Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Samankaltaiset tiedostot
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Karhijärven kalaston nykytila

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Vesienhoidon keskeiset kysymykset Etelä-Savossa vesienhoidon 3. kaudella

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Vesienhoito ja maatalous

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Kyyvesi kuntoon hanke. Toimintakertomus vuodelta Yleistä vesienhoidon toteuttamisesta Etelä-Savossa

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Liiketoimintalähtöinen kalastus veden laadun turvaajana kaupallisen hoitokalastuksen malli Järvikalaa NAM! hankkeen päätösseminaari

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Kyyveden osa-alueiden Nordic koekalastustuloksia

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

Vesijärven hoitokalastus

Joroisten vedet Joroisten vesienhoitotilaisuudet P.Manninen/ Etelä-Savon ELY- keskus

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Hoitokalastussaalis Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija Lahden seudun ympäristöpalvelut

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Ryhmätyöt. Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Tuotteistamisen tuskaa ja onnistumisen iloa Kehittämispäällikkö Marko Jori

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Joroisten vesienhoito

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

Raudanvedet-hankkeen loppuraportti 1/9

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

APETIT OYJ. Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Pilottihankkeen tuloksia ja vaikutuksia Särkikalaseminaari Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Järvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee,

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018

Hoitokalastusten särkisaaliit kalamassaksi?

PIEKSÄMÄEN SEUDUN VESIENHOITO

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Särkikalaseminaari Klaus Berglund

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Onko kuoreesta ruokapöytään? Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta

Poistokalastushanke: Kokemuksia pilo5sta + järjestelmä ja rahoitus jatkossa

Muistio Kyyvesi kuntoon -hankkeen työnyrkin kokouksesta. 1. Avaus Puheenjohtaja Veli Manninen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi kokouksen

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Poistokalastuksen suunnittelu Kyyveden valuma-alueen pohjoisosalla

Transkriptio:

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa Ravinnekierrätyksen kokeiluohjelman infotilaisuus, 29.9.2016, Mikkeli Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1

Vesienhoidon tavoitteet Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004 Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin Pintavesien vähintään hyvä ekologinen ja kemiallinen tila Pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila Ensimmäinen vesienhoitokausi 2010-2015 Tilatavoitteita ei saavutettu kaikilta osin 2. vesienhoitokausi 2016-2021 on käynnistynyt 3. vesienhoitokauden 2022-2027 suunnittelu on käynnistymässä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 2

Pintavesien ekologinen tila Etelä-Savossa 2013 Vesiensuojelun painopistealue

Mitä on poistokalastus? poistokalastus (=hoitokalastus, ravintoverkkokunnostus) yksi vesistökunnostuksen ja hoidon menetelmä pyritään vähentämään särkikalojen osuutta kalastossa sekä lisäämään kasviplanktonia syövän eläinplanktonin määrää. Samalla poistetaan fosforia vesistöstä. leväkukintojen ja veden samentuminen vähenee jos samalla pienennetään ulkoista ravinnekuormitusta, on vaikutus pidempiaikainen poistetaan tehopyynnillä särkisaalis sekä muut pienet planktonsyöjäkalat, järveen palautetaan saaliin joukossa olevat petokalat tavoitteena siten myös vinoutuneen kalakannan oikaiseminen eli saada särkikalojen ylisuurta biomassaa vähemmäksi ja petokalojen osuutta suuremmaksi => parantaa kalastuksen kannalta arvokkaampien kalalajien elinoloja ja kasvua. 4

Vesienhoidon poistokalastussaaliita Etelä-Savossa Vuosi Saalis (kg) Ammattikalastuksen osuus (%) Poistettu fosforimäärä (kg)* 2012 202 000 87 1 700 2013 152 000 86 1 300 2014 178 000 90 1 500 2015 154 000 88 1 300 toteutetaan pääosin keväisenä rysäpyyntinä + katiskapyyntinä sekä syysnuottauksilla saalis: pääosin särki, lahna, salakka (särkikalat) särkikalojen osuus biomassasta usein yli 95 % erityisesti keväällä myös ajoittain kuore ja pieni ahven erilaajuisia kohteita vuosittain 10-20 kpl suuri osa saaliista laajemmista kohteista, kuten Mikkelin alapuoliselta Saimaalta, Joroisselältä, Rantasalmen Raudanvesiltä jne. poistopyynti usein n. 3 vuotta peräkkäin => arviointi jatkotarpeesta usein yhteishankkeita; mm. osakaskunnat, kalastusalue, ELY, kunnat * Fosforia 8,4 g / kalakilo ELY myöntää vuosittain harkinnanvaraista tukea 5

Järvet, joihin ehdotettu poistokalastuksen toteutusta 2016-2021 lisäksi kohteita, joissa tehdään koekalastus -> selvitetään poistokalastustarve lisäksi kohteita, jotka tulevat esille mm. ESAELYn vesistökunnostusta koskevia harkinnanvaraisia avustuksia haettaessa Etelä-Savon Elykeskuksen vesienhoidon sivut: www.ymparisto.fi/ve sienhoito/etela-savo

Saaliin käyttökohteet - nykytilanne saalis vesialueen omistajien (osakaskunnat) omaisuutta hankintasopimukset: hankinnan yksikköhintaan kuuluu pyydetyn saaliin hyötykäyttöisen loppusijoituspaikan hankkiminen ja sinne toimittaminen => kalastaja toimittaa eteenpäin ja saa maksun kalastaja tekee vain kalastuksen => osakaskunnat toimittavat saaliin jatkokäyttöön nykyisin valtaosa poistokalastussaaliista toimitettu ammattimaisten kalastajien toimesta turkistarhoille Keski-Suomeen paikallisissa, osakaskuntien talkootyönä toteuttamissa kohteissa pienempiä määriä myös kompostoitu aiemmin toimitettu myös kalanjalostajalle Varkauteen, yritys ei enää toiminnassa 7

Saaliin käyttö tulevaisuudessa? Ihmisravinnoksi: voisi olla kysyntää: (terveellistä lähiruokaa, särkikala ehkä ekologisin valinta lautaselle - markkinointi) vähähiilinen ruoantuotanto + vesienhoito potentiaalia lisätä kalastusta kestävästi jalostusarvon nosto -> lisäarvo erityisesti kalamassaksi ja purkitukseen? mahdollisia haasteita: onko kalanjalostajia? kylmäketju: kalastus viileiden vesien aikaan keväällä ja syksyllä - tulee toimittaa nopeasti eteenpäin särkikalojen maku erityyppisissä ja kuormitteisissa vesissä? toimitusvarmuus: kausiluontoisuus saaliin kokojakauma/käyttötarkoitus: lajittelu pakastus jatkokäyttöä varten => jäädyttämöiden tarve 8

Saaliin käyttö tulevaisuudessa? Biokaasulaitoksille: käyttötapa voisi yleistyä? laitoksia suunnitteilla Etelä-Savoon ja vielä lähelle poistokalastuskohteita saataisiin hyödynnettyä monipuolisesti (polttoaine, energia, mädätysjäännös mullaksi/lannoitteeksi)? ympäristölupaehdot: mainittu vastaanotettavat syötteet laitos ei saa vastaanottaa jätteitä, jotka vaikeuttavat mädätysprosessin toimintaa tai vaikeuttavat lopputuotteiden hyödyntämistä turkistarhat jatkossa minimivaatimus? maakunnassa ei turkistarhoja => kuljetusmatkan pituus kylmäketju tärkeää myös rehukäyttöä varten turkistarhojen lanta -> kompostointi -> pelloille lannoitteeksi yksi käyttökohde jatkossakin? 9

kompostointi => peltojen lannoitteena selvitetty mm. Luken hankkeessa Saaliin käyttö tulevaisuudessa? sopivat seossuhteet tärkeitä (haju, valumat) kalakomposti varsin tehokas orgaaninen typpi- ja fosforipitoinen lannoite, jonka ravinteet suurelta osin viljelykasville käyttökelpoisessa muodossa kompostilannoitus ei vaikuttanut haitallisesti lopputuotteen käyttölaatuun tai makuun raskasmetallipitoisuudet olivat koekomposteissa peltoviljelyn raja-arvojen alapuolella ylijäämäkalan aumakompostointi tietyin edellytyksin hyvä menetelmä maataloudesta peräisin olevien ravinnepäästöjen palauttamiseksi vesistöstä takaisin peltoon käyttökohteena voisi yleistyä Etelä-Savossa? 10

vesienhoidossa poistokalastus yksi keskeinen toimenpide, jossa ravinteet saadaan kiertoon maakunnassa poistokalastussaaliit suhteellisen suuria ja toiminnalla vesienhoidossa jatkuvuutta ammattikalastuksen tulevaisuus? särkikalan markkina-arvo on tähän mennessä harvoin ylittänyt kalastuskustannukset jalostusarvon nosto -> lisäarvo poistokalastussaaliilla monenlaisia käyttökohteita potentiaalia olisi erilaisiin käyttötarkoituksiin käyttötarkoituksia erilaisia riippuen sijainnista, vesistön ja saaliin ominaisuuksista jne. logistiikan ja toimijoiden tarve maakunnassa kalan kuljetuskustannukset eivät saa olla suuria Pohdintaa hyödyntäminen paikallisesti hankkeita / yritystoimintaa? Luke:n pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi (merialueella) 11

Kiitos! 13