ASBESTIPURKUTYÖKOULUTUS Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Visamäki, 22.11.2012 Tony Puhakka
Paikka TIIVISTELMÄ VISAMÄKI Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Infra Tekijä Tony Puhakka Vuosi 2012 Työn nimi Asbestipurkutyökoulutus TIIVISTELMÄ Tämän työn tarkoituksena on ollut mallintaa uuden osatutkintoon perustuvan asbestipurkutyökoulutuksen käytännön toteuttamista Turun aikuiskoulutuskeskuksessa. Mallintaminen on tarpeen myös koulutusten laadunvarmistamiseksi. Lisäksi tämän työn avulla voidaan perehdyttää uusia kouluttajia ja parhaillaan onkin käynnissä uuden asbestipurkutyö kouluttajan valinta Turun aikuiskoulutuskeskuksen omasta opettajistosta. Aiemmin kouluttajana on käytetty ulkopuolista tahoa. Tämä työ käy myös opetussuunnitelmarunkona asbesti purkutyökoulutukselle. Työn taustatietona on käytetty asbestia ja asbestipurkutyötä koskevia lakeja, säädöksiä sekä työturvallisuuskeskuksen ja työterveyslaitoksen ohjeistuksia. Taustatietoa on kerätty myös osallistumalla opetushallituksen rahoittamaan hankkeeseen asbestipurkutyön näyttöympäristö, haastattelemalla kouluttajia, koulutettavia, arvioijia sekä seuraamalla ja kuvaamalla tutkintosuorituksia. Jatkossa asbestipurkutyökoulutuksen kehittäminen ja kehittyminen pohjautuu viranomaisten ohjeistuksiin, työelämän tarpeisiin, saatuun palautteeseen sekä asbestipurkutyön käytännön toimintamallien kehittymiseen. Avainsanat Asbestipurkutyökoulutus, asbestipurkutyö, asbestirata Sivut 23 s. + liitteet 11 s.
ABSTRACT VISAMÄKI Degree Programme in Construction Management Infra Author Tony Puhakka Year 2012 Subject of Bachelor s thesis Asbestos Demolition Training ABSTRACT The Purpose of this thesis was to model the new practice for the realization of examinationbased asbestos demolition training at Turku Adult Education Centre. This modelling is also necessary to ensure the quality of education. In addition, this thesis can be used in the introduction of new trainers to work. A new asbestos demolition trainer selection is currently underway at Turku Adult Education Centre among its own teaching staff. Previously, as external trainers was hired to do the training. This work can also be used as a framework for the curriculum of asbestos demolition training. Background information was collected from the laws and regulations relating to asbestos and asbestos demolition work, and occupational safety guidelines issued by the Finnish Institute of Occupational Health. Information was also collected by participating in the project called The asbestos removal works demonstration environment funded by The Finnish National Board of Education. In addition, trainers, trainees and evaluators were interviewed and examination performances were observed and described. In the future, the development of asbestos demolition training will be based on the instructions of the authorities, the needs of employers, feedback from asbestos demolition work and the development of practical approaches on site. Keywords Asbestos demolition training, asbestos demolition, asbestos track, Pages 23 p. + appendices 11 p.
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 TAUSTAA ASBESTISTA... 2 2.1 Asbesti kuituna... 2 2.2 Yleisimmät asbestilaadut ja niiden käyttö rakentamisessa... 3 2.3 Asbestin terveysvaikutukset... 4 3 ASBESTIPURKUTYÖ... 4 3.1 Asbestipurkutyön aiheuttamat pitoisuudet ilmassa... 4 3.2 Asbestipurkutyövaltuutus ja asbestipurkutyötä ohjaavat säädökset... 5 3.3 Asbestipurkutyön suorittamista ohjaavia rakennusalan ohjeita... 6 4 ASBESTIPURKUTYÖN VAATIMA KOULUTUS... 6 4.1 Asbestipurkutyökoulutuksen kehittamisen ja valvonnan tarve... 6 4.2 Asbestipurkutyökoulutksen koulutusvaatimuksen muutos... 7 4.3 Asbestipurkutyökoulutuksen siirtyminen oppilaitoksiin... 7 5 ASBESTIPURKUTYÖKOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUKSESSA... 8 5.1 Asbestipurkutyökoulutuksen ristitiita säädösten kanssa... 8 5.2 Asbestipurkutyön näyttöympäristö hankkeena... 8 5.3 Kolmikantainen arviointi... 9 5.4 Asbestipurkutyökoulutuksen sisältö pääkohdittain Turun AKK:ssa... 9 5.4.1 Ensimmäisen koulutuspäivän aiheet... 10 2.4.2 Toisen koulutuspäivän aiheet... 10 2.4.3 Kolmannen koulutuspäivän aiheet... 10 2.4.4 Neljännen koulutuspäivän aiheet... 10 2.4.5 Viidennen koulutuspäivän aiheet... 11 5.5 Tutkintosuoritus vaiheittain työnäyttönä... 11 5.5.1 Osastointimenetelmä ja 3-osainen sulkutunneli... 11 5.5.2 Alipaineistetun osaston rakentaminen valmiiksi... 13 5.5.3 Suojavarusteiden käyttö... 14 5.5.4 Purkutyö alipaineistetussa osastossa... 16 5.5.5 Pussipurkumenetelmä Toisen koulutuspäivän aiheet... 16 5.5.6 Jätteiden käsittely ja lopettavat työt... 18 5.6 Tutkintosuorituksen arviointi... 19 6 ASBESTIPURKUTYÖKOULUTUKSEN NÄKYMÄT JATKOSSA... 20 6.1 Asbestipurkutyökoulutuksen markkinointi... 21 6.2 Asbestipurkutyökoulutuksen haasteet... 21 LÄHTEET... 22
Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Asbestipurkutöitä koskeva säädöspohja Asbestipurkutyön keskeinen rakennusalan ohjeistus Asbestipurkutyön näyttöympäristö hanke Valinnaisen tutkinnon osan 46 Asbestityöt vaatimukset Tutkintotoimikunnan ohjeistus koulutuksen ja arvioinnin pohjaksi Itsearviointilomake Arviointilomake Asbestipitoiset tuotteet
1 JOHDANTO Työturvallisuuden laimin lyönnillä on vakavat seuraukset kun kyseessä on esimerkiksi asbestipurkutyöt. Myös Lisääntynyt tietous asbestin vaaroista sekä todetut asbestisairaudet ovat tuoneet ilmi puutteet riittävän työturvallisuuden noudattamisessa. Näistä laiminlyönneistä on tieto kulkeutunut myös työsuojeluviranomaisille ja sitä kautta aina lainsäätäjille saakka. Päättävät tahot ovat tutkineet syitä laiminlyönteihin ja yhtenä syynä on pidetty asbestipurkutyökoulutusten sekavia koulutuskäytäntöjä sekä puutteita myös koulutusten sisällöissä. Lisääntynyt korjausrakentaminen asbestipurkutöineen on lisännyt asbestille altistumisen vaaraa. Myös viiveellä ilmenneet altistumiset ja asbestisairaudet ovat tuoneet muutoksia työturvallisuutta sekä asbestia koskevaan lainsäädäntöön. Kaikki edellä mainitut tekijät ovat johtaneet tarpeeseen kehittää asbestipurkutyökoulutusta. Asbestipurkutyökoulutuksen nykyisen mallin tavoitteena on ollut kehittää koulutuksen sisältöä ja laatua sekä saada valtakunnallisesti yhtenäinen koulutuskäytäntö. Sosiaali- ja terveysministeriö on esitellyt asbestipurkutyökoulutukseen muutosta, jonka mukaan ainoaksi asbestipurkutyöhön pätevöittäväksi koulutukseksi hyväksyttäisiin rakennusalan ammattitutkinnon valinnaisen asbestityöt osatutkinnon suorittaminen. Uudet asbestipurkutyötekijän pätevyysvaatimukset ovat tulleet voimaan 1.1.2011 lähtien. Tähän perustuen on opetushallitukselta haettu rahoitusta hankkeelle nimeltä asbestipurkutyön näyttöympäristö, jonka tarkoitus on uudistaa asbestipurkutyökoulutus nykyisten vaatimusten mukaiseksi. Turun aikuiskoulutuskeskus on hankekumppanina tässä hankkeessa ja tämän opinnäytetyön avulla on tarkoitus mallintaa Turun aikuiskoulutuksen asbestipurkutyökoulutusta ja siihen liittyvän tutkintotilaisuuden käytännön toteuttamista. 1
2 TAUSTAA ASBETISTA Asbesti on yleisnimike eräiden kuitumaisen muodon omaaville silikaattimineraaleille. Asbestia sisältävää mineraalia on louhittu luonnosta ja tätä on kutsuttu myös asbestikiveksi. Asbesti on alun perin kreikankielinen sana, joka tarkoittaa palamatonta. Asbestin käyttö aloitettiin jo tuhansia vuosia sitten kampakeraamisella kaudella. Tällöin asbestia sekoitettiin saveen ja näin saatiin parannettua saviruukkujen kulutus- ja tulenkestoa. (Wikipedia 2012, asbestikeramiikka.) Asbesti otettiin teolliseen käyttöön eli erilaisten materiaalien ja tuotteiden raaka-aineeksi 1900-luvun alusta, koska se oli hyvä tulen ja lämmön eristeenä, äänieristeenä sekä toimi hyvänä sidosaineena muille materiaaleille parantaen samalla niiden kestävyyttä ja vetolujuutta. Materiaali luokitellaan asbestipitoiseksi, jos siinä on yli 1 % asbestia aineen painosta. Suomessa asbestin käyttö lisääntyi 1930-luvulta lähtien ja antofylliittiasbestia louhittiin Tuusniemen Paakkilassa aina vuoteen 1975 saakka. Asbestin käyttö jatkui runsaana 1970-luvun lopulle saakka ja sitä käytettiin eniten rakennusmateriaaleissa. (Työterveyslaitos 2012, asbesti rakennustyössä.) Asbestin aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi sen käyttö väheni nopeasti ja loppui käytännössä 1990-luvulle tultaessa. Ruiskutetun asbestin, ns. sinisen asbestin (krokidoliitti) käyttö kiellettiin Suomessa jo vuonna 1977. Yleisesti asbestin valmistus ja maahantuonti kiellettiin v. 1993 ja asbestipitoisten tuotteiden käyttöönotto v. 1994. (Työturvallisuuskeskus 2011, toimiva asbestipurku.) 2.1 Asbesti kuituna Asbestilla on kuitumainen rakenne, koska se muodostuu kuitukimpuista. Kun asbestia työstetään mekaanisesti tai se joutuu mekaanisen kulutuksen kohteeksi, hajoaa kuitukimppu pitkittäissuuntaan yksittäisiksi neulamaisiksi kuiduiksi. Yksittäisten kuitujen paksuus on yleensä 0,03-3 mikrometriä ja pituus 5-250 mikrometriä. Asbestikuidut ovat erittäin pieniä ja niitä voidaankin kutsua asbestipölyksi. Asbestipöly kuvaa hyvin irronnen ja hajonneen asbestin luonnetta ilmassa. (Työterveyslaitos 2012, asbesti rakennustyössä.) 2
Kuva 1. Asbestikuituja Kuva 2. Asbestikuituja Yleisimmät asbestilaadut ja niiden käyttö rakentamisessa Krysotiilia eli valkoista asbestia on käytetty lähinnä asbestisementtituotteissa esim. rakennuslevyinä seinissä ja vesikatossa kuten mineriitti- ja lujalevyt. Krokidoliittia eli sinistä asbestia on käytetty ruiskutettavana eristeenä mm. paloeristeissä ja haponkestoa vaativissa kohteissa. Amosiittia eli ruskeaa asbestia on sekoitettu magnesiumkarbonaattiin sekä piimaahan ja kyseistä yhdistettä on käytetty putkien ja lämpökattiloiden eristeenä. Antofylliittia on käytetty tuotteissa, joilta on vaadittu emäksen- ja haponkestävyyttä kuten asbestipahveissa, sementti- ja eristemassoissa. (Työturvallisuuskeskus 2011, toimiva asbestipurku.) Rakennuksen ulkomaalia Asbestisementti tuotteita Putkieristettä Ruiskutettua krokidoliittia Magnesiamassaa muovilaatta ja bitumiliimaa kiinnitys- ja saumalaastia Krysotiili eriste (valk. asbesti) Kuva 3. Näytteitä asbestia sisältävistä rakennusmateriaaleista 3
2.2 Asbestin terveysvaikutukset Asbestikuidut ovat biologisesti liukenemattomia, eli kun ne ovat kerran joutuneet kehoon, niin ne eivät poistu sieltä. Vaarallisimpia ovat kuidut, jotka ovat neulamaisia ja pituudeltaan 5-10 mikrometriä halkaisijan ollessa 0,3 1,0 mikrometriä. (Työturvallisuuskeskus 2011, toimiva asbestipurku.) Kaikki asbestilaadut aiheuttavat periaatteessa keuhkofibroosia ja keuhkosyöpää. Lisäksi asbestille altistuminen voi aiheuttaa muita sairauksia keuhkoille sekä syöpää muille sisäelimille. Yleisesti tunnetuin asbestin aiheuttama sairaus on asbestoosi. Asbestin aiheuttamiin sairauksiin kuolee n. 150 henkilöä vuosittain ja se on siinä mielessä hankala taudinaiheuttaja, että altistuminen ei aiheuta oireita lyhyellä aikavälillä, vaan sairaudet ilmenevät yleensä 10 50 vuoden viiveellä. Tästä syystä rakennusten käyttäjät, huoltajat ja korjaajat voivat altistua asbestille tietämättään. Ainoa varma keino välttyä asbestin vaaroilta on ennaltaehkäistä altistuminen. (Työterveyslaitos 2012, asbesti rakennustyössä.) 3 ASBESTIPURKUTYÖ Vaikka asbesti on erittäin vaarallista ihmiselle, niin rakennusmateriaaleihin sitoutuneena raaka-aineena se ei sinällään aiheuta vaaraa. Tilanne muuttuu kun asbestia sisältävä materiaali rikkoutuu tai se joutuu esim. mekaanisen kulutuksen kohteeksi tai sitä työstetään. Tällöin ilmaan vapautuu asbestikuituja hienojakoisena pölynä, mikä aiheuttaa altistumisen asbestille. Rakennusten korjaaminen sisältää usein myös vanhojen rakenteiden purkamista tai työstöä. Koska asbestin käyttö on jatkunut jopa aina 1990- luvun alkuun saakka, on hyvin todennäköistä että korjausrakentamisen purkutöiden kohteena on rakennusosia, jotka sisältävät asbestipitoista materiaalia. Asbestipurkutyö edellyttää asbestikartoitusta ja lupaa aluehallintoviranomaisilta. Asbestikartoituksen avulla pyritään määrittämään purettavien materiaalien asbestipitoisuudet ja asbestilaadut. Kun tunnistetaan asbestia sisältävät tuotteet, niin tämän perusteella tiedetään niiden vaarallisuus sekä purkamisesta aiheutuva pölyävyys. Asbestin pitoisuuden, laadun, kuidun koon sekä pölyävyyden perusteella valitaan oikeat menetelmät asbestipurkutyön suorittamiselle. (Työterveyslaitos 2012, asbesti rakennustyössä.) 3.1 Asbestipurkutyön aiheuttamat pitoisuudet ilmassa Vna 318/2006 4 :n mukaan asbestin altistumisen arvioinnissa huomioidaan vain sellaiset asbestikuidut, joiden pituus on vähintään 5 mikrometriä läpimitan ollessa alle 3 mikrometriä. Työntekijän asbestille altistumisen uusi 4
raja-arvo on 0,1 asbestikuitua kuutiosenttimetrissä hengitysilmaa keskimäärin 8 tunnin mittauksen keskiarvona. (vna 318/2006.) Tämä raja-arvo koskee siis asbestipurkutyön suorittajia. Asbestipurkutyöalueen (esim. osastointi) ulkopuolella on sallittu pitoisuus vain kymmenesosa edellä mainitusta eli 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa 8 tunnin mittauksen keskiarvona. Asbestia sisältävien rakennusmateriaalien purku aiheuttaa asbestin pölyämistä hengitysilmaan varsinkin kun kyseisiä materiaaleja ei voida purkaa ehjänä. Työtekniikka ratkaisee osaltaan kuinka paljon asbestipölyä joutuu hengitysilmaan. Jos esim. poistettava eriste on märkää ja sitä poistetaan varovaisesti käsityökaluilla, niin asbestipitoisuus ilmassa on tavallisesti alle 1 kuitua/cm 3. Kun eristeessä on kuivia kohtia, niin pitoisuus voi olla jopa 100 kuitua/cm 3. Silloin kun puretaan asbestia sisältävää pinnoitetta voi pitoisuus olla 1000 kuitua/cm 3. Myös eri rakennusmateriaalit aiheuttavat erilaisia asbestipitoisuuksia purkutyössä seuraavan taulukon mukaisesti. (Työterveyslaitos 2012, asbesti rakennustyössä.) Taulukko 1. Asbestipölymäärä osaston sisällä purkutilanteessa 3.2 Asbestipurkutyövaltuutus ja asbestipurkutyötä ohjaavat säädökset Nykyään asbestipurkutyö on luvanvaraista työtä, joka velvoittaa työn teettäjää ja tekijää. Vnp 1380/1994 16 :n mukaan asbestipurkutyö edellyttää valtuutuksia aluehallintoviraston työsuojeluosastolta. Kyseisen päätöksen mukaan asbestipurkutyön toteuttaminen edellyttää valtuutuksen lisäksi, että myös työnjohto ja jokainen asbestipurkua tekevä työntekijä ovat saaneet asbestipurkutyökoulutuksen. Asbestipurkutyövaltuus edellyttää myös, että työntekijät käyvät säännöllisissä terveystarkastuksissa. Tämä tarkoittaa alkutarkastusta ennen purkutyön alkamista sekä säännöllisiä terveystarkastuksia 3vuoden välein. Työnantajan on myös vuosittain ilmoitettava asbestille altistuvat työntekijänsä ASA- rekisteriin (ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvien rekisteri), jota ylläpitää työterveyslaitos. Kun on mahdollista, että edellä mainittu asbestille altistumisen raja-arvo ylittyy purkutöissä, niin työnantajan on suoritettava säännöllisiä mittauksia työntekijöidensä 5
altistumisesta. Käytännössä nämä mittaukset tehdään asbestipurkutyössä käytettyjen hengityssuojaimien sisältä kerättyjen ilmanäytteiden pohjalta. (Vnp 1380/1994.) Valtioneuvoston päätös asbestityöstä 1380/1994 3 :n antaa asbestitöitä koskevia yleisiä määräyksiä joiden mukaan: Asbestipurkutyössä ja muussa rakentamisessa työnantajan, suunnittelijan, rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo toimintaa yhteisellä rakennustyömaalla sekä yhteisellä työmaalla korvausta vastaan työskentelevän itsenäisen työnsuorittajan on yhdessä ja kunkin osaltaan huolehdittava siitä, ettei asbestityöstä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville eikä muillekaan työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille. (Vnp 1380/1994, 3.) Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, on rakennusten tai rakenteiden purkutyötä varten varmistuttava siitä, ettei purettavissa rakenteissa ole asbestia tai huolehdittava siitä, että purkutyö tehdään asbestipurkutyönä. (Vnp 1380/1994, 3.) Muita asbestia ja asbestitöitä koskevia säädöksiä ja ohjeita löytyy mm. työturvallisuus- ja työsuojelulaeista (Työterveyslaitos 2012, asbesti rakennustyössä). (Liite 2) 3.3 Asbestipurkutyön suorittamista ohjaavia rakennusalan ohjeita Lainsäädäntö antaa asbestitöihin liittyvälle toiminnalle pääperiaatteet, rajat ja vaatimukset. Lainsäädäntö ei kuitenkaan anna käytännön menetelmiä asbestipurkutyön toteuttamiseen työmaalla, vaan lisäksi tarvitaan rakennusalan omaa ohjeistusta. Näitä ohjeistuksia löytyy mm. RATUkorteista, työterveyslaitokselta, kirjallisuudesta sekä alan yrityksiltä ja yhdistyksiltä. (Työturvallisuuskeskus 2011, toimiva asbestipurku; Rakennus teollisuus, RATU-kortisto.) (Liite1) 4 ASBESTIPURKUTYÖN VAATIMA KOULUTUS Lainsäädäntö edellyttää, että asbestinpurkutyötä suorittavan yrityksen työnjohto ja työntekijät koulutetaan kyseiseen työhön (vnp 1380/1994). Aiemmin koulutusta ovat järjestäneet eri tahot ja näiden koulutusohjelmat ovat hyväksytty tapauskohtaisesti sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Koulutuksen sisällöt, kesto ja erityisesti valvonnan puute on aiheuttanut sekalaisia toimintamalleja asbestipurkutöiden koulutuksen osalta. (Hankeryhmä.) (Liite 3) 6
4.1 Asbestipurkutyökoulutuksen kehittämisen ja valvonnan tarve Asbestin terveyshaitat on tunnettu jo pitkään, mutta siitä huolimatta osassa korjausrakentamisen kautta asbestipurkutyön parissa toimivien yritysten johdon, työntekijöiden ja muiden osallisten toimesta on räikeästi laiminlyöty lainsäädännön edellyttämiä työturvallisuustoimia. Rakennuskohteissa on laiminlyöty mm. asbestikartoituksia, lupamenettelyä, perehdyttämistä ja koulutusta. Myös varsinaisessa asbestipurutyössä on toimittu vastuuttomasti. Esimerkkinä tästä toimii vuonna 2010 tehty kirjallinen kysely eduskunnan puhemiehelle ja tämän vastaus (Eduskunta, KK 631/2010 vp.) 4.2 Asbestipurkutyökoulutuksen koulutusvaatimuksen muutos Sosiaali- ja terveysministeriö on esitellyt asbestipurkutyökoulutukseen muutosta, jonka mukaan ainoaksi asbestipurkutyöhön pätevöittäväksi koulutukseksi hyväksyttäisiin rakennusalan ammattitutkinnon valinnaisen asbestityöt osatutkinnon suorittaminen. Kyseinen osatutkinto on toki ollut mahdollista suorittaa jo vuodesta 2005 lähtien, mutta rinnalla on ollut myös muita yksittäisiä koulutuksia, jotka eivät enää pätevöitä asbestipurkutöihin. Sosiaali- ja terveysministeriön esityksen pohjalta on syntynyt valtioneuvoston asetus (863/2010) asbestityöstä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Kyseinen asetuksen 17 antaa vaatimuksen nykyisestä osatutkintoon perustuvasta asbestipurkutyö pätevyydestä. Ko. pätevyysvaatimus on tullut voimaan 1.1.2011 ja tätä ennen pätevyyden saaneilta ei edellytetä lisäkoulutusta. (Tiedote 283/2010, sosiaali- ja terveysministeriö.) 4.3 Asbestipurkutyökoulutuksen siirtyminen oppilaitoksiin Edellä mainitun asetuksen mukaan asbestipurkutyötä tekeviltä vaaditaan talonrakennusalan ammattitutkinnon valinnaisen 46 asbestityöt osan suorittamista. Tämä vaatimus koskee sekä työnjohtoa että työntekijöitä. Käytännössä tämä vaatii koulutuksen järjestäjältä tai tarkemmin ottaen ko. tutkintosuorituksen vastaanottajalta voimassa olevan järjestämissopimuksen opetushallituksen alaisen talonrakennusalan tutkintotoimikunnan kanssa. Direktiivien ja kansallisten säännösten tarkoittaman suojelutason saavuttamiseksi on asbestipurkutyökoulutuksen pituudeksi määritelty neljä päivää, joka vastaa n. 28 tuntia. Koulutuksen keskeinen sisältö määräytyy rakennusalan ammattitutkinnon valinnaisen 46 asbestityöt osan ammattitaitovaatimusten perusteella. 7
Kun asbestipurkutyökoulutuksen kesto, keskeinen sisältö ja tavoitteet sekä koulutuksen järjestämisvastuu on rajattu lähinnä oppilaitoksille, niin voidaan hyvällä syyllä olettaa, että ko. koulutuksen toteutus on hyvin samanlaista valtakunnallisesti ja vaadittava laatu sekä valvonta saavutetaan. (Vna 863/2010.) 5 ASBESTIPURKUTYÖKOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN TURUN AKK:SSA Turun aikuiskoulutuskeskus (Turun AKK) on Varsinais-Suomessa toimiva ammatillinen oppilaitos, joka toteuttaa omaehtoista aikuiskoulutusta, oppisopimuskoulutusta, yritysten henkilöstökoulutusta sekä työvoimakoulutusta. Tämän lisäksi se toteuttaa myös työelämän lupa- ja korttikoulutuksia. Turun AKK:lla on voimassa oleva järjestämissopimus talonrakennusalan tutkintotoimikunnan kanssa, joka koskee myös talonrakennusalan ammattitutkinnon 46 asbestityöt valinnasta osaa. tämän vuoksi on luonnollista, että Turun AKK haluaa järjestää myös asbestipurkutyökoulutusta. (Turun aikuiskoulutuskeskus.) 5.1 Asbestipurkutyökoulutuksen ristiriita säädösten kanssa Laki edellyttää asbestipurkutyötä tekeviltä asbestipurkutyökoulutusta ja tämä vaatimus koskee varsinaista purkutyön suorittajaa sekä purkutyötä valvovaa työnjohtoa. Koulutusvaatimuksena on ollut 1.1.2011 lähtien talonrakennusalan valinnaisen osan 46 asbestityöt suorittaminen hyväksytysti. (Vna 863/2010: 17.) Talonrakennusalan ammattitutkinnon tutkinnon perusteissa on linjattu, että tutkintosuoritukset osoitetaan työelämässä aidoissa työtehtävissä. Ongelmana on, että laki kieltää asbestipurkutyön tekemisen ennen kuin kyseinen osatutkinto on suoritettu kun taas talonrakennusalan ammattitutkinnossa vaadittava osaaminen pitää osoittaa tutkinnon perusteiden mukaan käytännön työtehtävillä aidossa työympäristössä. Asbestipurkutöiden osalta tämä ongelma on ratkaistu siten, että ko. tutkintosuoritus voidaan suorittaa ja arvioida eräänlaisena simulaationa tätä varten rakennetussa ympäristössä. Eli käytännössä tutkintosuoritus tehdään asbestipurkutyöradalla kaikkine tarvittavine suojauksineen ja laitteistoineen ja menetelminä käydään läpi vähintään osastointimenetelmä ja pussipurkumenetelmä sekä suojautuminen ja asbestijätteen käsittely. (Opetushallitus, talonrakennusalan tutkinnon perusteet; tutkintotoimikunnan ohjeistus.) (Liite 4, 5) 8
5.2 Asbestipurkutyön näyttöympäristö hankkeena Asbestipurkutyökoulutusten siirtyminen lähes yksinomaan ammatillisiin oppilaitoksiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta perustuu jo edellä mainittuun asbestityöt tutkinnon osan järjestämissopimukseen. Tavoitteena on koulutuksen parempi laatu, yhtenäiset käytännöt, valtakunnallinen vertailtavuus sekä parempi valvonta. Tällainen koulutuksen järjestäminen vaatii resursseja sekä oppilaitosten, alan yritysten ja viranomaisten yhteistyötä. Tätä kehitystyötä on lähdetty tekemään hankkeena, jolle OPH on myöntänyt rahoituksen. Hanke on nimeltään asbestipurkutyön näyttöympäristö. Hankkeen koordinoijana toimii Tampereen aikuiskoulutuskeskus ja muina oppilaitoksina hankkeessa mukana ovat Turun aikuiskoulutuskeskus sekä Työtehoseuran koulutusyksikkö. Mukana on myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluosasto sekä asbestipurkutyötä tekeviä yrityksiä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda sellainen ympäristö, jossa tutkinnon perusteiden mukainen asbestipurkutyön vaatima osaamistaso voidaan näyttää. Käytännössä tämä osaamisen osoittaminen koostu teoriakokeesta sekä käytännön harjoittelusta ja varsinaisesta tutkintosuorituksesta asbestiradalla. Hankeen ensimmäisestä asbestiradasta on tehty video, joka löytyy nettiosoitteesta: http://asbestirata.wordpress.com/. (Hankeryhmä.) (Liite 3) 5.3 Kolmikantainen arviointi Näyttötutkinnossa tutkintosuoritukset on arvioitava kolmikantaisesti eli tutkintosuorituksia arvioi työntekijöitä, työnantajia sekä opettajia edustavat arvioijat. Arvioijien on käytävä ennen arviointiin ryhtymistä arvioijakoulutus, jonka jälkeen tutkintotoimikunta hyväksyy arvioijat. Arvioijakoulutuksessa käydään läpi mm. näyttötutkintojärjestelmä ja sitä koskevat säädökset sekä arvioijien roolit ja käytännön toiminta tutkintotilaisuuksissa. (Opetushallitus, talonrakennusalan tutkinnon perusteet.) Hankkeessa olevat toimijat ovat käyneet myös erillisen arvioijakoulutuksen ja sen yhteyteen liitetyn kehityspalaverin, jossa on pohdittu yhtenäistä ja toimivaa mallia asbestiradalla tapahtuvien tutkintosuoritusten arviointiin. Kyseisessä palaverissa olivat edustettuina mm. Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Turun aikuiskoulutuskeskus, Työtehoseura, aluehallintoviraston työsuojeluosaston virkamies sekä asbestipurkutyöyritysten työnjohtoa ja työntekijöitä. (Arvioijakoulutus 24 25.5.2012.) 9
5.4 Asbestipurkutyökoulutuksen sisältö pääkohdittain Turun AKK:ssa Turun aikuiskoulutuskeskuksessa asbestipurkutyökoulutus toteutetaan 5 päivää kestävänä kokonaisuutena. Kurssin henkilömäärä on optimissaan n. 6-10 henkilöä, jolloin jokainen pystyy osallistumaan tehokkaasti käytännön harjoituksiin ja arviointi pysyy hallinnassa. Koulutuksen osaamisvaatimuksiin ja sitä kautta myös koulutuksen sisältöön on annettu tutkintotoimikunnan taholta tarkentava ohjeistus (liite). Asbestipurkutyökoulutus etenee pääkohdittain seuraavasti. (Turun aikuiskoulutuskeskus, Katajamäki.) 5.4.1 Ensimmäisen koulutuspäivän aiheet - Asbestipurkutyövaltuutuksen edellytykset - Asbestipurkutyöpätevyysvaatimukset - Asbesti ja sen ominaisuudet - Lait ja säädökset - Asbestin terveysvaikutukset - Asa rekisteri 5.4.2 Toisen koulutuspäivänpäivän aiheet - Asbestikartoitus - Asbestin esiintyminen rakennusmateriaaleissa - Pinnoitus - Asbestipurkutyömenetelmät - Tarvittavat koneet ja laitteet - Suodattimet ja suojaimet - Jätteiden käsittely ja työkohteen puhdistaminen 5.4.3 Kolmannen koulutuspäivänpäivän aiheet Kolmantena koulutuspäivänä suoritetaan käytännön harjoittelua, joka tapahtuu harjoitushallissa ja jossa keskitytään seuraaviin aiheisiin: - 3 osaisen sulkutunnelin teko - Alipaineistetun sulkutilan teko - Purkuharjoitus pussipurkumenetelmällä - Alipaineistuslaitteiston käyttö - Suojavarusteiden käyttö - Imurointi ja kohteen puhdistus - Varoitusmerkinnät - Siivous ja jätteiden käsittely 5.4.4 Neljännen koulutuspäivänpäivän aiheet 10
Neljäntenä päivänä suoritetaan kirjallinen tentti sekä tehdään purkutyösuunnitelma, jota arvioidaan tutkintotoimikunnan ohjeistuksen pohjalta (liite 5). Kirjallinen tentti käsittelee seuraavia aihealueita: - Työturvallisuuslain 738/2002 työnantajaa koskevat velvollisuudet - Työturvallisuuslain 738/2002 työntekijää koskevat velvollisuudet - Hyväksytyt asbestipurkutyömenetelmät sekä niissä käytettävät laitteet - Rakennustöiden turvallinen toteuttaminen vnp 205/2009 mukaisesti - Asbestikartoitus ja purkutöiden toteutus vnp 1380/1994 mukaisesti - REACH-asetus 647/2009 - Asbestin esiintyminen rakennusmateriaalina - Asbestimineraalit ja niiden ominaisuudet - Asbestin tunnistaminen ja näytteenotto - Asbestin terveyshaitat ja niiden torjuminen - Altistuminen asbestille ja seurantamenettely 5.4.5 Viidennen koulutuspäivänpäivän aiheet Viidentenä koulutuspäivänä koulutettavat tekevät tukintosuorituksen kolmannen koulutuspäivän harjoitusten pohjalta kohdan 5.4.3 mukaisesti. Tutkintosuorituksessa osaaminen osoitetaan tekemällä puurimojen, rakennusmuovin ja ilmastointiteipin avulla osatoidun työskentelyalueen sekä 3-osainen sulkutunneli. 5.5 Tutkintosuoritus vaiheittain työnäyttönä Seuraavana kohdissa 5.5-5.6 esitetty tutkintotilaisuus pidettiin Turun aikuiskoulutuskeskuksessa 14.9.2012. Tutkinnonsuorittaja suorittaa asbestipurkutyön eri työvaiheet osaston rakentamisesta jätteiden käsittelyyn ja puhdistautumiseen asti. Tutkintosuoritusta arvioi kolmikanta. Tutkintotilaisuudessa noudatetaan tutkintotoimikunnan ohjeistusta osoitettavan osaamisen osalta. Tutkintosuoritus toteutetaan asbestipurkutyösuunnitelman pohjalta seuraavien havainnollistavien kuvien mukaisesti. 5.5.1 Osastointimenetelmä ja 3-osainen sulkutunneli Viidentenä päivänä pidettävä tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittaja aloittaa alipaineistetun osaston sulkutunnelin rakentamisen tekemällä rimoista kehikon, joka sitten muovitetaan ja tiivistetään ilmastointiteipillä. Sulkutunneliin rakennetaan myös kulkuaukot, joiden on oltava riittävän tiiviit, ettei asbestipöly pääse leviämään ympäristöön kuljettaessa sulkutunnelin kautta. Sulkutunneli rakennetaan melko ahtaaksi, koska monesti myös oikea purkuympäristö on melko ahdas (kuvat 4, 5, 6). 11
Kuvat 4. Osaston rakentamisen aloitus Kuva 5. Sulkutunnelin runko valmiina 12
Kuva 6. Sulkutunnelin muovitus ja osastointi kolmeen osaan 5.5.2 Alipaineistetun osaston rakentaminen valmiiksi Harjoitustilaan on rakennettu etukäteen muovitettu osasto varsinaisen purkukohteen ympärille. Osaston rakentamisessa on huomioitava purettavan kohteen koko sekä tilaa on jäätävä vielä jätteen käsittelylle ja työnaikaiseen varastointiin osaston sisälle. Tässä vaiheessa tutkinnon suorittaja asentaa myös vaadittavat varoitusmerkinnät paikkoilleen. Osaston tiveys on varmistettava esim. ilmastointiteipin avulla. Tilaan kiintetään hepa-suodattimella varustettu alipaineen tekevä imuri, jonka on oltava riittävä teholtaan suhteessa osaston kokoon, jotta vaadittava alipaineistus saadaan aikaiseksi. Myös purkutilan puhdistukseen varatun imurin sijainnin pitää olla sellainen, että sillä ylletään puhdistamaan koko purkutila. 3-osaiseen sulkutunneliin kiinnitetän oma imuri, jonka avulla tutkinnon suorittaja puhdistaa suojavarusteensa ennen puhdistautumistaan ja vaatteiden vaihtoa (kuva 7). 13
Kuva 7. Osastoitu purkutyöympäristö valmiiksi rakennettuna 5.5.3 Suojavarusteiden käyttö Asbestipurkutyössä osastoinnin avulla varmistetaan, ettei vaarallista asbestipölyä leviä purkukohteen ulkopuolelle. Tämä ei riitä, vaan suurimmassa vaarassa altistumiselle on itse purkutyöntekijä. Tutkinnon suorittaja pukee suojavarusteet ja ilmastoidun P3 luokan suojamaskin ennen purkutyön aloittamista. Paras maski on moottoroitu malli, joka luo ylipaineen maskin sisälle ja näin ollen asbestipöly ei pääse maskin sisälle. Suojavaatetuksen tiiveys varmistetaan teippaamalla hihan- ja lahkeensuut (kuvat 8, 9). 14
Kuva 8. Pukeutuminen suojavarusteisiin Kuva 9. Valmis suojavarustus 15
5.5.4 Purkutyö alipaineistetussa osastossa Tutkinnon suorittaja sirtyy sulkutunnelin kautta alipaineistettuun purkutilaan ja tekee purkutyöharjoituksen. Tutkinnon suorittajan on myös hallittava tarvittavan alipaineistuslaitteiston sekä purkutilan puhdistukseen ja suojapuvun puhdistukseen varattujen imurien käyttö. Tutkintosuoritusta arvioivat koulutetut arvioijat, jotka myös haastattelevat tutkinnon suorittajaa. Tutkinnon suorittaja antaa suullisesti selvityksen vaihtelevista purkutilanteista, rakennusmateriaaleista, työkaluista ja menetelmistä. Lisäksi hän näyttää osaamisensa jätteidenkäsittelyn ja osaston puhdistuksen osalta. Varsinaisen purkutyön jälkeen tutkinnon suorittaja puhdistaa suojavarusteensa ja laittaa ne jätesäkkiin, jonka hän sulkee tiivisti teipin avulla jatkokäsittelyä varten (kuva 10). Kuva 10. 3-osainen sulkutunneli varusteineen 5.5.5 Pussipurkumenetelmä Pussipurkumenetelmää käytetään erityisesti putkien eristyksen purkamisessa. Tutkintotilaisuudessa käytetään tätä varten kehitettyä valmista purkupussia, johon on kiinteästi integroitu suojakäsineet (kuva11). Pussipurkutyössä arvioidaan työvaiheen suunnittelua, jotta pussin sisälle ostaan valita oikeat välineet ja työkalut valmiiksi ennen purkupussin asentamista tiiviiksi purettavan kohdan ympärille. Pussipurkutyö on suoritettava huolellisesti ja purkukohta on puhdistettava ja suojattava huolellisesti. Purkutyö on suoritettava siten, ettei purkupussi vahingoidu. Pussipurkutyössä tarvitaan myös kohdepoistoa ja imurin letku on asennettava riittävän tiiviisti purkupusiin (kuva 12). 16