Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien

Samankaltaiset tiedostot
IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

3D-tiedonhallinnasta GTK:ssa

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/ Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli

Multimaker7 ohjelmalla tuotettujen ohjelmien julkaisusta

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

Vesijärven sedimenttitutkimukset kaikuluotaamalla 2018

Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <Mineraalivarat>

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS JA VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi -hankkeen väliraportti ja jatkotutkimustarpeet

Maastotallennin ja metsäkuviotietoihin pohjautuva reitinoptimointi moreeninäytteenotossa Anne Taivalkoski ja Pertti Sarala

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

Petri Rosenberg

Wikin käyttö Perus ja kehittynyt Juha Matikainen Antti Miettinen

KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

IP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari

Moodle opiskelijan opas. Verkko oppimisympäristön käyttö

3D-TEHTÄVÄ C Hiomakone CAD-suunnittelu Finaali

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

Jarmo Lahtinen Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Opinnäytteen tallennus Theseus-verkkokirjastoon

KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri

Tutkimustyöselostus Vampulan kunnassa, valtausalueella Matkussuo (kaivosrekisterinumero 7822/1) suoritetuista kaoliinitutkimuksista vuosina

Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

Hydrogeologisten aineistojen visualisoinnin hyödyntäminen pohjavesiselvityksissä ja tarkkailujen suunnittelussa

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

HELSINGIN YLIOPISTO TIEDEKASVATUS. helsinki.fi/tiedekasvatus v 1.2

E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

Itä-Suomen yksikkö K/781/41/ Kuopio. Kalliokiviaineskohteiden inventointi. Pohjois-Karjala. Reino Kesola. Tilaaja:

GTK-FrEM reikämittaukset Suhangon kerrosintruusiolla 2017

GTK lyhyesti. gtk.fi

SMART Board harjoituksia 17 - Notebook 10 Tiedostomuotoihin tallentaminen Yritä tehdä tehtävät sivulta 1 ilman että katsot vastauksia.

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela

Hankkeen Pohjois-Suomen kallioperäkartoitus loppuraportti Jukka Väänänen

Tuotetietojen täydentäminen sähköpisteelle

KARBONAATTIKIVITUTKIMUKSIA SIUNTION VEJANSISSA VUONNA Hannu Seppänen, Pekka Karimerto & Jukka Kaunismäki

NUUO ETÄOHJELMA PIKAOPAS. Maahantuoja Dasys Oy Kaivolahdenkatu HELSINKI helpdesk@dasys.fi

Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys

Niinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus

3D-SUOMI JA POHJATUTKIMUSREKISTERI. H. Kallio Pohjatutkimuspäivät

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <Maannos>

Rakenneselvityskarttojen visualisoinnin kehittäminen

Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset

Siilomittari Jarkko Jokinen, Kalevi Sulkanen ja Teemu Koskinen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Projektinhallintaa paikkatiedon avulla

Videon tallentaminen Virtual Mapista

TUTA Q2 Tallentava valvontakamera Asennusohje

Ksenos Prime Käyttäjän opas

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Tarjoustyökalun käyttöohje

MultiSave - käyttö ja käyttöönotto

PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

Geologiset rakenneselvitykset ja haavoittuvuusanalyysit pohjavesiyhteistarkkailun suunnittelun työkaluna

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

Visual Case 2. Miika Kasnio (C9767)

Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä. Elo Seppo

Geofysikaaliset GTK-FrEM menetelmän testimittaukset Tervon Vehkalammen Cu- Zn mineralisaation alueella vuonna 2015

JYVÄSKYLÄN SEUDUN. 1. Sisältö * * Tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia. Sivun oikeassa yläkulmasta löytyy Lisää oma tapahtumasi.

3D-ohjelmistojen testaaminen maaperätutkimuksia varten Antti Pasanen

Opi kuvin: By Choice v.1.4 asennus Asennus järjestelmänvalvojan oikeuksin

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

Koulutus 2: Pistepilviohjelmistot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Arkistoraportti 12/2012. Pohjatutkimusrekisterin sidosryhmäkyselyn tulokset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Public Account-tili on pysyvä, joten kannattaa käyttää mieluummin sitä kuin kaupallisen tilin kokeiluversiota.

Uuden työtilan luonti

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE

AMR-MITTARIDATAN VISUALISOINTI FME:LLÄ. Helen Sähköverkko Oy Juha Iivonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI. Työraportti. Pertti Turunen. Geofysikaaliset malminetsintätutkimukset karttalehdellä vuosina

NOVAPOINT Soundings Editor 3.3

MAANMITTAUSLAITOKSEN ILMAISTEN KARTTOJEN TULOSTAMINEN QUANTUM GIS -OHJELMALLA

Transkriptio:

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Laine, Eevaliisa Raportin laji Raportin nimi Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3D-mallinnusohjelmien projekteina Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä 3D-tietokannan ensimmäisessä versiossa tavoitteena on yksinkertaisuus eli 3D-mallit tallennetaan suoraan niiden 3Dohjelmistojen projektitiedostoina. Raportissa kuvataan mitä 3D-mallista tallennetaan ja minkälainen kuvailutieto on siihen liitettävä. Raportissa annetaan myös ohjeet 3D-mallien esittämiseksi 3DPDF:inä, Paraview3D- ja Geovisionary-esityksenä. Joihinkin 3D-ohjelmiin liittyy myös oma vapaastiladattavissa oleva katseluohjelmisto. 3D-mallit voidaan tulevaisuudessa esittää myös Geologian tutkimuskeskuksen julkisilla verkkosivuilla käyttäen edellä mainittuja esitysmuotoja. Tätä ennen on kuitenkin sovittava 3D-mallien julkisuudesta ja siihen liittyvistä rajoituksista. Ensi vaiheen 3D-tietokannan objekteja voidaan käyttää myöhemmin yleisemmässä 3D-tietokannassa ottaen kuitenkin huomioon 3D-malleihin liittyvän epävarmuuden. Koska meillä on hyvin vähän aineistoa syvyyssuunnassa, niin 3D-mallit esittävät enemmän tekijän omaa ajatusta alueen geologiasta. Näin luotujen mallien yhdistäminen samaan objektitietokantaan vaatii paljon työtä ja sopimista. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) 3D-tietokannat, 3D-ohjelmistot, Geologian tutkimuskeskus, Suomi Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi Karttalehdet Muut tiedot Osa 3/3 koskien 3D-tiedonhallintaa GTK:ssa Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue ESY 211 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus 7780015 Allekirjoitus/nimen selvennys

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 3D-HAKEMISTORAKENNE 2 3 3D-MALLI JA SIIHEN LIITTYVÄ KUVAILUTIETO 3 4 3D-OHJELMISTOJEN TALLENNUSMUODOT 5 5 GEOLOGISTEN 3D-MALLIEN VISUALISOINTI 6

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO 3D-tietokannan ensimmäisessä versiossa tavoitteena on yksinkertaisuus eli 3D-mallit tallennetaan suoraan niiden 3D-ohjelmistojen projektitiedostoina. Raportissa kuvataan mitä 3D-mallista tallennetaan ja minkälainen kuvailutieto on siihen liitettävä. Raportissa annetaan myös ohjeet 3D-mallien esittämiseksi 3DPDF:inä, Paraview3D- ja Geovisionary-esityksenä. Joihinkin 3D-ohjelmiin liittyy myös oma vapaastiladattavissa oleva katseluohjelmisto. 3D-mallit voidaan tulevaisuudessa esittää myös Geologian tutkimuskeskuksen julkisilla verkkosivuilla käyttäen edellä mainittuja esitysmuotoja. Tätä ennen on kuitenkin sovittava 3D-mallien julkisuudesta ja siihen liittyvistä rajoituksista. Ensi vaiheen 3D-tietokannan objekteja voidaan käyttää myöhemmin yleisemmässä 3D-tietokannassa ottaen kuitenkin huomioon 3D-malleihin liittyvän epävarmuuden. Koska meillä on hyvin vähän aineistoa syvyyssuunnassa, niin 3D-mallit esittävät enemmän tekijän omaa ajatusta alueen geologiasta. Näin luotujen mallien yhdistäminen samaan objektitietokantaan vaatii paljon työtä. Raportissa kuvataan tiekannan hakemistorakenne, 3D-mallin kuvailutieto, tärkeimpien 3D-ohjelmistojen tallennusvaihtoehdot, 3DPDF:n tekeminen, ParaviewGeon ja Geovisionaryn käyttö. Raportissa pyritään myös määrittelemään mitä 3D-mallista kannattaa tietokantaan tallentaa. Tallennuksen ohjeistus 3D-mallit ArcMapkarttana 3D-mallit omissa hakemistoissaan 3D-visualisointi 3dpdf (FME:n kautta) GeoVisionary Osa julkaistuna GTK:n verkkosivuilla? Kuva 1. 3D-tiedonhallinta 2014

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 2 3D-HAKEMISTORAKENNE Mallit talletetaan siis kohteittain omiin kansioihin kunkin teeman alle. Tarvittaessa noita teemoja voidaan lisätä, kuten geofysiikka, pohjavesi, kaivosympäristö jne. Kansioiden nimet mieluiten pienillä kirjaimilla ilman välejä ja ääkkösiä. Päähakemistosta löytyy geologisten 3D-mallien jako eri hakemistoihin sekä ohjeet ja mahdollisesti tulevaisuudessa geologinen kartta, jossa näkyvät 3D-mallien sijainnit. 3D-mallien jako on geologinen: 1) Alueelliset kallioperä- ja maaperägeologiset 3D-mallit, alueellinen tässä tarkoittaa yleisgeologista mallia, joka on halkaisijaltaan useita kilometrejä. Yleensä paikallisilla geologisilla malleilla on selkeä käyttötarkoitus. Alueelliset mallit on jaettu alustavasti neljään alueeseen: Vihanti- Pyhäsalmialue, Outokummun ympäristö, Keski-Lappi ja Etelä-Suomi. Myöhemmin jakoa pitää tarkentaa karttalehtijaon mukaisesti. 2) Mineralisaatioiden 3D-mallit, jaettuna karttalehden mukaan 3) 3D-mallit yhdyskuntarakentamisessa, jaettuna karttalehden mukaan 4) Pohjavesimallit, jaettuna karttalehden mukaan 5) Kiviaineslouhosten 3D-mallit, jaettuna karttalehden mukaan 6) ja mahdollisesti muita 3D-tietokanta outokummun alue alueelliset 3D-mallit keski-lappi mineralisaatiot vihantipyhasalmi etelasuomi yhdyskuntarakentaminen ohjeet ja 3Dmallialueiden sijainnit kohteennimi_tekijät_päivämäärä 3D-malli 3DPDF ParaviewGeo GeoVisionary Kuva 2. 3D-tietokantarakennetta

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 Kuvattu 3D-tietokanta on syytä yhdistää maaperämallinnuksen kanssa. Julkisuus ja käyttöoikeudet eivät ole vielä selvitetty. 3D-mallinnuksen tuotteille pitää löytyä myös tarkastusmenettely etenkin, jos niitä julkaistaan GTK:n ulkoisilla verkkosivuilla. Tarkastusmenettelyn voi korvata vertaisarvioitu julkaisu tai raportti, jossa geologinen 3D-malli on julkaistu. 3 3D-MALLI JA SIIHEN LIITTYVÄ KUVAILUTIETO Tallennettava 3D-malli on mallinnuksen lopputulos ja sisältää vain tulkitut rakenteet ja suorat kallioperähavainnot kuten kairaukset ja mahdollisen visualisoinnin epävarmuudesta. Lisäksi jokaisesta mallista lyhyt kuvaus tekstitiedostona. Kuvailutiedostosta pitäisi löytyä: 1. 3D-mallintajien suositukset 3D-mallin käytöstä 2. 3D-mallin nimi 3. Käytetyt ohjelmistoversio (niin esitettynä, että sen perusteella pystyy avaamaan 3D-mallin vaikeuksitta) 4. Tekijät ja yhteyshenkilön sähköpostiosoite 5. Organisaatio (tavallisesti GTK, mutta osa malleista tehdään yhteistyönä muiden organosaatioiden kanssa) 6. Valmistumispäivämäärä 7. Hanke 8. Koordinaatisto ja karttalehdet 9. Mallin koko 10. Lyhyt kuvaus sisältäen viittaukset raportteihin ja julkaisuihin 11. Mallin luonteen kuvaus sanallisesti. Luotettavuuden arvioinnissa voidaan käyttää myös kallioperän suorien havaintojen suhdetta alueen kallio- tai maaperän heterogeenisuuteen. Havaintojen määrä voidaan saada helposti selville, mutta heterogeenisuus perustuu jo osittain olemassa oleviin havaintoihin ehkä hyvinkin valikoidulta osalta tutkimusaluetta eivätkä siis kuvasta todellista heterogeenisuutta.esimerkkejä tyypillisistä malleista: a. 3D-mallin tekijöinä geologit, geofyysikot ja mallintajat yhdessä, 3D-malli pohjautuu tiheään kairasydänaineistoon, esimerkkinä kaivosten geologiset 3D-mallit b. 3D-mallin tekijöinä geologit, geofyysikot ja mallintajat yhdessä, mutta 3D-malli perustuu harvaan kairasydänaineistoon ja geofysikaalisiin tulkintoihin, seismiset luotaukset mukana. Geologisen asiantuntemuksen merkitys painottuu. Esimerkkinä Promine-projektissa tehdyt Vihannin ympäristön 3D-malli. c. 3D-mallin tekijöinä geologit, geofyysikot ja mallintajat yhdessä, mutta 3D-malli perustuu harvaan kairasydänaineistoon ja geofysikaalisiin tulkintoihin, seismiset luotaukset puuttuvat. Geologisen asiantuntemuksen merkitys painottuu. Esimerkkinä Promine-projektissa tehty Vihanti-Pyhäsalmi-alueen 3D-malli.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 d. 3D-malli, joka on tarpeellinen välivaihe lopullisen 3D-mallin tekemisessä. Esimerkkinä geofysikaaliset inversiomallit e. Kallio- ja/tai maaperän CEM-malli Taulukko 1 Esimerkki kuvailutiedosta Käyttöoikeus 3D malli Ohjelmisto, versio sekä mahdolliset muut ohjelmistot sekä lisäosat Vihanti-Pyhäsalmi Surpac 6.3 Otsikko Vihanti-Pyhäsalmi -alueen alueellinen geologinen 3D-malli Tekijät Jouni Luukas, Jukka kousa, Aimo Ruotsalainen Yhteyshenkilö Jouni.luukas@gtk.fi Organisaatio GTK, Geologian tutkimuskeskus Date of publication 1.12.2012 Hanke Promine-projekti Koordinaatisto ja karttalehti Mallin koko/mittakaava Lyhyt kuvaus sisältäen myös käytetyn aineiston ja/tai viittaukset 3D-mallin kuvauksen sisältäviin raportteihiin ja julkaisuihin. kkj3, karttalehdet 2441, 2443, 2432, 2434, 3412, 2431, 2433, 3411, 2342, 2344, 3322, 3324, 2343, 3321, 3323 120 km x 60 km x 5 km Alueellinen geologinen 3D-malli, nimitykset ja väritykset vastaavat Digikp:ssä käytettyjä. Viite : Promine-kirja (tarkennetaan kirjan ilmestyttyä). Mallin yleiskuvaus 3D-malli perustuu usean geologin ja geofyysikon usean vuoden työhön ja kokemukseen alueen geologiasta, mutta hyvin vähäiseen kairausaineistoon ottaen huomioon alueen monimutkaisuuden

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 4 3D-OHJELMISTOJEN TALLENNUSMUODOT Tärkeimpien 3D-mallinnusohjelmistojen tallennusmuodot ja tarvittavat tiedostot on esitetty allaolevassa taulukossa. Ennen 3D-titokantaan tallennusta kaikki objektit, joita ei enää tarvita kannattaa jätää pois lopullisesta versiosta. Muuten tallennus on hyvin yksinkertaista eri ohjelmissa. Taulukko 2 3D-mallien tallennus Ohjelmisto Lisäosat Tallennusmuoto ja tarvittavat tiedostot Geometristen objektien tallennusmuodoista Surpac 6.3, uusin versio Surpac 6.5 Rakennegeologinen lisäosa mahdollinen Tulkitut pisteet, viivat, pinnat ja gridit omina objekteinaan, lisäksi accesstietokanta, joka sisältää kairasydänaineiston ja värimääritykset sekä lopuksi *.ddb-tiedosto, joka yhdistää Accesstiedoston Surpac-mallinnukseen. Kaikki objektit on luettavissa asciina ja myös muunnettavissa ainakin Autocad-muotoon dxftiedostoiksi Gems Tallennusprojektina Kaikki objektit on luettavissa asciina ja myös muunnettavissa ainakin Autocad-muotoon dxftiedostoiksi GOCAD2009.4 useita eri versioita ja lisäosia, joista tärkeimpiä Mira Geosciencin pluginit Tallennetaan sekä projekti tiedosto että projektihakemisto. Kaikki geometriset objektit voidaan tallentaa ascii-muotoon ja Autocadin dxf-tiedostoiksi. Miran työkalujen avulla voidaan tuottaa myös 3DPDF, jonka värityksiä ei voi muuttaa. Geomodeller2013 Tallennetaan yksi projektitiedosto Kaikki objektit on mahdollista tallentaa ascii-muotoisina ja myös dxf-tiedostoina ArcScene AutoCad SubsurfaceViewer GSM Tallennetaan sxd-tiedosto ja ja visualisoitavat objektit Tallennetaan tulokset dxf- ja dwgtiedostoina sekä käytetty työtila Tallennetaan projektina. 3D-mallit voi tulostaa VRML:ksi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 5 GEOLOGISTEN 3D-MALLIEN VISUALISOINTI Tämäkin on esitetty taulukkomuodossa. 3DPDF on pdf-tiedosto, joka esittää 3D-mallin niin, että sitä voi zoomata ja pyöritellä. Suurin työ 3DPDF:ien tekemisessä on värien uudelleen editointi. 3DPDF:ssä ei myöskään ole legendaa, vaan se pitää erikseen tehdä esitykseen. Taulukossa 2 olevien ohjelmien lisäksi dxf- ja Gocad-tiedostot voi suoraan tuoda ParaviewGeo ja GeoVisionary-ohjelmistoihin käytettäviksi 3Dvisualisoinnissa. GOCADissa, SubsurfaceViewerissa ja ArcScenessä on valmiina stereokatseluominaisuus. Ohjelmistojen omat ilmaiset visualisointityökalut tekevät mahdolliseksi 3D-mallin esittelyn asiakkaille ja yleisölle. Taulukko 3 Geologisten 3D-mallien visualisointi asiakkaille Ohjelmisto Surpac 6.3, uusin versio Surpac 6.5 GOCAD2009.4 Geomodeller2013 Autocad SubsurfaceViewer Gems GMS Visualisointivaihtoehdot 3D-mallin objektit tallennetaan dxftiedostoiksi FME-ohjelmiston 2014 32- bittisessä versiossa on mahdollisuus muuntaa 3D-malli 3DPDF:ksi tuoduista dxf-tiedostoista, jotka pitää kuitenkin uudelleen värittää oikean värisiksi. Surpac 6.3, uusin versio Surpac 6.5 3D-mallia voi myös suoraan katsella lisensoimattomalla Surpacilla, joka siten toimii Surpac-mallien katseluohjelmana GOCAD2009.4 Mira Geosciencen lisäosan avulla voidaan tehdä suoraan 3DPDF, jonka väritystä on kuitenkin hyvin vaikea muuttaa Ilmainen katseluohjelmisto GEOCANDO Geomodeller2013 Oma vapaasti ladattava visualisointityökalu, joka on vapaasti ladattavissa ohjelmiston sivulta www.geomodeller.com ArcScene Verkkoesitystä varten Geomodellerilla voi tehdä 3Dmallista VRML-tiedoston Tehdään mallista VRML-tiedosto Muunnetaan FME:llä 3DPDF:ksi SubsurfaceViewer SubsurfaceReaderin voi vapaasti ladata verkosta ja käyttää 3D-mallin katseluun GMS monipuoliset visualisointimahdollisuudet ja animaatiot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7