Panu Oulasvirta Alleco Oy
Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa saakka
Miksi raakku on niin tärkeä? Indikaattorilaji: Lisääntyvä raakkupopulaatio ilmentää luonnontilaista ekosysteemiä Mikäli populaatio koostuu vain aikuisista simpukoista on joen historiassa tapahtunut käänne huonompaan Kuoreen kertyneitä aineita voidaan lukea kuin aikakirjaa
Miksi raakku on niin tärkeä? Yksi raakku suodattaa n. 50 l. vettä/ vrk Ylläpitää ekosysteemiä ja muodostaa hyvän elinympäristön monelle muulle lajille Kun avainlaji poistetaan koko ekosysteemi muuttuu
Miksi raakku on niin tärkeä? Raakulla on tiukat elinympäristövaatimukset => kun raakkua suojellaan siitä hyötyvät monet muutkin lajit kuten sen isäntäkalat lohi ja taimen
Rauhoitettu vuonna 1955, säädetty erityistä suojelua vaativaksi lajiksi Habitaattidirektiivin liitteen II laji: Laji jonka suojelemiseksi on perustettava erityisen suojelun alueita (=Natura-alueita)
Raakun suojelu ei ole pelastanut lajia: yli 90 % Euroopan raakkupopulaatioista on kadonnut Jäljellä olevissa populaatioista valtaosassa lisääntyminen on loppunut=>häviäviä populaatioita Raakun uhanalaisuusluokitus muutettiin 2010 vaarantuneesta luokkaan erittäin uhanalainen
Teno 3+1 Näätämö 1 Vienan Kemi 2 Lutto 25 Oulujoki 9 Tornionjoki 2+1 Kemijoki 31 Pyhäjoki 1 (kadonnut?) Ähtävänjoki 1 Lapväärtinjoki 1 (kadonnut?) Simojoki 2 Koutajoki 5 Karvianjoki 3 (kadonnut?) Kokemäenjoki 3 Kiskonjoki 1 (kadonnut?) Iijoki 30 Karjaanjoki 1
Nykyisin tunnetaan n. 120 raakkujokea (1900-luvun alussa vielä satoja raakkujokia) Hävinnyt Oulun eteläpuolelta lähes kokonaan Lisääntymistä (< 50 mm simpukoita) <50 joessa Kestävä lisääntymisen taso vain muutamassa latvapurossa! Tilanne hälyttävin pääuomissa = entisissä tai nykyisissä lohijoissa
Historialliset uhat: Helmenkalastus Uittoperkaus Raakulla vähän luontaisia vihollisia!
Nykyajan uhkia: Rehevöityminen Kaivos- ym. teollisuus Liikakalastus Happamoituminen Vedenotto Ilmastonmuutos SEKÄ ENNEN KAIKKEA: Vesivoimarakentaminen Suo- ja metsäojitukset/ turvetuotanto/ maatalous ym. toiminta joka on johtanut ravinteiden, humuksen ja kiintoaineiden kulkeutumisen jokiin Kuva: Marko Kangas
*Joosten & Clarke (2002) Kuva: SLL
Suomi Ruotsi Norja Venäjä Raakkujokia 121 618 380? Lisääntymistä 48 276 251? Kestävä lisääntymisen taso n. 5 n. 100 133? Yksilöä (milj.) <3 40 143 >100 Raakun tila Suomessa huomattavasti heikompi kuin naapurimaissa! Suomessa ei ole toimenpideohjelmaa raakkukantojen suojelemiseksi!
Monivaiheinen ja herkkä elinkierto: 1. Hedelmöitys: Koiraan siittiöt hedelmöittävät naaraan munasolun naaraan kiduksissa 2. Glochidiotoukka: Naaras puhaltaa toukat veteen, jossa niiden pitää päästä loisimaan talven yli isäntäkalan lohen tai taimenen kiduksiin 3. Piensimpukkavaihe: Glokidiot kehittyvät pieniksi simpukoiksi. Irtauduttuaan isäntäkalasta ne kaivautuvat pohjaan 4-8 vuodeksi. Ilmestyvät näkyviin vajaan sentin mittaisina. Nuoruusvaiheessa suuri hävikki, jota raakku kompensoi suurella glokidiotuotannolla ja pitkällä iällään!
Raakun nuoruusvaiheiden elinympäristön huono laatu on tärkein raakkuja uhkaava tekijä
Luonnontilainen pohja O 2 O 2 O 2 O 2
Liettynyt pohja x x x x x x
Tilanne on hälyttävin vesistöjen pääuomissa (entisissä tai nykyisissä lohijoissa) Ensisijainen raakun isäntä on lohi Kartoittamatta: Utsjoki, Tornionjoen pääuoma, Inarijoki (Teno), Simojoen ala- ja yläosat
Raakun ongelmat Simojoessa johtuvat entisistä perkauksista sekä nykyisestä maankäytöstä valuma-alueella => veden ja pohjan laatu ei vastaa raakun nuoruusvaiheiden elinympäristövaatimuksia! Myös lohenpoikasten vähäisyys yläjuoksulla voi olla rajoittava tekijä
Simojoki on ainoa nykyisistä lohijoistamme, jossa tunnetaan merkittävämpi raakkukanta (> 500 yksilöä) Simojoki on rakentamaton lohen nousuvesistö, se kuuluu Natura 2000 verkostoon ja siinä elää habitaattidirektiivin laji raakku => Jokihelmisimpukalla on Simojoessa korkein mahdollinen suojelustatus! Raakkua ei ole huomioitu turvetuotannossa ym. toiminnassa! Kuva Pirkko-Liisa Luhta
Kysymyksiä kiitos!