Julkaisuvapaa 29.9.2016 klo 10.00 Esimerkkiperheet 2016 2017 Talouskehityksen ja politiikkamuutosten vaikutus esimerkkiperheiden ostovoimaan ESIMERKKIPERHEET Riikka Savolainen ENNUSTERYHMÄ Seija Ilmakunnas Ilkka Kiema Eero Lehto Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio LISÄTIETOJA Riikka Savolainen Vanhempi tutkija (09) 2535 7302 riikka.savolainen@labour.fi www.labour.fi
Esimerkkiperheet 2016 2017 Talouskehityksen ja politiikkamuutosten vaikutus esimerkkiperheiden ostovoimaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan, kuinka ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veroluonteisten maksujen kehitys vaikuttaa erilaisten esimerkkiperheiden ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu kaavaillut ja toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin ja sosiaaliturvaan. Lisäksi esimerkkiperhelaskelmissa huomioidaan asuntolainan hoitokulut ja vuokrat niiltä osin kuin ne vaikuttavat saatuihin tulonsiirtoihin ja verovähennyksiin. Kullekin esimerkkiperheelle on laskettu myös kotitalouskohtaiset inflaatiot, mikä mahdollistaa erilaisten kulutuskorien vaikutuksen huomioimisen ostovoiman kehityksessä. Tämän ennusteen esimerkkiperhelaskelmat kattavat vuodet 2010 2017, ja kaikki laskelmien kannalta oleelliset luvut on esitetty tämän tekstin liitteessä. Esimerkkiperheiden valinnassa on pyritty kuvaamaan monipuolisesti suomalaisia kotitalouksia (ks. liite, jossa ne kuvataan lyhyesti). Kotitalouksista neljä edustaa palkansaajaperheitä, ja loput kolme kotitaloutta edustavat erilaisia etuudensaajia. Palkansaajakotitaloudet eroavat toisistaan tulo- ja koulutustason, perherakenteen ja asumismuodon osalta. Laskelmissa palkansaajat edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia. Vuosien 2010 2015 palkat on saatu Tilastokeskuksen kuukausipalkkatilastoista, ja niitä on korjattu ylöspäin lomarahojen ja tulospalkkioiden huomioon ottamiseksi. Bruttopalkkojen oletetaan kasvavan PT:n ansiotasoindeksistä laatiman ennusteen mukaisesti 1,2 prosenttia vuonna 2016 ja prosentin vuonna 2017. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että sopimuskaudella 1.2.2017 31.1.2018 palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia, mikä vaikuttaa ansiotasoon. Näissä laskelmissa on oletettu, että palkkaliukuma kuitenkin nostaa ansiotasoa myös vuonna 2017 paitsi julkisella sektorilla työskentelevällä sairaanhoitajalla, jonka palkka ei nouse. Lisäksi julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosina 2017 2019, mikä vaikuttaa sairaanhoitajan palkkaan. Etuudensaajien kotitaloudet koostuvat eläkeläispariskunnan kotitaloudesta, ansiosidonnaista päivärahaa saavan työt- LISÄTIETOJA Vanhempi tutkija Riikka Savolainen (09) 2535 7302 riikka.savolainen@labour.fi www.labour.fi tömän kotitaloudesta sekä työmarkkinatukea saavan työttömän kotitaloudesta. Ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän päivärahan perusteena oleva palkka perustuu vuosina 2010 2015 tilastoituun ammattikohtaiseen mediaanituloon sekä vuosien 2016 2017 osalta PT:n ennustamaan ansiotasoindeksin muutokseen. Eläkeläispariskunnasta toinen saa työeläkettä ja toinen kansaneläkettä sekä vuodesta 2011 alkaen takuueläkettä. Työeläkkeen määrä perustuu Kansaneläkelaitoksen tilastojen viimeisimmän vuoden eli vuoden 2015 keskimääräiseen työeläkkeeseen. Muiden vuosien osalta työeläkettä on korjattu työeläkeindeksin toteutuneen sekä ennustetun muutoksen mukaisesti. Mikäli laskelmissa käytettäisiin kunkin vuoden toteutunutta keskimääräistä työeläkettä, se voisi antaa liian myönteisen kuvan työeläkkeiden kehityksestä. Keskimääräiset työeläkkeet kasvavat tyypillisesti nopeammin kuin jo maksussa olevat työeläkkeet, sillä uusilla eläkkeensaajilla työeläke on keskimäärin korkeampi kuin vanhoilla eläkkeensaajilla. Seitsemästä malliperheestä kolme asuu omistusasunnossa ja neljä asuu vuokralla. Yhdellä omistusasujaperheellä on asuntolainaa, ja kahdella muulla omistusasujaperheellä on velaton asunto. Asuntolainan korko ESIMERKKIPERHEET 2 (10)
perustuu vuosien 2010 2015 osalta Suomen Pankin tilastoon koko asuntolainakannan keskikorkoista. Vuosien 2016 2017 asuntolainan korko taas perustuu PT:n omiin ennusteisiin. Laskelmissa on huomioitu korkovähennysoikeuden pieneneminen 55 prosenttiin vuonna 2016 ja 45 prosenttiin vuonna 2017. PT:n vuokraindeksiennusteen mukaisesti vuonna 2016 vuokrien oletetaan kasvavan 2,47 prosenttia ja vastaavasti vuonna 2017 2 prosenttia. Kullekin kotitaloudelle on laskettu oma inflaatiovauhti. Nämä inflaatiolaskelmat perustuvat kotitalouksien erilaisiin kulutuskorien rakenteisiin sekä korit muodostavien hyödykeryhmien toisistaan eroaviin inflaatioihin. Kotitalouskohtaiset kulutuskorit on muodostettu Tilastokeskuksen vuoden 2012 kulutustutkimuksen perusteella, joka on tuorein laatuaan. Kulutuskorien hyödykeryhmäkohtaiset inflaatiot on vuosien 2010 2015 osalta saatu Tilastokeskuksen kuluttajahintainindeksi -tilastoista, kun taas vuosien 2016 ja 2017 tiedot perustuvat PT:n hyödykeryhmäkohtaisiin inflaatioennusteisiin. Kaikista esimerkkiperheistä on oletettu, että vuosina 2010 2012 he ovat maksaneet tv-lupamaksua, joka on sisällytetty niiden veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. Näin on helpompi huomioida, kuinka vuonna 2013 käyttöönotettu Yle-vero on vaikuttanut perheiden käytettävissä oleviin tuloihin. Vuonna 2017 kansaneläkeindeksin pistelukua alennetaan 0,85 prosenttia osana hallituksen säästötoimenpiteitä, mikä samalla laskee siihen sidottuja etuuksia, kuten mm. työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, takuu- ja perhe-eläkkeitä, lapsilisiä sekä yleisen asumistuen hyväksyttäviä asumismenoja. Toimeentulotuen perusosaa kuitenkin nostetaan HE 149/2016:n mukaan niin, että yksinäisen perusmäärä nousisi 485,5 eurosta 487,59 euroon. Työeläkkeet nousevat PT:n ennusteen mukaan 0,46 prosenttia vuonna 2017. Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoihin vaikuttava vuokraindeksi jäädytettiin vuoden 2014 tasolle eli 114,75:een vuosiksi 2015 2016, mutta vuonna 2017 se taas nousee 118,19:ään. Vuoden 2017 verotus, sosiaalivakuutusmaksut ja tulonsiirrot sisältävät perheiden kannalta merkittäviä muutoksia. Valtion talousarvioesityksen mukaiset veronkevennykset kohdistuvat pieni- ja keskituloisille. Kilpailukykysopimuksessa sovitut sosiaalivakuutusmaksujen muutokset keventävät keski- ja suurituloisten palkkatulon verotusta kyseisten maksujen verovähennyskelpoisuuden vuoksi. Verotuksen progressiivisuuden takia tällaisten vähennyskelpoisten menojen kasvu vähentää nimittäin suurituloisimpien verotettavaa tuloa eniten. Lisäksi pienituloisten tulot jäävät niin alhaisiksi, että heille ei jää muiden vähennyksien jälkeen verotettavaa tuloa, johon kohonneet sosiaalivakuutusmaksut voisi kohdistaa, kun taas keski- ja suurituloisille sitä jää. Vuonna 2017 ansiotulon verotusta kevennetään nostamalla ansiotulon veroasteikon tulorajoja noin 1,1 prosenttia. Samalla rajaveroasteet laskevat alimmassa ja ylimmässä luokassa niin, että ensimmäisessä rajaveroaste laskee 6,5 prosentista 6,25 prosenttiin ja jälkimmäisessä 31,75 prosentista 31,5 prosenttiin. Valtionveron työtulovähennyksen enimmäismäärä nousi 1025 eurosta 1260 euroon vuonna 2016, ja nousu jatkuu 1420 euroon vuonna 2017. Lisäksi vuonna 2017 tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä nousee 620 eurosta 750 euroon ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nousee 3020 eurosta 3060 euroon. Vuonna 2016 Yle-veron pienin maksuunpantavan veron määrä nousee 51 eurosta 71 euroon. Tällöin alin tuloraja, jolla veroa aletaan maksaa, nousee 7500 eurosta noin 10300 euroon. Toinen merkittävä viimeaikainen muutos tulonsiirtoihin oli asumistuen 300 euron ansiotulovähennys, joka tuli voimaan vuonna 2015. Vähennys tehdään ruokakunnan ansiotuloista, mikä nostaa pienipalkkaisten asumistukea saavien tuen määrää. Kilpailukykysopimus muuttaa useita sosiaalivakuutusmaksuja selvästi vuonna 2017. Työtuloista maksettava sairausvakuutusmaksu laskee merkittävästi eli 1,3 prosentista 0,06 prosenttiin, kun taas muista tuloista maksettava maksuosuus laskee vain 1,47 prosentista 1,45 prosenttiin. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu nousee 0,82 prosentista 1,54 prosenttiin. Lisäksi palkansaajien työeläkemaksu nousee 5,7 prosentista 6,15 prosenttiin (yli 52-vuotiailla 7,2 prosentista 7,65 prosenttiin), ja työttömyysvakuutusmaksu nousee 1,15 prosentista 1,6 prosenttiin. Sosiaalivakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuuden vuoksi muutoksilla on myös epäsuora vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun verovähennyskelpoisuuden johdosta niiden kasvu ei vaikuta palkansaajiin täysimääräisesti. Verovähennyskelpoisuudesta saatava hyöty kasvaa tulojen myötä. Kaikkein pienipalkkaisimmille ei puolestaan jää tulonhankkimis-, ansiotulo- ja perusvähennyksen jälkeen enää vähennettävää tuloa, johon kohonneet sosiaalivakuutusmaksut voisi kohdistaa. Lisäksi sairausvakuutusmaksujen painottuminen päivärahamaksuihin sairaanhoitomaksun sijasta vaikuttaa eri tulotasoilla eri lailla. Sairaanhoitomaksun määräytyminen kunnallisverotuksessa verotettavan tulon mukaan tekee siitä käytännössä progressiivisen. Sairausvakuutuksen päivärahamaksuprosentti on taas saman suuruinen kaikilla tulotasoilla. Nyt progressiivinen osa eli sairaanhoitomaksun osuus pienenee ja tasaveron omainen osa eli päivärahamaksun osuus kasvaa. Näissä laskelmissa ei ole huomioitu hallituksen budjettiriihessä lupaamaa 30 miljoonan euron suuruista pienituloisimpiin kohdistettavien vero- tai sosiaaliturvamaksuhelpotusten määrää, koska ei vielä tiedetä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Sekä valtion- että kunnallisverotuksen eläketulovähennykset nousevat vuonna 2017, mikä keventää eläketulon verotusta. Valtionverotuksen eläketulovähennyksen poistumaprosentti laskee 44 prosentista 38 prosenttiin, ja tämän vähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa nostetaan 3,8:sta 3,81:een. Kunnallisverotuksessa poistumaprosentti laskee 54 prosentista 51 prosenttiin, ja vastaavaa kerrointa nostetaan 1,39:stä 1,393:een. Toisaalta kansaneläkeindeksiä lasketaan 0,85 prosenttia, joten kansaneläke ja takuueläke laskevat tämän verran. Näiden muutosten lisäksi eläketulon lisäveroprosentti laskee 6 prosentista 5,85 prosenttiin ja lisäveron tuloraja nousee 45 000 eurosta 47 000 euroon, mikä keventää suurten eläkkeiden verotusta. Eläkeläisesimerkkiperheen tulot jäävät kuitenkin kyseisen tulorajan alle, joten heihin tämä muutos ei vaikuta. ESIMERKKIPERHEET 3 (10)
PERHEIDEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN NIMELLINEN KEHITYS Useimpien esimerkkilaskelmien kotitaloustyyppien käytettävissä olevat nimelliset tulot kasvavat vuosina 2016 ja 2017. Poikkeuksia ovat ansiosidonnaisella päivärahalla elävä työtön, jonka nimellistulot laskevat vuonna 2016 eivätkä nouse vuonna 2017, sekä yksinhuoltajaperhe, jonka nimellistulot eivät nouse vuonna 2017. Vuosina 2011 2015 hyvätuloisen pariskunnan tulot kasvoivat noin 120 euroa vuodessa, kun taas vuonna 2016 vuosikasvu on noin 60 euroa ja vuonna 2017 melkein 150 euroa. Vuosina 2011 2016 toimihenkilöperheen euromääräiset kuukausitulot kasvoivat vuosittain noin 60 euroa, kun taas vuonna 2017 tulojen kasvu jää reiluun 40 euroon. en euromääräiset kuukausitulot kasvavat vuosittain noin 60 euroa kaikkina vuosina 2011 2017. Vuosien 2011 2015 tulojen kasvu oli tosin hyvin epätasaista niin, että näiden perheiden tulot kasvoivat selvästi vuosina 2011 2013 ja muutos oli vähäistä tai suorastaan laskevaa vuosina 2014 2015. Muiden kotitalouksien nimelliset tulot nousevat vuosina 2016 2017 selvästi vähemmän kuin vuosina 2011 2015, ja ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän tapauksessa ne suorastaan laskevat vuonna 2016. Vuonna 2017 kaikkien palkansaajaperheiden tuloja kasvattaa verojen osuuden lasku noin puolella prosenttiyksiköllä. Lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuus lieventää näiden maksujen noston vaikutusta, mikä hyödyttää eniten hyvätuloista pariskuntaa. ei juuri hyödy vuoden 2016 työtulovähennyksen korotuksesta, minkä lisäksi ns. solidaarisuusveron alarajan laskeminen kiristää pariskunnan verotusta ja samalla hidastaa heidän tulojensa kasvua vuonna 2016. Toimihenkilö- ja työntekijäperheiden kohdalla työtulovähennyksen tuntuva korotus vuonna 2016 nostaa heidän tulojaan. en tulot nousevat kuitenkin muita kahden palkansaajan perheitä vähemmän vuonna 2017. Sairaanhoitajaäidin palkan ei nimittäin oleteta nousevan sopimuskorotusten ja palkkaliukuman puuttumisen vuoksi, ja lisäksi julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia. Yksinhuoltajan tuloja vuosina 2011 2015 nostivat pääsy yleisen asumistuen piiriin vuonna 2012 ja lasten määrän suurempi painoarvo asumistuen määräytymisessä vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2017 verojen osuuden lasku noin puolella prosenttiyksiköllä nostaa myös yksinhuoltajan tuloja. Vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa kuitenkin kansaneläkeindeksisidonnaisten lapsilisän ja elatustuen sekä yleisen asumistuen lasku, joten käytettävissä olevat tulot eivät muutu vuoteen 2016 verrattuna. Työmarkkinatukea saavan työttömän käytettävissä olevia tuloja nostivat vuosina 2011 2015 työmarkkinatuen tasokorotus vuonna 2012 sekä asumistukeen tehdyt muutokset. Vuosien 2016 2017 tulokehitys on hitaampaa mutta silti edelleen positiivista. Vuonna 2017 kansaneläkeindeksin alentaminen laskee siihen yhteydessä olevaa yleistä asumistukea, mutta toimeentulotuen nousu kompensoi tätä muutosta. Vuosina 2011 2015 ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän käytettävissä olevat tulot nousivat vuonna 2012 käyttöönotetun korotetun ansio-osan vuoksi. Vuonna 2016 hänen tulojaan laskee yleisen asumistuen ulkopuolelle jääminen. Matalan tulotason vuoksi tästä seuraava tulonsiirtojen lasku 21 eurosta nollaan euroon muuttaa tulokehityksen negatiiviseksi vuoteen 2015 verrattuna. Yle-veron uudistamisen myötä työmarkkinatukea saava työtön sekä kansan- ja takuueläkettä saava eläkeläinen jäävät kokonaan Yle-veron maksuvelvollisuuden ulkopuolelle vuodesta 2016 lähtien. Tämä laskee verojen osuutta heidän tuloistaan vuonna 2016. Lisäksi takuueläkkeeseen tehty suhteellisen tuntuva, noin kolmen prosentin korotus vuonna 2016 on nostanut eläkeläisparis- KUVIO 1. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN NIMELLINEN MUUTOS ( /KK) 2011 2015, 2016 JA 2017 KUVIO 2. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN NIMELLINEN MUUTOS (%) 2011 2015, 2016 JA 2017 2011 2015* 2016 2017 *Keskiarvo 2011 2015* 2016 2017 *Keskiarvo -20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Euroa/kk -2-1 0 1 2 3 4% ESIMERKKIPERHEET 4 (10)
kunnan tuloja. Vuonna 2017 eläkeläispariskunnan tuloja nostavat puolestaan eläketulojen veronkevennykset. KOTITALOUSKOHTAISET INFLAATIOT Vuonna 2016 kotitalouskohtaiset inflaatiot sijoittuvat -0,4 ja 1 prosentin välille. Perheiden inflaatiot kiihtyvät jonkun verran vuonna 2017 sijoittuen 1,1 ja 1,4 prosentin välille. Työntekijä- ja yksinhuoltajaperheiden sekä työttömien inflaatioluvut ovat näiden vuosien osalta kuitenkin pienempiä kuin keskimäärin vuosina 2011 2015, kun taas muiden osalta inflaatioluvut ovat vuonna 2017 samanlaisia kuin vuosina 2011 2015 keskimäärin. Omistusasuminen muodostaa huomattavan osan hyvätuloisen pariskunnan, toimihenkilöperheen ja eläkeläispariskunnan kulutuskoreista, minkä johdosta heillä on muista perheistä poiketen negatiivinen inflaatio vuonna 2016. Samana vuonna vuokra-asumisen kallistuminen sen sijaan jatkuu, joten työttömillä, yksinhuoltajalla sekä työntekijäperheellä on omistusasujia korkeampi inflaatio. Vuonna 2017 sekä omistusasuminen että vuokrat kallistuvat, minkä johdosta perheiden inflaatiovauhdeissa on pienempää hajontaa. Inflaatiovauhdin hajontaa vähentää vuonna 2017 myös se, että liikennekustannukset nousevat, mikä nostaa hyvätuloisen pariskunnan, toimihenkilöperheen ja työntekijäperheen sekä jossain määrin eläkeläispariskunnan inflaatiovauhteja. Muihin kotitalouksiin tämä ei niinkään vaikuta. Erot esimerkkiperheiden asumismuodoissa ovat suurin yksittäinen tekijä, joka selittää erilaisia kotitalouskohtaisia inflaatioita eri vuosina. Tämä tulee esiin erityisen hyvin vuosien 2011 2015 keskimääräisissä kotitalouskohtaisissa inflaatioluvuissa, jotka ovat systemaattisesti korkeampia vuokralla asuvilla kotitalouksilla. PERHEIDEN REAALITULOJEN MUUTOKSET Huomioimalla kotitalouskohtaiset inflaatiot käytettävissä olevien tulojen nimellisessä kehityksessä saadaan kotitalouskohtaiset reaalitulojen muutokset. Vuonna 2016 kotitalouksien reaalitulojen kehitys sijoittuu -2 ja 1,6 prosentin välille. Hyvätuloisen pariskunnan, toimihenkilöperheen sekä eläkeläispariskunnan negatiiviset inflaatiot nostavat heidän reaalitulojaan suhteessa nimellistuloihin vuonna 2016. Muiden kotitalouksien suuremmat inflaatiot taas heikentävät heidän reaalitulojensa kasvua. Yksinhuoltajakotitalouden reaalitulot laskevat 0,4 prosenttia ja ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän, joka jää yleisen asumistuen ulkopuolelle vuonna 2016, reaalitulot laskevat 2 prosenttia. Vuonna 2017 perheiden reaalitulojen kehitys sijoittuu -1,5 ja 0,8 prosentin välille. Ansiosidonnaista päivärahaa saavaa työtöntä lukuun ottamatta kotitalouksien reaalitulot siis kehittyvät heikommin vuonna 2017 kuin vuonna 2016. PERHEIDEN OSTOVOIMAN KEHITYS 2010 2017 Ajanjaksolla 2010 2017 kahden palkansaajien kotitalouksien nimellistulojen kehitys on muita perheitä heikompaa. Heikoiten nimellistulot kehittyvät kyseisellä ajanjaksolla toimihenkilöperheellä, joilla tulojen kasvu jää hieman alle 10 prosenttiin. Parhaiten tulot kehittyvät työmarkkinatuen varassa elävällä työttömällä ja eläkeläispariskunnalla, joiden nimellistulot kasvavat 21 23 prosenttia. Nimellistulojen kehitys on johtunut siitä, että vuosina 2010 2017 ansiotulot ovat kehittyneet maltillisesti. Etuusjärjestelmään on sitä paitsi tehty tarkastelujaksolla tuntuvia muutoksia, kuten takuueläkkeen käyttöön- KUVIO 3. KOTITALOUSKOHTAISET INFLAATIOT 2011 2015, 2016 JA 2017 KUVIO 4. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN REAALINEN MUUTOS 2011 2015, 2016 JA 2017 2011 2015* 2016 2017 *Keskiarvo 2011 2015* 2016 2017 *Keskiarvo -1 0 1 2 3 % -3-2 -1 0 1 2 3 % ESIMERKKIPERHEET 5 (10)
otto vuonna 2011 sekä työmarkkinatuen tasokorotus ja korotetun ansio-osan käyttöönotto vuonna 2012. Lisäksi asumistukeen tehdyt muutokset vuosina 2012 ja 2015 kasvattivat työssäkäyvien asumistukea saavien tuen määrää. Työmarkkinatukea saavalla työttömällä jää kunakin vuonna vuokran jälkeen käteen toimeentulotuen perusosaa vastaava summa. Tämän johdosta vuokrien nousu kasvattaa hänen nimellistulojaan, vaikka tulojen kasvu menisi pääasiassa kohonneen vuokran maksuun. Yksinhuoltajan tuloja vuosina 2011 2015 nostivat pääsy yleisen asumistuen piiriin vuonna 2012 sekä lasten määrän suurempi painoarvo asumistuen määräytymisessä vuodesta 2015 lähtien. Vuosina 2010 2017 kotitalouskohtaiset inflaatiot ovat olleet korkeimpia työttömillä ja matalimpia toimihenkilöperheellä sekä hyvätuloisella pariskunnalla. Kuten aiemmin on mainittu, asumismuoto vaikuttaa merkittävästi perheiden eroaviin inflaatiovauhteihin. Myös tarkastelujaksolla 2010 2017 kotitalouskohtaiset inflaatiot ovat pääsääntöisesti korkeimpia nimenomaan vuokralla asuvilla esimerkkiperheillä. Kotitalouskohtaisten inflaatioiden johdosta esimerkkiperheiden reaalitulojen kehitys on nimellistulojen kehitystä maltillisempaa ajanjaksolla 2010 2017. Kahden palkansaajien kotitalouksien reaalitulojen kehitys jää 0 3 prosentin tienoille. en reaalitulot kasvavat 5 prosenttia. Työ- KUVIO 5. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN NIMELLINEN KEHITYS 2010 2017 KUVIO 6. KOTITALOUSKOHTAISTEN INFLAATIOIDEN KEHITYS 2010 2017 125 120 2010 = 100 116 114 112 2010 = 100 115 110 110 105 100 95 108 106 104 102 100 98 KUVIO 7. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN REAALINEN KEHITYS 2010 2017 KUVIO 8. VEROJEN JA VERONLUONTEISTEN MAKSUJEN OSUUS BRUTTOTULOISTA 2010 2017 116 114 112 110 108 106 104 102 100 98 2010 = 100 96 40 35 30 25 20 % 15 ESIMERKKIPERHEET 6 (10)
markkinatukea saavan työttömän reaalitulot kasvavat 7 prosenttia, kun taas ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän reaalitulot laskevat prosentin. Eläkeläispariskunnan reaalitulot kasvavat 13 prosenttia. PERHEIDEN VEROTUS Tarkasteltaessa esimerkkiperheiden ostovoiman kehitystä useamman vuoden kattavalla ajanjaksolla on myös perusteltua tutkia perheiden verotuksen kehitystä. Kuviossa 8 on esitetty perheiden verojen ja veronluonteisten maksujen osuutta bruttotuloista ajanjaksolla 2010 2017. Vuosina 2010 2016 sekä hyvätuloisen pariskunnan että toimihenkilöperheen verotus on tasaisesti kiristynyt noin puolellatoista prosenttiyksiköllä. Tähän vaikuttavat osaltaan muutokset valtionverotuksessa sekä kunnallisveron kiristyminen. Toimihenkilöiden ta- pauksessa myös asuntolainan vähennyskelpoisten korkojen osuuden lasku on nostanut verojen osuutta heidän bruttotuloistaan, mikä jatkuu myös vuonna 2017. Kaikkien palkansaajaperheiden verotus kevenee noin puolella prosenttiyksiköllä vuonna 2017 kilpailukykysopimuksen vuoksi, ja myös työelämän ulkopuolella olevien kotitalouksien verotus kevenee noin 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuosina 2010 2016 eläkeläispariskunnalla verojen osuus bruttotuloista on laskenut runsaalla prosentilla ja työmarkkinatukea saavalla työttömällä lähes neljä prosenttia. Merkittäviä syitä tähän ovat olleet muutokset valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksessä sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksessä. Työmarkkinatukea saavan työttömän kohdalla myös Tv-maksun korvaaminen matalammalla Yle-verolla vuonna 2013 ja Yle-veron maksuvelvollisuuden päättyminen kokonaan vuonna 2016 on laskenut verojen ja veroluontoisten maksujen osuutta hänen tuloistaan. LIITE. ESIMERKKIPERHEIDEN KUVAUKSET HYVÄTULOINEN PARISKUNTA Perhe on akavalainen lapseton pariskunta, joka työskentelee yksityisellä sektorilla. Mies on koulutukseltaan ekonomi, ja naisella on ylempi oikeustieteellinen koulutus. Heidän kuukausipalkkansa vuonna 2016 ovat 7 006 ja 5 689. Pariskunta asuu velattomassa omistusasunnossa TOIMIHENKILÖPERHE, 2 LASTA Kaksilapsisen perheen STTK-laiset vanhemmat ovat insinööri ja sairaanhoitaja. Insinööri-isä on töissä yksityisellä sektorilla ja sairaanhoitajaäiti kuntasektorilla. Heidän kuukausipalkkansa vuonna 2016 ovat 3 829 ja 3 180. Perhe asuu omistusasunnossa ja heillä on asuntolainaa 150 000 euroa. TYÖNTEKIJÄPERHE, 2 LASTA Kaksilapsisen perheen SAK:laiset vanhemmat ovat yksityisellä sektorilla työskentelevät varastotyöntekijä ja kaupan myyjä. Heidän kuukausipalkkansa vuonna 2016 ovat 2 453 ja 2 323. Perhe asuu vuokralla 80 neliön asunnossa. PIENIPALKKAINEN YKSINHUOLTAJAPERHE, 1 LAPSI kansa vuonna 2016 on 2 097. Perhe saa lisäksi asumistukea ja elatustukea. Perhe asuu vuokralla 60 neliön asunnossa. YKSINASUVA TYÖTÖN, TYÖMARKKINATUKI Kotitalous koostuu yhdestä työttömästä henkilöstä, joka saa työmarkkinatukea, asumistukea sekä toimeentulotukea. Hän asuu vuokralla 40 neliön asunnossa. YKSINASUVA TYÖTÖN, ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA Kotitalous koostuu yhdestä työttömästä henkilöstä, joka on jäänyt työttömäksi oltuaan töissä konepajateollisuudessa ja saa nyt entisen kuukausipalkkansa (3 002 vuonna 2016) perusteella maksettavaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Hän asuu vuokralla 40 neliön asunnossa. ELÄKELÄISPARISKUNTA Kotitalous koostuu kahdesta eläkeläisestä, joista toinen saa vuonna 2016 työeläkettä 2 043 kuukaudessa ja toinen saa kansaneläkettä ja takuueläkettä. He asuvat velattomassa omistusasunnossa. Yksilapsisen perheen yksinhuoltajaäiti on yksityisellä sektorilla työskentelevä siivooja. Hänen kuukausipalk- ESIMERKKIPERHEET 7 (10)
LIITETAULUKKO 1. ESIMERKKIPERHELASKELMIEN OLETUKSET 2016 2017 Tulonsiirrot ja verotus Valtionveron ansiotulovähennyksen enimmäismäärä ( /v) 1260 1420 Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä ( /v) 3020 3060 Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä ( /v) 620 750 Asuntolainojen vähennyskelpoisten korkojen osuus 55 % 45 % Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki 702,62 696,60 Toimeentulotuen perusosa 485,50 487,59 Lapsilisä 1. lapsesta 95,75 94,88 Lapsilisä 2. lapsesta 105,80 104,84 Täysi kansaneläke, yksin asuva 634,30 628,85 Täysi kansaneläke, naimisissa 562,62 557,79 Takuueläke 766,85 760,26 Valtionveron eläketulovähennyksen alenemiskerroin 44 % 38 % Valtionveron eläketulovähennyksen laskentakerroin 3,8 3,81 Kunnallisveron eläketulovähennyksen alenemiskerroin 54 % 51 % Kunnallisveron eläketulovähennyksen laskentakerroin 1,39 1,393 Kansaneläkeindeksi 1631 1617 Sosiaalivakuutusmaksut Sairaanhoitomaksu työtuloista 1,30 % 0,06 % Muusta kuin työtulosta perittävä korotettu sairaanhoitomaksu 1,47 % 1,45 % Palkansaajan sairausvakuutuksen päivärahamaksu 0,82 % 1,54 % Työttömyysvakuutusmaksu 1,15 % 1,60 % Työeläkemaksu (alle 53-vuotiaat) 5,70 % 6,15 % Työeläkemaksu (53 vuotta täyttäneet) 7,20 % 7,65 % PT:n ennustamat luvut Ansiotasoindeksin muutos 1,20 % 1,00 % Vuokraindeksin muutos 2,47 % 2,00 % Kunnallisveroprosentin muutos (%-yksikköä) 0,03 0,00 Työeläkeindeksin muutos 0,00 % 0,46 % Asuntolainojen keskikorko (koko kanta) 1,15 % 1,15 % Lähde: Kansaneläkelaitos, Valtiovarainministeriö, Palkansaajien tutkimuslaitos ESIMERKKIPERHEET 8 (10)
LIITETAULUKKO 2. HYVÄTULOISEN PARISKUNNAN TULOJEN KEHITYS Bruttotulot 11343 11779 12275 12459 12529 12545 12695 12822 Saadut tulonsiirrot 0 0 0 0 0 0 0 0 4229 4409 4629 4738 4825 4838 4924 4904 Käytettävissä olevat 7114 7370 7646 7721 7704 7707 7771 7918 tulot 37,3 37,4 37,7 38,0 38,5 38,6 38,8 38,3 LIITETAULUKKO 3. TOIMIHENKILÖPERHEEN (2 LASTA) TULOJEN KEHITYS Bruttotulot 6311 6541 6713 6856 6889 6926 7009 7009 Saadut tulonsiirrot 211 211 219 219 219 202 202 200 1740 1801 1884 1964 2005 2026 2050 2004 Käytettävissä olevat 4782 4951 5048 5111 5103 5101 5160 5205 tulot 27,6 27,5 28,1 28,7 29,1 29,3 29,3 28,6 LIITETAULUKKO 4. TYÖNTEKIJÄPERHEEN (2 LASTA) TULOJEN KEHITYS Bruttotulot 4326 4435 4556 4677 4706 4720 4776 4824 Saadut tulonsiirrot 211 211 219 219 219 202 202 200 963 985 1001 1054 1076 1066 1061 1044 Käytettävissä olevat 3573 3662 3774 3843 3849 3856 3917 3980 tulot 22,3 22,2 22,0 22,5 22,9 22,6 22,2 21,6 LIITETAULUKKO 5. PIENIPALKKAISEN YKSINHUOLTAJAPERHEEN (1 LAPSI) TULOJEN KEHITYS Bruttotulot 1961 1993 2002 2054 2061 2072 2097 2118 Saadut tulonsiirrot 286 290 377 388 417 509 486 458 419 424 416 423 433 430 425 418 Käytettävissä olevat 1828 1859 1964 2019 2045 2151 2157 2158 tulot 21,4 21,3 20,8 20,6 21,0 20,8 20,3 19,7 ESIMERKKIPERHEET 9 (10)
LIITETAULUKKO 6. YKSINASUVAN TYÖMARKKINATUELLA OLEVAN TYÖTTÖMÄN TULOJEN KEHITYS Bruttotulot 551 553 674 698 702 705 703 697 Saadut tulonsiirrot 365 376 329 349 366 381 389 405 110 111 129 119 120 120 114 111 Käytettävissä olevat 806 819 874 927 947 967 979 991 tulot 20,0 20,0 19,2 17,1 17,2 17,0 16,2 16,0 LIITETAULUKKO 7. YKSINASUVAN ANSIOSIDONNAISELLA TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHALLA OLEVAN TYÖTTÖMÄN TULOJEN KEHITYS Bruttotulot 1470 1491 1605 1623 1638 1666 1675 1672 Saadut tulonsiirrot 0 0 0 18 30 21 0 0 336 339 370 368 378 386 388 385 Käytettävissä olevat 1134 1151 1235 1272 1291 1301 1287 1287 tulot 22,9 22,8 23,1 22,7 23,1 23,2 23,2 23,0 LIITETAULUKKO 8. ELÄKELÄISPARISKUNNAN TULOJEN KEHITYS Bruttotulot 2368 2535 2656 2736 2768 2790 2810 2812 Saadut tulonsiirrot 0 0 0 0 0 0 0 0 401 405 419 425 441 443 440 434 Käytettävissä olevat 1967 2130 2237 2311 2327 2347 2370 2378 tulot 16,9 16,0 15,8 15,5 16,0 15,9 15,7 15,5 ESIMERKKIPERHEET 10 (10)