 3.7 1.9 9.2 scientific (0.04) 2 Pääomavaltainen 54.5: paper and pulp (0.4), wholesale, retail (0.1), 4,545 22.8 8.7 5.0 0.2 54.5 information (0.1), basic metal (0.1), wood (0) 3 Työvaltainen 37.8: wholesale, retail (0.3), transportation (0.1), 3,994 26.5 4.5 2.3 0.0 37.8 accommodation (0.1), beverage (0.1), food (0.1) 4 Organisaatio 16.9 ja T&K investointeja 23: civil engineering (0.1), machinery and 4,558 17.9 16.9 23.0 0.8 21.5 equipment (0.1), food (0.1), information (0.1), wholesale, retail (0.1) 5 Työvaltainen pääomaköyhä: wholesale, retail (0.3), administrative (0.2), civil engineering (0.1), accommodation (0.1), 4,745 1.3 5.7 3.3 0.0 12.8 transportation (0.1) 6 T&K pääomavaltainen 51.6 ja T&K 51.6: civil engineering (0.2), information (0.2), machinery and equipment (0.2), electrical 2,510 14.2 16.5 51.6 0.8 2.7 equipment (0.2), scientific (0.1) Yhteensä 24,335 100.0 12.1 7.2 0.0 22.2 (i) OC=organisaatioinvestoinnit, T&K=T&K investoinnit, ICT=Informaation ja tietoteknologia investoinnit. Sarakkeet ilmaisevat alan mediaaniyrityksen käyttämän ko. tuotannontekijän osuuden kaikista tuotannontekijöistä, prosentteina. Vaasan yliopisto Taloustiede INNOEUROPE Tekesin rahoittama hanke 4
Ala Taulukko 2. Alojen kehitys Tuotannon osuus, % Tuottavuuden kasvu 1998-2006, % Tuottavuuden kasvu 2007-2012, % Aineettomat kasvu 1998-2006, % Aineettomat kasvu 2007-2012, % Aineettomien selittämä kasvu 1998-2006, % Aineettomien selittämä kasvu 2007-2012, % Organisaatiopääomavaltainen 17 10.9 0.7 5.5-6.8-0.7-0.3 Pääomavaltainen 23 1.5 0.9-0.4-2.0-3.2 1.8 Työvaltainen 27 4.6 0.0 2.5-4.4-1.6 1.9 Työvaltainen aineettomia 18 7.1 0.0 0.5-2.3 0.5 3.3 Työvaltainen pääomaköyhä 1 4.8-13.5 6.3-5.4-2.9-0.4 T&K pääomavaltainen 14 10.6 2.4 7.2 3.2-1.7-0.9 Kaikki alat 100 5.3 1.7 3.4-3.1-0.6 1.2 Kokonaistuottavuus (laatukorjatun työn, kiinteiden ja aineettomien investointien) ei ole juuri kasvanut vuoden 2007 jälkeen paitsi aineettomien investointien aloilla Vaasan yliopisto Taloustiede INNOEUROPE Tekesin rahoittama hanke 5
Taulukko 3. Tuotannontekijöiden tuotantojoustot Cluster Aineeton pääoma Kiinteä pääoma Peruskoulutetut Korkeakoulutetut Välituotteet Skaalatuotot Organisaatiopääomavaltainen Pääomavaltainen Työvaltainen Työvaltainen aineettomia Työvaltainen pääomaköyhä T&K pääomavaltainen 46.5 15.9 18.0 5.4 11.1 96.9 12.4 6.1 0.4 18.5 26.4 63.8 31.6 17.4 3.1 15.9 18.6 86.7 30.3 22.0 5.7 1.7 15.8 75.6 25.1 10.0 36.2 12.2 4.6 88.1 41.5 22.5 12.5-0.7 15.4 91.2 Kaikki alat (arvonlisäpainoilla) 29.5 14.5 8.5 11.6 16.0 80.2 Aineettomien investointien aloilla koulutetuille ja aineettomille investoinneille maksetut tulot pitäisi olla noin 35% arvonlisästä Kiinteän pääoman alalla välituotepanokset vievät merkittävän osan tuloista, josta syystä välituotepanosten käyttö ja hintakehitys erityisen merkityksellistä Vaasan yliopisto Taloustiede INNOEUROPE Tekesin rahoittama hanke 6
Tuottavuuden mittaamisesta Arvonlisässä mukana aineettomat investoinnit Kaksoisdeflatointi 1) Työn tuottavuus (arvonlisä per työtunnit) Kasvu (Törnquist approksimaatio) Y / L ( Y / L Y / L ) / Y / L, Yritysten aggregointi työtuntien L osuudella suhteessa alan työtunteihin 2) Kokonaistuottavuus tuotannosta jossa välituotteet kuin yksi panos Komponentit: a) tekninen kehitys, b) panosallokaatio (structural change) Domar painot: yritykset aggregoidaan tuotannon osuudella suhteessa alan arvonlisään Q a) Tekninen kehitys on bruttomyynnin muutos vähennettynä panosten X M muutokset kertaa niiden tuotantojoustot, k b) Panosallokaatio työn tuottavauuden rakennetekijöistä paitsi painokertoimen myös välituotepanoksen kasvaessa Jos välituotepanos 50% tuotannosta teknisen kehityksen arvo puolet todellista pienempi ilman Domar painoja ks. Petrin-Levinsohn: Measuring aggregate productivity growth using plant-level data, Rand Journal of Economics, 2012, p. 705-725 t 1 Y / L 0,5( Y / L Y / ) t t it 1 Q X M k k k M 7
Taulukko 5. Työn tuottavuuden kasvu sisältäen aineettomat investoinnit 1998-2012, % 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Sisäinen Rakennemuutos Yhteensä Sisäinen = Yritysten sisäiset tehostamistoimenpiteet Rakennemuutos = markkinaosuudet, eriytyminen, uudet, poistuvat yritykset Vuonna 2010 1882 jatkavaa, 159 uutta, 117 poistuvaa yritystä Vuosi Tuottavuuden muutos Josta sisäinen tehostaminen Rakennemuutos Parhaim pien osuus Huonoimpi en osuus Uudet yritykset Josta eriytyminen Poistuvat yritykset 98-01 1.7 3.5-1.8-1.1-0.8 0.1-0.6 0.5 02-05 4.4 4.4 0.0 1.3-1.6 0.2-0.2 0.3 06-08 1.6 3.6-2.0 1.8-2.7 0.4-1.1-0.5 09-12 -0.1-1.2 1.1 0.3 0.3-0.1 0.0 0.6 Keskiarvo 2.0 2.7-0.7 0.4-1.0 0.1-0.5 0.3 Ilman aineettomia investointeja tuottavuuden kasvu ja sisäiset tehostamistoimet 0.2 %-yksikköä vähäisemmät vuosittain
Kuvio 2. Kokonaistuottavuuden kehitys sis. aineettomat investoinnit 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Kokonaistuottavuuden kasvu josta uponneet kustannukset josta panosallokaatio pl. uponneet kustannukset 3 kaud. liuk. keskiarvo (tekninen kehitys) Kokonaistuottavuus laskenut trendinomaisesti, panosallokaation vaikutus keskimäärin negatiivinen, ei selvää trendiä kun uponneita kustannuksia ei oteta huomion 9
Taulukko 3. Työn- ja kokonaistuottavuuden kasvu Työn tuottavuus Kokonaistuottavuus Vuosi Koko Koko Tekninen kehitys Sisäinen Rakennemuutos Panosallokaatio 98-01 3.6 6.0-2.4 7.5 0.5 7.0 02-04 4.3 4.6-0.3 4.0 3.9 0.1 05-07 3.6 6.4-2.8 6.0 14.5-8.5 08-10 -1.5-0.8-0.7-1.2-6.4 5.2 11-12 2.5 0.3 2.1 0.3 0.2 0.1 Keskiarvo 2.6 3.7-1.1 3.8 2.6 1.2 Vuosina 2005-2007 merkittävä teknologinen muutos. Finanssikriisi 2009 ja myöhemmin aikaisemman teknologian vanhentuminen ja vanhentunut toimialarakenne hidastanut tuottavuuden kasvua Vaasan yliopisto Taloustiede INNOEUROPE Tekesin rahoittama hanke 10
Taulukko 5. Kokonaistuottavuuden panosallokaation osatekijät eri aloilla 1 2 3 4 5 6 7 8 Vuosi Rakenne muutos koko Aineeton pääoma Kiinteä pääoma Työntekijät Korkeakoulutetut Välituotteet Rakennemuutos 2-6 Uponneet kustannukset 1998 6.5 0.9 2.9-0.3-1.0 3.8 6.4 0.1 1999 10.3 2.5 0.8 1.1 0.5-4.3 0.7 9.6 2000-9.3 0.0 1.1 0.4-1.8-5.7-6.0-3.3 2001 20.5 1.4 2.7 0.0 1.6 1.3 7.0 13.5 2002-1.4-3.6 7.1 0.8-3.1-4.2-3.0 1.6 2003 5.5-2.0 3.2 1.5 0.9 1.3 4.9 0.6 2004-3.7 0.1 2.6 0.5-0.3 1.9 4.7-8.4 2005-11.3-2.9 2.5 0.5 1.6-4.0-2.2-9.0 2006-3.1-1.2 2.1 0.9 1.1 1.5 4.4-7.6 2007-11.0-4.6-0.8 0.6 0.7-2.8-6.9-4.1 2008 5.9 1.9 4.6 0.5-0.4-3.7 3.1 2.8 2009 19.8-3.2 3.1 1.7-0.4 6.0 7.3 12.4 2010-10.0-1.8 1.4 0.8 0.4-2.7-1.8-8.2 2011 1.7-0.2 3.5 0.8-0.4-1.6 2.1-0.3 2012-1.6 0.7 1.9-1.7 3.1 2.2 6.1-7.8 Keskiarvo 1.2-0.8 2.6 0.5 0.2-0.7 1.8 1.8 Koulutettujen uudelleensijoittuminen tuottaviin yrityksiin merkittävin panosallokaation muutos 12
Taulukko 6. Kokonaistuottavuuden ja sen osatekijän teknisen kehityksen kasvu sekä alojen konvergenssiaste vakaaseen tilaan Cluster Multifactor productivity growth, % 1998-2006 2007-2012 Technical change, % 1998-2006 2007-2012 Convergence rate, % 1998-2012 1998-2007 2007-2012 Time period for half distance 1998-2006 Organizational capital intensive 10.2 4.5 2.1 2.6 10.7 6.4 5.6 10 12 Fixed capital intensive 1.4 3.1 3.0 0.9 9.1 4.4 4.1 15 17 Labor and fixed capital intensive 5.3-1.0 1.9 0.8 10.4 5.9 3.7 11 19 Labor and intangible capital intensive 7.1 0.7 1.4 0.7 5.1 3.5 10.6 19 6 Labor non-capital intensive 3.2-10.1-3.1-2.8 0.0 0.0 - - - R&D capital intensive 9.9 5.2 7.4-0.4 0.0 7.7 15.2 9 4 All industries 5.7 2.0 2.7 0.9 11.2 5.3 5.7 13 12 2006-2012 MP and technological change in 2008-2012 ignores the exceptional year 2009. Convergence function shows the annual catch up between the current labor productivity and the one prevailing at steady state, %. Formula for time period for the cluster to obtain half distance between initial level of steady state is -ln2/ln(1-l). Tekninen kehitys estimoitu periodeilla 1997-2006 ja 2007-2012. Kokonaistuottavuuden kasvu ja tekninen kehitys heikentynyt Vaasan yliopisto Taloustiede INNOEUROPE Tekesin rahoittama hanke 13
Lähde: Kansantalouden tilinpidon ennakkoluvut 3.3.2014 Pasi Koikkalainen, TK Simulation of growth in clusters for 2014-2031,using new technology from 2007-2012 1. Fixed and intangible capital intensity levels are used to calculate output in each cluster in 1997. Production function includes the skill-level of employees from y y y / A, k k / A, r k / A 1998 k k qk r t t t t t t t t t H L q h l A=multifactor productivity, k=fixed capital/l, r=intangible capital/l L=labor, h=tertiary educated, l=basic educated labor 2. In subsequent years fixed and intangible capital intensity levels are obtained by the accumulation equations. The skill-level of employees q follows linear trend growth in 1998-2012. Multifactor productivity growth follows the average growth in 1998-2006 until 2007 after which the new trend growth is average from 2007-2012 3. Throughout the analysis the labor mobility within the clusters follows the observed mobility in 1998-2012. Exception is R&D intensive cluster labor supply growth is halved to 2.4% per year (no more labor from Nokia). The total labor force is otherwise held as fixed. 4. Cluster-specific growth in output and labor productivity is aggregated using as weights the value added shares of each cluster.
ln(y t ) 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 Taulukko 7. BKT / työtunnit (yksityinen sektori logaritmi) Clusters Old tech. 1997- Clusters Old tech. 1997-2006 New tech. 2007-97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 23 25 27 Lähde: Kansantalouden tilinpidon ennakkoluvut 3.3.2014 29 31 Pasi Koikkalainen, TK
26% 24% 22% 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% -6% -8% g y Clusters Old tech. 1998- Taulukko 8. BKT:n kasvuvauhti 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 Lähde: Kansantalouden tilinpidon ennakkoluvut 3.3.2014 Pasi Koikkalainen, TK
K t / Y t, R t / Y t 3,5 K t / Y t 3,0 Taulukko 9. Pääomakannat per BKT K=kiinteä, R=aineettomat Clusters Kt/Yt Old 1997-2006 New 2007- Clusters Rt/Yt Old 1997-2005 New 2006-2,5 2,0 1,5 1,0 R t / Y t 0,5 0,0 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 Lähde: Kansantalouden tilinpidon ennakkoluvut 3.3.2014
100 % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % 70 % 65 % 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % Labor non-capital intensive Taulukko 9. Klustereiden BKT osuuksien kehitys R&D capital intensive Labor and intangible capital intensive Labor and fixed capital intensive Fixed capital intensive Organizational capital intensive 0 % 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31
Päätelmiä 1. Työn tuottavuuden sisäisten tekijöiden ja teknisen kehityksen trendinomainen heikkeneminen 2. Teknologinen murros 2005-2007 Uuden teknologian käyttöönotto ei ole vuodesta 2008 enää nopeuttanut prosessien tehostumista Finanssikriisi 2009-, aikaisemman teknologian ja toimialarakenteen vanhentuminen hidastaneet tuottavuuden kasvua Huonoina aikoina on tehty myös vähemmän aineettomia investointeja mutta eivät ole suhteellisesti lisänneet tuottavuuden laskua Aineettomien pääomien alat uusia kasvualoja, etenkin organisaatiopääomavaltaiset yritykset ovat vähäisessä määrin edustettuna pörssissä 3. Rakennemuutos on vuoden 2008 jälkeen muuttunut osin kasvua tukevaksi Erityisen tuntuva pääomavaltaisilla ja asiantuntijaosaamista käyttävillä aloilla Suomen talous on polarisoitumassa arvoketjun huippua edustavaan teollisuuteen ja aineettomia investointeja tekevään alaan, työvaltaiset vähän innovaatioita hyödyntävät palvelut eivät ole lisäämässä osuuttaan.. 19
Päätelmiä 3. Aineettoman pääoman merkitys Suomelle/toimialoille Aineettomat investoinnit parantavat tuottavuutta mutta investointiasteet eivät ole kasvaneet 2000-luvulla mikä voi olla optimaalista Koulutettujen hakeutuminen tuottavimpiin yrityksiin eli työntekijöiden liikkuvuus merkittävin rakennemuutosta edistävä tekijä Lisäävät teollisuuden tuottavuuden vuosikasvua 0,6 prosenttiyksikköä 2009 2012, mutta samalla aineettomien investointien hiipuminen palveluissa on vähentänyt palvelujen tuottavuutta 0,7 prosenttiyksikköä Teollisuudessa kyseessä osin Nokialta vapautuneet insinöörit, pääkonttoritoiminnat Uudet kasvualat dominoivat yritystoimintaa 2030-luvulle mentäessä 1. Organisaatiopääomavaltainen ala: teknologinen kehitys edelleen suotuisa, toiminnan sisäisen tehostaminen lisännyt myös työn tuottavuutta 2. T&K pääomavaltainen ala: etenkin panosten tehostunut käyttö lisänneet tuottavuutta 3. Pääomavaltainen ala: kokonaistuottavuuden kasvu muös tehostuneesta panosten käytöstä mutta sisäiset tekijät lisänneet myös työn tuottavuutta. Vaasan yliopisto Taloustiede INNOEUROPE Tekesin rahoittama hanke 20
Päätelmiä 4. Aineettomien investointien sisällyttäminen ei sinänsä muuta kokonaiskuvaa, mutta kertoo aika paljon rakennemuutoksen luonteesta ja tulevaisuudenmahdollisuuksista Lisäävät teollisuuden tuottavuuden vuosikasvua 0,6 prosenttiyksikköä 2009 2011, mutta samalla aineettomien investointien hiipuminen palveluissa on vähentänyt palvelujen tuottavuutta 0,7 prosenttiyksikköä 5. Tekes ja innovaatiopolitiikka arvonluonnissa Vedenjakaja kehitykselle teknologinen muutos 2005-2007 jonka jälkeen teknologinen kehitys heikkoa: kasvua enemmän rakennemuutoksesta ja/tai tehostuneesta panosallokaatiosta: menestyvien yritysten ja kasvualojen tunnistaminen entistä tärkeämpää, myös koulutettujen työpaikkaliikkuvuuden lisääminen (lisää väkeä aloille joissa tuottavuuskin on korkea) Finanssikriisi merkitystä liioiteltu Suomen hitaan tuottavuuskasvun selittämisessä: kyseessä on ennen kaikkea tuottavuuden romahtaminen Aineettomia investointeja ja osaamista tuettava ja tämä myyräntyö ei tapahdu vain pörssiyrityksissä, kun organisaatiopääomavaltaiset yritykset eivät ole kovin hyvin edustettuina Julkiset infrastuktuurinvestoinnit tärkeitä rakennemuutoksen kannalta Edelleen kohtuullinen kannattavuus ei ole kannustanut tuottavuuden parantamiseen: ulkoista painetta tuottavuuden parantamiseen lisättävä 21
Yritykset 2030 1. Suomessa pääomavaltainen teollisuus ja palvelut voimissaan myös 2030, osuus arvonlisästä edelleen 30% yksityiseltä sektorilta Julkisia osakeyhtiöitä joilla pitkä tähtäin mutta rakennemuutokset voivat olla rajuja kuten tähänkin asti, työvoiman kysyntä ei romahda jos suuntautuvat myös palveluihin 2. Aineettomien investointien yritysten osuus 50% Työntekijät moniosaajia, jatkuva rakennemuutos: osaavat hakeutua yrityksestä toiseen, silti luottamuspääoma tärkeää 3. Runsaasti kiinteä pääomaa käyttävät Investoinnit ja kaupan siirtyminen internetiin syö työpaikkoja Kaupan työntekijämäärä ei kasva, mutta toisaalta koulutetun työvoiman kysyntä kasvaa 4. Muut työvaltaiset alat Vain aineettomia investointeja tekevät säilyvät, vaikkakin pääomaköyhät työvaltaiset yritykset uusi mutta varsin pieni ala 5. Julkinen sektori: ikääntymisen ja terveydenhoidon myötä säästöt vaikeita 22