Kasvihuoneviljelijöiden energiapäivät Turku

Samankaltaiset tiedostot
PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari Tapio Jalo

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Energiansäästö viljankuivauksessa

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Tuontipuu energiantuotannossa

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo Sami Seuna Motiva Oy

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Aurinkoenergia- ja pienvesivoimatuotannon investointituet. Lammi Manu Hollmén

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi Lahti

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna

Puun energiakäyttö 2007

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Puun energiakäyttö 2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät Petteri Korpioja. Start presentation

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Gasum Petri Nikkanen 1

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

BioForest-yhtymä HANKE

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari Sami Seuna, Motiva Oy. 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Olki energian raaka-aineena

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti

Aurinkoenergia Suomessa

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio ) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Lämpöpumppujen käyttömahdollisuudet kunnissa -webinaari Sami Seuna Motiva Oy

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen

Teollisuuden säästöpotentiaalit Säästöpotentiaalit - Pk-teollisuus 1

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Lämmityskustannus vuodessa

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Viljankuivaus Tarvaala

ENERGIATUET Kainuun ELY-keskus, Juha Määttä, puh ,

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Liikenteen biopolttoaineet

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta. Olli Mäki ja Pekka Ripatti

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Ryhtyisinkö lämpöyrittäjäksi?

Lämpöpumput taloyhtiöissä

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Lappeenranta Uusiutuvan energian kuntakatselmus. LCA Consulting Oy Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä

Energiakaivot. Tärkeä osa lämpöpumppualan liiketoimintaa. SULPU - Lämpöpumppu seminaari Tomi Mäkiaho

Sähkölämmityksen toteutus jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Transkriptio:

Kasvihuoneviljelijöiden energiapäivät Turku 12.11.2014 Energiansäästöinvestoinnit Tekninen neuvoja Jukka Tuominen

Energian hinta

Energian hinta» Näissä kannattavuustarkasteluissa on käytetty seuraavia hintoja (hinta kasvihuoneella):» Raskas PÖ 58 /MWh» MPÖ 78 /MWh» Hake 23-25 /MWh» Turve 18 /MWh» Pelletti 45 50 /MWh» Maakaasu 70 /MWh

Kotimaiset polttoaineet» Hakkuutähdehake» puunkorjuun yhteydessä metsään jäävistä oksista ja latvuksista tehtyä haketta» Kokopuuhake» karsimattomista rangoista, joko hukkapuusta tai teollisuudelle kelpaamattomasta pienpuusta» Rankahake» tehdään karsituista runkopuusta» Puutähdehake» teollisuuden käsittelemättömästä puujätteestä tehtyä haketta» Kierrätyspuuhake» rakennustuotannon purkutöistä saatua, käsittelemätöntä haketettua puutavaraa

Kotimaiset polttoaineet Puubriketit puusepänteollisuuden työstöjätteistä puristamalla yleensä ilman sideaineita halkaisija tai sivun mitta 50 80 mm Puupelletit teollisuuden puujätteestä, puun kuoresta tai metsähakkeesta halkaisijaltaan 8-12 mm ja pituudeltaan 10 20 mm suuruisia rakeita

Kotimaiset polttoaineet» Palaturve» Irrotettu turvemassa puristetaan suutinosan läpi kuivumaan kentän pinnalle, kuivaus 1-2 viikkoa välillä kääntäen» Kehitetty nopeampi aurinkokeräimiin pohjautuva kuivausmenetelmä, kuivaus asfalttikentällä» Jyrsinturve» Jyrsintä kuivaus karheaminen keruu - aumaus

Kotimaiset polttoaineet» Peltobiomassat» Vilja» Olki» Ruokohelpi» Rypsi» Viljan käsittelyn sivutuotteet

Polttoaineen kosteuden vaikutus kattilatehoon

KPA-laitoksen koko

Huipunkäyttöaika

KPA-laitoksen kannattavuus

Kpa-investoinnin kannattavuus» Laitoksen keskihinta 350 /kw» Arvioidaan huipunkäyttöajaksi 2200 h» Tuotettu energia vuodessa 2,2MWh/kW Koroton takaisinmaksuaika, esimerkkejä» Hake/POR 4,5 vuotta» Hake/POK 3 vuotta» Hake/maakaasu 3,5 vuotta» Puupelletti/POK 5,3 vuotta» Puupelletti/POR 16 vuotta» Puupelletti /MK 7,2 vuotta» Turve/POR 4 vuotta

Energiaverhot Kasvihuoneen viikoittainen lämmitysenergian käyttö kwh/m², ei kasvatusvaloja Vuosikulutus: Verhoilla 464 kwh/m² Ilman verhoja 526 kwh/m²

Energiaverhot Kasvihuoneen viikoittainen lämmitysenergian käyttö kwh/m², kasvatusvalot 300 W/m² Vuosikulutus: Verhoilla 256 kwh/m² Ilman verhoja 320 kwh/m²

Energiaverhot

Energiaverhot Valoviljely 300 W/m²

Energiaverhot

Katteen vaihto» Katossa lasi -> kennolevy» Seinissä lasi/kennolevy -> valoa läpäisemätön eriste-elementti» Investointitukea, jos katteen vaihto on osa peruskorjausta = hankkeen arvo yli 50% uuden kasvihuoneen rakentamis-kustannuksista tämä saattaa muuttua» Arvioitu kustannus 60 /kasvihuone-m²

W/m² C Katteen vaihto 12 10 21x95 m erilliskasvihuoneen ominaislämmitystehon tarve 8 6 4 2 0 LASI LASI/KKL KKL KKL/PU-E

kwh/m², vuosi Katteen vaihto 600 500 21x95 m erilliskasvihuoneen energiankäyttö kwh/m², vuosi 400 300 200 100 0 LASI LASI/KKL KKL KKL/PU-E

Katteen vaihto

Varaajat» Ilman varaajaa kiinteitä polttoaineita 80%, 20% POR (35,6 /MWh)» Varaajalla 95% kiinteitä, 5% POR (27,7 /MWh)» Jos kulutus 0,5 MWh/m² säästö vuodessa 4 /m²» Varaajan kustannus 21 /kasvihuone-m²» Takaisinmaksuaika ilman tukea 5 ¼vuotta» Takaisinmaksuaika 30% tuella 3 ½ vuotta.

Valoinvestoinnit» 240 V järjestelmän peruskorjaus = heijastimien ja lamppujen uusiminen» Kustannus 80 /kw» Energian säästö 10 15 %» Sähkön hinnalla 70 /MWh takaisinmaksuaika 3 vuotta» Vaihtaminen 400 V järjestelmään» Energian säästö 15%» Takaisinmaksuaika ilman tukea 6 vuotta 50% tuella 3 vuotta.» LED-investoinnit miten huomioidaan i-tuessa?

Säätöautomatiikka» Säästöpotentiaali suuri» Säästö täysin riippuvainen käyttäjän aktiivisuudesta» Oletus 10% säästö energian kulutuksessa» Arvioitu investointikustannus 5 /m²» Säästö 50 kwh/m² = 3 /m², vuosi» Koroton takaisinmaksuaika alle 2 vuotta

Uudet energiantuotantomuodot» Maalämpöpumput» Ilmalämpöpumput» Biokaasulaitokset» Tuulivoima» Aurinkokeräimet» CHP-tuotanto Näille yksikkökustannukset annettu, mutta kokoluokka korkeintaan 250 kw

Lämpöpumput» Maalämpöpumput» Vaakaputkistot» Lämpökaivot» Vesistöt» Ilmalämpöpumput» Ilma-ilma lämpöpumput» Ilma-vesi lämpöpumput

Lämpöpumpun mitoitusaste Viljelmä Energiaosuus, jos lämpöpumppu mitoitettu 40% huipputehosta Kurkku, pitkä viljely (240 vrk) 92 Salaatti (365 vrk) 96 Valokurkku (365 vrk) 92 Kesäkukka (120 vrk) 88

ML-pumppu lämpökerroin lauhtumis lämpötila

Lämmitysverkoston lämpötilat 120 100 80 60 Menolämpötila Paluulämpötila 40 20 0 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30

Ilmalämpöpumppu

Energian hinta lämpöpumpulla» 5000 m² huone, tehon tarve 1500 kw» Lämpöpumppu 600 kw (40%)» Yksikkökustannus 700 /kw» Laitteiston hinta 270 000 (tuki 35%)» Pääomakustannus 35 000 /a (10 v,5%)» Vuotuinen tuotto 1 300 MWh» Sähköä 520 MWh (COP =2,5)» Sähkökustannus 36 000» Lämmön hinta 55 /MWh» Säästö kevyeen polttoöljyyn verrattuna n. 30 000 /a» Takaisinmaksuaika 9 vuotta» Säästö raskaaseen polttoöljyyn verrattuna n. 4 000 /a» Takaisinmaksuaika >50 vuotta

Valokurkku 5000 m² valokurkkuhuoneen kuukausittainen maalämmön käyttö MWh/kk Lämpöpumpun takaisinmaksuaika n. 7,5 vuotta, vertailupolttoaine POR, korkotaso 5%, investointituki 35%

Kesäkukka 5000 m² kesäkukkahuoneen kuukausittainen maalämmön käyttö MWh/kk Lämpöpumpun takaisinmaksuaika n. 8 vuotta, vertailupolttoaine POK, korkotaso 5%, investointituki 35%

Biokaasulaitokset» V 2014 MMM yksikköhinta 800 /kw th ( CHPlaitos)» Esim. vihanneshuoneen kasvisjätteestä saadaan noin 0,35 m³ kaasua/kg» Lämpöarvo noin 5 kwh/m³» 100 kw laitos tarvitsee siis kaasua 20 m³ tunnissa, eli kasvimassaa 60 kg tunnissa.» KÄYTÄNNÖSSÄ BIOKAASUN JATKUVA TUOTTO EDELLYTTÄÄ VILJELIJÖIDEN YHTEISTYÖTÄ RAAKA-AINEEN HANKINNASSA