Kuka biotaloudesta hyötyy - me kaikki hyödymme
Sitra on eduskunnan alaisuudessa toimiva rahasto Laki Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta 24.8.1990/717 2009
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea Perustettu 1967 Peruspääoma 627 milj., jonka tuotto-odotus 4,5 % Kulubudjetti 2012: 30 milj., josta toimintakuluja 18 milj. Rahoituspäätösbudjetti sijoituskohteisiin 2012: 21 milj. Henkilöstö 115
Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta. + Koettu hyvinvointi Talous Luonnonvarojen käyttö
Visiomme: Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Hyvinvoiva ja vastuullinen ihminen Talouden kestävyys Ekologinen kestävyys
Kestävä hyvinvointi syntyy yhteistyössä Liike-elämä Ihmiset Kulutus kestävämpiin tuotteisiin ja palveluihin Kaikki tekevät oman osuutensa THINK BIG! Maailman ekologisten, sosiaalisten ja hyvinvointiongelmien ratkaisu liiketoimintamahdollisuutena Julkishallinto Yrityksille kannusteet kestävään kasvuun Kansalaisille kannusteet kestäviin elämäntapoihin ja osallistumiseen
Ennakoimme yhteiskunnallista muutosta ja tuotamme tietoa kestävästä hyvinvoinnista Sitran tavoitteet ja toimintatapa Talouden kestävyys Edistämme ekologisten, sosiaalisten ja hyvinvointiongelmien ratkaisuun tähtäävää liiketoimintaa Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Kannustamme suomalaisia ottamaan enemmän vastuuta omasta ja lähimmäistensä hyvinvoinnista Hyvinvoiva ja vastuullinen ihminen Luomme edellytyksiä ekologisesti kestävälle yhteiskunnalle vaikuttamalla elämäntapoihin ja luonnonvarojen käyttöön Kehitämme uusia toimintamalleja ja kokeilemme niitä käytännössä Toimimme yhteistyössä ja verkotumme kotimaassa sekä kansainvälisesti Ekologinen kestävyys
Ekologisesti kestävät elämäntavat ja luonnonvarojen älykäs käyttö Luomme edellytyksiä ekologisesti kestävälle yhteiskunnalle vaikuttamalla elämäntapoihin ja luonnonvarojen käyttöön. Edistämme ekologisten ongelmien ratkaisuun tähtäävää liiketoimintaa.
Luonnonvara Varannot Tn/hlö Riittävyys (v) Käyttökohteita mm. Hiili 850 000 000 000 124 133 energia Öljy 25 42 energia Maakaasu 19 60 energia Rauta 10 72 teräs Bauksiitti (alum) 3 148 useita Magnessium 0,3 4481 met. yhdisteet, eristeet Kupari 0,1 35 rak., sähkö, elektr. Titaani 0,1 90 useita Sinkki 0,03 24 pinnoitteet Lyijy 0,01 22 akut, paristot Nikkeli 0,01 21 teräs, akut, patterit Koboltti 0,001 171 magneetit, kemikaalit Tina 0,001 24 pinnoitteet, rak., elektr. Litium 0,0006 291 keram., akut, paristot Uraani 0,0005 97 energia Volframi 0,0004 63 sähkö Kadmium 0,0001 35 akut, paristot, pinnoitt. Hopea 0,00004 14 elektroniikka, korut Platina 0,00001 157 elektroniikka, korut Kulta 0,000006 17 Korut, teollisuus Indium 2 500 0,0000004 8 LCD-näytöt, puolijoht. Lähde: Lawrence I. Smith
Resurssitehokkuuteen on pakko tarttua 1 mrd 12000 vuonna 1804 2 mrd 130 vuodessa 3 mrd 30 vuodessa 4 mrd 15 vuodessa 7 mrd tänään 9 mrd vuonna 2050 35 vuodessa 2 mrd ihmistä lisää 20 vuodessa 3 mrd keskiluokkaista kuluttajaa lisää 10 miljoonan asukkaan kaupunkeja (kpl,vuonna) 2 1950 3 1975 20 tänään 27 15 vuoden kuluttua Ainevirta Ainekierto 27.9.2011 Maailman luonnonvarojen ylikulutuspäivä Elämäntavoilla on suurempi luonnonvarojen kulutusvaikutus kuin väestön kasvulla. Irtikytkentä. Talouden ja hyvinvoinnin kasvua ilman ympäristökuormitusta. ja siitä tulee mahdollisuus!
VESI Fosfori Hiili Typpi Elintärkeiden alkuaineiden ja puhtaan veden saanti ei ole itsestään selvää
Sitran mahdollisuus on kehittää uusia toimintamalleja ja viedä niitä kokeiluympäristöihin ja levittää käyttöön Paljon strategioita (2008-11) 1. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (TEM) 2. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmastoja energiapolitiikasta (VNK) 3. Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous (TEM) 4. Kansallinen luonnonvarastrategia, Sitra 5. Vesitalousstrategia 2011-2020 (MMM), 6. Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön strategia 7. Kansallinen kalatiestrategia (MMM) 8. Suomen mineraalistrategia (TEM), 9. Kansallinen metsäohjelma metsäalasta biotalouden edelläkävijä (MMM). 10. Energiatehokkuustoimikunta (TEM) 11. ERA17 -Energiatehokkaan rakennetun ympäristön aika (YM, Sitra, Tekes) Maailman laajuinen huomio kestäviin elämäntapoihin ja luonnonvarojen säästämiseen kasvaa 1. Huoli ilmaston muutoksen vaikutuksista kasvaa entisestään ja investoinnit siihen sopeutumiseen kasvavat. 2. Väestön kasvu ja kehittyvien talouksien elintason ja kulutuksen kasvu tuo suuria paineita luonnonvarojen käytölle. 3. Niukkenevista luonnonvaroista käytävä kilpailu kasvaa ja aiheuttaa kriisejä. 4. Suomalaisten ekologinen jalanjälki ylittää 3,5 - kertaisesti mitä meillä on käytettävissä. 5. Resurssitehokkuus, biotalous, vihreätalous ja elämäntavat nousevat energiakysymyksen tavoin kaikille agendoille. 6. Strategiat talouden ja hyvinvoinnin irtikytkemiseksi haitallisista ympäristövaikutuksista muuttuu kokeiluista konkretiaksi.
Sitra muutosagenttina Uusi nykyisyys Valtavirtaistuminen - normaaliuden standardien vähittäinen muuttuminen Mielipidejohtajuus Todentaminen kokeiluilla Muutoksen ymmärtäminen Nykyisyyden kyseenalaistaminen Resurssitehokkuuden ja hiilivähenemän kasvu Aika Ilmastokriisi Ekologisesti kestävä yhteiskunta
Valmistelussa olevat ja ideointivaiheen seurannassa olevat avainalueet Ekologisesti kestävät elämäntavat ja luonnonvarojen älykäs käyttö Strateginen tutkimus resurssit tuki Biotalouden kasvuliiketoiminta Tietämys ymmärrys hyväksyttävyys valtavirtaistaminen Kansainväliset vertaisselvitykset ja -verkostot Resurssitehokas talousalue Jakamistalous Resurssitilinpito Yrityskehitys- ja rahoitus Arktisen liiketoiminnan verkostot ja kaivosala Arjen valinnat Yhteydet toisiin teemoihin
Luonnonvarojen riittävyys nousemassa globaalina huolenaiheena ilmastokysymyksen rinnalle Vettä varastoidaan kuivuuden varalle Harvinaisille metalleille vientikiintiöitä Pulaa rakentamattomasta maasta (tilasta) Ravinnoksi, energiaksi vai materiaksi? Kiinan ja USAn taistelu Afrikan luonnonvaroista kiihtyy Ruokakriisit ja luonnonkatastrofit yleistyvät (inhimillinen hätä) Urban mining yhä tärkeämpi raaka-aineiden lähde
Tulevaisuudessa ne yritykset menestyvät, jotka ratkaisevat maailman ekologisia ja sosiaalisia ongelmia (Porter 2011)
Michael Porter (Harvard Business Review 01/2011) Kapitalismi muuttaa muotoaan: voiton tavoittelun sijaan päämääräksi muodostuu yrityksen ja yhteiskunnan yhteinen arvonluonti (shared value) Kyse ei hyväntekeväisyydestä, vaan syvemmästä maailman tilaan sekä arvonluontiin liittyvästä ymmärryksestä Hyvin pian ja sen jälkeen hyvin kauan vain sellainen liiketoiminta menestyy, joka samalla ratkaisee ihmiskunnan ekologisia ja sosiaalisia ongelmia Yhteiskunnan sosioekonominen sääntely tulisi uudistaa mahdollistamaan ja palkitsemaan liiketoimintaa, joka on toimii ihmiskunnan ja planeetan hyväksi!
Esimerkki ainekiertoa tehostavasta biotalouden konseptista, Sybimar Oy
Vambio Oy, vuoden ympäristöyritys
Ainekierron liiketoimintamahdollisuuksia Kierron tehostaminen Less is more Kierron sulkeminen Zero waste Kiertoon palauttaminen Urban mining Nutrient retrieval
Vihreä talous ja biotalous Vihreässä taloudessa lisäarvoa ja hyvinvointia luodaan niin, ettei ympäristölle aiheudu siitä haittoja. Kulutuksen painopiste materiaaleista palveluihin ja määrästä laatuun Edellyttää systeemistä muutosta, jonka keskiössä ovat energiaja materiaalitehokkuus, hajautettu uusiutuvan energian tuotanto sekä ekotehokkaat palvelu- ja toimintamallit sekä innovaatiot Biotalous merkittävässä roolissa - Biomassa raaka-aineena fossiilisten sijaan - Ainekierrot ja sen liiketoimintamallit - Uudet liiketoiminnan arvoverkot - Konseptit ja ekosysteemit
Näkökulmia biotalouteen Liiketoiminnan näkökulma: sijoitus- ja pääomavirrat: näkyykö biotalous niiden kehityksessä ja suuntautumisessa? toimiiko kotimarkkina? tunnistetaanko liiketoiminnalliset ekosysteemit? pk-yritysten ja suuryritysten yhteistyö vähäistä Energianäkökulma bioenergia tunnistetaan merkittävänä mahdollisuutena Suomelle Suomen uusiutuvan energian tavoitteen tärkein mahdollistaja Kestävyysnäkökulma kestävän kehityksen mahdollistaja tiedetäänkö kunkin biomassan ekologiset käyttörajat? Hallinnon näkökulma näkyykö biotalous päätöksenteossa? näkyykö biotalous politiikkamuutoksina?
Biotalous Euroopan Unionissa Biotalouden sektori Liikevaihto mrd /v Työpaikkoja (1000 kpl) Ruoka 965 4400 Maatalous 381 12000 Paperi ja sellu 375 1800 Metsä 269 3000 Kalastus, kalatalous 32 500 Biokemikaalit 50 150 Entsyymit 0,8 5 Polttoaineet 6 150 Yhteensä 2078 22005
Luonnon varojen kasvava käyttö Vihreä talous Energiaa Maatalous Korkean jalostusasteen tuotteet Ilmastonmuutos, metsäkato, vesipula jne. Biotalous Metsä Jäte Sivuvirrat Ravinteita Monistettavat konseptit Liikennepolttoaineet Ruokaa
Biotalous ja ainekierto Biotalous ei ole pelkästään biomassan jalostusta vaan kyse on ainekierron optimoinnista ja kestävästä käytöstä alkutuotannossa, energiantuotannossa ja jatkojalostuksessa sekä näiden eri johdannaisissa. Biotaloudessa ainekiertoon perustuva tavaroiden, ruoan, energian ja palvelujen tuotanto muodostaa kattavan kokonaisuuden, jossa yhden tuotantoyksikön jätemateriaali on toisen raaka-ainetta. Ainekierrot, niiden optimointi ja sulkeminen ovat biotalouden ydintä ja koko kestävän talouden kehittämisen mahdollisuus. Ainekiertojen tehostaminen ja sulkeminen on avainasia resurssitehokkuuden parantamisessa ja luonnonvarojen käytön irtikytkemisessä talouskasvusta. Suljetuissa kierroissa luonnonvaroja käytetään energian ja materian tuotantoon siten, että tuotannosta ei synny nettona kasvihuonekaasupäästöjä eikä jätettä. Maatalous, kalatalous, lihatalous, maanviljely, metsätalous, metsäteollisuus, teknologiateollisuus, kemianteollisuus, jäteala, logistiikka-ala jne. kuuluvat kaikki biotalouden arvoverkkoon. Biotalouden merkityksen ymmärrys on Suomessa kasvussa. Suurteollisuus on löytämässä uusia kaupallisesti kannattavia ratkaisuja ja investointeja (mm. bioöljyt ja biomateriaalit) sekä se liittymässä osaksi paikallisia biotalouden hybridimalleja. Alueellisetkin biotalouden ratkaisut ja konseptit pääsevät tulevaisuudessa esiin. Paikallisten ratkaisuiden skaalaetu ja globaalit vientimahdollisuudet löytyvät monistettavuuden kautta. Kyse niissä on konseptoiduista toimintaratkaisuista ja niiden yhdistämisestä (esim. Sybimarin modulaarinen hybridimalli sekä Watrecin BOO-konsepti). Myös paikalliset toimintayksiköt energiantuotannossa ja biojalosteiden tuotannossa tulevat jätehuoltoon liittyvien porttimaksujen lisäksi kannattavaksi volyymien kasvaessa ja fossiilisten polttoainehintojen noustessa sekä teknologian yleistymisen ja kustannusten alenemisen myötä. Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena mahdollistaa jakeluun ja ajoneuvoteollisuuteen uusia ratkaisuja ja palveluja.
Pikainen tarve talouden paradigman muutokselle Määrän sijaan laadun ekonomia (ekologinen kestävyys = laatua) Finanssi ja velkavetoisesta taloudesta reaali- ja materiaalitalouteen Talouden arviointi hyvinvointivaikutusten kautta Tuotantojärjestelmän muutokset Klustereista arvoverkkoihin ja ekosysteemeihin Uudet liiketoimintamallit ja konseptit Kokeileva ja epäonnistumisia salliva kulttuuri
Biotaloudesta hyötyvät Muutos on edessä vaikeuksien kautta Paikallaan pysyjät häviävät Kansalainen ekologisesti kestäviä tuotteita ja palveluja, kestävää hyvinvointia, paikallisia tuotteita ja kestävää energiaa Ruoan tuottajat monimuotoistuu, uusia tuotteita ja palveluja, hävikit pienenevät Metsän omistajat uudistuvia tuotteita, energiaa ja polttoaineita, kaupallistuvia ekosysteemipalveluja Metsäteollisuus uutta teollisuutta, uusia prosesseja ja tuotteita, kasvava lisäarvo, uutta luonnonvarojen hallintaa Kemian teollisuus merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, uusiutuvista raaka-aineista voidaan tuottaa peruskemikaaleja sekä pitkälle jalostettuja tuotteita
Heti tehtävä Panostettava tuontia korvaavaan uusiutuvia raaka-aineita ja ainekiertoa älykkäästi käyttävään liiketoimintaan, jossa potentiaalia tehdä monistettavia konsepteja maailmalle. Pääomia ja businessammattilaisia biotalouteen pk-sektorilla Jarrut ja esteet pois; olemassa olevat demonstraatiot ja investoinnit liikkeelle Tuotelähtöisyydestä kysyntävetoisuuteen Haetaan yhdessä vaihtoehtoisia malleja ja ratkaisuja Uudet rahoitusratkaisut Mielikuvan nosto
Suomessa tarvitsemme Kansallinen tahtotila ja road map Päätöksiä ja aitoa sitoutumista Kaikki toimijat tekemään ja toimimaan biotalouden hyväksi (vrt Green growht, Cleantech-lupaukset) Toimintaympäristö ja regulaatio mahdollistavaksi Rahoitusta, takauksia, pääomasijoituksia Suuret ja pientyritykset yhdessä Tukimusta ja osaajia yrittäjävetoisiin biotalouden yrityksiin Aito sitoutuminen biotalouteen ja sen yrityksiin