Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki,

Samankaltaiset tiedostot
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

ProAgria Maitovalmennus

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

EU:n ja Suomen bioenergialinjaukset

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Hiilineutraali Pirkanmaa (2030)

Hinku esiselvitys, Eurajoki

Maatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä

Maatilojen energiasuunnitelma

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Ilmastolounas-esittely

Ruoka ja ilmastonmuutos

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Suomen kansallisten päästövähennystoimien riskien ja kustannustehokkuuden arviointi. Aira Hast Suomen energiaekonomistit ry:n syyskokous

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen

Savon ilmasto-ohjelma

Turvemaiden viljelyn ilmastovaikutukset

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Savon ilmasto-ohjelma

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Kouvolan hiilijalanjälki Elina Virtanen, Juha Vanhanen

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä

Kasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu. Meriteollisuus ry:n syysseminaari Vilja Klemola

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt Teemu Helonheimo, Olli-Pekka Pietiläinen, Jyri Seppälä, Pasi Tainio, Jyrki Tenhunen

Suomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä

Mittatikun uudet sovellukset

Seminaari maatalouden kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöistä Jenny Teerikangas

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP)

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

SUOMALAISET YRITYKSET

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Transkriptio:

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki, 9.11.2009

Bionova Engineering lyhyesti Ympäristö & energia-alan asiantuntija Uusiutuvan energian, ympäristövaikutusten hillinnän, ja energiansäästön asiantuntija Jäteperäisistä polttoaineista maakaasuun Teollisuudelle ja julkiselle sektorille Asiakkaitamme ovat teollisuus, valtio ja julkisen sektorin toimijat. Päämarkkinamme ovat Suomi,Venäjä, Baltia ja Pohjoismaat Asiakkaidemme puolesta Puolueeton, laitevalmistajista riippumaton Teknis-taloudellinen näkökulma Kannattava, v. 2001 perustettu osakeyhtiö Recent assignments Find the most efficient CO2-reduction tools for a ministry Help an oil company to develop their biofuel blending strategy Search for biogas partners for grid operator Reduce total transport harmful consequences for an European capital 2

Referenssiasiakkaitamme Julkinen sektori Jäte / vesi Teollisuus Kuljetus Ajoneuvokeskus Vilnan kaupunki 3

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen muodostuminen

Maatalouden päästöjen raportointi päästöjä syntyy kolmella eri sektorilla Maatalous (N 2 O ja CH 4 ) Eläinten ruoansulatus Lannankäsittely Maaperä, erityisesti eloperäiset peltomaat Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous LULUCF (CO 2 ) Maatalousmaat Ruohikkoalueet Kalkitus Energiantuotanto (lähinnä CO 2 ) Työkoneet Lämmitys Maataloustoimialan päästöt ovat laajempi kokonaisuus kuin virallinen raportointi antaa ymmärtää! 5

Maatalouden osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä v. 2006 (pl LULUCF) Suomen kasvihuonekaasupäästöt 80 milj. t CO 2 ekv Maatalous 5,5 milj. t CO 2 ekv Maatalouden energiantuotanto 1,3 mil. T CO 2 ekv Suomen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma 2006, milj t CO2 ekv (pl. LULUCF-sector) 7 % 2 % 11 % Energiantuotanto (pl maatalous) Maatalouden energiantuotanto Maatalous 80 % Muut 6

Maatalouden päästöt ja nielut LULUCF sektorilla LULUCF sektorilla huomioidaan myös nieluja Sektori kokonaisuutena nettonielu -33 milj t. CO 2 ekv Maatalouden osuus nettopäästö 7,1 milj. t CO 2 ekv Päästöt LULUCF-sektorilla 2006 milj t CO2 ekv Kasvihuonekaasupäästöt milj t CO2 ekv 30000 20000 10000 0-10000 -20000-30000 -40000-50000 -60000 Metsätalous, nielut Metsätalous, päästöt Maatalous, nielut Maatalous, päästöt 7

Päästöjen muodostuminen tilalla Energiantuotanto 1,3 Mt CO 2 ekv LULUCF 7,1 Mt CO 2 ekv Maatalous 5,5 Mt CO 2 ekv N 2 O CO 2 CO 2 N 2 O CH 4 CO 2 YHTEENSÄ 13,9 Mt CO 2 8

Maatalouden tuottamien nettopäästöjen jakautuminen raportointisektoreittain Maatalouden raportointisektori muodostaa itsessään vain vajaan puolet kokonaisuudesta Kasvihuonekaasupäästöt raportointisektoreittain 10 % 50 % 40 % Maatalous LULUCF Energiantuotanto 9

Päästöjä synnyttävät kokonaisuudet maatalouden raportointisektorilla Tulevien velvoitteiden osalta on puututtava näihin kokonaisuuksiin Maatalouden raportointisektorin päästöjen synnyttäjät 28 % 5 % 19 % 21 % Eloperäisen maan viljely Synteettisten lannoitteiden käyttö Lannan käsittely ja lannoituskäyttö Eläinten ruoansulatus 27 % Muut 10

Päästöjä synnyttävät kokonaisuudet, kaikki raportointisektorit huomioitu Eloperäiset maatalousmaat kokonaisuutena keskeisin lähde Maatalouden kokonaispäästöjen jakauma lähteittäin 9 % 22 % 10 % 2 % Eloperäiset maat 42 % Kivennäismaat Eläimet ja lannan lannoitekäyttö Synteettiset lannoitteet ja kalkitus Energiantuotanto 15 % Muut 11

Päästöt tuotantoprosesseittain (kaikki raportointisektorit) Suurin osa päästöistä syntyy peltoviljelyssä Maatalouden kaikki päästöt prosessien mukaan 10 % 20 % 70 % Peltoviljely Eläimet Energiantuotanto 12

Päästöt tuotelinjoittain (kaikki raportointisektorit) Maataloudessa syntyy päästöjä, koska haluamme syödä lihaa ja juoda maitoa Kasvihuonekaasupäästöt tuotantolinjoittain 18 % 1 % 2 % 28 % 51 % Lihan tuotanto Maidontuotanto Hevostalous Ruokakasvien viljely Energiakasvien viljely 13

Päästöjen vähentämiskeinot - todentaminen mahdollista - edistää tuottavuutta - täyttää velvoitteita

Yhteenveto maataloussektorin päästövähennyskeinoista lyhyt aikaväli Maataloudessa voi säästää n. 10 % päästöistä Viljelemällä nurmea eloperäisillä mailla Estämällä peltojen raivaus Maataloudessa voi säästää n. 6 % Vähentämällä (typpi)lannoitusta, vähentämällä 20 % säästetään karkeasti n. 4 % päästöjä sektorilla Biokaasuttamalla lantaa voidaan vähentää n. 2-3 % Säästämistä voidaan yrittää myös ruokintamuutoksilla yms. Energiantuotantosektorilla tärkeitä keinoja ovat varsinkin bioenergian hyödyntäminen ja energiatehokkuus (maatilojen energiaohjelma) Päästöjä voidaan viilata v. 2020 mennessä 10-20 % alaspäin suurinpiirtein nykymuotoiset rakenteet säilyttäen 15

Yhteenveto maatalouden päästövähennyskeinoista pitkä aikaväli Mikäli tulevaisuudessa tavoitellaan esim. 50-90 % säästöjä maataloudessa, ollaan suurien haasteiden edessä Maailmanlaajuinen ruoan tarve kasvaa myös päästöt pyrkivät kasvamaan Kuinka kehittää esim 80 % päästöjä vähemmän tuottava lehmä mahtotonta? Maaperän päästöihin ei liene taikurimaista ratkaisua Maatalouden päästöt syntyvät pääosin halustamme (ja tarpeesta) syödä lihaa ja juoda maitoa Kasvispainotteisempi ruokavalio Eläinten tuottavuus ylös vähemmällä rehulla enemmän kiloja 16

Huomioita ja ehdotuksia % -osuuksia vähennyksille on helppo linjata toteutus on hiukan hankalampaa... Rahalliset perusteet lienevät tärkeitä, kun päätöksiä tehdään Eri kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskeinojen kustannustehokkuudesta on niukasti tietoa Kuinka kansantalous ja tietyt alat sopeutuvat? Kustannukset ja hyödyt eri toimille voitaisiin arvottaa konkreettisena lukuna /t CO2 toimiala- tai kansantalous tasolla 17

GHG 18

Kiitos mielenkiinnosta! Juho Korteniemi juho.korteniemi@bionova.fi Gsm +358 44 7226 954 www.bionova.fi Taustaselvitys: Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/muutjulkaisut/5xyyncvyn/mmm_co2_raportti_v6.pdf