Hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet betonirakentamisessa Prizztech Oy 23.marraskuuta 2012
1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus 4. Suunnittelijan ja rakennuttajan vähähiiliset valinnat 5. DiaVilla: miten päästään tavanomaisesta erinomaiseen 6. Johtopäätökset performance 2
Raportin tausta Raportin tarkoitus on tuottaa ymmärrettävää, objektiivista ja numeerista ympäristötietoa betonirakennuksia suunnitteleville, rakennuttaville ja urakoiville tahoille. Ympäristötehokkuutta mitataan tässä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljellä: rakennustöistä purkuun. Raportissa ei tehdä materiaalien keskinäisiä vertailuja. Raportti on laadittu Betoniteollisuus ry:n toimeksiannosta ja se tullaan julkaisemaan tilaajan toimesta. Esimerkkikohteen laskenta on tehty Prizztech Oy:n ja Rudus Oy:n sekä sen urakoivan MVR-yhtymän tuella performance 3
Lyhyesti raportin laatijasta: Bionova Consulting Tulosta mittaamalla, parantamalla ja hyödyntämällä ympäristötehokkuutta Teemme markkinalähtöistä ympäristö- ja energiatehokkuuden kehittämistyötä. Asiakkaitamme ovat muun muassa Helsingin kaupunki performance 4
1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus 4. Suunnittelijan ja rakennuttajan vähähiiliset valinnat 5. DiaVilla: miten päästään tavanomaisesta erinomaiseen 6. Johtopäätökset performance 5
Vaikutusten määräytyminen ja toteutuminen Rakentamisen ympäristövaikutukset määräytyvät pääasiassa hankesuunnitteluja varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Päästöt toteutuvat kuitenkin pääasiassa rakentamisen ja käytön aikana, jolloin niihin on vaikeaa ja kallista vaikuttaa. performance 6
Elinkaaripäästöjen optimointi - esimerkki Elinkaaripäästöjen optimointia havainnollistetaan esimerkillä. Tässä 5 % parannus käyttövaiheen energiassa riittää kumoamaan 38 % lisäpäästöt rakennusvaiheessa. Esimerkissä elinkaaritehokkuus saavutetaan käytön ajan energiatehokkuudella. Lähde: JOMAR 2007, tarkastelujakso 60 vuotta performance 7
Elinkaaripäästöjen jakauma ja laskenta Uuden asuinkerrostalon elinkaaren päästöt riippuvat kohteen energiatasosta ja lämmitysmuodosta. Tyypillisesti rakentamisen päästöt ovat alle viidesosa kaukolämmöllä ja uusiutuvalla lämmöllä alle kolmasosa sadan vuoden päästöistä. Hyvin energiapiheillä rakennuksilla rakentamisen osuus on merkittävä. Rakentaminen > 1 v. Käyttövaihe ~ 100 v. Purku Rakennustuotteet Rakennusprosessi Rakennuksen käyttövaihe Purku < 20 % CO2e > 80 % CO2e ~ 1 % CO2e performance 8
Ympäristövaikutusten hallinnan avaintekijät Rakennushankkeen eri päätöksillä vaikutetaan rakennuksen elinkaaripäästöihin. Energian optimoinnilla ei saavuteta suurtakaan hyötyä, jos rakennuksen tarve tai soveltuvuus käyttöön ei ole kunnossa. Tärkeintä on tehokas ja toimiva kokonaisuus, eivät yksittäiset osat. Eri päätösten merkittävyyttä on havainnollistettu alla. Hankevaihe Suunnittelu ja hankinta Rakentaminen Pitkäjänteinen rakennuksen tarve ja käyttökelpoisuus Rakennuksen energiatehokkuus ja -ratkaisut Rakennustyömaa Muuntojoustavuus Elinkaaren kestävät materiaalit Materiaalien päästöt ja säästöt Hyvin merkittävää Esimerkkinä asuinkerrostalo Vähemmän merkittävää performance 9
Aiemmat päätökset rajaavat mahdollisuuksia Rakennushankkeen vaiheet toteutetaan edeltävän vaiheen rajaamissa puitteissa. Kaava antaa puitteet, joista rakennuttaja täsmentää suuntaa tarpeidensa mukaan. Kaavan puitteet Toteuttamis- ja sijaintipäätökset Rakennus- ja energiasuunnittelu Energiatehokas ja kestävä käyttö Lopputulos Korkeapäästöinen Kaavan sallimat puitteet Raamit ja reunaehdot jatkolle Raamit ja reunaehdot jatkolle Lopputuloksen synty Vähäpäästöinen performance 10
Päästöt tulee huomioida jo hankevaiheessa Mitä aiemmin päästötehokkuus otetaan mukaan hankkeen tavoitteisiin, sitä edullisemmin ja tehokkaammin hyviin tuloksiin päästään. Vähäpäästöisyyttä ei voi lisätä rakennuksen ominaisuuksiin jälkikäteen, ainakaan järkevällä kustannuksella. Rakennuksen elinkaaren CO 2 -päästöjen määräytyminen Elinkaaren CO 2 -päästöt, kun päästöjä pyritään vähentämään myöhään Elinkaaren CO 2 -päästöt, kun päästöjä ei huomioida järjestelmällisesti Elinkaaren CO 2 -päästöt, kun päästöt otetaan mukaan jo suunnittelutavoitteisiin Rakentamisvaihe Betonirakenteiden CO 2 -päästöt Käyttövaihe 50+ vuotta CO 2 -päästöjä alentavat ominaisuudet performance 11
1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus 4. Suunnittelijan ja rakennuttajan vähähiiliset valinnat 5. DiaVilla: miten päästään tavanomaisesta erinomaiseen 6. Johtopäätökset performance 12
Betonirakenteen raaka-aineet ja CO2-päästöt Betonirakenteen valmistuksen päästöistä suurin osa syntyy sementtiklinkkeristä ja raudoituksesta. Betonin hiilijalanjälki riippuu lujuus- ja säilyvyysvaatimuksista, sidosaineista, valmistustavasta ja muista ominaisuuksista. Osuus massasta Teräs 1-3 % painosta Vesi ~7 % painosta Sementti & seosaineet 10-15 % painosta, josta yleensä 85 % klinkkeriä Betonirakenne Tonni (1 000 kg) betonia Yksi kuutio painaa noin 2,4 tonnia Osuus päästöistä Sementtiklinkkeri 60-80 % CO2e-päästöistä Kiviaines 75-80 % painosta Tonnin CO2e-päästöt n. 120-190 kg CO2e Päästöt vaihtelevat lujuusluokittain Valmistaminen 10-20 % CO2e-päästöistä Raudoitus 10-20 % CO2e-päästöistä Kiviaines ~3 % performance 13
Kivirakenteet vähentävät käytönajan päästöjä Kivirakenteilla on useita fysikaalisia ominaisuuksia, joiden avulla voidaan vähentää rakennusten käyttövaiheen päästöjä ja näin elinkaaren kokonaispäästöjä. Keino Terminen massa Pitkät jännevälit Ohuet välipohjat Ilmanpitävyys Karbonatisaatio Kestävyys Toimintaperiaatteen kuvaus Toimii lämpövaraajana ja vähentää lämmitys- ja jäähdytystarvetta. Vähentää kantavien sisäseinien määrää ja helpottaa muuntelua. Pienentää ulkoseinän pinta-alaa alentamalla kerroskorkeutta. Kivirakenteilla ilmanpitävyys säilyy koko elinkaaren ajan. Betoni sitoo hiilidioksidia elinkaaren aikana rakenteisiinsa. Tarjoaa mahdollisuuden rakentaa pitkäikäisiä rakennuksia. performance 14
Termisen massan vaikutus energiatalouteen Kivirakenteet varastoivat lämpöä ja luovuttavat sitä käyttöön tarvittaessa. Merkittäviä lämmön lähteitä ovat kodin laitteet ja valaistus sekä asukkaiden ja auringon lämpökuormat. Lämpövarastoa voidaan hyödyntää joko passiivisesti tai aktiivisesti. Nyrkkisääntönä voidaan pitää 1 % säästöä lämmitys- ja jäähdytysenergian osalta. Tarkemmin vertailua kevytrakenteisen talon energiankulutukseen on esitetty alla. Energialuokka Energiaratkaisu Lämmitys Jäähdytys Yht kwh / kwh / m2 a kwh / m2 a m2 a Normi 2008 Kaukolämpö, kon. jäähdytys -0,87-0,72-1,6 Normi 2008 Maalämpöpiiri lämp.+jäähd. -0,30-0,07-0,4 Passiivi Kaukolämpö, kon. jäähdytys -0,76-0,54-1,3 Passiivi Maalämpöpiiri lämp.+jäähd -0,26-0,05-0,3 Passiivi+yöviilennys Kaukolämpö, kon. jäähdytys -0,75-2,23-3,0 Passiivi+yöviilennys Maalämpöpiiri lämp.+jäähd -0,25-0,22-0,5 Lähde: Rakennuksen lämmöneristystaso ja terminen massa muuttuvassa ilmastossa, Aalto-yliopisto, Energiatekniikka. performance 15
Vaipan ilmanpitävyys ja sen kestävyys Tampereen teknillisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun tekemässä tutkimuksessa mitattiin vuosina 1997-2006 valmistuneiden kerrostaloasuntojen ilmanpitävyyttä. Tutkimukseen valittiin eri rakennusmateriaaleja käyttäviä kohteita. Tutkittujen betonielementtitaloasuntojen ilmavuotoluvun keskiarvo oli 1,6 1/h ja puukerrostaloasuntojen 2,6 1/h. Lisäksi keskimäärin pienimmät tulokset (0,7 1/h) saatiin kerrostaloasunnoissa, joissa oli paikalla valettu välipohja. Talotyyppien sisällä oli kuitenkin hajontaa ja hyvään ilmanpitävyyteen päästiin kaikissa talotyypeissä. Rakennuksen ilmanvuotoluvun pienentyessä yhdellä säästyy noin 4 % lämmitysenergiaa. Toisin sanoen, jos tutkimustuloksia vastaava kehitys toteutuu myös muiden uusien rakennusten ilmanvuotoluvun osalta, on betonirakennuksilla ilmanpitävyydestä syntyvä merkittävä energiataloudellinen hyöty. Lähde: Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous. Tampereen teknillinen yliopisto. Tutkimusraportti 140 performance 16
Betonirakenteisiin sitoutuva hiilidioksidi Betoni voi sitoa itseensä noin puolet sementtiklinkkerin valmistuksen CO2- päästöistä. Karbonatisaatio on haitallista ulkorakenteille, mutta sisärakenteissa jopa toivottavaa päästöjen vähentämiseksi. Reaktio tapahtuu sekä rakenteissa että betonimurskassa, joka hyödynnetään esim. infrarakentamisessa. Lähde: Carbon dioxide uptake during concrete life cycle - state of the art, Swedish Cement and Concrete Research Institute performance 17
1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus 4. Suunnittelijan ja rakennuttajan vähähiiliset valinnat 5. DiaVilla: miten päästään tavanomaisesta erinomaiseen 6. Johtopäätökset performance 18
Suunnittelijan ja rakennuttajan valinnat Rakennusmateriaalista riippumatta, rakennuttajalla ja suunnittelijalla on mahdollisuus vaikuttaa rakennuksen päästötasoon mm. seuraavin keinoin. Tässä esityksessä keskitytään kuitenkin kivitalon suunnittelijan valintoihin. Keino Tarve ja käyttöikä Sijainti ja tarpeet Massoittelu ja energiahukka Energiatehokas suunnittelu Lämmitys- ja energiaratkaisut Energiatehokas ja kestävä käyttö Toimintaperiaatteen kuvaus Pitkäjänteinen tarve ja muunneltavuus varmistavat hyödyntämisen. Sijainti vaikuttaa mm. liikennemuodon valintaan. Rakennuksen massoittelu vaikuttaa huomattavasti ulkopinta-alaan ja tätä kautta vaipan kautta tapahtuviin lämpöhäviöihin. Rakennuksen energiatehokas suunnittelu hyödyntää aurinkoenergian ja minimoi lämpöhäviöt rakennuksessa. Energiaratkaisut ovat kaikkein merkittävin tekijä normaalin asuinkerrostalon elinkaaren CO2e-päästöjen kannalta. Myös rakennuksen asukkailla sekä teknisillä käyttäjillä, kuten isännöitsijällä on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa kulutukseen. performance 19
Massoittelu ja energiahukka Massoittelulla on merkittävä vaikutus rakennuksen ulkovaipan pinta-alaan ja sitä kautta lämmitysenergian tarpeeseen. Alla on esitetty valittujen rakennustyyppien seinien ja ylä- ja alapohjan kautta johtuva lämmitysenergia pinta-alaa kohti. Johtumisenergia on rivitaloissa kaksinkertainen suhteessa kerrostaloihin. performance 20
Kivitalon suunnittelijan valinnat Kivitalojen ympäristötehokkuuden kehittämisessä erityiskysymyksenä on betonin määrä, lujuustaso, seos- ja lisäaineiden hyödyntäminen sekä laadunarvosteluhetki. Esimerkiksi vihreän betonin hyödyntäminen on yhdistelmä näitä valintoja. Betonin laatuvalinnat voivat säästää kustannuksia tai alentaa päästöjä ja pitää kustannustason samana, jos muutokset eivät haittaa kohteen muuta työtä. Keino Lujuustason optimointi Seos- ja lisäaineiden käyttö Laadunarvosteluiän suunnittelu Massojen optimointi Toimintaperiaatteen kuvaus Alempien lujuusluokkien hyödyntäminen mahdolistaa sementin määrän vähentämisen betonissa, joka pudottaa CO2e-päästöjä. Hyödyntämällä seosaineita voidaan vähentää sementtiklinkkerin osuutta betonissa, jolloin päästään pienempiin päästöihin. Jos betonin laadunarvostelua voidaan siirtää myöhemmäksi, päästään vaadittuun lujuuteen myös pienemmillä sementtimäärillä. Materiaalin määrän optimointi mahdollistaa vähäpäästöisemmät rakenteet, jos määrän vähennys ei alenna rakennuksen käyttöikää. performance 21
Betonin lujuustason optimointi Tarpeettoman korkean lujuusluokan käyttäminen nostaa sementtimäärää. Toisaalta korkeampi lujuus voi mahdollistaa betonin määrän vähentämisen ja sitä kautta pienentää rakenteen ympäristökuormituksia. Alhainen lujuus ei siten aina takaa alhaisempia CO2-päästöjä ja optimointi tuleekin tehdä rakennekohtaisesti. Useinmissa rakenteissa kuitenkin lujuusluokkaa voidaan alentaa ja siten saavuttaa merkittäviä säästöjä CO2-päästöissä. Etenkin sisärakenteissa on mahdollisuuksia. Esimerkiksi väliseinien rakenteisiin voidaan hyvin käyttää C20- tai C30-betonia, rakennuksen korkeuden mukaan. Rasitusluokan heikentäminen rakennuksen käyttöiän kustannuksella johtaa huonoihin lopputuloksiin kaikilla mittareilla. Tavoitteen tulee olla kestävä rakennus. performance 22
Seos- ja lisäaineiden käyttö Vähentämällä sementin määrää betonikuutiossa vähenevät päästöt suoraviivaisesti. Laajasti käytettyjä seos- ja lisäaineita ovat lentotuhka, masuunikuona ja kalkkikivi. Tilaajan tärkein päätös on olla rajoittamatta seosaineiden käyttöä. Tilaaja voi vaikuttaa päästöihin myös positiivisella tavalla pyytämällä toimittajia etsimään hankkeeseen soveltuvia keinoja päästöjen alentamiseen. Oikean sementtilaadun ja sopivan reseptuurin valinta voi vähentää päästöjä nostamatta kustannuksia. Taulukko esittää yleisten sementtilaatujen tyypilliset seosaineiden ja klinkkerin suhteelliset osuudet. Finnsementti hyödyntää kalkkikiveä, masuunikuonaa ja silikaa. Tuotelaatu Yleissementti Plussementti Rapidsementti Seosaineiden osuus 6-20 % 21-35 % 6-20 % performance 23
Pidemmän laadunarvosteluiän suunnittelu Betonituotteiden laadunarvostelu suunnitellaan perinteisesti kuukauden (28 päivän) ikäiselle koekappaleelle. Kappale kovettuu kuitenkin vielä tämän jälkeenkin. Mitä kylmemmät olosuhteet ovat, sitä hitaammin lujuus kehittyy. Jos laadunarvostelu voidaan siirtää kolmen kuukauden ikään (91 päivää), pienenee sementin määrä noin yhden lujuusluokan verran. Karkeasti kuutiota kohti käytetyissä sementtimäärissä voidaan säästää noin 20-30 kg. Tämä vastaa noin 10 % päästövähenemää sementin osalta ilman laadun menetystä. performance 24
Suunnittelun ohjaus ja massojen optimointi Suunnittelun ohjaus ja massojen optimointi on monimuuttujainen optimointitehtävä. Nykyisin optimointiparametrit ovat raha ja aika. Kustannukset muodostuvat pääosin työstä ja toistettavuudesta, eivät materiaalista. Materiaalin määrää ei optimoida. Optimointitehtävään voidaan lisätä ulottuvuutena myös materiaalin määrän, tai hiilidioksidipäästöjen optimointi tasapainossa muiden tavoitteiden kanssa. Optimointi voi koskea esim. materiaalin määrää. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta suoraviivaisinta on optimoida rakennuksessa käytettävän klinkkerin määrää. Materiaalin määrän optimointi ei ole kuitenkaan aina täysin suoraviivaista, sillä ensimmäisen käyttäjän tarpeisiin tai ensimmäiseen käyttötarkoitukseen nähden ylimitoitettu massa tai kantavuus voi olla perusteltu muuntojoustavuuten kannalta. performance 25
1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus 4. Suunnittelijan ja rakennuttajan vähähiiliset valinnat 5. DiaVilla: miten päästään tavanomaisesta erinomaiseen 6. Johtopäätökset performance 26
Porin DiaVilla kohteen esittely Porin DiaVilla on Länsi- Suomen Diakonialaitoksen säätiön rakennuttama palveluasumis- ja toimistorakennus. Valmistumisajankohta on kesä 2013. Rakennushankkeelle ei asetettu alun pitäen ympäristötavoitteita, vaan kohde on rakenteellisesti hyvin tavanomainen kerrostalo. Kohteen energialuokka on B, ja se rakennetaan vuoden 2010 rakennusmääräyskokoelman vaatimusten mukaisesti. performance 27
Kohde lähtötilassa: jos mitään ei tehdä toisin Alla on kohteen päästötaso eurooppalaisen EN 15978-standardin periaatteiden mukaisesti, jos mitään ympäristötehokkuutta parantavia toimia ei tehdä. Kohteen päästöt laskettuna 50 vuoden elinkaarelle ovat noin 5 500 tonnia CO2e. Elinkaaren vaihe Huomioita Tonnia CO2e A1-A3 Materiaalit - 830 A4-A5 Rakentaminen - 60 B1 Käyttö Karbonatisaatio, ei kylmäaineita -40 B2 Ylläpito Arvio huolto-ohjelmasta 20 B3 Korjaus Ei huomioitu - B4 Osien vaihto 50 vuoden aikana 50 B5 Muuntaminen Ei huomioitu - B6 Käyttöenergia Energiatodistuksen mukaan 4 440 B7 Käyttövesi Energiatodistuksen mukaan 90 C1-C4 Purku Arvioitu massojen perusteella 60 Elinkaari yhteensä 5 510 D Lisätiedot -240 performance 28
Kohteeseen soveltuvat vähähiiliset valinnat Kohteessa käytetään valmisbetonina Rudus Oy:n toimittamaa vihreää betonia. Tätä ei ole huomioitu edellisessä laskelmassa. Koska raportin teemana ovat vähähiiliset valinnat, tutkitaan tässä mitä toimenpiteitä kohteelle voitaisiin tehdä, jotta sen päästötaso alentuisi merkittävästi. Tarkastelu kattaa elinkaarivaikutukset materiaaleista energiaan. Tässä raportissa tutkitaan, mitä toimenpiteitä kohteelle pitäisi tehdä, jotta - päästötaso saataisiin puolitettua nykytasosta, ja - päästötaso saataisin kolmasosaan nykytasosta. Tässä tarkastelussa pääpaino on ilmastovaikutuksilla, mutta vihreä betoni syrjäyttää myös uusioraaka-aineita, ja hyödyntää useita kymmeniä tonneja lentotuhkaa. Lentotuhka syntyy Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen sivutuotteena. performance 29
Valinnat vaiheelle 1: passiivitaso Tuloksesta nähdään, että käyttöenergian osuus päästöistä on noin 80 %. On siis luontevaa etsiä merkittäviä päästövähenemiä vähentämällä energian kysyntää. Vaiheen 1 toimenpiteet ja niiden vaikuttavuus Vihreä betoni koko betonimassaan ja massan optimointi Rakennuksen parantaminen passiivienergitasolle Maalämpöpumppu (COP=3, ei maksimimitoitusta) Vaiheen 1 toimenpiteet yhteensä - 190 tn CO2e -1 500 tn CO2e -1 040 tn CO2e -2 730 tn CO2e Näillä toimilla voidaan puolittaa kohteen päästöt. Toteuttamiselle on todennäköisesti löydettävissä perusteet käyttökustannusten alenemisen kautta. Mikään ratkaisuista ei ole luonteeltaan korkeariskinen. Uutta on vihreän betonin käyttö, jonka avulla saadaan rakentamisvaiheessa noin 20 % päästövähenemä. performance 30
Valinnat vaiheelle 2: lähes nollaenergiataso Vaiheessa 2 pitää päästä selvästi alempiin päästöihin. Rakennus on saatava lähes nollaenergiatasolle ja sen on tuotettava joko merkittävä osa omasta sähköstään, tai sitten kaikki lämpöenergiansa puupolttoaineilla. Tässä on valittu toimenpiteeksi aurinkosähkön tuottaminen puolelle tarvitusta kiinteistösähköstä. Vaiheen 2 toimenpiteet ja niiden vaikuttavuus Rakennuksen parantaminen lähes nollaenergiatasolle Maalämpöpumpun käyttö vähenee hieman Aurinkosähkön merkittävä tuotanto kiinteistön käyttöön Vaiheen 2 toimenpiteet yhteensä -810 tn CO2e +90 tn CO2e -380 tn CO2e -1 100 tn CO2e Vaiheella 2 on selvästi korkeammat riskit ja kustannukset. Etenkin aurinkosähkön tuotanto nostaa investointikustannusta huomattavasti. Mahdollisuudet vähentää esim. betonirakenteiden päästöjä edelleen olisivat tervetulleita. performance 31
Skenaarioiden lopputulos Kohde on mahdollista toteuttaa nykyteknologialla puolella tai kolmasosalla siitä päästötasosta, joka kohteella on, jos mitään erityistä toimenpidettä ei käynnistetä. Päästöt vähenevät tehokkaimmin ensiksi käyttöenergiasta, mutta rakentamisvaiheen päästöjen osuus kokonaisuudesta ja sen tehostamisen merkitys kasvavat. 6 000 Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen skenaariot 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 RakMk 2010 nykytila Passiivi + maalämpö Lähes nolla + aurinko C Purku A Rakentaminen B Käyttö performance 32
Mitä tulokset tarkoittavat? Jos tulokset ilmoitetaan esimerkiksi tuttuina henkilöauton ajokilometreinä talon asukasta (50) ja vuotta (50) kohti, vastaavat perustason ratkaisun päästöt noin kahta kolmasosaa keskimääräisen suomalaisen vuosittaisesta autoilusta. Perustilanne RakMk 2010 30 miljoonaa ajokilometriä, tai 12 000 km per asukas per vuosi Vaihe 1: passiivitaso 15 miljoonaa ajokilometriä, tai 6 000 km per asukas per vuosi Vaihe 2: lähes nollaenergia 9 miljoonaa ajokilometriä, tai 3 700 km per asukas per vuosi Keskimääräinen ajosuorite 18 000 km / v. Laskettu keskimääräisellä henkilöautolla 180 g CO2e / km performance 33
1. Raportin tausta 2. Rakentamisen CO 2 -päästöihin vaikuttaminen 3. Kivimateriaalit ja hiilitehokkuus 4. Suunnittelijan ja rakennuttajan vähähiiliset valinnat 5. DiaVilla: miten päästään tavanomaisesta erinomaiseen 6. Johtopäätökset performance 34
Johtopäätökset Vähähiilinen rakennus on vähähiilinen koko elinkaarensa aikana, ei vain tietyssä vaiheessa elinkaartaan. Tehokkuuden mittariksi sopii elinkaaren hiilijalanjälki. Jos rakennuksen päästöjä halutaan vähentää tehokkaasti ja edullisesti, tulee tämä ottaa tavoitteeksi jo suunnittelijoiden toimeksiantoa laadittaessa. Kivirakenteet ovat päästöintensiivisiä valmistusvaiheessa, mutta kivirakenteiden tekniset ominaisuudet vähentävät rakennuksen käytönajan päästöjä mm. termisen massan, ilmapitävyyden, kestävyyden ja karbonatisaation ansiosta. Rakennuttaja ja suunnittelija voivat vaikuttaa elinkaaren päästöihin valinnoillaan. Suuri osa valinnoista soveltuu kaikille rakennusmateriaaleille, mutta betonirakenteilla erityisesti betonin laatua koskevilla valinnoilla on vaikutusta. Päästöiltään tavanomaisesta kivitalosta voidaan tehdä erinomainen. Tämä vaatii tavoitteellista suunnittelutyötä sekä energia- että rakennesuunnittelun parissa. performance 35
Aihetta koskevat julkaisut Ympäristöystävällisen kivitalon suunnittelua ja toteutusta koskeva raportti julkaistaan Betoniteollisuus ry:n toimesta. Elinkaaren hiilijalanjälkilaskentaa koskeva raportti julkaistaan tammikuussa 2013 FIGBC:n toimesta. performance 36
NOPEAMPAA KASVUA YMPÄRISTÖTEHOKKUUDELLA Bionova Consulting parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä ympäristötehokkuuden avulla. Your partner for sustainable performance Panu Pasanen +358 44 2871 722 panu.pasanen@bionova.fi www.bionova.fi performance 37