UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Varhaiskasvatuksen perusopetuksen Uudessakaupungissa ja kiinteistöt Palveluverkkoselvitys
Palveluverkkoselvitys 1 (35) FCG KONSULTOINTI OY P24201P001
Palveluverkkoselvitys 2 (3) Sisällys 1 JOHDANTO 1 1.1 Selvityksen tarkoitus 1 1.2 Palveluverkkoon vaikuttavat strategiset linjaukset 2 2 NYKYTILAN KUVAUS 2 2.1 Väestörakenteen yleiset muutokset Uudessakaupungissa vuosina 2012 2029 2 2.2 Uudenkaupungin kaupungin lasten ja nuorten väestöennusteet vuoteen 2040 4 2.2.1 Alle kouluikäisten määrät Uudessakaupungissa 4 2.2.2 Peruskouluikäisten määrät 6 2.3 Johtopäätökset väestömuutosten vaikutuksista palveluverkkoon 8 3 UUDENKAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN NYKYTILA 9 3.1 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko 9 3.2 Varhaiskasvatus vuonna 2013 ja ennusteet 10 3.2.1 Päivähoito 10 3.2.2 Esiopetus 11 3.3 Koulut vuonna 2013 kaupungin keskusta-alueella ja oppilasennuste 12 3.3.1 Hakametsän koulu 1-6 luokat 12 3.3.2 Kalannin koulu 1-9 luokat 13 3.3.3 Saarniston koulu 1-6 luokat (1.8.2014 lukien kuuden perusopetusryhmän koulu) 14 3.3.4 Uudenkaupungin yhtenäiskoulu 1-9 luokat 15 3.4 Johtopäätöksiä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nykytilan vaikutuksista palveluverkkoon 16 4 PÄIVÄKOTI- JA KOULUKIINTEISTÖJEN TARKASTELU 17 5 POHDINTAA ERI VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSISTA 18 5.1 Toiminnalliset muutokset päivähoidossa ja esiopetuksessa 18 5.2 Yläkoululaisten keskittäminen Uudenkaupungin yhtenäiskouluun ja vaikutukset alueen päiväkotikiinteistöihin 19 5.3 Kalanti 20 5.4 Toiminnalliset muutokset palveluverkossa 20 6 Lopuksi 21 LIITE 1. Vuosina 1998-2006 syntyneet lapset 23 LIITE 2. Vuosina 2007-2014 syntyneet lapset 24 LIITE 3. Päiväkotien ja koulujen laskennalliset tekniset tiedot ja arvot 25 LIITE 4. Hahmotelmia muista mahdollisista palveluverkkoratkaisuista 32 LIITE 5. PINTA ALAKÄSITTEET 38
Palveluverkkoselvitys 3 (3)
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 4 (38) Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöt Uudessakaupungissa 1 JOHDANTO Uudenkaupungin kaupunki on antanut :n tehtäväksi laatia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksen. Palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan ja kuvataan päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkon nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja erityisesti palvelutuotannossa olevien kiinteistöjen näkökulmasta. Selvityksessä keskitytään tarkastelemaan Uudenkaupungin keskusta-alueen ja Kalannin alueen päivähoito- ja kouluverkkoa. Jo tarjouspyyntövaiheessa Pyhämaan ja Lokalahden alueet rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Selvityksen tarkoituksena on määritellä mahdollisuuksien mukaan päiväkotien ja koulujen tilamitoituksia, kiinteistöjen kunnostustarpeita ja arvioida investointikustannuksia. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin hakea eri vaihtoehtoja päivähoito ja perusopetuspalveluiden tulevalle toteuttamiselle ja arvioida muutosinvestointien kustannuksia. Päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksen laadinnasta vastasivat johtavat konsultit Taina Ketola ja Raila Oksanen. Selvityksen kiinteistöjä koskevat yhteenvedot ja arviot laati johtava konsultti Esko Korhonen. Uudenkaupungin yhteyshenkilönä toimivat opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen ja kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén. Selvitys toteutettiin vuosien 2014-2015 aikana. 1.1 Selvityksen tarkoitus Uudenkaupungin päivähoito- ja perusopetuspalveluihin kohdistuvalla selvitystyöllä haetaan suuntaa-antavia vaihtoehtoja, miten päivähoito- ja perusopetuspalvelut olisivat kaupungissa tarkoituksenmukaisinta järjestää. Tavoitteena on hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuden malleja, joissa tilojen tehokkaammalla käytöllä voidaan kehittää uusia alueellisia palvelukokonaisuuksia ja laadukkaampia oppimisympäristöjä. Monet selvityksen kohteista tulee lähitulevaisuudessa tarvitsemaan peruskorjauksen. Selvitystä laadittaessa on myös tarkoitus tarkastella ainakin osittain esiopetuksen siirtämistä koulujen yhteyteen. Uudessakaupungissa on käyty keskustelua mm. vuosiluokkien 7-9 opetuksen keskittämisestä Uudenkaupungin yhtenäiskouluun. Käytännössä tämä tarkoittaisi Kalannin alueen vuosiluokkien 7-9 siirtoa, jolloin Kalannin koulun yläluokkien tilat vapautuisivat muuhun käyttöön. Lukuvuoden 2014 2015 alusta lukien Saarniston koulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaat (kaksi perusopetusryhmää) ovat tilasyistä siirretty Uudenkaupungin yhtenäiskouluun. Selvityksessä tarkastellaan, voiko tulevaisuudessa sekä Saarniston että Hakametsän 5-6 vuosiluokkien oppilaat siirtyä Uudenkaupungin yhtenäiskouluun. Selvityksen keskeiseksi tehtäväksi muodostui laatia ennakoivia vaihtoehtoja siitä, mitä tiloja Uudenkaupungin kaupungin päivähoitopalvelut ja perusopetus tulevat lähivuosina tarvitsemaan tilanteessa, jossa kaupungin kokonaisvaltaista pitkän tähtäimen toimitilaohjelmaa ei ole vielä laadittu.
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 5 (38) Kaupungin kiinteistöjen peruskorjaustarpeet (päiväkodit, koulut, uimahalli, kirjasto, liikuntatilat yms.) ovat luoneet paineita kattavamman kiinteistötarkastelun tekemiselle. Tilojen aiempaa tehokkaammalla hyötykäytöllä pyritään hillitsemään kustannusten nousua ja kohdistamaan investointimäärärahat tulevina vuosina oikeisiin kohteisiin. Tilamitoituksen osalta haasteeksi nousi tilojen mittausyksikön valinta ja tilojen mittaamisen haasteet. Myös elinkeinoelämän toiminnan muutoksista johtuvat nopeat vaihtelut väestö-, lapsi- ja oppilasmäärätietoihin hankaloittivat ennusteiden ajantasaista laadintaa ja tilamitoitustarpeiden arviointia. Kuntoarvioiden puuttuminen vaikeutti perusteellisten kunnostustarpeiden ja investointikustannusten laatimista. Laskelmat toteutettiin kaupungin toimittamien tietojen pohjalta. 1.2 Palveluverkkoon vaikuttavat strategiset linjaukset Uudenkaupungin kaupunkistrategiassa tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä saavuttaa terve talous ja osana sitä tehostaa tilojen hyötykäyttöä. Strategiassa on myös esitetty toive, etteivät käyttökustannukset reaalisesti enää kasvaisi. Strategisen johtamiselle on asetettu periaate, jonka mukaan ratkaisut tehdään ajoissa, tänään. Viihtyisä elinympäristö edellyttää, että esteettömyys huomioidaan. (Lähde: Uudenkaupungin strategia vuoteen 2020.) Uudenkaupungin kaupungin strategiassa on myös keskeisessä roolissa hyvinvoivat asukkaat. Päivähoidon ja perusopetuksen saatavuudella ja saavutettavuudella on merkittävä rooli hyvinvoinnin luomisessa. Selvitystyön aikana valtuusto hyväksyi 16.6.2014 Uudenkaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Asiakirjassa todetaan, että Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että merkittävät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja mitataan ja että niitä seurataan ja hallitaan kokonaisvaltaisesti osana päivittäistä kaupunkikonsernin toimintojen johtamista. 2 NYKYTILAN KUVAUS Luvussa 2. tarkastellaan Uudenkaupungin väestörakennetta ja väestökehitystä sekä eri ikäryhmien väestökehitystä vuoteen 2030 asti. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 tietoihin. Ennusteet ovat laskettu samaisen vuoden pohjatietoja käyttäen. Myös palvelutarveanalyysin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoihin. 2.1 Väestörakenteen yleiset muutokset Uudessakaupungissa vuosina 2012 2029 Uudenkaupungin kaupungin väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 15 475 asukasta (31.12.2013). Edellisenä vuonna asukkaita oli 15 499. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kaupungin kokonaisväestömäärä laskee lähes tuhannella asukkaalla eli 5 %:a vuoteen 2029 mennessä (kuva 1). Väestömäärän kehittymistrendi poikkeaa muun Varsinais-Suomen väestökehityksestä ja koko maan kehityksestä. Toisaalta ennusteen pohjatiedot perustuvat vuoden 2012 tilanteeseen, jolloin ennustetta laadittaessa ei ole voitu huomioida Uudenkaupungin
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 6 (38) seudun viime vuosina tapahtunutta elinkeinoelämän ja teollisuuden virkoamista ja sen myönteistä vaikutusta väestökehitykseen. Vuonna 2014 Uudenkaupungin väestön määrä lisääntyi noin sadalla hengellä. Kuva 1. Uudenkaupungin kaupungin väestöennuste Väestön ikäryhmittäinen tarkastelu (kuva 2) osoittaa erittäin voimakasta kasvua yli 65-vuotiaiden lukumäärissä. Työikäisten lukumäärä tulee seuraavan 15 vuoden aikana myös vähenemään rajusti, josta luonnollisesti seuraa lasten ja nuorten ikäluokkien pieneneminen. Vuoden 2012 pohjatietojen perusteella sekä päiväkoti-ikäisten kuin peruskouluikäisten lasten määrät vähenevät ennusteen mukaan vuoteen 2029 mennessä 15 prosentilla. On hyvä huomata, että tämän hetkinen väestökehityksen ennuste olisi todellisuudessa hieman Tilastokeskuksen 2012 vuoden tietoihin perustuvaa ennustetta positiivisempi lasten, nuorten ja työikäisten osalta. Toisaalta tulee huomata, että lukumäärällisesti kyse on lähinnä muutamien ei kymmenien tai satojen lukumääräisestä poikkeamasta.
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 7 (38) Kuva 2. Uudenkaupungin kaupungin väestökehitys ikäluokittain vuosina 2012-2029. Vuoden 2012 tietojen perusteella työikäisten lukumäärä vähenee tarkastelujakson 2012 2029 aikana 2 245 hengellä. 24 prosentin pudotus on erittäin merkittävä ja tämän ikäryhmän pienenemisellä on kerrannaisvaikutukset myös lasten ja nuorten lukumääriin. 2.2 Uudenkaupungin kaupungin lasten ja nuorten väestöennusteet vuoteen 2040 Lasten ja nuorten lukumäärien väestöennusteet perustuvat vuoden 2012 Tilastokeskukselle ilmoitettuihin oppilas- ja lapsimäärätietoihin, ns. virallisen tilastointipäivän tilastoihin. Toimitettujen tietojen oikeellisuudesta vastaa kukin kunta. 2.2.1 Alle kouluikäisten määrät Uudessakaupungissa Tilastokeskuksen vuoden 2012 tietojen perusteella päivähoito- ja esikouluikäisten lasten määrä laskee ennusteessa 15 prosentilla vuoteen 2029 mennessä. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa vuonna 2029 noin 120 lasta vähemmän 1 6 vuotiaiden ikäryhmässä (kuva 3) kuin vuonna 2012.
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 8 (38) Kuva 3. Päiväkoti-ikäiset ja päivähoidossa olevat lapset vuosina 2012 2029, ennuste Vuonna 2012 alle 7-vuotiaita lapsia Uudessakaupungissa oli 1013. Lapsia syntyy vuosittain noin 140. Varhaiskasvatuspalvelujen tarjonta on mitoitettu noin 67 prosentille ikäluokasta. Laskennallisesti tämä tarkoittaa päivähoidon järjestämistä noin 660 lapselle. Uudenkaupungin kunnallisessa päivähoidossa on noin 60 prosenttia päivähoitoikäisistä lähes tuhannesta lapsesta.
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 9 (38) Kuva 4. Kunnallisessa päivähoidossa olevien 1-6-vuotiaiden sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaiden lukumäärät vuosina 2011/12 2029, ennuste Jos päivähoidon tarve tulee tulevien 15 vuoden aikana pysymään samana, tulee päivähoitoikäisten lasten kokonaismäärän väheneminen vähentämään myös päivähoidon tarvetta kymmenillä (76 lasta) hoitopaikoilla. Käytössä oleviin vuoden 2012 pohjatietoihin perustuvan laskelman mukaan vuonna 2029 päivähoidon tarve olisi noin 440 paikkaa. Päivähoidon tarpeen tulisi nousta 71 prosenttiin, jotta nykyistä palvelutarjontaa vastaava määrä päivähoitopaikkoja tarvittaisiin vuonna 2029. 2.2.2 Peruskouluikäisten määrät Peruskouluikäisten (7 15 vuotiaiden) lukumäärän ennustetaan vähenevän tarkastelujakson 2012 2029 aikana. Uudessakaupungissa peruskouluikäisiä lapsia vuonna 2012 oli 1 365 (20.9.2013). Uudenkaupungin oppilasmäärät ovat laskeneet tasaisesti 1990-luvulta lähtien. Koulujen kokonaisoppilasmäärät ovat laskeneet noin tuhannella oppilaalla kuluneen 20 vuoden aikana. Lukuvuonna 1990 1991 peruskoululaisia oli 2 431 oppilasta. Tarkasteltaessa tulevaisuuden kokonaisoppilasmääräkehitystä perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä pysynee 1 300 1 400 oppilaan kokonaismäärässä 2020-luvun loppuvuosiin saakka (kuva 5).
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 10 (38) Kuva 5. Peruskouluikäiset ja peruskoululaiset vuosina 2012 2029, ennuste Tilastokeskuksen vuoden 2012 tietoihin perustuvan laskelman mukaan peruskouluikäisten lasten määrät ovat laskussa. Tarkasteltaessa 7 15-vuotiaiden ikäluokkaa, voidaan havaita, että ikäluokka tulee pienenemään viidentoista vuoden aikana. Vuonna 2029 peruskouluikäisiä on ennusteen mukaan 164 lasta vähemmän kuin vuonna 2012. Uudenkaupungin osalta tämä tarkoittaa reilun kahdeksan 20 oppilaan luokan palvelutarpeen pienenemistä 15 vuodessa. Kuvassa 6 on esitetty yhteenveto kunnan eri palveluiden palvelutarpeiden kehityksestä vuosina 2012 2029. Päivähoito- ja opetuspalveluiden palvelutarpeiden kehitys poikkeaa sosiaali- ja terveyspalveluista siten, että päivähoidon, esi- ja perusopetuksen sekä lukion palvelutarpeet tulevat tarkastelujakson aikana vähenemään.
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 11 (38) Kuva 6. Palvelutarpeiden kehitys vuosina 2012 2029, ennuste. Uudessakaupungissa päivähoidon ja perusopetuksen palvelutarpeen vähenemiseen on valmistauduttu siten, että kaupunkiin ei ole rakennettu 1990-luvun jälkeen enää uusia päiväkoteja tai kouluja. Vuonna 2009 perusopetuksen palveluverkkotarkastelussa päädyttiin viiden (5) koulun lakkauttamiseen. 2.3 Johtopäätökset väestömuutosten vaikutuksista palveluverkkoon Uudenkaupungin kaupungin väestöennuste on laskeva. Työikäisten määrä tulee vähenemään ja syntyvyys pienenemään. Kuntalaisten palvelutarpeet tulevat painottumaan vahvasti vanhus- ja terveyspalveluihin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lasten ja nuorten määrien pieneneminen vaikuttaa päivähoito-, esi- ja perusopetuspalveluiden järjestämiseen, näiden kaikkien palvelutarvetta supistaen. Ennusteen mukaan väheneminen on 10 15 prosentin luokkaa nykyisestä palvelutarpeesta. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa päivähoidossa noin 70 80 päivähoitopaikka eli 4 5 päivähoitoryhmää ja perusopetuksessa noin 160 oppilaspaikkaa eli kahdeksaa 20 oppilaan ryhmää nykyistä vähemmän. Vuonna 2014 ennusteisiin nähden poikkeavaa oli, että väestön kokonaismäärä kasvoi noin sadalla.
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 12 (38) 3 UUDENKAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN NYKYTILA 3.1 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko Kuvassa 7. on esitetty Uudenkaupungin nykyinen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko. Kuvasta puuttuvat yksityisten palvelutuottajien yksiköt. Kuva 7. Uudenkaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko 2014. Liitteissä 1 ja 2 on esitetty nykyisten perusopetusikäisten lasten sijoittuminen kaupungin alueelle ja toisessa kartassa oppilasennustejakson päättyessä lasten sijoittuminen kaupungin alueelle.
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 13 (38) 3.2 Varhaiskasvatus vuonna 2013 ja ennusteet Päivähoidon lapsimäärätiedot perustuvat 31.12.2013 tilanteeseen. Toimintakulut ovat vuoden 2013 toimintakuluja ja tieto perustuu Uudenkaupungin toimittamiin tilastotarkasteluin. Huomioitavaa on, että tarkastelun ulkopuolelle jää Pyhämaan ja Lokalahden koulut ja päivähoito. 3.2.1 Päivähoito Keskustan alueella on viisi kunnallista päiväkotia ja kaksi yksityistä päiväkotia ja yksi yksityinen ryhmäperhepäivähoitoyksikkö. Lisäksi kunnassa tarjotaan keskustan ulkopuolella sekä kunnallista että yksityistä päivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa. Kaupungin keskusta-alueen päiväkodit ovat Hakametsän päiväkoti, Myllymäen päiväkoti, Päiväkoti Merilintu, Päiväkoti Satulinna ja Seikowin päiväkoti. Yksityiset päiväkodit ovat Tiitiäinen (30 paikkaa) ja Tilkkutäkki (25 paikkaa). Ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään kaupungin omistamassa Lintukodossa (vuorohoito), joka sijaitsee samassa kiinteistössä Myllymäen päiväkodin kanssa. Lisäksi kahdessa yksityisessä ryhmäperhepäivähoitoryhmässä on yhteensä 16 paikkaa. Kalannissa on päiväkoti, yksi kunnallinen ja yksi yksityinen ryhmäperhepäiväkoti. Edellä mainitun kunnallisen perhepäiväkodin, Nonparellin, tilat on peruskorjattu vuonna 2013. Taulukko 1. Yhteenveto päivähoidon nykytilasta. Jos tarkastellaan käytössä olevaa hyötyalaa lasta kohden, huomataan, että Päiväkoti Satulinnassa ja Seikowin päiväkodissa neliömäärät ovat muihin yksikköihin verrattuna suuret. Kaupungin yhteyshenkilöltä saadun tiedon mukaan kyseisten päiväkotien hoitopaikat ovat kuitenkin yleensä täynnä. Uudenkaupungin päiväkotien käyttöasteet ovat kesäkuukausia lukuun ottamatta korkeat. Useissa päiväkodeissa vuoden keskiarvo nousee yli 85 prosentin (taulukko 2). Päiväkoti Merilintu oli ainoa päiväkoti, jossa oli toimintaa myös heinäkuussa 2013.
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 14 (38) Taulukko 2. Päiväkotien käyttöaste vuonna 2013. Uudessakaupungissa työskentelee noin 30 perhepäivähoitajaa. Perhepäivähoidossa on noin 200 lasta. Jos perhepäivähoitajien määrä edelleen vähenee, tulee perhepäivähoidon määrä myös laskemaan. 3.2.2 Esiopetus Keskusta-alueen päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoidossa käy yli 300 lasta päivittäin. Uudessakaupungissa esiopetus järjestetään päiväkodeissa (taulukko 3) ja esiopetukseen osallistuu reilut 140 lasta (lähes koko ikäluokka), joista keskusta-alueella noin 80 lasta. Tällä hetkellä noin 10 15 % esiopetuksessa olevista lapsista osallistuu vain esiopetukseen eikä käytä päivähoitopalveluja. Noin 85 % esiopetuksessa olevista tarvitsee päivähoitoa. Taulukko 3. Esioppilaat järjestämispaikan mukaan tarkastelualueella lukuvuonna 2013 2014. Järjestämispaikka Hakametsän päiväkoti 18 Kalannin päiväkoti 39 Päiväkoti Merilintu 19 Myllymäen päiväkoti 17 Päiväkoti Satulinna 24 Tilkkutäkki 7 Tiitiäinen 6 Esioppilaita Edelliseen toimintavuoteen verrattuna, Seikowin päiväkodissa aloitti lukuvuoden 2014 2015 alussa esiopetusryhmä. Lisäksi on todettava, että lukuvuoden 2014-2015 alusta lukien esiopetusryhmän minimikooksi on määritelty 7 oppilasta. Esioppilaiden määrän arvioidaan koko kaupungin alueella muodostuvan seuraavasti: 2014 157 esioppilasta (toteutunut tieto) 2015 127 esioppilasta (ennuste) 2016 160 esioppilasta (ennuste) 2017 145 esioppilasta (ennuste) 2018 138 esioppilasta (ennuste) 2019 141 esioppilasta (ennuste) 2020 141 esioppilasta (ennuste)
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 15 (38) 3.3 Koulut vuonna 2013 kaupungin keskusta-alueella ja oppilasennuste Koulujen oppilasmäärätiedot perustuvat lukuvuoden 2013-2014 viralliseen oppilastilastoon, joka on laadittu 20.9.2013. Toimintakulut ovat vuoden 2013 toimintakuluja ja tieto perustuu Uudenkaupungin toimittamiin tilastotarkasteluihin. Koulukohtaiset oppilasennustetiedot ovat kaupungin toimittamia oppilasmäärä- ja oppilasennustetietoja. Keskusta-alueella vuosiluokkien 1-6 opetusta järjestetään Hakametsän ja Saarniston kouluissa sekä Uudenkaupungin yhtenäiskoulussa. Vuosiluokkien 7-9 opetusta annetaan Kalannissa koulun yläluokilla ja Uudenkaupungin yhtenäiskoulussa. Sekä Kalannin koulu että Uudenkaupungin yhtenäiskoulu muodostavat vuosiluokkien 1-9 koulut. Tarkastelun ulkopuolelle oli rajattu esiopetuksen ja vuosiluokkien 1-6 opetuksen osalta Pyhämaan ja Lokalahden alueet. Konsultin käytössä on ollut Uudenkaupungin laatimat syntyneiden mukaan laaditut oppilasennusteet, jotka ulottuvat lukuvuoteen 2019-2020. Tämän takia yläluokkien oppilasmäärien tarkastelu päättyy alaluokkien oppilasmäärätarkastelun kanssa samaan ajankohtaan. Kaupungin keskusta-alueella on yksi oppilaaksiottoalue. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensimmäisen luokkien oppilasmääriä tasataan keskusta-alueen koulujen kesken osoittamalla oppivelvolliselle koulupaikka tarkoituksenmukaisesta yksiköstä. 3.3.1 Hakametsän koulu 1-6 luokat Oppilasmäärä: 115 POR: 6 + 1 + 2 erityisluokkaa (1.8.2014 lukien 1 erityisluokka ja 2 erityisopetusluokkaa) Hakametsän oppilasennuste on varsin vakaa (taulukko 4). Vuosiluokan suuruus vaihtelee 15-25 oppilaan välillä. Koulu on siten vahva 1-sarjainen koulu. Taulukko 4. Hakametsän koulun oppilasennuste. Hakametsä 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1 19 15 21 15 25 22 21 2 18 19 15 21 15 25 22 3 25 18 19 15 21 15 25 4 15 25 18 19 15 21 15 5 15 15 25 18 19 15 21 6 23 15 15 25 18 19 15 Yht. 115 107 113 113 113 117 119 Hakametsän kaupunginosassa toimii samassa pihapiirissä vuosiluokkien 1-6 koulu ja päiväkoti, jossa toimii esiopetuksen ryhmä. Molemmat yksiköt ovat rakennettu samaan aikaan ja molemmat kiinteistöt edellyttävät peruskorjausta lähitulevaisuudessa. Alaluokan kiinteistöön kuuluu lisäksi vuonna 2000 rakennettu liikuntasali.
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 16 (38) Hakametsän alaluokkien käytössä on 13 luokkatilaa, joista 2 erityisopetuksen (EHA2) käytössä. Koulun hyötyala on 2 490,4 hym². Lukuvuonna 2013-2014 perusopetuksen oppilaita Hakametsässä oli 115. Oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä nousee enimmillään 119 oppilaaseen. Koulun tilojen riittävyys on lähes opetushallituksen suosituksen mukainen (liite 3 taulukko 10). 3.3.2 Kalannin koulu 1-9 luokat Oppilasmäärä: 315 (212 vuosiluokat 1-6 + 103 vuosiluokat 7-9) POR: 12 (vuosiluokat 1-6) Kalannin koulun alaluokkien oppilasmäärä tulee korkeimmillaan olemaan ennustejakson loppupuolella, lukuvuonna 2017-2018 (taulukko 5). Tuolloin vuosiluokilla 1-6 on oppilaita 237. Vastaavasti koulun yläluokkien oppilasmäärä nousee yli 120 vasta 2020-luvulla. Molemmissa yksiköissä tämä tarkoittaa laskennallisesti yhden opetusryhmän lisäystä. Käytännössä oppilasmäärät jakautuvat eri luokka-asteille eikä uusien opetusryhmien perustaminen tiedossa olevien oppilasmäärätietojen perusteella näytä olevan tarpeen. Taulukko 5. Kalannin koulun oppilasennuste. Kalannissa on vuosiluokkien 1-9 yhtenäiskoulu. Kalannin koulu, päiväkoti ja ryhmäperhepäiväkoti Nonparelli sijaitsevat toistensa välittömässä läheisyydessä. Esiopetusryhmät toimivat jo nykyisellään koulun tiloissa. Käytännössä 1-5 vuosiluokat työskentelevät Männäisten kiinteistössä ja 6-9 vuosiluokat Kalannin kiinteistössä. Kalannin alaluokkien puolella on 20 luokkahuonetta. Kalannin yläluokilla luokkatiloja on 14. Alaluokkien (ns. Männäisten koulukiinteistö) hyötyala on 2 250 hym² ja yläluokkien hyötyala 3 065 hym². Koulun kokonaishyötyalaan lasketaan mukaan Kalannin liikuntasalista laskennallinen koulun osuus 953 hym² ja alakoulun tiloihin iltapäivätoiminnan käytössä olevat tilat 250 hym². Yläkoulun puolella on laskennallisesti väljyyttä jopa noin 700 hym² verrattuna opetushallituksen suositukseen 150 oppilaan koululle, mutta väljyyden voi katsoa osin aiheutuvan suuresta liikuntahallin osuudesta. Vastaavasti alakoulun tilamäärä on kutakuinkin suositusten mukainen. Kalannin kouluun on laadittu kuntoarvio vuonna 2014. Koulun alaluokkia on peruskorjattu ja luokkatiloja rakennettu alakoulun puolelle lisää. Käytettävissä olevien
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 17 (38) tietojen perusteella molempien kiinteistöjen peruskorjaukset tulevat ajankohtaiseksi lähivuosina, todennäköisesti jo ennen vuotta 2020. Käytännössä Kalannin koulujen peruskorjaukset edellyttävät vaiheistusta ja osittain väistötiloja. 3.3.3 Saarniston koulu 1-6 luokat (1.8.2014 lukien kuuden perusopetusryhmän koulu) Oppilasmäärä: POR: 152 oppilasta 6 + 3 erityisluokkaa (1.8.2014 lukien yleisopetuksen perusopetusryhmiä 6 + 3 erityisluokkaa, keväällä 6 + 4 erityisluokkaa) Lukuvuonna 2013-2014 Saarniston koulussa oli 152 oppilasta (taulukko 6). Lukuvuoden 2014-2015 alusta lukien Saarniston koulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaat ovat olleet siirrettyinä Uudenkaupungin yhtenäiskouluun, jolloin oppilasmäärä väheni 44 oppilaalla. Oppilasmäärä on 108 lasta. Koulu toimii yleisopetuksen osalta kuuden perusopetusryhmän kouluna. Perusopetusryhmistä on muodostunut varsin pieniä. Kaupungin keskivaikeasti kehitysvammaisten lasten opetusryhmät (1-9) ovat Saarniston koulussa. Näiden ryhmien määrä on viime vuosina ollut nousussa ja kevätlukukaudella 2015 ryhmien määrä nousi kolmesta neljään. Keskimäärin perusopetusryhmiä on ollut kaksi. Taulukko 6. Saarniston koulun oppilasennuste. Saarnisto 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1 25 24 30 18 25 17 20 2 25 25 24 30 18 25 17 3 34 25 25 24 30 18 25 4 24 34 26 25 24 30 18 5 22 0 14 26 25 24 30 6 22 0 0 0 0 25 24 Yht. 152 108 119 123 122 139 134 Saarnistossa päiväkoti ja koulu toimivat samassa kiinteistössä. Alueen esiopetus järjestetään Satulinnassa. Luokkahuoneita Saarniston koulussa on 12 kpl ja koulun käytössä olevien tilojen hyötyala on 1 852,1 hym². Saarniston oppilaskohtainen hyötyala on 12,2 hym²/oppilas. Yhteyshenkilöiden kertoman mukaan koulun tilat koettiin ennen 5. ja 6. luokkalaisten yhtenäiskouluun siirtoa ahtaanlaisiksi. Kuluvan lukuvuoden alusta lukien oppilaskohtainen hyötyneliömäärä nousi oppilasmäärän laskun takia tasolle noin 17 hym²/oppilas. Tarkastelujakson lopussa se on noin 14 hyötyneliömetriä oppilasta kohden. Jos toiminta jatkuu nykyisillä oppilasmäärillä, on Saarniston koulussa jonkin verran väljyyttä ja Saarniston päiväkodissa järjestettävä esiopetus on mahdollista siirtää koulun tiloihin. Esiopetuksen järjestämisen laajuutta koulun tiloissa on mahdollista laajentaa ja vaihtoehtoa tulee harkita. Kouluun on mahdollista sijoittaa kaksi esiopetusryhmää ja esimerkiksi Merilinnun päiväkodin esiopetusryhmän siirtämistä koulun yhteyteen tulee
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 18 (38) harkita. Toisaalta Merilinnun esiopetus sopii tilojen väljyyden osalta myös Uudenkaupungin yhtenäiskoulun yhteyteen. Hiun alueen rakentaminen ja alueen uusi asutus lisäävät päivähoidon ja Saarniston kouluun sekä Uudenkaupungin yhtenäiskouluun suuntautuvaa palvelutarvetta. 3.3.4 Uudenkaupungin yhtenäiskoulu 1-9 luokat Oppilasmäärä: 623 (281 vuosiluokat 1-6 + 342 vuosiluokat 7-9) POR: 14 (alaluokkia) Uudenkaupungin yhtenäiskoulun vuosiluokkien 1-6 oppilasennusteiden mukaan perusopetuksen luokilla tulee ennusteen mukaan olemaan 280-336 oppilasta. Kuluvan lukuvuoden (2014-2015) oppilasmäärän kasvu selittyy Saarniston koulun viidennen ja kuudennen luokkien (kahden perusopetusryhmän) oppilaiden siirrolla yhtenäiskouluun. Yläluokkien oppilasmäärissä tapahtuu vuosittain jonkin verran muutoksia, oppilasmäärän vaihdellessa 297 ja 357 oppilaan välillä. Suurin peräkkäisinä lukuvuosina tapahtuva muutos on jo ensi lukuvuonna (2015-2016), jolloin yläluokkien puolella on 38 oppilasta kuluvaa lukuvuotta vähemmän. Suurimmillaan Uudenkaupungin yhtenäiskoulun oppilasmäärä on meneillään olevan lukuvuoden aikana, jolloin koulussa opiskelee lähes 700 lasta ja nuorta. Yhtenäiskoulun oppilasmäärä on kokonaisuudessaan laskussa. Taulukko 7. Uudenkaupungin yhtenäiskoulun koulun oppilasennuste. Yhtenäiskoulu 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 1 51 47 45 44 49 44 56 2 49 51 47 45 44 49 44 3 53 49 51 47 45 44 49 4 47 53 49 51 47 45 44 5 40 71 73 48 51 47 45 6 41 62 71 87 74 51 47 Yht. 281 333 336 322 310 280 285 7 119 102 88 107 128 104 110 8 117 129 102 88 107 128 104 9 106 126 129 102 88 107 128 Yht. 342 357 319 297 323 339 342 Yhteensä 623 690 655 619 633 619 627 Uudenkaupungin yhtenäiskoulun koulukeskus muodostuu kahdesta kiinteistöstä. Uudenkaupungin yhtenäiskoulun yläluokat, lukio ja kansalaisopisto toimivat samassa Viikaisten kiinteistössä ja alaluokat Pohitullin kiinteistössä. Myös Pohitullin kiinteistössä on kansalaisopiston luokkatiloja. Alaluokkien (Pohitulli) käytössä on tiloja yhteensä 3 919 hym² (sisältää 1/3 liikuntahallista sekä pesu- ja pukuhuonetiloista). Opetushallituksen suositus 300 oppilaalle on noin 3 600 hym² kun teknisiä tiloja ja porrashuoneita ei lasketa mukaan. Alaluokilla on siten käytössään tiloja noin 300 hym² yli suosituksen.
FCG KONSULTOINTI OY Palveluverkkoselvitys 19 (38) Tällä hetkellä yläluokkien (Viikainen) tilamäärä on 5 347 hym² (sisältäen 1/3 hallista ja puolet muista yhteisistä tiloista). Opetushallituksen suositusten mukaan 350 oppilaan koulussa tulisi olla tiloja noin 4 030 hym² eli tässä rakennuksessa on laskennallisesti väljyyttä noin 1 300 hym². Alaluokkien luokkatiloja on yhteensä 29 kpl. Uudenkaupungin yhtenäiskoulun yläluokkien käytössä on yhteensä noin 34 luokkaa. Koulussa alaluokkien perusopetusryhmiä on 14. Saarniston oppilaidenkin kanssa koulun POR tulee pysymään noin 16-18 riippuen, onko laskennassa mukana erityisopetuksen ryhmät. Jos koulussa on perusopetusryhmiä 14-16 voidaan katsoa, että opetustiloja osalta niiden käyttö on osittain tehotonta - vaikka osa tiloista olisikin ns. taito- ja taideaineiden tai kielten opetuksen tiloja. Yhden tilan käyttöaste jää näillä opetusryhmämäärillä väistämättä erittäin vaatimattomaksi. Yläluokkien kiinteistön peruskorjaus on vuonna 2014 laaditun kuntoarvion mukaan ajankohtainen jo lähivuosina (2015 2016). Alaluokkien tilojen väljyys mahdollistaa tilojen joustavan käytön esimerkiksi yläluokkien osittaisina väistötiloina tai koulutiloihin on mahdollista sijoittaa keskusta-alueen esiopetuksen ryhmiä yhdestä kahteen ryhmää. 3.4 Johtopäätöksiä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nykytilan vaikutuksista palveluverkkoon Osa päivähoidon yksiköistä on tilojen puolesta hieman alimitoitettuja suhteessa nykyiseen lapsimäärään. Vastaavasti osassa koulukiinteistöjä on tilojen käytön tehostamisen varaa. Päiväkodeista voidaan vapauttaa tiloja yhdessä koulujen kanssa toteutettavien toiminnallisten muutosten avulla. Samassa yhteydessä on hyvä tarkastella myös kehitysvammaisten lasten opetuksen ja luokkien tarkoituksenmukaista sijoittamista myös tilaratkaisujen näkökulmasta. Hakametsän koulu on vahva 1 sarjainen koulu. Koulusta ei ole vapautumassa tiloja oppilasmäärän laskun takia. Teoreettisesti tiloja on mahdollista vapauttaa toiminnallisten muutosten avulla, kuten siirtämällä viidennen ja kuudennen luokan oppilaat toiseen kouluun, esimerkiksi Uudenkaupungin yhtenäiskouluun. Tilojen käyttöä on myös mahdollista tehostaa. Hiun alueen rakentaminen ja alueen uusi asutus lisäävät päivähoidon ja Saarniston kouluun sekä Uudenkaupungin yhtenäiskouluun suuntautuvaa palvelutarvetta. Alueesta on toteutettu kolmannes ja alueella asuu noin 15 lasta (0-16 vuotta). Saarniston koulussa oppilaskohtainen hyötyneliömäärä on jo nyt suuri, mutta se tulee pienenemään. Viidennen ja kuudennen luokan (= kahden perusopetusryhmän) oppilaiden siirto Uudenkaupungin yhtenäiskouluun on vapauttanut muiden opetusryhmien käyttöön tämän lukuvuoden alusta kaksi opetustilaa, mutta kaikki koulun tilat ovat lukuvuonna 2014-2015 olleet käytössä. Koulun vuosiluokkakohtainen oppilasmäärä pysyy sen kokoisena, että koulu säilyy perusopetuksen osalta 1-sarjaisena. Uudenkaupungin yhtenäiskoulun alaluokkien puolella on vapaita tiloja ja väljyyttä laskennallisesti noin 300 hym². Väljyyttä on myös yhtenäiskoulun yläluokkien puolella, jossa laskennallisesti sitä on jopa noin 1 300 hym². Siellä joustovaraa lisäävät vielä samassa kiinteistössä toimivien lukion (2 889 hym²) ja kansalaisopiston (535 hym²) tilat ja niiden yhteiskäyttö. Myös erikoisluokiksi (esim. fysiikka, kemia yms.) rakennettuja tiloja on rakennuksessa tarpeeseen nähden runsaasti.