Ruokapalvelut - Reimari - Varhainen puuttuminen

Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning No 1-2006 Ruokapalvelut - Reimari - Varhainen puuttuminen

1/2006 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Ville Rintamäki Helmikuu 2006 Vuosi 2006 on alkanut vauhdilla Vuoden työpaikan valinta- varmaan monilla työpaikoilla. Näin myös meillä henkilöstöpalveluissa. prosessia on Kuten aiemmista Merituulen uudistettu. numeroista olette voineet lukea, meille on Toisaalla tässä tullut kaksi henkilöä hoitamaan sijaisuuksia lehdessä on Riitta Jungerstam Eija Paana- asiasta kerrot- sen vuorotteluvapaat ja Suvi Niemelä- tu ja toivotaan Suorsa Minna Haatajan sijaisuutta, lisäksi runsasta osankuun Kirsi Ikäheimonen on aloittanut jouluottoa. Ilmoit- alussa uutena työntekijänä henkilöstösuunnittelijan tautuneista tehtävissä. Tässä yh- tykyryhmä valitsee mukaan varsinaiseen teydessä mainittakoon myös, että Tapio kisaan osanottajat, joille tarkemmin kuvataan valintakriteereitä. Ville Rintamäki Vuoden Lehdon työhön on liitetty riskien hallin- Päätoimittaja työ- nan koordinointi, samalla hänen nimikkeensä on muutettu työturvallisuuspäälliköksi. Kuluvana vuonna pyrimme muiden tehtäviemme ohella toiminnallistamaan henkilöstöstrategiaan liittyviä ohjelmia: ikäohjelma palkka- ja palkitsemisohjelma rekrytointiohjelma työturvallisuusstrategia. Edellä mainituista kaksi ensimmäistä ovat tulossa kevään aikana yleisjaostoon yksityiskohtaisempaa päätöksentekoa varten. Rekrytoinnin apuvälineeksi on hankittu sähköinen ohjelma, jota pyritään käyttämään jo koululaisten ja opiskelijoiden kesätöiden haun yhteydessä sekä opettajien haun yhteydessä. Tavoitteena on, että jatkossa rekrytointi kokonaan hoidetaan tämän ohjelman avulla. paikka- valinta on täyttänyt jo kymmenen vuotta, joten oli mielestämme aika uudistaa valintaprosessia. Aiemminhan hakemus ja kuvaus omasta hyvästä työpaikasta riitti, nyt valittuja työpaikkoja tullaan seuraamaan pidemmän aikaa ja paras työpaikka voittakoon. Samalla myös palkinnon arvoa on nostettu merkittävästi, joten kannattaa lähteä kisaan mukaa työpaikan yhteisellä päätöksellä ja yhteisellä voittaja-asenteella. Palkinnon lisäksi toki voittaja niittää myös mainetta ja kunniaa. Hyvää alkanutta juhlavuotta kaikille 400-vuotiaan kaupungin palveluksessa olevat Ville Rintamäki SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Henkilöhaastattelussa: Reijo Suni 4 Lapset ja nuoret osallistuvat juhlavuoteen - Barn och unga deltar i jubileumsåret 5 Siltoja yhteistoiminnalliseen aikuisopiskeluun 6 Eläkeläisen (Lasse Jansson) ja nykyisen viranhaltijan (Timo Martonen) vuoropuhelu 8 Ruokapalvelut 10 Vuoden työkyvyn ylläpitäjä - Anne-Maj Salin 11 Kilauta työkaverille - maksutta Ring din arbetskamrat - gratis 12 Reimarista nuori saa tietoa ja opastusta 14 Varhainen puuttuminen 15 Maisasta liikuttaja 16 Uskallan uudistua 16 Haku Vaasan kaupungin kesätyöpaikkoihin alkaa 17 Henkilöstökoulutus 18 Vuoden työpaikka 2006 - valinta uudistuu Kannen kuva: Salli Hietikko Malmöntalon päiväkodin iloiset keittäjät Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Osoite/adress MERITUULI PL 3, 65101 VAASA Puh./tel. 325 1110 Fax 325 1124 merituuli@vaasa.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu/ombrytning och layout Salli Hietikko 27. vuosikerta / årgången ISSN 1236-4282 Painopaikka/Tryckeri: Litoset Seuraava lehti ilmestyy viikolla 13 Följande tidning utkommer vecka 13. Viimeinen aineistonjättöpäivä 15.03. Sista inlämningsdagen för materialet är 15.03. Toimitusneuvosto/Redaktionsråd Ahonpää Tuula, vapaa-aikavirasto Autio Timo, tekninen virasto Gammelgård Lillemor, kasvatus- ja opetusvirasto Koski Marjukka, kulttuurivirasto Leppäkorpi Minna, pääluottamusmiehet Liipo Aila, kasvatus- ja opetusvirasto Murto Liisa, sosiaali- ja terveysvirasto Pakka Anna, kirjasto Pakkanen Jari, hallintopalvelut Partanen Veikko, sosiaali- ja terveysvirasto Suksi Iiro, toisen asteen koulutusorganisaatio Teppo Tarja, Vaasan Vesi VERKKOTUULI n:o 5-2005 on ilmestynyt 15.11.2005 henkilöstöpalveluiden kotisivuilla osoite: http://intranet.vaasa.fi/henkilostopalvelut/ tai ulkoa http://www1.vaasa.fi/vaasaintra/ Sisältö: Asuntomessuasiaa Henkilöstöstrategian ohjelmat valmistuneet Itsenäisyyspäivän juhla Självständighetsdagsfest Alkoholin myynti ja päihtyneiden säilöönotto Sapattivapaa kumottu valtuustossa 2

1/2006 KUVA JA HAASTATTELU: SALLI HIETIKKO Monivaiheinen työura kansakoulupohjalta ja työn ohessa opiskellen Lehtimäkeläissyntyinen Reijo Suni on sen ikäluokan ihmisiä, jotka ovat raivanneet tiensä maailmalle kansakoulupohjalta. Kuten niin monet hänen ikäisensä maaseudun nuoret, hänkin lähti 1960-luvun alussa Strömbergille töihin, siirtyi sieltä Suomen puhallintehtaalle ja suoritti työn ohessa sähkö- ja mittauspuolen työteknikon tutkinnon. Vuonna 1969 hän oli asentamassa koneita Vaasan kauppaoppilaitoksen rakennustyömaalla ja oppilaitoksen valmistuttua haki sinne töihin. Houkuttimena työpaikan vaihtoon oli työsuhdeasunto. Vaasasta oli jo löytynyt kiva tyttö, jonka kanssa hän asunnon järjestyttyä meni naimisiin. Olit kauppaoppilaitoksella 20 vuotta. Mitä tästä ajasta voisit kertoa? - Olin siellä aluksi laitosmiehen ja myöhemmin mekaanikon tehtävissä. Tein sähköpuolen hommia ja hoidin automatiikkaa. Toinen mekaanikko hoiti putkityöt. Työhön kuului koko talon valvominen. Molemmilla oli velvollisuus asua koululla. Meillä oli vuoroviikoin valvontavuorot. Toinen oli iltavuorossa ja toinen aamuvuorossa. Asunnossa oli ovikello, palo- ja murtohälyttimet, jotka voivat hälyttää milloin tahansa. Siihen aikaan kauppaoppilaitoksella järjestettiin paljon viikonloppu- ja iltatilaisuuksia, joissa yleensä piti olla mukana. Kun Kuntsin taidekokoelma sijoitettiin sinne, ihmisiä saattoi tulla yllättäenkin katsomaan näyttelyä. Myös hotelli- ja ravintolakoulu toimi aluksi kauppaoppilaitoksen tiloissa. - Koskaan ei ollut vapaana Se oli varsinkin vaimolle raskasta. Muistan sellaisenkin tapauksen, että olimme lähdössä mökille. Auto oli pakattuna ja vaimo istui jo autossa, kun huomasin, että pari mummoa seisoo oven takana. Menin katsomaan, mitä he siellä seisovat. He sanoivat, että heillä on täällä koko viikonlopun kestävät juhlat. Meille oli unohdettu ilmoittaa, mutta siihen jäi mökille lähtö sillä kertaa. - Vuonna 1989 ostimme vaimon kotitalon Palosaarelta. Halusimme muuttaa sinne asumaan ja hain sisäistä siirtoa. Terveysvirastossa tuli auki huoltomiesten työnjohtajan paikka ja pääsin sinne Ilkka Savonheimon alaisuuteen. Tehtävät kai erosivat aika paljon toisistaan? - Työni muuttui täysin. Vastuu oli toisenlainen, mutta oli normaali työviikko ja sitä olin halunnut. Alaisinani oli n. seitsemän huoltomiestä, joista kaksi sosiaalipuolelta ja puuseppä. Aina oli joku työllistetty. Huoltomiesten tehtävät ovat hyvin monenlaisia. Terveysviraston ja vanhainkodin lisäksi meille kuului myös sosiaalitoimi. Huolehdimme mm. ruuanjaosta, pyykeistä ja apteekkitavaroiden kuljetuksesta. Kun alueellisia terveysasemia, ensimmäisenä Ristinummi, alettiin rakentaa ympäri kaupunkia, remontoimme tilat ja siirsimme kalusteet niihin. Kaupunginsairaalan joutuessa evakkoon Huutoniemelle ja myöhemmin osastojen sulkemisen yhteydessä, olin suunnittelemassa kalusteiden ja potilaiden siirtoa ja huolehdimme niistä yhdessä pelastuslaitoksen kanssa, joka siirsi potilaat. Voitko suositella noinkin merkittävää uran vaihtoa muille kaupungin palveluksessa oleville? - Ilman muuta. Olen saanut työskennellä kahdessa eri maailmassa. Kauppaoppilaitoksella olin tekemisissä nuorten, terveysvirastossa vanhempien ihmisten kanssa. Se on avartanut maailmankuvaani. - Terveysvirastossa ja Tammikartanolla olen nähnyt sen arjen, jonka keskellä koko henkilökunta tekee työtään ja miettinyt monesti, että kun itse saisin joskus samanlaisen hoidon kuin mitä siellä nyt annetaan, olisin tyytyväinen. He ovat ahkeria, hyviä työihmisiä ja tekevät todella hyvää työtä. Heillä on iso vastuu ja potilaat ovat paljon huonokuntoisempia kuin ennen. Aina on niitä, jotka arvostelevat, mutta kun joku edes joskus sanoisi: kiitos! Mikä esimiehen työssä oli hyvää / mikä huonoa? - Esimiehenä oleminen tässä portaassa, jossa minä olin, on tänä päivänä tosi raskasta. Yläpuolelta vaaditaan säästöjä, alapuolelta pitäisi säästää miehiä. Vaikka tekisi kuinka, molemmista päistä tulee moitteita. - Esimiehellä on määrätty valta ja vastuu. Säästöistä huolimatta pakolliset työt on tehtävä. Työmiesten voimia vie sekin, että meillä on jatkuvasti työllistettäviä. Heissä sinällään ei ole mitään vikaa. He ovat normaaleja työihmisiä, jotkut todella hyviäkin, mutta kun heidän työsuhteensa kestää pääsääntöisesti vain kuusi kuukautta, se on jatkuvaa opettamista, joka kuormittaa vakituista henkilökuntaa todella paljon. Miten kaupunki voisi parhaiten tukea esimiehiä? - Pitämällä enemmän yhteyttä työntekijäportaaseen, joka tekee sen ruumiillisen työn. Heitä kuuntelemalla tiedettäisiin, missä mennään ja minkä takia. Annetaan määrärahat, joilla työn pitäisi hoitua, mutta myös työn mitoituksen pitäisi olla oikea, että ihmiset jaksaisivat. Sinua pidetään myönteisenä ihmisenä. Mikä on myönteisyytesi salaisuus? - Ei kai siinä muuta salaisuutta ole... jatkuu sivulla 15 3

1/2006 Lapset- ja nuoret osallistuvat juhlavuoteen Lapset- ja nuoret on otettu huomioon juhlavuoden ohjelmaa suunniteltaessa. Ohjelma alkaa heti alkuvuodesta kun Vaasan kaupunkisuunnittelu julistaa lapsille ja nuorille suunnatun valokuvauskilpailun Valokuvaa suosikkipaikkasi Vaasassa ja kerro miksi se on paras paikka. Helmikuussa juhlitaan ystäväkaupunkien Vaasan ja Pärnun 50-vuotista ystävyyssuhdetta. Silloin Vaasaan saapuu pärnulaisia oppilaita, jotka tekevät yhteistyötä vaasalaisten ystäväluokkiensa kanssa. Nuorille suunnattu musikaali Nouse ja loista esitetään pääkirjaston Draamasalissa kuusi kertaa. Esityksiin on ilmainen sisäänpääsy. Esityspäivät ovat: 13.-14.2., 16.2., 20.- 22.2. Kellonaika on aina 18. Huhtikuussa järjestettävässä ARTS06-tapahtumassa lapset ja nuoret esittävät tekemäänsä taidetta. Teokset on tehty joko taiteen perusopetukseen ryhmissä, koulussa tai päiväkodissa. Toukokuun 15.-19. päivä Vaasan kaupungin vapaa-aika- ja liikuntavirasto järjestää kaikille avoimen Actionviikon, jolloin nuorilla on mahdollisuus kokeilla erilaisia liikuntamuotoja. Kevätlukukausi päättyy suureen Vaasa 400 vuotta - koululaiskonserttiin pesäpallostadionilla. Konsertin järjestelyistä ja bändivalinnoista vastaa Vaasan kaupungin nuorisotoimi. Esiintyjinä ovat mm. Technicolour ja PMMP. Valtakunnallistakin huomiota saava Koulurauhan julistaminen julistetaan Vaasan juhlavuoden kunniaksi Vanhassa Vaasassa. Koulurauha julistetaan silloin 16. kerran ja tilaisuuden teemana on suvaitsevaisuus ja monikielisyys. Vaasan kaupungin lisäksi tapahtuman järjestää Mannerheimin lastensuojeluliitto, poliisi, opetusministeriö ja Folkhälsan. Elokuussa oppilailla on mahdollisuus osallistua Vaasan Marssin nuorisolle suunnattuun kävelytapahtumaan. Syyskuun aikana koulut järjestävät omia alueellisia juhliaan, joissa oppilaat itse vastaavat ohjelmatarjonnasta. Kouluista löytyykin paljon osaajia, joten ohjelmatarjonnasta ei Vaasan palon juhlavuoden kansanjuhla v. 2002 Vanhassa Vaasassa Falanderin talon pihalla. Lapset ovat eskarilaisia Isolahden päiväkodista. Kuvaaja: Jaakko J. Salo. Folkfest på Falanderska husets gård år 2002 i anslutning till minnesåret med anledning av Vasa brand. Barnen är förskolebarn från Isolahden päiväkoti. Fotograf: Jaakko J. Salo. varmastikaan tule olemaan pulaa. Parhaat tai erikoisimmat ohjelmanumerot esitetään uusintana Vaasan perustamispäivän yhteydessä järjestettävillä Vaasa Päivillä Rewell Centerissä. Tämän lisäksi kouluissa järjestetään piirustus- ja kirjoituskilpailuja, joista sanomalehdet Pohjalainen ja Vasabladet julkaisevat valitsemansa työt. Päiväkotilapset voivat myös osallistua piirustuskilpailuun, mutta kirjoituskilpailun sijaan heille järjestetään tarinankerrontaa. Vuoden lopussa järjestettävä luontoelokuvafestivaali Wildlife järjestää myös nuorille suunnatun lyhytelokuvafestivaalin, jonka aiheena on Wildlife ja/tai lähiympäristö. Elokuvan pituus tulee olla vähintään 30 sekuntia ja korkeintaan 10 minuuttia. Elokuvat tulee tehdä 1.10. mennessä ja ne esitetään 23.11. Wildlife elokuvafestivaalin yhteydessä Vaasan kaupungin draamasalissa. Juhlavuoden toivotaan myös lisäävän vaasalaisten kotiseututuntemusta. Sen takia Vaasan matkailutoimisto järjestää lapsille ja nuorille opastettuja kierroksia ajalla 1.9.-15.11. He voivat (pientä maksua vastaan) osallistua seuraaviin kierroksiin: Vanha Vaasa, Vaasalaisen linnareissu, Teollisuus Vaasa, Sotahistoriaa Vanhassa ja uudessa Vaasassa, Luonnonvoimien jäljillä Öjberget ja Söderfjärden sekä Merikierros. Varaukset: Vaasan matkailutoimisto puh 325 1142 tai 325 1141. Lisätietoja lapsille ja nuorille suunnatusta juhlavuoden ohjelmasta ja järjestäjien yhteystiedot löytyy juhlavuoden kotisivuilta www.vaasa.fi/vaasa400 Christina Knookala, projektinjohtaja 4

1/2006 Barn och unga deltar i jubileumsåret Grundtvig 2 oppimiskumppanuuksien konferenssissa Hullissa rakennettiin SILTOJA YHTEIS- TOIMINNALLISEEN AIKUISOPISKELUUN Barn och unga har tagits i beaktande när jubileumsårets program har planerats. Programmet inleds genast i början av året med att stadsplaneringen i Vasa utlyser en fototävling för barn och unga Fotografera ditt favoritställe i Vasa och berätta varför du tycker att det är bäst. I februari firas att vänskapsrelationerna mellan vänorterna Vasa och Pärnu fyller 50 år. Till Vasa anländer då elever från Pärnu som har samarbete med vänklasser i Vasa. Ungdomsmusikalen Nouse ja loista framförs i bibliotekets Draamasal under perioden: 13-14.2, 16.2, 20-22.2. Musikalen framförs alltid kl. 18 och det är gratis inträde. Under evenemanget ARTS06, som ordnas i april, presenterar barn och unga konst som de själva gjort. Verken har gjorts antingen i grupper inom den grundläggande konstundervisningen, i skolor eller i daghem. I maj ordnar Vasa stads fritids- och idrottsverk en för alla öppen Action-vecka, då unga har möjlighet att pröva på olika motionsformer. Vårterminen avslutas med en stor Vasa 400 årungdomskonsert på bobollsstadion. Konserten arrangeras av ungdomsverksamheten inom Vasa stad som också väljer ut banden som skall spela. På konserten uppträder bl.a. Technicolour och PMMP. Utlysande av skolfreden, som även kommer att få riksomfattande uppmärksamhet, sker i Gamla Vasa till jubileumsårets ära. Skolfreden utlyses då för 16:e gången och temat denna gång är tolerans och flerspråkighet. Arrangörer är förutom Vasa stad, Mannerheims barnskyddsförbund, Polisen, Undervisningsministeriet och Folkhälsan. I augusti har eleverna möjlighet att delta i Vaasan Marssis gångevenemang som riktar sig till ungdomar. I september ordnar skolorna egna fester, där eleverna själva svarar för programutbudet. Eftersom det finns så mycket kreativitet och kunnande i skolorna kommer det säkert inte att vara brist på program. De bästa eller de originellaste programnumren visas i repris i Rewell center i samband med Vasa Dagarna som ordnas i anslutning till Vasas grundläggningsdag. Vidare ordnas bildkonst- och uppsatstävlingar i skolorna och Pohjalainen och Vasabladet publicerar utvalda bidrag. Även daghemsbarnen kan delta i bildkonsttävlingen, men uppsatstävlingen för deras del ersätts med historieberättande. Tävlingens tema är Vasa 500 år. Naturfilmsfestivalen Wildlife, som arrangeras i slutet av året, ordnar också en kortfilmsfestival för unga där temat är Wildlife eller min närmiljö. Filmerna skall inlämnas senast 1.10 och filmen kan vara minst 30 sekunder och högst 10 minuter lång. Man önskar också att jubileumsåret skall öka vasabornas hembygdskännedom. Därför ordnar Vasa turistbyrå guidade rundturer för barn och unga. De kan (mot en lite avgift) delta i följande rundturer: Gamla Vasa, Borgar i Vasa, Det industriella Vasa, Krigshistoria i det gamla och det nya Vasa, Spår av naturens krafter i Öjberget och Söderfjärden samt Havsrunda. Mera information om jubileumsårets program för barn och unga och arrangörernas kontaktuppgifter finns på jubileumsårets hemsida http://www.vaasa.fi/vasa400 Christina Knookala, projektledare Englannin itärannikolla Hullissa järjestettiin 6.-9.lokakuuta kansainvälinen Grundtvig 2-oppimiskumppanuuksien konferenssi. Sen teemana oli Bridges to Co-operative Adult Learning in Europe. Osallistujia konferenssissa oli 128: EU-komission virkailijoita, Britannian opetushallinnon virkamiehiä, EU-vaihto-ohjelmien kansallisen toimiston edustaja kustakin EU-maasta. Lisäksi tilaisuuteen oli valittu jokaisesta EU:n jäsenmaasta yksi projekti ja sitä edustamaan yksi aikuiskouluttaja ja yksi aikuisopiskelija. Vaasa-opistolla oli kunnia täyttää Suomen paikka konferenssissa. Vaasa-opistosta konferenssiin osallistui rehtorin lisäksi opiskelija Ritva Jokinen-Andov, CIMOsta asiantuntija Eija Wilén. Vuonna 2003 aloitettu Grundtvig 2 ohjelma on yksi EU:n Sokrates-rahaston aikuiskoulutuksen alaohjelmista. Suomalaisia koulutuksentarjoajia on tällä hetkellä Grundtvig 2-oppimiskumppanuuksissa mukana 59. Vaasa-opistossa on käynnissä WWW-GOLDEN-AGE projekti, jolla on kolme tavoitetta. Päätavoite on tutustuttaa ikäihmisiä tietotekniikkaan ja löytää parhaita mahdollisia keinoja näiden taitojen opettamiseen. Projektin aikana on tarkoitus luoda kestävä verkosto partnerimaiden eläkeläisten välille. Samalla tavoitteena on kiinnittää yleensä huomiota ikäihmisten koulutukseen, poistaa vanhentuneita stereotypioita suhtautumisessa ikäihmisiin oppijoina. Partnereita projektissa on Puolasta, Tanskasta, Liettuasta, Unkarista ja Espanjasta. Hullissa mukaan tarjoutui projektin kolmantena vuonna hyppäämään Prahan Teknillinen yliopisto. Vuosittain järjestettävässä konferenssissa oli tänä vuonna haluttu painottaa opiskelijoiden osallistumista. Konferenssissa käytetty työtapa Open Space Methodology edellytti kaikkien aktiivista osallistumista. Yhteistoiminnallisista opetusmenetelmistä kiinnostuneelle kouluttajalle uutta ja kiinnostavaa oli huomata, miten mainiosti menetelmä toimi valtavassakin joukossa. Alan Smith EU-komissiosta kertoi rahoitusohjelman tulevaisuudennäkymistä. Grundtvig on Sokrates- ohjelmista pienin. Smithin mukaan sen avulla on onnistuttu voittamaan alemmuuskomplekseja, jotka aikuiskoulutusalaa Euroopassa vaivaavat. Grundtvig on onnistunut kohottamaan aikuiskoulutuksen tasoa ja lisäämään eurooppalaista ulottuvuutta. Alan Smith totesi myös, että ohjelman avulla aikuiskoulutus ammattina on lisännyt arvostustaan. Opetusmenetelmiä ja koulutuksia on voitava kehitellä räätälintyönä, arvostus on saatava kohdalleen ja rahoitusta on lisättävä. Euroopan laajuisesti vuosien 2007-2013 kehittämishaasteet aikuiskoulutuksessa painottuvat heikommassa asemassa olevien osallistumismahdollisuuksien parantamiseen sekä väestön ikääntymiseen. Suomalaiset Amerikan-siirtolaiset seilasivat Hangosta Hulliin ja sieltä Uuteen maailmaan. Onpa monen isovanhemmat tai heidän vanhempansa vihkaistukin Hullissa. Hull on ollut Englannin kehitysaluetta, taantuva teollisuuskaupunki: Hell, Hull and Halifax. Se on kuitenkin englantilaisten todistuksen mukaan noussut vahvasti jaloilleen viime vuosina. Hull on saanut suurta hyötyä EU:n rakennerahastoista ja monista kansainvälisistä hankkeista. Hull on erinomainen esimerkki siitä, miten koulutus voi parhaimmillaan toimia kasvun veturina ja seutukunnan elvyttäjänä. Turistille Hull näyttäytyi viehättävänä, perienglantilaisena teollisuuskaupunkina, jonka maisemassa, huolimatta toisen maailmansodan pommitustuhoista, oli helppo heittäytyä Dickensin kirjojen tunnelmaan. Kaupungin merellinen sijainti on hyödynnetty monipuolisesti, mm. merenalaiseen elämään keskittyvässä The Deep-museossa. Kaupungin taidemuseoon sai vapaasti kävellä sisään ystävällisten vartijoitten kohteliaasti neuvoessa museossa liikkumista. Itse asiassa näyttelykokoelmaakin paremmin jäi mieleen museon ilmapiiri ja siellä istuskelevat ihmiset: museossa ihan kuka tahansa näytti viihtyvän kuin kotonaan. Sannasirkku Autio 5

1/2006 Eläkeläisen ja nykyisen viranhaltijan vuoropuhelu: Oman työnsä jälkiä näkee joka puolella Vaasaa Lasse Jansson ja Timo Martonen keskustelevat kaupungininsinööriaikojensa aikaansaannoksista KUVA JA TEKSTI: SALLI HIETIKKO Lasse Janssonin ollessa kaupungininsinöörinä vuosina 1956-1978, kaupungininsinöörit työskentelivät insinööriosastolla. Jo 90- vuotias Lasse Jansson muistaa nämä ajat vielä hyvin. Hänen vävynsä Timo Martonen tuli v. 1980 toimistoinsinööriksi insinööriosastolle. Kaupungininsinööri hänestä tuli syyskuussa 1982. Lasse Jansson: Sellainen muisti minulla on insinööriosastosta, että kun 50 vuotta sitten aloitin, meitä oli vain toimistoinsinööri ja diplomiinsinööri, neljä rakennusmestaria ja yksi konekirjoittaja. Mutta töitä oli paljon. Osastopäälliköitä tässä talossa oli vain kaupungininsinööri, geodeetti, arkkitehti, rakennuspäällikkö ja kamreeri. Minun osastolleni kuului katujen, teiden ja laiturien suunnittelu. Alaisuuteeni kuuluivat myös puutarha, vesilaitos ja metsäesimies. Työttömiä oli aika paljon. Heitä työllistettiin metsätöissä etupäässä Pilvilammella, mutta myös Kotirannalla. Heidät kuljetettiin kuorma-autolla aamulla työmaalle ja illalla takaisin. Timo Martonen: Aloitin 1980. Insinööriosastolla oli silloin nelisenkymmentä työntekijää, joista puolet maaperätutkijoita. Sisällä oli lähinnä suunnittelijoita. Teknisessä virastossa oli insinööriosaston lisäksi kuusi osastoa; arkkitehtiosasto, koneosasto, rakennusosasto, kansliaosasto, mittausosasto ja vesihuoltoosasto. Työntekijöitä oli yli 1000, nyt samoissa tehtävissä on siitä noin puolet. Siltojen ja laiturien rakentamisesta Timo Martonen ja Lasse Jansson. Taustalla kaikkien vuodesta 1893 Vaasan kaupungininsinööreinä toimineiden kuvat, reunimmaisena Lasse Jansson itse. Lasse Jansson: Minun aikanani rakennettiin kolme siltaa, Vaskiluodon uusi silta, Mansikkasaaren silta ja Myrgrundin silta. Laitureita tehtiin paljon, mm. Reininlaituri, öljysataman laituri ja matkustajalaituri. Timo Martonen: Kun sinä aloitit, matkustajalaivat tulivat sisäsatamaan. Lasse Jansson: Niin tulivat. Ville Korkeamäki oli tiemestarina. Tullipaviljongin pohjoispäähän tehtiin silloin laituriin aukko ja luiska, jota pitkin autot pääsivät ajamaan laivaan. Timo Martonen: Sitä ennen autot nostettiin laivan kannelle kraanalla. Sisäsatamasta liikennöinneitä laivoja olivat mm. Korsholm, Örnen ja Ragne. Lasse Jansson: Ruoppauksia oli paljon. Muistan, kun Iso-Hevosen luona levennettiin ja syvennettiin väylää. Sukeltajat olivat siellä räjäyttämässä kalliota. Kaupungin insinööriosasto vastasi työnjohdosta. Timo Martonen: Nykyisin satamaalue loppuu aallonmurtajalle. Lasse Jansson: Muistatko, millaisia venelaiturit olivat aikaisemmin? Niissä oli paalut, jotka jää nosti keväisin ylös. Siinä oli kaksi miestä ja miesvoimin juntattiin paalut alas. Alussa ei ollut edes konetta, joka nosti juntan ylös. Timo Martonen: Kaupungilla on yli 2000 venepaikkaa. Kulmakadun venesatamassa on ollut paalujuntta käyttämättömänä viitisen vuotta. Nyt se viedään kaatopaikalle. Lasse Jansson: Maaperätutkimusten kairauksetkin tehtiin ennen käsivoimin. Sitten tuli koneellinen kaira eli Borro ja nykyään on teloilla kulkeva monitoimikaira. Jätehuollosta Lasse Jansson: Vielä 1950-luvulla jätteet kuljetettiin hevosella tynnyreissä Himalajan monttuun, joka toimi silloin kaatopaikkana. Myöhemmin sen päälle rakennettiin Milkan meijeri. Timo Martonen: Nyt sieltä on poistettu pilaantuneita maita, kuljetettu ne Suvilahden kaatopaikalle ja kapseloitu sinne. Suvilahden kaatopaikkahan on suljettu. Sen sulkeminen on ollut oma operaationsa. Koko kaatopaikka on peitetty len- 6

totuhkalla. Sinne on rakennettu suotovedenpuhdistusjärjestelmä. Pitkän puhdistusprosessin; tasausallas, kerppupuhdistamo, hidassuodatusallas, kosteikkopuhdistamo, jälkeen vedet menevät Vanhan Vaasan kanaaliin ja sieltä eteläiselle kaupunginselälle. Sinne on rakennettu myös kaasunpoistojärjestelmä, johon kuuluu kaasunpoistokaivot, keräysputket ja pumppulaitos sekä soihtupoltin. Biokaasu on tarkoitus hyödyntää jatkossa energiaksi. Nyt jätteet viedään Stormossenin jätteenkäsittelylaitokselle. Koko jätehuoltoprosessi on aivan erilainen kuin 50 vuotta sitten. Tieprojekteista ja omakotialueiden rakentamisesta Timo Martonen: Aloittaessani meillä oli suuria tieprojekteja Tielaitoksen kanssa. Alskatin tietä tehtiin parhaillaan. Vuonna 1981 tehtiin Isolahteen Nummikadun silta ja monia alikulkukäytäviä. Sitten alkoi Vaasan yhdystien rakentaminen, johon liittyi kymmenkunta siltaa. Tämän jälkeen tuli Kotirannan eritasoliittymä. Yhdystien jatketta ei meinattu millään saada, mutta sekin tuli joku vuosi sitten. Aikanani on rakennettu paljon omakotialueita. Kun tulin, vireillä olivat Kiilapalsta ja Teeriniemi. Kaupunki jakoi 150 omakotitonttia vuodessa. Niihin suunnittelimme ja rakensimme kadut. Seuraavaksi tuli Itämelaniemi, Gerby, uusi Västervik ja viimeisenä Metsäkallio. Tulossa ovat Mustikkamaa ja Purola. Tällä hetkellä tonttitilanne näyttää vaikealta. Toisaalta se on hyvä; rahaa jää korjausrakentamiseen ja saneeraukseen. Siihen panostettiin myös laman aikana, kun ihmiset eivät uskaltaneet panostaa uusiin omakotirakentamisiin. Katuja on saneerattu ja päällystetty ympäri kaupunkia. Vuositasolla katujen kulumisen kustannus Vaasan kaupungissa on noin 3,8 milj. euroa. Näin paljon pitäisi panostaa korjaukseen, mutta tällä hetkellä taloudellinen tilanne ei valitettavasti salli sitä. Koko Onkilahden ympäristö on ruopattu, pohjoisosa 1960-luvulla, eteläosa 1980-luvun puolivälin jälkeen ja rannoille rakennettu puistoja. Rytilaaksoon on tehty arboretum ja monitoimiviheriö. Leikkipuistoja ja paikkoja on rakennettu lukematon määrä. Kaupunki ei ole koskaan valmis. Sillä tavalla tämä on ollut myös mielenkiintoista, että kun tuolla kylällä kulkee, joka puolella näkee jälkiään. On monumentteja, jotka nähdessään muistaa, että silloin tehtiin tuota ja tuota! Konttoritöistä Lars Jansson och Timo Martonen diskuterar vad man åstadkommit under sin tid som stadsingenjör. Mycket har hänt inom staden sen den tid för 50 år sedan då Lars Jansson började. Han verkade åren 1956-1978. Timo Martonen har innehaft stadsingenjörstjänsten sen 1982. Då Lasse började var personalen liten men det fanns massor med arbete. Till hans ansvarsområde hörde planering av gator, vägar och hamnar. Också vattenverket, trädgården skogsarbetena lydde under honom. Då Timo började bestod ingenjörsavdelningen av fyrtio personer varav hälften var ute i terrängundersökningsarbeten. Under Lasses tid byggdes broarna till Vasklot, Smulterön och Myrgrund. Bland hamnprojekten kan man nämna Reinskajen, oljehamnen och passagerarkaijen. Passagerarfartygen anlade inre hamnen på den tiden. Flera muddringsarbeten utfördes bland annat vid Storhästen. Bryggorna krävde mycket underhåll då pålarna som isen lyft skulle dunkas ner manuellt på vårarna. Nu har staden över 2000 båtplatser och det mesta utförs maskinellt. Ännu på 50-talet kördes avfallet med häst till avstjälpningsplatsen. Idag är hela processen inom avfallshanteringen något helt annat. Då Timo var ny i stadens tjänst genomfördes flera större statliga vägprojekt såsom Alskatvägen och Förbindelsevägen. Flera nya bostadsområden byggts upp, bland annat Orrnäs, Östra Melmo, Gerby, Västervik och Skogsberget. Saneringsarbeten har utförts på alla håll i staden och även en hel del parker och grönområden har kommit till. Ändå kan man säga att en stad aldrig blir färdig. På det viset har det varit givande att man kan se resultatet av eget arbete överallt i stan och det finns många monument, som påminner en om vad vi gjort. Nu är det aktuellt med en övergång till beställare-utförare modellen. Under 2006 sker en uppföljning av resultaten av den nya modellen. Utvecklingen av gångcentret har varit en lång process. Redan 1982 beslöt stadsstyrelsen om ett bilfritt torg. Efter stadsplaneändringar byggdes torgparkeringen och en rad tillfälliga gågatuförsök genomfördes. I år blir projektet inklusive snösmältningssystem färdigt på avsnittet Rådhusgatan-Storalånggatan. Nu börjar centrum likna det vi drömde om i början på 1980-talet. Timo Martonen Lasse Jansson: Meillä oli vain yksi konekirjoittaja. Hänen piti kirjoittaessaan lyödä kirjoituskoneen näppäimiä niin valtavasti, että kirjaimet menivät melkein läpi ensimmäisestä paperista, kun kopioita piti tulla kymmenen kappaletta samassa. Eihän silloin kopiokoneita ollut. Timo Martonen: Sitten tulivat sähköiset kirjoituskoneet. Laskemisessa käytettiin laskutikkua, sitten tulivat laskurit ja minun aikanani ovat tulleet tietokoneet. Nyt on aina kiire ja paljon kokouksia, joissa tulosalueen vetäjänä pitää olla mukana. Ennen tekninen lautakunta käsitteli n. 1000 asiaa vuodessa, nyt asioita on vain parisensataa. Päätösvaltaa on delegoitu virkamiehille. Tilaaja-tuottajamalliin siirtyminen Timo Martonen: Tämän vuoden alusta siirryimme Teknisessä toimessa 1/2006 tilaaja-tuottajamalliin. Entisestä katu- ja vihertoimesta, johon kuului liikennesuunnittelu, kadunrakentaminen, katujen kunnossapito, puutarha- ja puistoyksikkö, tilaajiksi katutoimeen jäi n. 30 ja kaikki muut, jotka ovat ulkona ja operatiivisissa tehtävissä, siirtyivät tuotantoon teknisiin palveluihin. Kaikki työt, mitä tehdään, tilataan. Tilaaja päättää, tilataanko työ ulkoa, joltakin kaupungin yksityiseltä urakoitsijalta tai teknisiltä palveluilta. Teknisistä palveluista tulee iso tulosalue, jossa on yli 300 henkilöä. Uudessa katutoimessa on enää kolme yksikköä; hallinto, suunnittelu, joka käsittää liikenne- ja kadunsuunnittelun sekä rakennuttaminen, joka kilpailuttaa ja ostaa eri palvelut. Näitä ovat mm. uusien katujen rakentaminen, saneerauskohteet ja käyttörahoilla ostettavat ylläpitotehtävät, kuten katujen auraus, hiekoitus jne.. Tämä on iso ja nopealla aikataululla toteutettu muutos. Vuosi 2006 on kokeilu- ja seurantavuosi ja siitä se lähtee. Kävelykeskustaa tehty 1980-luvulta asti Timo Martonen: Kävelykeskustan kehittäminen on ollut pitkä prosessi. Se alkoi, kun kaupunginhallitus vuonna 1982 päätti autottomasta torista. Vuoden 1985 vaiheilla bussit siirrettiin pois torilta. Pikkuhiljaa on tehty liikenteellisiä muutoksia ja yritetty rauhoittaa toria. Kun Rewell Center toteutui, tuli tarve saada lisää pysäköintitilaa. Torin alle rakennettiin toripysäköintilaitos, jota myöhemmin laajennettiin. Torille tuli uusi asemakaava. Toria pienennettiin. Sinne tuli puurivit, porrashuoneet, uudet kioskit ja liiketila. Kiinteistönomistajat on saatu mukaan ja rakennettu sulatusjärjestelmä. Vaasan ydinkeskustaa on pikkuhiljaa, askelittain muutettu. Monta vuotta kestäneiden kävelykatukokeilujen jälkeen nyt on päästy niin pitkälle, että kävelykeskustaprojekti Raastuvankadulta Pitkällekadulle valmistuu. Nyt se alkaa olla siinä muodossa kuin 1980-luvulla haaveiltiin. 7

1/2006 TEKSTI JA KUVAT: SALLI HIETIKKO Ruokapalveluissa jokainen päivä on näytön päivä Suurin osa päiväkotien, koulujen ja eri laitosten ruokapalveluista on yhdistetty saman hallinnon alle Vaasan kaupungin ruokapalveluiksi, mutta pääasia, maittavan ja ravitsemussuosituksiltaan terveellisen aterian valmistaminen pysyy samana. Sen eteen kaikissa keittiöissä ja ruokapalvelujen hallinnossa tehdään töitä joka päivä. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan alaisuudessa toimiva Vaasan kaupungin ruokapalvelut aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Silloin peruskoulujen keskitettyyn ruokapalvelujen hallintoon liitettiin terveystoimen ja vanhusten palvelutalojen ruokailu. Yhdistämisprosessin viimeinen vaihe toteutettiin viime vuonna, kun myös päiväkotien ruokailu tuli mukaan. Systeemin ulkopuolelle jäivät vain pienet, yhden ruokapalveluhenkilön päiväkodit. Osaan niistä ruokapalvelut myy ruuan, osa toimii ihan omaan lukuunsa. Ruokapalvelujen hallinto vastaa koko tulosalueen henkilöstö- ja taloushallinnosta. Palkanlaskenta ostetaan kasvatus- ja opetusvirastolta. Ruokapalveluihin kuuluvat kaikki peruskoulujen valmistuskeittiöt ja palvelukeittiöt, toisen asteen palvelukeittiöt, lounasravintola Appetito, sosiaali- ja terveystoimen ravintokeskus, vanhushuollon valmistus- ja palvelukeittiöt, 10 päiväkodin keittiötä, Vasa Övningskolanin ruokapalvelut sekä palvelut ulkopuolisille. Nyt valmistuskeittiötä on 32, palvelukeittiöitä 11. Toiminnan pitäminen kilpailukykyisenä on suuri haaste. Tulevaisuudessa se edellyttänee valmistuskeittiöiden määrän vähentämistä ja palvelukeittiöiden määrän lisäämistä. - Suurin ero entiseen verrattuna on siinä, että nyt esim. koulujen ja päiväkotien keittiöt ovat meidän ruokapalveluyksikköjämme ja me myymme ruuan rehtoreille ja päiväkodinjohtajille. Myös kaikesta muusta, kuten vanhempainiltojen kahvituksista lähtee tilaajalle lasku, ruokapalvelupäällikkö Eeva Lampinen selvitti. Aterian hintaan kuuluu elintarvikkeiden lisäksi paljon muutakin. Siihen kuuluvat mm. astiat, pesuaineet, keittiövälineet, henkilöstön työvaatteet, palkat, sijaisuuskorvaukset, hallintokustannukset, atk-kustannukset ja atk-laitteiston hankinnat, keittiöiden vuokrat yms. Siis kaikki, mikä tuotannon pyörittämiseksi tarvitaan. Vuosittain tuotetaan n. 2,7 miljoonaa ateriaa Ruokapalvelut toimii ruokapalvelupäällikön johdossa. Ruokapaikat on jaoteltu tenava- nuoriso- tai senioritiimeihin sen mukaan, minkä ikäisille ruokaa pääasiassa valmistetaan. Kullakin tiimillä on oma ruokapalveluohjaaja. Jokaisessa keittiössä on keittiövastaava, joka oman henkilökuntansa kanssa huolehtii päivittäisten aterioiden toteuttamisesta. Vuosittain toteutetaan n. 2,7 milj. ateriaa. Talousarvio n. 8 milj. euroa. Vakinaisen henkilöstön määrä on 145. Suosikkiruuista puuro on pitänyt pintansa vuosien saatossa. Vanha kunnon hernekeitto, lihamakaronilaatikko, pastaruuat ja uunilohi ovat myös suosittuja. Modernia ruokakulttuuria yritetään edistää, mutta kouluruokailussa hampurilaisia ja pizzaa tarjotaan vain poikkeustapauksissa esim. talon toivepäivänä. Erityisruokavalioiden määrä on n. 10 % kaikesta tuotannosta. Henkilöstöruokailua järjestetään erillisesti enää vain teknisen viraston ruokalassa, jonne ateriapalvelut tuotetaan Appetitossa. Muu henkilöstöruokailu tapahtuu kussakin yksikössä, kuten kouluissa, päiväkodeissa, vanhusten palvelutaloissa ja sairaalassa. 1. 2. 3. 8

1/2006 Koulutukseen panostetaan Osaavan henkilöstön merkitys ruokapalvelujen tuottajana on suuri. Huolimatta ruokapalveluhenkilöstön hyvästä peruskoulutuksesta, koulutuksen merkitys kasvaa jatkuvasti. Viime vuonna koulutukseen osallistui 461 henkilöä. Kun koulutukseen käytetty työaika lasketaan mukaan, tuli koulutuksen hinnaksi yli 40 000 euroa. Vaasan kaupungin ruokapalvelut vastaa myös ruokapalveluun kuulumattomien kaupungin ruokapalveluyksiköiden koulutuksista. Se on tavallaan keskusyksikkö, joka asiantuntijayksikkönä ohjaa kaikkien kaupungin hallintokuntien ja toimintayksikköjen ruokapalvelujen järjestämistä, antaa apua ja asiantuntemusta ja auttaa mm. sijaisuuksien järjestämisessä. Mitä ruokalista kertoo Ruokalista pitää sisällään hämmästyttävän monia asioita. Se on kaiken toiminnan perusta. Siihen nivoutuu asiakkaan tarve ja määräraha, joka voidaan käyttää. Ruokalista mitoittaa henkilökunnan. Ruokalista on markkinointikeino. Se on ravitsemussuositusten mukainen, vaihteleva, ajankohtainen sovellettuna vuodenaikoihin, moderni unohtamatta perinteitä ja ruokakulttuuria. Vertailemalla vanhoja ruokalistoja nykyisiin voi nähdä, mitä muutoksia ruokakulttuurissamme on tapahtunut. 4. Keittiötyö on muutakin kuin ruuanlaittoa Ruokaa valmistetaan 32 keittiössä. Emäntä tilaa raaka-aineet noudattaen ruokalistaa. Ruokapalveluhenkilöstö valmistaa ruuan ja tekee salaatit. Työhön kuuluu salin kattaminen, jakelulinjaston kattaminen ja valmistaminen, ruuan esillepano, ruokasalissa työskentely, jakelulinjaston ylläpito, tiskaus, pöytien pyyhkiminen, ruokasalin siivous ja seuraavan päivän esivalmistelut. Lakisääteisen, dokumentoidun omavalvonnan toteuttaminen on suurtaloudessa jokapäiväistä. Siihen kuuluu hygieniavalvonta, ruokien lämpötilojen seuranta, ruuan hygieenisen laadun tarkistus jokaisessa vaiheessa, kylmiöitten ja jääkaappien lämpötilan seurantaa, astianpesulinjaston veden lämpötilan seurantaa, tavaroiden vastaanottotarkistus. Kaikilta vaaditaan hygieniapassin suorittaminen. Ruuasta palaute tulee heti - Meillä on perusruokalista, jota sovelletaan asiakaskunnan tarpeisiin. Emme tarjoa hernekeittoa päiväkotilapsille tai samanlaista lohikiusausta sairaalassa kuin muualla, koska sairaat ja vanhukset eivät pystyisi sitä syömään, Eeva Lampinen kertoi. Kaikissa keittiöissä on käytössä vakioidut ruokaohjeet. Henkilöstön peukalonjälki näkyy silti lopullisessa ruuan ulkoasussa ja maussa. Myös keittiön laitteet voivat vaikuttaa ruuan ulkonäköön. Kaiken ruokapalvelun tarkoitus on houkutella asiakas ruuan äärelle ja saada hänet tulemaan uudestaan. Ruuan hyväksyttävyyteen ja maittavuuteen vaikuttaa luonnollisesti myös se, että jokainen voi koostaa annoksensa itse. Tavoitteena on, että jokaisessa ruokapaikassa olisi esillä kulloisestakin päivän ateriasta virallisten ravintosuositusten mukaisesti koottu malliannos. Ruokapalvelussa jokainen päivä on näytön päivä. Palaute on välitöntä ja jokapäiväistä. Virallisesti ruokapalvelut kerää palautetta kaksi kertaa vuodessa. Palaute käsitellään virallisesti valituissa yhteistoimintaelimissä. 5. Ruokapalveluhenkilöstön jokavuotisena lisäponnistuksena on viime jouluna kolmatta kertaa järjestetty koko henkilökunnan jouluruokailu, johon osallistuu reilu 4000 ruokailijaa. Erityisesti sitä kautta ruokapalvelut tulee positiivisesti esille. Vuosittaisista teemaviikoista voidaan mainita sydänviikko, kasvisviikot ja juhlapyhien huomioiminen ruokalistoissa. Kurkistus keittiöihin Variskan koulun keittiöllä (kts. kuvat 4 ja 5) ruuan valmistamisesta vastaa Liisa Krook. Apuna hänellä on kaksi työntekijää. Makaronilaatikko paistuu jo uunissa, salaatitkin on valmistettu ja patatiski meneillään. Pari maahanmuuttajatyttöä nuuhkii tuoksua keittiön ovella: Minä tykkään makaronilaatikosta, sanoo toinen, Kosovosta yhdeksän vuotta sitten Vaasaan muuttanut tyttö. Toisen, neljä vuotta sitten Sudanista tulleen lempiruoka on pyttipannu. Molempien mielestä kouluruoka on hyvää. He tykkäävät muutenkin suomalaisesta ruuasta.... jatkuu sivulla 17 6. 9

1/2006 KUVA: TIKANOJAN TAIDEKOTI TEKSTI: SALLI HIETIKKO Vuoden työkyvyn ylläpitäjä tarjoaa taideelämyksiä muille Vuoden 2005 työkyvyn ylläpitäjä on museonjohtaja Anne- Maj Salin Tikanojan taidekodista. Nykyisen tiedon ja tutkimustulosten mukaan myös erilaiset elämykset ja osallistuminen ovat erittäin tärkeä tekijä ihmisten jaksamiselle ja terveydelle. Hän on erinomaisesti tuonut esille kulttuurin kirjoa taidenäyttelyiden, esittelyiden ja tapahtumien avulla, laajentanut sekä kaupungin työntekijöiden, että kaikkien kaupunkilaisten horisonttia, tarjonnut esteettisiä elämyksiä ja ajattelemisen aihetta. - Tietysti olin kauhean otettu, kiitollinen ja tyytyväinen, kun tämä meidän työympäristö palkittiin työkykyä parantavana. On ihan tieteellisesti tutkittu, että kulttuurilla on terveyttävä vaikutus ja taidemuseokäynnit ovat kaikkein terveellisimpiä, kommentoi Anne-Maj Salin valintaansa. Tikanojan taidekodissa hän on ollut vuodesta 1984, kasvanut sen myötä ja ollut kasvattamassa sitä. - Kyllä vaasalaiset tykkäävät meistä, Anne-Maj toteaa ja kertoo, että he saavat paljon positiivista palautetta yleisöltä. Spontaanisti annettu palaute: Olipa virkistävää! Hyvä, että sain itseni tänne, kantaa työssä valtavasti eteenpäin. Koululuokissa tai eläkeläisryhmissä on usein mukana pakkokävijöitä. Jos joku negatiivisella mielellä tullut kääntääkin kelkkansa ja pois lähtiessään sanoo, ettei tiennytkään, miten hauskaa täällä voi olla, on ehdottomasti parasta palautetta. - Haluamme, että se, mitä täällä tarjotaan, on hyvää ja kun joku nappaa sen hyvän, sitten mekin jaksamme jatkaa. Hyvinvoinnin antamisesta muille saa omaa hyvinvointia. Näyttely voi olla kävijälle myös rankka kokemus. - Meillä on ollut tilanteita, että joku ihminen on kokenut näyttelyn niin koskettavana, että on ihan itku kurkussa lähtenyt täältä pois. Taidetta voi pitää terapeuttisena. Sillä on monenlaista vaikutusta; innostavaa, laukaisevaa, rauhoittavaa, virittävää, Anne-Maj luettelee. Hän on halunnut tehdä Tikanojan taidekodista paikan, jossa on paljon kauneutta. Sitä löytyy taideteosten lisäksi mm. kirjaston vanhoista kirjoista ja kauniista kukka-asetelmista, joihin tieten tahtoen panostetaan, että nekin tuottaisivat iloa kävijöille. Miten itse koet kauniin työympäristön vaikutuksen? - Luulen, että sillä on koko meidän henkilökunnalle merkitystä. Olemme etuoikeutettuja siinä, että meillä on kaupungin kauneimpia työympäristöjä. Museotyö on rankkaa. Siinä on paljon arjen rutiineja, mutta sitten voi mennä taidemuseon puolelle ja hakea intoa sieltä. Koko henkilökunta on ollut talossa pitkään. Sairaspoissaoloja on vähän. Kyllä kai tällä paikalla täytyy olla joku positiivinen vaikutus! Voiko tällaisessa työssä väsyä? - Voi väsyä. Ihan työstäkin väsyy, mutta leipääntyä ei saa. Minulla on ollut tässä talossa se onnellinen tilanne, että olen saanut etsiä ja vastata haasteisiin. Olen kiitollinen tästä työstä, tämä on luovaa ja monipuolista. Tunnen kentän ja saan tehdä kaikkea laidasta laitaan. Välillä on vaikeitakin asioita, mutta ne antavat haastetta. Miten huolehdit omasta jaksamisestasi ja kunnostasi? - Siinä mielessä en varmaan ole kovin hyvä esimerkki työkyvyn ylläpitäjästä. Olen aika laiska liikkumaan, Anne-Maj tunnustaa, mutta keksii samalla, että harrastaahan hän hyötyliikuntaa: Tikanojan taidekodissa on kolme kerrosta ja portaita tulee juostua ylös ja alas monta kertaa päivässä. Anne-Maj elää työlleen aika totaalisesti, mutta on hänellä omakin elämänsä. - Perhe on tietysti se voimavara. Tapaan sanoa, että minulla on kaksi lasta ja lisäksi tämä on kolmas ja tuolla rannassa on vielä neljäs. Se taitaa olla murrosikäinen. Kovasti se ainakin vastustaa! hän tuumaa Kuntsin ongelmiin viitaten. Vuoden työkyvyn ylläpitäjä sai tänäkin vuonna lahjashekin. Miten Anne-Maj aikoo sen käyttää? - En halua ottaa tätä kunniaa itselleni. Olen ajatellut, että kehittelisimme sillä koko porukalle jotakin. Tarvitsen heitä kaikkia. Kunniakirjan olisi voinut kirjoittaa meille kaikille. Minulle on siunaantunut pätevä ja hyvä porukka, jonka kanssa on kiva tehdä työtä. Meillä on hyvä me-henki. Tervetuloa Tikanojan taidekotiin! Tikanojan taidekoti kutsuu kaupungin työntekijöitä taidemuseokäynneille tutustumaan ajankohtaisiin näyttelyihin ja omiin kokoelmiin. Tarjoamme kaupungin henkilökunnalle työporukalla tutustumiset erikoishintaan: ryhmähinta 17 euroa. Opastettu kierros maksaa 25 euroa ja tulee varata etukäteen. Soitelkaa 3916. Tikanojan taidekoti Hovioikeudenpuistikko 4 Avoinna tiistai-lauantai klo 11-16 sunnuntaisin klo 12-17. Kuntatekniikan päivät 2006 Vaasassa Vaasan 400-vuotisjuhla on täynnä tapahtumia. Yksi niistä on 7.-10. kesäkuuta järjestettävät Suomen kuntatekniikan yhdistyksen päivät. Pääpuhujana päivillä on toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos. Viime vuonna päivät olivat Lahdessa, mistä viestikapulan Vaasaan kävivät noutamassa tkj Heikki Lonka ja rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila. Päiville odotetaan 150-200 osallistujaa Suomesta ja pohjoismaista. Kuntatekniikan yhdistys toimii kuntien teknisen perusrakenteen suunnittelun, rakentamisen ja käytön kehittämiseksi sekä edistää jäsentensä ammattitaitoa. Yhdistys harjoittaa tutkimusja julkaisutoimintaa, kansainvälistä yhteistoimintaa sekä antaa suosituksia, ohjeita ja lausuntoja. Yhdistys on perustettu 1926 ja meneillään on 80. toimintavuosi. Kuntatekniikkalehti on kuntatekniikan ammattilehti sekä SKTY:n jäsenlehti. Lehti on ilmestynyt jo vuodesta 1946 lähtien (silloin nimenä oli Kunnallistekniikka). Eva Hudd, Vaasan SKTY -päivien tiedottaja 10

Kilauta työkaverille maksutta Kaupunki on, materiaalitoimen uutteralla panostuksella, kilpailuttanut puhelinliikenteen operaattorit. Ensimmäistä kertaa mukana oli myös Vasekin yhteistyökuntia ja kilpailutus toi kaikille mukana olleille huomattavia säästöjä. Sopimusaika on 1.1.2006-31.12.2007 sekä mahdollisuus 2 vuoden optioon. Tarkemmat tiedot hinnoista yms. toimitetaan hallintokunnille, kun kaikki tekniset ja käytännön asiat on saatu kuntoon. Paikallisliikenteen operaattorina jatkaa Vaasan Läänin Puhelin Oy. Matkapuhelinliikenteessä jatkaa niinikään Sonera Oyj, jolle siirtyvät nyt myös lanka-matkapuhelin sekä kauko- ja ulkomaanpuheluliikenne. Kilpailutuksen tuloksena hinnat laskevat sekä lanka- että matkapuolella ja säästöjä kaupungin kassaan syntyy lähes 200 000 euroa/ vuosi. Kaikki sisäpuhelut ilmaisia Merkittävin muutos entiseen on se, että nyt myös sisäiset matkapuhelut eli Privatel-puhelut ovat maksuttomia, riippumatta siitä soitatko langasta matkapuhelimeen tai matkapuhelinten välillä. Varsinkin lankapuhelimesta soitettaessa on kuitenkin muistettava KUVA: SALLI HIETIKKO käyttää 69-etuliitettä, matka-matka puhelussa voi soittaa ns. pitkälläkin numerolla. Maksuttomuus koskee myös matkapuhelimeen siirrettyjä puheluita. Sisäinen lankaliikenne on tietenkin edelleen ilmaista. 1/2006 Palvelunumeroiden käyttöön harkintaa Raportoinnin yhteydessä ilmeni numeropalvelun käytön voimakas kasvu. Palvelun käyttöön liittyy usein myös puhelun yhdistäminen. Kustannuksia yhdestä puhelusta syntyy aina vähintään 1,6 euroa + yhdistäminen tai numeron lähettäminen tekstiviestinä 0,50 euroa eli yli 2 euroa eikä vielä ole päässyt edes puheväleihin itse asianomaisen kanssa. Täytelkää siis innokkaasti omaa puhelinmuistiotanne, myös kaupungin vaihde voi auttaa numeron metsästyksessä netin avulla tarvittaessa. Kaupungilla on tällä hetkellä lähes 1500 matkapuhelinta ja lankanumeroita n. 2800, joten jokainen yksittäinen puhelu vaikuttaa kokonaisuuteen. Soitellaan siis, mutta harkitusti. Anna-Maija Iitola Ring din arbetskamrat gratis Staden har med hjälp av materialförvaltningens flitiga insats konkurrensutsatt telefonioperatörerna. För första gången deltog också Vaseks samarbetskommuner, och konkurrensutsättningen gav alla som var med märkbara inbesparingar. Avtalsperioden är 1.1.2006-31.12.2007 och därefter finns det möjlighet till 2 optionsår. Närmare uppgifter om priser m.m. skickas till förvaltningarna när man fått alla praktiska och tekniska frågor i skick. Som operatör för lokaltelefonin fortsätter Vasa Läns Telefon Ab. Likaså fortsätter Sonera Oyj att sköta mobiltelefonin, och bolaget övertar dessutom tråd-mobiltelefonin samt fjärr- och utrikestelefonin. Konkurrensutsättningen resulterade i att priserna sjunker både för trådoch mobiltelefonin, och staden sparar nästan 200 000 euro/år. Alla interna samtal är gratis Den största förändringen jämfört med tidigare är att nu är också alla interna mobilsamtal, d.v.s. Privatelsamtal gratis, oberoende av om du ringer från en trådtelefon till en mobiltelefon eller från en mobiltelefon till en annan mobiltelefon. När man ringer från en trådtelefon måste man emellertid komma ihåg att använda prefixet 69, vid mobilmobil-samtal kan man också använda s.k. långt nummer. Kostnadsfria är också samtal som kopplas till mobiltelefon. Den interna trådtelefonin är naturligtvis fortfarande gratis. Eftertanke i användningen av servicenummer I anslutning till rapporteringen kom det fram att användningen av nummerupplysningen har ökat kraftigt. I samband med tjänsten utnyttjas ofta också förenande av samtalet. Ett samtal kostar alltid minst 1,6 euro + kostnad för samtalsförening eller nummersändning som textmeddelande 0,50 euro, vilket sammanlagt blir över 2 euro, och då har man ännu inte ens fått talkontakt med den man söker. Kom därför ihåg att vara flitiga med att fylla er egen telefonbok, stadens växel kan också hjälpa till att hitta det rätta numret via nätet. Staden har för tillfället inemot 1500 mobiltelefoner och ca 2800 fasta telefonnummer, vilket innebär att varje enskilt samtal påverkar helheten. Ring gärna, men med eftertanke! Anna-Maija Iitola Eeva Lampinen on sijoittunut Aromi-lehden järjestämässä PRO 2006 äänestyksessä ravitsemis/ ruokapalvelupäällikkösarjassa kolmen parhaan joukkoon. PRO-patsas kunkin sarja voittajalle ja diplomit kaikille finalisteille jaettiin 19.1. juhlavassa PRO-gaalassa Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Onnittelemme Eevaa! 11

1/2006 Reimarista nuori saa tietoa ja opastusta Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste Reimari nuorten kulttuuritalo Kultsan toisessa kerroksessa osoitteessa Raastuvankatu 30 tarjoaa tietoa ja neuvontaa 13-20 vuotiaille nuorille. Reimari on Vaasan kaupungin nuoriso-osaston palvelu, jota Evald ja Hilda Nissin säätiö rahoittaa. Tiedotuspisteessä nuorella on käytössään infokansiota, esitteitä ja lehtiä. Reimarissa nuorilla on myös mahdollisuus käyttää tietokonetta ja internetiä tiedonhakuun esim. koulutehtävien tekoon. Tiedonhakuun liittyen nuorten käytössä ovat myös puhelin, kopiokone ja tulostin. Halutessaan nuori saa myös apua tiedonhakuun tai opastusta tietokoneen käytössä. Kaikki Reimarin palvelut ovat maksuttomia. Reimarissa työskentelee nuoriso-ohjaaja Minna Jerohin ja kaksi kertaa viikossa maahanmuuttajanuorisotyön ohjaaja Riikka Koivula. Reimarin aukioloajat: Maanantaisin ja torstaisin klo12-19 ja muina arkipäivinä klo 12-16. Palveluita myös internetissä Reimari palvelee nuoria myös osoitteessa www.reimari.info. Tietoportaaliin on koottuna paljon tietoa ja linkkejä mm. asumisesta, työstä, harrastusmahdollisuuksista, opiskelusta, päihteistä, terveydestä ja ihmissuhteista ja auttavista tahoista. Ajankohtaista osiossa tiedotetaan leireistä, kursseista ja muista ajankohtaisista tapahtumista. Myös muut voivat halutessaan tiedottaa palstalla laittamalla sähköpostia osoitteeseen minna@reimari.info. Pojat etsivät Reimarin sivuilta tietoa harrastusmahdollisuuksista. Internetsivuilla toimii myös keskustelufoorumi, jossa nuoret voivat tuoda esiin omia ehdotuksiaan sekä mielipiteitään nuorten asioista. Lähiaikoina sivustolle avataan myös kysymyspalsta, jossa nuoret voivat nimettömänä esittää kysymyksiään. Reimarin työntekijät yhdessä eri alojen asiantuntijatahojen kanssa vastaavat kysymyksiin. Missä asioissa Reimarista saa apua? Reimari tarjoaa tietoa ja neuvontaa yhdeltä luukulta. Reimarista nuori voi tulla kysymään apua ja neuvoja, kun niitä kaipaa, esim. Nuori haluaisi aloittaa uuden harrastuksen ja haluaa lisää tietoa erilaisista vaihtoehdoista. Jos nuori etsii kesätöitä tai työharjoittelupaikkaa ja kaipaa apua tai vinkkejä Jos nuori on muuttamassa omaan asuntoon ja tarvitsee apua tai tietoja aiheeseen liittyen, esimerkiksi kaipaa apua kelan hakulomakkeiden täyttämisessä. Ulkomaille? Mahdollisuuksia on monia, eikä se aina vaadi suurta taloudellista panosta nuorelta itseltään! Reimarista saat tietoa Nuorten Eurooppa ohjelman tarjoamista vaihtoehdoista, vapaaehtoistyöstä, leireistä, vaihto-oppilasvuodesta tai tietoa Au pairiksi lähtemisestä. Myös vanhemmat voivat ottaa yhteyttä ja tiedustella mm. nuorisoosaston järjestämästä toiminnasta Reimarissa nuoria palvelevat maahanmuuttajanuorisotyön ohjaaja Riikka Koivula ja nuoriso-ohjaaaja Minna Jerohin. 12

1/2006 Maahanmuuttajanuorisotyö Reimarin maahanmuuttajatyö palvelee Vaasan seudun ja lähikuntien 13-20 -vuotiaita maahanmuuttajia. Palvelut ovat ilmaisia eivätkä vaadi varsinaisesti ajanvarausta. Reimarin tarjoaman maahanmuuttajatyön tavoitteena on tavoittaa maahanmuuttajanuoret mm. toiminnan kautta (kerhot, leirit, kurssit). järjestää suvaitsevaisuutta edistäviä ja rasismin vastaisia projekteja yhteistyössä mm. koulujen ja nuorisotalojen kanssa. tarjota maahanmuuttajanuorien tarpeita vastaavia matalan kynnyksen palveluita. järjestää nuorisotoimijoille kulttuuritietoutta lisäävää koulutusta. verkostoituminen kaupungin ja lähikuntien muiden toimijoiden kanssa. Millaista apua? Osa maahanmuuttajanuorista on hyvin vähän tekemisissä kantaväestöön kuuluvien nuorien kanssa. Tämä voi olla seurausta mm. puutteellisesta kielitaidosta. On myös selvää, että usein maahanmuuttajien on vaikea päästä kiinni yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin ja siksi heidän on vaikea löytää opiskelu, harrastus- tai työpaikka. Näissä asioissa neuvoja ja apua kaipaava voi tulla Reimariin, josta maahanmuuttaja neuvotaan asian niin vaatiessa oikean palvelun piiriin. Asian ei tarvitse olla suuri ja voi liittyä mm. Asumiseen: Reimarista löydät eri kielin varustettuja esitteitä mm. omaan asuntoon muuttamisesta. Opiskeluun: Reimarista saa tietoa eri harjoittelu- ja koulutusmahdollisuuksista. Työntekijältä voi kysyä erityisesti maahanmuuttajille suunnatuista paikoista. Työhön: Reimarista saa vinkkejä työnhakuun ja opastusta mm. työhakemuksen tekemisessä. Harrastuksiin: Nuoriso-ohjaaja yhdessä nuoren kanssa voi etsiä kiinnostavan harrastuksen. Työntekijä antaa tietoa myös nuorisotalotoiminnasta sekä maahanmuuttajille suunnatuista leireistä ja kerhotoiminnasta. Ihmissuhteisiin: Maahanmuuttajalla on mahdollisuus tulla keskustelemaan luottamuksella aikuisen kanssa mm. koulunkäynnistä, seurustelusta, seksistä tai aikuisuudesta. Reimarista saa tietoa myös nuorille tarkoitetuista palvelu- ja hoitopaikoista. Reimarin maahanmuuttajatyöstä vastaa nuoriso-ohjaaja Riikka Koivula. Reimari on auki erityisesti maahanmuuttajille maanantaisin klo 12-16 sekä keskiviikkoisin 12-17. Näinä aikoina Riikka Koivula on paikalla. Muina aikoina tapaamiset tapahtuvat sopimuksen mukaan. Parhaiten Riikan tavoittaa numerosta 0400-8722 88. Mitä on nuorisotiedotus? Nuorisotiedotus- ja neuvonta ovat nuorisotyön työmuotoja, jossa nuorille annetaan ammattitaitoista apua, tukea ja tietoa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Nuorisotiedotuksessa ja -neuvonnassa on kyse siitä, että nuoret voivat itse halutessaan ratkaista omia ongelmiaan erilaisten välineiden (vihkoset, oppaat, internet) avulla tai se voi sisältää myös nuoren henkilökohtaista neuvontaa (kahdenkeskiset neuvottelut, puhelinkeskustelut). Nuoret haluavat heitä opastavan aikuisen, jonka kanssa he voivat keskustella mahdollisuuksista ja peilata omia ideoitaan. Nuorilla tulee olla samat oikeudet saada tietoa huolimatta nuoren asuinpaikasta tai sosiaalisesta asemasta. Nuorille suunnatun tiedon tulee olla kirjoitettu sellaiseen muotoon, jota nuoret ymmärtävät. Tiedon tulee olla annettu tavalla, joka puhuttelee nuoria. Tietoa tulisi jakaa nuorten käyttämien tiedotusvälineiden kautta. Nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan tavoitteena ei ole pelkkä oikean vastauksen antaminen. Neuvonta on onnistunutta vasta, kun nuori ymmärtää vastauksen, jonka hän on saanut. TEKSTI: MINNA JEROHIN ja RIIKKA KOIVULA KUVAT: SALLI HIETIKKO Vaasan kaupungin henkilöstön työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut toimikautena 2006-2009: Arbetarskyddsfullmäktige och vicefullmäktige för Vasa stads personal under mandatperioden 2006-2009: Esimiesasemassa oleva henkilöstö: Personal i förmansställning: työsuojeluvaltuutettu / arbetarskyddsfullmäktig Ritva Heiman puh. 325 2332, 0400-860 096 I varavaltuutettu / I vicefullmäktig Reino Vuoto puh. 325 1178, 040-846 5178 II varavaltuutettu / II vicefullmäktig Kaija Kallioniemi puh. 325 4700, 040-846 4405 Muu henkilökunta toimialueittain: Övrig personal sektorvis tekninen toimiala / tekniska sektorn satama- vesi- ja pelastuslaitos / hamn- vatten- och räddningsverket työsuojeluvaltuutettu / arbetarskyddsfullmäktig Vesa Isomöttönen puh. 325 1121, 040-770 0108 I varavaltuutettu / I vicefullmäktig Kimmo Seilonen puh. 044-551 4764 II varavaltuutettu / II vicefullmäktig Hannu Kaatikkopuh. 325 1455 sosiaali- ja terveystoimi / social- och hälsovårdsväsendet sivistystoimi ja keskushallinto / bildningsväsendet och centralförvaltningen työsuojeluvaltuutettu / arbetarskyddsfullmäktig Liisa Siren puh. 325 1115, 040-770 0106 I varavaltuutettu / I vicefullmäktig Tuula Smeds puh. 325 1937 II varavaltuutettu / I vicefullmäktig Reijo Mäkelä puh. 326 3180 Työturvallisuuspäällikkö, kaikki toimialat: Arbetsskyddschef, alla sektorer: Tapio Lehto, henkilöstöpalvelut, personalservicen puh. 325 1107, 040-590 5234 Vaasan kaupungin tnj järjestää JÄSENILLAN 8.3. 06 klo 17.45 alkaen Malmöntalo pk.b Vöyrinkatu 2 Aiheena: Hemmottele itseäsi - erilaisia yllätyksiä Seuraa ilmoitustauluja Ilmoittautuminen 6.3 mennessä Minna puh: 1112 minna.leppakorpi@vaasa.fi 13

1/2006 VARHAINEN PUUTTUMINEN osa terveyttä edistävää työtapaa Useita vuosia tarkasti ja huolellisesti siivoojan työtä tehnyt työntekijä uupui ja alkoi sairastella työpisteen vaihtamisen jälkeen. Hänen työnsä muuttui huolimattomaksi eikä vastannut uuden työpaikan vaatimustasoa. Siivooja oli pitkiä aikoja sairauslomalla eikä uskonut jaksavansa tehdä työtä eläkeikään saakka. Esimies kiinnitti huomiota siivoojan pitkiin sairauspoissaoloihin ja Varhaisen puuttumisen mukaisesti asiaan puututtiin ottamalla asia puheeksi työntekijän kanssa. Keskusteluissa kävi ilmi, että siivoojalla oli mitoituksiin nähden 2,5h liikaa siivouspinta-alaa päivittäin eikä uudessa työpisteessä ollut asianmukaisia työvälineitä siellä tehtävään siivoukseen. Keskustelujen pohjalta työ mitoitettiin uudelleen, siivousvälineet uusittiin sekä annettiin tarvittava koulutus välineiden oikeaan käyttöön. Siivoojan sairauspoissaolot vähenivät huomattavasti ja hänen työssä jaksamisensa lisääntyi näiden toimenpiteiden jälkeen. Mitä on varhainen puuttuminen? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan esimiehen puuttumista työntekijän työuraa tai työhyvinvointia heikentäviin riskitekijöihin. Tutkimusten mukaan työ tuottaa suurimmalle osalle suomalaisista sekä aineellisen että henkisen hyvinvoinnin lisäksi myös tunteen osallistumisesta, onnellisuudesta sekä omasta tarpeellisuudesta. Henkilöstön hyvinvoinnilla on erittäin suuri merkitys yrityksen tai kunnan menestymiselle. Onnellinen ja hyvinvoiva työntekijä on tuottava sekä itselleen että yhteisölleen. Varhaisen puuttumisen taustalla on ajatus siitä, että aikainen puuttuminen riskitekijöihin on kannattavampaa kuin puuttuminen siinä vaiheessa, kun riski on jo toteutunut. Varhainen puuttuminen on välitöntä toimintaa, mutta sen varsinaiset hyödyt näkyvät vasta pitkän aikavälin kuluessa, työntekijöiden säilyttäessä työhyvinvointinsa mahdollisimman pitkään. Sairauspoissaolot ovat taloudellinen menetys työnantajalle, mutta sairausloman pitkittyessä myös työntekijän taloudellinen tilanne kärsii. Varhaisen puuttumisen malli hyödyttää siten sekä työnantajaa että työntekijää. Lähtökohta toiminnalle Vaasan kaupungin henkilöstöstrategiassa todetaan, että kaupungilla on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstön hyvinvoinnin taustalla on kannustava ja myönteinen ilmapiiri, missä asioista uskalletaan puhua ja vaikeisiin tilanteisiin puututaan. Laajasti ajatellen varhaista puuttumista on kaikki se toiminta, mitä työnantaja tarjoaa työntekijöilleen työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Näitä ovat ennaltaehkäisevänä sekä korjaavina toimintoina mm. työterveyshuollon palvelut, työkykyriskien kartoitus sekä TYKY-toiminta. Varhaisen puuttumisen taustalla ovat tutkimustulokset siitä, että työntekijän työhyvinvointia heikentävät riskitekijät liittyvät usein terveyteen. Terveyden heikkeneminen tai työhyvinvoinnin aleneminen näkyy useimmiten sairauspoissaoloina. Vaasan kaupungilla oli vakinaisen henkilöstön keskuudessa viime vuoden aikana lähes 55 000 päivää sairauspoissaoloja. Kyttäämistä? KUVA: SALLI HIETIKKO Tämä kuva on lavastettu, mutta voisiko olla totta jollakin työpaikalla? Varhainen puuttuminen ei ole kontrollia tai kyttäämistä työntekijän sairauspoissaoloista vaan nimenomaan riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista. Aktiivinen aikainen puuttuminen on aitoa välittämistä työntekijöiden työhyvinvoinnista ja sairauspoissaolot ovat vain yksi mittareista työhyvinvoinnin mittaamiselle. Varhaisen puuttumisen mallissa esimies havaittuaan riskitekijöitä keskustelee niistä alaisensa kanssa. Keskusteluissa on tärkeää kuulla työntekijää ja selvittää, onko tämän työnkuvassa, työmenetelmissä tai välineissä, työvuoroissa tai muissa seikoissa sellaista, mikä aiheuttaa poissaoloja ja mihin asioihin työnantaja voisi vaikuttaa ja miten. Keskusteluissa ei käsitellä työntekijän sairautta ja työntekijällä on aina oikeus kieltäytyä tarjotusta avusta. Varhaisen puuttumisen lisäksi luonteva tapa tuoda esille asioita ovat myös vuosittain käytävät kehityskeskustelut. Kehityskeskusteluissa työntekijöillä on mahdollisuus kertoa omia näkemyksiään sekä toiveitaan omiin työtehtäviin liittyvissä asioissa. Säännölliset kehityskeskustelut parantavat omalta osaltaan työyhteisön työhyvinvointia. Varhaisen puuttumisen tuomat hyödyt Terveyttä edistävänä toimintana Varhainen puuttuminen lisää työntekijöiden työhyvinvointia sekä työssä jaksamista ja viihtymistä. Terveen ja työkykyisen henkilöstön merkitys kasvaa entisestään suurten ikäluokkien eläköityessä; työnantajan kannattaa panostaa hyvinvoivaan ja työssä viihtyvään henkilöstöön. Varhainen puuttuminen on työntekijän kannalta merkityksellisiin asioihin tai ongelmiin puuttumista. Sillä pyritään takaamaan työntekijän pysymisen mukana työelämässä ja siten mahdollisuuden antoisampaan elämään. Varhainen puuttuminen on aitoa välittämistä työntekijästä ihmisenä. Vaasan kaupunginhallituksen yleisjaosto on hyväksynyt Varhaisen puuttumisen mallin liitteineen 8.12.2005 pidetyssä kokouksessa. Lisää tietoja Varhaisesta puuttumisesta löytyy Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta. Lähteet: Aktiivinen aikainen puuttuminen, Kuntien Eläkevakuutus 2005 Varhaisen puuttumisen malli, Vaasan kaupunki, Henkilöstöpalvelut 2005 Varhainen puuttuminen työllisyyspolitiikan menetelmänä, Työministeriön loppuraportti 2004 Lainaukset: Mukaillen Aktiivinen aikainen puuttuminen opasta Kirsi Ikäheimonen 14

1/2006 Maisasta liikuttaja TEKSTI JA KUVA: SALLI HIETIKKO REIJO SUNIN HAASTATTELU jatkoa sivulta 3 kuin se, että jaksaa kuunnella alaisiaan ja auttaa heitä niin paljon kuin voi. Kerro jotakin perheestäsi ja harrastuksistasi! - Perheeseeni kuuluu vaimo, Göta, joka on jo eläkkeellä. Meillä on yksi tytär, Pia ja hänellä kaksi poikaa; 4-vuotias Patrick ja viiden kuukauden ikäinen Max. Tyttären perhe asuu Nurmijärvellä. Sinne on niin pitkä matka, että kovin usein emme voi tavata. - Harrastan etupäässä keilailua ja kalastusta ja lenkkeilyä. Keilailu tuli aloitettua, kun keilahalli oli samassa talossa ja siitä se on jäänyt. Vaimon kanssa mökkeilemme ja kalastamme yhdessä. Meillä on jo kauan ollut kesämökki Lehtimäellä Ähtärinjärven rannalla. Verkoilla ja heittouistimella sieltä saa haukia, ahvenia ja lahnoja. - Ulkoilemme ja kävelemme jonkun verran. Joskus käymme teatterissa. Kauppaoppilaitoksella oli niin paljon kaikkia tapahtumia, että niistä sai pitkäksi aikaa tarpeekseen. Seinäjoella valmistui 8.12.2005 vapaaehtoistoimintaan perustuvia vertaisohjaajia, LIIKUTTAJIA, joista Maisa Hällfors sosiaali- ja terveysvirastosta oli yksi. Liikuttaja on aikuisliikunnan ohjaaja, joka voi ohjata liikkumista aloittelevia ryhmiä tai kuntoliikuntaryhmiä työpaikoilla tai järjestöissä. Liikuttaja tuntee arkiaktiivisuuden merkityksen ja alueensa liikuntaolosuhteet sekä osaa soveltaa osaamistaan käytännössä. Liikuttajatutkinto, jonka Maisa viime syksyn aikana suoritti, oli 50 tunnin mittainen. Se on osa aikuisten kunto- ja terveysliikunnan ohjaajakoulutusjärjestelmää, 1-taso, josta halutessaan voi jatkaa 2- ja 3-tasoille. Vaasassa järjestettiin liikuttaja-tutkintoon kuuluvista osioista terveysliikunnan starttikurssi v. 2001 ja kunto- ja terveysliikunnan ohjauskurssi v. 2002. Näillä kursseilla oli monia osallistujia, mutta tutkinnon loppuun suorittaminen vaati lähtemistä Seinäjoelle. Heinäkuussa lomamatkalla Maisa kuuli radiosta syksyllä alkavasta liikuttajakurssista, jolle ilmoittautui heti kotiin päästyään. - PLU:n (Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry) alueella on tällä hetkellä valmistunut 67 liikuttajaa, joista joulukuussa valmistuneista 28 liikuttajasta olin ainoa ja ensimmäinen vaasalainen, Maisa kertoi. Koko Suomessa liikuttaja-tutkinnon suorittaneita on vajaa 200. Maisa on aina tykännyt liikkua. Ehkä pakon sanelemanakin, koska jo kansakouluun oli 5 km:n matkasta suoriuduttava polkupyörällä tai suksilla ja silloin oli mukavampaa tykätä matkanteosta kuin inhota sitä. Entisen terveysviraston hallinnon tyky-vastaavana Maisa ehti olla seitsemän vuotta v. 2004 loppuun saakka. Tykytonnin avustamina kokeiltiin harvinaisempiakin lajeja kuten kuntonyrkkeilyä, rullaluistelua ja keilailua. Taukojumppaa on toteutettu kepeillä ja kasetilta ohjeita kuunnellen välillä innokkaastikin. Nyt kuluneen sosiaali- ja terveystoimen ensimmäisen yhteisen vuoden aikana on valitettavasti aika ollut kortilla ja taukoliikuntakin hiipunut, toivottavasti väliaikaisesti. Myöskään tyky-vastaava rekisteriä ei ole ehditty päivittää uuden organisaation mukaiseksi, joten Maisa ei tällä hetkellä ole virallisesti tykyvastaava. Liikuttajatutkintoa Maisa lähti suorittamaan, koska vertaisohjaaminen kiinnostaa. Oman ikäisistä ohjaajista on puutetta. Toisena motiivina oli, että pääsisi aikanaan kunnossa eläkkeelle. Ehkäpä ohjaaminen on silloin yksi päiväajan harrastus. - Geeneissä peritty painonhallintataistelu ja osteoporoosin uhka ovat myös faktoja, joihin molempiin liikunta on hyvä lääke, Maisa toteaa. Liikuttajakurssin aikana Maisalla oli työporukasta koottu kuuden naisen ryhmä (kuvassa), joihin hän oppejaan sovelsi. Kaikki olivat heti innokkaita tulemaan mukaan. Harjoiteltiin kuntopiirissä ja opeteltiin sauvakävelyn tekniikkaa. - Ihan sinun takiasi ostin sauvat ja sain sinulta sen opin, miten niitä pitää käyttää, yksi ryhmäläisistä totesi. Maisan kommenttiin: Kyllä nämä tytöt tykkäsivät, vaikka minä komensinkin välillä, tuli heti vastaukseksi: Pitääkin sanoa ja korjata jos tekee jonkin liikkeen väärin eikä huomaa sitä itse. Se voi olla haitaksi. Pääasia, että ilo on mukana. Ei saa ottaa liian vakavasti. - Muiden ohjaaminen on mukava konsti saada itsensä liikkeelle, Maisa sanoo ja jatkaa: - Minusta ei olisi yhtään liikaa, jos Vaasan kaupunki työnantajana tulisi mukaan tukemaan tämän ikääntyvän työntekijäkaartin liikkumista ja työkunnossa pysymistä esim. tunnilla viikossa. Sillä saataisiin varmasti mukaan niitäkin, joita liikkuminen ei muuten kiinnosta. Sepä olisikin kaupunkityönantajalta oivaa huolenpitoa henkilöstöstään alkaneen juhlavuoden kunniaksi! Mitä muutoksia eläkevaarina olo tuo päiviisi? - Nyt olen pitkällä lomalla. Toukokuussa tulen vielä vähäksi aikaa töihin ja 1. päivästä kesäkuuta alkaen olen eläkkeellä. Vaimo on odottanut tätä jo kauan. Suunnitelmia on paljon; on talon kunnostusta ja mökillä olemista. Sitten sukulointia. Meitä on kuusi sisarusta. Viime kesänä vietimme aviopuolisoinemme antoisan ja ikimuistoisen päivän yhdessä. Muistelimme menneitä ja katselimme vanhoja filmejä. Lapsia ei kelpuutettu mukaan Tätä perinnettä jatkamme. Mitkä ovat elämäsi ohjenuorat? - Ahkeruus, rehellisyys ja toisten ihmisten huomioonottaminen. Ne ovat niitä elämän perusasioita, joilla pärjää pitkälle, jos haluaa menestyä ja tulla toimeen ihmisten kanssa. Reijo Suni haluaa kiittää kaikkia työkavereitaan sekä kauppaoppilaitoksella että terveysvirastossa siitä, että on saanut olla heidän kanssaan työssä. 15

1/2006 Uskallan uudistua Teknisen toimen strategiaseminaari Kalajoella Vaasan teknisessä toimessa toteutettava tilaaja-tuottajamalli on organisaation toimintatavan uudistus. Sen tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja jatkuva parantaminen. Uudelle toimintamallille on rakennettu kivijalkaa strategiatyöllä, joka aloitettiin vuonna 2002. Tilaajatuottajamallin käyttöönoton kynnyksellä esimiehille järjestettiin strategiaseminaari Kalajoella. Seminaarin teemana oli Uskallan uudistua Lokakuisen aamun hämärässä lähes 60 teknisen toimen esimiestä nousi linja-autoon, joka suuntasi kohti Kalajokea. Esimiesseminaari käynnistyi jo matkan aikana tehtävällä, jossa osallistujat pohtivat seminaarin tavoitetta. Linja-automatkan aikana teimme rentoutusharjoituksen ja tutustuimme metaforien maailmaan kehittämispäällikkö Maija Alasalmen ohjauksessa. Rentoutus ja metaforien käyttö ovat menetelmiä, joilla voidaan kohottaa yksilön paineensietokykyä ja irrottautua työkiireistä. Stressinsieto paranee ymmärtämällä mielikuvien hallinnan ja rentoutustekniikoiden merkitystä. Aloitimme Kalajoen ensimmäisen seminaaripäivän apulaiskaupunginjohtaja Heikki Longan esittelyllä tilaaja-tuottajamallin tavoitteista. Teknisen toimen arvoista nousi esiin vuorovaikutteisuus, joka on yksi onnistuneen seminaarin osatekijä. Seminaarin kouluttajana oli HTM Johannes Tossavainen. Hän opastuksellaan osallistujat pohtivat uudistuksen merkitystä tilaaja-tuottajamallissa ja esimiesten toiminnassa. Esimiehet tekivät runsaasti ryhmätöitä päivien aikana. He käsittelivät tilaaja-tuottajamallin vaikutusta muuttuvaan työnkuvaan sekä niitä uusia haasteita, joihin uudistus antaa mahdollisuuden. Työnkuvan muuttumista pohdittaessa nousivat esiin mm. kustannustietoisuus, asiakassuhteet, luottamus ja vuorovaikutustaidot. Uusiin haasteisiin esimiehet uskoivat vastaavansa koulutuksella, toimintatapoja kehittämällä, henkilökunnan motivoinnilla, laatutietoisuudella sekä asiakaslähtöisyydellä. Teksti: Kristiina Takala Kuva: Eva Hudd VAASAN KAUPUNGIN KESÄTYÖPAIKAT HAKU - hakuaika on 6.3. 31.3.2006 klo 16.00 asti - avoimet paikat ja hakulomakkeet hakuajan alettua osoitteessa www.vaasa.fi KAUPUNGINPUUTARHAN KESÄTYÖT - hakuaika 6.3.-31.3.2006 klo 15.00 asti - haku kirjallisella hakemuslomakkeella, joita saa Työtorilta ja puutarhalta - hakemusten palautus henkilökohtaisesti Työtorille ja kaupunginpuutarhalle Rantamaantielle KUKA VOI HAKEA PAIKKOJA? - 16 26 vuoden ikä (synt. v. 1980 89) - kotikunta Vaasa ennen työsuhteen alkua TIEDUSTELUT - nuoret: Kansalaisinfosta puh. 325 1550 ma-pe 10 16 ja Rewell Centerin Työtorilta puh. 010-06-46360 ma-pe 10 13, 14 17 - hallintokunnat: työvoimasuunnittelija Marjo Haavisto puh. 1108 TEKNISEN TOIMEN HENKILÖKUNTAYHDISTYS TEKNISKA SEKTORNS PERSONALFÖRENING HALLITUKSEN JÄSENET VUONNA 2006 STYRELSENS MEDLEMMAR ÅR 2006 Timo Rajala (pj ) Konekeskus puh. 325 4090 Jaana Paavola (sihteeri) Yhteispalvelut (TeVi) puh. 325 4015 Siv Rytikoski (rah.hoit.) Vaasan Talotoimi puh. 325 4458 Harri Suoranta (varapj) Vaasan Talotoimi puh. 040 5166 336 Tarja Teppo Vaasan Vesi puh. 040 5968 004 Merja Piipponen Yhteispalvelut (TeVi) puh. 325 4040 Barbro Alatalo Rakennusvalvonta puh. 0400 747 334 Eemeli Lauttajärvi eläkeläinen puh. 317 1970 Eeli Marttunen eläkeläinen puh. 321 2167 OTA YHTEYTTÄ! TA KONTAKT! 16

1/2006 HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstöpalvelujen järjestämiin koulutustilaisuuksiin ilmoittaudutaan, jos ei muuta ole mainittu, Raija Tepolle puhelimitse tai sähköpostitse, puh. 325 3464, raija.teppo@vaasa.fi. Myös peruutuksista tulee ilmoittaa ajoissa. ATK-KOULUTUS TYÖPAIKKAKOHTAISET ATK-KOULUTUKSET Hallintokunnat / työpaikat voivat varata iltapäivän tarvitsemaansa koulutukseen seuraavista ohjelmista: Windows perusteet, Word, Internet/intranet, sähköposti, Excel, Powerpoint sekä kokeneemmille käyttäjille FrontPage, Access, AdobeInDesign, AdobeElements, Paint- ShopPro. Ryhmän suuruus enintään 10 hlöä. Koulutuspäivä on keskiviikkoisin klo 12.30 16.00 ja päiviä on tarjolla toukokuun loppuun asti. Voit tiedustella myös vapaita paikkoja ryhmävarauksiin Raija Tepolta. Kouluttajana toimii apulaisrehtori Klaus Salonen. ALOITTELEVAN TIETOKONEEN- KÄYTTÄJÄN PERUSOPETUS Yht. 24 tuntia lähiopetusta (6 x 4 h), 10 hengen ryhmille, myös ruotsinkielinen ryhmä tarvittaessa. Keväällä käynnistetään yhteensä 5 ryhmää. Ilmoittautumiset 17.2.06 mennessä Raija Tepolle, puh. 325 3464 KIELIKOULUTUS SPRÅKUTBILDNING RUOTSIN KIELEN KOULUTUS Haluatko parantaa kielitaitoasi uudella ja jännittävällä tavalla? Mikset kokeilisi TANDEMOPPIMISTA Vaasan arbiksella? Paranna esim. ruotsin kielen taitoasi keskustelemalla opettelemaasi kieltä äidinkielenään puhuvan ihmisen kanssa, ja auta häntä vuorostaan oppimaan sinun äidinkieltäsi. Voitte itse päättää, missä, milloin ja kuinka usein tapaatte sekä mistä keskustelette. Niinpä tutustut myös toiseen kulttuuriin ja saat uuden ystävän samalla kun opit kieltä. Lukuvuoden aikana järjestetään viisi yhteistapaamista. Yhteistapaamisissa saat vinkkejä erilaisista harjoituksista ja mahdollisuuden keskustella kokemuksistanne muiden tandemparien kanssa. Osallistuessasi saat myös tandemkäsikirjan, jonka avulla pääsee alkuun. Koordinaattorit FM Katri Karjalainen (katri.karjalainen@uwasa.fi) ja FM Ulrica Taylor. Ilmoita kiinnostuksestasi niin yritämme etsiä sinulle sopivan tandemparin. Voit ilmoittautua tandemiin koko lukuvuoden ajan. Ilmoittaudu Ulrica Taylorille puhelimitse (06) 325 3503 tai s-postilla ulrica.taylor@vaasa.fi. Ilmoita äidinkielesi, kieli, jota haluat oppia, syntymävuosi, ammatti ja harrastukset. Kurssi on ilmainen Vaasan kaupungin työntekijöille. LÄRA DIG FINSKA Vill du förbättra dina språkkunskaper på ett nytt och spännande sätt? Varför inte pröva på TANDEMINLÄRNING vid Vasa arbis? Bli bättre på finska genom att diskutera med någon som har det som modersmål och som i sin tur vill lära sig ditt modersmål bättre. Ni bestämmer själva var, när och hur ofta ni träffas och vad ni samtalar om. På detta sätt lär du också känna den andra kulturen och får en ny vän samtidigt som du lär dig språket. Fem gemensamma träffar ordnas under läsåret. Genom att delta i de gemensamma närstudieträffarna får man tips om olika typer av övningar och får möjlighet att dela med sig av sina tandemerfarenheter med andra tandempar. Om du deltar får du en tandemhandbok där du får hjälp med att komma igång. Koordinatorer FM Katri Karjalainen (katri.karjalainen@uwasa.fi) och FM Ulrica Taylor. Anmäl ditt intresse så försöker vi hitta en lämplig samtalspartner åt dig. Till tandem kan du anmäla dig under hela läsåret. Anmäl dig till Ulrica Taylor per telefon 325 3503 eller per e-post: ulrica.taylor@vaasa.fi. Ange dina kontaktuppgifter, ditt modersmål, det språk du vill lära dig, födelseår, yrke och intressen. Kursen är avgiftsfri för Vasa stads anställda. ESIMIEHET ESIMIESSEMINAARI järjestetään 11.5. klo 13 18, paikkana Academill, merkitse kalenteriisi. Tarkempi ohjelma valmistuu huhtikuussa. KVTES KOULUTUS Torstai 16.2.06 klo 8.30 15.30 KVTES / Työaika ja työ- ja virkavapaat, työmarkkinalakimies Henrika Nybondas- Kangas KT, Vaasan yliopisto, auditorio B201 Wolff Torstai 16.3. klo 8.30 15.30 KVTES / Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen ja palkkaus, työmarkkinalakimies Noora Nordberg KT, Vaasan yliopisto, auditorio B201 Wolff Ilmoittautumiset henkilöstöpalveluihin riitta.jungerstam@vaasa.fi, suvi.niemelasuorsa@vaasa.fi tai maarit.broms@vaasa.fi VAASAN KESÄYLIOPISTO JÄRJESTÄÄ YKSILÖN JA YHTEISÖN VOIMAVARAT JA KEINOT TYÖHYVINVOINNIN EDIS- TÄMISEKSI Ti 25.4. klo 9-16, Kesäyliopisto Tavoitteena on antaa virikkeitä ja uusia keinoja työkyvyn ja elämänhallinnan tunteen säilyttämiseen ja parantamiseen. Vuorovaikutteinen koulutus. Helppoja ja hauskoja mieltä ja kehoa (aivoja) valmentavia ja virkistäviä harjoituksia yksin ja pareina. Voimaannuttava mielikuvarentoutuminen lopuksi. Menetelmät tutkitusti ennaltaehkäisevät ja korjaavat stressin aiheuttamaa uupumusta ja kohottavat ammatti-identiteettiä. Kouluttaja: NLPTerveysMaster, esh Sirkka Santapukki PALAUTE JA VAIKEIDEN ASIOIDEN KÄSITTELEMINEN TYÖPAIKALLA To 4.5. klo 9-16 Kesäyliopisto Tavoitteena on tehdä palautteen aidosta vastaanottamisesta ammattitaidon kehittämisen keino ja yhteisön identiteetin tunnusmerkki. Koulutus sisältää runsaasti humoristisia ja vakavia esimerkkejä ja tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun. Kouluttaja: FM Pirkko Heiske TIEDOTTAJAKURSSI Ke 17.5. klo 9-16 Kesäyliopisto Ajankohtaista tiedottamisesta Kohderyhmä: tiedotusvastaavat ja muut tiedottamista harjoittavat Kurssinjohtaja: hallintojohtaja Veli- Matti Laitinen Ilmoittautuminen kesäyliopiston koulutuksiin: Vaasa-opisto, Raija Teppo, puh. 3253464, Em. koulutustilaisuudet ovat Vaasan kaupungin henkilöstölle maksuttomia. RUOKAPALVELUISSA JOKAINEN PÄIVÄ ON NÄYTÖN PÄIVÄ jatkoa sivulta 9 Variskan oppilasruokalassa käy syömässä kahdessa vuorossa yhteensä 443 ruokailijaa. Ruokaa kehuvat muutkin hyväksi. Ihan reseptien mukaan minä sitä teen, Liisa sanoo vaatimattomasti. - Siihen vaikuttaa tietysti kaikki ruokailuympäristöstä alkaen. Kaikilla ei ole tällaista ympäristöä kuin meillä. Mitä ruokia Liisa sitten mieluimmin valmistaa? - Ihan tavallisia ruokia. Uusiakin on kiva laittaa, kun on hyvä resepti ja ruuasta tulee hyvää. Niitä ruokia, joista tietää oppilaiden pitävän, on mukava tehdä. Possunlihasta tai makkarasta koululaiset eivät piittaa, eivät liioin kasviksista, mutta niitäkin pitää olla joukossa, että lapset oppivat syömään kaikkia ruokia. Perunamuusi tehdään alusta asti itse ja siihen tarvitaan 65 kiloa perunoita. Kuva 4: Sekoittava kattila, jota Liisa Krook tässä pesee, vetää 200 litraa. Useimmiten Variskalla riittää 100 litran annos. Kuva 5: Tuire Markov viemässä salaatteja jakelulinjastolle tarjolle. Taustalla koululaisia hörppimässä vettä välitunnilla. Vuorikodilla (kts. kuvat 2, 3 ja 6) käy syömässä talon asukkaiden lisäksi paljon omissa kodeissaan asuvia. Huonokuntoisille vanhuksille ruoka kuljetetaan lämpöpakkauksissa kotiin. Keittiövastaava Leena Rönn kertoi, että tarjolla on revontulipataa ja aurinkokiisseliä. Kuvassa 2 keittäjät Pirjo Haikonen ja Pirjo Avara valmistivat dieettiruokia. Hellalla kiehui lukuisia kastikekippoja; suolatonta, gluteiinitonta, laktoositonta. Erityisruokavaliot teettävät paljon lisätyötä keittiöllä. Salaatintekovuorossa oli Tarja Talvitie. Hetken päästä hän jo pakkasi ruoka-annoksia kuljetettavaksi eri puolille kaupunkia (kuva 3). Iltapäivällä odotti tiskivuoro, johon pitää varustautua kumisaappaiden ja muoviesiliinan kanssa. Iho saa mukavasti kosteutta ja pysyy nuorekkaana, hän iloisesti tuumasi. Kuvassa 6 ruuan jakelu on jo täydessä käynnissä. Kassalla Eeva Lehtinen. Malmöntalon päiväkodin keittiöllä ruokailijat ovat etupäässä lapsia. Keittiöhenkilökunta Pirjo Lybeckin johdolla valmistaa ruuan ja lähettää sen päiväkotiin. Päiväkodin oma työntekijä ottaa ruuan vastaan ja hoitaa sen tarjoilemisen lapsille. Kuva 1: Aika monta kiinankaalta tarvitaan yhtä salaattia varten. Salaatteja pilkkomassa Irma Cederlöf ja Kerstin Östman. Pirjo Lybeck seuraa homman sujumista taustalla. Kansikuvassa ruuanvalmistus meneillään. Pirjo Lybeck kaataa perunoita kattilaan ja Irma Cederlöf hämmentää toista ruokakattilaa. 17

1/2006 VUODEN TYÖPAIKKA 2006 - ODOTETTAVISSA RASKAANSARJAN MITTELÖ! - TÄHÄN EIVÄT KAIKKI KYKENE? PALKINTO HUIMAT 3 000 EUROA Vuonna -95 se syntyi ja nyt se uudistuu! Miten kehään? 1) Vaatii työpaikan omaa, vapaamuotoista ilmoittautumista sekä halua ja tahtoa! HUOM! Mitä turnauskestävyyden lisäksi vaaditaan? 2) Vastauksia ja selvityksiä alla oleviin kysymyksiin joita tulemme myöhemmin esittämään! a) Miten on porukka treenattu = kuinka on työpaikan henkilöstön osaaminen varmistettu ja koulutus järjestetty? b) Onko huolehdittu sparrauksesta = mitä organisaation ja työskentelytapojen kehittämis- ja toimintasuunnitelmia on tehty, onko asiakaspalautetta kerätty ja palautetta hyödynnetty? c) Onko varmasti tekniikka kunnossa ennen matsia = kuinka on työpaikkakokousten laita, onko pidetty, onko dokumentoitu, mitä opittu? TÄSSÄ VAIHEESSA MONI JÄTTÄÄ LEIKIN KESKEN d) Onko psyyke kunnossa? Miten kävikään sen kehityskeskustelun, pidetäänkö ja kuka/kenelle, selosta vähän? e) Työyhteisökysely, onko käyty läpi koko porukan kanssa, onko kehittämistoimet suunniteltu ja aikataulut ok vai tuleeko tekninen tyrmäys tässä. f) Ja vielä kohta - onko riskien yleisarviointia tehty ja työsuojelun toimintaohjelma päivitetty - ja mistä sen muka huomaamme! JOSKUS PISTEVOITTOKIN RIITTÄÄ! VIELÄ KYSYMYS: g) Onko tyky-toimintaa suunniteltu tai toteutettu? Jos, niin miten? HUOM! HUOM! KAIKKI ERÄT HUOMIOIDEN OTTELUN TULOS RATKENNEE LOKAKUUSSA! PALKINTO LUOVUTETAAN TYÖSUOJELUVIIKOLLA, MUTTA KENELLE? Vapaamuotoisella ilmoittautumisella; Henkilöstöpalvelut/Tykyryhmä, olette mukana. Teiltä ei edellytetä kaikkien edellä lueteltujen kriteerien täyttämistä - ainakaan alkuvaiheessa. Työpaikkoja arvioidaan eri kriteerien osalta kilpailun edetessä, kokonaisuus ratkaisee. Kilpailun aikana järjestämme näytösotteluita eli arviointitilaisuuksia joissa työpaikan edustajat esittävät nykykuntoaan = aikaansaannoksiaan työhyvinvoinnin säilyttämiseksi tai edistämiseksi. Tykyryhmä itseoikeutetusti toimii tuomaristona ja suorittaa lopullisen valinnan! Kannustamme kaikkia Vaasan kaupungin työpaikkoja osallistumaan kilpailuun. Palkintosumman työpaikka voi käyttää omavalintaiseen tyky-toimintaan! Ilmoittautuminen PÄÄTTYY 28.2.2006! Tykyryhmä Tiedotuksia KAUPUNGIN HENKILÖKUNNAN LIIKUNTATOIMINNAN TUKI 2006 Liikuntaosasto on varannut talousarvioonsa määrärahaa käytettäväksi kaupungin eri hallintokuntien puulaakiurheilutoimintaan. Niitä työpisteitä, jotka aikovat anoa tukea vuoden 2006 puulaakikilpailujen tai vastaaviin joukkuekilpailujen osallistumiskuluihin (joissa työntekijät edustavat Vaasan kaupunkia), pyydetään lähettämään anomus koko vuoden määrärahatarpeesta (mahdollisimman realistinen arvio tapahtumakohtaisesti) 31.3.2006 mennessä. Anomuksessa tulee näkyä työpiste ja joukkue + laji/tapahtuma, anojan nimi, puhelinnumero sekä pankkitili, jolle mahdollinen avustus maksetaan. Myönnetystä avustuksesta ilmoitetaan kirjallisesti anojalle. Anomukset toimitetaan liikuntaosastolle Vaasanpuist. 20 B 3.kerros tai e-mail-osoitteeseen: ulla.niemi@vaasa.fi,lisätietoja puh. (325) 3667. Henkilöstön Vireä Vaasaliikuntaryhmiin vielä mahtuu mukaan! Vapaita paikkoja löytyy: (ei ennakkoilmoittautumisia!) Tule, veny, nauti ke: klo 16.15-17 Tervis, Hietalahden terv. asema Lounastuntijumppa ke: klo 11.15-12 Tekninen virasto Kuntopiiri ke: klo19.30-20.30 Tervis, Hietalahden terv. asema Keppijumppa to: klo 18.15-19 Vöyrinkaupungin koulu, O-kiinteistö Kuntokimppa to: klo 19-20 Länsimetsän koulu Tervetuloa liikkumaan! Liikuntaosaston terveysliikuntaryhmiin mahtuu! (Ennakkoilmoittautuminen p. 325 3680) Gymstick- jumppa, ma: klo 18.30-19.30 Vöyrinkaupungin koulu, V-kiinteistö Hauska uutuus-jumppa! Tule tutustumaan tehokkaaseen lihaskuntoharjoitteluun! Erittäin sopiva niin miehille kuin naisille. Kurssimaksu. Starttikurssit: 1. kurssi 9.1-20.2 (vielä ehtii mukaan!) 2. kurssi 6.3-24.4 Tervetuloa kuntoilemaan! Oikaisu Vuoden aloitearvonnan voittaja oli palomies Kimmo Vehkakoski, ei Vehkaoja, kuten viime lehdessä virheellisesti ilmoitimme. Pahoittelemme tapahtunutta! 18

1/2006 KIITOKSET Lämmin kiitos Kiitämme Vaasan kaupungin kunnalliset JHL ry/vasa stads kommunalanställda JHL rf. lahjoituksesta päivystyksen lelujen hankintaan. Pääterveysaseman päivystyksen henkilökunta Sydämelliset kiitokseni os. 4:n henkilökunnalle lämminhenkisestä lähtöjuhlasta sekä työnantajalle ja kaikille minua muistaneille jäädessäni eläkkeelle. Hjärtligt tack till hela personalen på avd.4 för den varma avskedsfesten,samt till arbetsgivaren, och alla andra som hågkommit mig vid min pensionering. Maria Välimäki VAASAN AMMATTIOPISTO VASA YRKESINSTITUT Kulttuurivirasto tiedottaa VAASA VOCATIONAL INSTITUTE Vaasan kaupunorkesteri Seuraava konsertti on Yhteiskonsertti Seinäjoen kaupunginorkesterin kanssa 100 vuotta Shostakovitsin syntymästä torstaina 16.2. klo 19.00 kaupungintalolla. Konsertin johtaa tunnettu kapellimestari Atso Almila ja ohjelmistossa on Johannes Brahmsin Sinfonia nro 3 F sekä Dmitri Shostakovitsin Sinfonia nro 9. Tämän jälkeen on tulossa perjantaina 17.3. klo 19.00 kaupungintalolla Vaasa 400 juhlakonsertti. Konsertin johtaa Hannu Norjanen ja solistina on Antti Siirala, piano. Antti Siirala aloitti pianonsoiton 6-vuotiaana ja valmistui musiikin maisteriksi 2003 sekä oli Sibelius-Akatemian toisen promootion priimusmaisteri. Antti Siirala on tunnettu kotimaisilla musiikkijuhlilla sekä Euroopassa. Vaasan kaupunginorkesterin nimikkosäveltäjä Markus Fagerudd on säveltänyt konserttiin Juhlafanfaarin, joka kantaesitetään. Ohjelmassa myös Ludwig van Beethoven Pianokonsertto nro 1 C ja Sinfonia nro Es Eroica. Konsertti on Fujitsun sponsoroima ja he tarjoavat sinulle lasillisen kuohuvaa Vaasan 400-vuotisen taipaleen kunniaksi. Nautinnollista konsertti-iltaa! VAASAN AMMATTIOPISTO VASA YRKESINSTITUT VAASA VOCATIONAL INSTITUTE Nimityksiä Liput ennakkoon: Studio Ticket 0700 96 525 tai kultuuritoimisto 06 325 3757 marjukka.koski@vaasa.fi Sinikka Smedman on kulttuuritoimistossa (kaupungintalon II-kerros) tp. tuotantosihteeri 31.12.2006 saakka. Katso lisää: www.vaasa.fi/kaupunginorkesteri 19

vaasa n ammat t i ko r k e a ko u lu vasa yrkeshögskola vaasa p o ly t e c h n i c wannabe wanted? Vamkista valmistut työelämän halutuksi osaajaksi. Monialaiset ja monikieliset korkeakoulututkintomme valmentavat sinut menestykselliselle uralle. Liiketalous > Hotelli- ja ravintola-ala > Tietojenkäsittely > Sosiaaliala > Hoitotyö, terveydenhoitotyö > Hoitotyö, hoitotyö > Kone- ja tuotantotekniikka > Sähkötekniikka > Rakennustekniikka > Ympäristöteknologia > Tietotekniikka Information Technology > International Business > Hotel and Restaurant Business Företagsekonomi > Informationsbehandling > Hotell- och restaurangbranschen Esitetilaus tekstarilla > Lähetä sana esite + yhteystietosi numeroon +358 40 733 7645 (esite etunimi sukunimi osoite). Viesti maksaa normaalin tekstiviestin verran. Yhteishaku 20.3. 7.4.2006 hakutoimisto@puv.fi puh 06 326 3111 www.puv.fi