TUULEN Nro 1/2007 18. vuosikerta SILMÄ RUOTSIN TUULISUUSKARTOITUS VALMISTUMASSA SÄHKÖMARKKINALAKI UUDISTUNUT VUODEN 2006 TUULIVOIMATILASTOT MAAILMALTA
PÄÄKIRJOITUS Erkki Haapanen Toiminnanjohtaja Tuulivoimaa Suomessa Tuulivoiman käyttöön otto tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi myös Suomessa. Tästä on selviä merkkejä ilmassa. Merkittävänä parannuksena on nähtävä juuri päätetty sähkömarkkinalain muutos, joka helpottaa erityisesti pieniä hankkeita keventämällä verkkoon pääsyn kustannuksia. Ihmisen vaikutuksesta ilmakehän lämpenemiseen on jo syvä yksimielisyys. Torjuntakeinoista keskeisimpänä on energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Tuulivoima on tässä mielessä puhdas ja selkeä vaihtoehto; kaikki tuotettu energia on täysin vapaata hiilidioksidipäästöistä. Tuulivoiman lisäämisen esteinä Suomessa ovat olleet ennen kaikkea epämääräinen tukipolitiikka, joka ei ole innostanut yrityksiä kehittämään tuulivoimaa. Nekin yritykset, jotka ovat aikanaan päättäneet tulla merkittäviksi toimijoiksi, ovat kaikessa hiljaisuudessa luopuneet alasta, koska ovat kokeneet toimintapuitteet epätaloudellisiksi ja heikosti ennustettaviksi. Energiaa käyttävät yritykset ovat oivaltaneet tuulivoiman merkityksen puhtaana energialähteenä ja tällä hetkellä on lukuisia merkittäviä suunnitelmia tuulivoimatuotannon lisäämiseksi. Osaa näistä hankkeista ajaa yleinen energian saatavuuden väheneminen, joka aiheuttaa teollisessa tuotannossa energian puutteesta johtuvien katkosten uhkia. Monilla on mielessä oman energiantuotannon antama edullinen sähkö, jolle ei tarvitse maksaa siirtomaksuja eikä veroja. On myös niitä, jotka haluavat ottaa vastuuta tulevista sukupolvista luomalla heille puhtaamman tulevaisuuden. Jorma Ollila on avannut silmänsä ja todennut tuulivoiman kaikkea muuta kuin näpertelyksi ja on uskaltanut antaa lehdistölle tuulivoimaa koskevan positiivisen haastattelun. Jokohan tämä avaisi myös meidän päättäjät näkemään, että tuulivoimasta olisi Suomessakin hyötyä. Monet poliitikot ovatkin jo antaneet positiivisia lausuntoja siitä, miten tilanteen tulisi olla, mutta vasta teot puhuvat. Mitä pitäisi tehdä? 1. Tuuliatlas uudistettava 2. Tuulivoiman hinnoittelu on saatava johdonmukaiseksi ja tehokkaaksi. On päästävä irti valtion budjetista riippuvaisesta tukipolitiikasta. Tuulivoima on investointi tulevaisuuteen eikä kruununvaivainen. 3. Tuulivoimalle asetettava velvoittavat tavoitteet: v. 2010 mennessä 500 MW (vuonna 2003 asetettu tavoite) v. 2015 mennessä 1000 MW. 4. Kotimaiselle tuulivoima-alan teollisuudelle on saatava kunnon kotimarkkinat, jotta ala voisi antaa näyttöjä osaamisestaan. 5. Alan tieteelliseen ja tekniseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava. Tuulivoima-alan voimakas kasvu mahdollistaa kymmenien tuhansien työpaikkojen syntymisen myös Suomeen. Suomen Tuulivoimayhdistyksen (STY) hallitus vuonna 2006-07 Puheenjohtaja: FK Bengt Tammelin, Ilmatieteen laitos Puh: (09) 1929 4160 Erkki Kunnari Winwind Oy KTT TkL Yrjö Rinta-Jouppi YRJtechnology Oy BSc Merja Paakkari Tj. Juhani Jokinen Hafmex Windforce Oy TkT Jari Ihonen Prof. Timo Vekara Vaasan Yliopisto DI Folke Malmgren Vindkraftföreningen r.f. Tj. Lauri Luopajärvi PVO-Innopower Oy Tj. Risto Kantola Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Toiminnanjohtaja: DI Erkki Haapanen puh. (040) 771 6114 s-posti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi TUULENSILMÄ 1/2007
TUULENSILMÄ ISSN 0787-8796 Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Bengt Tammelin Toimituskunta: Bengt Tammelin Timo Laakso Merja Paakkari Folke Malmgren Erkki Haapanen Toimitussihteeri: Merja Paakkari Ulkoasu: Merja Paakkari Painopaikka: M-Print, Vilppula Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 590 euroa 1/2 340 euroa 1/3 170 euroa 1/4 135 euroa Yrityshakemisto 17 euroa Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus: 42 euroa Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Raininkaistentie 27 35600 HALLI S-posti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi Internet: www.tuulivoimayhdistys.fi EWEA: www.ewea.org Yhdistyksen jäsenmaksut: Henkilöjäsenet 35 euroa Opiskelijat 10 euroa Yritykset 1000 euroa Yhteisöt 1200 euroa Pienyritykset 200 euroa Pankkitili: Sampo Pankki 800017-70121854 1/2007 Pääkirjoitus 2 Erkki Haapanen Sähkömarkkinalakimuutos helpottaa 4 tuulivoima hankkeita Hannele Holttinen Tuulivoimaloiden simulointimalleista 5 sähköverkkotarkasteluissa Sanna Uski, Bettina Lemström Jälleen uusi maalmanennätys tuulivoimaraknetamisessa 7 WWEA Maailman tuulienergiakapasiteetti 1997-2006 6 Tuulivoiman tuotantotilastot 9 Euroopan tuulivoimatilastot 2006 12 Ruotsissa tehty kattava tuulikartoitus 13 Merja Paakkari Tuulivoima ja ilmastostrategia 14 Erkki Haapanen, Folke Malmgren Energiatoimistot energiaomavaraisuuden 15 puolestapuhujia Hannu Mars Tuulivoimaseminaari ja 17 itserakentajatapaaminen Lapualla Tapahtumakalenteri 17 Yrityshakemisto 18 Kansikuva: Ruotsin tuulivoimakartoitus - vuotuinen keskituulennopeus 71 metrin korkeudella MIUU-mallilla laskettuna 1km rasterilla, Uppsalan yliopisto. TUULENSILMÄ 1/2007 3
SÄHKÖMARKKINALAKI Sähkömarkkinalaki muutos helpottaa tuulivoimahankkeita Hannele Holttinen, TkT, erikoistutkija, VTT STY oli kuultavana eduskunnan talousvaliokunnan käsitellessä sähkömarkkinalain muutosta 17.1.2007. KTM:ön valmistelema lakiehdotus mahdollistaa jakeluverkkojen siirtomaksujen rajoittamisen tuotannolta sekä verkkoonliittämiskustannusten pienenemisen 20 kv verkoissa. Tämä on tuulivoiman kannalta erittäin hyvä asia, auttaa jakelu- ja alueverkkoihin liittyvien hankkeiden kannattavuutta, pienentää epävarmuutta ja yhtenäistää eri alueiden käytännöt. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkömarkkinalakia, tarkoituksena on helpottaa pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyä sähkönjakeluverkoissa. Tavoitteena on voimassa olevaa sähköverkkojen sääntelyä kehittämällä edistää yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa sekä biopolttoaineiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi sähkön tuotannon verkkopalvelumaksuja koskeva erityissäännös, jonka mukaan jakeluverkonhaltija ei saisi sisällyttää pienimuotoisen sähköntuotannon liittymismaksuun sähköverkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi ehdotetaan, että jakeluverkossa sähköntuotannolta veloitettavilla siirtomaksuilla tulisi kattaa suhteellisesti pienempi osuus sähköverkon kustannuksista kuin sähkönkulutukselta perittävillä siirtomaksuilla. Näin mahdollistettaisiin yhtenäisten puitteiden säätäminen sähköntuotannon siirtomaksuille sähkönjakeluverkoissa. Ehdotettu lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan noin kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Laki on tarkoitus vahvistaa vielä ennen eduskuntavaaleja. 4 Siirtomaksut Lakiehdotuksessa todetaan sangen yleisesti että jakeluverkossa sähkön tuotannolta veloitettavilla siirtomaksuilla tulee kattaa suhteellisesti pienempi osuus sähköverkon kustannuksista kuin sähkön kulutukselta perittävillä siirtomaksuilla. Tarkoituksena on kuitenkin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Lainvalmistelun yhteydessä on valmisteltu mallia, jonka mukaan jakeluverkonhaltijan yksittäiseen liittymään sijoittuvalta sähköntuotannolta veloittama siirtomaksu ei saisi ylittää keskimäärin 0,07 senttiä kilowattitunnilta vuodessa. Tämä lakiehdotus helpottaa joillakin alueilla selvästi tuulivoimahankkeita. Eri alueiden hankkeet ovat tämän jälkeen tasapuolisessa asemassa eikä enää synny eroa suoraan kantaverkkoon liittyvälle tuotannolle. Siirtomaksuista sekä pientuottajapuoli että sähköyhtiöt olivat kuultaessa samaa mieltä eikä talousvaliokunnalle esitetty poikkeavia ehdotuksia. Liittymismaksut Lakiehdotuksessa sanotaan että pienimuotoisen sähköntuotannon sähköverkkoon liittämisestä veloitettavaan maksuun ei saa sisällyttää sähköverkon vahvistamisesta aiheutuvia kustannuksia. Pienimuotoisella sähköntuotannolla tarkoitetaan tässä sähköntuotantolaitosta tai usean sähköntuotantolaitoksen muodostamaa kokonaisuutta, joka liittyy nimellisjännitteeltään enintään 20 kilovoltin sähköverkkoon. Tämä osuus herätti laajaa keskustelua talousvaliokunnassa kuultavina olevien taholta. Tuulivoima on oikeastaan ainoa pientuotanto joka käytännössä voi aiheuttaa suuria verkonvahvistamistarpeita. Sähköyhtiöt toivat esille huolenaiheenaan, että joidenkin pienempien jakeluverkkoyhtiön alueiden siirtomaksut kuluttajille voivat nousta huomattavasti, mikäli alueelle tulee yksikin suurempi tuulivoimaprojekti. On kuitenkin mahdollista että energiamarkkinaviraston tai ministeriön kautta annetaan tarkempia säännöksiä jotka poistavat ääritapausten ongelmat. STYn edustajana toin esille että siirtoverkkoon on edelleen järkevä liittyä suuremmilla hankkeilla, joten lailla ei ole vääristävää vaikutusta. Lisäksi ainakaan lyhyellä tähtäimellä ei ole näköpiirissä ongelmia tuotannon kasautumisesta harvojen jakeluverkkoyhtiöiden alueelle. Verkonhaltijalla on edelleen oikeus periä kohtuullinen korvaus verkkoon liittämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi kohtuullisilla liittämisehdoilla, ja liittää vain hankkeita jotka täyttävät verkonhaltijan asettamat kohtuulliset tekniset vaatimukset. TUULENSILMÄ 1/2007
SÄHKÖVERKOISTA Sähköyhtiöiden ja tuulivoimatuottajien vastakkainasettelu Lain avulla voidaan helpottaa tuulivoimahankkeiden verkkoonliittymistä. Kuitenkin olisi hyvä että verkkoyhtiöillä olisi myös porkkana tuulivoimahankkeiden liittämiseksi verkkoon. STYn edustajana toin esille että tämä voisi tulla kantaverkkotariffien kautta tai siten että verkon vahvistamiskustannukset voisi ainakin joissakin tapauksissa kattaa valtion varoilla, jotta kuluttajat eivät joudu tuulivoimahankkeiden vuoksi eriarvoiseen asemaan. Jakeluverkkoyhtiöt saisivat myös hyötyä paikallisesta tuotannosta, jos Fingridin tariffit muutettaisiin takaisin paikallista tuotantoa suosiviksi: suurempi paino tariffissa kantaverkosta otolle jolloin paikallinen tuotanto vähentäisi maksuja Fingrid muutti tariffiaan juuri päinvastaiseen suuntaan vuonna 2005. Käytännössä paikallisen tuotannon arvo verkonhaltijalle laski 1 1,5 e/mwh tariffimuutoksen johdosta. Osa tästä edusta voitaisiin velvoittaa antamaan edelleen paikalliselle tuotannolle. Lisäksi tarvitaan malliesimerkkejä siitä miten eri tuulivoimateknologioita käsitellään arvioitaessa miten paljon verkkoon mahtuu ilman verkon vahvistamista tuulivoimalat voivat tuottaa jännitteensäätöä ja helpottaa näin verkon toimintaa. Verkkomaksut vain osa tarvittavista toimista Lopuksi näytin kuvana mitkä ovat edellytykset Suomen tuulivoimapotentiaalin käyttöönotolle tämä lakiehdotus on tärkeä verkkoonliittämispuolelle mutta vielä tärkeämpää on saada tuotantotukipohjainen järjestelmä sekä tuuliatlas. Turpeen syöttötariffien myötä on onneksi keskustelu herännyt syöttötariffeista myös uusiutuvien tuottamalle sähkölle. Laki on hyväksytty eduskunnassa artikkelin kirjoittamisen jälkeen. Tuulivoimaloiden simulointimalleista sähköverkkotarkasteluissa Sanna Uski, Bettina Lemström, VTT Taustaa Maailmalla on viimevuosien aikana kehitetty paljon tuulivoimaloiden simulointimalleja erilaisille simulointiohjelmistoille. Mallit vaihtelevat niiden tarkoitusperien mukaan. Jotkut mallit ovat hyvinkin yksityiskohtaisia esim. generaattorin ja taajuusmuuttajien osalta samalla jättäen huomiotta mekaaniset ja aerodynaamiset ominaisuudet. Joissakin toisissa malleissa taas on mallinnettu voimala kattavammin, kuitenkin tehden yksinkertaistuksia yksittäisten komponenttien tarkkuudessa. Yksi oleellisimmista ja ajankohtaisimmista tarpeista on mallintaa voimaloiden käyttäytymistä sähköverkossa tapahtuvien vikatilanteiden aikana ja jälkeen. Aiemmin tuulivoimamäärä oli suuruudeltaan jokseenkin merkityksetön sähköjärjestelmän kannalta. Nykyään sähköjärjestelmissä olevat ja niihin liitettävät tuulivoimamäärät kasvavat ja niiden osuus järjestelmän tuotantokapasiteetista on yhä suurempi. Myös tuulipuistot ovat yhä suurempia, mikä merkitsee yhä suurempaa verkkoon liittynyttä tuotantokeskittymää. Moni sähköjärjestelmäoperaattori onkin tiukentanut tuulivoimaloille asetettuja vaatimuksia enemmän muita sähköntuotantomuotoja vastaavaksi. Sähköjärjestelmäoperaattorit ovat alkaneet vaatia malleja käyttöönsä verkkoon liitettävistä voimaloista ja puistoista, jotta voivat simuloinnin avulla tarkastella miten tuulivoima vaikuttaa sähköjärjestelmään. Voimalatyypit Tuulivoimalakonsepteja on käytössä useampia. Vanhin kolmesta suurimmasta tai yleisemmästä voimalakonseptista on vakionopeuksiset voimalat, joiden toiminta on periaatteeltaan yksinkertaisin. Vakionopeuksisia voimaloita on maailmassa jonkin verran, mutta viimevuosina uudet pysytetyt voimalat ovat olleet pääasiassa muuttuvanopeuksisia voimaloita, joita on kahta päätyyppiä. Ns. kaksoissyötetyllä epätahtigeneraattorilla varustetut voimalat ovat olleet suosituin voimalatyyppi aivan viimevuosina, ja kokonaan taajuusmuuttajan kautta verkkoon liittynyt tahtigeneraattorilla varustettu voimala on kasvattamassa suosiotaan. Mallinnus Simulointimallit edellä mainituille voimalatyypeille ovat toisistaan ainakin osittain erilaiset. Kaikkia varten kuitenkin tarvitaan hyvät lähtötiedot mallinnettavista voimaloista. Vakionopeuksiselle voimalalle simulointimallin kokoaminen on kaikkein yksinkertaisinta. Mallia varten tarvitaan mm. oikosulkugeneraattorin sähköiset parametrit. Vakionopeuksinen voimala on varustettu vaihteistolla joka mahdollistaa generaattorin suuremman pyörimisnopeuden voimalan turbiiniin verrattuna. Vaihteisto jakaa voimalan pyörivät massat näennäisesti kahteen osaan, jotka muodostavat värähtelevän systeemin mikäli massajärjestelmää häiritään, mikä tapahtuu esim. kun verkossa esiintyy vika. Mallinnusta varten tarvitaan täten myös näiden kahden massan hitausvakiot sekä jousivakio joka kuvaa massojen yhteenliittymän jäykkyyttä. Sen merkitys esitetäänkö voimala vain yhdellä vai kahdella massalla on suuri (ks. kuva 2). Vakionopeuksiset voimalat saadaan mallinnettua niinkin yksinkertaisella TUULENSILMÄ 1/2007 5
SÄHKÖVERKOISTA mallilla kuin yllä on kuvattu, mutta parametrien varsinkin edellä mainittujen mekaanisten parametrien määrittäminen ei välttämättä ole helppoa. Mikäli jokin parametri on mallissa väärän suuruinen, ei mallin toiminta häiriötilanteessa vastaa todellisen voimalan toimintaa vastaavassa tilanteessa. Kuvan 1 esimerkkitapauksessa on esitetty simulointien avulla virheen vaikutus generaattorin verkkoon syöttämään yhden vaiheen virtaan, kun voimalamallissa kaikki muu pysyy samana, mutta generaattorin roottoriresistanssin arvoa muutetaan. Mallien validointi Mallien oikeellisuuden varmistamista varten tehdyille malleille suoritetaan validointi. Tämä tarkoittaa sitä, että mallin simulointituloksia verrataan todellisen voimalan (verkkoon liityntäpisteestä) mitattuihin suureisiin jotka on mitattu todellisen tai keinotekoisesti aikaan saadun verkkovian aikana. Validointiin soveltuvaa mittausdataa ei valitettavasti ole kattavasti saatavilla. VTT on tehnyt häiriömittauksia Oloksen vakionopeuksisesta tuulipuistosta ja yhdestä puiston voimalasta. Mittausten avulla on voitu validoida voimalamalli joka vastaa kyseessä olevan puiston voimalaa. Eri voimalavalmistajien ja eri kokoluokkaa olevien voimaloiden validointi tulisi suorittaa erikseen, mikäli mallilla aiotaan simuloida juuri tietyn voimalan käyttäytymistä. Vaikka mallinnusperiaatteet (kaksi massaa, viidennen kertaluvun generaattorimalli jne) todennäköisesti ovatkin oikein, voi parametrien määrityksessä olla epävarmuustekijöitä kun kaikkia niitä ei välttämättä saa suoraan valmistajalta. Validoitua voimalamallia voidaan kuitenkin käyttää myös yleispätevänä voimalatyyppiänsä edustavana mallina simuloinneissa. Muuttuvanopeuksisten voimaloiden mallinnus on vakionopeuksisten voimaloiden mallintamista selvästi vaativampi tehtävä, sillä muuttuvanopeuksinen voimala on monimutkaisempi systeemi sisältäen tehoelektroniikan komponentteja ja niiden säädön. Muutuvanopeuksiset voimalat ovat säädettäviä, jolloin säätöpiirit lisäävät mallin laajuutta ja parametrejakin on paljon enemmän. Säätöalgoritmit, tai ainakin säätöparametrit, ovat lisäksi valmistajien teollisuussalaisuuksia, joten niitä on ulkopuolisen vaikea määrittää. Malleja voidaan ja käytännöllisyyden vuoksi tuleekin yksinkertaistaa. Se, minkä verran yksinkertaistetaan, riippuu mm. käytettävästä simulointiohjelmistosta, sekä mallin käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi sähköverkkosimuloinneissa taajuusmuuttajia ei tehoelektroniikan komponenttien osalta usein mallinnetakaan. Taajuusmuuttajalla varustettujen voimaloiden taajuusmuuttajien generaattorin puoleisesta toiminnasta ei välttämättä ole mittauksia. Malleja tehdessä ja validoidessa täten ei myöskään voida olla aivan varmoja että malli toimii täsmälleen samalla tavalla kun varsinainen voimala. Oleellista kuitenkin on että verkon näkemien ilmiöiden osalta malli toimii oikein. Taajuusmuuttajalla varustettujen voimaloiden verkkotarkasteluihin tarkoitetut mallit saattavat usein olla black-box-tyyppisiä. Varsinkin muuttuvanopeuksisten voimalamallien validoinnissa olisi hyvä suorittaa validoinnit useassa eri voimalan toimintapisteessä; pienellä teholla, suurella teholla, mahdollisella low voltage ride-through-ominaisuudella. Tekemistä riittää Mittausdataa on rajoitetusti ja harvoilla tahoilla saatavilla, mikä vaikeuttaa mallien validointia. VTT on ollut mukana IEA:n yhteistyö-työryhmässä [http://www.energy.sintef.no/wind/ main.htm], jossa osallistujat ovat luovuttaneet toistensa käyttöön mittausdataa voimala- ja puistomallien validointia varten. VTT on myös osallistunut pohjoismaiseen projektiin, jossa on kehitetty ja tutkittu dynaamisia tuulivoimala- ja puistomalleja sähköverkkotarkasteluja varten. Mm. näiden projektien ja yhteistyön ohessa on selvinnyt että vaikka malleista, mallinnuksesta ja mallien validoinnista on alalla paljon puhetta, mallinnuksen ja varsinkin validoinnin kanssa ei olla välttämättä aivan niin pitkällä kun luulisi muuttuvanopeuksisten voimaloiden osalta. Mallit ovat harvoin julkisia, eri tahot mallintavat omillaan ja mallien validointi on vaikeaa ilman mittausdataa ja riittäviä voimalan perustietoja. Mikäli voimalavalmistajilla on malleja omista voimaloistaan, ne ovat hyvin varjeltuja, mikä on ymmärrettävää kilpailullisista näkökohdista katsottuna. Kuva 1. Generaattorin parametrin (roottoriresistanssi) virheellisyyden vaikutus vaihevirtaan verkkovian aikana ja jälkeen. Muuttuvanopeuksiset voimalat 6 Kuva 2. 1-massa ja 2-massa mallien vaikutus voimalan tuottamaan tehoon verkkovian aikana ja sen jälkeen. TUULENSILMÄ 1/2007
TILASTOT Jälleen uusi maailmanennätys tuulivoimarakentamisessa vuonna 2006 WWEAn ennusten vuodelle 2010 on nyt 160 GW tuulivoimaa. WWEA, 29.1.2007 Suomentanut Merja Paakkari Tuulivoima jatkoi maailmanlaajuista kasvuaan vuonna 2006. Viime vuonna lisäystä tuli yhteensä 14 900 MW, joten asennettu kapasiteetti oli vuoden lopussa 73 904 MW. Kasvuprosentti nousi 25%:iin, kun vuonna 2005 kasvu oli 24%. Tällä hetkellä tuulivoimalla tuotetaan reilu prosentti maailman sähköntarpeesta. Kiihtyvän kasvun perusteella WWEA on kasvattanut ennustettaan vuodelle 2010, jolloin kapasiteettia oletetaan olevan 160 000 MW. Viisi maata asensi yli 1000 MW uutta tuulivoimaa: USA (2454 MW), Saksa (2194 MW), Intia (1840 MW9 ja Espanja (1587 MW) varmistivat markkinaosuutensa. Lisäksi Kiina (1145MW) liittyi viiden johtavan markkina-alueen joukkoon ja on nyt viidentenä myös asennetun kapasiteetin perusteella. Markkinat kasvoivatkin Kiinassa peräti 91%. Kuva1. Vuosina 1997 2006 rakennettu maailmanaajuinen lisäkapasiteetti Seuraavat maat asensivat yli 500 MW uutta kapasiteettia ja osoittivat suuria kasvulukuja: Ranska (8810 MW, kasvu 107 %), Kanada (768 MW, 112%), Portugali (628 MW, 61%) sekä Iso-Britannia (610 MW, 45%). Dynaamisin markkina-alue vuonna 2006 oli Brasilia, joka otti vihdoin kauan odotetun askeleen tuulivoimarakentamisessa ja lisäsi kapasiteettiaan 208 MW:lla seitsenkertaiseksi aiempaan nähden. Kuva 2. Maailmanlaajuinen tuulienergiakapasiteetti vuosina 1997 2006 sekä ennuste vuoteen 2010 asti. Lähteinä: WWEA:n tutkimukset ja jäsenkysely. TUULENSILMÄ 1/2007 7
MAAILMAN TILASTOT Maailman tuulienergiakapasiteetti 1997-2006 8 TUULENSILMÄ 1/2007
TUOTANTOTILASTOT Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Pylväät kertovat vuosituotannon (GWh/a), ja pisteet asennetun kapasiteetin (MW) vuoden lopussa. Suomen verkkoon kytkettyjen tuulivoimaloiden sijainti. Sääasemien tuulimittauksista 1500 kw:n voimalaitokselle lasketut tuulivoiman tuotantoindeksit 13 kuukauden ajanjaksolta vuosilta 2005-2006. 100 % on vuoden keskimääräinen tuotanto 15 vuoden ajalta ajanjaksolta 1987-2001. (IL Energia, Ilmatieteen laitos). TUULENSILMÄ 1/2007 9
TUOTANTOTILASTOT IV Vuosineljännes vuonna 2006 Toimittanut: Hannele Holttinen, VTT http://www.vtt.fi/services/cluster7/index.jsp 10 TUULENSILMÄ 1/2007
TUOTANTOTILASTOT CF Kapasiteettikerroin, tuotanto jaettuna nimellisteholla ja ajanjakson tuntimäärällä (kwh/kw, h) Häiriöaika Aika, jolloin laitos ei ole ollut normaalitoiminnassa huollon, vikautumisen tai häiriön takia. 12 kk Liukuva 12 kk tuotanto (MWh) arviosta Tuotanto suhteessa arvioituun keskimääräiseen vuosituotantoon (%) Teho Nimellisteho (kw) Roottori Roottorin halkaisija D (m) Korkeus Napakorkeus (m) Aloitus Tuotannon aloittamisajankohta (kuukausi/vuosi) Arvio Arvioitu keskimääräinen vuosituotanto (MWh/vuosi) kwh/m 2 Tuotanto jaettuna roottorin pyyhkäisypinta-alalla h Huipunkäyttöaika, tuotanto jaettuna nimellisteholla (kwh/kw) TUULENSILMÄ 1/2007 11
EUROOPAN TILASTOT 12 TUULENSILMÄ 1/2007
TUULIKARTOITUS Ruotsissa tehty kattava tuulikartoitus BSc Merja Paakkari Ruotsin energiaviranomaisten toimeksiannosta tehtiin kartoitus Ruotsin tuulipotentiaalista. Hans Bergström Uppsalan yliopistosta kartoitti hankkeen puitteissa keskinopeudet kolmelle eri korkeudelle 49, 71 ja 103 metriä. Projektin perusteella voidaan tarkemmin arvioida Ruotsin tuulienergiapotentiaalia. Tulokset toimivat lääninhallitusten ja kuntien apuna kaavoitettaessa alueita tuulivoimaa varten, mutta myös projektisuunnittelijat sekä energiayhtiöt hyötyvät tuloksista etsiessään sopivia paikkoja tuulivoimahankkeilleen. Rahoitus teollisuudelta ja energiaviranomaisilta Kartoituksen verifiointia varten tehtiin mittauksia yli 40:llä paikalla ympäri Ruotsia. Näistä suurin osa tehtiin yhteistyössä käynnissä olleiden tuulivoimahankkeiden kanssa, jolloin myös kulut puolitettiin. Siten vain pieni osa mittauksista jäi yksinään kartoitusprojektin maksettavaksi. Lisäksi hyödynnettiin aiempia mittaustuloksia aina 80-luvulta lähtien. Kustannukset jakaantuivat siten että itse mallinnusosio rahoitettiin kokonaisuudessaan energiaviranomaisten kautta kattaen yhteensä noin 3,6 MSEK:in kulut. Energiaviranomaiset rahoittivat lisäksi mittauksia 2,87 MSEK:llä. Teollisuuden osuus mittauskuluissa oli tähän verrattuna moninkertainen. Tuulikartoitus mesoskaalamallilla Itse kartoitus tehtiin MIUU -mesoskaalamallin avulla. Malli on kehitetty Uppsalan yliopistossa, meteorologian laitoksella (MIUU = MeteorologI Uppsala Universitet) ja sillä laskettiin Ruotsin tuulipotentiaali 1km rasterilla. Malli kehitettiin kompleksin maaperän mallintamiseen, sillä aiemmat mallit eivät olleet tarpeeksi tarkkoja. Lisäksi havainnot osoittivat, että jopa merellä kompleksisuus ja epähomogeenisuus olivat odotettua suurempia Itämeren alueella, jolloin kehittyneemmälle mallinnukselle oli selkeä tarve. Korkeamman tason mesoskaalamallin ajo vaatii runsaasti tietokoneaikaa, jolloin tärkeää on että tarvittavien ajojen määrää voidaan vähentää Kuva 1. Uppsalan yliopsiton sivuilta saatavien karttojen jakaantuminen Ruotsin alueella. Kuva 2. Esimerkki tuulisuuskartasta 71 metrin korkeudelle Gotlannin ympäristöstä. TUULENSILMÄ 1/2007 13
ILMASTOSTRATEGIA mahdollisimman paljon. Uppsalan yliopistossa kehitetyn metodin avulla kyettiin pienentämään ajojen määrää käytettäessä MIUU-mallia keskituulennopeuksien laskemiseen. Metodin hyödyntämiseksi tarvittiin tietoja geostrofisesta tuulesta (voimakkuus ja suunta), meri- ja maalämpötiloista, topografiasta, pinnan rosoisuudesta sekä maankäytöstä. Rajakerroksessa tehtyjä tuulimittauksia ei kartoituksessa tarvittu muuhun kuin mallin tulosten verifiointiin. Vertailu osoitti yleisesti hyvää yhdenpitävyyttä mallin antamien tulosten sekä mittausten välillä. Kartat saatavilla internetissä Tuulisuuskartat on ladattavissa internetistä Uppsalan yliopiston sivuilla, http://www.geo.uu.se/luva. Ruotsi on jaettu 27 osaan, joille kaikille on saatavilla tuulisuuskartat kolmella eri korkeudelle: 41m, 71m ja 103m. Korkeus mitataan rosoisuuden nollakohdasta, mikä vastaa yleensä noin kolmeaneljäsosaa kasvillisuuden korkeudesta. Siten esimerkiksi 20 metrin korkuisen metsän rosoisuuden nollakohta on 15 metriä, mikä tulee lisätä mallin antamaan korkeuteen, jotta saadaan todellinen korkeus maanpinnasta. Kartoituksen loppuversiossa tullaan laskemaan vielä erikseen tuulen energiasisältö MIUU-mallilla tehtyjen ajojen avulla. Lähteet Hans Bergström, Uppsalan yliopisto Vindkartering över Sverige version 2007; http://www.geo.uu.se/luva/ à Meteorologi à vindenergi Energimyndigheten, Ruotsi, www.stem.se 14 Tuulivoima ja ilmastostrategia Folke Malmgren, Erkki Haapanen, STY Eduskunta on hallituksen esityksestä päivittänyt vuonna 2003 tehtyä ilmasto- ja energiastrategiaa. Päivitysprosessin aikana kuultiin useita asiantuntijoita mm. yhdistyksemme edustajia. Huolimatta useista varoituksista ilmasto- ja energiastrategian käsittelyn aikana, tuulivoiman merkitystä kestävän kehityksen osatekijänä ei ole huomioitu tarpeeksi. EU:n sähkökulutuksesta tuotetaan tuulivoimalla 3.3 %, mikä vastaa koko Suomen sähkön kulutusta ja Saksa, joka pinta-alaltaan on vain hieman Suomea isompi, tuottaa yksin puolet koko Euroopan tuulivoimasta. Maassamme tuulisähkön osuus on vain 0,2 % kulutuksesta eli olemme Euroopan listan häntäpäässä. Nuorena sähköntuotantomuotona tuulivoima kaipaa edelleen yhteiskunnan tukea ollakseen taloudellinen investointikohde. Meillä tuki muodostuu investointituesta sekä tuotantoperusteisesta verotuesta. Menetelmä on toimiva, jos se hoidetaan todellisuuden vaatimin ehdoin. EUkomissio on teettänyt eri tukimuotojen tehokkuudesta selvityksen ja siinä on todettu, että maassamme käytetty tukitapa on ollut heikoin suhteessa käytettyyn rahaan. Tehokkaimmaksi on osoittautunut valtiovaltamme paljon parjaama syöttötarifi. Ilmasto- ja energiastrategian uudistuksen yhteydessä investointituen myöntämisen perusteet muuttuivat siten, että vain uutta teknologiaa edustavat hankkeet olisivat tuen arvoisia. Vähitellen tapahtuvaa tuulipuiston tai tuulivoimaloiden lukumäärän kasvattamista ei enää lueta tuen piiriin. Investoijan kannalta myös ns. uutta teknologiaa sisältävien hankkeiden kehittelyssä on suuri riski, koska jokaista tukianomusta käsitellään yksittäisenä tapauksena eikä hakemusta jätettäessä ole tietoa edes siitä, onko rahaa edes jaossa, koska valtion budjetissa varatut varat on osoitettu yhteisesti kaikille uusiutuville energiahankkeille ja saattaa olla, että projektisuunnitelmien valmistuessa rahat on jo käytetty ja mahdollisesti seuraavienkin vuosien rahoille on jo käyttäjät varattuna. Kun tuista päättäviltä KTM:n virkamiehiltä kysyttiin, voisivatko he antaa ennakkopäätöksen alkuvaiheessa olevalle hankesuunnitelmalle, sitä he eivät halunneet tehdä vedoten resurssien puutteeseen. Investoijan olisi ensin tehtävä tarkat suunnitelmat, joihin saatetaan tarvita vuoden kestäviä tuulimittauksia tai vähintään tuulisuuslaskelmia, hankittava laitostoimittajilta tarjoukset, sovittava maan vuokrauksesta tai ostosta, anottava rakennuslupa ja teetettävä mahdolliset ympäristövaikutusarviot, ennen kuin hän saa tukianomuksesta lopullisen päätöksen, joka voi olla hylkäävä tai liian alhainen, jotta toiminta olisi kannattavaa. Investointitukimomentti on valtion budjetissa mitoitettu n.10 MW:n vuosittaisen rakentamisen mukaan, mikä vastaa 3 5 voimalaa. Aiemmin asetettua tavoitetta 500 MW vuoteen 2010 mennessä, ei ole muutettu, mutta tällä tavalla etenemällä se saavutettaisiin vasta vuonna 2022. Tuulivoimahankkeiden pankkirahoituksen yhtenä ongelmana on veronpalautuksena saatava tuulivoimatuki, joka perustuu rajoitetun ajan TUULENSILMÄ 1/2007
ILMASTOSTRATEGIA kerrallaan voimassa olevaan verolakiin. Koska ei ole mitään takeita tuen jatkuvuudesta, niin pankit eivät yleensä hyväksy näin epämääräisellä perustalla olevaa tulonlähdettä pitkäaikaisen lainahakemuksen rahoituslähteeksi. Suomen tuuliresurssit sallisivat toki 10 20 % kulutusosuuden kattamisen tuulella. Hiileen perustuvan sähköntuotannon korvaajana, se vastaisi yhtä suurta CO 2 säästöä kuin ilmastosopimuksen Suomen ensimmäisen kauden leikkaustavoite. Suomessa on asiantuntemusta ja mittava tuulivoima-alan komponentteja valmistava teollisuus. 2000-luvun alussa sen viennin arvo nousi nopeasti yli 200 miljoonaan euroon mutta kasvu on hidastunut kotimarkkinoiden puutteen vuoksi vaikka maailmalla tuulivoiman kasvu on jatkunut entiseen tahtiin. Maailmanmarkkinat ovat nyt 18 Mrd ja vuosittainen kasvu jatkuu edelleen 20 30 % vuosivauhtia. Tuulivoima-alan teollisuuden laatimaa tiekarttaa ja sen tavoittelemaa, kotimaassa annettavaan näyttöön tähtäävää suunnitelmaa on ilmeisesti vähätelty valtiovallan taholta. Suomi tarvitsee esittely- ja kehityshankkeita kotimarkkinoilla. Meillä on toimivia ratkaisuja mutta niiden näyttömahdollisuudet puuttuvat. Ala työllistää tänään muutamia tuhansia henkilöitä mutta määrä voisi kasvaa kymmenkertaiseksi, jos asiat hoidetaan tehokkaasti. Suomi ja Malta taitavat olla ainoat EU-maat, jotka ovat jättäneet ainakin toistaiseksi huomioimatta sähköenergian ns. syöttötariffien tai sertifikaattikaupan antamia mahdollisuuksia. Näiden pohjalta tuulivoimahankkeiden investointisuunnitelmien tulolaskelmia olisi mahdollista tehdä 10 15 vuotta etukäteen niin tarkasti kuin se teknisesti on mahdollista. Tämä vähentäisi yrittäjien tarvetta nostaa hankkeiden kustannusarvioita tuottoriskien kattamiseksi, koska tällöin tukipolitiikka ja tukien määrät olisivat pitkävaikutteisia ja ennakoitavissa. Viitteitä valtiovallan tämän suuntaisista suunnitelmista on jo saatu. Toivotaan niille menestystä ja nopeaa käyttöön ottoa. Energiatoimistot energiaomavaraisuuden puolestapuhujia Hannu Mars, Thermopolis Oy Etelä-Pohjanmaalle perustettiin energiatoimisto toukokuun alussa. Lapualla sijaitseva toimisto, Thermopolis oy, on maan kahdeksas. Sen tavoitteena on muun muassa lisätä maakunnan energiaomavaraisuutta ja bioenergian käyttöastetta. Alan toimijoiden verkostoitumisen tukeminen on myös yksi tavoitteista. Thermopolis Oy:n toiminta-ajatuksena on voittoa tuottamattomana ja yleishyödyllisenä yhtiönä pyrkiä lisäämään tietoa ympäristöystävällisistä energiaratkaisuista ja parantaa julkisen sektorin sekä alueen yritysten energiatehokkuutta sekä lisätä myös kotitalouksien energiatehokkuutta. - Etelä-Pohjanmaalla on jo entuudestaan hyvin vahvaa energia-alan yritystoimintaa. Meillä on alueella energiayhtiöitä, laitevalmistajia ja esimerkiksi maalämpötekniikka on alueella hyvin tunnettua. Lapualla toimii myös tuulivoimaloihin komponentteja valmistava yritys. Yhteistyö alan yritysten kanssa on ollut läheistä, kertoo Thermopolis Oy:n toimitusjohtaja Hannu Mars. jätehuoltoyhtiö Etappi Oy rakentaa jäteasemalleen Ilmajoelle biokaasulaitosta. Kansainvälisyys antaa väriä Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto kuuluu osana EU:n noin 400 energiatoimiston verkostoon. Thermopolis oy on pitkän hakuprosessin tulos. Lapuan kaupunki oli hakemassa alueellista energiatoimistoa yhteistyössä alueen yritysten ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa. Samalla hakukierroksella syntyivät myös toukokuun alussa Thermopolis Oy:n kanssa ns. sisartoimistot Espanjaan, Bulgariaan ja Puolaan. Energiatoimistojen tavoitteena on olla alueensa energiaosaaja, joka tarjoaa seudun yrityksille ja yhteisöille ja kotitalouksille asiantuntijapalveluita, tietoa, taitoa ja työkaluja energian käytön ja tuotannon tehostamiseen sekä ympäristö- ja ilmastovaikutuksien vähentämiseen. Energiatoimistojen valtakunnallisena yhteistyökumppanina ja tukipisteenä toimii valtion omistama Motiva Oy, joka tuottaa asiantuntija- ja projektipalveluja uusiutuvan energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. Lähitulevaisuuden suuria rakennushankkeita energia-alalla on esimerkiksi Lapualle nouseva CHP-voimalaitos, jonka on tarkoitus valmistua Toiminnan kohderyhminä ovat siis vuoden 2007 lopussa. Se käyttää niin yksityishenkilöt, julkinen ja puoliksi metsä- ja peltobioenergiaa yksityinen palvelusektori, energiaalan ja puoliksi turvetta. Myös muut yritykset kuin PK-teollisuuskin. alueen kotimaista energiaa käyttävät Etelä-Pohjanmaan energiatoimiston voimalaitokset suunnittelevat yhdistettyä tavoitteena on myös käynnistää alu- sähkön- ja lämmöntuotantoa. eellisia, kansallisia ja myös kansain- Energiaa pyritään Etelä-Pohjanmaalla välisiä energiahankkeita. Kansainvä- tuottamaan tulevaisuudessa listymistä helpottavat eurooppalaiset monella tavalla, esimerkiksi alueen sisartoimistot. TUULENSILMÄ 1/2007 15
ENERGIATOIMISTO Kommenttipuheenvuoro: Yhdessä hyvää tulee. Erkki Haapanen, STY:n toiminnanjohtaja Kuva. Hannu Mars ja laajat bioenergiavarannot Energiaomavaraisuus tavoitteena 16 - Kotimainen bioenergia tarjoaa yritystoiminnalle hyvin monenlaisia mahdollisuuksia, ja pyrimme tukemaan eteläpohjalaisten alan yritysten toimintaa ja uusien perustamista, Hannu Mars kertoo. On myös tärkeää tukea näiden yritysten yhteistoimintaa ja verkostoitumista, koska yksin eivät yritykset kilpailussa menesty ja pysty kehittymään. Energiatoimiston roolina on muun muassa energialähteiden ja toimituspaikkojen kartoittaminen ja logistiikan kehittäminen. Tuuli- ja aurinkovoimaa ylenkatsotaan Suomessa. Vaikka elämmekin pimeässä ja kylmässä Pohjolassa, silti niiden avulla voidaan tuottaa lähes ilmaista energiaa. Koska perustamiskustannukset ovat korkeat ja tukipolitiikka ei niitä suosi, ne ovat jääneet kokolailla hyödyntämättä. - Bioenergiaan liittyvät sekä energiaraaka-aineen tuottaminen, korjaaminen, logistiikka sekä jalostaminen käyttökelpoiseen muotoon. Näiden lisäksi työllistävä vaikutus tuotekehityksen ja laitevalmistuksen kautta on myös suuri. Esimerkiksi lämpöpumpputeknologian edut ovat kiistattomat. Meillä on alan pioneereja, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä tuotekehittelyä ja alkavat vasta nyt energianhinnan noustessa ja ilmastonmuutoksen tietoisuuden lisääntyessä viimein saada arvostusta työlleen, Mars toteaa. Toimitusjohtaja Hannu Mars kiittää yritysten aktiivisuutta energiatoimiston perustamisessa ja alan kehittämisessä. Ilman alueen yrityksiä energiatoimisto olisi jäänyt syntymättä. Ennakkoluulottomasti ja pitkällä tähtäimellä mukaan lähteneet yritykset panostavat tulevaisuuteen ja uskovat asiaansa. Eteläpohjanmaalainen yrittäjähenki aistii ajan tuulet ja haluaa pysyä kehityksessä mukana, toteaa Mars. Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto järjestää yhteistyössä Suomen Tuulivoimayhdistyksen kanssa Tuulivoimaseminaarin Lapualla 10.03. Seminaarissa paneudutaan tuulivoiman peruskysymyksiin lähinnä maatalous-, omakotitalo- ja loma-asutuksen mittakaavassa. Energiatoimistot ovat tärkeitä tuulivoimayhdistyksen yhteistyökumppaneita edistettäessä uusiutuvien energioiden käyttöönottoon liittyvää osaamista. Energiatoimistojen asiantuntemus on oman maakuntansa elinkeinoelämän, kunnallisten päättäjien ja asukkaiden käytettävissä. Samalla ne tarjoavat selkeän kanavan energia-alaan liittyvän tiedon hankkimiseen ja levittämiseen. Tuulivoimayhdistys on pitkään saanut nauttia tästä yhteistyöstä ja on erittäin iloinen, että Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto on heti alusta pitäen ollut aktiivinen yhteistyön rakentaja. STY:n vuosikokous Torstaina 23.4.2006, klo 15.00 Ilmatieteen laitos, Dynamicum, Erik Palménin aukio 1, Kumpula Tarkemmat tiedot ja ajo-ohjeet: www.tuulivoimayhdistys.fi Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi STY:n toiminnanjohtaja Erkki Haapanen pitää alustuksen: Tuulivoiman mahdollisuudet Suomessa, jonka jälkeen keskustelua aiheen tiimoilta. Tervetuloa! TUULENSILMÄ 1/2007
TAPAHTUMAT Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n itserakentajatapaaminen ja yleisölle avoin Tuulivoima-seminaari Lapualla 10.-11.03.2007 Yhdistyksen tapahtumaviikonloppu aloitetaan yleisölle ja yhdistyksen jäsenille tarkoitetulla Tuulivoima-seminaarilla Kulttuurikeskus Vanhan Paukun Alajokisalissa. Kulttuurikeskus Vanha Paukku sijaitsee kaupungin keskustassa, n.1 km päässä hotellista ja 0,5 km rautatieasemalta. Seminaariin on vapaa pääsy, ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Seminaarin jälkeen STY:n jäsenet ja muut asiasta kiinnostuneet siirtyvät Hotelli Lapuahoviin, jossa yhdistyksen itserakentajatapahtuma järjestetään. Ilmoittautumiset itserakentajatapahtumaan etukäteen osoitteeseen: energia@thermopolis.fi Lauantai 10.03. Paikkana Vanha Paukku, Alajoki-Sali Seminaarin tarkoitus on tuoda yleisön ja median tietoisuuteen tuulivoiman merkitys Suomessa ja muualla. Tarkoituksena on myös kertoa tuulivoiman potentiaalista ja tulevaisuuden näkymistä sekä liiketoiminnan- että energiatuotannon kannalta keskittyen pienimuotoiseen hajautettuun energiantuotantoon. Seminaari on avoin yleisölle ja yhdistyksen jäsenille. Käytännön järjestelyistä vastaa Etelä- Pohjanmaan energiatoimisto. Ilmoittautumiset ja kyselyt itserakentajaseminaariin liittyen osoitteeseen energia@thermopolis.fi tai puhelimitse numeroihin 044 438 4201 tai (06) 438 4201. Tuulivoimaseminaarin ohjelma: 13:00 Seminaarin avaus, Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto. 13:10 Tuulivoimamarkkinat Suomessa ja muualla, ABB, Markkinointipäällikkö Ralf Granholm 13:30 Keskustelu 13:40 Tuulivoiman potentiaali maatiloilla Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla, Ari Lampinen, Biokaasuyhdistys 14:00 Keskustelu 14:10 Tuulivoima ja lupa-asiat, L-S ympäristökeskus, Matti Rantala 14:20 Keskustelu 14:30 Rannikon ja sisämaan tuuliolot, STY, Erkki Haapanen 14:50 Keskustelu 15:00 Tauko 15:30 Sähköverkkoon liittyvän tuotannon siirtomaksujen hinnoittelu, STY, Jari Ihonen 15:50 Keskustelu 16:00 Pienimuotoinen sähköntuotanto tuulivoimalla, REPS Oy, Jonas Stjenberg 16:30 Lämmitänkö tuulivoimalla, Finnwind Oy, Ismo Kantonen 17:00 Seminaarin päätössanat, Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto TAPAHTUMA- KALENTERI 2007 Maaliskuu 10. 11.3. STYn tserakentaja tapaaminen ja yleisölle avoin tuulivoimaseminaari, Lapua Toukokuu 7. 10.5. EWEC 2007 EuroopanTuulienergiakonferenssi ja messut Fiera Milano Congressi, Milan, Italy www.ewec2007.info Syyskuu 18. 22.9. HUSUMwind-messut Tuulivoima-alan messut Husum, Saksa www.husumwind.com 4. 6.12. European Offshore Wind Conference & Exhibition Saksa http://www.eow2007.info/ 2008 31.3. 3.4. EWEC 2008 EuroopanTuulienergiakonferenssi Brysseli, Belgia http://www.ewec2008.info/ Tuulivoimaseminaari 2007 pidetään Loviisassa perjantaina 25.5.2007 Seminaarin järjestävät Energiateollisuus ry, Suomen Tuulivoimayhdistys ry ja Teknologiateollisuus ry. Merkitse jo kalenteriisi! TUULENSILMÄ 1/2007 17
YRITYSHAKEMISTO 18 AUTOMAATIO- JÄRJESTELMÄT Metso Automation Kari Heikkilä PL 237, 33101 Tampere p. 020 483 8278, f. 020 483 8943 Email: kari.s.heikkila@metso.com Automaatio-, informaatio- ja kunnovalvontajärjestelmät. Automaatti- ja säätöventtiilit. Prosessimittaukset ja analysaattorit KOMPONENTIT ABB Motors Oy PL 633, 65101 Vaasa p. 06-161225, f. 06-316 7372 Generaattorit Moventas Oy P.O. Box 158, Martinkatu FIN- 40101 Jyväskylä FINLAND P. +358(0)20 184 7000 F. + 358(0)20 184 7001 Tuulivoimalan vaihteet Ruukki Metals Antti Tornberg PL 93, 92101 Raahe p. 020 5923247, gsm. 040 557 8745 Email: antti.tornberg@ruukki.com Terästuotteet Rotatek Finland Oy Äyritie 12B, 01510 Vantaa p.020 1212 601 f. 020 1212 699 Erikoismoottorit KONSULTOINTI, SUUNNIT- TELU JA RAKENTAMINEN Cosphi One Oy Ltd Roggo Dominique Maasillantie 26 10300 Karjaa p. 040 564 2291 Email: droggo@dnainternet.net Design tools for power electronics Electrowatt-Ekono Oy Esa Holttinen PL 93, 02151 Espoo P. 09 469 11 Tuulianalyysit, kannattavuusselvitykset, ympäristöselvitykset, esi- ja toteutussuunnittelu GreenStream Network Oy Jussi Nykänen Erottajankatu 1 00130 Helsinki GSM 040 840 8001 jussi.nykanen@greenstream.net Vihreät sertifikaatit, päästökauppa, rahoitusjärjestelyt Insinööritsto Erkki Haapanen Oy Raininkaistentie 27, 35600 Halli p. 03 532 0600 f. 03 532 0648 Email: erkki.haapanen@ky.inet.fi suunnittelu, tuulivoimakonsultointi, tuulisuusanalyysit YRJtechnology Oy Yrjö Rinta-Jouppi Kiviveistämöntie 49, 28760 Pori p. 0500 721 789, f. 02 648 6811 Email: yrjo.rinta-jouppi@kolumbus.fi Tuulimittaukset, energiamittaukset, uudet ratkaisut. Kariniemi Transport Pentti Kariniemi Timontie 4 32700 Huittinen p. 02 569 941, gsm. 0400 232 941 Email: office@kariniemi.com Tuulivoimaloiden vaatimat erikoiskuljetukset ja nostotyöt. Kemijoki Oy PL 8131 Valtakatu 9-11, 96101 Rovaniemi p. 016 7401, f. 016 740 2325 Email: info@kemijoki.fi Tuulivoimalaitosten kunnossapito Mikron Ky Anders Åsten PL 137, 02401 Kirkkoummi p. 09 298 8053, f. 09 298 7119 Email: mikron@dlc.fi Tuulivoima-alan konsultointi Ramboll Finland Oy Matti Kautto Terveystie 2, 15870 Hollola p. 0400 493 709 Email. matti.kautto@ramboll.fi Kaavoitus, ympäristöselvitykset, YVA, luvat, melu- ja maisemaselvitykset, kuvasovitteet, virtuaalimallit, esiselvitykset, rakennettavuus ja perustusten suunnittelu. Suomen Tuulienergia - FWT Oy Tommi Rautio Saanatunturintie 1, 00970 Helsinki p. 040 546 9477, 050 572 3953 Email: steoy@kolumbus.fi Toteutussuunnittelu, projektinhoito ja tuulimittaukset ympäri maan Kotitarvevoimalat 200W - 10 kw invertterikäyttöön 230 VAC Tuulivoimalat uudet ja käytetyt 225 kw - 1.75 MW Windcraft Aki Suokas Neopoli, Niemenkatu 73, 15210 Lahti p. 03 811 4390, gsm. 050 566 0739 f. 03 811 4391 Email: suokas@iki.fi Roottoriasiantuntemusta Vindkraftföreningen rf Folke Malmgren Kaartintorpantie 6B, 00330 Helsinki p.+f. 09 483 950, gsm. 0400 445 166 E-mail: folke.malmgren@katto. kaapeli.fi Projektineuvonta TUULIVOIMALOIDEN MAA- HANTUOJAT JA VALMISTA- JAT Hafmex Windforce Oy Juhani Jokinen Hannuksentie 1, 02270 ESPOO p. 020 198 0333, f. 020 198 0340 Email: juhani.jokinen@hafmex.fi Tuulivoimalat 2MW Oy Windside Production Ltd Risto Joutsiniemi Niemenharjuntie 85, 44800 Pihtipudas p. 0208 350 700, fax 0207 350 700 gsm 0400 315 037 Pientuulivoimalat akkujen lataukseen Synoptia Oy Tapiontori 1 02100 ESPOO +358(0)9-43928890 Tuulivoimalat, Siemens - Bonus Winwind Oy Elektroniikkatie 2B FIN 90570 Oulu p. 0207 410 160, fax. 0207 410 161 E-mail: info@winwind.fi Tuulivoimalat 1 ja 3MW REPS Oy Ab Bockholm 21760 Houtskari TUULENSILMÄ 1/2007
YRITYSHAKEMISTO p. 040-588 33 44 Verkosta riippumaton sähköntuotanto 12/24/48 Vdc / 230 Vac / 400 Vac, 30 kw asti. Hybridivoimalat aggregaatti-varmennuksella Pientuulivoimalat, aurinkopaneelit, invertterit, laturit, akustot. Verkkoon liitetyt mikrotuotantoratkaisut. Huolto TUTKIMUS Ilmatieteen laitos, IL Energia Bengt Tammelin PL 503, 00101 Helsinki p. 09 1929 4160 Email: bengt.tammelin@fmi.fi Tuulienergiatutkimus, kansalliset ja kansainväliset projektit, tuulimittaukset, tuulisuusanalyysit, energiantuotto- ja lyhytaikaiset tuotantoennusteet VTT Prosessit Esa Peltola PL1000, 02044 VTT p. 020 722 5790 Email: esa.peltola@vtt.fi Tutkimus, tuulisuusanalyysit, tuuli- ja seuranta mittaukset HUOLTO - JA KUNNOSSAP- ITOPALVELUT KÄYTTÖKOKEMUKSET Suomen Hyötytuuli Oy Timo Mäki PL 9, 28101 Pori p. 02 621 2180 Email: timo.maki@pori.fi Meri-Pori 8 x 1 MW Bonus Meri-Pori 2 MW Bonus Empower Oy Reima Ahola esimies gsm. 044 425 2641 Kalliontie 18, 85500 Nivala Empowerin huoltomies Matti Saarenpää Pattijärventie 1, 92140 Pattijoki gsm. 044 425 2266 Tuulivoimalaitosten kunnossapito Iin Energia Oy Juhani Jääskeläinen Asematie 13, 91100 Ii p. 08 818 0222 500 kw Nordtank Kansallisasunnot-yhtiöt Markku Paju Aurakatu 14 B 11, 20100 Turku p. 02 4692 800, gsm. 0400-522 800 f. 02 4692 801 Email: markku.paju@kansallisasunnot.inet.fi Tuulivoiman tuotanto omaan käyttöön, 1 MW Winwind Kemin Energia Oy Kalkkinokantie 5, 94720 Kemi p. 016 259 342, f. 016 259 342 Kemi Ajos 3x300kW Nordtank Kokkolan energialaitos PL 165, 67101 Kokkola p. 06-828 9288, f. 06-828 9205 Sähkö- ja lämpölaitostoiminta Kotkan Energia Oy Kalle Patomeri PL 232, 48101 Kotka p. 05-227 7111 Email: kalle.patomeri@kotka.fi Kotka 2 x 1 MW Bonus Kuivaturve Oy Sakari Herva PL 1, 95101 Kuivaniemi p. 016 247 771 Kuivaniemi 500kW Nordtank Lumituuli Oy Aarne Koutaniemi Vironkatu 5, 00170 Helsinki gsm. 050 5500 426, f. 010 296 0070 Email: info@lumituuli.fi www.lumituuli.fi energiantuotanto, tuulisähkö, asiakasomisteisuus Lumijoki offshore 660 kw Vestas Oulun Seudun Sähkö Risto Kantola Voimatie 2, 90440 Kempele p. 08-310 1500 Oulunsalo 1.3 MW Nordex Pori Energia Tero Isoviita PL 9, 28101 Pori p. 02 621 2251 Email: tero.isoviita@porienergia.fi Pori 300 kw Nordtank Propel Voima Oy Janne Virtanen PL 11, 23801 LAITILA p. 02 8506 231, gsm. 050 516 1023 Email: janne.virtanen@satavakka.fi Tuulivoiman tuotanto ja hankinta Uusikaupunki 2 x 1300 MW Nordex PVO-Innopower Oy Lauri Luopajärvi PL 40, Töölönkatu 4, 00101 Helsinki p. 09 693 061, gsm. 050-3862610 f. 09 6930 6545 Email: lauri.luopajarvi@pvo.fi Oulu 1 x 1 MW Winwind Oulu 1 x 3 MW Winwind Oulunsalo 3 x 1 MW Winwind Kokkola 2 x 1 MW Winwind Kristiinankaupunki 3 x 1 MW Winwind Tunturituuli Oy Seppo Partonen PL 100, 00048 Fortum p. 010 453 3958 gsm. 050 453 3958 Email: seppo.partonen@fortum.com Lammasoaivi 2 x 450 kw Bonus Lammasoaivi 1 x 600 kw Bonus Olos 5 x 600 kw Bonus Vapon Tuulivoima Oy Mauno Oksanen PL 22, 40100 Jyväskylä p. 014 623 5637, gsm. 040 623 5637, f. 014 623 5707 Email: mauno.oksanen@vapo.fi Kuivaniemi 6 x 750 kw NEG Micon Kuivaniemi 2MW Vestas Vattenfall Eerik Mälkki Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki p. 020 58611 f. 020 586 7499 Email: eerik.malkki@vattenfall.fi Siikajoki 2 x 300 kw Nordtank Kalajoki 2 x 300 kw Nordtank Hailuoto 2 x 300 kw Nordtank Hailuoto 2 x 500 kw Nordtank Siikajoki 2 x 600 kw Nordtank TUULISÄHKÖN TUOTANTO MYYNTI JA MARKKINOINTI Vattenfall sähkönmyynti Oy Taija Herranen Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puh. 020 586 11 Energiayhtiö, sähkönmyynti TUULENSILMÄ 1/2007 19
M-Suomen Posti Oyj SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS r.y. Suomen tuulivoimayhdistys STY r.y. perustettiin 21.10.1988. Sen tavoitteena on toimia aktiivisesti tuulivoiman taloudellisen hyödyntämisen puolesta Suomessa. Eräs tärkeimmistä toimintamuodoista on julkisen hallinnon, energia-alan yritysten sekä tuulivoiman rakentajien ja harrastajien informoiminen tuulienergian ja siihen liittyvien toiminta-alueiden kehityksestä. Yhdistyksen lehti Tuulensilmä ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa ja se lähetetään kaikille jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille sekä eri kohderyhmille. Yhdistys järjestää mm. seminaareja ja symposiumeja, asiantuntijatapaamisia ja vierailuja alan tutkimus- ja tuotantolaitoksiin. Lisäksi yhdistyksen vuosikokousten yhteydessä pidetään alaan liittyviä asiantuntijaesitelmiä. Jäsenmaksut: Yksityishenkilöt 35 euroa/vuosi Yritykset ja yhteisöt 1000 euroa/vuosi Yhteisöt 1200 euroa/vuosi Opiskelijat 10 euroa/vuosi Pienyritykset 2 00 euroa/vuosi (alle 10 henkeä) Postisiirtotili: Sampo Pankki 800017-70121854 Maksaessasi kirjoita pankkisiirtolomakkeeseen kohtaan tiedonantoja nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi sekä lähetä jäsenkaavake ja kuittikopio osoitteeseen Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Rainikaistentie 27, 35600 HALLI. JÄSENKAAVAKE Nimi: Ammatti: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Puhelin: Fax: Suomen Tuulivoimayhdistys r.y. Email: Rainikaistentie 27 Olen itserakentaja 35600 HALLI Yritysjäsenet Yritys: Yrityksen toimiala: