Ympäristölupahakemus Santahaminan raskaiden aseiden ammunnat ja räjäytykset Huhtikuu 2014
Kannen kuva: Jussi Leppänen Valokuvat: kaartinjääkäri Joakim Kauhanen, kaartinjääkäri Ville Suutarinen, Puolustusvoimat 2
sisällysluettelo 1. tiivistelmä 6 2. yleistiedot 7 2.1. Luvan hakija ja hakijan yhteystiedot 7 2.2. Ympäristöluvan hakemisen peruste ja hakemuksen kohteena oleva toiminta 7 3. toiminta-alueen sijainti 8 4. toimintaa koskevat muut voimassa olevat luvat, päätökset ja sopimukset 10 5. santahaminan kiinteistöjen omistusta koskevat tiedot 10 6. toiminta-alueen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet 11 6.1. Toiminta-alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja asutus 11 6.2. Toiminta-alueen ympäristöolosuhteet 11 7. toiminta-alueen rajanaapurit ja muut asianosaiset 16 8. toiminta ampuma- ja harjoitusalueella 16 8.1. Puolustusvoimien tehtävät ja koulutustavoitteet 16 8.2. Kaartin jääkärirykmentin tehtävät ja tavoitteet 16 8.3. Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen käyttäjät 17 8.4. Santahaminassa käytössä olevat raskaat aseet ja ampumatarvikkeet 17 8.5. Santahaminassa suoritettavat räjäytykset ja käytettävät räjähteet 19 8.6. Raskasaseammuntojen ja räjäytysten määrät 20 8.7. Raskasaseammuntojen ja räjäytysten toiminta-ajat 9. ampuma- ja harjoitusalueen suorituspaikat 22 24 9.1. Tuliasema-, maali- ja räjäytysalueet 24 9.2. Kuvun alue 24 9.3. Kissalammen alue 25 9.4. Itäniemen alue 26 9.5. Räjäytysalueet 26 10. toiminta-alueen vedenhankinta, -käyttö ja viemäröinti 27 11. liikenne ja liikennejärjestelyt 27 12. ympäristöasioiden hallintajärjestelmä 27 13. ampumatoiminnan päästöt, niiden vaikutukset ja päästöjen vähentäminen 28 13.1. Melu 28 13.1.1. Melun vaikutukset asuin- ja elinympäristön laatuun 28 13.1.2. Raskaiden aseiden melu ja sen arviointi 28 13.1.3. Raskaiden aseiden melu Santahaminassa 30 13.1.4. Raskaiden aseiden melumittaukset Santahaminassa 31 13.1.5. Santahaminan ampumatoiminnan melualueet 32 13.1.6. Santahaminan ampumamelulle altistuvat 34 13.1.7. Ampumamelun hallinta (vähentäminen) 34 13.2. Ampumatärinä 35 13.3. Päästöt maaperään, pohjaveteen ja vesistöihin 35 13.3.1. Ampumatarvikkeiden ja räjähteiden sisältämät aineet 35 13.3.2. Raskasaseammuntojen päästöt maaperään 36 13.3.3. Räjäytysten aiheuttamat päästöt maaperään 38 13.3.4. Kokonaisvuosipäästö 39 13.3.5. Arvio päästöjen vaikutuksista maaperään, pohjavesiin ja vesistöihin 39 13.4. Ampumatoiminnassa syntyvät jätteet, niiden hyödyntäminen sekä alueen jätehuolto 40 14. arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltamisesta 40 15. tarkkailu 41 15.1. Käyttötarkkailu 41 15.2. Päästö- ja vaikutustarkkailu 41 15.3. Raportointi 41 16. hakijan esitys luparatkaisuksi ja lupamääräyksiksi 42 16.1. Luparatkaisu 42 16.2. Lupamääräykset 42 16.3. Perustelut lupamääräysehdotuksiin 43
4
Liitteet 4.1 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 16.10.2013 5.1 Senaatti-kiinteistöjen valtakirja 5.2 Metsähallituksen valtakirja 6.1 Karttakuva: Santahamina maakuntakaavassa 2006 ja kaavamääräykset 6.2 Karttakuva: Santahamina Helsingin yleiskaavassa 2002 7.1 Asianosaisten yhteystiedot 8.1 Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen johtosääntö 2013 8.2 Santahaminan ammuntojen viikoittaiset toiminta-ajat 13.1 Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointi, Pääesikunta 2005 13.2 Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueet, melulle altistuvien analyysi, Ramboll 2013 13.3 Yksittäisten raskaiden aseiden ja räjäytysten melun leviäminen, Akukon 2014 13.4 Santahaminan ampumatoiminta, ympäristömeluselvitys, Akukon 2010 13.5 Santahaminan ampumatoiminta, meluntorjuntasuunnitelma, Akukon 2011 13.6 Raskasaseammuntojen ja räjäytysten vuosipäästöt, PHRAKL 2014 13.7 Maali- ja räjäytysalueiden maaperätutkimukset, tutkimussuunnitelmat Santahaminan raskaiden aseiden ampumatoiminnan lupahakemus koostuu varsinaisesta lupahakemuksesta sekä sen liitteistä. Hakemus liitteineen on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 8 kappaleena (kansiot + Cd:t). 5
1. tiivistelmä Puolustusvoimat / Kaartin jääkärirykmentti hakee ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaista, toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Santahaminan alueella suoritettaville raskaiden aseiden ammunnoille ja räjäytyksille. Ympäristöluvan hakeminen perustuu Korkeimman hallinto-oikeuden 16.10.2013 antamaan päätökseen. Kaartin jääkärirykmentti on hakenut ympäristölupaa myös Santahaminassa sijaitseville ampumaradoille erillisellä hakemuksella. Alue on ollut Puolustusvoimien käytössä yli sata vuotta, joten ympäristölupia haetaan olemassa olevalle toiminnalle. Santahamina on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Merkinnällä alue on varattu puolustusvoimien käyttöön ja alueella liikkumista on rajoitettu. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on merkitty Santahaminan ampumatoiminnan melualue. Helsingin yleiskaavassa 2002 Santahamina on osoitettu sotilasalueeksi. Santahaminan pinta-ala on noin 400 hehtaaria. Saari koostuu laajoista hietikkoalueista, kalliometsistä sekä lammista ja luonnontilaisista korpi- ja lehtoalueista. Santahaminassa ei ole luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita. Santahaminassa on vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue, joka kattaa saaren pinta-alasta noin kolmanneksen. Alueella on varavedenottamo. Puolustusvoimien ja Kaartin jääkärirykmentin toiminta perustuu puolustusvoimista annetun lain määrittämiin tehtäviin. Kaartin jääkärirykmenttiin astuu palvelukseen vuosittain noin 1700 varusmiestä ja saarella suoritettavassa koulutuksessa ja ammunnoissa käytetään raskaita aseita ja räjähteitä. Tällä hetkellä käytössä on puolustusvoimien raskaista aseista kranaatinheittimiä, panssarintorjunta-aseita (mm. singot), kranaattikonekivääri ja kranaattipistooli. Raskaiden aseiden suorituspaikat (maalialueet, tuliasema-alueet, räjäytyspaikat) sijoittuvat Santahaminan keski- ja itäosiin. Raskaiden aseiden ampumapäiviä ja räjäytyspäiviä on keskimääräisenä toimintavuonna noin 125 päivää, joista meluisimmilla aseilla ammutaan noin 40 50 päivänä vuodessa. Raskaiden aseiden ammunnat ajoittuvat pääasiassa maalis-toukokuulle ja loka-joulukuulle. Raskaiden aseiden ammunnoille ja räjäytyksille on määritetty ampuma-ajat. Ampuma-aikojen määrittelyssä on huomioitu, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä ympäristöön. Raskaiden aseiden ammuntoja ei suoriteta sunnuntaisin eikä juhlapyhinä. Raskaiden aseiden melu on impulssimaista ja suurenergistä. Ampumamelussa voidaan erottaa laukausääni, ammuksen lento- ja iskemä-ääni. Raskaiden aseiden ja räjäytysten ympäristömelun arviointiin ei ole virallisia ohjearvoja, vaan arviointi perustuu puolustusvoimien suositusarvo-ohjeeseen. Santahaminan raskaiden aseiden ampumatoimintaa on mitattu useaan kertaan. Raskaiden aseiden yksittäisten tapahtumien C-äänialtistustasojen (L CE ) mitatut keskiarvot eivät ole ylittäneet suositusarvoa 100 db. Joissain tapauksissa kuitenkin suurimmat mitatut C-äänialtistustasot ovat ylittyneet alueen pohjoispuolella Jollaksen lähimpien asuintalojen luona. Suurimpia äänitasoja esiintyy vain suotuisissa sääolosuhteissa isoimpien aseiden ammunnoista ja isoista räjäytyksistä. Santahaminan raskaiden aseiden ja räjäytysten aiheuttama melu on kuvattu melualuekarttana. Melualueet perustuvat vuonna 2010 laadittuun Santahaminan ampumatoiminnan ympäristömeluselvitykseen. Raskaiden aseiden meluntorjuntakeinoja ovat käytännössä vain riittävien suoja-alueiden varaaminen ja toiminnalliset keinot. Santahaminassa ammuntojen vaikutukset sekä maaperään että pohja- ja pintavesiin arvioidaan vähäisiksi. Raskailla aseilla ammuttaessa vähäisiä määriä haitta-aineita voi päätyä pintamaahan sekä tuliasema- että maalialueilla. Raskasaseammuntojen aiheuttamat päästöt muodostuvat raskasmetalleista, räjähdysaineista, niiden hajoamistuotteista sekä ruudeista. Puolustusvoimat seuraa ampumatoiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään. Lisäksi seurataan toiminnan aiheuttamia melutasoja. Toiminnan käyttötarkkailusta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6
2. yleistiedot 2.1. Luvan hakija ja hakijan yhteystiedot Luvan hakija ja toiminnanharjoittaja on Puolustusvoimat / Kaartin jääkärirykmentti. Maavoimien alaisuuteen kuuluva Kaartin jääkärirykmentti on sotilaskoulutusta antava joukko-osasto. Rykmentin päätehtävänä on kouluttaa rakennetun alueen taisteluun erikoistuneita joukkoja pääkaupungin suojaksi. Varusmiehiä rykmenttiin astuu palvelukseen vuosittain vähän alle 2000. Koulutustehtävien lisäksi rykmentti vastaa valtiollisista edustustehtävistä, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestelyistä, virka-avun antamisesta muille viranomaisille ja asevelvollisuusasioiden hoitamisesta alueellaan. Luvan hakijan ja ampuma-alueen yhteystiedot Hakijan nimi: Puolustusvoimat / Kaartin jääkärirykmentti Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0952029-9 Käyntiosoite: Santahaminantie 10, 00860 HELSINKI Postiosoite: PL 6, 00861 HELSINKI Puhelinnumero: 0299 800 (vaihde) Sähköpostiosoite: kirjaamo.kaartjr@mil.fi Yhteyshenkilö: suunnittelija Janne Haaksluoto, p. 0299 800 (vaihde) 2.2. Ympäristöluvan hakemisen peruste ja hakemuksen kohteena oleva toiminta Puolustusvoimat / Kaartin jääkärirykmentti hakee ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaista, toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Santahaminan alueella suoritettaville raskaiden aseiden (kaliiperi 20 mm) ammunnoille ja räjäytyksille (räjähdysainetta 60 g). Lupaa haetaan Korkeimman hallinto-oikeuden 16.10.2013 antaman päätöksen perusteella (KHO:2013:163). Kaartin jääkärirykmentti on 27.4.2012 hakenut Etelä- Suomen aluehallintovirastolta ympäristölupaa myös Santahaminassa sijaitseville ampumaradoille. Lupahakemuksen käsittely on kesken. Raskaiden aseiden ammunnoille ja ampumaradoille haetaan erillisiä ympäristölupia. Santahaminassa ammutaan pienikaliiperisilla aseilla muuallakin kuin ampumaradoilla ja suurin osa näistä ammunnoista ammutaan paukkupatruunoilla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ympäristölupaa on kuitenkin haettava alueella suoritettaville raskasaseammunnoille, sen vuoksi ampumaratojen ulkopuolisia pienikaliiperisilla aseilla suoritettavia ammuntoja ei sisällytetä tämän lupahakemuksen piiriin. Ampuma-alueen nimi: Santahaminan ampuma- ja harjoitusalue Sijaintipaikka: Helsinki, Santahamina Kiinteistötunnus: 91 425 4 1 Postiosoite: PL 6, 00861 HELSINKI Ampuma-alueen koordinaatit: N 6669414; E 392057 (ETRS-TM35FIN) 7
3. toiminta-alueen sijainti Santahaminan saari sijaitsee Helsingin keskustan kaakkoispuolella, Laajasalon saaren eteläpuolella. Matkaa saaren ampuma-alueelta on Helsingin keskustaan noin seitsemän (7) kilometriä. Saaren pohjoispuolella ovat Jollaksen ja Laajasalon kaupunginosat. Itäpuolella sijaitsee Villingin saari ja länsipuolella Kuninkaansaari, Vartiosaari sekä Suomenlinna Santahaminan sijainti on esitetty kuvassa 3.1. Kuva 3.1. Santahaminan sijainti 8
Santahaminassa raskaiden aseiden ammunnat ja räjäytykset suoritetaan Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella, joka on Santahaminan maankäyttö- ja maisemasuunnitelmassa erotettu saaren rakennetusta alueesta omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudekseen. Rakennetulla alueella sijaitsevat varuskuntaan kuuluvat kasarmit ja muut rakennukset. Saaren kaakkoispuolella sijaitsevat Haapasaaret. Santahaminan saaren toiminnallinen aluejako on esitetty kuvassa 3.2. Kuva 3.2. Santahaminan toiminnallinen aluejako 9
4. toimintaa koskevat muut voimassa olevat luvat, päätökset ja sopimukset Korkeimman hallinto-oikeuden päätös ympäristöluvan tarpeesta Korkein hallinto-oikeus totesi16.10.2013 antamassaan päätöksessä (KHO:2013:163, taltionumero 3259), että Kaartin jääkärirykmentin on haettava Santahaminan ampumaradoille ja alueella suoritettaville raskasaseammunnoille (kuten singot, kranaatinheittimet ja räjäytykset) ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta viimeistään 30.4.2014. Päätöksen mukaan raskasaseammunnoista saattaa nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa esillä olevissa olosuhteissa aiheutua ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla naapuruussuhdelain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, mistä syystä ympäristölupaa on haettava. KHO:n päätös on hakemuksen liitteenä 4.1. Santahaminan ampumaratojen lupahakemus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tämän lupahakemuksen kanssa samanaikaisesti vireillä Santahaminan ampumaratoja koskeva ympäristölupahakemus, joka on jätetty Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 27.4.2012. Sitä on täydennetty ja päivitetty samaan aikaan tämän hakemuksen kanssa huhtikuussa 2014. 5. santahaminan kiinteistöjen omistusta koskevat tiedot Santahaminan saari on kiinteistörekisteriin merkitty yhdellä kiinteistötunnuksella 91 425 4 1. Santahaminan maa-aluetta, rakenteita ja rakennuksia hallinnoi valtioomistajan edustajana Senaatti-kiinteistöt ja ympäröivää merialuetta Metsähallitus. Puolustusvoimilla ei Santahaminassa ole omistuksessaan rakennuksia tai maa-alueita. Kaartin jääkärirykmentillä on Santahaminan alueella sijaitsevien rakennusten ja maa-alueiden käyttöoikeus erillisissä vuokrasopimuksissa sovittujen ehtojen mukaisesti. Santahaminan maa-alueita hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt ja merialueita hallinnoiva Metsähallitus ovat valtakirjoilla antaneet Puolustusvoimille suostumuksensa hakea ympäristölupaa raskaiden aseiden ampumatoiminnalle. Maaliskuussa 2014 päivätyt valtakirjat ovat lupahakemuksen liitteinä 5.1. ja 5.2. Kiinteistön omistajan yhteystiedot: Senaatti-kiinteistöt Lintulahdenkatu 5A PL 237, 00531 HELSINKI puh. 0205 8111 (vaihde) senaatti@senaatti.fi Merialueen hallinnoijan yhteystiedot: Metsähallitus/kirjaamo PL 94, 01301 VANTAA puh. 0205 64 100 (vaihde) kirjaamo@metsa.fi 10
6. toiminta-alueen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet 6.1. Toiminta-alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja asutus Uudenmaan maakuntakaava 2006 Santahaminan alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 2006. Muita alueella voimassa olevia, vahvistettuja maakuntakaavoja ovat Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava. Santahaminan alue on Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Merkinnällä alue on varattu puolustusvoimien käyttöön ja sillä on osoitettu sellaiset puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat varuskunta-, harjoitus- ja vastaavat alueet, joille yleisön pääsy on rajoitettu. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan on merkitty Santahaminan ampumatoiminnan melualue. Kaava on hyväksytty 20.3.2013 ja on parhaillaan vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta ja kaavamääräykset ovat hakemuksen liitteenä 6.1. Helsingin yleiskaava 2002 Santahaminan alueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002, joka on tullut voimaan 19.1.2007. Helsingin yleiskaavassa Santahamina on osoitettu sotilasalueeksi. Santahaminan rakennettu alue on kaavassa osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Helsingin yleiskaavan kaavakartta on hakemuksen liitteenä 6.2. Asemakaava Santahaminassa ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Santahaminan pohjoispuolella Laajasalon Jollaksessa. Helsingin itäisen saariston asemakaava on valmisteilla. Santahaminan maisema- ja maankäyttösuunnitelma Santahaminan maisema- ja maankäyttösuunnitelmassa saari on jaettu toiminnallisesti kahteen eriluonteiseen osa-alueeseen: Saaren länsi- ja luoteisosassa sijaitsevaan rakennettuun alueeseen sekä laajaan ampuma- ja harjoitusalueeseen, jolla raskaiden aseiden ammunnat suoritetaan (kuva 3.2). Asutus Santahaminan ampuma- ja harjoitusaluetta lähimpänä ovat Puolustushallinnon henkilöstön asuintalot, jotka sijaitsevat noin 600 metrin päässä lähimmistä raskaiden aseiden ampumapaikoista. Saarella asuu noin 350 asukasta. Santahaminan pohjoispuolella on Laajasalon saari, jonka eteläosassa sijaitsevat Jollaksen ja Hevossalmen alueet ovat lähimmät saaren ulkopuoliset asutusalueet. Hevossalmen lähimmät asuintalot ovat ampuma- ja harjoitusalueesta noin 1,2 kilometrin etäisyydellä. Laajasalon asukasmäärä on noin 16 500 ja asukasmäärän on uuden Kruunuvuorenrannan asutusalueen myötä ennustettu nousevan vuoteen 2030 mennessä noin 28 000 asukkaaseen. 6.2. Toiminta-alueen ympäristöolosuhteet Yleiskuvaus Santahaminan saaren pinta-ala on noin 400 hehtaaria, pituus etelä-pohjoissuunnassa noin 2,6 km ja itä-länsisuunnassa noin 3,3 km. Maalialueena toimivien Haapasaarten pinta-ala on noin 3 hehtaaria. Santahaminan etelä- ja itäranta rajautuu avoimeen ulkosaaristo- ja avomerivyöhykkeeseen, kun taas länsi-pohjoisranta on osa suojaisampaa sisälahtien vyöhykettä. Rakennetut alueet painottuvat saaren länsi- ja pohjoisosiin. Muut osat saaresta ovat satoja vuosia jatkuneen ihmisen toiminnan muokkaamia luonnonalueita. Santahamina on Helsingin edustan suurimpia saaria. Saari koostuu laajoista hietikkoalueista, niitä ympäröivistä kalliometsistä sekä lammista ja luonnontilaisista korpija lehtoalueista. Saari on valtaosaltaan kuivaa hiekka- tai kalliopohjaista kangasmaastoa. Santahaminan metsät ovat vanhoja, yli puolet saaren maapinta-alasta on keskiiältään yli satavuotista männikköä ja kuusikkoa. Saaren kasvillisuus pitää sisällään runsaasti Helsingissä ja sen saaristossa harvinaisia ja uhanalaisia kasvilajeja. Santahamina on osana Suomenlahden rannikkoa useiden lepakkolajien tärkeä elinympäristö. Lisäksi saarella on havaittu yli 1100 perhoslajia, joista uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja on yli 70. 11
Luonnonympäristö ja arvokkaat luontokohteet Santahaminassa ei ole luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita. Lähimmät Natura-alueet ovat noin 6,5 kilometrin päässä sijaitsevat Vanhankaupunginlahden lintuvesi sekä Kallahden harju-, niitty- ja vesialueet. Santahaminan saaren merkittävimmät luontoarvot on esitetty kuvassa 6.1 ja taulukossa 6.1. Luontokohteet on esitetty kaksitasoisesti siten, että arvokkaina aluekokonaisuuksina rajatut alueet (A-G) pitävät useimmissa tapauksissa sisällään useita erityisen arvokkaita luontokohteita (1-16). Erityisen arvokkaissa luontokohteissa esiintyy uhanalaista, harvinaista tai erityisen monipuolista lajistoa tai ne edustavat poikkeuksellisen luonnontilaisia, edustavia tai harvinaisia luontotyyppejä. Puolustusvoimien toiminta ja liikkumisrajoitukset ovat edesauttaneet luontoarvojen syntymistä ja säilymistä alueella. Raskaiden aseiden ampumapaikat sijoittuvat Santahaminan itäosiin. Alueeseen kuuluvat Suurlahden alue, Haapasaaret, Kissalammen ympäristö sekä pohjoisosassa Kissalammenniemen ja Leipurinniemen sekä eteläosassa Itäniemen kallioiset metsät. Lisäksi pohjoisosassa Hämylänniemessä on lehtoa sekä tärkeä lepakoiden pesimä- ja ruokailualue. Suurlahden loiva rantavyöhyke (kohde 11) on saaren merkittävin kosteikkoalue ja luontoarvoiltaan ainutlaatuinen kokonaisuus. Ammunnat ja maastopalot pitävät aluetta osittain avoimena. Laakeilla hiekkapohjaisilla rannoilla vallitsevat merenrantaniityt, joiden edustan matalikolla sini- ja merikaisla muodostavat näyttäviä kasvustoja. Länsiosassa kohde jatkuu saaren keskustaan päin ulokkeena, jonka sisäosia vallitsevat tervaleppäluhdat, -korvet ja -lehdot. Useat metsäkuvioista ovat lahopuustoisia. Taisteluampuma-alueen kupeessa on rehevä lammikko, jossa kasvaa Helsingissä äärimmäisen uhanalaista varstasaraa. Maalialueen ulkopuolelle jäävällä Rivieraksi kutsutulla niityllä pesivät mm. tylli ja punajalkaviklo ja alue on myös tärkeä alue paahteisten ympäristöjen hyönteisille. Suurlahdella sijaitsevilla Haapasaarilla (kohde 10) pesii lokkeja ja vesilintuja. Kuva 6.1. Santahaminan saaren arvokkaat luontokohteet ja alueet 12
Alueen nimi/ tunnus Länsiosa/ A Teerisaaren alue/ B Itäosa/ C Eteläosa/ D Sahara/ E Kasarmialue/ F Lehmäsaari/ G Erityispiirre Kohteen nimi/ tunnus Erityispiirre Useita lähekkäisiä luontokohteita, rehevää lehtimetsää ja iäkästä puustoa Useita luontokohteita Suurlahden- Kissalammen ympäristö sekä Itäniemi Yhtenäinen ja luonnontilainen merenrantaosuus Nummimaista kasvillisuutta ja tärkeä etenkin paahteisten ympäristöjen hyönteisille Lepakkojen pesimäkolonioita Likolampi/ 1 Saharankorpi/ 2 Papinlahti/ 3 Kiviarkunniemi/ 4 Eteläkärki/ 5 Länsiluoto/ 6 Teerisaari/ 7 Teerisaaren luhta/ 8 Sotilaskodin ranta/ 9 Haapasaaret/ 10 Suurlahden alue/ 11 Kissalampi/ 12 Kissalammen niemi/ 13 Itäniemi/ 14 Etelärannan poukama/ 15 Lintujen pesimäsaari Hevossalmen luoto/ 16 Tiirakolonia Taulukko 6.1. Santahaminan saaren arvokkaat luontokohteet ja alueet Keinotekoinen vanha jätevesilampi. Arvokas linnusto ja jalopuulehtoja, missä uhanalaisia perhoslajeja Erilaisia korpityyppejä, suursaranevapainanteita ja vanhaa kuusimetsää Ruovikkoranta ja saniaislehto Suojainen lahdenrannan avoluhta ja rantalehto Lintujen havainnointipaikka ja arvokas linnustoltaan ja kasvillisuudeltaan. Matala kallioluoto, jossa pesii selkälokkeja Merenrantaniityt, jotka vaihettuvat yläosassa mäkikaurakedoksi Laakea merenranta, jonka kasvillisuus vaihettuu ruovikosta yläosan lajistoltaan monipuoliseksi luhdaksi Rehevä tervaleppävaltainen lehto, jossa on runsas lehtimetsälinnusto Kallioisilla saarilla ja luodoilla pesii lokkeja ja vesilintuja Saaren merkittävin kosteikkoalue ja luontoarvoiltaan ainutlaatuinen kokonaisuus. Matala kluuvityyppinen lampi. Huomionarvoinen kasvilajisto ja linnusto. Arvokas matelijaja sudenkorentoalue. Luonnontilainen hiekkaranta ja lehto. Lähde ja huomionarvoinen kasvilajisto Runsaslahopuustoisia metsäkuvioita ja lehtoa. Vanhaa kalliometsää, missä arvokas linnusto ja lepakoita. Edustava kivinen siniheinäniitty, missä kasvaa mm. liuskamaltsaa. 13
Kissalampi (kohde 12) on hyvin matala kluuvityyppinen lampi, jonka matala hiekkakannas erottaa merestä. Lammen ympärillä on monipuolisesti luhtakasvillisuutta ja kaakkoispuolella lehtoa. Lammesta työntyy kohti länsilounasta pitkä ja kapea luhta- ja niittykasvillisuuskieleke, jonka pohjoisreunalla on ruohoista tervaleppäkorpea. Lampi ja sen rehevät ja lahopuustoiset rantametsät ovat linnustoltaan arvokkaita; lammen linnustoon kuuluvat mm. mustakurkku-uikku ja ristisorsa. Kissalampi on myös tärkeä matelija- ja sudenkorentoalue ja rantametsineen merkittävä pesimä- ja ruokailupaikka lepakoille. Kissalammenniemi (kohde 13) koostuu luonnontilaisesta hiekkarannasta sekä länsiosan lehdosta. Rinteen yläosassa on pieni, luonnontilainen lähde. Alueella esiintyy Helsingissä huomionarvoista kasvilajistoa. Itäniemen länsiosassa (kohde 14) on runsaslahopuustoisia metsäkuvioita. Rannassa ja rinteessä on lehtoa. Vanhan kalliometsän alueella on laajoja jäkälikköjä. Alue on myös linnustoltaan arvokas ja siellä tavataan lepakoita. Maaperä Santahaminan topografia on hyvin vaihtelevaa. Alavimmat, hiljattain maankohoamisen myötä merestä paljastuneet alueet ovat vain hiukan merenpinnan tason yläpuolella, kun taas kallioselänteiden korkeimmat lakialueet nousevat yli 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Maakerros kallion päällä on yleensä ohut, ja lakialueet ovat avokalliota. Santahaminan kallioperän pääkivilajit ovat gneissi, amfiboliitti sekä graniitti. Kallioiden pääkivilaji on kiillegneissi. Likolammen ja Kissalammen alueilla on laaja emäksisten kivilajien vyöhyke ja saaren pohjoisosasta löytyy hiukan kalkkikiviä sisältävä, Hevossalmen kautta Laajasaloon kulkeva vyöhyke. Maaperä on suurelta osin hiekkaa. Moreenia esiintyy paikoin ohuena kerroksena kalliopaljastumien ympärille muodostuneina kapeina kehinä sekä niiden välisissä notkelmissa. Itärannan alavassa pohjukassa on jonkin verran savea. Saaren keskiosan hiekka- ja hietatasanne on jääkauden sulamisvaiheessa jäätikön reunan eteen syntynyt reunamuodostuma. Pohjavesi Santahaminan saarella sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu I-luokan pohjavesialue (nro 0109103). Pohjavesialue on saaren luoteis- ja keskiosissa ja se kattaa saaren pinta-alasta noin 28 %. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,13 km 2 ja varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,85 km 2. Alueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 400 m 3 /d. Pohjavesialueen sijoittuminen ja rajaus on esitetty kuvassa 6.2. Pohjavesialueen keskiosassa sijaitsee Santahaminan pohjavedenottamo, joka on toiminut saaren vedenottamona vuosina 1959 2007. Nykyisin ottamo toimii Helsingin kaupungin varavedenottamona. Santahaminan pohjavesialue on pääosin kallioharjanteiden rajaamaa, topografialtaan tasaista aluetta, joka nousee 5-10 metriä merenpinnan yläpuolelle. Maa-aines on pääosin hiekkaa ja hienoa hiekkaa sekä pintaosista usein myös silttistä hiekkaa. Syvemmällä tavataan karkeampaa hiekkavaltaista ainesta. Kerrospaksuudet ovat yli 15 metriä. Alueella esiintyy kallioperän heikkousvyöhykkeitä. Pohjavesialue on suhteellisen pienialainen ja hyvin vettä johtavia maakerroksia käsittävä muodostuma. Pohjaveden virtausta ohjaavat kalliokynnykset ja osa alueella muodostuvasta pohjavedestä purkautuu mereen. Kissalampi Santahaminan pohjavesi on laadultaan hapanta ja sisältää runsaasti vapaata hiilihappoa. Alkaliteetti on korkeahko ja kovuus hieman suurempi kuin pohjavesillä yleensä. Vesi on väriltään kellertävää johtuen korkeasta rautapitoisuudesta. Humusta on selvästi enemmän kuin pohjavesissä yleensä. Huolimatta meren läheisyydestä ei kloridipitoisuuksissa ole havaittu meriveden suotau- 14
tumista indikoivia muutoksia. Yleisesti ottaen vesi on talousvedeksi kelpaavaa, kun syövyttävät ominaisuudet poistetaan ilmastuksen ja alkaloinnin avulla ja rauta ja mangaani saostamalla. Pohjavedenpinnan taso maanpintaan nähden vaihtelee saaren eri alueilla noin metristä kymmeneen metriin. Pohjavedenpinnan tasossa ei ole tapahtunut seurantavuosina 2007 2013 merkittäviä muutoksia. Santahaminan alueelle on asennettu yhteensä 12 pohjaveden seurantaputkea. Pohjaveden laatua tarkkaillaan Santahaminan jakeluaseman ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa pohjavesiputkesta X023, kerran vuodessa havaintoputkista X016, X018 ja X019 sekä vedenottamolta (X021). Lisäksi pienoiskivääriradan alueella on pohjavesiputki X014 ja ampuma- ja harjoitusalueen Kupu-tukikohdan alueella pohjavesiputki X015. Pohjaveden pinnantaso on putkessa X015 noin 0,7 metriä maanpinnasta. Edellä mainittujen pohjavesiputkien ja varavedenottamon sijainti on esitetty kuvassa 6.2. Pintavedet ja merivesi Santahaminan ampuma- ja harjoitusalue rajautuu osin mereen. Saari on yhteydessä mantereeseen Hevossalmen sillan kautta. Alueella on alun perin biologiseksi jätevedenpuhdistamoksi rakennettu Likolampi, joka sijaitsee ampuma- ja harjoitusalueen lounaiskulmassa. Lisäksi Santahaminan saarella on Kissalampi, joka sijaitsee varsinaisen ampuma-alueen koilliskulmassa. Molemmat lammet sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Pintavesiuomia on alueella vähän, sillä imeytyminen on hiekkapitoisen maaperän takia voimakasta. Kuva 6.2. Santahaminan pohjavesialue, varavedenottamo ja pohjaveden tarkkailuputkien sijainti 15
7. toiminta-alueen rajanaapurit ja muut asianosaiset Ampumatoiminnan luonteesta johtuen rajanaapureiden ja asianosaisten rajaus on tehty raskaiden aseiden melualueen perusteella. Lisäksi rajauksessa on mukana Villingin saaren kiinteistöt. Kiinteistöjen omistajatiedot on saatu maanmittauslaitokselta 8.4.2014. Maanmittauslaitokselta saadut tiedot ovat peräisin kiinteistö-, väestö- sekä yritys ja yhteisötietojärjestelmästä. Melualueella olevat asuintalot, vapaa-ajan asunnot sekä Santahaminan saarella olevat päiväkoti ja koulu on esitetty kappaleessa 13 (kuva 13.4.). Lista melualueella olevien kiinteistöjen omistajista yhteystietoineen on hakemuksen liitteenä 7.1. 8. toiminta ampuma- ja harjoitusalueella 8.1. Puolustusvoimien tehtävät ja koulutustavoitteet Puolustusvoimien toiminta perustuu puolustusvoimista annetun lain (11.5.2007/551) 2 :ssä määriteltyihin puolustusvoimien tehtäviin. Lainkohdan mukaan puolustusvoimien päätehtävänä on Suomen sotilaallinen puolustaminen, mikä pitää sisällään maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvomisen, sekä alueellisen koskemattomuuden turvaamisen. Lisäksi sotilaalliseen puolustamiseen kuuluu sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen. Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää puolustusvalmiutta mm. ampuma- ja harjoitusalueilla tapahtuvien sotilaallisten harjoitusten kautta ja näin suorittaa lainsäädännössä annettua tehtäväänsä. Suomen sotilaallisen puolustamisen lisäksi puolustusvoimien tehtäviin kuuluu puolustusvoimista annetun lain 2 :n mukaan muiden viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Santahaminan ampuma- ja harjoitusaluetta käyttävät myös joukot, jotka ovat osaltaan vaikuttamassa kahden viimeksi mainitun lakisääteisen velvollisuuden toteutumisessa. Puolustusvoimien ampumatoiminnan suuntaviivat ja rajoitukset määritetään ampuma- ja harjoitusalueiden johtosäännöissä. Esimerkiksi Santahaminan johtosäännössä (liite 8.1) on raskasaseammunnoille asetettu ajallisia, alueellisia ja määrällisiä rajoituksia melurasituksen vähentämiseksi. Ampumakoulutuksen toteuttamista ohjeistetaan varomääräyksillä ja ampumaohjelmistolla, joka käsittää ampumaradoilla ja ampuma-alueilla toteutettavan perusampumakoulutuksen, taisteluammunnat sekä ase- ja asejärjestelmäkohtaiset ammunnat. Puolustusvoimissa annettavan sotilaskoulutuksen tavoitteena on, että koulutettavat hallitsevat sijoituksensa mukaiset tehtävät ja kykenevät täyttämään määritetyt koulutustasovaatimukset sekä joukkojen suorituskykyvaatimukset. Ase- ja ampumakoulutuksen päämääränä on, että taistelijat hallitsevat rynnäkkökiväärin käytön lisäksi myös oman koulutushaaransa mukaisten henkilökohtaisten ja ryhmäkohtaisten aseiden sekä räjähdysaineiden käytön. Ryhmäkohtaiset aseet ovat usein raskaita aseita. 8.2. Kaartin jääkärirykmentin tehtävät ja tavoitteet Kaartin jääkärirykmentin tehtävänä on tuottaa sodan ajan reserviin erilaisia jalkaväkiyksiköitä. Ase- ja ampumakoulutus on tärkeä osa tätä tehtävää ja se sisältää monipuolisesti erilaisia perus-, taistelu- ja asejärjestelmäkohtaisia ammuntoja. Varusmiehiä Kaartin jääkärirykmenttiin astuu palvelukseen kaksi kertaa vuodessa, tammi- ja heinäkuussa, noin 850 varusmiestä kerrallaan. Varusmiesten koulutusaikaa on rajallisesti (5,5 kuukautta), josta vain osa on varattu ase- ja ampumakoulutukseen tai taistelukoulutukseen. Koulutustavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että koulutusaikaa ei käytetä siirtymisiin vaan ampumakoulutus voidaan toteuttaa mahdollisimman lähellä joukkoosastoa olevalla ampuma- ja harjoitusalueella. Kaartin jääkärirykmenttiä lähimmät muut raskasaseammunnoille soveltuvat ampuma-alueet ovat kaikki vähintään kahden tunnin ajomatkan päässä ja ovat muiden joukko-osastojen käytössä. Kaikkien joukko-osastojen varusmies- ja reserviläiskoulutuksen noudattaessa samaa 16
rytmiä, ei muiden ampuma- ja harjoitusalueiden käyttö ole käytännössä sovitettavissa Kaartin jääkärirykmentin käyttötarpeiden kanssa. Koulutuksen tehokkuuden ja kustannusten minimoinnin kannalta on siis välttämätöntä, että raskaiden aseiden ammunnat voidaan suorittaa Santahaminassa. Taistelukoulutusta rakennetulla alueella Kaartin jääkärirykmentin lakisääteisenä tehtävänä on varsinaisen sotilaskoulutuksen lisäksi antaa virka-apua muille viranomaisille, järjestää kertausharjoituksia ja palkatun henkilökunnan täydennyskoulutusta sekä järjestää tarvittaessa erilaisiin vierailuihin liittyviä koulutustapahtumia, tarkastuksia ja näytöksiä. Virka-avun antamiseksi Kaartin jääkärirykmentti ylläpitää Santahaminassa tarvittavia henkilö- ja materiaaliresursseja. Tätä varten Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella on paikka, jossa pääkaupunkiseudulla löytyvät räjähdysvaaralliset esineet voidaan turvallisesti hävittää räjäyttämällä. Virka-apuun liittyviä räjäytyksiä on vuodessa noin 10 15 ja ne suoritetaan pääsääntöisesti virka-aikana. 8.3. Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen käyttäjät Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen vastuullinen hoitaja on Kaartin jääkärirykmentti, joka on myös alueen suurin käyttäjä. Toinen merkittävä alueen käyttäjä on Maanpuolustuskorkeakoulu, joka käyttää aluetta valtakunnalliseen kadettien koulutukseen sekä puolustusvoimien henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Lisäksi alueelle on sijoitettu Merivoimien yksiköitä. Myös vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta antava Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää alueella puolustusvoimien tilaamaa sotilaskoulutusta. Aluetta käyttävät Puolustusvoimien joukkojen ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen lisäksi myös muut viranomaiset (mm. Poliisi ja Rajavartiolaitos), jotka suorittavat alueella mm. pienimuotoista räjäytystoimintaa. Santahamina on kokonaisuudessaan sotilasaluetta, jolla liikkuminen ilman asianmukaista lupaa on kielletty. 8.4. Santahaminassa käytössä olevat raskaat aseet ja ampumatarvikkeet Santahaminassa suoritettavassa koulutuksessa ja ammunnoissa käytetään raskaita aseita ja räjähteitä. Tässä lupahakemuksessa raskaalla aseella tarkoitetaan sellaista asetta, jonka putken sisähalkaisijan pienin mitta (kaliiperi) on vähintään 20mm. Lisäksi raskaisiin aseisiin rinnastetaan räjähteet, joissa käytetään yli 60 g räjähdysainetta. Räjähteitä ja räjäytyksiä käsitellään hakemuksen kappaleessa 8.5. Tällä hetkellä Santahaminassa on käytössä puolustusvoimien raskaista aseista kranaatinheittimiä (81 mm ja 120 mm), erilaisia panssarintorjunta-aseita (mm. raskas- ja kevyt kertasinko), kranaattikonekivääri ja kranaattipistooli. Santahaminassa koulutuksessa käytettävät raskaat aseet saattavat vaihdella jonkin verran, mikäli Kaartin jääkärirykmentille käskettyä joukkotuotantoa muutetaan. Tämän vuoksi Santahaminassa tulee kyetä ampumaan myös muilla kuin edellä mainituilla aseilla. Raskaiden aseiden ammusten vaikutus maaleihin perustuu yleensä sirpaleisiin, suunnattuun räjähdysvaikutukseen tai paineeseen. Sirpaleiden materiaali on tyypillisesti terästä ja niiden määrä, muoto ja koko vaihtelevat eri ammuksissa. Ampumatarvikkeet Raskailla aseilla ammutaan varsinaiseen taistelukäyttöön tarkoitettuja ampumatarvikkeita, jolloin puhutaan kovista ampumatarvikkeista. Useimmilla raskailla aseilla ammutaan harjoitusampumatarvikkeita, joilla aseen toiminta on samanlaista, mutta vaikutus maalissa eroaa oleellisesti varsinaisesta taistelulaukauksesta. Harjoitusampumatarvike näyttää yleensä maalissa vain osuman, ja varsinainen paine-, sirpale- tai suunnattu räjähdysvaikutus jää pois. Käytettäessä harjoitusampumatarvikkeita laukausääni on sama tai lähes samantasoinen kuin kovilla ampumatarvikkeilla, mutta osumaääni on hyvin pieni. Joillakin raskailla aseilla voidaan ampua myös savu- ja valaisuammuksia, joiden tarkoituksena on valaista tietty alue tai levittää savua alueelle. Tyypillisesti savu- ja valaisuampumatarvikkeiden ampumisesta syntyy laukausääni, muttei erillistä räjähdystä. Panssarintorjunta-aseet Panssarintorjunta-aseet on tarkoitettu panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamiseen. Tyypillisesti panssarintorjunta-aseet ovat sinkoja tai ohjusaseita. Molemmissa asetyypeissä ampumatarvike saa liike-energiansa joko ruutirakettimoottorista tai ruutipohjaisesta voimakkaas- 17
ta lähtöpanoksesta. Panssarintorjunta-aseiden ampumatarvikkeiden vaikutus maalissa perustuu suunnattuun räjähdysvaikutukseen (ontelopanos). Kovan ampumatarvikkeen osuma tuottaa selvän räjähdysäänen ja maalin tyypistä ja materiaalista riippuen sirpaleita ampumasuunnassa maalin taakse. Harjoituksissa tyypilliset maalit ovat isoja teräslevyjä (paksuus > 5 cm), käytöstä poistettuja panssarivaunuja ja lauta- tai vanerimaaleja. Santahaminassa käytössä olevia panssarintorjunta-aseita ovat kevyt kertasinko (66 KES), raskas kertasinko (112 RS- KES), raskas sinko (95 RSSKO) sekä tulevaisuudessa lisäksi uusi panssarintorjuntaohjusjärjestelmä (NLAW). Panssarintorjunta-aseista kevyelle ja raskaalle kertasingolle sekä raskaalle singolle on olemassa myös harjoitusampumatarvikkeet. Harjoitusampumatarvikkeiden toimintaperiaate noudattelee kovien ampumatarvikkeiden vastaavaa, mutta niissä ei ole rakettimoottorin tai lähtöpanoksen lisäksi muuta räjähdysainetta. Tällöin laukausmelu vastaa kovaa ampumatarviketta, mutta räjähdysääntä osumasta ei tule. Harjoitusampumatarvikkeita ammutaan pääsääntöisesti kevytrakenteisiin maaleihin (kangas tai muovi). Kevyen kertasingon käyttöä koulutetaan kaikille varusmiehille ja valtaosa varusmiehistä ampuu vähintään harjoitusampumatarvikkeella. Raskas kertasinko, raskas sinko ja panssarintorjuntaohjukset ovat erikoiskoulutettujen varusmiesten aseita. Koulutuksen saaneet taistelijat ampuvat käyttämillään aseilla sekä harjoitus- että kovin ampumatarvikkein. Kranaattikonekiväärin maalialuetta Kranaatinheittimet Kranaatinheittimet on jaettu kaliiperin mukaan kevyisiin (81 mm) ja raskaisiin (120 mm) kranaatinheittimiin. Molemmat aseet on tarkoitettu jalkaväen taistelun tukemiseen epäsuoralla tulella. Kummankin vaikutus perustuu TNT-räjähdysaineella täytettyihin teräs- tai rautakuorisiin sirpaloituviin taistelukranaatteihin. Aseiden ero on kantamassa (kevyellä heittimellä n. 5 km ja raskaalla n. 7 km) sekä kranaattien tehossa. Aseille on taistelukranaattien lisäksi olemassa harjoitusampumatarvike sekä erikoisampumatarvikkeita (savu- ja valoammuksia). Harjoitusampumatarvike on tarkoitettu aseen käsittelyn (erityisesti lataamisen) harjoittamiseen, ja niiden kantama on 10-20 metriä. Savu- ja valaisuammuksia ammutaan kuten taistelukranaatteja, eron ollessa vaikutuksessa maalialueella. Savuammus alkaa levittää savua maahan osuttuaan ja valaisuammus aukeaa maalialueen yllä ja siitä irtoaa laskuvarjon avulla hitaasti putoava kirkasta valoa tuottava valaisupanos. Valoammuksilla ammutaan yleensä pimeällä toteutettavien taisteluammuntojen osana. Kevyt kranaatinheitin on Santahaminassa jatkuvassa koulutuskäytössä. Kranaatinheittimillä ammutaan sekä omia asekohtaisia ammuntojaan että osana jalkaväen taisteluammuntoja. Kranaattikonekivääri ja kranaattipistooli Kranaattikonekivääri on jalkaväen tulitukiase. Aseen kova ampumatarvike on 40 mm:n kranaatti, jonka vaikutus perustuu suunnattuun räjähdysvaikutukseen sekä sirpaleisiin. Harjoituksissa aseen maaleina käytetään tyypillisesti teräslevyjä, käytöstä poistettuja panssarivaunuja sekä lauta- tai vanerirakenteisia maalirakennelmia. Aseelle on olemassa lisäksi harjoitusampumatarvikkeita, joissa ei ole osumasta räjähtävää kranaattia. Kranaattikonekiväärit ovat jatkuvassa koulutuskäytössä Santahaminassa. Ammuntaa raskaalla kertasingolla Kranaattipistooli on yksittäisen taistelijan käyttämä jalkaväen tulitukiase. Aseella voidaan ampua useita erilaisia 40 mm:n kranaatteja 50-300 m etäisyyksille. Aseelle on sirpalevaikutukseen perustuvia räjähtäviä kranaatteja 18
ja räjähtämättömiä harjoitusampumatarvikkeita. Lisäksi käytetään useita erikoisampumatarvikkeita, kuten savu-, valaisu- sekä paukkuvaloammuksia, joiden tarkoituksena on tuottaa savua, ääntä ja valoa. tulta kuvaava tulenkuvauskenttä voi muodostua kuudesta 60 g:n TNT-panoksesta, jotka räjäytetään nopeana sarjana kahden sekunnin aikana. Kranaattikonekiväärillä ja -pistoolilla ammutaan omien asekohtaisten ammuntojen lisäksi myös osana jalkaväen taisteluammuntoja. Molempien aseiden laukausääni on melko vähäinen, ja maalialueelle osumasta syntyvä ääni riippuu käytettävästä ampumatarvikkeesta. 8.5. Santahaminassa suoritettavat räjäytykset ja käytettävät räjähteet Räjähteellä tarkoitetaan räjähdysainetta tai räjähdysainetta sisältävää esinettä tai välinettä, joka on valmistettu tuottamaan räjähdyksen tai pyroteknisen ilmiön. Räjähteitä ovat räjähdysaineet, ruudit, pyrotekniset aineet sekä edellä mainittuja sisältävät tuotteet. Yleisimmät puolustusvoimien käyttämät räjähdysaineet ovat TNT (trinitrotolueeni) ja RDX (heksogeeni). Santahaminassa annettavaan sotilaskoulutukseen ja virka-apuun liittyen järjestetään saarella räjäytysharjoituksia ja suoritetaan erilaisia räjäytystöitä. Räjäytysharjoitus on koulutustapahtuma, jossa henkilöstölle koulutetaan räjäytystöitä ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Räjäytystyöllä tarkoitetaan räjäytysten valmistelua, panostamista, räjähtämättömiksi jääneiden panosten räjäyttämistä, räjähdystarvikkeiden hävittämistä, ja muita töitä, joissa käsitellään ja käytetään räjähdystarvikkeita. Räjähteitä käytetään yleensä pioneeri- ja panssaritorjuntakoulutuksessa sekä muiden räjähteiden raivaamisessa ja virka-aputoimintaan liittyen. Myös käsikranaattien heittäminen rinnastetaan tässä hakemuksessa räjäytyksiin. Santahaminassa käytettävistä räjähteistä tehtävien panosten koko vaihtelee muutamista grammoista viiteen kiloon. Kaartin jääkärirykmentin komentaja voi antaa erillisluvan yli 5 kg:n panosten räjäyttämiseen. Näin joudutaan menettelemään erityistilanteissa mm. pakollisten raivausten tai räjähteiden hävittämisen osalta. Tulen- ja räjähdysten kuvaaminen Tulen ja räjähdysten kuvaaminen liittyy pääsääntöisesti taisteluharjoituksiin tai muihin ammuntoihin. Tulen- ja räjähdysten kuvaamisella tarkoitetaan esim. tykistön lähtölaukausten ja iskemien sekä erilaisten räjähteiden tai aseiden vaikutusten kuvaamista. Tulen- ja räjähdysten kuvaamisessa käytettävien räjähdysaineiden panoskoot vaihtelevat tyypillisesti 60 g - 1 kg välillä. Halutusta vaikutuksesta riippuen panoksia voidaan räjäyttää useita kappaleita erilaisilla aikaväleillä. Tyypillinen tykistötulta kuvaava tulenkuvauskenttä sisältää 12 kpl 200 g:n TNT-panosta, jotka räjäytetään vaihtelevin välein yhden minuutin aikana. Konetykin Tulenkuvausta Räjähteiden raivaamiseen ja hävittämiseen liittyvät räjäytykset Osa ammunnoissa käytettävistä ampumatarvikkeista saattaa jäädä räjähtämättä, jolloin ne on ammunnan päättyessä raivattava. Raivaaminen tarkoittaa räjähteen tekemistä vaarattomaksi. Ammunnoissa räjähtämättä jääneiden ampumatarvikkeiden tyypillinen raivaamismenetelmä on räjäyttää ne löytöpaikallaan erillisellä räjähdyspanoksella. Lisäksi Puolustusvoimat raivaa virka-apuna poliisille erilaisia sotilasräjähteitä. Tällöin raivaamismenetelmä voi olla jokin muukin kuin räjäyttäminen. Raivaamisen hoitaa aina ensisijaisesti ampumaharjoituksen järjestänyt joukko ammunnan yhteydessä, yleensä sen päätyttyä. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään muutaman päivän kestäviä raivausleirejä, jolloin raivataan maastoon jääneet vaaralliset ampumatarvikkeet sekä siivotaan maalialueita maali- ja ampumatarvikeromusta. Sisäministeriön alaisilla viranomaisilla (Poliisi ja Rajavartiolaitos) on oikeus suorittaa siviiliräjähteiden hävittämistä ampuma-alueella sallittujen panoskokojen puitteissa. Näissä tapauksissa toiminta sovitaan viranomaisten kanssa aina erikseen. Tyypillisten raivaamispanosten räjähdysainemäärät vaihtelevat 500 g - 4 kg välillä raivattavasta ampumatarvikkeesta riippuen. Virka-apuraivaamisessa käytettävien erikoispanosten räjähdysainemäärät vaihtelevat välillä 5 g - 4 kg. Virka-apuun liittyviä raivaamisia oli vuonna 2012 yhteensä 14 ja vuonna 2013 yhteensä 11 tapausta. Näiden tapausten ajallinen ennakointi on mahdotonta, sillä tapauskohtaisesti joudutaan päättämään miten kiireellisestä raivaamisesta on kyse. Raivaaminen tehdään virka-aikana, mikäli se on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista. 19
Muut räjähdepanokset ja räjäytysvälineet Muita Santahaminassa käytettäviä räjähdepanoksia ovat erilaiset miinat, viuhkapanokset sekä räjähtävät raivaimet. Miinat ovat sytyttimellä ja laukaisimella varustettuja räjähdyspanoksia, joiden vaikutus perustuu räjähdyspaineeseen, sirpaleisiin, suunnattuun räjähdysvaikutukseen, iskumassaan, kemialliseen vaikutukseen tai polttovaikutukseen sekä näiden yhdistelmiin. Viuhkaräjähdepanokset ovat teollisesti valmistettuja räjähdyspanoksia, joiden teho perustuu suunnattuun sirpalevaikutukseen. Viuhkapanoksia käytetään jalkaväen taistelun tukemiseen ja kevyitä ajoneuvoja vastaan. Räjähtävät raivaimet (tyypillisesti putkiraivain) ovat teollisesti valmistettuja räjähdyspanoksia, joita käytetään miinoitteiden tai esteiden raivaamiseen. Raivaimien käyttö kuuluu pioneerikoulutukseen. Miinoja räjäytetään pääasiassa miinojen asennus- tai raivaamiskoulutuksessa sekä miinojen tehoesittelyihin liittyen. Viuhkapanoksia sekä räjähtäviä raivaimia voidaan räjäyttää joko samoin periaattein kuin miinoja tai niitä voidaan käyttää osana jalkaväen taisteluammuntoja. Santahaminassa taistelumiinoja käytetään vain taisteluampuma-alueella. Muita Santahaminassa käytettäviä räjäytysvälineitä ovat mm. räjähtävä tulilanka ja katkaisunauha. Näitä välineitä käytetään esimerkiksi tulenkuvauskentissä ja pioneerikoulutuksessa. Käsikranaatit ja erikoisheitteet Käsikranaatit on tarkoitettu lähitaisteluun sellaisia maaleja vastaan, joita ei voida tilanteesta johtuen tuhota suora-ammunta aseilla. Santahaminassa käytetään sirpale- ja painekäsikranaatteja. Käsikranaattien käyttö rajoittuu käytännössä erityisesti niiden heittämistä varten rakennetuille harjoituspaikoille. Heitteillä tarkoitetaan paukku- ja valoheitettä sekä sen harjoitusvälinettä. Paukku- ja valoheitteet on tarkoitettu tuottamaan kovaa ääntä sekä kirkkaita valonvälähdyksiä. Heitteitä käytetään pääsääntöisesti sisätiloissa (Helsinkisimulaattori) tai ampuma-alueella taisteluammuntojen osana. 8.6. Raskasaseammuntojen ja räjäytysten määrät Santahaminassa suoritettavat raskaiden aseiden ammunnat ja räjäytykset ovat osa varusmiesten ja reserviläisten koulutusta ja ammuntojen määrä vaihtelee puolustusvoimien koulutusvelvoitteiden mukaisesti. Taulukossa 8.1 on esitetty yleisimpien Santahaminassa käytettävien raskaiden aseiden laukausmäärät ja räjäytysten lukumäärät vuosina 2009 2013. Vuosien 2009 2013 seurantatulosten lisäksi taulukossa 8.1 on esitetty arvio laukausmääristä keskimääräisenä toimintavuotena. Vuosina 2009 2013 on kertausharjoituksia ja varusmiesten maastovuorokausia ollut normaalia vähemmän ja arvio keskimääräisen toimintavuoden laukausmääristä perustuu tietoihin kertausharjoitusten ja varusmiesten maastovuorokausien lisääntymisestä lähitulevaisuudessa. Laukausmäärät voivat lisäksi vaihdella vuosittain noin 20 % suuntaansa keskimääräisen toimintavuoden tasosta. Raskaiden aseiden laukausmäärät ovat vaihdelleet vuosina 2009 2013, merkittävintä vaihtelu on ollut kevyen kertasingon harjoitusammusten vuotuisissa laukausmäärissä. Santahaminassa järjestettävien kertausharjoitusten määrä vaikuttaa kyseisen ampumatarvikkeen laukausmääriin ja tämä on huomioitu myös keskimääräisen toimintavuoden arviossa. Taulukossa ei ole mukana raskasta kranaatinheitintä, jolla ei ole ammuttu viime vuosina. Myös ammunnat raskaalla singolla ovat olleet viime vuosina vähäisiä. Joukkotuotantotehtävistä riippuen näitä aseita voidaan tulevaisuudessa käyttää varusmiesten ja reserviläisten koulutukseen myös Santahaminassa. Vuosina 2012 2013 Santahaminassa suoritettujen räjäytysten lukumäärät ovat olleet noin 4 200 kpl/vuosi, joissa räjähdysainetta on käytetty vuosittain noin 700 kiloa. Sekä lukumäärästä että räjähdysaineen käyttömäärästä yli puolet muodostuu tulenkuvauksesta, jossa käytettävä panoskoko on 60g 200g. Myös käsikranaatit muodostavat merkittävän osan vuotuisesta laukausmäärästä ja räjähdysaineen käyttömäärästä. Isoimmat räjäytykset (> 5 kg) ovat määrältään pieni ryhmä, mutta muodostavat merkittävän osan vuotuisesta räjähdysaineen käyttömäärästä. 20
Raskaat aseet Ampumatarvike Laukausmäärä 2009 2010 2011 2012 2013 Keskimääräinen toimintavuosi Kevyt kertasinko taistelulaukaus 400 235 225 370 80 350 harjoitusammus 230 310 975 610 260 1 050 Raskas kertasinko taistelulaukaus 80 40 115 80 30 60 harjoitusammus 40 0 115 100 30 120 Raskas sinko taistelulaukaus 35 35 20 0 5 10 harjoitusammus 54 280 0 0 6 10 Kevyt kranaatinheitin taistelulaukaus 2 040 2 210 1 880 2 660 1 820 2 900 savuammus - - - - - 115 Kranaattikonekivääri taistelulaukaus 30 190 650 500 670 800 harjoitusammus 130 0 400 1 020 590 1 150 Kranaattipistooli taistelulaukaus 145 0 55 180 50 230 harjoitusammus - - - 290 190 345 Räjäytykset 2012 2013 Keskimääräinen toimintavuosi kpl kg kpl kg kpl kg Räjäytykset / tulenkuvaus 60g - 200g 2 560 460 2 800 510 3 300 600 Räjäytykset > 200g - 5 kg 45 50 15 20 70 80 Räjäytykset > 5 kg 7 60 12 105 20 175 Käsikranaatit ja erikoisheitteet 1 580 110 1 420 101 2 100 150 Muut räjäytysvälineet - - - 65 Räjäytykset yhteensä 4 192 680 4 247 736 5 490 1 070 Taulukko 8.1. Raskaiden aseiden ammuntojen ja räjäytysten määrät vuosina 2009 2013 sekä arvio keskimääräisen toimintavuoden laukausmääristä. 21
8.7. Raskasaseammuntojen ja räjäytysten toiminta-ajat Ammuntojen vuosittainen jakautuminen Ammunnat raskailla aseilla mukailevat ajallisesti varusmieskoulutuksen rakennetta. Varusmiehiä astuu palvelukseen kaksi kertaa vuodessa, tammi- ja heinäkuussa. Varusmieskoulutus jaetaan perus-, erikois- ja joukkokoulutuskausiin (kuva 8.1), joiden kestot vaihtelevat peruskoulutuskauden 8 viikosta erikoiskoulutuskauden 9 ja joukkokoulutuskauden 7 viikkoon. Raskaiden aseiden ammunnat ajoittuvat pääasiassa erikois- ja joukkokoulutuskausille, maalis-toukokuulle ja loka-joulukuulle. Peruskoulutuskaudella varusmiesten ampumakoulutus keskittyy ampumaradoille tammihelmikuulle ja heinä-elokuulle. Taulukossa 8.2 on esitetty Santahaminan ampumapäivien lukumäärät vuosina 2012 2013. Lukumäärät perustuvat taisteluampuma-alueen käytönseurantaan. Lisäksi ampumapäivien määrässä on huomioitu muualla kuin taisteluampuma-alueella suoritetut pienemmät räjäytykset (< 1 kg). Ampumapäivistä n. 70 % koostuu taisteluampuma-alueen ampumatoiminnasta. Vuosien 2012 2013 ampumapäivien lisäksi taulukossa 8.2 on esitetty arvio päivien lukumäärästä keskimääräisenä toimintavuotena. Keskimääräisen toimintavuoden ampumapäivien lisääntymiseen vaikuttaa mm. kertausharjoitusten määrän vaihtelu. Vuosina 2012 2013 on kertausharjoituksia ja varusmiesten maastovuorokausia ollut normaalia vähemmän puolustusmäärärahojen niukkuudesta johtuen. Arvio ampumapäivien keskimääräisestä tasosta perustuu tietoihin kertausharjoitusten ja varusmiesten maastovuorokausien palautumisesta normaalitasolle. Ampumapäivien lukumäärä voi lisäksi vaihdella vuosittain noin 20 % suuntaansa keskimääräisestä Kuukausi 2012 2013 Keskimääräinen toimintavuosi Tammikuu 0 0 2 Helmikuu 11 11 13 Maaliskuu 7 6 7 Huhtikuu 25 17 24 Toukokuu 10 13 13 Kesäkuu 3 4 4 Heinäkuu 0 0 2 Elokuu 14 15 17 Syyskuu 3 1 3 Lokakuu 20 15 20 Marraskuu 11 14 14 Joulukuu 7 3 6 Yhteensä 111 99 125 Taulukko 8.2. Raskaiden aseiden ampumapäivien ja räjäytyspäivien lukumäärä vuosina 2012 2013 sekä arvio päivien lukumäärästä keskimääräisenä toimintavuotena. tasosta. Lisäksi kuukausittainen päivien jakautuminen saattaa muuttua, mikäli varusmieskoulutuksen rakenne tai ajoittuminen muuttuu nykyisestä tai jos kertausharjoitusten määrää lisätään. Ammuntojen viikoittaiset toiminta-ajat Santahaminan ampuma-alueen käyttöä rajoitetaan Santahaminan johtosäännössä (liite 8.1), jossa raskaiden aseiden ammunnoille ja räjäytyksille on määritetty ampuma-ajat. Ampuma-ajat on määritetty huomioiden koulutukselliset tarpeet sekä se, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä ympäristöön. Ampuma-ajat on jaoteltu maanantaista torstaihin sekä perjantaihin ja lauantaihin. Raskaiden aseiden ammuntoja ei suoriteta sunnuntaisin eikä pyhäpäivinä. TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1. saapumiserä, palvelukseen astuminen tammikuussa (vko 2) 2. saapumiserä, palvelukseen astuminen heinäkuussa (vko 28) PERUSKOULUTUSKAUSI ERIKOISKOULUTUS- KAUSI JOUKKOKOULUTUS- KAUSI PERUSKOULUTUSKAUSI ERIKOISKOULUTUS- KAUSI JOUKKOKOULUTUS- KAUSI 8 viikkoa 9 viikkoa 7 viikkoa 8 viikkoa 9 viikkoa 7 viikkoa Sotilaan perustaidot Aselajin ja tehtävän perustaidot Sodan ajan joukon harjoittelu Sotilaan perustaidot Aselajin ja tehtävän perustaidot Sodan ajan joukon harjoittelu Kuva 8.1. Varusmieskoulutuksen rakenne 22