STM LAKIKATSAUS JA TULEVAISUUS Suomen työhygienian seuran 40. koulutuspäivät 17.2.2016 Sirkku Saarikoski, STM 15.3.2016 & Reetta Orsila, STM
EU-kemikaalilainsäädäntö - Ajankohtaisia asioita ja tulevaisuuden näkymiä Syöpädirektiivin päivitys 4. raja-arvodirektiivi Syöpädirektiivin (CMD) ja kemikaalidirektiivin (CAD) ym. yhdistäminen OSH-lainsäädännön ja REACH-lainsäädännön yhteensovittaminen
Keskeisiä kemikaaleja koskevia työsuojeludirektiivejä Syöpädirektiivi (2004/37/EY): työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (CMD) sitovia arvoja (BOELV, binding occupational exposure limit values), 3 kpl terveysperusteiden lisäksi huomioidaan teknistaloudelliset seikat Kemikaalidirektiivi (98/24/EY): työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä (CAD) sitovia arvoja (BOELV), vain 1 (lyijy) terveysperusteiden lisäksi huomioidaan teknistaloudelliset seikat Raja-arvodirektiivit (3 kpl: 2000/39/EY, 2006/15/EY, 2009/161/EY) Indikatiivisia, ei-sitovia arvoja (IOELV), arvot 123 aineelle tai aineryhmälle Terveysperusteisia
OSH-raja-arvojen valmisteluprosessi EU:ssa SCOEL (Scientific Committee on Occupational Exposure Limit Values IOELV hyv./hyl. Working Party on Chemicals (ACSH) Suomen kannat BOELV teknistaloudellisten tekijöiden huomioiminen Neuvoa-antava komitea, ACSH (Advisory Committee on Health and Safety at Work) Komissio
Virallinen EU:n työperäisten arvojen asettamisen lainsäädännöllinen prosessit IOELV-arvot BOELV-arvot teknisen prosessin menettely Ehdotettu arvo perustuu vain tieteelliseen arvioon Ehdotettu arvo huomioi sosioekonomiset ja teknistaloudelliset tekijät neuvoston ja parlamentin reitti = mm. kuulemiset jne. ei-sitovat työperäisen altistumisen arvot sitovat arvot ja biologiset arvot Kemikaalidirektii vin nojalla annetut rajaarvodirektiivit direktiivin hyväksyntä Kemikaali- tai syöpädirektiivi kansalliset arvot
Syöpädirektiivi (Carcinogens and Mutagens directive; 2004/37/EC) Asetetaan sitovia arvoja (binding occupational exposure limit values, BOELV) karsinogeenisille ja mutageenisille aineille Tällä hetkellä vain 3 BOELV arvoa (vuodelta 1998; bentseeni, vinyylikloridi, kovapuupölyt) ACSH (Advisory Committee on Health and Safety at Work) hyväksynyt 25 ainetta lisättäväksi direktiiviin Syöpädirektiivin päivittäminen yksi Hollannin puheenjohtajuuskauden (vuoden 2016 alkupuolisko) prioriteeteista Suomessa toimeenpantu sitovina arvoina Valtioneuvoston asetuksella työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000)
Suomen kanta: Direktiivi pitää pikaisesti päivittää erityisesti lisäämällä ACSH:n hyväksymät raja-arvot. Syöpävaarallisten aineiden sitovien arvojen asettamisprosessin yksinkertaistamista niin, että jatkossa arvoja voitaisiin asettaa ripeämmin. Jatkopohdintoja: Reprotoksisten aineiden sisällyttäminen (vrt. REACH)
Syöpädirektiiviin suunnitellut aineet Komission Suomen suunnittelema Suomen nykyinen CAS Nimi arvo Yksikkö HTP-arvo sitova arvo kiteinen piidioksidi 0,1 mg/m 3 0,05 kovapuupöly 3 mg/m 3 1-2 5 mg/m3 79-01-6 trikloorietyleeni 10 ppm 10 302-01-2 hydratsiini 0,013 mg/m 3 0,013 79-06-1 akryyliamidi 0,07-0,1 mg/m 3 0,03 kromi VI 0,025 mg/m 3 0,005 106-89-8 epikloorihydriini 1,9 mg/m 3 1,9 keraamiset kuidut kuitua/c 0,1-0,3 m3 0,2 Metyleenidianiliini (MDA) 0,08 mg/m 3 0,08 Dieselpakokaasut 0,1 mg/m 3 käytetyt moottoriöljyt 106-93-4 etyleenidibromidi 0,1 ppm 0,1 50-32-8 bentso(a)pyreeni 0,01 75-01-4 vinyylikloridi monomeeri 1 ppm 3 ppm 95-53-4 o-toluidiini 0,1 ppm 2 kumihuurut ja pölyt 106-99-0 1,3-butadieeni 1 ppm 1 593-60-2 vinyylibromidi 1 ppm 1 MOCA (Metyleeni-bis-(2- kloorianiliini) mmol/mo 5 l 5 75-21-8 etyleenioksidi 1 ppm 1 75-56-9 1,2-epoksipropaani 1 ppm 1 79-46-9 2-nitropropaani 5 ppm 5 118-74-1 heksaklooribentseeni ppm 0,002 107-06-2 1,2-dikloorietaani 2 ppm 1
4. raja-arvodirektiivi (COMMISSION DIRECTIVE of establishing a fourth list of indicative occupational exposure limit values in implementation of Council Directive 98/24/EC and amending Commission Directives 91/322/EEC and 2009/161/EU ) Raja-arvodirektiivin tarkoitus julkaista 2016 aikana -> Kansallinen toimeenpano 2018 asetetaan indikatiiviset raja-arvot 26 uudelle kemikaalille ja päivitetään 5 kemikaalin IOELV-arvo 4. raja-arvodirektiiviluonnos on hyväksytty neuvoa-antavassa komiteassa (ACSH). IOELV-arvot määritetään jäsenmaassa kansallisena työperäisen altistumisen raja-arvona, joka huomioi EU:n rajaarvon sekä kansallisen lainsäädännön ja käytännön. Suomessa toimeenpano HTP-arvoina HTP-asetuksella. (Monessa maassa toimeenpano sitovina arvoina).
4. raja-arvodirektiiviin sisällytettäväksi suunnitellut aineet IOELV
IOELV
IOELV
HTP-jaoston päätöksentekoprosessi Turvallisuussäädöksiä valmistelevan neuvottelukunnan (TTN) alaisessa HTP-jaostossa valmistellaan arvoja jatkuvana prosessina. Kolmikantaisen jaoston päätöksenteossa huomioidaan teknistaloudelliset vaikutukset. Edustettuina TSO/STM, keskeiset työmarkkinaosapuolet (EK, SAK, TEAM, Kemianteollisuus) ja TTL. TTL valmistelee perustelumuistiot. Tarvittaessa kuullaan asiantuntijoita. Myös IOELV-arvot toimeenpannaan HTP-arvoina. Perusteltava komissiolle, mikäli poiketaan IOELV-arvosta. Ei ole ollut tarkoin määriteltyä metodologiaa teknistaloudelliselle vaikutusten arvioinnille; joka aine arvioidaan erikseen. Uutta: vuodesta 2015 on kirjattu ylös perustelut, jos HTP-arvoesityksessä huomioidaan myös teknistaloudelliset seikat ja poiketaan terveysperusteisesta arvosta.
Seuraavia uusia HTP-arvoja esitetään vuonna 2016 asetettaviksi: Uusi ehdotus (8 h) Vanha arvo Metyylisilikaatti 2 mg/m 3 32 mg/m 3 Terfenyylit ja hydratut terfenyylit 10 mg/m 3 10 mg/m 3 (laajennettu koskemaan hydrattuja terfenyylejä) Nitroglyseroli 0,1 mg/m 3 0,3 mg/m 3 Kupari ja sen epäorgaaniset 0,02 mg/m 3 1 mg/m 3 yhdisteet Etyyliasetaatti 730 mg/m 3 1100 mg/m 3 Etyylisilikaatti 43 mg/m 3 86 mg/m 3 Kadmium 0,004 mg/m 3 0,02 mg/m 3 Nitroetaani 62 mg/m 3 310 mg/m 3 But-2-yyni-14-dioli 0,5 mg/m 3 - Typpioksidi 12,5 mg/m 3 31 mg/m 3 Typpidioksidi 1,9 mg/m 3 5,7 mg/m 3 Diasetyyli 0,07 mg/m 3 - Lisäksi käsittely kesken: difenyylieetteri ja rikkidioksidi.
Seuraavia biologisia viitearvoja esitetään asetettaviksi 2016 : Uusi raja-arvo Vanha raja-arvo Kadmium, 20 nmol/l - Rikkihiili 1,0 mmol/mol kreatiinia 2 mmol/mol kreatiinia Tavoitteena saada uusi HTP- asetus Työturvallisuussäädöksiä valmistelevan neuvottelukunnan käsittelyyn keväällä 2016. Samalla julkaistaan HTP-arvot 2016-kirja
Komission suunnitelmia kemiallisia tekijöitä koskevien direktiivien suhteen Suunnitelmia kemikaalidirektiivin ja syöpädirektiivin yhdistämistä. Tällä hetkellä esillä kaikkien kemiallisten, biologisten ja fysikaalisten tekijöiden direktiivien yhdistäminen. Perusteluna sääntelyn yksinkertaistaminen. EU-säädösten evaluaatiossa (ex-post evaluation) päädytty siihen, että ei voida antaa suositusta siitä, pitäisikö kemikaali- ja syöpädirektiivi yhdistää vai ei. Osa jäsenmaista tahtoo kohti goal-oriented sääntelyä Ei erillistä sääntelyä nanomateriaaleille OSH-puolelle
Suomen kanta direktiivien yhdistämiseen: Suurta tarvetta kemikaalidirektiivin ja syöpädirektiivin yhdistämiselle ei nähdä, joskin se voisi selkeyttää nykyistä hieman epäselvää tilannetta, jossa pitkälti samoista asioista säädetään eri direktiiveissä eri sanamuodoin. Mahdollinen yhdistäminen ei saa aiheuttaa työntekijöiden suojelun tason heikentymistä eikä lisätä työnantajiin kohdistuvia vaatimuksia. Suomi kannattaa jäsenmaiden mahdollisuutta säilyttää arvojen eisitova luonne kansallisen lainsäädäntöön voimaansaattamisessa eli FI pitää nykyistä raja-arvojärjestelmää toimivana.
OSH- vs. REACH-kemikaalilainsäädäntö Haateita: eri raja-arvoja (OEL vs. DNEL) samoille kemikaaleille eri riskinhallintakeinoja samoihin tilanteisiin (REACH altistumisskenaariot vs. OSH-hierarkia) => Hämmennystä työpaikoilla: Mitä raja-arvoja ja riskinhallintakeinoja tulee käyttää? Tekeillä: raja-arvoja asettavien tieteellisten komiteoiden metodologioiden harmonisointi -> samat arvot samoille kemikaaleille (FastTrack) OSH-lainsäädännön ja -raja-arvojen huomioiminen asetettaessa rajaarvoja ja riskinhallintakeinoja REACH-lainsäädännön kautta Suomen kanta: Yhteistyötä OSH- ja REACH-lainsäädännön toimijoiden kuten tieteellisten komiteoiden (SCOEL ja RAC) ja komission eri pääosastojen (DG EMPL, ENV, GROW) välillä pitää tehostaa, jotta voitaisiin välttää työantajiin kohdistuvia ristiriitaisia vaatimuksia. Komission tulee selkeästi määritellä lainsäädäntöjen väliset suhteet, jotta voidaan välttää OSH- ja REACH-lainsäädäntöjen väliset kompetenssiristiriidat.
Olemassa olevien OEL:ien käyttö DNEL:einä REACH Guidancen mukaan jos on OEL, tätä pitäisi käyttää DNEL:inä ellei perusteltua syytä olla käyttämättä (OEL:in asettamisen jälkeen tullut uutta tutkimustietoa tms.) Kuitenkin usein näin ei ole tehty vaan on laskettu DNEL REACH Guidancen perusteella; Guidancessa ei selkeitä ohjeita poikkeamisperusteista Jatkossa selkeämpi ohjeistus OEL:ien käytöstä DNEL:ien perustana
REACH-asetuksen 58 artikla, Aineiden sisällyttäminen liitteeseen XIV - OEL:it vapautusperusteena 2. Käytöt tai käyttökategoriat voidaan vapauttaa lupavaatimuksesta edellyttäen, että riski on asianmukaisesti hallinnassa voimassa olevan yhteisön erityislainsäädännön, jossa asetetaan ihmisten terveyden tai ympäristön suojeluun liittyvät vähimmäisvaatimukset aineen käytölle, pohjalta. Tällaisia vapautuksia myönnettäessä on otettava huomioon erityisesti aineen luonteeseen liittyvä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan riskin suhteellisuus esimerkiksi, jos fyysinen olomuoto vaikuttaa riskin suuruuteen. perusteltava, jos katsotaan, ettei OSH-lainsäädäntö tarjoa riittävää riskien hallintaa
Perusteita, miksi katsottu, ettei OSH-lainsäädäntö tarjoa riittävää suojelun tasoa eikä siksi poikkeamisperustetta Kemikaalidirektiivin alaisista raja-arvoista lähes kaikki rajaarvot ovat indikatiivisia arvoja (IOELV, 123 kpl, sitova arvo vain lyijylle) jäsenmaat voivat asettaa matalampia tai korkeampi arvoja osassa maista, kuten Suomessa, arvot on myös implementoitu indikatiivisina eli eivät ole sitovia -> komission taholta on esitetty sitovuuden lisäämistä (lainsäädännön muuttaminen, kansallisten poikkeuksien hyväksymisen muuttaminen)? Syöpädirektiivin arvot ovat sitovia (BOELV), mutta arvot eivät puhtaasti terveysperusteisia vaan mukana sosioekonomiset aspektit ei metodologiaa BOELV:ien asettamiselle, vaan tapauskohtainen arvoja vähän ja prosessi hidas
Asbestityötä koskevan lainsäädännön ajantasaistaminen Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015). Laissa säädetään asbestipurkutyötä tekevältä työntekijältä edellytettävästä pätevyydestä sekä myönnetyistä asbestipurkutyöluvista ja asbestipurkutyöhön pätevistä henkilöistä pidettävien rekistereiden perustamisesta. Valtioneuvoston asetuksella asbestityön turvallisuudesta (798/2015) säädetään tarkemmin asbestityötä koskevista työturvallisuusvaatimuksista. Selkeytetään asbestityöhön liittyviä menettelyjä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden ja henkilönsuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia. Työntekijöiden asbestilta suojelemista koskevan direktiivin 2009/148/EY voimaanpanosäädökset Laki ja asetus voimaan 1.1.2016 alkaen.
Asbestityötä koskevan lainsäädännön ajantasaistaminen (jatkoa) Raja-arvojen osalta säädetään, että altistumisen oltava pienempää kuin EU-direktiivissä säädetty raja-arvo, 0,1 kuitua/cm 3. Henkilönsuojaimen sisällä altistuminen ei saisi ylittää 0,01 kuitua/cm 3 hengitysilmaa. Jäsenmailta tullut paineita alentaa EU-direktiivin arvoa (0,1 kuitua/cm 3 ). -> Pyydetty SCOEL:ia laatimaan suositus raja-arvosta
ASA-lain uudistaminen (717/2001; Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri) Pohja ILO:n yleissopimuksessa 139, jonka mukaan jäsenvaltion tulee määrätä ne toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä työtekijöiden suojelemiseksi vaaralta joutua altistetuksi syöpää synnyttäville aineille tai tekijöille ja järjestettävä asianmukainen tietojen rekisteröintijärjestelmä. Päivitetty viimeksi v. 2000 Ainelistaa tarpeen päivittää syöpävaarallisuustietojen - ja luokitusten sekä markkinoilla olevien kemikaalien muututtua Tarve muuttaa rekisteri digitaaliseksi. Mahdollisesti osaksi suunnitteilla olevaa viranomaisten yhteiskäyttöistä kemikaalien digitaalista tietopalvelua (KemiDigi) Vuoden 2016 aikana taustaselvitys lainsäädäntötyön pohjaksi
Valtioneuvoston päätöksen työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (1155/1993) uudistaminen uudistetaan huomioiden kansallisen säädöspohjan sekä EU:n säädösten ja työolosuhteiden muuttuminen Työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan (TTN) asettama Biologisten tekijöiden jaosto aloitti toimintansa syyskuussa 2014 Päätökseen yhdistetään valtioneuvoston asetus terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla (317/2013). Ehdotettu valtioneuvoston asetus selkeyttäisi biologisia tekijöitä koskevaa sääntelyä tarkentaen tietyiltä osin biologisista tekijöistä annettuja säännöksiä. Tavoiteaikataulu: TTN:n käsittelyyn: Keväällä 2016 Esittelyyn: Vuonna 2016 Voimaan: Vuonna 2016
Kosteus- ja homevaurioita mittaavien ja analysoivien tahojen pätevyysvaatimukset Uudessa terveydensuojelulaissa (voimaan 1.3.2015) edellytetään, että lain mukaisissa tarkastuksissa asiantuntijana voi toimia vain määritellyn koulutuksen suorittanut tai vastaavat tiedot omaava henkilö. Henkilöltä edellytetään sertifiointia valtakunnalliseen järjestelmään ja sertifioidut asiantuntijat merkitään julkiseen tietojärjestelmään. Esitetty, että työturvallisuuslakiin tulisi sisällyttää vastaavat vaatimukset kosteus- ja homevaurioita selvittävien asiantuntijoiden osalta Asiaa valmisteltu TSO:lla ja käsitelty Työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa (TTN) 2014 ja 2015 -> toistaiseksi luovuttu tavoitteesta säännellä asiaa, etsitään muita instrumentteja
Säteilylainsäädännön kokonaisuudistus Säteilyturvallisuusdirektiivin (Basic Safety Standards- eli BSS-direktiivi) toimeenpano Direktiivin toimeenpanosäädösten nostaminen Säteilyturvakeskuksen STohjeista lakiin, asetuksiin tai sitoviin määräyksiin, joille valtuus annetaan laissa Ionisoimatonta säteilyä koskevan lainsäädännön uudistaminen huomioiden sähkömagneettisia kenttiä koskevan työsuojeludirektiivin toimeenpanon johdosta tarvittavat muutokset Säteilylainsäädännön ja muiden lainsäädäntöjen rajapinnat ja viranomaisten vastuut Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n suositusten huomioiminen Aikataulu: ohjausryhmä ja alatyöryhmät asetettu kevät 2015 lakiluonnos lausuntokierrokselle, kesä 2016 asetukset ja STUK:in sitovat määräykset lausuntokierrokselle, kesä 2017 Kansallisen voimaansaattamisen oltava tehtynä 6.2.2018
Työsuojelun kannalta keskeisimpiä kysymyksiä: Toiminnanharjoittajan ja työnantajan vastuut ulkopuolisten työntekijöiden osalta Radonin viiteraja-arvon mahdollinen laskeminen 400 Bq/m 3 -> 300 Bq:iin/m 3 (annettu mahdollisuus poiketa kansallisesti) 54 artikla. Työpaikkojen radon 1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava työpaikkojen sisäilman radonpitoisuuksille kansalliset vertailutasot. Ilmassa olevan aktiivisuuspitoisuuden vuotuisen keskiarvon vertailutaso ei saa olla suurempi kuin 300 Bq m 3, elleivät jäsenvaltiossa vallitsevat olosuhteet tätä edellytä. Työpaikkojen radonaltistumisen valvontaviranomainen (STUK, ts-avi?) Ionisoimaton säteily Lainsäädäntöjen ja viranomaisten rajapinnat yhteensovitus EMF-direktiivin voimaansaattamisasetuksen kanssa
Työntekijöiden lukumääräarvioita (Lähde: Mika Markkanen, STUK) Radonpitoisuus Bq/m 3 ICRP 115 Uusi annos msv/a ICRP 65 Vanha annos msv/a Työntekijät lukumäärä 300 4,5 1,9 27000 400 6 2,5 11000 1000 15 6 400 600 1) 1300 20 8 100 200 1) 3000 45 20 1 50 1) 1) Ala-arvo on laskennallinen arvo. Ylä-arvo on valistunut arvaus kun lognormaalin jakauman tiedetään aliarvoivan suuria pitoisuuksia.
Sähkömagneettiset kentät (EMF) EMF-direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille (2013/35/EU)) julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 26.6.2013. Direktiivi koskee Suomessa työturvallisuuslain tarkoittamia työntekijöitä, mutta ei koske väestöä laajemmin. Direktiivi ei koske pitkäaikaisvaikutuksia. Direktiivin kansallinen kolmikantainen valmistelu alkoi 18.12.2013 työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan sähkömagneettisten kenttien jaostossa. Direktiivi voimaansaatetaan valtioneuvoston asetuksella. Samalla kumotaan suurtaajuuslaitteista ja niiden tarkastamisesta annettu valtioneuvoston päätös (473/1985). Esittelyyn: 31.5.2016 mennessä Voimaan: Viimeistään 1.7.2016